ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KIIMINGIN KUNNAN ERITYISLIIKUNNAN TYÖRYHMÄ 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN PROJEKTI 4 3. LIIKUNTATOIMEN HALLINNOALA Liikuntatoimen oma ohjaustoiminta ja sen resurssit Erityisliikunnan järjestötoiminta kunnassa ja sen tukeminen Erityisliikuntatoiminnan keskeiset tilat Erityisliikunnasta tiedottaminen Liikuntatoimen koulutus erityisliikuntaa ohjaaville 7 4. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Terveyskeskuksen fysioterapia Vanhustyön fysioterapia Koulutussuunnitelma KOULUJEN SOVELTAVAN LIIKUNNAN OPETUS Erityisryhmiin kuuluvien oppilaiden liikunnanopetus Liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutus Kerhojen käyttö erityisopetuksessa olevien oppilaiden liikunnanopetuksessa MUIDEN HALLINNON ALOJEN TOIMINTA ERITYISLIIKUNNASSA Kansalaisopiston liikuntaryhmät Yhteistyö teknisen sektorin kanssa Yhteistyö sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa Yhteistyö Työpajan kanssa TOIMINTAORGANISAATIOT JA RESURSSIT Kunnan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikunnan resurssit vuosibudjetissa Toiminnan tuloksellisuuden seuranta TOIMENPIDE-EHDOTUKSET.. 17 Liite 1: Erityisliikunnanohjaajan yleinen toimenkuva Suomessa ja talousarvio 2009 ja

3 1. JOHDANTO Kiimingin kunta on mukana valtakunnallisessa Erityisliikuntaa kuntiin projektissa. Projekti on opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Liikuntatieteellisen Seuran ja Suomen Kuntaliiton yhteishanke. Projektissa on mukana 9 yli asukkaan kuntaa, joissa ei ole erityisliikunnanohjaajaa. Kolmivuotisen projektin tavoitteena on projektikuntien erityisliikuntatoiminnan käynnistäminen, lisääminen ja kokonaisvaltainen kehittäminen sekä toimivan toimintatapamallin luominen. Erityisliikunnan kehittämis- ja konsultointiprojektin ( ERIKU ) myötä on Kiimingissä tehty erityisliikunnan peruskartoitus ( Erityisliikuntaa Kiimingissä peruskartoitus erityisliikunnasta 2007 ). Peruskartoitus valmistui syksyllä Peruskartoituksessa selvitettiin kunnan erityisliikunnan nykytila. Peruskartoituksen pohjalta tulee kuntaan laatia erityisryhmien liikunnan kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma tulee olemaan erityisliikunnan suunnittelun ja toteutuksen tukena. Kiimingissä ei tällä hetkellä ole erityisryhmien liikunnanohjaajaa. Vapaaaikalautakunta on kokouksessaan / 21 päättänyt perustaa erityisliikunnanohjaajan toimen alkaen. Erityisliikunnanohjaajan toimi tullaan täyttämään alkaen. 3

4 2. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN PROJEKTI Erityisliikuntaa kuntiin kehittämishanke on Liikuntatieteellisen Seuran koordinoima hanke, jonka johtoryhmässä on mukana edustus opetus-, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Suomen Kuntaliitosta. Hankkeessa on mukana 9 hieman yli asukkaan kuntaa, joissa erityisliikunta vaatii kehittämistä. Kiimingin kunta oli mukana vastaavansisältöisessä hankkeessa jo vuosina Hankkeen myötä Kiiminkiin perustettiin poikkihallinnollinen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikunnan kehittämistyöryhmään kuuluvat: liikuntasihteeri Kari Näppä, fysioterapeutti Pirkko Saarela, vapaaaikalautakunnan edustajana Johanna Ruokola, vammaisneuvoston puheenjohtaja Mikko Marjomaa, eläkeläisjärjestöjen edustajana Seppo Matilainen, Kiiminkijoki opiston edustajina Irene Räty ja Maisa Hanhela. Vuoden 2008 kesäkuussa mukaan tuli suunnittelija Virpi Rajala seudullisen Yhdessä liikkuen terveemmäksi erityisliikunnan seutuhankkeesta. Erityisliikuntaa kuntiin hankkeen tavoitteena on: luoda erityisryhmille tasa-arvoiset liikuntaedellytykset projektikunnissa lisätä ja kehittää hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja verkostoitumista luoda perusteita kuntien liikuntatoimen määrärahojenkohdentamiseksi erityisliikuntatoimintaan käynnistää uusia erityisliikuntaryhmiä Projektiin osallistuvia kuntia tuetaan välittämällä tietoa erityisliikunnan kehittämisestä, työstämällä yhteistyössä kuntien kanssa erityisliikunnan kehittämisohjelmia sekä järjestämällä tarpeita vastaavaa koulutusta. Hanke on Kiimingissä edennyt siten, että erityisliikunnan kehittämistyöryhmä kartoitti vuoden 2007 aikana kunnan erityisliikunnan tilanteen. Peruskartoituksen pohjalta laadittiin erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, joka sisältää selvityksen liikuntaryhmien määrästä ja toimivuudesta, liikuntaesteettömyydestä, erityisliikunnasta tiedottamisesta, koulutustarpeista ja hallinnon alojen yhteistyöstä sekä toimenpide-ehdotukset vuosille

