SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA"

Transkriptio

1 SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 1

2 JULKAISIJA Copyright Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55, Espoo Harakantie 18, Espoo Puh. (90) KUSTANTAJA Sähköinfo Oy PL 55, Espoo Harakantie 18, Espoo Puh. (90) PÄÄTOIMITTAJA Tekninen asiantuntija Esa Tiainen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry TOIMITUS JA TAITTO Eeva Karppinen KUVAT Esa Tiainen Pertti A. Mäkinen Arto Saastamoinen Asko Hakamäki 3., uusittu painos KIRJAPAINO Painokurki Oy, Helsinki Espoo 2005 ISBN (painettu) ISBN (CD) 2

3 ALKUSANAT Kuva kertoo tunnetusti enemmän kuin monet sanat. Runsaasti teknisiä yksityiskohtia sisältävät sähköturvallisuutta koskevat vaatimukset avautuvat monesti helpommin, mikäli tekstien tukena on yksityiskohtiin liittyvää kuvitusta. Varsinkin koulutuksessa kuvat elävöittävät viestiä ja tekevät esitetyistä asioista konkreettisemmin ymmärrettäviä. Sähköturvallisuusmääräykset kuvina -kirja havainnollistaa kuvien avulla sähköasennusstandardien vaatimuksia. Kirjan mukana toimitettava CD soveltuu hyvin muun muassa sähköasennusvaatimusten opetustyöhön ja myös itseopiskeluun. Kirja sisältää noin 200 sähköasennusstandardien sisältöä tukevaa valokuvaa tai piirrosta. Kuvien yhteydessä olevat kuvatekstit täydentävät kuvien sanomaa. Kirja julkaistaan nyt uusittuna, värillisenä painoksena ja julkaisija toivoo saavansa palautetta käytetyn julkaisumuodon edelleen kehittämiseksi. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 3

4 SISÄLLYS 1 YLEISIÄ VAATIMUKSIA Eri jakelujärjestelmät Sähkölaitteiden suojausluokat Sähkölaitteiden kotelointiluokat MAADOITUSJÄRJESTELMÄT SUOJAUS Ylivirtasuojaus Kosketusjännitesuojaus Vikavirtasuojakytkimet Ylijännitesuojaus ASENNUKSET ERI TILOISSA Kylpy- ja suihkutilat Uima-allastilat Saunat Rakennustyömaat Palovaaralliset tilat Maatalouden rakennukset Ahtaat johtavat tilat Matkailuvaunut ja matkailuvaunualueet Pienvenesatamat Lääkintätilat Messut Sähkölaitekorjaamot ja -laboratoriot Ulkotilat Kuivat, kosteat ja märät tilat ERI LAITTEISTOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET Ulkovalaistusasennukset Lämmityskaapeliasennukset Lämmityskelmuasennukset Halogeenivalaistusasennukset Jakokeskukset Pistokytkimet Varavoimalaitteistot Jakeluverkot

5 6 ASENNUSTAPOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET Pinta-asennukset Asennus putkeen Putketon uppoasennus Hyllyasennukset Kaapeleiden läpiviennit Maakaapeliasennukset KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUSTEN MITTAUKSET Jatkuvuusmittaukset Eristysresistanssin mittaukset Oikosulkuvirran mittaukset Vikavirtasuojakytkimen testaaminen MERKINNÄT JA DOKUMENTOINTI Johdinvärit ja virtapiirin tunnistaminen Merkinnät ja kilvet

6 1 YLEISIÄ VAATIMUKSIA 1.1 Eri jakelujärjestelmät Kuva TN-C-järjestelmää käytetään lähinnä jakeluverkoissa. Uudisasennuksissa TN-C-järjestelmää saa käyttää vain, mikäli PEN-johtimen poikkipinta on vähintään 10 mm 2 Cu tai 16 mm 2 Al eikä rakennukseen tule merkittäviä tietotekniikan asennuksia. Kuva TN-S-järjestelmää tulee käyttää kaikissa uusissa rakennusten sähköasennuksissa liittymiskohdasta lähtien, mikäli rakennukseen tulee huomattava tietotekniikan asennus. 7

7 Kuva TN-C-S-järjestelmä. Sen jälkeen kun on siirrytty TN-S-järjestelmään, ei nolla- ja suojajohtimia voi enää kytkeä yhteen. Kuva Tasasähköjärjestelmä TN-S (d.c). 8

8 Kuva TT-järjestelmää ei juuri käytetä Suomessa. Etelä-Euroopassa se on yleinen. Vikatilanteessa vikavirta kulkee maan kautta ja vian nopeaan poiskytkentään tarvitaan vikavirtasuojakytkintä. Kuva IT-järjestelmää käytetään Suomessa lähinnä teollisuudessa. Ensimmäistä vikaa ei tarvitse kytkeä pois. Järjestelmä voi myös olla maadoitettu suurehkon impedanssin kautta. 9

9 1.2 Sähkölaitteiden suojausluokat Kuva Suojausluokan 0 laiteessa suojaus sähköiskulta on laitteen peruseristyksen varassa. Mahdollisia jännitteelle alttiita osia ei yhdistetä kiinteän verkon suojajohtimeen. Peruseristyksen vioittuessa turvallisuus riippuu käyttöolosuhteista. Kuva Suojausluokan I laitteessa suojaus sähköiskulta ei ole ainoastaan peruserityksen varassa, vaan jännitteelle alttiit osat yhdistetään kiinteän verkon suojajohtimeen. Vikatilanteessa suojalaite katkaisee virtapiirin, ennen kuin jännitteestä ehtii aiheutua vaaraa. 10

10 Kuva Suojausluokan II laitteessa suojaus sähköiskulta ei ole pelkästään peruseristyksen varassa, vaan laitteessa on kaksoiseritys tai vahvistettu eristys. Laitteessa ei ole suojamaadoitusmahdollisuutta, eikä suojaus saa riippua käyttöolosuhteista. 11

