SOTE-ENNAKOINTI- projekti

Transkriptio

1 Ennakointiseminaari , Naantalin kylpylä SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht., kauppatiet.lis. Tutkimusjohtaja

2 SOTE-ENNAKOINTI-projekti Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Valtakunnallinen ESR-hanke, rahoittajana EU ja OPH Kesto: Kustannusarvio: Laadullinen ennakointitutkimus Proj.pääll.: tutkimusjohtaja, FT, KTL Marja-Liisa Vesterinen

3 A.TUTKIMUKSEN ENS. KIERROS SYKSY 2008-KEVÄT 09 Etelä-Karjalassa 1. Haastattelut asiantuntijaraati, johto, esimiehet 2. Internet-kyselyt lääkärit, os.hoitajat, eri amm.ryhmät,opettajat 3. Kysely ammattikorkeakouluille ja terveyskeskuksille sekä erikoissairaanhoitoon tehtäväsiirtokoulutuksista, asiantuntijahoitajakoulutuksista ja tehtäväsiirroista 4. Opiskelijat: oppimistehtäviä ja opinnäytetöitä, mukana n. 100 opisk. Yhteensä n. 580 henkilöä B. TOINEN KIERROS SYKSY KEVÄT 2010 eri puolilla Suomea 1. Haastattelut edelläkävijäorganisaatioissa ja yksityissektorilla 2. Haastattelut ja kyselyt päivähoidon johdolle ja henkilöstölle Yhteensä 106 hlöä

4 SOTE-ENNAKOINNIN TUTKIMUSONGELMAT 1. Miten sote-ala ja varhaiskasvatuspalvelut muuttuvat tulevaisuudessa? TULEVAISUUDEN HAASTEETJA VISIO 2. Miten palvelurakennetta ja prosesseja sekä henkilöstörakennetta ja ammattiryhmien välistä työnjakoa tulee uudistaa? Mikä rooli teknologialla ja sähköisillä palveluilla tulee olemaan? RAKENTEELLISET MUUTOKSET, UUDET PROSESSIT JA UUSI TYÖNJAKO 3. Mitä osaamista tarvitaan alan eri tehtävissä, myös avustavissa teht:ssä tehtävissä? OSAAMIS- JA REKRYTOINTITARPEET, UUDET AMMATIT 4. Miten uudistuva lainsäädäntö ja muut uudistukset vaikuttavat osaamistarpeisiin ja ammattirakenteisiin? LAINSÄÄDÄNNÖN VAIKUTUKSET

5 TUTKIMUSONGELMAT jatkoa 5. Miten sote-alan ja varhaiskasvatuksen työpaikoilla tulisi vastata monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajaväestön tarpeisiin? MONIKULTTUURISUUSOSAAMINEN JA - HENKILÖSTÖTARVE 6. Mitä KOULUTUKSEN UUDISTAMISTARPEITA seuraa kaikesta edellisestä? 7. Osaamis-ja koulutustarpeiden ENNAKOINTIMALLI prosessikuvauksena

6 Esiin tulleita muutoksia ja johtopäätöksiä tutkimusongelmittain: I PALVELURAKENNE JA -PROSESSIT Lähtökohta: Tarpeet ja niukkuus kasvavat, muutokset välttämättömiä ja mahdollisia Toiminnan tasapainoinen onnistuneisuus Asiakkaat ja palvelut Toimintamallit ja prosessit TOIMINTA-AJATUS VISIO ARVOT STRATEGIA Talous ja tuloksellisuus Ihmiset ja osaaminen

7 Esiin tulleita muutoksia ja johtopäätöksiä tutkimusongelmittain: I PALVELURAKENNE JA PROSESSIT MUUTTUVAT 1. Palvelu kootaan asiakkaan ympärille ja osavastuulle - kust.tehokkuus, laatu, joustava saatavuus, rajojen kaato, yht.työ 2. Siirtymää entisistä palvelurakenteista uusiin - laitos-avo, esh-pth, koti, sähk.järjestelmät, kumppanit, terveydenedistäminen sairaanhoidon vähentämiseksi 3. Siirtymää tulosalueelta toiselle tai organisaatiosta toiseen - terv.palv.->sos.- ja vanhuspalv., ostopalv. 4. Laajenemista usealle toimialalle - moniammatillisuus, verkostot 5. Osaaminen varmistettava ensin 6. Prosessit suunnitellaan ja kuvataan uusina kokonaisuuksina 7. Resurssien kohdennettava uudelleen tukemaan siirtymää kotiin, sähköiseen järjestelmään, asiakkaan omaan vastuuseen asti tarvittaessa täydennyskoulutusta

8 Muutokset palvelurakenteessa ja prosesseissa -> KOULUTUKSESSA OPITTAVAA -> MITÄ UUSIA OSAAMISTARPEITA a) Asiakaslähtöisyyden ja taloudellisuuden yhdistäminen (= asenne) - asiakaslähtöinen ajattelu työorganisaatiolähtöisen tilalle - kustannustietoisuus, talous- ja yhteiskuntaosaaminen - laadun tuottaminen, perehdyttämisosaaminen