5 3. LIIKUNTATOIMEN HALLINNONALA 3.1. Liikuntatoimen oma ohjaustoiminta ja sen resurssit Kiimingin kunnan liikuntatoimella ei ole, kaudella , ollut erityisliikunnan ryhmiä. Aikaisempina vuosina joitakin ryhmiä on toteutettu ostopalveluna. Erityisliikunnan peruskartoitus osoitti, ettei Kiimingissä ole tarjontaa erityisliikunnan osalle tarpeeksi. Erityisryhmiin kuuluville ei ole pystytty tarjoamaan liikuntaa lainkaan. Syynä tähän on ollut, ettei kunnassa ole ollut kokopäiväistä erityisryhmien liikunnanohjaajaa. Täytetään erityisryhmien liikunnanohjaajan toimi alkaen. Erityisryhmien liikunnanohjaajan tehtäviin kuuluu suunnitella ja organisoida erityisryhmien liikuntatoimintaa sekä huolehtia erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämisestä yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa Erityisliikunnan järjestötoiminta kunnassa ja sen tukeminen Kiimingin kunnassa on erilaisia eläkeläisyhdistyksiä 2, Eläkeliiton Kiimingin yhdistys ja Kiimingin Eläkeläiset. Lisäksi kunnan alueella toimii muita yhdistyksiä 3, Kiimingin Sydänyhdistys, Kiimingin Vanhustentaloyhdistys ja Jäälin Vanhusten ja Vammaisten Tuki. Kiiminkiläiset osallistuvat aktiivisesti sellaisten, Oulussa toimivien vammais- ja kansanterveysjärjestöjen toimintaan, joita ei ole Kiimingissä. Peruskartoituksen yhteydessä tehty kysely osoitti, että Eläkeliiton Kiimingin osastolla on säännöllistä kuntosalitoimintaa kolme kertaa viikossa. Heillä on myös koulutettuja vertaisohjaajia. Kiimingissä ei ole myönnetty avustuksia erityisryhmien liikuntajärjestöille koska toimintaan ei ole varattu erikseen määrärahaa. Erityisryhmien liikuntaa tuetaan antamalla ilmaiset tilat ryhmien käyttöön. 5

