Intoa riittää. Kaisa Kortteen ja Timo Fagerin viikonloput kuluvat metsätöissä. relaskooppi. pikatesti. kesätyö taimen.

Transkriptio

1 pikatesti 10. HUHTIKUUTA NUMERO 3/ kännykästä relaskooppi Metsälehti Makasiini 3/2014 kesätyö taimen urakka KYSYMYSTÄ Teema: ISTUTTAMAAN Polttopuiden teosta metsäsuomi 2050 UHKANA PUUN YLITUOTANTO metsänomistaja Intoa riittää Kaisa Kortteen ja Timo Fagerin viikonloput kuluvat metsätöissä. Pikkupaakut maahan yksivuotisina Siemensadosta huono Krim tuntuu kannollakin 2346_.indd

2 Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. Tilaa JÄMPTiMeTsÄNuuDisTaMisPaKeTTi PuuKauPaN yhteydessä. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna. KiiNTeÄÄN TaKuuHiNTaaN. Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän. lopputulokselle laatutakuu. Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä. aloitukselle aikataulutakuu. Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisen hehtaarin tulevaisuuden tuotoista. JämptiTM Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Varmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä. Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta _.indd

3 SISÄLLYS 6 metsälehti makasiini Uutiset 4 Pääkirjoitus: Hyviä eväitä kasvupakettiin Kysy pois: Milloin kannattaa kylvää? 44 Tuoteuutuudet: Puut kyytiin 14 Vuodessa tarhalta metsään 15 Metsätyyppi: Mikä on metsän vaikein eläin, Hannu Hautala? 16 Markkinat: Hiljalleen parempaan päin 18 Kuukauden puukauppa: Perintöverot kuitataan puulla 19 Verkosta: Suositellaanko suosituksia Jere Periniva rehki kolme viikkoa helteessä ja istutti männyntainta. 28 Rahapuu: Hoidettu metsätie on ilo Vastaiskua viritellään Reijo Lahtosen vetämä Savottaryhmä valmistautuu valittamaan kartellipäätöksestä. NRO 3/ Teema: Istuttamaan 20 Toisenlainen kesätyö 6 Metsänomistaja: Maalla on mukavaa ANNA BACK 56 pokaralla 46 Kohti puisevia aikoja: Puun ylituotanto uhkaa 2050 Luonnosta Oma metsä 30 Metsänhoito: 18 kysymystä polttopuiden teosta 33 Pikatesti: Älypuhelimella mittamaan 60 Kolumni: Energiapolitiikan kelirikko 34 Metsänhoidon perusteet: 62 Tapionpöydältä: Enemmän kalaa Relaskooppi tutuksi 36 Tutkimus: Saasteet vähenivät 37 Metsäläisen allakka: Nyt on kuorima-aika 38 Metsäperintö: Vähennys tuloutuu veroksi 56 Luhta: Hirveitä ääniä yössä Pöllön rääkäisy voi pelästyttää kevätyössä. 64 Käsin tehty: Voitele pihkalla 70 Makasiinikrypto 72 Pilkkeet: Jäkälä maistuu mamulle 74 Tuote & tekijä: Intohimona intarsia 2348_.indd 3 jorma luhta seppo samuli