9 Muutokset palvelurakenteessa ja prosesseissa -> KOULUTUKSESSA OPITTAVAA -> MITÄ UUSIA OSAAMISTARPEITA b) Uusien palvelukokonaisuuksien ja palveluohjauksen osaaminen - uuden toimintaympäristön ja uusien palvelukokonaisuuksien hallinta - uudet palveluprosessit, uudet vastuut ja työnjaot - palveluohjauksen tiedot ja taidot + asiakaslähtöisesti - kyky toimia moniammatillisesti - verkostoitumisen taito ja verkostojen johtaminen - hankintaosaaminen, kilpailuttaminen, kriteerien valinta - sähköisten järjestelmien käyttö ja sähköiset palvelut - kotona käytettävä teknologia - ennaltaehkäisevään työn, avopalvelun ja terveydenedistämisen uudet toimintamallit - ryhmähoidon ja ohjauksen toimintatavat ja sovellusalueet Samat henkilöstölle ja opettajille täydennyskoulutuksena!

10 Muutokset palvelurakenteessa ja prosesseissa -> MITÄ UUSIA OSAAMISTARPEITA c) Prosessien suunnittelun ja kuvaamisen taidot, lukutaito ja käyttö kehittämisen välineenä Samat henkilöstölle ja opettajille täydennyskoulutuksena!

11 MUUTOKSIA HENKILÖSTÖRAKENTEESSA JA TYÖNJAOSSA 1. Uusia ammatteja -> uusia koul.ohjelmia / tutkintoja - palveluohjaajat (täyd.koulutus?) - hoiva-assistentit, pv-hoidossa sosiaalipedagogi, pv-hoidon perhetyöntekijä 2. Uusi työnjako - tehtävänsiirrot lääkäri->sh tai th sekä sh->lh - asiantuntijahoitajat -yhä lisää muistihoitajia, ultraäänihoitajia, diabetes- ja marevanhoitajat ym. - itsenäiset hoitajavastaanotot KOULUTUKSEEN erikoistumisopinnot ja yamk-tutkinnot + osaamisen siirtokelpoisuus räätälöidyt tehtävänsiirtokoulutukset 3. Olemassa oleva osaaminen oikeaan käyttöön ilman lisäkoulutustarvetta pidetään ääntä syntyvästä osaamisesta! Koskee erityisesti lähihoitajia

12 MISTÄ OSAAMINEN JA AMMATTITAITO KOOSTUU? 1. Yleiset työelämävalmiudet koskee kaikkia läpi työelämän 2. Alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta 3. Oman koulutusohjelman tuoma syvä ammattiosaaminen, erityisosaaminen (4. Kokemuksen tuoma asiantuntijuus- ei synny koulunpenkillä)

13 Kehittymistarpeet / Yleiset työelämävalmiudet 1. TIIMI- JA VERKOSTOTYÖN SEKÄ MONIAMMATILLISEN TYÖN OSAAMINEN Moniammatillisuuden ja tiimityön hallinta erilaisine yhteis- työmuotoineen palvelujärjestelmässä Verkosto-osaaminen organisaation sisällä ja ulkoisessa verkostossa asiakkaan omaan lähiverkostoon, jolla vaikutus asiakkaaseen

14 Kehittymistarpeet / Yleiset työelämävalmiudet..jatkoa 2. ASIAKASLÄHTÖINEN AJATTELU JA TOIMINTA Asiakasosaaminen : vuorovaikutustaidot, ihmissuhdetaidot, monikulttuurisuus, kyky kuunnella ja vetää johtopäätökset Monikulttuurisuuteen liittyvät asiat: kulttuurien tuntemus, kielitaito, kyky ymmärtää toisen kulttuurin edustajaa, kotouttamissuunnitelman ja tulkkipalvelujärjestelmän tunteminen Kunnioittava asenne ja arvokasvatus asiakkaita ja omaa työyhteisöä kohtaan (vastuullisuus, tunnollisuus) Esimies- ja alaistaidot

15 Kehittymistarpeet/ Yleiset työelämävalmiudet 3. KEHITTÄMISVALMIUDET Innovointi-osaaminen: toiminnan visionäärinen ja innovatiivinen suunnittelu ja kehittäminen sekä laadun arviointi ja kehittäminen Muutoksiin sopeutuminen, muutoshalukkuus ja oppimisvalmiudet edelliskohdan jatkona Oman ammattitaidon ja alan kehittäminen Kyky tuotteistaa palveluja Kyky laatia mittareita, mitata ja arvioida toimintaa ja tuloksia

16 Alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta 1. PALVELUJÄRJESTELMÄN HALLINTA Sote-alan palvelu- ja toimintajärjestelmän kokonaisuuden hallinta sisältäen myös sähköiset toimintajärjestelmät Palveluohjauksen osaaminen em. palvelujärjestelmän tuntemuksen perusteella; lisäksi monimuotoisten asiakasryhmien palveluohjaus 2. TERVEYDENHOIDON ROOLI JA TOIMINNAT Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus hyvinvointistrategian käsitteen ja sisällön ymmärtäminen ja sen eri osapuolten vastuut, toiminta ja yhteistyö ja työmuodot, joilla sosiaali- ja terveysalalla toteutetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen osaaminen /tieto ja menetelmät

