Orimattilan kaupungin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on Päijät-Hämeen maakunnan yhteinen terveysliikuntastrategia.

Transkriptio

1 ORIMATTILAN KAUPUNKI 1 johdanto liikunnallinen orimattila toimenpidesuunnitelman tavoitteet Tietoa liikunnan merkityksestä jaetaan 3.2 Kaupungin panostus liikuntaan on kuntalaisten tiedossa 3.3 Liikuntaneuvonta käynnistyy 3.4 Liikuntapalveluketju toimii 3.5 Päättäjät havaitsevat päätösten vaikutukset kuntalaisten liikkumiseen 3.6 Eri hallintokunnat tekevät yhteistyötä liikunnan lisäämiseksi 3.7 Liikuntapaikkojen maksut pysyvät kohtuullisina 3.8 Tarjolla on samaan aikaan toimintaa lapsille ja aikuisille 3.9 Työpaikoilla on vertaisohjaajia 3.10 Massatapahtumia järjestetään 3.11 Hyvinvointimittareita kehitetään 3.12 Esteettömyys huomioidaan rakentamisessa 3.13 Liikuntareitit toimivat 3.14 Päivähoidossa lapset harrastavat liikuntaa 1-2 tuntia joka päivä 3.15 Koulujen pihat houkuttelevat liikkumaan 3.16 Tarjotaan mahdollisuus liikkua harrastepohjalla 3.17 Liikunta on tärkeä osa työhyvinvointia 3.18 Ikääntyvillä ihmisillä on tietoa lihaskunnon tärkeydestä 3.19 Tieto hyvistä työkäytännöistä leviää 3.20 Pitkäaikaistyöttömät työllistyvät liikunnan kautta

2 2

3 1 JOHDANTO Orimattilan kaupungin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on Päijät-Hämeen maakunnan yhteinen terveysliikuntastrategia. Toimenpidesuunnitelma on tarkoitettu käytännön työkaluksi ja suunnannäyttäjäksi kaupungin eri hallintokunnille ja muille toimijoille. Vuosille kohdennettu toimenpidesuunnitelma maalaa terveysliikunnan pääsuunnat. 3

4 2 LIIKUNNALLINEN ORIMATTILA Liikunnallinen Orimattila on yhteinen tavoite, jota viedään eteenpäin eri hallintokuntien yhteistyönä ja yhdessä eri urheiluseuratoimijoiden kanssa. Kaupungin eri hallintokunnat, Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä, työterveyshuolto, kansalaisopisto, järjestöt ja urheiluseurat sitoutuvat yhteiseen päämäärään liikunnallisen Orimattilan synnyttämiseksi. Liikunta on entistä näkyvämmin esillä kaupungin viestinnässä, kuten esitteissä ja tapahtumissa. Hankkeen etenemisestä kerrotaan muun muassa Orimattilan nettisivuilla kohdassa ajankohtaista tie- toa. Toimenpidesuunnitelman eri vaiheiden toteutumista seuraa kukin vastuutaho. Ohjelmakauden päättyessä liikuntapalvelut laatii yhteenvedon toteutuneista ja toteutumattomista tavoitteista. Yhteenvedon pohjalta käynnistetään uusi toimenpidesuunnitelma. 3 Toimenpidesuunnitelman tavoitteet tietoa Liikunnan merkityksestä jaetaan Liikunta on mukana perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja sosiaalitoimen eri kontakteissa. Omasta kunnasta tai terveyskeskuksesta saatu tieto koetaan henkilökohtaiseksi ja se koskettaa. Erityisesti lääkärin kanta liikunnan riittävyyteen on ihmisille tärkeä. Terveyskeskuksessa sovitaan yhteisesti liikunnan korostamisesta ja järjestetään koulutusta henkilökunnalle. Liikunta kirjataan hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Sovitaan liikuntalähetteen käyttöönottamisesta. 3.2 kaupungin panostus liikuntaan on kuntalaisten tiedossa Kuntalaiset tietävät, että kaupunki panostaa kuntalaisten hyvinvointiin. Hyvällä viestinnällä vaikutetaan kaupunkilaisten liikuntatottumuksiin. Laaditaan tiedotusstrategia. Paikallislehti jatkaa juttusarjojaan liikunnallisista aiheista. 3.3 liikuntaneuvonta kännistyy Kuntalaiset saavat henkilökohtaista ohjausta ja liikuntaneuvonta toimii. Otetaan käyttöön liikuntalähetekäytäntö. Liikuntapalveluilla tulee olla riittävästi resursseja säännöllisen liikuntaneuvontaan. Sovitaan liikuntaneuvojan työnkuvasta ja käytännöstä, kuinka liikuntaneuvojalle ohjataan. Sovitaan liikuntaneuvonnan seurantakäytännöistä. Järjestetään työikäisten starttikursseja kuntosalilla. 3.4 liikuntapalveluketju toimii Liikuntapalveluketjut auttavat terveydeltään tai toimintakyvyltään erilaisia kuntalaisia löytämään sopivia liikuntapalveluja. Liikuntapalveluketju voi olla esimerkiksi terveydenhoitaja/ vuodeosaston fysioterapeutti > fysioterapia > erityisliikunnan ohjaaja > kansalaisopisto > järjestöjen liikuntaryhmät. Palveluketjuun kuuluvat tietävät toistensa työnkuvat ja osaavat ohjata asiakkaan oikeaan ryhmään. Liikuntapalveluketjusta vastaavat terveyskeskuksen ja työterveyshuollon yhdyshenkilö, erityisliikunnan ohjaaja, Wellamo-opiston yhdyshenkilö ja sosiaalitoimen yhdyshenkilö. Liikuntapalveluketjun toimijat kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa. 3.5 Päättäjät havaitsevat päätösten vaikutukset kuntalaisten liikkumiseen Selvitetään ja kehitetään menetelmiä, joilla voidaan mitata päätösten vaikutuksia kuntalaisten liikkumiseen. 3.6 Eri hallintokunnat tekevät yhteistyötä liikunnan lisäämiseksi Käydään poikkihallinnollista keskustelua arvoista ja eri alojen suosituksista. Lasten ja nuorten, sosiaali- ja terveystoimen, vanhustyön, terveyskeskuksen ja kaupungin johtoryhmissä on teemana liikunta ja terveyden edistäminen 1-2 kertaa vuodessa.