4 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS Päätoimittaja AD Anna Back p Toimitussihteerit Jussi Collin p Eero Sala p Eliisa Kallioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Hyviä eväitä kasvupakettiin S amaan aikaan, kun ministerit esittelivät kehysriihen saavutuksia Helsingissä, kainuulaiset hahmottelivat omaa kasvupakettiaan. Kuhmossa oli koolla iso joukko metsänomistajia ja metsäammattilaisia miettimässä, miten metsistä voitaisiin saada vielä lisää. Kainuussa on sama tilanne kuin muuallakin Suomessa. Metsät kasvavat paljon enemmän kuin puuta käytetään. Kajaanin paperitehtaan lakkauttaminen 2008 jätti maakuntaan ison aukon. Sen jälkeen puun energiakäyttö sentään on lisääntynyt. Kuhmon kaupungissa uusiutuvan energian osuus on noussut jo 63 prosenttiin, mikä lienee maailman ennätys. Maakunnan häpeäpilkkuja ovat Kajaanissa palava kivihiili ja joukko öljykattiloita. Seminaariväelle esiteltiin, miten Kainuun metsien varaan olisi pelkästään hakkeen tuotannossa mahdollista synnyttää tuhat uutta työpaikkaa ja 8,5 miljoonan euron puunmyyntitulot. Myös paikallinen saha olisi valmis lisäämään tuotantoaan, jos se vain on mahdollista tehdä kilpailukyisesti. Sahalla odotettiin kehysriihestä pientä kädenojennusta vientiteollisuudelle. Esimerkiksi huojennus polttoaineveroon olisi kaukana itärajalla ollut tervetullut kannustin kasvuun. Sitä ei kuitenkaan saatu, päinvastoin veroa kiristettiin. Myös tasavertaiset edellytykset osallistua energiantuotantoon parantaisivat sahojen kilpailukykyä. Sahatavaran jatkojalostuksesta hyvä uutinen on kuhmolainen yritys, joka ryhtyy kesällä valmistamaan ristiinlaminoitua puulevyä (CLT). Varsinkin puisiin kerrostaloihin sopiva tuote on jo Suomessa tuttu, mutta tähän asti sitä on tuotu ulkomail _.indd 4 ta. Esimerkiksi Espoon Nuuksioon rakennetussa luontokeskus Haltiassa on itävaltalaista puuta. CLT-levyä voitaisiin käyttää Kajaaniin suunnitellussa puusairaalassa. Levystä voi rakentaa myös vaikkapa tuulivoimalan torneja, kuten Saksassa on tehty. Yhteydet muualle maailmaan ovat tärkeitä ja siihenkin Kuhmon seminaarissa löytyi uusi avaus: rautatie Jäämerelle lyhentäisi sahatavaran matkaa Kiinaan huomattavasti. Hajautettu tuotanto, paikallisuus ja ekologisuus ovat entistä ajankohtaisempia, ja kaikkiin niihin metsä ja puu sopivat hyvin. Biotaloudella on hyvät näkymät niin Kainuussa kuin muissakin Suomen maakunnissa. Puun käytön edistämiseksi kunnat voivat tehdä paljon, mutta siihen tarvitaan myös valtiota. Ensimmäiseksi hallitukselta odotetaan viisasta energiapolitiikkaa, joka vauhdittaisi Suomen irtautumista fossiilisista polttoaineista. Tässä numerossa virittäydymme pian alkavaan viljelykauteen. Hannu Jauhiainen selvittää, miten palkataan nuori istuttamaan taimia. Mikko Riikilä taas pohtii, miltä metsissä näyttää silloin, kun tämän kevään taimikot ovat ensiharvennusiässä. Eliisa Kallioniemi p Toimittajat Liina Kjellberg p Hanna Lehto-Isokoski Tiia Puukila p Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p Verkkojulkaisu Metsäuutiset verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p Myyntipäällikkö Heta Välimäki p MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Puhelin Katja Raninen p Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammatti lehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Painopaikka Paperit Kannen kuva Makasiinin levikki: (lt/12) Forssa Print 2013 G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/ seppo samuli

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Huhtikuussa koinen, oli aurin ä iv ä ip ll Apri urajoen ulinen E itillä. Kun tu a tt u m usre en vaell een, Pinkjärv ympärill ä s s ä ts e m i ahtavan katso tuulen m s ö y len m i näk a oli tuu kaikkiall : n t a o k im o v ura puita, ju kaatamia. pystyssä ika Kuva M 2625_.indd 5 Linho