11 Kuva Suojausluokassa III suojaus sähköiskulta on toteutettu SELV- tai PELV-järjestelmän avulla. Suuremman jännitteen esiintyminen laitteessa on estetty. Kuva Suojajännitemuuntaja voi olla pistotulppaliitäntäinen tai kiinteästi asennettu. 12

12 1.3 Sähkölaitteiden kotelointiluokat Kuva Kotelointiluokituksessa on käytössä IP-koodi. 13

13 Osat Numerot tai kirjaimet Merkitys laitesuojauksessa Merkitys henkilösuojauksessa Kirjaimet IP Ensimmäinen tunnusnumero Suojaus vieraiden esineiden ja pölyn sisäänpääsyltä Vaaralliset osat kosketussuojattu suojaamaton kun halkaisija 50 mm kun halkaisija 12,5 mm kun halkaisija 2,5 mm kun halkaisija 1,0 mm pölysuojatusti pölytiiviisti suojaamaton nyrkiltä sormelta työkalulta langalta langalta langalta Toinen tunnusnumero Suojattu veden sisäänpääsyn haitallisilta vaikutuksilta suojaamaton pystysuoraan tippuvalta vedeltä tippuvalta vedeltä (laitteen kallistus 15 astetta) satavalta vedeltä roiskuvalta vedeltä vesisuihkulta voimakkaalta vesisuihkulta lyhytaikaisesti upotettuna jatkuvasti upotettuna Lisäkirjain (vapaaehtoi- nen) A B C D Vaaralliset osat kosketussuojattu nyrkiltä sormelta työkalulta langalta Täydentävä kirjain (vapaaehtoinen) H M S W Täydentävän tiedon merkitys Suurjännitelaite Vesisuojaus koestettu laitteen ollessa käynnissä Vesisuojaus koestettu laitteen ollessa pysähdyksissä Laite on koestettu erityisiin sääolosuhteisiin Kuva Kotelointiluokkien eri numeroiden ja kirjainten merkitys. 14

14 Kuva Vielä joissakin uusissa laitteissakin käytetään aiempaa tunnusjärjestelmää. Vastaavuus IP-luokitusjärjestelmään on likimäärin oheisen kuvan mukainen. 15

15 16 Kuva Esimerkkejä kotelointiluokan määräytymisestä.

16 Kuva IP 20 -laitteita, käytetään kuivissa tiloissa. 17

17 Kuva IP 34 -laitteita, käytetään märissä tiloissa, joissa laitteet eivät joudu alttiiksi vesisuihkulle. Kuva IP 55- tai IP 65 -laitteita, käytetään palovaarallisissa tiloissa ja tiloissa, joissa laitteet joutuvat alttiiksi vesisuihkulle. 18

18 2 MAADOITUSJÄRJESTELMÄT Kuva Suojajohtimien nimikkeet. 19

19 20 Kuva Esimerkki johdinnimikkeistä.

20 Kuva Suojajohtimien mitoitussäännöt. 21

21 Kuva 2.1.4a. Pääpotentiaalintasaukseen yhdistetään rakennusta syöttävä suojamaadoitusjohdin tai PEN-johdin, maadoitusjohdin, rakennusta syöttävät metalliputkistot, esim. kaasu ja vesi, metalliset rakenneosat kuten keskuslämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistot, soveltuvin osin betonirakenteiden teräkset. Kuva 2.1.4b. Esimerkki hyvin merkitystä pääpotentiaalintasauksesta. 22

22 Kuva 2.1.4c. Esimerkki potentiaalintasauksesta. Kuva 2.1.4d. Laajat yhtenäiset putkistot yhdistetään pääpotentiaalintasaukseen. 23

23 Kuva Rakennuksissa, joihin todennäköisesti tulee huomattava tietotekniikan asennus, on käytettävä erillistä suojamaadoitus- ja nollajohdinta syöttöpisteestä alkaen. TN-C-järjestelmässä nollavirta haarautuu eri johtaviin rakenteisiin, TN-S-järjestelmässä nollavirta kulkee ainoastaan nollajohtimen kautta. Kuva Häiriösuojausta voidaan parantaa kattavalla vaaka- ja pystytasoisella potentiaalintasausjärjestelmällä. 24

24 Kuva Paras maadoituselektrodirakenne on rakennuksen ympäri kiertävä rengaselektrodi. 25

25 *) VAIHTOEHTONA SFS 6000 KOHDAN LASKENTAKAAVAN MUKAINEN MITOITUS Kuva Esimerkki TN-C-S järjestelmästä. Pääkeskuksena viisikiskoinen keskus. Muuntajan tähtipiste on maadoitettu, tähtipisteestä tuleva johdin on PEN-johdin ja se kytketään PE-kiskoon. 26

26 Vaihtoehtona SFS 6000:n kohdan laskentakaavan mukainen mitoitus Kuva Esimerkki TN-S-järjestelmästä. Pääkeskuksena on viisikiskoinen keskus. Muuntajan tähtipisteessä ei ole maadoitusta. Tähtipisteestä tuleva johdin on nollajohdin. 27

27 *) VAIHTOEHTONA SFS 6000 KOHDAN LASKENTAKAAVAN MUKAINEN MITOITUS Kuva Esimerkki TN-C-S-järjestelmästä. Pienjänniteliittymä, jonka liittymisjohto on nelijohtiminen ja pääkeskus viisijohtiminen. 28

28 Kuva Esimerkkejä johtimien kytkennöistä vanhojen asennusten muutos- ja laajennustöissä. Kuva a. Esimerkkejä PEN-johtimen käytöstä asennusten korjaustöissä. 29

29 Kuva b. Esimerkkejä PEN-johtimen käytöstä asennusten korjaustöissä. Kuva c. Esimerkkejä PEN-johtimen käytöstä asennusten korjaustöissä. 30

30 Kuva Esimerkkejä suojamaadoitettavien laitteiden liittämisestä PENjohtimeen vanhojen asennusten muutostöissä. Kuva Esimerkkejä keskusten syöttöjohtojen vaihtamisesta vanhoissa asetuksissa. 31

