Tammet harrastuksena. Robert Rainio innostui puunkasvatuksesta jo koulupoikana. MUKANA PUUKAUPPA- LIITE
|
|
- Jorma Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 12. SYYSKUUTA NUMERO 6/ MUKANA PUUKAUPPA- LIITE PUUNKORJUU RAIVAUS TARPEEN ENERGIA- LEIMIKOILLA OMAVALVONTA MITEN HOITO- TÖIDEN LAATUA SEURATAAN? MOOTTORI SAHA- KOULU OPI OIKEA KARSINTA TEKNIIKKA METSÄNOMISTAJA Tammet harrastuksena Robert Rainio innostui puunkasvatuksesta jo koulupoikana. Kaavat kiusaavat metsätaloutta Aasia vauhdittaa sahausta Metsälait loppusuoralla
2 Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. TILAA JÄMPTI- METSÄNUUDISTAMISPAKETTI PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna. KIINTEÄÄN TAKUUHINTAAN. LOPPUTULOKSELLE LAATUTAKUU. Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän. Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä. ALOITUKSELLE AIKATAULUTAKUU. Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisen hehtaarin tulevaisuuden tuotoista. Jämpti TM Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Varmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä. Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta
3 SISÄLLYS HARRI JOENSUU SAMI KARPPINEN JORMA LUHTA METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 6/ PÄÄKIRJOITUS: Vapaus innostaa 6 METSÄNOMISTAJA: Tammen lumoissa 12 UUTISET: Kaavat rajoittavat metsätaloutta 14 Lakiesitykset loppusuoralla 15 METSÄTYYPPI: Pitääkö metsän olla huvipuisto? 16 MARKKINAT: Sahoille nostetta Aasiasta 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Iso leimikko kiinnosti 19 VERKOSSA: Onnistumisen riemua TEEMA: PUUNKORJUU 20 RANKAMETSÄÄN Energiapuun korjuu on metsätalouden nopeimmin muuttua osa-alue. 28 RAHAPUU: Hyvin menee OMA METSÄ 30 METSÄNHOITO: 18 kysymystä hirvituhojen torjunnasta 33 MOOTTORISAHAKOULU: Karsi selkä suorana 34 METSÄPERINTÖ: Neljä vinkkiä tilakauppaan 36 TUTKIMUS: Sorsastus sukelsi 37 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Riskejä riittää syksylläkin 38 KYSY POIS: Miksi saha puoltaa? 40 TUOTEUUTUUKSIA: Säilyvä bensa 42 LAATUA MITTAAMASSA Omavalvonnasta toivotaan apua metsänhoidon laadun parantamiseen. 52 ENNEN & NYT: Komea keski-ikäinen 53 KOLUMNI: Uudistuvatko markkinoiden rakenteet? 54 LUHTA: Kuinka naalin käy? Naali pesi Suomessa viimeksi vuonna TAPIONPÖYDÄLTÄ: Loimulohi kruunaa päivän 61 LUKIJOILTA: Kemeran kiemurat 62 MAKASIINIKRYPTO 64 PILKKEET: Ukonkoiran karvat 66 TUOTE & TEKIJÄ: Vanhaa ja uutta + LIITE: PUUKAUPPAMAKASIINI MAKASIINI
4 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Vapaus innostaa Eduskunta aloitti metsälain käsittelyn viime viikon täysistunnossaan sopuisasti. Hallituksen esitys sai vuolaasti kiitosta myös oppositiolta, ja se saateltiin valiokuntakäsittelyyn tässä vaiheessa vain pienin korjausehdotuksin. Metsälain muutosesitys päivittää metsätaloutta uuteen aikaan, jossa kansalaisten oma vastuu ja vapaus korostuvat. Lähetekeskustelun puheenvuoroissa tämän arvioitiin muun muassa lisäävän puun tuloa markkinoille. Moni kansanedustaja muistutti Metsäntutkimuslaitoksen viime kesänä julkistamasta tiedosta, jonka mukaan metsistä melkein 30 prosenttia eli viisi miljoonaa hehtaaria on 30 viime vuoden aikana saanut kasvaa kirveen koskematta. Yhdeksi syyksi siihen arvioitiin tyytymättömyys nykyisiin hakkuumenetelmiin. Metsien hyödyntäminen ilman avohakkuita on houkutteleva