ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008-2010"

Transkriptio

1 ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KIIMINGIN KUNNAN ERITYISLIIKUNNAN TYÖRYHMÄ 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN PROJEKTI 4 3. LIIKUNTATOIMEN HALLINNOALA Liikuntatoimen oma ohjaustoiminta ja sen resurssit Erityisliikunnan järjestötoiminta kunnassa ja sen tukeminen Erityisliikuntatoiminnan keskeiset tilat Erityisliikunnasta tiedottaminen Liikuntatoimen koulutus erityisliikuntaa ohjaaville 7 4. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Terveyskeskuksen fysioterapia Vanhustyön fysioterapia Koulutussuunnitelma KOULUJEN SOVELTAVAN LIIKUNNAN OPETUS Erityisryhmiin kuuluvien oppilaiden liikunnanopetus Liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutus Kerhojen käyttö erityisopetuksessa olevien oppilaiden liikunnanopetuksessa MUIDEN HALLINNON ALOJEN TOIMINTA ERITYISLIIKUNNASSA Kansalaisopiston liikuntaryhmät Yhteistyö teknisen sektorin kanssa Yhteistyö sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa Yhteistyö Työpajan kanssa TOIMINTAORGANISAATIOT JA RESURSSIT Kunnan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikunnan resurssit vuosibudjetissa Toiminnan tuloksellisuuden seuranta TOIMENPIDE-EHDOTUKSET.. 17 Liite 1: Erityisliikunnanohjaajan yleinen toimenkuva Suomessa ja talousarvio 2009 ja

3 1. JOHDANTO Kiimingin kunta on mukana valtakunnallisessa Erityisliikuntaa kuntiin projektissa. Projekti on opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Liikuntatieteellisen Seuran ja Suomen Kuntaliiton yhteishanke. Projektissa on mukana 9 yli asukkaan kuntaa, joissa ei ole erityisliikunnanohjaajaa. Kolmivuotisen projektin tavoitteena on projektikuntien erityisliikuntatoiminnan käynnistäminen, lisääminen ja kokonaisvaltainen kehittäminen sekä toimivan toimintatapamallin luominen. Erityisliikunnan kehittämis- ja konsultointiprojektin ( ERIKU ) myötä on Kiimingissä tehty erityisliikunnan peruskartoitus ( Erityisliikuntaa Kiimingissä peruskartoitus erityisliikunnasta 2007 ). Peruskartoitus valmistui syksyllä Peruskartoituksessa selvitettiin kunnan erityisliikunnan nykytila. Peruskartoituksen pohjalta tulee kuntaan laatia erityisryhmien liikunnan kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma tulee olemaan erityisliikunnan suunnittelun ja toteutuksen tukena. Kiimingissä ei tällä hetkellä ole erityisryhmien liikunnanohjaajaa. Vapaaaikalautakunta on kokouksessaan / 21 päättänyt perustaa erityisliikunnanohjaajan toimen alkaen. Erityisliikunnanohjaajan toimi tullaan täyttämään alkaen. 3

4 2. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN PROJEKTI Erityisliikuntaa kuntiin kehittämishanke on Liikuntatieteellisen Seuran koordinoima hanke, jonka johtoryhmässä on mukana edustus opetus-, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Suomen Kuntaliitosta. Hankkeessa on mukana 9 hieman yli asukkaan kuntaa, joissa erityisliikunta vaatii kehittämistä. Kiimingin kunta oli mukana vastaavansisältöisessä hankkeessa jo vuosina Hankkeen myötä Kiiminkiin perustettiin poikkihallinnollinen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikunnan kehittämistyöryhmään kuuluvat: liikuntasihteeri Kari Näppä, fysioterapeutti Pirkko Saarela, vapaaaikalautakunnan edustajana Johanna Ruokola, vammaisneuvoston puheenjohtaja Mikko Marjomaa, eläkeläisjärjestöjen edustajana Seppo Matilainen, Kiiminkijoki opiston edustajina Irene Räty ja Maisa Hanhela. Vuoden 2008 kesäkuussa mukaan tuli suunnittelija Virpi Rajala seudullisen Yhdessä liikkuen terveemmäksi erityisliikunnan seutuhankkeesta. Erityisliikuntaa kuntiin hankkeen tavoitteena on: luoda erityisryhmille tasa-arvoiset liikuntaedellytykset projektikunnissa lisätä ja kehittää hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja verkostoitumista luoda perusteita kuntien liikuntatoimen määrärahojenkohdentamiseksi erityisliikuntatoimintaan käynnistää uusia erityisliikuntaryhmiä Projektiin osallistuvia kuntia tuetaan välittämällä tietoa erityisliikunnan kehittämisestä, työstämällä yhteistyössä kuntien kanssa erityisliikunnan kehittämisohjelmia sekä järjestämällä tarpeita vastaavaa koulutusta. Hanke on Kiimingissä edennyt siten, että erityisliikunnan kehittämistyöryhmä kartoitti vuoden 2007 aikana kunnan erityisliikunnan tilanteen. Peruskartoituksen pohjalta laadittiin erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, joka sisältää selvityksen liikuntaryhmien määrästä ja toimivuudesta, liikuntaesteettömyydestä, erityisliikunnasta tiedottamisesta, koulutustarpeista ja hallinnon alojen yhteistyöstä sekä toimenpide-ehdotukset vuosille