31 Kuva Esimerkki tapauksesta, jossa jakokeskus ja osa keskuksesta lähtevistä johdoista uusitaan, keskuksen suojakiskon johtokyky vastaa nollakiskoa. Kuva Esimerkki tapauksesta, jossa jakokeskus ja osa keskuksesta lähtevistä johdoista uusitaan, keskuksen suojakiskon johtokyky on nollakiskoa pienempi. 32

32 * Nolla- ja suojapiirin yhdistys kiskoissa ** Nolla- ja suojapiirin vaihtoehtoinen yhdistys lähtevän johdon liittimissä Kuva a. Esimerkkejä nolla- ja suojapiirin yhdistämisestä keskuksessa, jonka suojakiskon johtokyky on nollakiskoa pienempi. Keskuksen syötössä ja lähdössä 9 käytetään PEN-johtimella varustettua johtoa. Kuva b. Suoja- ja nollapiirin yhdistyskohdat suositellaan merkittäviksi keskuksen kanteen kiinnitetyllä merkillä. 33

33 3 SUOJAUS 3.1 Ylivirtasuojaus Kuva Ylikuormitussuojauksessa noudatetaan yllä olevia ehtoja. Kuva Sulakkeiden ja johdonsuojakatkaisijoiden toiminta-alueet poikkeavat toisistaan. Kun käytetään B-, C- ja D-tyyppisiä johdonsuojakatkaisijoita, voi johdonsuojakatkaisijan nimellisvirran valita suoraan johdon kuormitettavuuden mukaan. 34

34 Kuva Kytkettäessä kolme tai useampi johdin rinnan, tulee oikosulkusuojaus toteuttaa käyttämällä jokaisen osajohtimen molemmissa päissä sulakkeita. Vaihtoehtoisesti suojaukseen voidaan käyttää alkupäähän sijoitettavaa katkaisijaa. 35

35 3.2 Kosketusjännitesuojaus Kuva Yleisimmin kosketusjännitesuojaus toteutetaan syötön nopean poiskytkennän avulla. Nopea poiskytkentä voidaan toteuttaa ylivirtasuojilla tai vikavirtasuojakytkimellä. Kuva Nopean poiskytkennän vaatimukset ovat yleensä pistorasiaryhmille 0,4 s, muille ryhmille 5 s. 36

36 Kuva Suurimmat sallitut johtopituudet, joilla nopean poiskytkennän ehdot toteutuvat. 37

37 38 Kuva Suojaeristyksen käyttäminen on vaihtoehtoinen kosketusjännitesuojausmenetelmä. Suojaus perustuu vahvistettuun tai kaksoiseristykseen.

38 Kuva Suojaerotusta käytetään kosketusjännitesuojaukseen esimerkiksi sähkölaboratorioissa. Mikäli suojaerotettuun virtapiiriin liitetään useampia laitteita, jännitteelle alttiit osat on kytkettävä toisiinsa maadoittamattomalla potentiaalintasausjohtimella.erityistiloissa, kuten ahtaissa johtavissa tiloissa, suojaerotusmuuntajalla voidaan syöttää ainoastaan yhtä laitetta. Kuva Kosketusjännitesuojaus toteutuu myös käyttämällä SELV- tai PELV-järjestelmää. 39

39 Kuva 3.2.7a. SELV- ja PELV-järjestelmän syötössä on käytettävä suojajännitemuuntajaa. Kuva 3.2.7b. Erikoismuuntajien merkintöjä. 40

40 Kuva 3.2.8a ja b. SELV- ja PELVjärjestelmän johtimet eivät saa olla kosketuksissa suurempijännitteisten järjestelmien johtimien kanssa. a. b. 3.3 Vikavirtasuojakytkimet Kuva 3.3.1a ja b. Vikavirtasuojakytkimiä voidaan käyttää kosketussuojauksen lisäsuojana, syötön nopeaan poiskytkentään kosketusjännitesuojauksessa sekä palosuojaukseen. 41

41 42 Kuva Vikavirtasuojakytkin lisäsuojana erilaisissa tilanteissa.

42 Kuva Vikavirtasuojakytkimien merkinnät. Kuva Vikavirtasuojakytkimien sijoituspaikkaan on kiinnitettävä ohjeet vikavirtasuojakytkimen säännöllisestä koestamisesta. Ohjeet on myös oltava siitä, kuinka vikavirtasuojakytkin viritetään sen toimittua. 43

43 Kuva Suomessa suositellaan A- tai B-tyyppisten vikavirtasuojakytkimien käyttöä. 3.4 Ylijännitesuojaus Kuva Sähköverkon kolmiportainen ylijännitesuojaus. Karkeasuojalla puretaan suuri purkausenergia, ennen kuin se etenee sähköverkkoon. Keskija kojesuojilla leikataan edelleen ylijännite hyväksyttävälle tasolle. Portaittainen suojaus voidaan toteuttaa myös ns. yhdistelmäsuojalla. 44

44 Kuva Ylijännitesuojan asentaminen liittymiskohtaan. Jos syöttö on viisijohtiminen eikä N- ja PE-kiskoja yhdistetä, asennetaan myös nollajohtimelle ylijännitesuoja. Ylijännitesuojan asentamiseen käytettävät yhdistysjohtimet tulee olla mahdollisimman lyhyitä. 45

45 4 ASENNUKSET ERI TILOISSA 4.1 Kylpy- ja suihkutilat Kuva 4.1.1a. Suihkutilojen aluejako. Kuva 4.1.1b. Kylpytilojen aluejako. Ammeen alapuoleinen tila on aluetta 1, jos sinne pääsee ilman avainta tai työkalua. Muuten se on luokittelematonta tilaa. 46

46 Kuva 4.1.1c. Suihkuseinällä voidaan vaikuttaa aluejakoon. Suihkuseinän on ulotuttava vähintään 2,25 m korkeudelle lattiasta, eikä lattian ja seinä välissä saa olla 0,3 m enemmän avonaista tilaa. 47

47 Esimerkkikuvassa lisäpotentiaalintasausjohdin on kytketty sähkölaitteen jännitteelle alttiiseen osaan tai pistorasian suojakoskettimeen. Lisäpotentiaalintasaus voidaan toteuttaa myös kytkemällä sähkölaitetta syöttävän ryhmäjohdon suojamaadoitusjohdin lisäpotentiaalintasaukseen esimerkiksi tilan välittömässä läheisyydessä olevassa jakorasiassa. Tällöin itse laitteelle ei tarvitse tuoda erillistä lisäpotentiaalintasausjohdinta. Kuva 4.1.2a. Lisäpotentiaalintasaus peseytymistiloissa on tarpeen silloin, kun käytetään metallielementtikylpyhuoneita. 48

48 Kuva 4.1.2b. Lisäpotentiaalintasaus tehdään esimerkiksi elementin kattorakenteessa. Kuva Kotelointiluokat eri alueilla suihkutilassa. 49

49 50 Kuva Suojausvaatimukset kylpyhuoneessa eri alueilla, esimerkki.