ajatus. Tutkimusten edetessä se on kuitenkin osoittautunut hankalammaksi toteuttaa kuin moni on kuvitellut. Eniten kysymyksiä herättää uusien taimien syntyminen, jota metsälaki edellyttää myös jatkossa. Puiden hakkaaminen on siihen verrattuna helppoa. Jo nykyinen laki sallii metsien hoidon ilman avohakkuita. Metsälehdessä olemme esitelleet monta metsänomistajaa, joilla on osoittaa hyviä tuloksia taimettumisesta. Yhteistä haastateltaville on ollut pitkä kokemus ja kyky tehdä itse tai teettää toimenpiteitä metsässä oikeaan aikaan. Tätä tietoa ja taitoa ei ole läheskään kaikilla metsänomistajilla eikä asiantuntemusta ole vielä help- poa edes ostaa. Tutkijat ja metsäammattilaiset vasta kartuttavat kokemusta uudesta menetelmästä. Metsälaki tarjoaa hyvin väljät puitteet metsien käsittelylle. Nykyään sitä ohjaa vahvasti myös sertifiointi, joten työ metsissä jatkuu lakimuutoksen jälkeen kutakuinkin ennallaan. Metsälakiuudistuksen tärkein ansio onkin tähän mennessä ollut positiivinen vire, jonka se on metsässä ja metsiä kohtaan synnyttänyt. Uudet mahdollisuudet ja vapaus valita innostavat. Kuka ties ne ovat jo nyt yksi syy siihen, että puukauppa on sujunut alkuvuoden hyvin. PUUKAUPPA- TÄMÄN NUMERON VÄLISSÄ kaikki tilaajat saavat puukauppa-aiheisen liitteen. Olemme koonneet siihen muun muassa metsänhoitoyhdistyksittäin luettelon kaikista Suomen puunostajista. Liitteessä on myös vinkkejä puukaupan tekoon sekä katsaus tukkien ja energiapuun hintoihin. Mielellämme otamme vastaan palautetta liitteestä. Ohjeet vastaamiseen löydät sivulta Koko maan puunostajat Puukauppaa rajan molemmin puolin Missä maksetaan kuusitukista eniten? Leimikosta liikkeelle Hakkuumahdollisuudet selviävät maastokäynnillä. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Eliisa Kallioniemi p Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p Tiia Puukila p Laura Kakkonen p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI Kannen kuva PEFC/ SEPPO SAMULI
5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. SYYSKUUSSA Metsä koristautuu vähitellen syksyn väreihin. Nämä haavat olivat ensimmäisten joukossa. Kuvattu Kajaanissa, syyskuun 2. päivä. Kuva Samu Puuronen
6 METSÄNOMISTAJA PUIDEN KUNINK 6 MAKASIINI
7 Robert Rainion vuosikymmeniä kestäneen työn tuloksena Inkoossa kohoavat komeat tammilehdot. Pienen terhon matka puiden kuninkaaksi on kiehtova ja täynnä vaaroja. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI AAN LUMOISSA MAKASIINI
8 METSÄNOMISTAJA Robert Rainio kiertää käsivartensa uljaan tammen ympärille. Hänen sylinsä leveys sormenpäistä sormenpäihin on puolitoista metriä, ja kämmenet yltävät päällekkäin. Puulle on kertynyt ympärysmittaa reilu metri. Se on hyvä saavutus, sillä tämä on vasta noin 50-vuotias, omistaja myhäilee. Puu kasvaa puolen hehtaarin kokoisessa tammimetsässä läntisessä Inkoossa. Rainio omistaa alueella kahdeksan metsäalaa, joissa hän kasvattaa tammia harrastuksena. Reilun hehtaarin tammilehto on siitä erityinen, että isäntä on kylvänyt sen kynnettyyn ja äestettyyn peltoon Rainio ei ainakaan tiedä, että Suomessa olisi muita samalla tavalla perustettuja tammimetsiä kuin hänen. Tai on Bromarvissa yksi, ennen sotia kylvetty. Sitä ei kuitenkaan voi verrata minun metsääni, koska sen taimivaiheessa ei Etelä-Suomessa ollut hirviä eikä valkohäntäpeuroja syömässä taimikoita. Puiden joukossa on muutamia, jotka