5 3.7 Liikuntapaikkojen maksut pysyvät kohtuullisina Yhteiskunnalliselta kannalta tärkeintä on saada liikkumaan ne, jotka eivät liiku lainkaan tai liikkuvat hyvin vähän. Maksujen tulisi olla kohtuullisia ja liikunnan harrastamisen mahdollista kaikille. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön seniorikortti ja erityisuimakortti. Ryhmäliikuntamaksuja ei muuteta. Uimahalli- ja kuntosalimaksuja ei muuteta. Liikuntapaikkojen vuokria tarkistetaan maltillisesti. 3.8 Tarjolla on samaan aikaan toimintaa lapsille ja aikuisille Vanhempien mahdollisuudet liikkua estyvät usein lastenhoidon takia. Tarjotaan esimerkiksi toiminnallisia lapsiparkkeja vanhempien liikuntatuokioiden ajaksi. Tutkitaan lähihoitajaopiskelijoiden mahdollisuuksia saada opintoja suoritettua osallistumalla lapsiparkin järjestämiseen. Tarjotaan urheiluopistojen opiskelijoille harjoittelupaikkoja, jolloin he voivat ohjata muun muassa lastenliikuntaa. Luodaan perheliikuntaryhmiä ja järjestetään perheliikuntatapahtumia. Selvitetään järjestöjen ja seurojen toiminnan yhteensovittamista sekä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten ja alueen kahden urheiluopiston kanssa. 3.9 työpaikoilla on vertaisohjaajia Vertaisohjaajat liikuttavat ihmisiä työyhteisöissä. Työkaverin vetämään liikuntaryhmään on helppo lähteä mukaan ja yhteisöllinen liikkuminen innostaa liikkumattomiakin. Vertaisohjaajille tarjotaan koulutusta ja tukea yhdessä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa massatapahtumia järjestetään Ideoidaan uusia tapahtumia. Massatapahtumilla on merkitystä liikkumiseen. Perheiden yhteisillä liikuntatapahtumilla saadaan vanhemmat liikkumaan yhdessä lastensa kanssa. Järjestetään perheiden, kylien, koulujen ja työpaikkojen liikuntatapahtumia sekä avoimia tapahtumia keskusurheilukentällä ja urheilutalolla. Kaupungin liikuntapalvelut tukee seurojen massaliikuntatapahtumia Hyvinvointimittareita kehitetään Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan tutkittua tietoa siitä, miten kuntalaiset voivat. Tarvitaan keskustelua ja päätöksiä hyvinvointimittareista. Hyödynnetään muun muassa työterveyshuollon, kouluterveyskyselyjen ja urheilujärjestöjen tilastoja ja tietoja Esteettömyys huomioidaan rakentamisessa Kaikilla kuntalaisilla tulee olla yhtäläiset oikeudet päästä tilaisuuksiin, tapahtumiin ja virastoihin. Rakentamisessa huomioidaan näkö- ja kuulovammaisten, liikuntarajoitteisten ja ikääntyvien ihmisten tarpeet. Julkisessa rakentamisessa pyydetään muun muassa vammaisneuvoston kannanotto. Esteettömät liikuntapaikat listataan ja uusia luodaan liikuntareitit toimivat Orimattilassa on riittävästi eritasoisia merkittyjä liikuntareittejä. Kevyen liikenteen väylät muodostavat sujuvan verkoston esimerkiksi pyöräilylle ja rullaluistelulle. Maanteiden pientareita levennetään ja liikuntareitit merkitään selkeästi. Senioripolkuja perustetaan keskustan ympäristöön. Yhtenäinen kevyen liikenteen väylästö huomioidaan kaavoituksessa Päivähoidossa lapset harrastavat liikuntaa 1 2 tuntia joka päivä Perusta liikunnallisuudelle luodaan lapsena. Liikunta on vahvasti mukana varhaiskasvatussuunnitelmassa. Huomioidaan erityisesti ne lapset, joilla on liikkumisessa vaikeuksia. Jokaiseen päiväkotiin nimetään liikuntavastaava. Liikunta on vahvasti mukana iltapäivätoiminnan kehittämisessä Koulujen pihat houkuttelevat liikkumaan Koulujen pihoilla on riittävästi liikkumaan houkuttelevia välineitä ja telineitä. Kouluilla järjestetään ideariihiä pihojen kunnostamisesta. Koulun oppilaat osallistuvat ideointiin. Annetaan ohjausta ja jaetaan vinkkejä toiminnallisten välituntien järjestämiseen tarjotaan Mahdollisuus liikkua harrastepohjalla Seurat huomioivat toiminnassaan myös ne, jotka eivät halua harrastaa kilpaurheilua. Kannustetaan nuoria muodostamaan omia liikuntaryhmiä ja mahdollistetaan salivaraukset. Perustetaan matalan kynnyksen ryhmiä. Koulutetaan lasten vanhempia harrasteryhmien vetäjiksi Liikunta on tärkeä osa TYÖHYVINVOINTIA Hyväkuntoiset työntekijät jaksavat työssään. Etsitään uusia porkkanoita työpaikoille liikunnan lisäämiseksi. Näitä voivat olla erilaiset tempaukset, liikuntailtapäi- 5