50 4.2 Uima-allastilat Kuva Uima-allastilojen aluejako. Alueella 1: X4 sellaisissa rakennuksissa olevissa tiloissa, joita ei puhdisteta vesisuihkulla Alueella 2: X2, sisätiloissa, X4 ulkotiloissa, X5, kun tilojen puhdistamiseen käytetään vesisuihkua Kuva Kotelointiluokat eri alueilla. 51

51 4.3 Saunat Kuva Aluejako saunassa. Alueella 1 saa asentaa ainoastaan kiukaan sekä sen käyttöön kuuluvia sähkölaitteita. Alueella 2 sähkölaitteiden lämmönkestävyydelle ei aseteta erityisvaatimuksia. Alueella 3 sähkölaitteiden on kestettävä vähintään 125 C ympäristön lämpötila. Alueella 4 sähkölaitteiden on kestettävä yhtä hyvin lämpöä. Kuin alueella 3. Alueella saa olla ainoastaan valaisimia, jotka on asennettu siten, etteivät itse kuumene tai kuumenna ympäristöä liikaa. Lisäksi alueella 4 saa olla kiukaan ohjaukseen ja säätöön tarvittavia laitteita ja niihin kuuluvia kaapeleita. 52

52 Kuva Laitteet eri alueilla. Sähkölaitteiden kotelointiluokan tulee olla vähintään IP 24. Saunaan ei saa asentaa pistorasioita. Muita kuin kiukaaseen tai saunaan asennettuihin lämmityslaitteisiin tai muihin saunan käytön kannalta välttämättömiin laitteisiin kuuluvia kytkimiä ei saa asentaa löylyhuoneeseen. Kuva Kiukaan asentamisessa on noudatettava valmistajan määrittelemiä mittoja. 53

53 54 Kuva Jos samaan löylyhuoneeseen asennetaan kaksi kiuasta, tulee niiden välillä olla seuraavat minimietäisyydet.

54 Kuva Esimerkki kiukaan asentamisesta lattiasyvennykseen. Asennuksessa noudatetaan kiukaan valmistajan ilmoittamia asennusmittoja. 55

55 4.4 Rakennustyömaat Kuva Työmaakeskuksissa kaikki enintään 32 A pistorasiat, jotka on tarkoitettu kädessä pidettävien tai käytön aikana siirrettävien sähkölaitteiden syöttämiseen, on suojattava enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä. 56

56 Kuva Jos nimellisvirraltaan 32 A pistorasiaa käytetään muiden kuin kädessä pidettävien tai käytön aikana siirrettävien sähkölaitteiden syöttämiseen, sitä ei tarvitse suojata vikavirtasuojakytkimellä. Tällaisen pistorasian vieressä on oltava varoitus, jossa varoitetaan liittämästä kädessä pidettävää sähkölaitetta pistorasiaan, koska sitä ei ole suojattu vikavirtasuojakytkimellä. Kuva Kulkuteiden poikki vietävät kaapelit on suojattava mekaaniselta vaurioitumiselta. 57

57 Kuva Taipuisien kaapeleiden on oltava tyyppiä H07RN-F tai H07BB-F tai vastaavaa rakennetta. 4.5 Palovaaralliset tilat Kuva Tyypillisiä palovaarallisia tiloja ovat kuivan puutavaran työstötilat, kuten puusepän verstaat. 58

58 Kuva Viljankuivaamot ovat myös palovaarallisia tiloja. 59

59 Kuva Palovaarallisissa tiloissa olevien sähkölaitteiden kotelointiluokan täytyy olla vähintään IP 5X silloin, kun laitteelle kerääntyy pölyä. Jos pölyn kerääntymistä ei ole odotettavissa, voidaan käyttää kotelointiluokkaa IP 4X. Kuva Uloskäytäviin voidaan ilman erityistä suojausta asentaa vain sellaisia johtojärjestelmiä, jotka syöttävät uloskäytävissä olevia laitteita, esimerkiksi valaisimia ja pistorasioita. 60

60 Kuva Jos kaapeleita sijoitetaan uloskäytäviin, johtojärjestelmät suojataan palonkestoisuusluokan EI30 rakenteella tai käytetään kaapeleita, jotka täyttävät testausstandardien SFS-EN 50266, SFS-EN ja SFS-EN vaatimukset. Tällaisia ovat standardin SFS 5546 mukaiset kaapelit. 4.6 Maatalouden rakennukset Kuva Sähkölaitteiden kotelointiluokan on oltava maatalousrakennuksissa vähintään IP

61 62 Kuva Kasvihuoneiden valaisimien kotelointiluokaksi riittää IP 23, jos valaisimet eivät ole alttiina roiskuvalle kasteluvedelle.

62 Kuva Eläimille tarkoitetuissa tiloissa on tehtävä lisäpotentiaalintasaus, johon on yhdistettävä kaikki asennuksen suojajohtimet, jännitteelle alttiit osat ja muut johtavat osat, joita eläimet voivat koskettaa. 63

63 4.7 Ahtaat johtavat tilat Kuva Ahdas johtava tila muodostuu pääasiassa ympäröivistä metallisista tai muista johtavista rakenteista. Tilassa on todennäköistä, että ihminen joutuu työskennelleessään suurella osalla kehoaan koskettamaan ympäröiviä johtavia osia ja mahdollisuudet irrottautua tällaisesta kosketuksesta ovat rajoitetut. Tähän rinnastetaan myös mastot. 64

64 4.8 Matkailuvaunut ja matkailuvaunualueet Kuva Matkailuvaunun liittämiseen käytettävä pistokytkinrakenne. 65

65 66 Kuva Matkailuvaunualueen pistorasiat on sijoitettava 0,8 1,5 m etäisyydelle maanpinnasta. Jokaisella pistorasialla on oltava oma ylivirtasuoja. Pistorasiat on suojattava enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä.