6 Tulevaisuudessa liikuntatoimen tulee tukea yhdistysten toimintaa järjestämällä koulutusta ja konsultointi apua. Kohdeavustuksiin tulee varata erityisliikunnalle oma määräraha. Erityisryhmien liikunnanohjaajan tehtäväksi tulee yhteyden pitäminen järjestöihin niin, että yhteistapaamisia on vähintään 1-2 kertaa vuodessa Erityisliikuntatoiminnan keskeiset tilat Erityisliikuntaa Kiimingissä 2007 peruskartoituksessa on käyty läpi Kiimingin kunnan alueen liikuntatilat. Kartoitus suoritettiin käymällä kaikki liikuntatilat läpi. Syyskuussa 2008 aloitettiin liikuntapaikkaselvitys, jossa tullaan kartoittamaan kaikki liikuntapaikat ja sen perusteella tekemään toimenpide ohjelma liikuntapaikkojen kehittämiseksi. Kartoituksen yhteydessä kävi ilmi, että jopa uusissa liikuntatiloissa, on puutteellisuuksia esteettömyyden osalta. Luiskia rakentamalla ja kynnyksiä mataloittamalla voidaan tilojen esteetöntä käyttöä parantaa. Liikuntapaikkarakentamisessa tulee ottaa esteettömyys ja saavutettavuus jo suunnitteluvaiheessa huomioon entistä paremmin. Laivakankaan liikuntahallin suunnittelussa pyydettiin Vammaisneuvostolta lausunto, jonka pohjalta tehtiin tiloihin joitakin muutoksia. Liikuntapalvelut antoi oman lausuntonsa. Koulujen liikuntasalit ovat pääsääntöisesti hyvät. Sosiaalitilat sitä vastoin olivat osittain vaikeakulkuisia ja ahtaita, etenkin vanhemmissa liikuntasaleissa. Toimenpide-ehdotukset: Liikuntatiloja suunniteltaessa sekä niitä kunnostettaessa tulee suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon esteettömyys ja saavutettavuus. Suunnitteluun tulee ottaa mukaan erityisliikunnan käyttäjien näkökulma ja pyytää lausunto vammaisneuvostolta Erityisliikunnasta tiedottaminen Peruskartoituksen pohjalta voidaan todeta, että erityisliikunnasta tiedottamisessa on puutteita. Yhdistykset käyttävät tiedottamisessa paikallislehteä, omia www-sivuja ja kirjeitä. 6

7 Liikuntatoimi tiedottaa kaikesta toiminnastaan, jokaiseen talouteen paikallislehden mukana, jaettavassa kuntatiedotteessa ja www-sivuilla. Kiiminkijoki opisto tiedottaa toiminnastaan omalla kurssi-esitteellä, joka jaetaan jokaiseen talouteen ja löytyy opiston www-sivuilla. Tilaaja-tuottaja-malliin siirtymisen myötä vapaa-aikapalveluiden tiedotustoimintaa ollaan, vapaa-aikapalveluiden tiimiytymisen myötä, tehostamassa. Vapaa-aikapalveluiden tiedotusvastaavaksi on nimetty nuorisosihteeri. Hänen vastuullaan on vapaa-aikapalveluiden internetsivut ja oman tiedotuslehden tekeminen. Pyritään saamaan vapaa-aikapalveluiden oman tiedotuslehden, Kiiminki-fiilinki, ilmestyminen säännölliseksi kaksi kertaa vuodessa. Internet-sivun päivitys pyritään saamaan jatkuvaksi ja ajantasaiseksi. Kuntatiedotetta hyödynnetään edelleen jokaiseen talouteen jaettavana tiedotuskanavana. Seudullisen Yhdessä liikkuen terveemmäksi- hankkeen kanssa yhteistyössä kootaan erityisliikunnan kalenteri, jota erityisliikunnanohjaaja ylläpitää jatkossa Liikuntatoimen koulutus erityisliikuntaa ohjaaville. Liikuntatoimi ei ole ollut mukana järjestämässä säännöllistä koulutustoimintaa alueen eri yhdistyksille ja urheiluseuroille. Omia ohjaajia liikuntatoimelle ei ole. Eläkeläisjärjestöistä on muutamia henkilöitä osallistunut vertaisohjaajakoulutukseen. Liikuntatoimi tulee järjestämään koulutuksia yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan Liikunta ry:n kanssa. Virpiniemen liikuntaopiston koulutustarjontaa tullaan hyödyntämään. Yhdessä liikkuen terveemmäksi erityisliikunnan seutuhankkeen kanssa kehitetään alueellista koulutusta ja hyödynnetään valtakunnallista koulutusjärjestelmää Järjestöjen omaehtoiseen koulutuksen tukemiseen tulee varata määräraha. 7