hän on istuttanut jo ennen kylvöä, ja niihin kuuluu isännän sylillään mittaama tammi. Istutuspuiden taimet hän kasvatti itse. Rainion tunnelmallinen torppa on rakennettu vuonna Superäitien lapsia Rainion puut eivät ole mitä tahansa alkuperää. Kaikkien äidit ovat rodunjalostuksen kantapuiksi valittuja yksilöitä Turun Artukaisista ja Tammisaaren Brötetistä. Superäitejä rungoiltaan ja muodoiltaan, ja se näkyy myös jälkeläisistä, Rainio toteaa. Suurin osa puista kasvaa suorana ja yksirunkoisena. Parhaiden yksilöiden oksat lähtevät rungosta vaakasuoraan. Silloin oksahangat ovat sellaiset kuin pitää. Niitä ei myrsky pääse repimään, kuten tammille muuten helposti käy, eikä laho pääse tekemään tuhojaan. Puolen vuosisadan ikää lähestyvien puiden pituus on nyt vajaat kaksikymmentä metriä. Ihmisestä tammen elinkaari poikkeaa sikäli, että viisikymppisenä se on vasta nuori aikuinen. Kaksi ihmissukupolvea ehtii van- 8 MAKASIINI
9 hentua, mutta tammi vain porskuttaa paksuuskasvu saattaa jatkua vielä 150 ikävuoden jälkeen. Eliniänodotekin on omaa luokkaansa. Jopa Suomessa, äärirajoilla, elää yli 400-vuotiaita puita. Etenkin taimena tammi on arka keväthalloille, joten sopivia kasvatuspaikkoja ei joka notkelmasta löydy. Siksi Robert Rainio tarttui tilaisuuteen 1965 ja osti Inkoosta 24 hehtaaria maata, jotka ovat alun perin kuuluneet Fagervikin ruukista itsenäistyneeseen torppaan. Näin heti, että tämä on hyvä paikka tammille, joista olin haaveillut. Vain kerran on halla vienyt vasta puhjenneet lehdet. Jalava vai valkopyökki? Puiden kasvattamisesta turkulainen Rainio innostui jo koulupoikana, kun perheellä oli kesähuvila Suomen suurimpien tammi- ja lehmusmetsien äärellä Ruissalossa. Lisäksi koulun kasviopin tunnit inspiroivat. Tunneille piti kesällä kerätä kasveja. Niitä etsiessään Rainio mielestään löysi harvinaisen valkopyökin ja meni innoissaan näyttämään oksaa paikalliselle puutarhurille. Mies nauroi, että tämähän on jalava. Harmitti, mutta kun kävin syksyllä katsomassa, jalavassa oli valkopyökin siemenet. Usko auktoriteetteihin sai pahan kolhun. Huomasin, että voin itsekin olla oikeassa. Nuorena Robert Rainio kokeili tammen taimien kasvattamista Ruissalossa, ja kokeilusta ovat peräisin muutamat hänen istuttamansa puut. Hän kuitenkin luopui taimitarhastaan, kun puunalut kelpasivat turhan hyvin jäniksille ja myyrille. Pääseekö tammenterho taimeksi vai ehtiikö närhi ensin? Närhet väijyvät terhoja Tammea pidetään puiden kuninkaana, mutta maaperän suhteen sillä on vaatimaton maku. Se hyväksyy savenkin paremmin kuin vaikkapa lehmus. Tammi kasvaa melkein minkälaisessa maassa tahansa, kunhan latvus ei joudu kilpailemaan valosta. Se sietää tilapäisiä tulvia, mutta maan täytyy kuivua kesällä, Robert Rainio kertoo. Hänen peltoon kylvämänsä tammimetsä on tyypiltään kuivahko lehto. Siellä on mukavasti hämärää, ja tammien alla kasvaa myös lehmuksia ja pähkinäpuita. Ne isäntä on istuttanut, jotta karikkeesta tulisi oikeanlaista, sillä matojen on vaikea sulattaa pelkkiä tammenlehtiä. Lehmusten tehtävä on myös suojata tammien runkoja liialta valolta. Ettei tule vesioksia. Ne huonontavat puun laatua. Lehtometsä tarjoaa myös yllätyksiä. Rainio arvuuttelee, mikä on suippolehtinen puunalku. Vastaus kuuluu, että rusokirsikka, Prunus sargentii. Lääkärinä elämäntyönsä tehnyt Rainio on tottunut latinaan ja muistaa kaikkien