66 4.9 Pienvenesatamat Kuva Jokaista venepaikka kohti on oltava vähintään yksi pistorasia. Pistorasioiden on oltava standardin SFS-EN mukaisia teollisuuskäyttöön tarkoitettuja pistorasiat. Samassa kotelossa saa olla enintään 6 pistorasiaa. Jokainen pistorasia on suojattava yksittäin tai korkeintaan kolmen ryhmissä enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä. 67

67 68 Kuva Ulosasennettavien jakokeskusten ja pistorasiakoteloiden kotelointiluokan on oltava vähintään IP 44. Jos esiintyy suihkuavaa vettä tai aaltoja, kotelointiluokan pitää olla vähintään IP X5 tai IP X6.

68 4.10 Lääkintätilat Kuva Ryhmän 1 lääkintätilojen korkeintaan 32 A ryhmäjohdoissa on käytettävä vikavirtasuojaa, jonka mitoitustoimintavirta on enintään 30 ma. 69

69 70 Kuva Esimerkki ryhmän 2 lääkintätilan (leikkaussalin) suoja- ja lisäpotentiaalintasausjohtimien periaatekytkennöistä.

70 4.11 Messut Kuva Jokaiselle yhdelle määrätylle käyttäjälle tarkoitettu tilapäisrakenne, kuten messuosasto, on varustettava selvästi tunnistettavalla ja helposti käyttäjän ulottuvilla olevalla erotuslaitteella. Kuva Valaisimet tulee asentaa siten, etteivät ne lämmitä liikaa messurakenteita. 71

71 4.12 Sähkölaitekorjaamot ja -laboratoriot Kuva Kaikki sähkölaitekorjaamossa tai sähkölaboratoriossa sijaitsevat enintään 32 A nimellisvirtaiset pistorasiat tulee suojata enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä, ellei niitä ole liitetty SELV- tai PELV-järjestelmään, ITjärjestelmään tai suojaerotukseen. Kuva Tilapäisiin kytkentöihin käytettävinä kytkentäjohtoina ja mittajohtoina suositellaan varsinkin oppilaitosten sähkölaboratorioissa käytettävän rakenteita, jotka on suojattu vahingossa tapahtuvalta koskettamiselta. 72

72 Kuva Oppilaitosten sähköteknilliseen opetukseen käytetyissä laboratorioissa erotuskytkimen pitää olla lukittavissa, jolloin oppilaat eivät pääse työskentelemään ilman valvontaa. Kuva Oppilaitosten sähköteknilliseen opetukseen käytetyissä laboratorioissa pitää olla hätäkytkentää varten laitteet, joilla nopeasti voidaan kytkeä jännitteet pois työskentelyalueelta. Tämän kytkimen on oltava helposti luoksepäästävässä paikassa ja tunnistettavissa niin, että punainen kytkin on keltaisella taustalla. 73

73 Kuva Sähkölaitekorjaamot ja sähkölaboratoriot on järjestettävä siten, että sinne pääsevät vain ammattitaitoiset tai opastetut henkilöt. Sähkölaitekorjaamoiden ja sähkölaboratorioiden ovat tai vastaavat kulkutiet on varustettava kilvillä, jotka kieltävät asiattomien pääsyn näihin tiloihin. Kuva Korjattaessa sähkölaitteita niiden käyttöpaikalla voidaan niiden suojaukseen käyttää siirrettävää suojaerotusmuuntajaa tai nimellistoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojakytkintä. 74

74 Kuva Sähkölaitekorjaamoihin ja sähkölaboratorioihin on sijoitettava sopiviin paikkoihin sähkötapaturmien ensiavusta kertovat ensiapuohjeet sekä yleinen hälytysnumero. 75

75 4.13 Ulkotilat Kuva Kotelointiluokat ulkotiloissa. Ulkotiloissa pistorasian asennuskorkeuden tulee olla sellainen, ettei se joudu lumen alle. Kuva Ulosasennettavat nimellisvirraltaan enintään 20 A pistorasiat on suojattava nimellistoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä. 76

76 Kuva Jos ulosasennettua pistorasiaa käytetään ainoastaan syöttämään kiinteitä sähkölaitteita, esimerkiksi siirrettäviä rakennuksia, pistorasiaa ei tarvitse suojata vikavirtasuojakytkimellä, mikäli pistorasia sijoitetaan siten, ettei siihen vahingossa kytketä kädessä pidettäviä ja siirrettäviä laitteita ja lisäksi pistorasia varustetaan kilvellä, jolla sen käyttö rajoitetaan vain määrättyyn käyttöön. 77

77 Kuva Myös parvekkeella olevat pistorasiat pitää suojata enintään 30 ma vikavirtasuojakykimellä Kuivat, kosteat ja märät tilat Kuva Keittiö on yleensä kuivaa tilaa. Kuitenkin roiskuva tai tippuva vesi rajoittaa sähkölaitteen asentamista pesualtaan ympäristöön. Tilaan, joka on sivusuunnassa enintään 0,2 m ja korkeussuunnassa enintään 0,5 m pesualtaasta ei saa asentaa pistorasioita, ja tässä tilassa ja lisäksi kuivauskaapin alapuolisessa tilassa sähkölaitteiden kotelointiluokan on oltava vähintään IP

78 Kuva WC ilman kokovartalosuihkua on kuivaa tilaa. Kuva Talopesulat ovat kosteita tiloja. 79

Asennukset erilaissa tiloissa

Asennukset erilaissa tiloissa Asennukset erilaissa tiloissa TkL Jussi Salo 1 Yleinen jako Kuiva tila. Ei tiivisty kosteutta. Kostea tila. Kosteutta tiivistyy, mutta vain poikkeuksellisesti vesipisaroita. Märkä tila. Vesipisaroita,