8 4. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 4.1. Terveyskeskuksen fysioterapia Kuntouttavan liikunnan ryhmätoiminta terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksen ryhmiin pääsee terveyskeskuslääkäreiden tai fysioterapeuttien ohjaamana, kun taustalla on todettu tuki- ja liikuntaelinongelma, toiminnan vajaus tai häiriö. Terveyskeskuksessa toimii 9 fysioterapeuttien ohjaamaa liikuntaryhmää. Terveyskeskuksen fysioterapia tekee ryhmien ohjaamisessa yhteistyötä Kiiminkijoen Opiston, päiväkodin henkilökunnan ja yksityissektorin kanssa. Terveyskeskuksen avopuolella työskentelee 3 fysioterapeuttia. Fysioterapeuteilla on peruskoulutukseen liittyen koulutusta erityisryhmien liikunnasta. Työntekijöillä on lisäkoulutusta erityisryhmien- ja soveltavan liikunnan alalta, joka tukee fysioterapeuttien perustehtävää perusterveydenhuollossa. Terveyskeskuksen ryhmistä asiakkaita ohjataan kolmannen sektorin liikuntaryhmiin. Suurin osa asiakkaista jää kuitenkin menemättä niihin, sillä he kokevat etteivät selviä ryhmissä niiden vaativuuden vuoksi. Nykyinen ryhmätarjonta terveyskeskuksen fysioterapiassa on mitoitettu olemassa oleviin henkilöstöresursseihin. Fysioterapeuttien työn pääpaino on fysioterapian erityisosaamisessa ja resurssit kohdennetaan näiltä osin terveyskeskuksessa lääkinnälliseen kuntoutukseen. Tavoitteena on, että fysioterapeuttien erityisosaaminen kohdennetaan ns. diagnoosipohjaisiin ryhmiin, kuten reuma-, polvenja lonkan keinonivel- sekä aivohalvaus ryhmät. Terveyskeskuksessa toimivat tuki- ja liikuntaelinryhmät sekä ikäihmisten ryhmät voisivat jatkossa toimia kolmannen sektorin alaisuudessa, kansalaisopiston ja liikuntatoimen hallinnoimina. Erityisryhmien liikunnanohjaajan toimialana on organisoida ja koordinoida ko. toimintaa. 8

9 4.2 Vanhustyön fysioterapia Kuntouttavan ja toimintakykyä ylläpitävän liikunnan ryhmät vanhustyössä. Vanhustyön, kotihoidon ja Palvelukeskus Jaarankartanon ryhmiin pääsee fysioterapeutin ja kotihoidon henkilökunnan ohjaamana. Ryhmillä pyritään ennaltaehkäisemään toimintakyvyn alenemista ja tukemaan kotikuntoisuutta. Vanhustyön fysioterapeutti ohjaa ryhmiä yhteistyössä Kiiminkijoen opiston kanssa. Ryhmiä on 6. Vanhustyön fysioterapiassa työskentelee yksi fysioterapeutti. Hänen työnsä pääpaino on vanhusten kotona ennaltaehkäisevässä kuntouttavassa toiminnassa, yhteistyössä kotihoidon kanssa. Nykyinen ryhmätarjonta vanhustyön fysioterapiassa on mitoitettu olemassa oleviin henkilöstöresursseihin. Fysioterapeutin työn pääpaino on fysioterapian erityisosaamisessa ja resurssit kohdennetaan näiltä osin vanhustyössä ennaltaehkäisevään kotikuntoutukseen. Tavoitteena on, että fysioterapeutin erityisosaaminen kohdennetaan ns. diagnoosipohjaisiin ryhmiin, kuten reuma- ja aivohalvaus ryhmät. Ryhmätoiminnan kehittäminen mielenterveystyön ja kehitysvamma avopuolen kanssa. Erityisryhmien liikunnanohjaaja organisoi ja koordinoi ko. toimintaa. Vanhustyössä, Palvelukeskus Jaarankartanossa, työskentelee kuntoutukseen suuntautuneita lähihoitajia. Heidän ammattitaidon hyödyntäminen palvelukeskuksen ryhmien ohjaamisessa, fysioterapeutin toimiessa ohjaajana ja neuvojana omalla erityisosaamisalueellaan. 4.3 Koulutussuunnitelma Terveyskeskuksen ja vanhustyön fysioterapia henkilöstön koulutussuunnitelmissa ei ole huomioitu erityisryhmien liikunnan koulutusta. Koulutusmäärärahat menevät fysioterapian erityisosaamisen kehittämiseen. 9