6 vät, liikuntasetelit, liput liikuntapaikoille, palkitseminen oman suorituksen parantamisesta, liikuntakortit ja kalenterit, arvonnat, työpaikkojen väliset haastekampanjat, autoton työmatkapäivä jne. Kaupunki innostaa omalla esimerkillään työpaikkoja kehittämään työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa (tyhy) Ikääntyvillä ihmisillä on tietoa lihaskunnon tärkeydestä Lihaskunnon ylläpito, parantaminen ja lihastasapaino ovat entistä merkityksellisemmässä asemassa ikääntyessä. Järjestetään kuntosalivuoroja ja tasapainoryhmiä ikääntyville ja kohdennettuja ryhmiä esimerkiksi veteraaneille. Tarjotaan ikääntyneille mahdollisuus ulkona liikkumiseen avustajan kanssa. Avustajat voivat olla lähihoitajaopiskelijoita tai avustajan tehtävät voivat sisältyä lukion kursseihin. Järjestetään tietoiskuja eläkeläisjärjestöissä. Hyödynnetään 80-vuotiaiden toimintakykykartoituksen tietoja. Hankitaan soveltavan liikunnan välineitä vanhainkotiin, pienryhmäkoteihin ja terveyskeskuksen vuodeosastolle. Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman liikuntavinkit ikääntyville otetaan käyttöön tieto hyvistä työkäytännöistä leviää Järjestetään kotihoidon, vanhustyön ja terveyskeskuksen yhteisiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä. Tiedon levittäminen tuloksista kannustaa miettimään oman työyksikön työtapoja. Järjestetään Kunnon hoitaja -koulutusta. Nimetään liikuntavastaavia eri työpisteisiin Pitkäaikaistyöttömät työllistyvät liikunnan kautta Syrjäytyneen tai syrjäytymisvaarassa olevan ihmisen työllistyminen on sekä ihmiselle itselleen että yhteiskunnalle tärkeää. Ryhmään kuuluminen tuo ihmisen elämään mielekkyyttä, sosiaalisia suhteita ja hyvinvointia. Erityistyöllistämisellä haetaan työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille. Käydään yhteistä keskustelua sosiaalitoimen ja liikuntapalveluiden kesken. Osallistutaan Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n Liikunnalla työhön Päijät-Hämeessä -projektiin. 6