kunnostustarveselvitys
|
|
- Tapio Kyllönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013
2 Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja B nro 25 ISBN (pdf)
3 Sisällys Johdanto... 1 Menetelmät... 1 Selvitysalue... 1 Juvajoki... 1 Haajanoja... 3 Lammaskoskenoja... 3 Tulokset... 4 Juvajoki... 4 Alaosan kohteet... 4 Keskiosan kohteet Yläosan kohteet Kunnostustarve ja toimenpide-ehdotukset Haajanoja Kohteet Kunnostustarve ja toimenpide-ehdotukset Lammaskoskenoja Kohteet Kunnostustarve ja toimenpide-ehdotukset Lähteet... 34
4 Johdanto Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-ryhmä tilasi Pyhäjärviinstituutilta kalataloudellisen kunnostustarveselvityksen Satakunnassa sijaitsevista Juvajoesta, Haajanojasta ja Lammaskoskenojasta. Selvityksen tarkoituksena on määrittää kyseisten purojen kalataloudelliset kehittämismahdollisuudet erityisesti taimenen elinympäristönä. Alun perin selvitysalueeseen lukeutui mukaan myös Vuonajärven laskupuro, joka laskee Vuonajärvestä Eurajoen suistoon. Puro todettiin kuitenkin täysin kuivuneeksi kesällä Menetelmät Tämän selvityksen kohteina olevat virtavedet inventoitiin kävelemällä ylävirtaan edeten uomia pitkin. Inventoinnit tehtiin alivirtaamatilanteessa kesällä Virtaamaolosuhteet olivat inventointien aikaan optimaaliset, sillä kesä oli poikkeuksellisen vähäsateinen. Inventoinneilla pystyttiin havainnoimaan purojen alivirtaaman riittävyyttä taimenen poikastuotantoon varsin hyvin. Inventoiduista puroista kirjattiin ylös koski- ja virtapaikkojen sijainti. Näistä kohteista arvioitiin niiden nykyinen tila ja kunnostuksen tarve. Lisäksi nämä kohteet valokuvattiin. Kohteiden kunnostusmahdollisuuksia arvioitiin myös tulvasuojelun näkökulmasta. Kalataloudellisten hyötyjen saavuttaminen ei edellytä vedenkorkeuden nostamista esimerkiksi tulvatilanteessa. Inventoinneilla selvitettiin myös kalojen mahdolliset vaellusesteet. Selvitysalue Juvajoki Juvajoki sijaitsee Eurajoen kunnassa. Joki saa alkunsa Turajärvestä ja laskee Eurajokeen Pappilankosken voimalaitospadon alapuolelle (kuva 1). Juvajokeen on merestä vapaa vaellusyhteys. Purolla on pituutta noin kymmenen kilometriä. Juvajoen valuma-alueen pinta-ala on 86,26 km². Turajärvi on pinta-alaltaan 253 hehtaarin kokoinen järvi, joka sijaitsee Eurajoen, Euran ja Rauman kuntien rajamailla. Turajärvi on ajan saatossa rehevöitynyt. Järven luusuaan rakennettiin vuonna 2001 pohjapato, jonka tavoitteena oli järven vedenlaadun parantaminen ja virkistyskäytön edistäminen (Koivunen ym. 2006). Turajärveen laskevista puroista merkittävin on Haajanoja, joka on myös osa tätä selvitystä
5 Kuva 1. Juvajoki virtaa Turajärvestä Eurajokeen
6 Haajanoja Haajanoja virtaa suurelta osin peltojen ympäröimänä Euran kunnan alueella. Puro saa alkunsa Rauma Eura-tien eteläpuolisilta suo-, metsä- ja peltoalueilta. Haajanojaan yhtyy lisäksi Naarjoki. Haajanoja laskee Pietarjoki-nimisenä Turajärven kaakkoiskulmaan. Haajanojan valuma-alueen pinta-ala on 44,43 km². Lammaskoskenoja Lammaskoskenoja sijaitsee Selkämeren rannikolla Eurajoen kunnassa Kuivalahden kylän tuntumassa (kuva 2). Puro virtaa suurelta osin Korvenkulman Kuivalahden pohjavesialueella. Noin kahdeksan kilometrin pituinen Lammaskoskenoja laskee Kuivalahdensalmeen Eurajoensalmen pohjoispuolella. Lammaskoskenojan nimi vaihtuu yläjuoksulle mentäessä ensin Perinojaksi ja sitten Korvenkulmanojaksi. Kyseinen puro on vahvasti pohjavesisyöttöinen ja on siten potentiaalinen taimenen lisääntymisalueeksi. Lammaskoskenojan vesistön (83.023) valuma-alueen pinta-ala on 24,87 km². Kuva 2. Lammaskoskenoja sijaitsee Kuivalahden kylän tuntumassa