17 Alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta 3. TALOUDEN PERUSTEET JA YMMÄRRYS YRITTÄJYYDESTÄ Talouden perusteiden tuntemus ja liiketoimintaosaaminen sovellettuna sote-alalle Tulot ja kustannukset sekä niihin vaikuttaminen Kustannustietoisuus ymmärtää oman toimintansa taloudelliset vaikutukset osaa arvioida toiminnan vaikuttavuutta suhteessa syntyviin kustannuksiin Sote-alan yrittäjyysosaaminen, yksityissektorilla osaaminen ymmärrys yrittäjyydestä ja yksityissektorilla toimimisesta pakollinen harjoittelu yksityissektorilla ja yksityissektoriin liittyvät opintotehtävät

18 Alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta 4. JOHTAMISTAIDOT / ESIMIESTAIDOT Ammatillisen päätöksenteon taidot itsenäisenä asiantuntijana ja moniammatillisen ryhmän hoitotyön asiantuntijana. Ohjaus- ja opetusosaaminen (opiskelijat, henkilöstö) Johtamisosaaminen ja sen uusina haasteina muutosjohtaminen, kustannustehokkuuden johtaminen, henkilöstöjohtaminen vaikutus esimiesten valintaan (verkosto-osaamisen johtaminen, rekrytointiosaaminen, osaamisen tunnistaminen) Johtamisosaaminen hoitajan omana urapolkuna (syväosaamisen aluetta)

19 Alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta..jatkoa 5. VANHUSTYÖN PERUSOSAAMINEN Vanhenevien ja ikääntyneiden asiakkaiden hoitotyön taidot tiedot ikääntymisestä ja ikääntyneiden sairauksista ja hoidosta taidot kehittää kotona tapahtuvan hoitotyön toimintamalleja Sitoutuminen kuntouttavaan hoitotyöprosessiin ja kyky soveltaa sitä niin, että kuntouttava/ vastuuttava ote ulottuu vanhustyössä kotiin asti 6. TYYPILLISTEN KANSANSAIRAUKSIEN TUNTEMINEN JA OHJAUSOSAAMINEN diabetes, lihavuus, liikkumattomuus, dementia mielenterveys- ja päihdetyön perusosaaminen hallitsee puheeksi ottamisen menetelmät ja osaa palveluohjauksen osaa arvioida oman toimintansa taloudelliset seuraamukset ja vaikuttavuuden

20 Alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta..jatkoa 7. ATK-OSAAMINEN JA SÄHKÖISTEN TOIMINTA- JÄRJESTELMIEN HALLINTA Uuden tietotekniikan, atk-ohjelmistojen käytön ja terveysteknologian osaaminen tai tunteminen sitä mukaa kuin se kehittyy ja sen perusteella, liittyvätkö ne omiin työtehtäviin (= osaaminen) vai sivuavatko (=tunteminen) Turvallisuusosaaminen ja tietoturvallisuuteen liittyvää osaaminen

21 Ammatillinen erityisosaaminen: Ammattikorkeakoulututkintojen uudistamistarpeet Uusia tai vahvistuvia osaamisvaatimuksia erityisosaamisessa: Lääkehoidon syvempi oppiminen - kliinisen hoitotyön, (muun muassa hoidon tarpeen arviointiin liittyviä taitoja), lääketieteen ja farmakologian lisäopintoja Diabetes-osaaminen: diabeteksen syyt, ennalta ehkäisy ja valistus, heikot signaalit, hoito Saattohoidot ja kotona tapahtuva, osin tehostettu hoito (lisäksi lähihoitajille esim. katetrointi ym. hoitotoimenpiteet) Erikoissairaanhoidon uudet osaamistarpeet substanssialueittain (Turun alaprojekti); raportoidaan loppuraportissa Tehtäväsiirtoihin vaadittava erityisosaaminen lisäkoulutuksen tuloksena Asiantuntijahoitajan vastaanottoihin tarvittava osaaminen lisäkoulutuksen tuloksena (diabeteshoitaja, muistihoitaja, reumahoitaja) Itsen. hoitajavastaanotto tai lääkäri-hoitaja-työparitoiminta Ryhmähoidon ja ohjauksen toimintatavat ja soveltamisalueet, työkaluja lastensuojeluun ja päivähoitoon

22 Ammatillinen erityisosaaminen Lähihoitajan tehostettavat osaamistarpeet Kotouttamisprosessin ja maahanmuuttajia koskevan lainsäädännön tunteminen Sote-palvelukokonaisuuden hallinta: uudet palvelurakenteet, oman alueen ratkaisut palvelujen organisoinnissa ja palveluohjauksen edellyttämät tiedot sekä palvelukokonaisuudesta että prosesseista Moniammatillisuus avopalveluissa Oman osaamisen esiin tuominen ja valmius käyttää sitä Laajat työnkuvat, tuotteistaminen Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen Perhe-, päihde- ja mielenterveystyön osaaminen Ikääntyvien sairaudet ja hoidon tai hoivan tarve Taloudellisuus, kustannustehokkuus Työssäoppimijaksojen sisällön varmistaminen niin, että uusin atk ja teknologia opitaan työpaikoilla