vastaan tulevien kasvien tieteelliset nimet. Hän luettelee ne sujuvasti myös ruotsiksi ja suomeksi. Jutustelua säestävät käheät rääkäisyt. Vähän matkan päässä mellastaa närhiparvi, joka on seudulla varma loppukesän merkki: tammenterhot alkavat kypsyä. Terhot ovat närhien herkkua, eivätkä niiltä säästy edes kylvöalat. Rainion kylvön pelasti aikanaan oikea ajoitus. Tuli ohuelti lunta ja pieni routakerros, johon lintujen nokat eivät pystyneet. Hirvi on hangannut sarviaan lehmuksen runkoon. Tammenkylvöä suunnittelevan on hyvä muistaa, että terhot ovat tuoretavaraa. Niitä ei pidä säilyttää huoneenlämmössä vuorokautta pidempään, etteivät ne kuivu pilalle. Vialliset nousevat pintaan, kun terhot käyttää vesiämpärissä. Ne pitää kuitenkin kuivata, etteivät ne idä heti. Närhien vuoksi kylvö kannattaa peittää noin viiden sentin kerroksella maata. Flora ja fauna uhkaavat Kun terhot selviytyvät taimiksi asti, saapuvat uudet herkkusuut. Rainion taimikosta jänis söi latvasilmut monena vuonna, ja kävi siellä myös kauriita, peuroja ja hirviä. Rainio kylvi aikanaan ronskisti terhoa hehtaarille. Kun taimia kasvoi kymmenen senttimetrin välein, niistä riitti verotettavaa. Aina joku unohtui syömättä. Istutustaimia isäntä suojasi muoviputkilla ja sanomalehtitötteröillä. Alkuvaiheessa hän kasvatti myös kuusia tammien rinnalla, koska kuuset pitävät hirvieläimet loitolla ne kun käyvät taimivaiheen jälkeen hankaamassa sarviaan tammien runkoihin. Kuuset isäntä poisti, ennen kuin ne varjostivat jalojen puiden latvuksia. Eläinten lisäksi täytyy taistella heinää vastaan. Vielä ensimmäisenä vuotena äestetty maa ei sitä puske. Toisena kesänä kasvaa rikkaruohoa, mutta siinä vaiheessa taimet ovat jo sitä korkeampia. Heinikko tulee kolmantena kesänä, ja silloin siitä pitää päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Juuret kilpailevat vedestä ja ravinteista, ja heinä vetää puoleensa myyriä. Parivuotiasta taimikkoa Rainio NÄIN HETI, ETTÄ TÄMÄ ON HYVÄ PAIKKA TAMMILLE, JOISTA OLIN HAAVEILLUT. lannoitti varovasti urealla ja puutarhan y-lannoitteella. Lannoitus nopeutti tammen taimien kasvua niin, että ne selviytyivät paremmin vaarallisimmista vuosistaan. Nyt tammiston tiheys on noin MAKASIINI
10 METSÄNOMISTAJA Robert Rainio on tuttu esitelmöitsijä esimerkiksi Dendrologian seurassa, jota hän oli perustamassa reilut 40 vuotta sitten. JOSKUS, KUN RUNGOT OVAT JÄREYTYNEET, PUISTA TULEE RAHAA. MUTTA SE EI TAPAHDU MINUN ELINAIKANANI. Inkoo Matojen on vaikea sulattaa pelkkiä tammenlehtiä. Mukaan tarvitaan lehmusta ja pähkinäpuuta. 200 runkoa hehtaarilla. Vaikka isäntä itsekin on harventanut sitä, paikoitellen latvustot ovat hänen mielestään yhä liian tiheässä. Tammimetsän harvennukseen hän neuvoo nyrkkisäännön: 20-vuotiaassa puustossa käydään joka toinen vuosi, 30-vuotiaassa joka kolmas, 40-vuotiaassa joka neljäs, ja niin edelleen. Rainion mukaan tammi kestää jalopuista parhaiten pystykarsintaa. Paras aika on keväällä ennen silmujen pukemista, mutta karsia voi milloin vain. Hän itse on karsinut hienoimpia runkoja jopa tikapuiden avulla. Ei tammia talousmetsiin Kun tammi on selvinnyt ensimmäisestä elinvuodestaan, se yleensä pärjää. Nyt Rainio tarkkailee, ettei metsä pääse liian tiheäksi, ja poistaa huonoimpia runkoja. Yhden sieltä, toisen täältä. Tammilehtojensa lomassa hänellä on tukikohtana 1823 rakennettu torppa, jonka pihapiirissä