Erityisliikunta OKM/VLN vuonna Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Transkriptio

1 Erityisliikunta OKM/VLN vuonna Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

2 OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Neuvoston tehtävänä on: käsitellä liikunnan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja erityisesti arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella, tehdä aloitteita ja esityksiä liikunnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja toimialansa liikuntamäärärahojen käytöstä

3 Toni Piispanen

4 Terminologiaa Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille. Vaikkakin yhdenvertaisuusajatteluun sisältyy tasa-arvonäkökulma, Suomessa on vahvoja lakeja tasa-arvonäkökulman toteuttamiseen, kuten laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoliidentiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon osalta meillä Suomessa on erilliset lait näiden asioiden edistämiseen ja kun asioissa on vielä paljon tekemistä, on syytä mainita ne molemmat

5 Miten (erityis)liikunnalla menee? Toni Piispanen 5

6 Nykyisin erityisliikunnalla (soveltavalla liikunnalla) on vahva asema julkisen liikuntatoiminnan sääntelyssä ja perusteluissa. Lainsäädännön mukaan liikunta on jokaisen perusoikeus ja peruspalvelu. Liikuntalain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa sekä väestön hyvinvointia, terveyttä ja fyysistä toimintakykyä. Kuntien tulee järjestää terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa huomioiden eri kohderyhmät. Maankäyttö- ja rakennuslailla tavoitellaan esteetöntä ympäristöä. Valtion liikuntapolitiikassa keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä koko väestön mahdollisuudet liikkua. Käytännön tasolla erityisliikunnan asema ei näytä enää niin hyvältä kuin säädöksissä ja asiakirjoissa. Erityisliikunnan osuus valtion liikuntabudjetista on noin viisi prosenttia. Valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille myönnetyistä toiminta-avustuksista erityisryhmien liikuntaa edistävien järjestöjen osuus on vajaat seitsemän prosenttia. Noin 70:sta lajiliitossa vain parissakymmenessä on keskitytty joko vammaiskilpaurheiluun ja/tai on sovellettu palveluja erityisryhmille. Kolmasosa lajiliitoista ei liikuta erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä lainkaan. Vain joka kymmenes urheiluseura järjestää erityisryhmille toimintaa. Kuntien liikuntatoimien käyttömenoista erityisliikunnan seitsemän miljoonan osuus on minimaalinen. Asukasluvultaan pienissä alle asukkaan kunnista kolmasosa ei järjestä erityisliikuntaa. Ala-Vähälä, Timo Rikala, Saku: Erityisliikunnan tilanne kunnissa Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:5. Valtionhallinto liikunnan edistäjänä Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:4. Lähde Saari, Aija: Vammaisurheilu ja erityisliikunta lajiliitoissa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:

7 Valtion liikuntapolitiikan keskeisimmät tavoitteet vuonna 2016 ovat liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus sekä yhteisöllisyyden, osallistumisen ja liikunnallisen elämäntavan lisääntyminen. Liikunnan toimialan ulkopuolella tapahtuvat asiat ovat viime vuosina muuttaneet suomalaisten liikuntakäyttäytymistä voimakkaasti. Kaupungistuminen, autoistuminen, teknologinen kehitys, työelämärakenteessa tapahtuneet muutokset sekä viime vuosina entisestään kiihtynyt viihdeteknologian suosio ovat vähentäneet väestön arki- ja hyötyliikunnan minimiin

8 Tiedon paikka osana johtamisjärjestelmää Tavoite Toimenpide Tulokset Vaikutukset Vaikuttavuus

9 3 000 lasta ja nuorta v Puolet harrastaa seuroissa Viidennes liikkuu suositusten mukaisesti (1 h/päivä) LIITU-tutkimus. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014.

10

11 Näkökulmia valtion merkitykseen liikunnan edistämisessä Kotitaloudet 2 mrd Kunnat 700 M Valtio, liikunta 150 M Lajiliitot, hyv. menot 100 M (2012) Helsinki, liikunta 78,8 M

12 Kaikki hallintokunnat toimimaan yhdensuuntaisesti

13 Liikunta kytkeytyy yhteiskunnan isoihin haasteisiin Suorituskykyinen maanpuolustus Oppiminen Terveydenhuollon menot Ikäihmisten toimintakyky Terveys ja hyvinvointi Lasten ja nuorten osallisuus Syrjäytyminen Julkisen talouden tila Maahanmuuttajien kotouttaminen Puhdas liikenne 13

14 Kävely- ja pyörätie Terveyskeskus Päiväkoti Metsä Koulu OKM Luonto VLN Vanhuspalvelut Uimahalli Armeija Rakennettu ympäristö

15 Hallinnon loogisuus työryhmä strategia selonteko strategia työryhmä strategia selonteko selonteko työryhmä selonteko strategia työryhmä strategia työryhmä työryhmä selonteko strategia selonteko

16

17 Nykyisin ratkottavana olevat yhteiskunnalliset ongelmat tarvitsevat aiempaa kokonaisvaltaisempia, eri toimijatahot yhteen kokoavia politiikkatoimia sekä osaavia ja innokkaita ihmisiä. Kysymys ei ole aina yksioikoisesti resursseista, vaan myös tavasta tehdä yhteistyötä, uudistaa toimintamalleja ja murtaa hallinnonalojen välisiä raja-aitoja. Myös liikuntapolitiikassa pitää olla kykyä uudistua, vaikka se vaatisi isojakin uudistuksia