10 Vanhustyön ja fysioterapian henkilöstön osallistumiseksi liikunnallisen kuntoutuksen kehittämiseen ja koulutuksiin tulee resursoida jatkossa. Tavoitteena on laaja-alainen kunnan erityisliikuntaa tukeva yhteistyö. 5. KOULUJEN SOVELTAVAN LIIKUNNAN OPETUS 5.1 Erityisryhmiin kuuluvien oppilaiden liikunnanopetus Jäälin koulussa toimii kolme POMO-luokkaa ( pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan opiskelevat ). Liikunnanopetusta on tällä hetkellä kahdesta kolmeen tuntia viikossa. Liikuntatoimen tulisi tukea koululiikuntaa erityisoppilaiden osalta. Erityisliikunnan ohjaaja voisi tulevaisuudessa vierailla koululla ja osallistua osaltaan erityisliikunnan opetukseen mm. seuraavasti: 1. Erityisliikunnan konsultointi opettajille. Osallistua opetukseen mukaan 2.Kuntaan yhteisesti hankittavien soveltavan liikunnan välineiden ja materiaalien lainaus. 3. Opastus materiaalien käyttöön 4. Oppitunneille lainaaminen 5.Mahdollisuus vaikuttaa välinehankintoihin Koulun sisätilojen ja pihan alueen kehittäminen POMO-luokkien oppilaiden liikunnan tarpeita vastaaviksi. Liikuntatunnit koulun ulkopuolella: Uinti: Uinnin opetus tulee olla vuosittaista. Mielellään uintikerrat jaksotettuina säännöllisesti koko lukuvuoden ajaksi, kerran kuukaudessa toiminta-alueittain opiskeleville oppilaille, joilla toimii myös kuntoutusmuotona. Oppiaineittain opiskelevien oppilaiden uintijaksot voivat olla tiiviimmässä periodissa, 1-2 uintiviikkoa lukuvuodessa. Muut koulun ulkopuolella olevat liikuntamuodot: esim. kuntosali, keilaus, palloilulajit, erilaiset retket. Kaikki koulun ulkopuolella tapahtuva liikuntatoiminta edellyttää taksikuljetusta, johon tulisi varata määrärahat. 10

11 Liikuntatoimi tukee kouluhenkilöstön osaamista yhteistyössä koulutusjärjestelyin, välineiden hankinnoin, kerhotoimintaa edistämällä ja kuljetuspalveluja järjestämällä. Soveltavan liikunnan välineiden lainausta ja käytön opetusta kehitetään, ottaen huomioon käyttäjien toiveet. Koulun ulkopuolella järjestettävää toimintaa kehitetään erityisliikunnanohjaajan johdolla siten, että käyttäjien toiveet otetaan entistä paremmin huomioon. 5.2 Liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutus Erityisliikunnan täydennyskoulutusta tulisi tarjota POMO-luokkien opettajille ja avustajille. Henkilöstön koulutusta tulisi tukea sekä kannustaa tarjoamalla koulutukset työajalla ja työnantajan kustantamana. Koulutusta voidaan järjestää liikuntatoimen (erityisliikunnan ohjaaja) puolesta, omien liikunnan opettajien toimesta tai ulkopuolisten kouluttajien taholta. Kannustetaan, tiedotetaan ja tuetaan opettajia hakemaan erityisliikunnan täydennyskoulutuksiin ja ideapäiviin. Koulutus toteutetaan henkilöstön työajalla ja työnantajan kustannuksella. 5.3 Kerhojen käyttö erityisopetuksessa olevien oppilaiden liikunnan opetuksessa Koulupäivien ulkopuolella olisi hyvä järjestää erilaisia liikuntakerhoja (esim. POMO-oppilaille räätälöidyt kerhot, integroidut kerhot, perhekerhot). Tällä tuettaisiin oppilaiden itsenäistä liikkumista ja harrastuneisuutta. Monipuoliset kokemukset erilaisista liikuntalajeista ja ryhmistä kehittävät laaja-alaisesti oppilaita ja antaisivat mahdollisuuden säännölliseen harrastamiseen. Kerhojen vetäjien osaamista tulee vahvistaa koulutusmahdollisuuksia tarjoamalla. Erityisliikunnanohjaaja osallistuu erityisopetuksen kerhojen suunnitteluun ja toteutukseen. Koulunkäyntiavustajia pyritään saamaan mukaan säännölliseen kerhotoimintaan ja innostetaan heitä mukaan 11