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Sähköasennukset T613103

Sähköasennukset T613103 Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla

Lisätiedot

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA 13.03.2012 KOUVOLA SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA ARTO SAASTAMOINEN Aikataulut Lausunnolle lokakuussa 2011 Lausuntoaika päättyi 13.1 2012 Lääkintätilastandardiehdotus (710)sekä

Lisätiedot

Sähköasennukset 2. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: 411163. 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta

Sähköasennukset 2. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: 411163. 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennukset 2 Tuotenumero: 411163 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennukset-kirjasarja käsittelee rakennusten sähköasennuksia koskevia määräyksiä, ohjeita ja käytännön

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 9 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1 / 2005: 2,5A:n pistorasian kiinteä asennus (23.11.2005)

Lisätiedot

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET

RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin 09 547 610 www.sahkotieto.fi Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST RAKENNUSTEN

Lisätiedot

Asennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1/2003 Varasyötön kytkeminen ja suojaus (21.11.2003) Erään

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet

Sähköasennusten perusteet Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Kevät 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015 Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Syksy 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1/2002 Pienten moottorigeneraattoreiden suojaukset Sähköalan

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

OAMK:n opinto-oppaassa

OAMK:n opinto-oppaassa Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen

Lisätiedot

6.5 VALAISTUSASENNUKSET

6.5 VALAISTUSASENNUKSET 6.5 VAAISTUSASEUKSET imitys numero piirrosmerkki Periaate Valaistuskytkimet ja valaistuskytkennät Seuraavassa taulukossa etetään tavallimpien valaistuskytkimien nimitykset, piirrosmerkit ja johdotuskaaviot.

Lisätiedot

01. Kytkimet ja pistorasiat

01. Kytkimet ja pistorasiat 01. Kytkimet ja pistorasiat Domino kytkin 1-napainen/vaihto, pinta-asennus 01.1 Domino kytkin 1-napainen/vaihto, pinta-asennus, valkoinen Kiinteään pinta-asennukseen Jännite: 250 V, Kuormitus: 16 A, Kotelointiluokka:

Lisätiedot

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit Johansson Björn 8.11.2011 Sähköasennus-standardit Historiaa Me NIKOLAI Toinen, Koko Venäjänmaan Keisari ja itsevaltias, puolanmaan Tsaari, Suomen Suurruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Laki

Lisätiedot

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat. INFRASAUNAN ASENNUSOHJE Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.fi INFRASAUNA + YHDISTELMÄSAUNA INFRASAUNAN ASENNUS JA KÄYTTÖOHJEET

Lisätiedot

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten

Lisätiedot

Asennussuositukset 2004 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2004 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2004 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 17/2004: UPS-verkon suojaus (1.6.2006) Kysymys Voidaanko UPS-verkoissa

Lisätiedot

Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima

Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima FIBOX PIHARASIAT Nopeasti asennettavilla Fibox-piharasioilla suuretkin sähköistysprojektit hoituvat vaivattomasti. Fibox-piharasiat ovat oikea ratkaisu piha-alueiden

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 SÄHKÖTURVALLISUUS Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä OHJE 1 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten toteutusvaatimukset.

Lisätiedot

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi 7 SÄHKÖTURVALLISUUS Vakavien sähkötapaturmien määrä on vähentynyt Suomessa jatkuvasti. Vaikka sähkönkäyttö on kasvanut runsaassa 60 vuodessa noin 70-kertaiseksi, on tapaturmien määrä suhteessa kulutukseen

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Artic ylijännitesuojat

Artic ylijännitesuojat Artic ylijännitesuojat Tehokas suoja sähkölaitteiden ja verkon toimivuudelle Sähkölaitteiden ja verkon toimivuus Strömfors Artic ylijännitesuojat Verkkojännitteessä esiintyy toisinaan hetkellisiä ylijännitteitä.

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936

Lisätiedot

Kotimaiset Näpsä SMART kuivan tilan vakiokeskukset Ryhmä- ja data-ryhmäkeskukset, mittauskeskukset, KNX-kotelot sekä data-asennuskotelot

Kotimaiset Näpsä SMART kuivan tilan vakiokeskukset Ryhmä- ja data-ryhmäkeskukset, mittauskeskukset, KNX-kotelot sekä data-asennuskotelot Pienjännitetuotteet, NäpsäSmart 2FI 15-01 Kotimaiset Näpsä SMART kuivan tilan vakiokeskukset Ryhmä- ja data-ryhmäkeskukset, mittauskeskukset, KNX-kotelot sekä data-asennuskotelot Näpsä SMART -sisäkeskusten

Lisätiedot

01. Kytkimet ja pistorasiat

01. Kytkimet ja pistorasiat 01. Kytkimet ja pistorasiat Revona 6/1-kytkin 01.1 Renova kytkin keskiö- ja peitelevyllä, halkaisija 83 mm, asennussyvyys 18 mm. Ruuviliittimet, 2 lisäliitintä. Kuivan tilan kiinteään uppoasennukseen.