kasvaa useita dendrologian harrastajalle mieluisia kasveja kuten Magnolia Galaxy. Läheisellä niityllä voisi vaikka kuvata luontodokumentin. Kerrankin ilves oli tappanut valkohäntäpeuran, ja Rainio seurasi, miten korppi nokki raatoa. Sorkat ja kallo ovat yhä ojassa. Rainion metsiin kuuluu lisäksi koivikkoja, kuusikkoja ja männikköjä. Närhet kylvävät tammia myös niiden joukkoon, mutta kilpailijoita hitaampina ne eivät pärjää talousmetsissä. Robert Rainio kasvattaa tammia silkasta mielenkiinnosta. Tuottavuutta hän ei ajattele. Joskus, kun rungot ovat järeytyneet, puista tulee rahaa. Mutta se ei tapahdu minun elinaikanani. Rainion aikuisia lapsia, poikaa ja tytärtä, metsänhoito ei kiinnosta ainakaan vielä, mutta miniää kyllä. Kukapa tietää, vaikka Rainio saisikin miniästä työnsä jatkajan. 10 MAKASIINI
11 ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS Vesistöystävällinen metsätalous on valinta On vain luonnollista, että Euroopan metsäisin maa näyttää suuntaa maailman metsänhoidolle. Kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet vahvasti läsnä suomalaisessa metsätaloudessa jo pitkään. Metsänomistaja, MUISTA KANTOKÄSITTELY puukaupan yhteydessä! Yksi suomalaisen metsänhoidon periaatteista on vesistökuormituksen pienentäminen. Vaikka metsätalouden vesistökuormitus on pientä maatalouden tai yhdyskuntien päästöihin verrattuna, voivat metsänhoitotyöt olla haitaksi varsinkin pienvesistöille. Metsätaloudessa vesistöjä kuormittavat pääasiallisesti metsäojitustoiminta, metsälannoitukset sekä uudistushakkuut. Näiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu kiintoainetta, humusta, typpeä, fosforia ja rautaa. Kaistat purojen pelastus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa on jo pitkään tehty kehittämistyötä kannattavan ja ekologisesti kestävän metsätalouden hyväksi. Hyvän metsänhoidon suositukset ovat yksi merkittävimmistä työn tuloksista. Suomen Metsäkeskus seuraa yhteistyössä Tapion kanssa vesiensuojelusuositusten toteutumista uudistushakkuualoilla. Näin varmistetaan, että metsätöistä aiheutuu pienvesille, kuten puroille, lähteille ja lammille mahdollisimman vähän haittaa. Vesiensuojelun suojakaistat ovat vähentäneet metsätalouden vesistöille aiheuttamaa kuormitusta merkittävästi. Suojakaistat ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehneet hyvää metsien pienvesistöille, Tapion talousmetsien luonnonhoidon asiantuntija Kalle Vanhatalo kertoo. Typetöntä lahontorjuntaa Suojakaistojen lisäksi metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä pienvesistöjen kuntoon valitsemalla ympäristöystävällisiä metsänhoitotapoja. Esimerkiksi juurikääpätartuntoja estävä kantokäsittely voidaan toteuttaa täysin biologisella Rotstop-liuoksella. Täysin typetön ja luonnon omiin mekanismeihin luottava Rotstop on ainoa juurikäävän torjuntaaine, jonka käytössä ei ole vesistörajoituksia. Kantokäsittely on toki pieni tekijä vesistöjen kokonaisrehevöitymisen kannalta. Ohjelmajohtaja Marja Koljonen Elävä Itämeri -säätiöstä kuitenkin muistuttaa, että pienistä puroista kasvaa virta ja virroista meri suomalaisten tapauksessa Itämeri. Elävä Itämeri -säätiö on paremmin tunnettu sen kansainvälisellä nimellä Baltic Sea Action Group (BSAG), ja sen tehtävänä on kerätä voimia yhteen Itämeren pelastamiseksi. Koljosen mielestä Rotstop edustaa oikeansuuntaista ajattelutapaa, joka ottaa