12 erityislasten liikunnanohjaukseen ja tarjotaan heille koulutusmahdollisuuksia. 6. MUIDEN HALLINNON ALOJEN TOIMINTA ERITYISLIIKUNNASSA 6.1. Kiiminkijoen opiston liikuntaryhmät Kiiminkijoen opiston erityisliikunnan tarjonta painottuu senioriliikuntaan. Senioreille suunnattuja ryhmiä on tällä hetkellä senioritanssi, seniorijumppa ja kaksi VoiTas-ryhmää. Lisäksi odottaville äideille on tarjolla äitiysjoogan tiiviskurssi. Lisäksi opistolla on matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, joissa otetaan huomioon aiemmin liikkumattomat henkilöt ja sellaiset, jotka kokevat, etteivät pärjää tavallisessa liikuntaryhmässä. Tällainen ryhmä on mm. Niskahartiaseudun ja selän hyvinvointi. Liikuntatoimen tulee tiivistää yhteistyötä Kiiminkijoen opiston kanssa, hyödyntäen opiston ohjaajaresursseja. Yhteistyötä on tiivistettävä myös muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Salivuorojen myöntämisen osalta Kiiminkijoki opiston kanssa tulee neuvotella toiminnan keskittämisestä erityisliikunnalle soveltuviin tiloihin Yhteistyö teknisen sektorin kanssa Yleisten ja liikunta-alueiden suunnittelussa tulee yhteistyötä teknisen sektorin kanssa tiivistää. Kevyen liikenteen väylien suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös liikuntatoimen näkökanta. Liikuntapaikkoja ja kevyenliikenteen väyliä suunniteltaessa tulee erityisryhmien tarpeet huomioida esim. sijoittamalla liikunta-alueille tarpeeksi penkkejä ja levähdyspaikkoja Yhteistyötä teknisen sektorin kanssa tulee tiivistää. Vuoden 2009 aikana valmistuvassa liikuntasuunnitelmassa tulee huomioida erityisryhmät. Esteettömyys tulee huomioida uudis- ja korjausrakentamisessa. Kaikessa liikenne- ja ympäristönsuunnittelussa on huomioitava erityisryhmien tarpeet. 12

13 6.3. Yhteistyö sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa Kiimingin kunta on tehnyt jonkin verran yhteistyötä Oulun Sosiaalialan oppilaitoksen fysioterapia ja lähihoitaja opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat ovat suorittaneet työharjoittelua terveyskeskuksen fysioterapiassa, palvelukeskus Jaarankartanossa ja päiväkodeissa. Erityisryhmien liikunnanohjaajan yhtenä tehtävänä on kehittää yhteistyötä sosiaalialan oppilaitosten kanssa erityisliikunnan tukemiseksi Yhteistyö Työpajan kanssa Kiimingin työpaja tuottaa valmentavia ja kuntouttavia palveluja työttömälle tai muutoin tukea tarvitsevalle henkilölle vuosittain. Samanaikaisesti työpajan palveluihin osallistuu henkilöä. Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden ikä vaihtelee 15 ja 60 vuoden välillä. Heidän asennoitumisessaan liikuntaan on myös suuria eroja. Osa harrastaa liikuntaa aktiivisesti, mutta normaalia väestörakennetta suurempi osuus suhtautuu liikuntaan passiivisesti. Passiivisuuden taustalla voi olla negatiivinen asenne liikuntaan, elämäntavat sekä liikuntaan liittyvä fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen rajoite. Joidenkin kohdalla rajoittavana tekijänä voi olla jopa tavanomaiseen perusliikuntaan soveltuvien varusteiden puute. Työpajan palvelutarjontaan sisältyy säännöllinen viikoittainen liikunta, johon osallistuu lähes kaikki työpajan asiakkaat. Sen toteuttamiselle aiheuttaa haasteita kohderyhmän heterogeenisuus ja osittain tavanomaista passiivisempi suhtautuminen liikuntaan. Työpajalla on tarve erityisryhmien liikuntaan erikoistuneille liikuntapalveluille. Tarvetta on kohderyhmää motivoivalle valistukselle sekä liikuntatapahtumien asiantuntevalle suunnittelulle sekä ohjaukselle. Myös suorituspaikkojen tulee vastata kohderyhmän tarpeita ja palvelujen toteutua kohde-ryhmähenkilöiden työaikana (arkityöpäivinä). 13