6 METSÄNOMISTAJA _.indd

7 Maalla on mukavaa I Kaupungin kotkotukset saavat jäädä, kun Kaisa Korte ja Timo Fager suuntaavat viikonlopuksi metsätöihin Kangasalle, kolme peninkulmaa Tampereelta. Viikko toisensa jälkeen, ympäri vuoden. Teksti Mikko Häyrynen Kuvat Seppo Samuli nnostus polttaa rintaa, samoin tuore todistus, että Kaisa Korte on metsuri ja metsäpalveluiden tuottaja. Kaisan vanhemmat ostivat maatilan rakennuksineen Kuohenmaan kylältä vuonna Alkuperäisen hankinnan ja sukupolvenvaihdoksen jälkeen on tehty neljä muuta tilakauppaa ja metsäpinta-ala on kasvanut nykyiseen 101 hehtaariin. Omistuksen myötä tuli myös innostus. Into vei metsurikurssille Kuruun, joka vaati kahden vuoden illat ja viikonloput, mutta antoi paljon. Siellä sai tehdä kaikkea, kuten ajaa hakkuukonetta. Siellä myös opetettiin kaikkea, esimerkiksi tunnistamaan harvinainen lapinsirppisammal, Kaisa kertoo. Sitä ei monessa paikkaa kasva, mutta Kaisalla on oma esiintymä. Ennen metsurikurssia en ymmärtänyt metsänhoidosta juuri mitään, mutta nyt riittää intoa. 2598_.indd 7 Hankinnat ovat viimeiset pari vuotta liittyneet metsään. Moottorisaha tuli valmistujaislahjaksi, raivaussaha äitienpäivänä. Seuraavaksi pitäisi opetella käyttämään kuormainta, mutta metsään en lähde ajamaan. sitä tulee rekkakuorma. Yksittäisiä runkoja olisi vaikea kaupittaa. He, jotka istutettavat taimet sitten tukkipuina kaupittavat eli pariskunnan lapset, ovat nyt neli- ja seitsenvuotiaita. Vähän erikoisempaa Into näkyy Tampereella saakka, missä omakotitaloa muutetaan parhaillaan hak elämmitykselle. Toista kotitalouden hakesiiloa ei lähempää keskustaa löydy, ainakaan monta. Laskettiin, että hakelämmityksen kustannukset ovat neljäsosa nykyisestä neljän tuhannen euron öljylaskusta, eli säästöä tulee kolme tuhatta euroa, Timo kertoo. Hakelämmityksen investointi on euroa, joten takaisinmaksuaika on kymmenisen vuotta. Haketta arvioidaan palavan 50 irtokuutiometriä vuodessa. Ulkopuolinen hakkuri hakettaa, muuten kaikki tehdään itse. Metsäkärryllä ajetaan tavara kasalle ja viljakärryllä hake kaupunkiin. Kolme traktorikuormaa vuodessa. On aikainen kevät ja pellolla kauriiden ruokintapaikan luona ruokailee joutsenpari. Metsäkauriit pärjäsivät vähälumisena talvena hyvin ilman ruokintaakin. Puhutaan, että metsäkauris söisi kuusentaimia, mutta meillä ei ole ensimmäistäkään havaintoa, Kaisan puoliso Timo Fager toteaa. Hirvikanta on nyt alhaalla, joten aika taimikokeiluille on otollinen. Metsänhoidon mausteena pitää olla vähän erikoisempaa. Visakoivua on jo, seuraavaksi suunnitellaan tervaleppää ja lehtikuusta, ehkä saarneakin. Tervaleppää on luontaisestikin, samoin lehmusta. Ihan pienesti ei kannata näpertää, vaan erikoispuita pitää olla semmoinen ala, että Öljystä hakelämmistykseen

8 METSÄNOMISTAJA Moottorisaha tuli valmistujaislahjaksi ja harvennusten koivut alkavat jalostua Itse tehdään mitä ehditään, loput tilataan metsänhoitoyhdistyksestä tai kylältä _.indd