7 Tulokset Juvajoki Juvajoessa on näiden inventointien perusteella useita koski- ja virtapaikkoja, jotka soveltuisivat nykyisellään taimenen lisääntymisalueiksi. Juvajoen alivirtaama on kuitenkin nykyään huomattavan pieni, sillä joki kuivuu lähes kokonaan sateettomien kausien jälkeen. Juvajoen alivirtaaman määrään vaikuttaa Turajärven pohjapato, jossa ei ole lainkaan alivirtaamaa turvaavaa aukkoa. Alaosan kohteet Juvajoen alaosan kohteet on lueteltu alavirrasta ylävirtaan edeten. Kohteiden sijainti on esitetty kuvassa 3.. Kuva 3. Juvajoen alaosan kohteiden sijainti (karttakuvan lähde: Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu)
8 Kohde 1 Juvajoen ensimmäinen koski sijaitsee Eurajoen yhtymäkohdan tuntumassa (kuva 3). Kosken pituus on noin 300 metriä. Koski on alaosiltaan suhteellisen hyvässä tilassa (kuva 4). Kosken keskivaiheilla sijaitsevassa lampareessa havaittiin taimenen poikanen (pituus < 15 cm). Kosken yläosaa on perattu (kuva 5). Virtaama koskessa oli erittäin niukka. Kuva 4. Juvajoen ensimmäinen kosken alaosa alivirtaamatilanteessa
9 Kuva 5. Ensimmäisen kosken yläosa on perkauksista huolimatta kivikkoinen
10 Kohde 2 Juvajoen toinen koski sijaitsee noin sadan metrin päässä ensimmäisestä koskesta (kuva 3). Koski on noin 30 metrin pituinen ja sitä on perattu (kuva 6). Kuva 6. Juvajoen toinen koski
11 Kohde 3 Juvajoen kolmas koski sijaitsee Juvajokeen kaivetun mökkilammen yläpuolella (kuva 3). Koskiosuus on noin 150 metrin pituinen, ja sitä on muokattu perkauksilla (kuva 7). Koski kulkee yläosassaan erittäin kapeassa uomassa (kuva 8). Kuva 7. Juvajoen kolmannen kosken alaosaa
12 Kuva 8. Kolmannen kosken yläosassa jokiuoma kulkee kapeana
13 Kohde 4 Juvajoen neljäs kohde on Veljestuvan pato, joka sijaitsee noin 300 metrin päässä kolmannesta koskesta (kuva 3). Pato on nykyisellään huonokuntoinen eikä se muodosta kaloille vaellusestettä (kuva 9). Kuva 9. Veljestuvan pato on heikkokuntoinen settipato
14 Kohde 5 Juvajoen viides kohde on noin 400 metriä pitkä koskialue, joka sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä Veljestuvan padosta (kuva 3). Koski on alaosiltaan tyydyttävässä tilassa (kuva 10), kun taas kosken yläosa on voimakkaasti perattu (kuva 11). Kuva 10. Juvajoen neljännen kosken alaosa on runsaskivinen
15 Kuva 11. Koskialueen yläosaa on perattu ja louhittu
16 Keskiosan kohteet Juvajoen keskiosan kohteiden sijainti on esitetty kuvassa 12. Kuva 12. Juvajoen keskiosan kohteiden sijainti (karttakuvan lähde: Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu)
17 Kohde 6 Juvajoen keskiosalla junaradan yläpuolella sijaitsee joen viides koskialue (kuva 12). Koski on perattu koko 500 metrin matkaltaan syväksi kanjoniksi (kuva 13). Kuva 13. Juvajoen viides koskialue on perattu syväksi kanjoniksi
18 Kohde 7 Juvajoen keskiosalla sijaitseva seitsemäs kohde on lähes 700 metrin pituinen koskialue nimeltään Koponkoski (kuva 12). Ala- ja keskiosiltaan Koponkoski on suhteellisen hyvässä tilassa (kuva 14), mutta yläosaltaan se on perattu syväksi kanjoniksi (kuva 15). Kosken alaosassa on sijainnut mylly. Siitä on jäljellä enää kosken alaosaan kasautuneita kiviröykkiöitä, jotka eivät muodosta kaloille vaellusestettä. Kuva 14. Koponkosken keskiosan sorapohjaa
