Pientä piristystä. Antti Lukkarinen innostui lehtikuusista. Metsänomistaja Mönkijä hyötykäytössää. Pikatesti. supermetsät

Transkriptio

1 3. HEINÄKUUTA NUMERO 5/ Metsälehti Makasiini 5/2014 KYSYMYSTÄ juurikäävästä Teema: erikoispuut erikoispuut Pientä piristystä Antti Lukkarinen innostui lehtikuusista Metsänomistaja Mönkijä hyötykäytössää Ruotsin supermetsät 1600 kuutiota hehtaarilla Pikatesti Juomareppu raivaajalle Nouseeko tukin hinta syksyllä? Kemeralle risuja Lapista Mustikkaa luvassa kohtuullisesti 2718_.indd 1 26/06/14 17:34

2 Luvassa hyvää puukauppasäätä. Suomen suvi on upea, satoi tai paistoi. Kesäaikaan maamme metsät kasvavat yhteensä yli miljoona mottia päivässä. Metsäasiantuntijamme tietävät, miten saat sinun metsällesi parhaan tuoton. Kysy lisää hyvän sään aikana!! Ota yhtey ttä 023 p nsometsa.fi _.indd 2 26/06/14 17:31

3 SISÄLLYS 20 Kimmo Haimi jorma luhta fiskars metsälehti makasiini NRO 5/ Uutiset 4 Pääkirjoitus: Hyviä vaihtoehtoja 6 Metsänomistaja: Metsässä ei nykerretä, Mikko Salminen on tuunannut mönkijästään oikean metsätyövälineen. 12 Lankku käy kaupaksi 14 Kemeraesitykselle pyyhkeitä Lapista 15 Metsätyyppi: Onko marjoja luvassa, Kauko Salo? 16 Markkinat: Lomat hiljentävät kaupan 18 Kuukauden puukauppa: Harvennuksesta kaksi tarjousta 19 Verkosta: Montako hehtaarilla? Teema: Erikoispuut 20 Vaihtelu virkistää Erikoispuilla voi hakea lisätuloa, piristystä maisemaan tai vaikka varautua ilmaston lämpenemiseen. 32 Rahapuu: Metsä veturina Oma metsä 34 Metsänhoito: 17 kysymystä juurikäävän torjunnasta 37 Pikatesti: Huikkaa helteellä 38 Metsänhoidon perusteet: Kannattaako ostaa? 40 Tutkimus: Hehtaaritulos parani 41 Metsäläisen allakka: Kasvata taimet itse 42 Metsäperintö: Hinnat kohdalleen 44 Kysy pois: Mitä hyötyä on sydänpuusta? 47 Tuoteuutuudet: Kahmari kuormaajaan 48 Harventamatta hirmumetsiä Erikssonin veljesten hoidossa hehtaarille kasvaa jopa kuutiota. 57 Kolumni: Mistä puut tuleville tehtaille? 58 Fiskarsin mustaoranssi klassikko Luonnosta 65 Ennen & nyt: Muurahaisetkin palasivat 66 Luhta: Saarnamiehen unikko 70 Tapionpöydältä: Lähiruokaa ongella 72 Käsin tehty: Tee juurista luuta 75 Lukijoilta: Puunhalaajat vastaavat 76 Makasiiniristikko 80 Pilkkeet: Sianpuolukan sienikumppanit 82 Tuote & tekijä: Hies tuo hyvän tuoksun MAKASIINI