9 klapeiksi, jotka myydään kaupunkiin, pihaan toimitettuna. Maapohjat ovat lehtomaisen reheviä, joten haketettavaa riittää. Hakkuutähteitä, raivauspuuta, pellonreunojen siivoamista. Koivutavara ajetaan klapikoneen ja kuivurin läpi henkilöauton kipattavaan kärryyn ja myydään Tampereelle pihaan toimitettuna. Timo harmittelee, että klapikauppaa riivaa harmaa talous, kuititon kauppa. Verollisen klapin oikea kuutiohinta on vähintään 60 euroa, mutta jotkut myyvät 35 eurolla. Uuden polven omistajia Kaisa ja Timo pohtivat, että kai he ovat sellaista uudenlaista metsänomistajapolvea. Metsää ei ole peritty vaivaksi, vaan sitä on hankittu iloksi. Halutaan sidettä maahan, ehkä mukana on ripaus jotain isänmaallistakin. Aiempi sukupolvi koki metsätyöt raskaina, uusi polvi osaa käyttää palveluita ja niitä on tarjolla. Vaikka yrittäisi olla kuinka sukkela, niin vatukko ja heinikko ovat aina nopeampia. Kaisalle ja Timolle töiden teettäminen ei ole kehtaamiskysymys: itse tehdään mitä ehditään, loput tilataan metsänhoitoyhdistyksestä tai kylältä. Uuden polven metsänomistukselle on ominaista myös se, että elanto ei ole hankinta- ja klapikauppojen varassa. Molemmilla on kauluspaitatyö Tampereella. Jos koko toimeentulo haluttaisiin ottaa metsästä, niin alaa pitäisi olla muutama sata hehtaaria enemmän. Työpaikallakin kehtaa sanoa, että olin taas koko viikonlopun metsässä eikä Kaisa koe, että siinä olisi itsekorostusta. Hän on catering-alalla. Naisvaltaisen työyhteisön palaute on ollut myönteistä pidetään hienona, että joku opiskelee työn ohessa jotain ihan muuta. Kaisa ja Timo tuntevat myös ennakkoasenteen, että maa- ja metsätalous olisi hyvinkin tuottoisaa ja mikäs se on perityllä omaisuudella. Silloin ei kuitenkaan ajatella vaadittua työmäärää eikä sitä, että palkaksi jää usein vain työn ilo. Metsän hinta karannut Metsäalan kasvattaminen on pariskunnan toiveena. Hinnat ovat kuitenkin karanneet Tampereen lähistöllä. Tuntuu, että kun osakemarkkina menee epävakaaksi, niin silloin halutaan sijoittaa metsään, Timo pohtii. Kait me ollaan sitä uudenlaista metsänomistajapolvea, Timo pohtii. Metsätilojen tarjonnassa on muutaman vuoden ollut hiljaisempaa ja hinnat ovat nousseet. Ne harvatkin tarjolla olevat palstat ovat aika tyhjäksi hakattuja. Timo sanoo kävelleensä läpi monta ja monenlaista palstaa. Osasta on tehty tarjous, osasta ei. Vuosittain tutustumisen arvoisia kohteita on pari kolme. Nykyinen hintataso on liian kova. Hinta alkaa irrota puuston arvosta, varsinkin pienemmillä tiloilla. Mutta tunne sanoo, että metsää kannattaa silti ostaa. Metsänomistamisessa on paljon muutakin kuin taskulaskimen antamat tuottoprosentit. Missä esimerkiksi asuntosijoitus- Kangasala 2598_.indd

10 METSÄNOMISTAJA Metsänhoidossakin pitää olla maustetta. Muovinauha suojaa visakoivut hirviltä ja kauriilta. ten tuotto alkaa, niin siihen metsän tuotto loppuu. Timon kokemuksen mukaan tarjottujen tilojen puustoarviot ovat hyvin kohdallaan, mutta laatutekijöissä on heittoa. Jos harvennuksessa on tullut kolhuja, niin puustossa saattaa olla lahoa ylhäälläkin. Ja voi olla, että tulevat hoitotyöt on arvioitu alakanttiin. Metsästys kuin golf Innokkaana metsästäjänä Timo vertaa harrastustaan golfiin: oikeus harrastaa edellyttää tai lähes edellyttää omistusta, joko metsän tai golf-osakkeen. Monella metsästysseuralla saattaa jäseneksi pääsemisen ehtona olla 20 hehtaaria metsää. Siihen saakka metsästysoikeudet nostavat tilojen hintoja. Kun ruvetaan puhumaan isommista, vähintään 30 hehtaarin tiloista ja yli euron hinnoista, niin puuhapalstojen ostajat eivät ole enää nostamassa hintaa. Toinen suuntaus on, että maatilat keräävät palstoja. Oman jännitteensä tuo sekin, että kylällä on kilpailua samoista palstoista. Hy vä pala kannattaa ostaa kauem paakin. Jos itse hoitaa, niin 20 kilometriä on säällinen etäisyys. Säästä riippumatta Perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Ympäri vuoden, säähän katsomatta. Lumessakin kahlaten Kaisa vetää vinssiä, Timo istuu traktorissa ja käyttää kouraa. Mutta miksi kaikki vaiva? Siksi, koska maalla on mukavaa, Kaisa vastaa. On aivan ihana mennä raivaussahan kanssa metsään, viikonloppu toisensa jälkeen. Kuulosuojaimet päähän ja radio auki. Saa olla omissa oloissaan ja näkee, että saa jotain aikaiseksi. Mieli seestyy, lapset ovat joko mukana tai hyvässä hoidossa isovanhemmilla. Mistään ei jää paitsi, kaupungin kotkotuksia on ehtinyt koluta aikansa _.indd

11 Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! räjähtävää kasvuvoimaa Kasvua, laatua ja monimuotoisuutta! Siemen Forelia Oy Puh PL 6 (Kalevankatu 8) Jyväskylä _.indd