19 Kuva 15. Koponkosken yläosa on perattu syväksi kanjoniksi
20 Yläosan kohteet Juvajoen yläosan kohteiden sijainti on esitetty kuvassa 16. Kuva 16. Juvajoen yläosan kohteiden sijainti (karttakuvan lähde: Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu)
21 Kohde 8 Juvajoen yläosan ainoa koski sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä Koponkoskesta (kuva 16). Koski on hävitetty perkaamalla ja louhimalla. Kohde 9 Juvajoen yhdeksäs kohde on Turajärven pohjapato, joka sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä järvestä (kuva 16). Pohjapato on valmistunut vuonna Padon avulla on nostettu Turajärven pintaa järven tilan parantamiseksi. Pato on rakenteeltaan kivellä vuorattu betoniseinämä (kuva 17). Alivirtaamatilanteessa padosta ei virtaa lainkaan vettä Juvajokeen. Patorakenne saattaa myös vaikeuttaa kalojen vaeltamista pienillä virtaamilla. Kuva 17. Turajärven pohjapato
22 Kunnostustarve ja toimenpide-ehdotukset Juvajoessa on useita koskialueita, jotka soveltuisivat nykyisellään taimenen lisääntymisalueiksi. Koskialueita on perattu monin paikoin maatalouden ja tulvasuojelun edistämiseksi. Siitä huolimatta joessa on säilynyt runsaasti koskipintaalaa, jolla on eritasoista kunnostustarvetta. Kunnostuksen tarpeessa olevaa koskea on Juvajoessa yli kilometrin pituudelta. Tärkeimmät kunnostettavat koskialueet ovat joen alaosan kosket (kohteet 1 5) ja keskiosan Koponkoski (kohde 7). Kunnostuksissa on huomioitava tulvasuojelun tarpeet. Uomaa voidaan myös paikoin leventää uoman padottavuuden vähentämiseksi. Koskikunnostuksiin tarvittava kiviaines löytyy useimmiten uoman viereisiltä perkausvalleilta. Olennaisin ja ensisijainen toimenpide Juvajoen kalataloudellisessa kehitystyössä olisi kuitenkin Turajärven pohjapadon rakenteen muuttaminen. Nykyiseen pohjapatoon tulisi tehdä alivirtaama-aukko, joka turvaisi Juvajokeen nykyistä suuremman alivirtaaman. Kuvassa 18 on malliesimerkki patorakenteesta, joka turvaisi paremmin alivirtaaman Juvajoessa. Kuva 18. Poikkileikkauskuva Pinkjärveen suunnitellusta pohjapadosta, jossa on alivirtaama-aukko (Meisalmi 2009). Padon muuttaminen loisi hyvän pohjan Juvajoen kalataloudelliselle kehittämiselle. Koskikunnostusten ja pohjapadon muuttamisen avulla Juvajoesta voisi kehittyä alueellisesti merkittävä meritaimenen lisääntymisalue. Taimenen lisääntyminen näyttäisi onnistuvan joen alaosalla jo nykyäänkin
23 Mikäli Juvajoen alivirtaamaa ei saada nykyisestä kasvatettua, joen koskialueiden kunnostamisella ei välttämättä saavuteta taimenen poikastuotannon kasvamista. Juvajoen suurimmilla koskialueilla tulisi tehdä sähkökoekalastuksia taimenen lisääntymisen laajuuden ja määrän selvittämiseksi. Haajanoja Turajärveen laskeva Haajanoja soveltuisi alivirtaamansa puolesta taimenen lisääntymisalueeksi. Inventointien myötä kuitenkin ilmeni, että puroa on perattu lähiaikoina maatalouden kuivatuksen edistämiseksi. Haajanojan kaikki merkittävät koski- ja virtapaikat on perattu lähes kivettömiksi ja yksipuolisiksi ränneiksi. Kohteet Haajanojan kohteiden sijainti on esitetty kuvassa 19. Kuva 19. Haajanojan kohteiden sijainti (karttakuvan lähde: Paikkatietoikkunaverkkopalvelu)