4 PÄÄKIRJoiTUS Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja AD Eliisa Kallioniemi p Anna Back p Eliisa Kallioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Hyviä vaihtoehtoja Puolet Suomen puuvaroista on mäntyä, mutta mänty ei kuitenkaan ole yleisin puu. Valtakunnan metsien inventoinnin perusteella metsistä tiedetään hämmästyttävän paljon, muun muassa puulajien kappalemäärät. Ylivoimaisesti eniten meillä kasvaa hieskoivua. Niitä on peräti 33 miljardia. Tässä tilastossa kauas jäävät sekä mänty 18 miljardilla kappaleella että kuusi 13 miljardilla kappaleella. Rauduskoivuja on vain 3,1 miljardia, mikä on vähemmän kuin pihlajaa tai haapaa. Hieskoivu viihtyy melkein kaikkialla ja täyttää tyhjän tilan tehokkaasti. Metsätalouden kannalta se on pulmallinen. Siitä saadaan energia- ja sellupuuta, mutta arvokasta vaneritukkia vain hyviltä kasvupaikoilta. Hieskoivikoiden harvennushakkuu on usein konemiehen painajainen, sillä vauri oita on vaikea välttää ja saanto jää pieneksi, Houkutteleva ajatus onkin korjata koko sato kerralla. Uusien tutkimustulosten mukaan hieskoivikoihin voidaan soveltaa etelän plantaasimenetelmää. Parhaaseen tuotokseen ja kannattavuuteen päästään noin 40 vuoden kiertoajalla ilman harvennuksia. Lyhytkiertoviljely parantaa hieskoivikon tuottoa, mutta yleensä kasvatettavaksi kannattaa valita jotain muuta. Onneksi meillä on omasta takaa kolme arvokasta puulajia, mänty, kuusi ja koivu. Niistä löytyy kullekin kasvupaikalle sopiva vaihtoehto. Kolmikon lisäksi Suomessa menestyy useita kotimaisia ja ulkomaisia lajeja, joista saa mielenkiintoista lisäväriä puulajivalikoimaan. Kysyimme viime numerossa teiltä lukijoilta mielipidettä siitä, mitä puulajeja kannattaisi kokeilla. Vastausten perusteella toimittaja Tiia Puukila valitsi esiteltäväksi lehtikuusen, douglaskuusen, tervalepän ja tammen. Pelkästään erikoispuiden varaan kukaan haastatelluista ei ole laskenut metsätalouttaan, mutta esimerkit kannustavat kokeilemaan. Monipuolisuutta on viisasta vaalia myös puulajivalikoimassa. Istutustaimikoissa kuusen osuus on kasvanut jo liian isoksi. Myöskään hieskoivujen ylivoimaa ei ole järkevää vahvistaa. Tämän numeron toisen metsänhoitoaiheen idea syntyi ruotsalaislehden otsikosta 1630 kuutiometriä hehtaarilla. Toimittaja Mikko Riikilä ja professori Kari Mielikäinen matkustivat paikan päälle katsomaan, onko puuta tosiaan niin paljon. Reportaasi mahtikuusikosta alkaa sivulta 48. Mielenkiintoista on, että ruotsalaisten mielestä myös kuusta kannattaa kasvattaa ilman harvennuksia. Toimitus toivottaa lukijoille hyvää kesää ja vetäytyy tauolle. Seuraava Metsälehti ilmestyy 14. elokuuta. Metsäuutisia voi lukea internetissä osoitteessa läpi kesän. Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Markkinointipäällikkö Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg p Tiia Puukila p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Somari p Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin Katja Raninen p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/13) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/ MAKASIINI Kannen kuva Petteri kivimäki

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KESÄKUUSSA ästi vaaoo sitke is e s jä tä yöttöaihkipe ski-lapin e K, a s s nnuksen ran laida eti juha h ä s s ö n ra ke n m ä ss ä y ko t k a o a a. le M il. n oks jä lke e n ansa se n n li t u o k is inen tanut r kon ikä ii v in a ä m Seitsem e upeita a katsele ik o p n a k lta. itiopaika semia. A inen mula rto Ko Kuva A 2771_.indd 5 27/06/14 17:45

6 METSÄNOMISTAJA Metsässä ei Mikko R. Salminen työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallintojohtajana. Hänen innostuksensa mönkijöihin käynnisti oppilaitoksen Pienkoneet metsänhoidossa -hankkeen _.indd 6 MAKASIINI /06/14 17:46

7 nykerretä Monelle mönkijä on lähinnä lelu, josta verottajalta saa alvit takaisin. Mikko Salmiselle se on työväline, joka auttaa ja tehostaa metsätöiden tekemistä. Teksti ja kuvat Mikko Riikilä MAKASIINI _.indd /06/14 17:46