5 3. LIIKUNTATOIMEN HALLINNONALA 3.1. Liikuntatoimen oma ohjaustoiminta ja sen resurssit Kiimingin kunnan liikuntatoimella ei ole, kaudella , ollut erityisliikunnan ryhmiä. Aikaisempina vuosina joitakin ryhmiä on toteutettu ostopalveluna. Erityisliikunnan peruskartoitus osoitti, ettei Kiimingissä ole tarjontaa erityisliikunnan osalle tarpeeksi. Erityisryhmiin kuuluville ei ole pystytty tarjoamaan liikuntaa lainkaan. Syynä tähän on ollut, ettei kunnassa ole ollut kokopäiväistä erityisryhmien liikunnanohjaajaa. Täytetään erityisryhmien liikunnanohjaajan toimi alkaen. Erityisryhmien liikunnanohjaajan tehtäviin kuuluu suunnitella ja organisoida erityisryhmien liikuntatoimintaa sekä huolehtia erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämisestä yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa Erityisliikunnan järjestötoiminta kunnassa ja sen tukeminen Kiimingin kunnassa on erilaisia eläkeläisyhdistyksiä 2, Eläkeliiton Kiimingin yhdistys ja Kiimingin Eläkeläiset. Lisäksi kunnan alueella toimii muita yhdistyksiä 3, Kiimingin Sydänyhdistys, Kiimingin Vanhustentaloyhdistys ja Jäälin Vanhusten ja Vammaisten Tuki. Kiiminkiläiset osallistuvat aktiivisesti sellaisten, Oulussa toimivien vammais- ja kansanterveysjärjestöjen toimintaan, joita ei ole Kiimingissä. Peruskartoituksen yhteydessä tehty kysely osoitti, että Eläkeliiton Kiimingin osastolla on säännöllistä kuntosalitoimintaa kolme kertaa viikossa. Heillä on myös koulutettuja vertaisohjaajia. Kiimingissä ei ole myönnetty avustuksia erityisryhmien liikuntajärjestöille koska toimintaan ei ole varattu erikseen määrärahaa. Erityisryhmien liikuntaa tuetaan antamalla ilmaiset tilat ryhmien käyttöön. 5

6 Tulevaisuudessa liikuntatoimen tulee tukea yhdistysten toimintaa järjestämällä koulutusta ja konsultointi apua. Kohdeavustuksiin tulee varata erityisliikunnalle oma määräraha. Erityisryhmien liikunnanohjaajan tehtäväksi tulee yhteyden pitäminen järjestöihin niin, että yhteistapaamisia on vähintään 1-2 kertaa vuodessa Erityisliikuntatoiminnan keskeiset tilat Erityisliikuntaa Kiimingissä 2007 peruskartoituksessa on käyty läpi Kiimingin kunnan alueen liikuntatilat. Kartoitus suoritettiin käymällä kaikki liikuntatilat läpi. Syyskuussa 2008 aloitettiin liikuntapaikkaselvitys, jossa tullaan kartoittamaan kaikki liikuntapaikat ja sen perusteella tekemään toimenpide ohjelma liikuntapaikkojen kehittämiseksi. Kartoituksen yhteydessä kävi ilmi, että jopa uusissa liikuntatiloissa, on puutteellisuuksia esteettömyyden osalta. Luiskia rakentamalla ja kynnyksiä mataloittamalla voidaan tilojen esteetöntä käyttöä parantaa. Liikuntapaikkarakentamisessa tulee ottaa esteettömyys ja saavutettavuus jo suunnitteluvaiheessa huomioon entistä paremmin. Laivakankaan liikuntahallin suunnittelussa pyydettiin Vammaisneuvostolta lausunto, jonka pohjalta tehtiin tiloihin joitakin muutoksia. Liikuntapalvelut antoi oman lausuntonsa. Koulujen liikuntasalit ovat pääsääntöisesti hyvät. Sosiaalitilat sitä vastoin olivat osittain vaikeakulkuisia ja ahtaita, etenkin vanhemmissa liikuntasaleissa. Toimenpide-ehdotukset: Liikuntatiloja suunniteltaessa sekä niitä kunnostettaessa tulee suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon esteettömyys ja saavutettavuus. Suunnitteluun tulee ottaa mukaan erityisliikunnan käyttäjien näkökulma ja pyytää lausunto vammaisneuvostolta Erityisliikunnasta tiedottaminen Peruskartoituksen pohjalta voidaan todeta, että erityisliikunnasta tiedottamisessa on puutteita. Yhdistykset käyttävät tiedottamisessa paikallislehteä, omia www-sivuja ja kirjeitä. 6