23 LÄHIHOITAJAN UUDET OSAAMISTARPEET Asiakaslähtöinen palvelu Kulttuurien tuntemus Terveyden edistäminen ja sen työmenetelmät Diabetes-osaaminen: diabeteksen syyt, ennalta ehkäisy ja valistus, heikot signaalit, hoito Vähintään omaan asiakasryhmään liittyvät uusiutuvat hoito- ja palveluprosessit Uuden työnjaon tunteminen: tehtäväsiirrot lähihoitajalle Moniammatillien ja verkosto-osaaminen avopalveluissa Sote-alan yrittäjyys, yrittävä asenne Uudet sähköiset järjestelmät, teknologia ja omaan työhön liittyvien ohjelmien käyttö Ammatillinen vuorovaikutus ja ammattietiikka Vanhustyön osaaminen: sosiaaliset etuudet, palveluohjaus Tiedonhakutaidot ja oman ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen.

24 Ammatillinen erityisosaaminen Alan erityisosaamisella tarkoitetaan sitä ammattitaidon osaa, joka koulutuksessa syntyy koulutusohjelmaan tai suuntautumiseen liittyvien opintojen tuloksena. Lääkehoidon syvempi oppiminen, uuden lain mukainen osaaminen Diabetes-osaaminen: diabeteksen syyt, ennalta ehkäisy ja valistus, heikot signaalit, hoito Menetelmäosaamista: Ryhmähoidon ja ohjauksen toimintatavat ja soveltamisalueet; lastensuojelun ja päivähoidon menetelmäosaaminen Saattohoidot ja kotona tapahtuva, osin tehostettu hoito tapahtuvat kotona (lähihoitajille esim. katetrointi ym. hoitotoimenpiteet) Erikoissairaanhoidon uudet osaamistarpeet substanssialueittain (Turun alaprojekti); raportoidaan loppuraportissa Tehtäväsiirtoihin liittyvä erityisosaaminen lisäkoulutuksen tuloksena Asiantuntijahoitajan vastaanottoihin liittyvä osaaminen lisäkoulutuksen tuloksena Itsenäisen hoitajavastaanoton edellyttämä osaaminen tai lääkäri-hoitajatyöparitoiminta Vastuuttava työote: ei asiakkaan/potilaan paapomista, ei tehdä puolesta Päivähoitohenkilöstölle lisää lastensuojeluasioita: ennalta ehkäisevän lastensuojehun rooli, moniammatilliset kumppanit ja verkostot, ongelmien syiden ymmärtäminen ja niihin puuttumisen työmenetelmät

25 Sairaanhoitajien perustutkintoon / täydennyskoulutukseen lisäosaamista (Peltonen 2009 ja MedOne/Karjalainen 2010) Yhdistä amkosaamiseen itsenäisestä vastaanottotyöstä puhelinneuvonnasta pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidosta, seurannasta ja ennaltaehkäisystä tavallisimpien infektiosairauksien hoidon arvioinnista ja ohjauksesta -> tavoitteena valmiuksien lisääminen itsenäiseen työhön vastaan- ottotoiminnassa ja uusien toimintamallien juurruttaminen hoitajille ja lääkäreille yhteistä täydennyskoulutusta, jolla voidaan tukea työpari- ja tiimityötä sekä heidän keskinäistä työnjakoaan Tarvitaan kehittämistaitoja ja säännöllisiä yhteisiä kokouksia, jotta voidaan varmistaa yhtenäisten toimintatapojen aikaansaaminen, säilyttäminen ja arvioiminen Itsenäistä vastaanottotyötä jo tekevätkin tarvitsevat täydennyskoulutusta

26 Tutk.ong. 4: Miten uudistuva lainsäädäntö ja muut uudistukset vaikuttavat osaamistarpeisiin ja ammattirakenteisiin? Keskustelu jäänyt vielä vähäiseksi lääkehoitoa lukuunottamatta, koska odotetuimmat lainmuutokset kesken Valmistautuminen erikoissairaanhoidon tulemiseen perusterv.huoltoon, mahdollisesti yhteisen hallinnon alle kumpikin Tehtäväsiirrot, hoitajavastaanotot Uudet matalan kynnyksen vastaanotot erityisesti tk:een mielenterv.hoitoon

27 Kiitos mielenkiinnosta! Kaunista kesää Teille kaikille! Marja-Liisa Vesterinen

28 TERVEYSASEMAT LISTAUTUMINEN HOITAJAVASTAANOTOLLE Julkisella sektorilla on tai on tulossa lääkäri-hoitaja-työparit tai -tiimit; oli edellinen toimintamalli yksityissektorilla Yksityisellä listaudutaan hoitajan asiakkaaksi, lääkäri konsulttina Asiakastyytyväisyys kasvanut Vastaanotolle pääsy nopeutunut, myös lääkärille pääsy nopeutunut Meillä hoitajat lähtevät samoihin seminaareihin ja koulutuksiin kuin ennen lääkärit - tottakai, koska tekevät monia samoja tehtäviä kuin lääkärit aiemmin