8 METSÄNOMISTAJA Arkisin Mikko R. Salminen työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) hallintojohtajana. Vapaa-aikana hän hoitaa metsiään, joista pääosa on Pohjanmaalla Siikalatvassa ja lisäksi yksi terapiapalsta Petäjävedellä. Äkkiseltään luulisi, että nämä kaksi maailmaa eivät juuri kohtaa, mutta Salmisen tapauksessa niillä on yllättävän paljon yhteisiä nimittäjiä. Aiemmin JAMKin teknologiaosaston johtajana työskennellyt Salminen käynnisti Kevyet koneet metsänhoidossa -hankkeen. Hanke on osa yhtä oppilaitoksen strategisista painopistealueista, metsäteollisuuden uudistamisohjelmaa. Idea syntyi omista kokemuksistani, mies myöntää. Koulun kokoama projektiorganisaatio nivoi maakunnan pienmetsäkoneosaajat verkostoksi. Keski-Suomesta löytyi yllättävän paljon osaamista, muun muassa mönkijävarusteita valmistava Ultratek Oy ja pienmetsäkoneisiin erikoistunut Usewood Oy. Myös pitkän linjan metsäkonevalmistaja Nokka Oy on mukana mönkijävarusteiden valmistajana. Aluksi pohdimme, mikä on pienkone. Raja vedettiin siihen, että sen on varusteineen mahduttava henkilöauton perävaunuun. Verkostoon valitsimme yrityksiä, jotka eivät kilpailleet, vaan niillä oli edellytykset yhteistyöhön. Kaksivuotinen hanke päättyy tämän vuoden lopulla. Salmisen mukaan sille puuhataan nyt viisivuotista jatko-osaa. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on ollut luoda konsepti mönkijän käytölle metsänhoidossa. Projektiin osallistuvat yritykset voivat tukeutua konseptiin kehittäessään liiketoimintaa. Kumiveneellä metsään Hallintojohtajana Salminen ei enää kokopäiväisesti osallistu metsäkonehankkeeseen, mutta on hengessä mukana. Vapaalla mies on kehittänyt lukuisia teknisiä ratkaisuja ja niksejä, jotka tekevät lelu-mönkkäristä ai- don työvälineen metsäkamppeen kuten mies itse ilmaisee. Salmisen kehittämiä ja rakentamia laitteita katsellessa arvaa vääjäämättä, että mies on taustaltaan insinööri. Väärin arvattu. Alkuaan olen kuljetusteknikko ja aikuisiällä opiskelin kauppatieteitä. Sielultani taidan kuitenkin olla koneinsinööri, kuten tutut ovat sanoneet, mies tunnustaa. Kiinnostus mönkijöihin virisi Siikalatvassa, josta Salminen osti ensimmäisen metsäpalstansa. Hänen metsäsijoitusstrategiansa limittyy lempiharrastukseen. Anoppilani on siellä ja olen mukana metsästysseurassa. Olen hankkinut metsäpalstoja seuramme alueelta. Ensimmäinen ostopalsta oli aluksi lievästi sanoen haastavien kulkuyhteyksien takana laajalla ojitusalueella. Oikeastaan ainoa keino pääs- Siikalatva Lapio kulkee mutkitta matkassa ja on usein korvaamaton apu metsässä. Kun metsät ovat kaukana Pohjanmaalla, pitää koneiden pysyä jämäkästi kiinni perävaunussa. Vanttiruuvi ja kuormaketju voittavat varmuudessa kuormaliinat, Salminen vakuuttaa. tä palstalle oli kumivene, jonka laskin kuivatuskanavan yläjuoksulle ja meloin myötävirtaan palstalleni. Illalla jatkoin alavirtaan ja soitin vaimon hakemaan sillan pielestä. Silloin tuli mieleen, että jokin järkevämpi ratkaisu kulkemiseen pitää keksiä. Nykyisin palstalle johtaa metsäautotie, mutta ensiavuksi Salminen hankki mönkijän. Samalla hänen sisäinen koneinsinöörinsä sai uutta askarreltavaa. Vuosien mittaan hän on hankkinut metsiä parisen sataa hehtaaria. Erityisesti Pohjanmaan kapeilla, jopa kilometrejä pitkillä palstoilla mönkijän apu työkohteille kulkemisessa on miltei korvaamaton. Hupikoneesta hyötyajoneuvo Salmisen mukaan kaupasta ulos ajettu, varustelematon mönkijä on lähinnä hupiajopeli. Sillä kaupunkilaismetsänomistajan usein vähäinen metsänhoitoon käytettävissä oleva 8 MAKASIINI