14 Myös työpajan valmennushenkilöstöllä on työhönsä liittyvä tarve liikunnallisuutta tukevalle koulutukselle sekä henkilökohtaista työkykyä ylläpitäville liikuntapalveluille. Erityisryhmien liikunnanohjaaja tukee työpajan toimintaa osallistumalla liikuntatapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi työpajan valmennushenkilöstölle tullaan järjestämään liikuntaa tukevaa koulutusta. Valmennushenkilöstön TYKY-toimintaa kehitetään osana kunnan muun henkilöstön TYKY-toimintaa. 7. TOIMINTAORGANISAATIOT JA RESURSSIT 7.1. Kunnan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Kiimingin kunnassa on toiminut Erityisliikunnan- työryhmä vuodesta 2007 alkaen. Työryhmä perustettiin siinä vaiheessa kun Kiiminki ilmoittautui Eriku-projektiin mukaan. Työryhmään on kuulunut liikuntasihteeri Kari Näppä, fysioterapeutti Pirkko Saarela, vapaa-aikalautakunnan edustajana Johanna Ruokola, vammaisneuvoston puheenjohtaja Mikko Marjomaa, eläkeläisjärjestöjen edustajana Seppo Matilainen, Kiiminkijoki opiston edustajina Irene Räty ja Maisa Hanhela. Vuoden 2008 kesäkuussa mukaan tuli suunnitelija Virpi Rajala seudullisen Yhdessä liikkuen terveemmäksi erityisliikunnan seutuhankkeesta. Työryhmän tarkoituksena on projektin myötä kehittää Kiimingin erityisliikuntaa sekä valmistella ja esittää toimenpide ehdotuksia päättäjille erityisliikunnan kehittämiseksi ja toiminnan vakiinnuttamiseksi. Työryhmä on kokoontunut vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kiimingin kunnassa toteutetaan vuoden 2009 alussa lautakunta uudistus, joka todennäköisesti merkitsee sitä, että vapaa-aikalautakunta lakkautetaan. Vapaa-aikapalveluiden asiat tullaan käsittelemään yhdessä sivistyspalveluiden hallintoelimessä. Lautakunta uudistuksen myötä, vapaa-aikalautakunnan toiminnan lakatessa, tulee erityisryhmien liikunnan työryhmän toimintaa 14

15 jatkaa. Työryhmää tulee täydentää ja keskeisistä erityisliikunnan toimijoista kootaan työryhmä, joka erityisliikunnanohjaajan koordinoimana suunnittelee ja organisoi erityisryhmille liikuntapalveluja eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Työryhmä toimii aluksi uuden erityisliikunnan ohjaajan tukena ja osittaisena ohjausryhmänä Erityisliikunnan resurssit vuosibudjetissa. Kiimingin kunnassa, liikuntatoimella, ei ole ollut erityisliikuntaan korvamerkittyä rahaa. Liikuntatoimi on kuitenkin maksanut yhden ryhmän ohjaajan palkan. Perusselvityksen mukaisesti ryhmiä on ollut kuusitoista. Erityisliikunnan peruskartoituksen perusteella on käynyt selväksi, että nuorille ei ole tarjolla erityisryhmien liikuntaa Kiimingissä. Toimintaa tuleekin suunnata entistä monipuolisemmin myös toimintarajoitteisille lapsille ja nuorille. Urheiluseurat tekevät hyvää ja monipuolista työtä nuorisourheilun hyväksi. Lisäksi voidaan todeta, että yhdistyksillä ja järjestöillä on toimivia liikuntaryhmiä myös ikääntyneille. Tästä oivana esimerkkinä Eläkeliiton Kiimingin osaston kolme kertaa viikossa kokoontuva kuntosaliryhmä. Tulevaisuudessa tilannetta helpottaa erityisryhmien liikunnanohjaajan toimen täyttäminen vuoden 2009 elokuun alussa. Nykyisellä henkilökunnalla ei voida turvata erityisliikunnan kehittämistä sille tasolle mitä liikuntalaki vaatii ja edellyttää. Kokopäiväinen erityisliikunnanohjaaja pystyy suunnittelemaan ja ohjaamaan käytännössä uusia ryhmiä kunnan alueella ja tekemään yhteistyötä kunnan omien toimijoiden, järjestöjen ja eri yhteisöjen kanssa. Sekä alueellisesti seutukunnan muiden kuntien kanssa. Erityisryhmien liikunnanohjaajan yleinen toimenkuva Suomessa ja alustava Kiimingin kunnan erityisliikunnan budjettiesitys liitteenä 1. Erityisliikunnan osalle tulee liikuntatoimen talousarvioon huomioida noin määrärahan lisäys. Tämä summa sisältää erityisryhmien liikunnanohjaajan palkan sivukuluineen, matkakulut, välinehankinnat, kalustomäärärahan, koulutukset ja mahdolliset tilavuokrat. 15