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2012 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Jälkikäteen tullut muutos arvosteluun

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

Lue huolella koko käyttöohje ennen tuotteen käyttöönottoa. Muista säästää käyttöohje tulevaisuuden varalle TURVALLISUUSTIETOJA

Lue huolella koko käyttöohje ennen tuotteen käyttöönottoa. Muista säästää käyttöohje tulevaisuuden varalle TURVALLISUUSTIETOJA Lue huolella koko käyttöohje ennen tuotteen käyttöönottoa. Muista säästää käyttöohje tulevaisuuden varalle Pidätämme kaikki oikeudet teknisten tietojen muutoksiin, emme myöskään vastaa mahdollisista teksti

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT Esimerkkitoimisto koko 12 x 10 m 12 työpistettä Työpisteessä: perussähköistykseen pistorasiat (2 kpl) erilliset DATA-pistorasiat tietokoneita varten tietoverkkoliitäntä Vikavirtasuojat

Lisätiedot

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

Lisätiedot

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Sähköturvallisuuden parantaminen rakennustyömaat 28.1.2014 Pentti Kaarakainen Sähkötyöturvallisuus korjausrakentamisessa Korjausrakentaminen voi olla luonteeltaan

Lisätiedot

Kotimaiset Näpsä SMART ulkomittauskeskukset kestävä valinta Toimii myös työmaakeskuksena

Kotimaiset Näpsä SMART ulkomittauskeskukset kestävä valinta Toimii myös työmaakeskuksena Pienjännitetuotteet, Näpsä Smart 1FI 13-04 Kotimaiset Näpsä SMART ulkomittauskeskukset kestävä valinta Toimii myös työmaakeskuksena Ennen omakotitalon perustustöiden aloittamista rakentajan on päätettävä

Lisätiedot

Ex-kaapelit ja kaapeliläpiviennit Ex-koteloiden kalustus. Risto Sulonen VTT Expert Services Oy

Ex-kaapelit ja kaapeliläpiviennit Ex-koteloiden kalustus. Risto Sulonen VTT Expert Services Oy Ex-kaapelit ja kaapeliläpiviennit Ex-koteloiden kalustus Risto Sulonen VTT Expert Services Oy 22.4.2013 2 Johtojärjestelmät Alumiinijohtimet vähintään 16 mm 2 Kaapelit on suojattava ympäristövaikutuksilta

Lisätiedot

SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN TULKINTAKYSYMYKSIÄ

SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN TULKINTAKYSYMYKSIÄ SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN TULKINTAKYSYMYKSIÄ SUOSITUS 13/2013 PISTORASIAN ASENNUS SAMAAN TILAAN BIDEE SUIHKUN KANSSA Kysymys: Onko bidee (bidé) -suihkulla vaikutusta pistorasian asennuskohtaan? 2 SUOSITUS

Lisätiedot

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI Pro Compact, Combi, Team SEFFI Soft Compact, Combi, Team) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttö ohjekirja malleille: SEFFI Pro Compact,

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI LIITE 1 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA DIGABI-PROJEKTI SÄHKÖTEKNINEN OHJEISTUS 2013 Asiakirja nro SÄH 0100 Projekti n:o E07812.P000 Viimeisin muutos Laadittu 21.05.2013 Laatija BLy/AJR GRANLUND OY Benjam

Lisätiedot

Jussi-Petteri Vihavainen MAADOITUKSEN SUUNNITTELU

Jussi-Petteri Vihavainen MAADOITUKSEN SUUNNITTELU Jussi-Petteri Vihavainen MAADOITUKSEN SUUNNITTELU Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2011 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieskan yksikkö

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille

Lisätiedot

KOSKETUSJÄNNITESUOJAUS UPS- JA VARAVOIMAVERKOISSA

KOSKETUSJÄNNITESUOJAUS UPS- JA VARAVOIMAVERKOISSA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Talotekniikka Tutkintotyö KOSKETUSJÄNNITESUOJAUS UPS- JA VARAVOIMAVERKOISSA Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2005 Martti Honkiniemi AX-LVI

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila

Lisätiedot

KYLPYHUONEEN LÄMMITIN

KYLPYHUONEEN LÄMMITIN KYLPYHUONEEN LÄMMITIN Mallit: ETG500, ETG700, ETG100 Kuvassa oleva lämmitin on malli, eikä välttämättä vastaa paketissa olevaa tuotetta. Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen lämmittimen käyttöönottoa.

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN SOVELTAMISESTA

KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN SOVELTAMISESTA 218 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN SOVELTAMISESTA JULKAISIJA Copyright: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Harakantie 18 B, 02650 Espoo PL 55, 02601 Espoo Puhelin 09 547 610 www.stul.fi

Lisätiedot

TYÖMAANAIKAISET SÄHKÖISTYKSET

TYÖMAANAIKAISET SÄHKÖISTYKSET TYÖMAANAIKAISET SÄHKÖISTYKSET Jani Lehtoniemi 2014 Lait ja asetukset Rakennustyömaiden toimintaohjeet ja määräykset pohjautuvat lakeihin ja asetuksiin, näitä ovat sähkötekniikkaan liittyen mm: - Valtioneuvoston

Lisätiedot

DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R. Järjestelmävalaisin

DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R. Järjestelmävalaisin DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R Järjestelmävalaisin Turvallisuus fin EN 1 Turvallisuus Valaisin on suunniteltu viimeisintä tekniikkaa hyväksi käyttäen Valmistettu ja testattu erittäin

Lisätiedot

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille

Lisätiedot

Heli Ollila JAKOKESKUKSEN ASENNUKSET

Heli Ollila JAKOKESKUKSEN ASENNUKSET Heli Ollila JAKOKESKUKSEN ASENNUKSET Sähkötekniikan koulutusohjelma 2012 JAKOKESKUKSEN ASENNUKSET Ollila, Heli Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma huhtikuu 2012 Ohjaaja: Pulkkinen,

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Ohjeistus on päivitetty Tammikuussa 2013

Lisätiedot

Normit TUOTETTA KOSKEVAT NORMIT JA MÄÄRÄYKSET

Normit TUOTETTA KOSKEVAT NORMIT JA MÄÄRÄYKSET Normit TUOTETTA KOSKEVAT NORMIT JA MÄÄRÄYKSET Suihkukaapit on valmistettu seuraavien direktiivien mukaisesti: Matalajännite 2006/95/EEC Yhdenmukaisuus kyseisen direktiivin kanssa taataan seuraavilla harmonisointinormeilla:

Lisätiedot

Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella työskentelyä.

Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella työskentelyä. TYÖSELOSTUS Kohde Taitaja 2015 sähköasennus, semifinaali. Laajuus ja työskentelytavat Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella

Lisätiedot

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TABILOIDUT TEHOLÄHTEET Galvaanisesti erotettu verkosta, elektronisella sulakkeella. Ohjaus ja automaatiojärjestelmien syöttöön, versiot 12 ja 24V. TABILOIDUT ÄÄDETTÄVÄT TEHOLÄHTEET

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit:

Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Ympäristön lämpötila ja ulkoiset lämmönlähteet. Veden esiintyminen. Mekaaniset vaikutukset esim. iskut, puristukset, taivutukset, tärinä. Sähkölaitteiden läheisyys

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Mukana otteita sähkötyöturvallisuusstandardista

Lisätiedot

HAIR DRYER TRAVEL. Move HD 2509

HAIR DRYER TRAVEL. Move HD 2509 HAIR DRYER TRAVEL Move HD 2509 DA HU FI CS NO SV IT PT NL SL LT EL BG RU E F B D C A 3 DANSK 05-08 SUOMI 09-12 NORSK 13-16 SVENSKA 17-20 ITALIANO 21-24 PORTUGUÊS 25-28 NEDERLANDS 29-32 MAGYAR 33-36 ČESKY

Lisätiedot

MINIKANAVA ATRIANE. Tekniset tiedot UUTUUS!

MINIKANAVA ATRIANE. Tekniset tiedot UUTUUS! MINIKANAVA ATRIANE Tekniset tiedot UUTUUS! SISÄLTÖ Yleistä Profiilit 4. Rakenne 4. Koot 4 Tarvikkeet 5. Pääty 5.. Päädyn asennus 5. Sauman peite 5.. Sauman peitteen asennus 5. Säädettävä sisäkulma 6..

Lisätiedot

Työpistejakelujärjestelmät

Työpistejakelujärjestelmät Käytännöllisiä ja joustavia: työpistejakelujärjestelmät jokaista kirjoituspöytää varten Kun kyse on työpisteiden varustamisesta sähkö- ja dataliitännöillä, Hagerin ratkaisut ovat lähes ohittamattomia:

Lisätiedot

Saneerauskohteen sähkötyöt ja -turvallisuus

Saneerauskohteen sähkötyöt ja -turvallisuus Saneerauskohteen sähkötyöt ja -turvallisuus (omakotitalo) Jali-Matti Luomanpää Opinnäytetyö Elokuu 2015 Sähkövoimatekniikan ko. TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkövoimatekniikan ko. monimuoto

Lisätiedot

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja MOOTTORIVENTTIILI Käsikirja Tutustu käsikirjaan huolella ennen järjestelmän käyttöönottoa. Ainoastaan valtuutettu huoltohenkilökunta on oikeutettu suorittamaan säätöja korjaustoimenpiteitä. Korjauksessa

Lisätiedot

Hätäkutsujärjestelmä on kaapeloitu kutsujärjestelmä joka koostuu seuraavista laitteista: Merkkivalo (LS)

Hätäkutsujärjestelmä on kaapeloitu kutsujärjestelmä joka koostuu seuraavista laitteista: Merkkivalo (LS) Hätäkutsupakkaus Tyyppi: 5200 xx Pakkaus koostuu: erkkivalo Tyyppi: 5203 xx Vetonarupainike Tyyppi: 5202 xx Sammutuspainike Tyyppi: 5201 xx Teholähde Tyyppi: 5204 xx Täydentävät tuotteet (eivät kuulu toimitukseen):

Lisätiedot

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta

Kotitalouksien sähköpalojen torjunta Suojeluohje 3/2008 Sisältö 1. Suojeluohjeen tarkoitus... 1 2. Suojeluohjeen velvoittavuus... 1 3. Sähköasennusten määräaikaistarkastukset... 1 4. Sähköasennukset... 1 5. Sulakkeen palaminen tai johtosuojan

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Standardit työmaakeskuksen suunnittelussa

Standardit työmaakeskuksen suunnittelussa Standardit työmaakeskuksen suunnittelussa Sami Kokkonen Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320

OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320 KÄYTTÖOHJE PEM 248 20.02.2006 OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320 Ohjauskeskukset ESMART 310 ja ESMART 320 Ohjauskeskuksia ESMART 310 ja 320 käytetään ohjauslaitteen ESMART 100 laajennusyksikkönä.

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

TUKES-OHJE S10-2004 SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT TURVATEKNIIKAN KESKUS 1 YLEISTÄ

TUKES-OHJE S10-2004 SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT TURVATEKNIIKAN KESKUS 1 YLEISTÄ TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-OHJE S10-2004 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje

Nokeval. FD200-sarja. Käyttöohje Nokeval FD200-sarja Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD200A4 ja FD200A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 6 Dokumentin tiedot Soveltuvuus

Lisätiedot

Esimerkki Ryhmien suunnittelu ja vikavirtasuojakytkimen käyttö. 14.10.2008 Ensto Pro

Esimerkki Ryhmien suunnittelu ja vikavirtasuojakytkimen käyttö. 14.10.2008 Ensto Pro Esimerkki Ryhmien suunnittelu ja vikavirtasuojakytkimen käyttö 1 Esimerkki Sähköpisteet Asuinrakennus 1 krs 2 Esimerkki Sähköpisteet Asuinrakennus 2.krs 3 Ryhmien määrän arviointi Teho/kW B10 B16 C10 C16

Lisätiedot

Versio 5 FIN 06-2015 ROHS. Sähkönumero 71 660 10. teknisen tukkukaupan asiantuntija

Versio 5 FIN 06-2015 ROHS. Sähkönumero 71 660 10. teknisen tukkukaupan asiantuntija Asennus- ja käyttöohje vuoto- ja kosteushälytin Vahinkovakuutusyhtiöiden hyväksymä 2 ROHS Vakuutusyhtiöt suosittavat sekä voivat antaa maksu- tai muita etuja. Sähkönumero 71 660 10 teknisen tukkukaupan

Lisätiedot

Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610

Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST RAKENNUSTYÖMAAN SÄHKÖVERKON

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0 KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69 v 1.0 S&A MATINTUPA - WWW.MITTARIT.COM - 2009 1 1) 2/4mm testimittapäät (4mm mittapäät irroitettavissa) 2) Punainen mittapää, ( + / L ) kaikissa toiminnoissa 3) Musta

Lisätiedot