29 TERVEYSASEMAT. TULOSTEN MITTAREITA TERKKARISSA: Asiakastyytyväisyys Käyntiaikaa potilaalle yksilöllisen tarpeen mukaan - > tavoitteena kerralla hoidettu asiakas, jolla ei uusintakäyntien tarvetta siksi tilastoissa näyttää siltä kuin lääkärivastaanotoilla käynnit olisivat pienentyneet ja vähän käyntejä = laiskoja tai hitaita lääkäreitä ; VÄÄRÄ tulkinta Asiakkaan käyntikertojen väli ja lukumäärä-> vaikuttavuus Suhdeluku hoitajavastaanotolla käynnit / lääkärillä käynnit kasvaa Kokonaiskustannukset / terveysasema vrt HS Vantaa taustatekijänä henkilöstörakenne hoitajat/ lääkärit

30 VANHUSPALVELUT : ASIAKASPALVELU HOITAMISEN TILALLE tulokaskurssilla tuodaan esille, että palveluasumisessa ollaan töissä asukkaan kodissa -> toimitaan asiakaslähtöisesti, hänen ehdoillaan perinteinen ajattelu toisin päin: asiakas on henkilökunnan työpaikalla vanhuspalvelussa vanhus itse tietää parhaiten, mikä on oikein palveluntuottaja ei päätä, mikä on asiakkaalle parhaaksi, vaan palvelua tarjotaan asukkaan toiveiden perusteella (jos joku ei halua itse syödä, niin ok, yritetään saada häneen omatoimisuutta jossain muissa asioissa)

31 VANHUSPALVELUT: asiakas itse valitsee palvelutuottajan ja valinnassa ratkaisee LAATU seuraavassa vaiheessa ei enää kilpailla hinnoilla (tarjouskilpailut), koska kaikilla alkaa olla samat hinnat vaan laadulla kunnat antavat vanhuksille ja heidän omaisilleen palvelusetelit (kunta päättää, kuka pääsee palvelutuottajaksi) laatu nousee tärkeimmäksi valintakriteeriksi, varsinkin jos palvelusetelit yleistyvät vanhus/ omaiset voivat valita itse, missä vanhus asuu ja tulee palvelluksi

32 LAADUN MITTARIT - mittarit ja tunnusluvut sekä tulosten läpikäyminen systemaattista - mitataan sellaista, johon henkilöstö voi oikeasti vaikuttaa Yritys A:n hoivakodissa tai palvelukodissa laadun mittarina esim. seuraavat kaksi: 1) Kuinka moni asukkaista joutuu vielä muuttamaan ennen kuolemaansa palvelukodista johonkin muuhun paikkaan tavoiteluku 1 % mittaa kaikkien ammattiryhmien onnistumista ja panee miettimään, missä meni pieleen, jos tavoiteluku ylittyy 2) Kuinka paljon asukkaat joutuvat käymään päivystyksessä tai terkkarissa tavoite 5 % eli max 3 asukasta /kk mittaa sitä, miten lääkehoito ja lääkäreiden palvelu pelaa TEKEMINEN EI TAVOITE (vaan keino), EIKÄ MITATA TEKEMISTÄ, KOSKA SE EI OLE TULOS

33 TYÖHYVINVOINTI JA ESIMIESTYÖ Työhyvinvointi korkealla tasolla imutekijä + imagotekijä -> Huolta ei tarvitse kantaa hoitohenkilöstön tai lääkäreiden saamisesta Jatkuva työn ja hyvinvoinnin kehittäminen Yritys A : työhyvinvointi tutkitusti imutekijänä hyvän ja riittävän henkilöstön saamisessa heille töihin Yritys B 3 hanketta ja henkilöstön sitouttaminen kehittämiseen -> juurrutetaan kehittämisen mallit ja työkalut pysyvästi organisaatioon

34 ESIMIESKULTTUURI JA JOHTAMINEN Esimiesten valintaan käytetään aikaa (esim. osastonhoitajat, palvelutalon johtajat), koska TULOKSELLISUUDESSA, TYÖHYVINVOINNISSA JA ASIAKASTYYTYVÄISYYDESSÄ AINA LOPULTA KYSE JOHTAMISEN ONNISTUMISESTA Johtamistyö esimiesten kannustus ja räätälöity JET-koulutus selkeä tehtävänkuvaus, kerrotaan mitä häneltä odotetaan, miten hänen tulee raportoida ja miten seurataan esimiehillä käytettävissä työkalut kannustamiseen ja palkitsemiseen eli rahaa tulospalkkioiden maksamiseen kahden kuukauden välein henkilöstölle aina ydinkoulutus työpaikalla