16 7.3. Toiminnan tuloksellisuuden seuranta Erityisryhmien liikunnalle laaditaan, osana yhteisten hyvinvointipalveluiden sivistyspalveluiden palvelutuotantoaluetta, BSC:n mukaiset mittarit. Näillä mittareilla tullaan arvioimaan erityisliikuntaa asiakaan näkökannalta, prosesseja ja rakenteita, henkilöstöä ja taloutta. Erityisliikunta toimintaa seurataan pitämällä tilastoja kävijämääristä sekä järjestämällä kyselyitä liikuntaryhmistä kävijöille. Tulevaisuudessa sama seuranta voidaan toteuttaa myös yhdistyksille, joilla on omia liikuntaryhmiä. Käyttäjäkyselyiden avulla erityisliikuntaryhmien toimintaa pystytään kehittämää, parantamaan ohjaustoimintaa sekä kartoittamaan osallistujien liikunnan tarve. Tilastojen kautta saadaan selville ryhmien kävijämäärät ja heidän jakautuminen. Tätä kautta toiminnan seuraaminen helpottuu ja turhilta virheiltä vältytään. 16

17 8. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kiimingin kunta palkkaa erityisliikunnanohjaajan alkaen, joka ohjaa ja koordinoi erityisliikuntatoimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tuetaan yhdistysten toimintaa järjestämällä koulutusta ja antamalla konsultointi apua. Järjestöjen kanssa säännölliset tapaamiset 1-2 kertaa vuodessa. Liikuntapaikkarakentamisessa tulee ottaa huomioon esteettömyys. Suunnitelmista tulee pyytää lausunto tiloja käyttäviltä erityisryhmien edustajilta ja ohjaajilta. Kattava tieto toimivista ja ohjatuista erityisliikuntaryhmistä kunnan www-sivuille. Kuntatiedotteen hyödyntäminen ja vapaaaikapalveluiden tiedotuslehden ilmestyminen säännölliseksi. Kiimingin kunta tukee erityisliikuntaa toteuttavia järjestöjä, yhdistyksiä ja urheiluseuroja järjestämällä koulutusta ja tiloja. Järjestöjen omaehtoista koulutukseen kohdennetaan määrärahoja. Kehitetään liikuntapolku terveystoimen läheteryhmistä liikuntatoimen matalankynnyksen jatkoryhmiin erityisliikunnan alueella Erityistukea tarvitsevien oppilaiden koululiikuntaa kehitetään erityisliikunnanohjaajan tukemana. Keskeisistä erityisliikunnan toimijoista kootaan työryhmä, joka erityisliikunnanohjaajan koordinoimana suunnittelee ja organisoi erityisryhmille liikuntapalveluja eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Työryhmä toimii erityisliikunnanohjaajan tukena ja ohjausryhmänä. 17

18 Liite 1. Erityisliikunnanohjaajan yleinen toimenkuva 1. Vastaa erityisryhmien liikuntatoiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä palvelusopimuksen mukaisesti 2. Erityisryhmienliikunnan suunnittelu, organisointi ja toteutus. 3. Yhteistyö kunnan eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa 4. Erityisryhmien liikunnasta tiedottaminen ja tätä sektoria varten hankitun kaluston ja välineistön lainaustoiminta. 5. Päättää toimintasäännön määrittelemän ratkaisuvallan mukaisesti erityisryhmien liikuntaan liittyvistä hankinnoista ja palveluiden ostoista. 6. Muut esimiehen määräämät tehtävät. 18

19 BUDJETTI 2009 PALKKA JA SIVUKULUT ,00 MUUT TOIMINTAKULUT SISÄLTYVÄT ENSIMMÄISEN TOIMINTA KAUDEN AIKANA LIIKUNTAPALVELUIDEN TUOTTEISIIN. BUDJETTI PALKKA ,00 HENKILÖSTÖN SIVUKULUT 9 026,00 PAINATUKSET JA ILMOITUKSET 1 000,00 TELEPALVELUT 750,00 POSTIPALVELUT 750,00 MATKUSTUSPALVELUT 3 000,00 TOIMISTO- JA KOULUTARVIKKET 500,00 KALUSTO 2 000,00 MUUT KULUT 3 000,00 YHTEENSÄ ,00 19