7 Liikuntatoimi tiedottaa kaikesta toiminnastaan, jokaiseen talouteen paikallislehden mukana, jaettavassa kuntatiedotteessa ja www-sivuilla. Kiiminkijoki opisto tiedottaa toiminnastaan omalla kurssi-esitteellä, joka jaetaan jokaiseen talouteen ja löytyy opiston www-sivuilla. Tilaaja-tuottaja-malliin siirtymisen myötä vapaa-aikapalveluiden tiedotustoimintaa ollaan, vapaa-aikapalveluiden tiimiytymisen myötä, tehostamassa. Vapaa-aikapalveluiden tiedotusvastaavaksi on nimetty nuorisosihteeri. Hänen vastuullaan on vapaa-aikapalveluiden internetsivut ja oman tiedotuslehden tekeminen. Pyritään saamaan vapaa-aikapalveluiden oman tiedotuslehden, Kiiminki-fiilinki, ilmestyminen säännölliseksi kaksi kertaa vuodessa. Internet-sivun päivitys pyritään saamaan jatkuvaksi ja ajantasaiseksi. Kuntatiedotetta hyödynnetään edelleen jokaiseen talouteen jaettavana tiedotuskanavana. Seudullisen Yhdessä liikkuen terveemmäksi- hankkeen kanssa yhteistyössä kootaan erityisliikunnan kalenteri, jota erityisliikunnanohjaaja ylläpitää jatkossa Liikuntatoimen koulutus erityisliikuntaa ohjaaville. Liikuntatoimi ei ole ollut mukana järjestämässä säännöllistä koulutustoimintaa alueen eri yhdistyksille ja urheiluseuroille. Omia ohjaajia liikuntatoimelle ei ole. Eläkeläisjärjestöistä on muutamia henkilöitä osallistunut vertaisohjaajakoulutukseen. Liikuntatoimi tulee järjestämään koulutuksia yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan Liikunta ry:n kanssa. Virpiniemen liikuntaopiston koulutustarjontaa tullaan hyödyntämään. Yhdessä liikkuen terveemmäksi erityisliikunnan seutuhankkeen kanssa kehitetään alueellista koulutusta ja hyödynnetään valtakunnallista koulutusjärjestelmää Järjestöjen omaehtoiseen koulutuksen tukemiseen tulee varata määräraha. 7

8 4. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 4.1. Terveyskeskuksen fysioterapia Kuntouttavan liikunnan ryhmätoiminta terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksen ryhmiin pääsee terveyskeskuslääkäreiden tai fysioterapeuttien ohjaamana, kun taustalla on todettu tuki- ja liikuntaelinongelma, toiminnan vajaus tai häiriö. Terveyskeskuksessa toimii 9 fysioterapeuttien ohjaamaa liikuntaryhmää. Terveyskeskuksen fysioterapia tekee ryhmien ohjaamisessa yhteistyötä Kiiminkijoen Opiston, päiväkodin henkilökunnan ja yksityissektorin kanssa. Terveyskeskuksen avopuolella työskentelee 3 fysioterapeuttia. Fysioterapeuteilla on peruskoulutukseen liittyen koulutusta erityisryhmien liikunnasta. Työntekijöillä on lisäkoulutusta erityisryhmien- ja soveltavan liikunnan alalta, joka tukee fysioterapeuttien perustehtävää perusterveydenhuollossa. Terveyskeskuksen ryhmistä asiakkaita ohjataan kolmannen sektorin liikuntaryhmiin. Suurin osa asiakkaista jää kuitenkin menemättä niihin, sillä he kokevat etteivät selviä ryhmissä niiden vaativuuden vuoksi. Nykyinen ryhmätarjonta terveyskeskuksen fysioterapiassa on mitoitettu olemassa oleviin henkilöstöresursseihin. Fysioterapeuttien työn pääpaino on fysioterapian erityisosaamisessa ja resurssit kohdennetaan näiltä osin terveyskeskuksessa lääkinnälliseen kuntoutukseen. Tavoitteena on, että fysioterapeuttien erityisosaaminen kohdennetaan ns. diagnoosipohjaisiin ryhmiin, kuten reuma-, polvenja lonkan keinonivel- sekä aivohalvaus ryhmät. Terveyskeskuksessa toimivat tuki- ja liikuntaelinryhmät sekä ikäihmisten ryhmät voisivat jatkossa toimia kolmannen sektorin alaisuudessa, kansalaisopiston ja liikuntatoimen hallinnoimina. Erityisryhmien liikunnanohjaajan toimialana on organisoida ja koordinoida ko. toimintaa. 8