24 Kohde 1 Haajanojan ensimmäinen koskialue sijaitsee noin 1500 metrin päässä Turajärvestä (kuva 19). Koskessa on ollut aikoinaan myllytoimintaa. Puron itärannalla sijaitsee edelleen myllyrakennus, ja koskessa on jäänteitä myllyn patorakenteista (kuva 20). Kosken alaosa on jyrkkä ja suurikivinen. Myllyltä ylävirtaan alkaa kosken perattu osuus, jonka pituus on noin 300 metriä (kuva 21). Kosken reunoilla on runsaasti perkauskiveä. Kuva 20. Haajanojan mylly
25 Kuva 21. Perattua koskialuetta Haajanojan alaosalla
26 Kohde 2 Haajanojan toinen koski sijaitsee noin 300 metrin päässä ensimmäisestä koskesta (kuva 19). Koski on louhittu ja perattu kokonaisuudessaan (kuva 22). Kuva 22. Haajanojan toinen koskialue on louhittu kanavaksi
27 Kohde 3 Haajanojan kolmas koski sijaitsee noin 600 metrin päässä edeltävästä koskesta (kuva 19). Koski on perattu olemattomiin (kuva 23). Kuva 23. Haajanojan kolmas koski on perattu
28 Kunnostustarve ja toimenpide-ehdotukset Haajanojan kalataloudellinen kunnostustarve on ilmeinen, sillä puron kaikki koskialueet on perattu tai louhittu. On kuitenkin selvää, ettei puroon voi kohdentaa kunnostustoimenpiteitä, jos uoman nykyistä rakennetta pidetään yllä toistuvilla perkauksilla. Viimeisin perkaus on tapahtunut vuoden 2013 keväällä. Silloin uomaa perattiin noin neljän kilometrin matkalta. Haajanojan tärkein kunnostuskohde olisi puron ensimmäinen koskialue. Perattua koskiuomaa voisi monipuolistaa matalilla kiveyksillä ja soraikkorakenteilla. Lammaskoskenoja Lammaskoskenojassa on näiden inventointien perusteella useita koski- ja virtapaikkoja, jotka voisivat soveltua taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. Kohteiden sijainti on esitetty kuvassa 24. Kuva 24. Lammaskoskenojan kohteiden sijainti
29 Kohteet Kohde 1 Lammaskoskenojan ensimmäinen kohde on perattu virtapaikka, joka sijaitsee puron alaosalla (kuva 24). Tämä kohde sijaitsee keskellä voimakkaasti perattua osuutta, joka alkaa puron suulta ja päättyy kohteeseen numero 2. Tällä osuudella purossa ei ole juurikaan kaltevuutta. Lammaskoskenojan alaosalla uomassa kuljetaan jopa moottoriveneillä (kuva 25). Kuva 25. Lammaskoskenojan alaosa on veneilykelpoinen
30 Varsinainen kohde on tasaiseksi perattu entinen koskialue (kuva 26). Kohteen rantatörmillä on runsaasti perkauskivikkoa. Paikalle pystyisi muodostamaan muutamia loivapiirteisiä kutusoraikkoja taimenille. Runsaampaa kiveämistä ei voi tehdä, sillä uoman kiveäminen voisi aiheuttaa tulvimista yläpuolisilla alavilla mailla. Alueen vedenkorkeuteen vaikuttaa myös meriveden korkeus. Kuva 26. Lammaskoskenojan ensimmäinen kohde on perattu virtapaikka
31 Kohde 2 Lammaskoskenojan toinen kohde on puron ensimmäinen varsinainen koskialue. Kohde sijaitsee Koskenvainion peltoaukean alapuolella (kuva 24). Koskessa on kohtalaisesti pudotuskorkeutta huolimatta siitä, että sitä on ajan saatossa perattu (kuva 27). Koskiosuuden pituus on noin 150 metriä, ja se on nykyisellään kohtalaisessa tilassa. Puron alivirtaama on tällä alueella erityisen hyvä. Kuva 27. Lammaskoskenojan ensimmäinen koskialue
32 Kohde 3 Lammaskoskenojan kolmas kohde on perattu virtapaikka, joka sijaitsee Koskenvainion peltoaukean yläpuolella (kuva 24). Kohde on perattu tasaiseksi eikä sillä ole kalataloudellista merkitystä. Kohde 4 Neljäs kohde on Lammaskoskenojan toinen varsinainen koskialue. Kohde sijaitsee Kuivalahdentien yläpuolella metsässä (kuva 24). Koskialue on kohtalaisessa tilassa (kuva 28). Kosken pituus on noin 250 metriä. Kuva 28. Lammaskoskenojan toinen koskialue on kohtalaisessa tilassa