ympäristöasiat huomioon myös taloudellisessa toiminnassa. Metsien pysyminen kunnossa on olennaista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Itämeren takia on hienoa, jos rehevöitymistä aiheuttavien menetelmien sijaan käytetään luonnonmukaisia vaihtoehtoja, Koljonen toivoo. Myös Rostopin valmistaja Verdera on lähtenyt mukaan Itämeri-talkoisiin. Jokaisesta myydystä Rotstop-pakkauksesta lahjoitetaan BSAG-säätiölle 50 senttiä Itämeren suojeluun. Rotstop SC metsien hoitoon ROTSTOP hiilijalanjälki 1,35 kg/liuostonni UREA hiilijalanjälki kg/liuostonni Metsien hoidon ja käytön kestävyys on yksi maa- ja metsätalousministeriön laatiman Kansallisen metsäohjelman missioista Korkeatasoinen metsienhoito varmistaa metsien voimakkaan kasvun Kannattavalle metsänhoidolle on olennaista myös lahontorjunta: juurikääpä aiheuttaa vuosittain n. 50 milj. euron tappiot Juurikäävän torjuntaa tuetaan valtion Kemera-varoin Juurikäävän torjuntamenetelmistä (kemiallinen tai biologinen kantokäsittely sekä kantojen nosto) luonnonmukainen Rotstop on ainoa, josta ei aiheudu rehevöitymisvaaraa vesistöille Lue lisää Rotstopista osoitteesta ILMOITUS ILMOITUS
Tapio-konserni palveluksessanne
Tapio-konserni palveluksessanne 2018 Tapio-konserni palveluksessanne Tapio Oy on valtion yhtiö, jonka tytäryhtiöitä ovat Tapio Silva Oy ja Metsäkustannus Oy Tapion toimisto sijaitsee Pasilassa, osoitteessa
Lisätiedot23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI
23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. TILAA JÄMPTI- METSÄNUUDISTAMISPAKETTI PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin
Lisätiedot1,8 henkeä MEDIAKORTTI Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa heti oma mainostilasi!
MEDIAKORTTI 2017 Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet Metsälehti ja Metsälehti Makasiini ovat metsänomistajan luotettuja tiedonlähteitä. Metsälehti on asiantuntijalehti metsänomistajille ja metsästä
LisätiedotMuista venytellä. Taukojumppa auttaa istuttajaa METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ
11. HUHTIKUUTA NUMERO 3/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA 17 KYSYMYSTÄ KYLVÖSTÄ UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ KÄSIN TEHTY LEHMUKSESTA MATONKUTEET UUSI METSÄ
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotIntoa riittää. Kaisa Kortteen ja Timo Fagerin viikonloput kuluvat metsätöissä. relaskooppi. pikatesti. kesätyö 17 000 taimen.
pikatesti 10. HUHTIKUUTA NUMERO 3/2014 9 www.metsalehti.fi kännykästä relaskooppi Metsälehti Makasiini 3/2014 kesätyö 17 000 taimen urakka KYSYMYSTÄ Teema: ISTUTTAMAAN Polttopuiden teosta metsäsuomi 2050
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotTaimikonhoito kitkemällä
Taimikonhoito kitkemällä Taimikonhoitoa voi tehdä kitkemällä joko käsin tai koneellisesti. Kitkennässä siis vesakkoa poistetaan repimällä ne maasta juurineen, jolloin seuraavina vuosina ei tapahdu niin
Lisätiedot1,8 henkeä MEDIAKORTTI Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa heti oma mainostilasi!
MEDIAKORTTI 2017 Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet Metsälehti on Suomen johtava metsäalan aikauslehti ja verkkopalvelu. Se on toiminut suomalaisen metsän puolestapuhujana jo yli 80 vuoden ajan. Metsälehti
LisätiedotMEDIAKORTTI ,8 henkeä. Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa oma mainostilasi!