9 aika taitaa aika monesti huveta. Eihän varustelemattomaan mönkijään saa edes raivaussahaa järkevästi kiinni, saati että mukaan pitäisi ottaa bensat, eväät, muut varusteet ja ehkä vielä moottorisahakin. Toiminnan miehenä Salminen ei tyytynyt tähän, vaan hän kehitteli mönkijästä hyötyajoneuvon kiireisen metsänomistajan apuvälineeksi. Puutakin hän vehkeillään ajelee, mutta se on sivujuoni hänen mönkijästrategiassaan. Metsässä ei nykerretä, vaan aika on kyettävä käyttämään hyödyksi. Tehdään hommat ja tullaan pois. Tärkeintä on, että kaikki tarvittava kalusto on aina käsillä ja kulkee vaivattomasti mukana. Muuten käy niin, että kun vihdoin ehtii taimikkoa raivaamaan, niin huomaa, että jotain on unohtunut. Viila, avaimet tai jopa bensakanisteri. Ja kun hommat eivät suju, häviää motivaatiokin. Silloin tuli mieleen, että jokin järkevämpi ratkaisu Salminen on rakentanut mönkijäänsä monipuoliset kuljetuslaatikot ja telineet sahojen ja muiden varusteiden kuljettamiseen. Vanerista valmistetut laatikot ja kiinnitystelineet istuvat pikakiinnittimin mönkijän keulaan ja perään. Mönkijälle tuunattu palsta Suomen Luonnon lukijat valitsivat jokin aika sitten mönkijän vuoden turhakkeeksi. Valinta herätti melkoisen äläkän ja Salmisen kehitelmiä katsellessa tämän ymmärtää entistä paremmin. Metsävarusteet tekevät turhakkeesta työkoneen, mutta ehkä sitäkin kulkemiseen pitää keksiä. tärkeämpää on tuunata metsä mönkijälle sopivaksi. Se tarkoittaa ensisijaisesti kulku-urien kunnostamista. Muuten metsäajo mönkijällä on enemmänkin seikkailu-urheilua kuin hyötyajoa, Salminen toteaa. Ostamilleen metsäpalstoille hän teettää kaivinkonetyönä mönkijätiet, jotka tasataan helppokulkuisiksi. Ne ovat runkoteitä, joita pitkin palstan eri osiin pääsee vaivatta, olipa sitten kyse tuulenkaatojen korjuusta, istutuksesta, taimikonhoidosta tai vaikka lannoituksesta. Koneella tasattu mönkijäura tarjoaa yllättävän lisäedun, jota innokas hirvien metsästäjä osaa arvostaa. Salminen on kehittänyt mönkijäänsä kuljetuslaatikoita ja telineitä metsätyövälineille. Ilman niitä jo raivaussahan kuljettaminen mönkijällä on melkoista räpeltämistä. MAKASIINI

10 METSÄNOMISTAJA Tärkeintä on, että urilta puut kaadetaan lyhyeen kantoon. Maastossa ei moottoriajoneuvolla saa kuljettaa asetta, mutta mönkijätiellä sen sijaan saa, kunhan se erottuu ympäristöstään. Selvittelin tätä monelta taholta, mutta vasta valtakunnansyyttäjä osasi ottaa asiaan kantaa. Mönkijätien pohja syntyy kätevästi ojitusten yhteydessä. Tarvittiin vain oivallus, että oja on kaivettava avatun ojalinjan reunalle eikä keskelle, kuten yleensä tehdään. Tällöin linjan toiselle laidalle jää riittävästi piennarta mönkijän mentävälle tielle. Kaivuri levittää ensin ojamaat pientareelle. Sen jälkeen tasoitan pinnan mönkijän puskulevyllä. Ojien ylityksiä varten kannattaa tehdä rummut ja rumpuputkethan kulkevat kaivurin ulottuville kätevästi mönkijällä. Kattavaksi kulkureitistö kasvaa, kun tasattujen teiden tueksi linjataan ajouraverkosto. Puuta korjattaessa ja lannoitettaessa ajouria tulee 20 metrin välein. Taimikonhoitopalstoille riittää suunnilleen 60 metrin uraväli. Ajouria ei tasoitella, vaan valmiit reitit vedetään helposti ajettaville kohdille. Tärkeintä on, että urilta puut kaadetaan lyhyeen kantoon. Tämän vuoksi hankin pitkärunkoisen raivaussahankin, vaikka sahaliikkeen myyjä vähän epäröi. Mutta että ajouria taimikonhoitopalstoille? Salminen selittää, että urat jakavat työmaat kerralla käsiteltäviksi lohkoiksi. Työ sujuu vaivatta, kun kalusto kulkee mönkijällä metsään ja leiripaikka siirtyy jouhevasti työn edetessä. Suuresta uhrauksesta ei ole kyse, Hommat sujuvat jouhevasti, kun ne on ennalta mietitty. Salminen rakensi metsätiensä varteen lastausrampin, jota myöten mönkijän voi peruuttaa pois kärryiltä. Salminen askarteli koneisiinsa metsäisen logon. 10 MAKASIINI