9 4.2 Vanhustyön fysioterapia Kuntouttavan ja toimintakykyä ylläpitävän liikunnan ryhmät vanhustyössä. Vanhustyön, kotihoidon ja Palvelukeskus Jaarankartanon ryhmiin pääsee fysioterapeutin ja kotihoidon henkilökunnan ohjaamana. Ryhmillä pyritään ennaltaehkäisemään toimintakyvyn alenemista ja tukemaan kotikuntoisuutta. Vanhustyön fysioterapeutti ohjaa ryhmiä yhteistyössä Kiiminkijoen opiston kanssa. Ryhmiä on 6. Vanhustyön fysioterapiassa työskentelee yksi fysioterapeutti. Hänen työnsä pääpaino on vanhusten kotona ennaltaehkäisevässä kuntouttavassa toiminnassa, yhteistyössä kotihoidon kanssa. Nykyinen ryhmätarjonta vanhustyön fysioterapiassa on mitoitettu olemassa oleviin henkilöstöresursseihin. Fysioterapeutin työn pääpaino on fysioterapian erityisosaamisessa ja resurssit kohdennetaan näiltä osin vanhustyössä ennaltaehkäisevään kotikuntoutukseen. Tavoitteena on, että fysioterapeutin erityisosaaminen kohdennetaan ns. diagnoosipohjaisiin ryhmiin, kuten reuma- ja aivohalvaus ryhmät. Ryhmätoiminnan kehittäminen mielenterveystyön ja kehitysvamma avopuolen kanssa. Erityisryhmien liikunnanohjaaja organisoi ja koordinoi ko. toimintaa. Vanhustyössä, Palvelukeskus Jaarankartanossa, työskentelee kuntoutukseen suuntautuneita lähihoitajia. Heidän ammattitaidon hyödyntäminen palvelukeskuksen ryhmien ohjaamisessa, fysioterapeutin toimiessa ohjaajana ja neuvojana omalla erityisosaamisalueellaan. 4.3 Koulutussuunnitelma Terveyskeskuksen ja vanhustyön fysioterapia henkilöstön koulutussuunnitelmissa ei ole huomioitu erityisryhmien liikunnan koulutusta. Koulutusmäärärahat menevät fysioterapian erityisosaamisen kehittämiseen. 9

10 Vanhustyön ja fysioterapian henkilöstön osallistumiseksi liikunnallisen kuntoutuksen kehittämiseen ja koulutuksiin tulee resursoida jatkossa. Tavoitteena on laaja-alainen kunnan erityisliikuntaa tukeva yhteistyö. 5. KOULUJEN SOVELTAVAN LIIKUNNAN OPETUS 5.1 Erityisryhmiin kuuluvien oppilaiden liikunnanopetus Jäälin koulussa toimii kolme POMO-luokkaa ( pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan opiskelevat ). Liikunnanopetusta on tällä hetkellä kahdesta kolmeen tuntia viikossa. Liikuntatoimen tulisi tukea koululiikuntaa erityisoppilaiden osalta. Erityisliikunnan ohjaaja voisi tulevaisuudessa vierailla koululla ja osallistua osaltaan erityisliikunnan opetukseen mm. seuraavasti: 1. Erityisliikunnan konsultointi opettajille. Osallistua opetukseen mukaan 2.Kuntaan yhteisesti hankittavien soveltavan liikunnan välineiden ja materiaalien lainaus. 3. Opastus materiaalien käyttöön 4. Oppitunneille lainaaminen 5.Mahdollisuus vaikuttaa välinehankintoihin Koulun sisätilojen ja pihan alueen kehittäminen POMO-luokkien oppilaiden liikunnan tarpeita vastaaviksi. Liikuntatunnit koulun ulkopuolella: Uinti: Uinnin opetus tulee olla vuosittaista. Mielellään uintikerrat jaksotettuina säännöllisesti koko lukuvuoden ajaksi, kerran kuukaudessa toiminta-alueittain opiskeleville oppilaille, joilla toimii myös kuntoutusmuotona. Oppiaineittain opiskelevien oppilaiden uintijaksot voivat olla tiiviimmässä periodissa, 1-2 uintiviikkoa lukuvuodessa. Muut koulun ulkopuolella olevat liikuntamuodot: esim. kuntosali, keilaus, palloilulajit, erilaiset retket. Kaikki koulun ulkopuolella tapahtuva liikuntatoiminta edellyttää taksikuljetusta, johon tulisi varata määrärahat. 10