MEDIAKORTTI 2019 Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet ja Makasiini ovat metsänomistajan luotettuja tiedonlähteitä. on asiantuntijalehti metsänomistajille ja metsästä kiinnostuneille. Lehdessä on monipuolisesti
LisätiedotVoit opiskella juuri silloin, kun siihen on sopivin metsäomaisuuden suunnitelmalliseen
Tuotekuvasto TAPIO ForestKIT Tehokkaat työvälineet metsäpalveluiden tuottamiseen ja metsäomaisuuden hallintaan TAPIO ForestTEST Varmista metsäosaaminen työaikaa säästävillä verkkokursseilla TAPIO ForestKIT
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Lisätiedot150 vuotta metsäoppia. Evolla vietetään juhlapäivää. on eroja. metsänhoito: Metsänomistaja: Puunkorjuu:
1. MAALISkuuta numero 2/2012 8,50 www.metsalehti.fi metsänhoito: suunnitelmissa on eroja Metsänomistaja: Hevosella savotalle Puunkorjuu: Oma tie talveksi 150 vuotta metsäoppia Evolla vietetään juhlapäivää
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotHyvän leimikon resepti. Anna Koukonen tietää, mitä metsästä kannattaa maksaa. voi riittää. harvennukset. Metsänomistaja.
16 11. SYYSKUUTA NUMERO 6/2014 9 www.metsalehti.fi Metsälehti Makasiini 6/2014 puukauppa Koko maan puunostajat KYSYMYSTÄ Teema: puukauppa alikasvoksesta harvennukset yksi kerta voi riittää Metsänomistaja
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotEcopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.
Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotYövuorossa. Koneyrittäjä tekee talvella pitkää päivää METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE
28. HELMIKUUTA NUMERO 2/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE 10 KYSYMYSTÄ METSÄ- VAKUUTUKSISTA LAKIUUDISTUS OLLAANKO MUUTOKSEEN VALMIITA? PUUNKORJUU
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotMEDIAKORTTI ,8 henkeä. Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa heti oma mainostilasi!
MEDIAKORTTI 2018 Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet Metsälehti ja Metsälehti Makasiini ovat metsänomistajan luotettuja tiedonlähteitä. Metsälehti on asiantuntijalehti metsänomistajille ja metsästä
LisätiedotTaimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotSaha soimaan. Yrittäjä Tapio Hovi viihtyy metsätöissä. UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE?
5. JOULUKUUTA NUMERO 8/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE? 18KYSYMYSTÄ METSÄ- SUUNNITELMASTA METSÄLEHTI 80 VUOTTA UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA MOOTTORI- SAHAKOULU HANKINTA
LisätiedotKiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
Lisätiedot30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotPKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen
LisätiedotPuukauppa Metsään ABC 5.9.2015
Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoitustuet
Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotPuuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely
Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotPEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu
PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun
LisätiedotMinne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
LisätiedotSuometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu
Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut Webinaari 23.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotMetsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta
Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotKEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään
KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotMetsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari
Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon
LisätiedotUudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotTervetuloa Metsään peruskurssille!
Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotTulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi
Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi Puutuhkan sisältämät ravinteet Puutuhka sisältää keskimäärin puulajista riippuen Fosforia (P) 0,2-3 % Kaliumia (K) 0,5-10 % Kalsiumia (Ca) 5-40 % Booria (B) alle
LisätiedotTASO-hankkeen. aloitusseminaari
TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotMetsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa
Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa
LisätiedotMetsänterveysseminaari Vantaa
Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Vantaa Kantokäsittelyn valvonta ja laatu, hakkaajan vastuut Rahoituksen- ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskus Kemeran keskeiset muutokset Juurikäävän
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotSuometsien hoitohankkeet yksityismetsissä
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset
Kestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset 2011 2 Sisällys 1. YLEISTÄ 3 2. AINEISTO 3 3. KEMERA-TARKASTUKSISSA KÄYTETTY ARVOSTELUASTEIKKO 4 4 TOTEUTETUIKSI ILMOITETTUJEN KEMERA-TÖIDEN OTANTATARKASTUKSET
LisätiedotJuurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri
Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri 20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan kantokäsittelyn juhlaseminaari 1.6. 2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotKansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus
Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta
LisätiedotMetsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotOvatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?
Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotTätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotMetsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala
Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT
LisätiedotLuontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa.
Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan
Lisätiedot