11 koska pyörillä varustettu mönkijä mahtuu 1,5 metriä leveälle uralle. Erityisesti isoilla työmailla tämä helpottaa ja keventää työtä. Jos lähtee jalkaisin suuren palstan toiseen päähän, kuluu aikaa ja kaupunkilaismetsuri väsyy jo valmiiksi, ennen kuin yhtään puuta on kaatunut. Ajourien kulku kannattaa katsoa valmiiksi jo istutusaloille, jotta urien paikat voi jättää istuttamatta. Tuulenkaadot talteen Mönkijän käyttökelpoisuus puunkorjuussa on ylimuistoinen kiistelyn aihe. Vanhan liiton miehet nauravat nenän varttaan kuution puukuormat onnettomaksi nykertämiseksi. Silti Salminenkin ajaa puuta mönkijäpelillä, vaikka hän juuri julistautui nykertämisen vastustajaksi. Ajokamppeeksi hänellä on Muuramessa valmistettu Nokan mönkijäkärry nostureineen. Niitä hän kehuu estoitta. Nokka on tehnyt puun ajovehkeitä iät ajat ja tämä näkyy mönkijävehkeissäkin. Esimerkiksi nosturin geometria on erinomainen. Salminen tyytyy kuution mönkijäkuormiin, vaikka kärryn karikoiden ontot päät houkuttelisivat lisäämään korotuspaloja jatkeeksi, mikä kasvattaisi kuormatilaa. Kuorman kasvaessa mönkijä joutuu vaikeuksiin. Pahoista paikoista otan normikuormiinkin vain vajaan pohjakuorman ja täydennän lastin helppokulkuisen keruu-uran varrelta. Puun ajo mönkijällä alkaa käydä järkeen, kun korjuuolosuhteet ovat hankalat. Kaikkialle ei isoilla koneilla pääse, eikä niitä joka paikkaan edes pidä päästää, Salminen perustelee. Hänen mukaansa taannoinen talviharvennus osoitti mönkijän arvon. Pehmeäpohjaisen leimikon hakkuu venyi talvikelien keväiselle laidalle. Hakkuukone pysyi nipin napin pinnalla ja pätki kuusentaimikossa ylispuina olleet koivut. Ajokone olisi tehnyt kamalaa jälkeä. Koko taimikko olisi varmasti kääntynyt nurin. Sovimme, että ajan puut mönkijällä. Se onnistui mainiosti. Salminen ajoi koivut moton jäljiltä pinolle. Puuta kertyi savotalta reilut 80 kuutiota. Myös hajallaan pitkin metsäpalstaa olevien tuulenkaatojen korjuussa mönkijä on vertaansa vailla. Mönkijäteitä pitkin pääsee palstan eri osiin ja tuulenkaadot saa talteen kätevästi. Metsäkoneilla toimien yksittäiset myrskypuut jäisivät väkisin metsään. Metsään on linjattava helppokulkuiset ajourat ennakkoon: Muuten mönkijällä ajo muistuttaa enemmän seikkailu-urheilua kuin hyötykäyttöä. V a l t a k u n n a l l i n e n metsäkulttuurin e r i k o i s m u s e o Avoinna ympäri vuoden lusto@lusto.fi Lustontie 1 Punkaharju Kun Suomi putos puusta vai putosiko? Yhtä juhlaa Susi, saha, ja GPS Vuosirenkaita Bioenergiaa ja innovaatioita Vanha savotta Suomalaisten metsät Koneaika Metsänparantajien vuosisata Lasten Lusto Värivalokuvia ennen värifilmiä MAKASIINI