11 Liikuntatoimi tukee kouluhenkilöstön osaamista yhteistyössä koulutusjärjestelyin, välineiden hankinnoin, kerhotoimintaa edistämällä ja kuljetuspalveluja järjestämällä. Soveltavan liikunnan välineiden lainausta ja käytön opetusta kehitetään, ottaen huomioon käyttäjien toiveet. Koulun ulkopuolella järjestettävää toimintaa kehitetään erityisliikunnanohjaajan johdolla siten, että käyttäjien toiveet otetaan entistä paremmin huomioon. 5.2 Liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutus Erityisliikunnan täydennyskoulutusta tulisi tarjota POMO-luokkien opettajille ja avustajille. Henkilöstön koulutusta tulisi tukea sekä kannustaa tarjoamalla koulutukset työajalla ja työnantajan kustantamana. Koulutusta voidaan järjestää liikuntatoimen (erityisliikunnan ohjaaja) puolesta, omien liikunnan opettajien toimesta tai ulkopuolisten kouluttajien taholta. Kannustetaan, tiedotetaan ja tuetaan opettajia hakemaan erityisliikunnan täydennyskoulutuksiin ja ideapäiviin. Koulutus toteutetaan henkilöstön työajalla ja työnantajan kustannuksella. 5.3 Kerhojen käyttö erityisopetuksessa olevien oppilaiden liikunnan opetuksessa Koulupäivien ulkopuolella olisi hyvä järjestää erilaisia liikuntakerhoja (esim. POMO-oppilaille räätälöidyt kerhot, integroidut kerhot, perhekerhot). Tällä tuettaisiin oppilaiden itsenäistä liikkumista ja harrastuneisuutta. Monipuoliset kokemukset erilaisista liikuntalajeista ja ryhmistä kehittävät laaja-alaisesti oppilaita ja antaisivat mahdollisuuden säännölliseen harrastamiseen. Kerhojen vetäjien osaamista tulee vahvistaa koulutusmahdollisuuksia tarjoamalla. Erityisliikunnanohjaaja osallistuu erityisopetuksen kerhojen suunnitteluun ja toteutukseen. Koulunkäyntiavustajia pyritään saamaan mukaan säännölliseen kerhotoimintaan ja innostetaan heitä mukaan 11

12 erityislasten liikunnanohjaukseen ja tarjotaan heille koulutusmahdollisuuksia. 6. MUIDEN HALLINNON ALOJEN TOIMINTA ERITYISLIIKUNNASSA 6.1. Kiiminkijoen opiston liikuntaryhmät Kiiminkijoen opiston erityisliikunnan tarjonta painottuu senioriliikuntaan. Senioreille suunnattuja ryhmiä on tällä hetkellä senioritanssi, seniorijumppa ja kaksi VoiTas-ryhmää. Lisäksi odottaville äideille on tarjolla äitiysjoogan tiiviskurssi. Lisäksi opistolla on matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, joissa otetaan huomioon aiemmin liikkumattomat henkilöt ja sellaiset, jotka kokevat, etteivät pärjää tavallisessa liikuntaryhmässä. Tällainen ryhmä on mm. Niskahartiaseudun ja selän hyvinvointi. Liikuntatoimen tulee tiivistää yhteistyötä Kiiminkijoen opiston kanssa, hyödyntäen opiston ohjaajaresursseja. Yhteistyötä on tiivistettävä myös muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Salivuorojen myöntämisen osalta Kiiminkijoki opiston kanssa tulee neuvotella toiminnan keskittämisestä erityisliikunnalle soveltuviin tiloihin Yhteistyö teknisen sektorin kanssa Yleisten ja liikunta-alueiden suunnittelussa tulee yhteistyötä teknisen sektorin kanssa tiivistää. Kevyen liikenteen väylien suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös liikuntatoimen näkökanta. Liikuntapaikkoja ja kevyenliikenteen väyliä suunniteltaessa tulee erityisryhmien tarpeet huomioida esim. sijoittamalla liikunta-alueille tarpeeksi penkkejä ja levähdyspaikkoja Yhteistyötä teknisen sektorin kanssa tulee tiivistää. Vuoden 2009 aikana valmistuvassa liikuntasuunnitelmassa tulee huomioida erityisryhmät. Esteettömyys tulee huomioida uudis- ja korjausrakentamisessa. Kaikessa liikenne- ja ympäristönsuunnittelussa on huomioitava erityisryhmien tarpeet. 12