35 KUSTANNUSTIETOISUUS, SISÄINEN YRITTÄJYYS JA TALOUSOSAAMINEN työhyvinvoinnin ja tuloksellisen työn mahdollistajina yksityinen kyseenalaistaa käytäntöjä, se on hyvän työntekijän merkki (ei ajeta entisiin toimintatapoihin) tulokaskoulutus uudelle henkilöstölle vauhdittaa työkulttuuriin, liiketoiminta- ajatteluun ja asiakaslähtöiseen ajatteluun sekä laatuajatteluun pääsemistä tulokaskurssin jälkeen jokainen ymmärtää, miten voi vaikuttaa tulokseen ja kustannuksiin henkilöstöä täydennyskoulutetaan kustannustietoisuuteen ja yrittäjämäiseen ajatteluun

36 KANNUSTUS JA PALKITSEMINEN työhyvinvoinnin ja tuloksen mahdollistajina Johdolle turvattu kannustamisen ja palkitsemisen työvälineet Yksikön johtajalle annetaan rahaa työkaluksi henkilöstön kannustamiseen ja palkitsemiseen (yritys A) Pikapalkkiojärjestelmä kahden kuukauden välein (yritys B) esimies saa tietyn palkkion ja yksikkö saa riippuen yksikön koosta, kun säästö on 1000 / 2kk palkkio käytetään oman yksikön hyväksi

37 TYÖN TEKEMISEN ESTEET POISTETAAN VÄLITTÖMÄSTI systemaattinen toimintamalli esimiehistä henkilöstöön työn tekemisen esteille etsitään välittömästi ratkaisut Kehittämispäivä on joka päivä

38 b) Vastaanottohoitajien koulutus 1) Tehtävänsiirtokoulutus: Asiantuntijahoitajan erikoistumisopinnot 30 op - esim. asiantuntijafysioterapeutti - tavoitteena saada lisäasiantuntijuutta hoitaa erilaisia vastaanotolle tulevia potilaita (esim. päivystyksessä triagen perusteella) 2) Terveyskeskusten itsen. hoitajavastaanottoa tai lääkärihoitaja-työparityötä varten (erik.opinnot 30 op) - hoitajia koulutetaan vastaanottohoitajiksi itsenäiseen vastaanottotyöhön ja lääkärin kanssa työpariksi 3) Nn-hoitajia koulutetaan esim. reumahoitajiksi, muistihoitajiksi, kipuhoitajiksi noin opintopisteen täsmäkoulutuksella tietynlaisten potilasryhmien vastaanottotoimintaa varten

39 TEHTÄVÄNSIIRROT JA HOITAJAVASTAANOTOT SEKÄ LÄÄKÄRI-HOITAJA-TYÖPARIT TERVEYSKESKUKSISSA a) Tehtävänsiirtokoulutukset tarkoitus on nostaa hoitohenkilöstön osaamistasoa sellaiseksi, että lääkäreiltä voidaan siirtää s-hoitajille joitain lääkärin tehtäviä tai s-hoitajalta lähihoitajalle; esim. fysioterapiassa tai fys.terapiayrityksessä hoitaja voi aloitta hoidon ennen fysiatrille menoa koulutusta räätälöidään työpaikan tarpeiden perusteella uusi työn vaativuuden arviointi, työnkuvaus ja palkantarkistus Tehtävänsiirtokoulutuksen rakenne (30 op) yhteistä teoriaopetusta tai seminaarityyppistä koulutusta koulutusorganisaatiossa noin lähipäivän verran muu osa koulutuksen 30 opintopisteestä suoritetaan työpaikalla työssä oppimisena, usein lääkärin antamana räätälöitynä koulutuksena räätälöinti henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan työpaikan omien tarpeiden pohjalta oppimisesta osa verkko-opiskeluna ja keskusteluina sekä erilaisia tehtäviä suorittamalla

40 Tehtävänsiirtokoulutukset eivät tuota opiskelijalle mitään uutta tutkintoa tuovat lisää asiantuntijuutta tehtävään/ tehtäviin, jotka siirretään työpaikalla esimerkiksi lääkäriltä lisäkoulutuksen saaneelle hoitajalle uusi työn vaativuuden arviointi, työnkuvaus ja palkantarkistus asiantuntijahoitajakoulutuksesta, koska sana asiantuntija asiantuntijahoitajakoulutuksesta, koska sana asiantuntija mahdollistaa lisäpalkan maksamisen kasvaneen asiantuntijuuden perusteella.