33 Kohde 5 Lammaskoskenojan viides kohde on koskialue, joka sijaitsee Isoperkko-nimisellä peltoaukealla (kuva 24). Koskialueella on pituutta yhteensä noin 650 metriä. Puro kulkee peltojen keskellä kivikkoisena ja perattuna (kuva 29). Uoma on tällä osuudella tasaisesti laskeva. Alue soveltuisi nykyiselläänkin taimenen poikastuotantoalueeksi. Paikalla on saattanut sijaita aikanaan myös mylly, sillä puron pohjoispuolella kulkee Myllytie. Kuva 29. Viides kohde on koskialue peltojen keskellä
34 Kohde 6 Lammaskoskenojan kuudes kohde on perattu virtapaikka, joka sijoittuu kohtaan, jossa puroon laskee pohjoisesta pohjavesisyöttöinen sivuoja (kuva 24). Virtapaikka on tasaiseksi kaivettu. Uoma on tällä alueella hiekkapohjainen (kuva 30). Kohteella ei ole erityistä kalataloudellista merkitystä, mutta se voisi nykyiselläänkin toimia poikasten kasvuympäristönä. Kuva 30. Puro kulkee alueella hiekkapohjaisena
35 Kohde 7 Lammaskoskenojan viimeinen kohde on perattu koski, joka sijaitsee Nikmon peltoaukean kaakkoiskulmassa (kuva 24). Koski muodostaa kannaksen kahden peltoaukean välille. Uomassa on kohtalaisesti kaltevuutta ja kiveä (kuva 30). Virtaama on selvästi vähentynyt yläjuoksulle tultaessa, joskin alivirtaama mahdollistaisi taimenen menestymisen alueella. Kosken pituus on noin 50 metriä. Kosken tuntumassa on laaja-alainen karjalaidun, jolla saattaa olla vaikutusta puron vedenlaatuun. Kuva 31. Seitsemäs kohde on pienimuotoinen koski puron yläjuoksulla
36 Kunnostustarve ja toimenpide-ehdotukset Lammaskoskenojassa on merkittävää potentiaalia meritaimenen lisääntymisalueena. Puron arvoa korostaa runsas alivirtaama, joka koostuu suurelta osin puroon purkautuvasta pohjavedestä. Purossa ei myöskään ole vaellusesteitä ja siinä on yli kilometrin verran vähintään kohtalaisessa tilassa olevaa koski- tai virtaaluetta. Tällä hetkellä taimenen esiintyminen purossa on epätodennäköistä. Asia tulisi kuitenkin varmentaa sähkökoekalastuksin. Mikäli Lammaskoskenojassa ei taimenta entuudestaan esiinny, voitaisiin se kotiuttaa puroon esimerkiksi vastakuoriutuneiden poikasten istutuksilla. Puron merkittävimmät koskialueet (kohteet 2, 4 ja 5) tulisi kunnostaa taimenen lisääntymisalueiksi. Erityisen tärkeää on kutusoraikkojen määrän lisääminen koski- ja virtapaikoissa
37 Lähteet Koivunen, S., Nukki, H. ja Salokangas, S Satakunnan vesistöt Käyttö ja kunnostustarpeet. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, sarja B nro 12. Meisalmi, T Pinkjärvenojan-Mikolanojan kunnostuksen yleissuunnitelma
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotSuunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014
Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotKunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki
Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset
LisätiedotYläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009
Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotSUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS
SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotVihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö
LisätiedotAsia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.