13 6.3. Yhteistyö sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa Kiimingin kunta on tehnyt jonkin verran yhteistyötä Oulun Sosiaalialan oppilaitoksen fysioterapia ja lähihoitaja opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat ovat suorittaneet työharjoittelua terveyskeskuksen fysioterapiassa, palvelukeskus Jaarankartanossa ja päiväkodeissa. Erityisryhmien liikunnanohjaajan yhtenä tehtävänä on kehittää yhteistyötä sosiaalialan oppilaitosten kanssa erityisliikunnan tukemiseksi Yhteistyö Työpajan kanssa Kiimingin työpaja tuottaa valmentavia ja kuntouttavia palveluja työttömälle tai muutoin tukea tarvitsevalle henkilölle vuosittain. Samanaikaisesti työpajan palveluihin osallistuu henkilöä. Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden ikä vaihtelee 15 ja 60 vuoden välillä. Heidän asennoitumisessaan liikuntaan on myös suuria eroja. Osa harrastaa liikuntaa aktiivisesti, mutta normaalia väestörakennetta suurempi osuus suhtautuu liikuntaan passiivisesti. Passiivisuuden taustalla voi olla negatiivinen asenne liikuntaan, elämäntavat sekä liikuntaan liittyvä fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen rajoite. Joidenkin kohdalla rajoittavana tekijänä voi olla jopa tavanomaiseen perusliikuntaan soveltuvien varusteiden puute. Työpajan palvelutarjontaan sisältyy säännöllinen viikoittainen liikunta, johon osallistuu lähes kaikki työpajan asiakkaat. Sen toteuttamiselle aiheuttaa haasteita kohderyhmän heterogeenisuus ja osittain tavanomaista passiivisempi suhtautuminen liikuntaan. Työpajalla on tarve erityisryhmien liikuntaan erikoistuneille liikuntapalveluille. Tarvetta on kohderyhmää motivoivalle valistukselle sekä liikuntatapahtumien asiantuntevalle suunnittelulle sekä ohjaukselle. Myös suorituspaikkojen tulee vastata kohderyhmän tarpeita ja palvelujen toteutua kohde-ryhmähenkilöiden työaikana (arkityöpäivinä). 13

14 Myös työpajan valmennushenkilöstöllä on työhönsä liittyvä tarve liikunnallisuutta tukevalle koulutukselle sekä henkilökohtaista työkykyä ylläpitäville liikuntapalveluille. Erityisryhmien liikunnanohjaaja tukee työpajan toimintaa osallistumalla liikuntatapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi työpajan valmennushenkilöstölle tullaan järjestämään liikuntaa tukevaa koulutusta. Valmennushenkilöstön TYKY-toimintaa kehitetään osana kunnan muun henkilöstön TYKY-toimintaa. 7. TOIMINTAORGANISAATIOT JA RESURSSIT 7.1. Kunnan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Kiimingin kunnassa on toiminut Erityisliikunnan- työryhmä vuodesta 2007 alkaen. Työryhmä perustettiin siinä vaiheessa kun Kiiminki ilmoittautui Eriku-projektiin mukaan. Työryhmään on kuulunut liikuntasihteeri Kari Näppä, fysioterapeutti Pirkko Saarela, vapaa-aikalautakunnan edustajana Johanna Ruokola, vammaisneuvoston puheenjohtaja Mikko Marjomaa, eläkeläisjärjestöjen edustajana Seppo Matilainen, Kiiminkijoki opiston edustajina Irene Räty ja Maisa Hanhela. Vuoden 2008 kesäkuussa mukaan tuli suunnitelija Virpi Rajala seudullisen Yhdessä liikkuen terveemmäksi erityisliikunnan seutuhankkeesta. Työryhmän tarkoituksena on projektin myötä kehittää Kiimingin erityisliikuntaa sekä valmistella ja esittää toimenpide ehdotuksia päättäjille erityisliikunnan kehittämiseksi ja toiminnan vakiinnuttamiseksi. Työryhmä on kokoontunut vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kiimingin kunnassa toteutetaan vuoden 2009 alussa lautakunta uudistus, joka todennäköisesti merkitsee sitä, että vapaa-aikalautakunta lakkautetaan. Vapaa-aikapalveluiden asiat tullaan käsittelemään yhdessä sivistyspalveluiden hallintoelimessä. Lautakunta uudistuksen myötä, vapaa-aikalautakunnan toiminnan lakatessa, tulee erityisryhmien liikunnan työryhmän toimintaa 14