41 Tällä hetkellä ei ns. tukipalveluissa toimivilla ole virallisia kelpoisuusvaatimuksia. Tulevaisuudessa on suositeltavaa, että heillä kuitenkin on sosiaali- ja terveydenhuoltoalaan liittyvää perusteiden osaamista, jolloin ao. työntekijät voidaan tulevaisuudessa laskea mukaan henkilöstömitoitukseen. Tämä on tarpeen, koska julkisella sektorilla ei liene taloudellisti varaa lisähenkilöstön palkkaamiseen. Pikemmin tarvitaan uudistuksia henkilöstörakenteeseen siten, että mitään työtä ei tee siihen ylikoulutettu ja tehtävään nähden liian suurta palkkaa saava henkilö. Opinnot, joissa koulutetaan po. hoivatasoista henkilöstöä, tulee suunnitella siten, että opinnot suorittaneilla on joustava mahdollisuus omaan urasuunnitteluun ja jatkokouluttautumiseen esim. lähihoitajaksi, sairaan- tai terveydenhoitajaksi. Suositeltava opetussuunnitelman runko muodostuisikin tällöin moduleista, jotka ovat seuraavan asteen koulutuksen perusopintoja ja siten hyväksi luettavissa, mikäli hoivatutkinnon suorittanut jatkaa opintojaan ylemmässä tutkinnossa. Modulirakenne mahdollistaa myös esim. alueellisten tarpeiden mukaan räätälöidyn ammattitaidon suunnittelun ja syntymisen, jos HOPS voidaan rakentaa opiskelijan oman mielenkiinnon ja alueellisen työvoimatarpeen näkökulmista, mikä takaisi myös työllistymisen varmemmin kuin kaikille standardoitu yhteinen opetussuunnitelma. Opinnot suorittaneilta odotetaan kotipalveluosaamista, lääkehoidon perusosaamista lääkkeiden jakoa varten sekä hyviä sosiaalisia taitoja. Näin ollen koulutus koostuisi osista sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta sekä kotityö- ja puhdistuspalvelututkinnoista.

42 Muita osaamistarpeita ja koulutuksen uudistamistarpeita Uuden terveysteknologian oppiminen sitä mukaa kuin se kehittyy Sähköisiin järjestelmiin ja eri ohjelmiin tutustuminen sitä mukaa kuin niitä tulee Oppilaitoksen pyrittävä yhteistyöhön terv.-huollon organisaatioiden kanssa, jotta viimeisimmät ohjelmistoversiot voidaan opetella työpaikoilla Projekti on sopinut paikallisesti, että em. sisällytetään harjoittelu-/ työssäoppimisjaksoille ja että sotepiiri antaa amk:lle, amolle ja aikolle luvan käyttää keskussairaalan opetusluokkaa eri ohjelmiin tutustumiseen opettajan johdolla -> harjoittelijat, sijaisiksi tulevat opiskelijat ja aikanaan valmistuvat osaavat piirin atk-asiat ilman erillistä henkilöstöltä tarvittavaa opetusta Sote-alan kokonaisuuden hallinta ja moniammatillisuuden/ tiimityön hallinta erilaisine yhteistyömuotoineen Tehtäväsiirroista ja lainsäädännöstä johtuvat osaamisalueet Lääkehoidon syvempi oppiminen Erikoissairaanhoidon uudet osaamistarpeet substanssialueittain Palveluohjauksen osaaminen eri tulosalueiden tarpeisiin Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus ja työmuodot Painipisteita: diabeteksen syyt, sen ennaltaehkäsiyn keinot oltava hanskassa ja esillä aina; sama liikalihavuuden ja tupakoinnin vähentämisessä Monikulttuurisuuteen liittyvät asiat -liittyvät erityisesti varhaiskasvatusosaan

43 HENKILÖSTÖRAKENTEEN JA AMMATTIRYHMIEN VÄLISEN TYÖNJAON UUDISTAMINEN jatkuu 1. Uudet ammatit 2. Tehtävänsiirrot ja uudet yhteistyömuodot lisäkoulutuksen perusteella 3. Osaaminen oikeaan käyttöön: Työnjaon tarkistaminen koulutuksen ja olemassa olevan osaamisen perusteella ilman lisäkoulutustarvetta - ehdotetut muutokset koskevat erityisesti lähihoitajia: lääkehoitoa, omahoitajuutta, hoitosuunnitelman tekemiseen osallistumista/ vastuuta/ lähihoitajat ja muutenkin lähihoitajien osaamisen ottamista käyttöön - osastonhoitajien työnkuvaa helpotettava työnjaolla ja vahvistettava kehittämis- ja johtamissuuntaan -> varmista koulutus 4. Työnjaon ja vastuun siirto osittain asiakkaalle/ potilaalle teknologian avulla - analyysi kesken, ei vielä johtopäätöksiä eikä suosituksia

44 Haastatteluissa tullut esille paljon yksittäisiä koulutustarpeita, esimerkkejä Yksityissektorin haastattelu: koulutuksessa tulisi lisätä opiskelijoiden ymmärrystä yrittäjyydestä ja yksityissektorilla toimimisesta ( toisaalta yrittäjyyden näkökulma aukeaa vasta työsektorilta käsin eli olemalla siellä töissä ) Yksityissektorin teemaksi ottaminen sote- opintoihin: esim. pakollinen harjoittelu yksityissektorilla ja siihen liittyvät opintotehtävät. Erityisammattitutkinto kehitysvammahuoltoon (AIKO)? Henkilökohtaisen avustajan koulutus peruste: vammaispalvelulain muutos -> kotiin annettavat palvelut. Osaamistarve kodinhoidolliset työt + hoidollinen osaaminen Perhehoidon kehittäminen, laitoshoito alas -> koulutustarve/tukea kunnan taholta perhehoitajille Lähihoitajapohjaiset sosionomit parhaita työelämässä! Saattohoidot ja osin tehostettu hoito tapahtuvat kotona ja asettavat näin vaatimuksia hoitohenkilökunnan ammattitaidolle. täydennyskoulutusta lähihoitajille, esim katetrointi ym. hoitotoimenpiteet. Toivotaan näytteenottajien koulutusta esim. täydennyskoulutuksena lähihoitajille Tarvitaan myös laboratoriohoitajia, nyt lähestytty Lahden amk:ta, jotta jostain saataisiin hoitajia