1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotHeikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14
MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotPanumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotVapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018
7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotHuittinen Sammunjoki-Sammaljoki Koskien vesialueiden arkeologinen inventointi 2012
Huittinen Sammunjoki-Sammaljoki Koskien vesialueiden arkeologinen inventointi 2012 Tiina Vasko 2012 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto.6 2. Inventointialue
LisätiedotHeikki Holsti. Kirjenumero 949/15
JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotVirtaveden toiminta ja kunnostus
14.5.2016 Heikki Holsti Virtaveden toiminta ja kunnostus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Virtavesien kunnostamisen vaiheet Tavoitteena vesistön ekologisentilan parantaminen = ihmistoiminnan
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotPaimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen
Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotKohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet
Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi
LisätiedotVANAJAVEDEN REITIN YLÄOSIEN VAELLUSESTE- JA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUSSELVITYS
VANAJAVEDEN REITIN YLÄOSIEN VAELLUSESTE- JA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUSSELVITYS Suomen Vesistöpalvelu Osk 2006 Janne Ruokolainen & Joonas Rajala 1 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 3.1 TEURONJOKI
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotKourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012
Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten
LisätiedotEurajoen ala- ja keskiosan virtapaikkojen kalataloudellinen inventointi
Eurajoen ala- ja keskiosan virtapaikkojen kalataloudellinen inventointi 21.09.2018 Lauri Anttila Eurajoen ala- ja keskiosan virtapaikkojen kalataloudellinen inventointi Lauri Anttila Pyhäjärvi-instituutin
LisätiedotTeuvanjoen pohjapatojen rakentaminen
1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan
LisätiedotHakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Hammonjoen kalataloudelliseen kunnostukseen Hollolan kunnassa.
PÄÄTÖS Nro 8/06/1 Dnro ISY-2005-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2006 HAKIJA Hämeen TE-keskus ASIA Hammonjoen kalataloudellinen kunnostus, Hollola. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 17.11.2005
LisätiedotIlolanjoki. Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus. Sampo Vainio
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Ilolanjoki Ilolanjoen
LisätiedotMYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014
MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotPurokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut
Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotHarjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotPerämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.
Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue 9.11.2018
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:
LisätiedotJUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH
JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotHaritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
LisätiedotKOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva
LisätiedotPienvedet Varsinais-Suomessa
Pienvedet Varsinais-Suomessa Vesistökunnostusverkoston seminaari, Iisalmi 12.06.2014 Janne Tolonen, Valonia Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
Lisätiedottaimen turun seudun virtavesissä
oppimateriaaleja puheenvuoroja raportteja 165 tutkimuksia Jussi Laaksonlaita & Eemeli Huhta (toim.) taimen turun seudun virtavesissä Kalataloudellinen kunnostustarvekartoitus Turun ammattikorkeakoulun
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen seminaari
Luonnonmukaisen vesirakentamisen seminaari Jokiuoman monipuolisen käytön turvaaminen Ti 12.2.2019 kunnanjohtaja Juha Majalahti Jokiuoman nykyinen käyttö Vesivoima (3 vesivoimalaa) Vedenotto (UPM, TVO,
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
+ Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotKOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO
Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät
LisätiedotPohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella
Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Ajankohtaisia hankkeita SYKEssä Kati Häkkilä, SYKE Vesikeskus/Vesienhoitoryhmä
LisätiedotHÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotLisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli
Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Iktyonomi Velimatti Leinonen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kuva: Hasse Härkönen Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotEurajoki viemäristä lohijoeksi?
Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)
LisätiedotKymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009
Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?
LisätiedotYläneenjoen sähkökoekalastusraportti
Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti 27.7.2018 Tero Forsman & Lauri Anttila Tero Forsman & Lauri Anttila Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti PYHÄJÄRVI-INSTITUUTIN JULKAISUJA Sarja B nro 38 ISBN 978-952-9682-83-6
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous
LisätiedotKohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue
Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten
LisätiedotPuulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen
Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen
LisätiedotHÄNNILÄN JA SAARIJÄRVEN OSAKASKUNNAT. Murronjoen valuma-alueen puroinventointi 2012
HÄNNILÄN JA SAARIJÄRVEN OSAKASKUNNAT Murronjoen valuma-alueen puroinventointi 2012 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki & Maria Uusitalo Kartat Jukka Nikkilä Jyväskylä 2012 Sisällysluettelo
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
Lisätiedot