15 jatkaa. Työryhmää tulee täydentää ja keskeisistä erityisliikunnan toimijoista kootaan työryhmä, joka erityisliikunnanohjaajan koordinoimana suunnittelee ja organisoi erityisryhmille liikuntapalveluja eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Työryhmä toimii aluksi uuden erityisliikunnan ohjaajan tukena ja osittaisena ohjausryhmänä Erityisliikunnan resurssit vuosibudjetissa. Kiimingin kunnassa, liikuntatoimella, ei ole ollut erityisliikuntaan korvamerkittyä rahaa. Liikuntatoimi on kuitenkin maksanut yhden ryhmän ohjaajan palkan. Perusselvityksen mukaisesti ryhmiä on ollut kuusitoista. Erityisliikunnan peruskartoituksen perusteella on käynyt selväksi, että nuorille ei ole tarjolla erityisryhmien liikuntaa Kiimingissä. Toimintaa tuleekin suunnata entistä monipuolisemmin myös toimintarajoitteisille lapsille ja nuorille. Urheiluseurat tekevät hyvää ja monipuolista työtä nuorisourheilun hyväksi. Lisäksi voidaan todeta, että yhdistyksillä ja järjestöillä on toimivia liikuntaryhmiä myös ikääntyneille. Tästä oivana esimerkkinä Eläkeliiton Kiimingin osaston kolme kertaa viikossa kokoontuva kuntosaliryhmä. Tulevaisuudessa tilannetta helpottaa erityisryhmien liikunnanohjaajan toimen täyttäminen vuoden 2009 elokuun alussa. Nykyisellä henkilökunnalla ei voida turvata erityisliikunnan kehittämistä sille tasolle mitä liikuntalaki vaatii ja edellyttää. Kokopäiväinen erityisliikunnanohjaaja pystyy suunnittelemaan ja ohjaamaan käytännössä uusia ryhmiä kunnan alueella ja tekemään yhteistyötä kunnan omien toimijoiden, järjestöjen ja eri yhteisöjen kanssa. Sekä alueellisesti seutukunnan muiden kuntien kanssa. Erityisryhmien liikunnanohjaajan yleinen toimenkuva Suomessa ja alustava Kiimingin kunnan erityisliikunnan budjettiesitys liitteenä 1. Erityisliikunnan osalle tulee liikuntatoimen talousarvioon huomioida noin määrärahan lisäys. Tämä summa sisältää erityisryhmien liikunnanohjaajan palkan sivukuluineen, matkakulut, välinehankinnat, kalustomäärärahan, koulutukset ja mahdolliset tilavuokrat. 15

16 7.3. Toiminnan tuloksellisuuden seuranta Erityisryhmien liikunnalle laaditaan, osana yhteisten hyvinvointipalveluiden sivistyspalveluiden palvelutuotantoaluetta, BSC:n mukaiset mittarit. Näillä mittareilla tullaan arvioimaan erityisliikuntaa asiakaan näkökannalta, prosesseja ja rakenteita, henkilöstöä ja taloutta. Erityisliikunta toimintaa seurataan pitämällä tilastoja kävijämääristä sekä järjestämällä kyselyitä liikuntaryhmistä kävijöille. Tulevaisuudessa sama seuranta voidaan toteuttaa myös yhdistyksille, joilla on omia liikuntaryhmiä. Käyttäjäkyselyiden avulla erityisliikuntaryhmien toimintaa pystytään kehittämää, parantamaan ohjaustoimintaa sekä kartoittamaan osallistujien liikunnan tarve. Tilastojen kautta saadaan selville ryhmien kävijämäärät ja heidän jakautuminen. Tätä kautta toiminnan seuraaminen helpottuu ja turhilta virheiltä vältytään. 16

17 8. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kiimingin kunta palkkaa erityisliikunnanohjaajan alkaen, joka ohjaa ja koordinoi erityisliikuntatoimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tuetaan yhdistysten toimintaa järjestämällä koulutusta ja antamalla konsultointi apua. Järjestöjen kanssa säännölliset tapaamiset 1-2 kertaa vuodessa. Liikuntapaikkarakentamisessa tulee ottaa huomioon esteettömyys. Suunnitelmista tulee pyytää lausunto tiloja käyttäviltä erityisryhmien edustajilta ja ohjaajilta. Kattava tieto toimivista ja ohjatuista erityisliikuntaryhmistä kunnan www-sivuille. Kuntatiedotteen hyödyntäminen ja vapaaaikapalveluiden tiedotuslehden ilmestyminen säännölliseksi. Kiimingin kunta tukee erityisliikuntaa toteuttavia järjestöjä, yhdistyksiä ja urheiluseuroja järjestämällä koulutusta ja tiloja. Järjestöjen omaehtoista koulutukseen kohdennetaan määrärahoja. Kehitetään liikuntapolku terveystoimen läheteryhmistä liikuntatoimen matalankynnyksen jatkoryhmiin erityisliikunnan alueella Erityistukea tarvitsevien oppilaiden koululiikuntaa kehitetään erityisliikunnanohjaajan tukemana. Keskeisistä erityisliikunnan toimijoista kootaan työryhmä, joka erityisliikunnanohjaajan koordinoimana suunnittelee ja organisoi erityisryhmille liikuntapalveluja eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Työryhmä toimii erityisliikunnanohjaajan tukena ja ohjausryhmänä. 17