45 Suosituksia Geronimikoulutuksen saaneet osaksi vanhustyön laatusuositusta - monipuolista osaamista todellisista tarpeista katsottuna Muille lisää vanhustyön osaamista Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien perustutkintoihin johtavaan koulutukseen tulee sisältyä riittävästi gerontologian ja geriatrian opintoja. Tämä vaatimus koskee esimerkiksi lääkäreiden, sairaanhoitajien, lähihoitajien ja fysioterapeuttien koulutusta. Lisäksi on tärkeää huolehtia ikäihmisten palveluissa jo tällä hetkellä työskentelevien noin sairaanhoitajan, lähija perushoitajan, kodinhoitajan ja kotiavustajan osaamisen kehittämisestä riittävällä täydennyskoulutuksella. Avustavat tehtävät mitoitussuosituksiin siltä osin, kuin osaaminen on sote-alan perusosaamista hoiva-assistentti tms. Lähihoitajien to-jaksoilla vanhustyö ennen sv-valintoja ja tutustumista uusiin palveluasumisen yksiköihin-> saavat oikean kuvan tulevaisuudesta Päivähoito Sosionomien oikeus suorittaa lisäopintoina 60 op:n opinnot saadakseen pätevyyden esiopetustehtäviin

46 5. Monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajaväestön tuomat haasteet sote-alan ja varhaiskasvatuksen työpaikoille ja koulutukseen? Haastatteluissa ja kyselyissä monikulttuurisuus nousi esiin vain vähän venäjänkielen taitoa hoitajille kotihoidossa on jo venäjänkielisiä hoitajia joitakin, maahanmuuttajien käyttöä lisättävä Lastensuojelussa ja hoitajien työssä: - lasten perushoito laiminlyöty, mamu-äidin mielenterveysongelmat, kasvatuskysymykset (kuritus, dominoivat isoäidit estävät kotoutumista), - vanhempien rooli siirtyy maahanmuuton yhteydessä lapsille, koska he hallitsevat nopeammin kielen ja uuden yhteiskunnan Maahanmuuttajalääkärit: - Lääkäreitä toimii mamu-lääkäreiden tutoreina -> myönteinen asenne - Hoitajilta kritiikkiä: ei-suomea-puhuvien lääkäreiden korvaaminen asiantuntijasairaanhoitajilla, jotka työskentelevät yli osastorajojen ja konsultoivat lääkäriä esim. lääkitysasioissa jne. (Psykiatria), - Nyt vastuu kokonaishoidosta on siirtynyt hoitajille, puhumattakaan potilasturvallisuudesta. Esim. psykiatriassa työväline on oma persoonamme ja dialogi. Päivähoidon ennakoinnissa suuri kysymys

47 Monikulttuurisuuteen liittyvät haasteet sosiaali- ja terveysalalle ja koulutukseen ovat seuraavat: perusammattitaitoon yhdistyy maahanmuuttoasioiden osaaminen, mm. kotouttamislainsäädäntö ja -prosessi, verkosto ja maahanmuuttajien oikeudet suvaitsevaisuuden korostuminen kulttuurisidonnaisten arvojen merkityksen sisäistäminen, jotta voi ymmärtää asiakkaan arvoja, tabuja ja löytää soveliaan toimintatavan ko. asiakkaan kanssa kielitaidon tarve, etenkin venäjän ja englannin kielen osaaminen alan perusasiointiin tarvittava kielitaito omiin erityistehtäviin liittyvä erityinen tietotaito (ks. kohdassa mainitut esimerkit) maahanmuuttajalääkäreiden kielitaidon parantaminen kulttuuriosaaminen (uskonnot, ruokavaliot, sairauksiin ja hoitoihin suhtautuminen) eksoottisten sairauksien tunnistaminen uusien tarttuvien tautien tunnistaminen erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ja perheet maahanmuuttajataustaiset työntekijöiden perehdyttäminen ja työpaikkaohjaus työnjaon ja verkostojen tunteminen mamu-asioissa ja oman roolin tunnistaminen osana kokonaisuutta koulutukselle on asetettava selkeät osaamistavoitteet ja opintojaksoja tulee olla omina kokonaisuuksinaan monikulttuurisuudesta, maahanmuuttajatyöstä ja maahanmuuttajana olemisesta, kotouttamisprosessista ja sen vastuista eri toimijoiden verkostossa sekä moniammatillisesta yhteistyöstä ( sekä ammatillinen peruskoulutus että tarpeen mukaan henkilöstön täydennyskoulutus).