18 Liite 1. Erityisliikunnanohjaajan yleinen toimenkuva 1. Vastaa erityisryhmien liikuntatoiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä palvelusopimuksen mukaisesti 2. Erityisryhmienliikunnan suunnittelu, organisointi ja toteutus. 3. Yhteistyö kunnan eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa 4. Erityisryhmien liikunnasta tiedottaminen ja tätä sektoria varten hankitun kaluston ja välineistön lainaustoiminta. 5. Päättää toimintasäännön määrittelemän ratkaisuvallan mukaisesti erityisryhmien liikuntaan liittyvistä hankinnoista ja palveluiden ostoista. 6. Muut esimiehen määräämät tehtävät. 18

19 BUDJETTI 2009 PALKKA JA SIVUKULUT ,00 MUUT TOIMINTAKULUT SISÄLTYVÄT ENSIMMÄISEN TOIMINTA KAUDEN AIKANA LIIKUNTAPALVELUIDEN TUOTTEISIIN. BUDJETTI PALKKA ,00 HENKILÖSTÖN SIVUKULUT 9 026,00 PAINATUKSET JA ILMOITUKSET 1 000,00 TELEPALVELUT 750,00 POSTIPALVELUT 750,00 MATKUSTUSPALVELUT 3 000,00 TOIMISTO- JA KOULUTARVIKKET 500,00 KALUSTO 2 000,00 MUUT KULUT 3 000,00 YHTEENSÄ ,00 19

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ

Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Huittisten kaupungin liikuntapalvelut I Kesä 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikuntapalvelut

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö 2005-2014 Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa 2010-2014 Pirkko Mattila Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö VOIMAA VANHUUTEEN HÄMEENLINNASSA HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015

Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 Liikkuva-koulu Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 KOULUN LIIKUNTAPAIKAT Koulun sali, sorakenttä, tenniskenttä, yleisurheilukenttä, monitoimiareena ja jäähalli. Pienen kävelymatkan päässä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Katsaus Taipalsaaren Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön

Katsaus Taipalsaaren Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön Katsaus Taipalsaaren Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Heli Starck ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Miksi Voimaa vanhuuteen -ohjelma? Tiedetään, että Liikkumiskyvyn ongelmat, muistisairaudet, alakulo ja yksinäisyys jouduttavat koti- tai laitoshoitoon siirtymistä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 44,84 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 29.03.2016 268 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää merkitä kunnan asukkaan aloitteen

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. % 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -81526-8888 -72638 10,9 Henkilöstökulut -26726-5596 -21130 20,9 Palkat ja palkkiot -18800-3628 -15172 19,3 Henkilösivukulut -7926-1968 -5958 24,8 Eläkekulut -7160-1795

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Ohjattuihin liikuntaryhmiin osallistuminen edellyttää ilmoittautumista.

Ohjattuihin liikuntaryhmiin osallistuminen edellyttää ilmoittautumista. KIIMINKI IKÄIHMISTEN LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET SYKSY 2016 Ohjattuihin liikuntaryhmiin osallistuminen edellyttää ilmoittautumista. Tiedustele Oulun kaupungin liikuntalaitosten yleisövuoroja suoraan liikuntalaitoksista.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana.

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana. Sivistyslautakunta 6 27.01.2015 Sivistyslautakunta 10 24.02.2015 Kunnanhallitus 75 16.03.2015 Liikuntastrategia 2015-2017 Sivltk 6 Liikunta-vap.ajanohjaaja Juuan kunnan liikuntastrategian luonnos vuosille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta. Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen, liikuntapalvelujen

Lisätiedot

KARKKILAN LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN HINNASTO

KARKKILAN LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN HINNASTO KARKKILAN LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN HINNASTO 1.1.2016 KARKKILAN VAPAA-AIKALAUTAKUNTA HINTOJEN MÄÄRÄYTYMINEN Karkkilalaiset liikunta- ja nuorisoyhdistykset - hinnat koskevat rekisteröityneitä Karkkilalaisia

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

2. Kehittämistyön onnistuminen ja yhteistyöryhmien toiminta

2. Kehittämistyön onnistuminen ja yhteistyöryhmien toiminta 18.5.2012 VuosiSeurannan 2011 tuloksia, kuntaryhmä 1 Voimaa vanhuuteen -ohjelman ensimmäisenä valittu kuntaryhmä (Hämeenlinna, Iitti, Jalasjärvi-Ilmajoki-Kurikka (JIK-peruspalveluliike-laitoskuntayhtymä),

Lisätiedot