Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden"

Transkriptio

1 Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi SOTE-ALAN OSAAMISTARPEET JA KOULUTUKSEN KEHIT- TÄMINEN TULEVAISUUDESSA Tässä luvussa esitetään SOTE-ENNAKOINNIN tulokset sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeista ja niiden vaikutuksista koulutuksen kehittämiseen. Aluksi esitetään kaikille ammattiryhmille yhteiset työelämän avaintaitoihin ja alan perusosaamiseen liittyvät osaamistarpeet. Sen jälkeen osaamistarpeita ja koulutuksen kehittämistarpeita tarkastellaan ammattiryhmittäin ja osin myös palvelualueittain. Marja-Liisa Vesterinen esittää kaikille ammattiryhmille yhteiset yleiset työelämän uudet osaamisvaatimukset ja sosiaali- ja terveysalan perusosaamiseen ja kokonaisuuden hallintaan liittyvät osaamisvaatimukset. Vesterinen esittää myös osaamisvaatimukset tulevaisuuden terveyskeskuksessa pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisessa toiminnassa ja hoitajavastaanotoilla. Tuija Moisio kuvaa toteutuneita terveydenhuollon tehtävänsiirto- ja asiantuntijahoitajakoulutuksia. Anna-Maija Koskisen ja Pia Laibertin artikkeli koskee lähihoitajan työtä ja osaamistarpeita tulevaisuuden hoitotyön osaajana. Marja-Liisa Vesterinen ja Maria Lankoski esittelevät case-esimerkin siitä, miten opiskelijoiden osaamista edistetään Etelä-Karjalan ammattiopistossa, kun opiskelijat vetävät ikääntyneiden muistiryhmiä ja kerhoja sekä toimivat omaishoitajien tukena kodeissa. Raija Nurminen esittää omassa artikkelissaan ennakointituloksia erikoissairaanhoidon erityisosaamistarpeista. Timo Kohvakka ja Jaana Peltola esittelevät Imatran kaupungin hyvinvointineuvolan toimintaperiaatteita, joilla on uudistettu ja yhdistetty perhe- ja terveyspalveluita. Merja Tepponen kuvaa artikkelissaan uusia teknologioita ja sähköisiä ratkaisuja, jotka auttavat ikäihmisten selviytymistä arjessa. Marja-Liisa Vesterinen esittää ennakoinnin tuloksia perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä vanhuspalvelujen osa-alueilla esiin nousseista uusista tai vahvistettavista osaamisalueista. Lopuksi Vesterinen esittelee SOTE-ENNAKOINTI-projektissa syntyneitä suosituksia sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämiseen.

2 Marja-Liisa Vesterinen KAIKILLE AMMATTIRYHMILLE YHTEISET OSAAMISEN KEHITTÄMIS- TARPEET SOTE-ENNAKOINNIN kohderyhmänä olivat erilaiset hoitajien ammattiryhmät, sosiaalityö ja vanhustyö. Lääkäreiden osaamistarpeiden ennakointi rajattiin työmme ulkopuolelle. Seuraavana esitettäviä yleisiä työelämän osaamistarpeita sekä ammatillista perusosaamista ja kokonaisuuden hallintaa edellytetään kaikilta em. ammattiryhmiltä. Ammattiryhmäkohtaisia uusia tai vahvistettavia erityisosaamisen tarpeita kuvataan erikseen omien otsikoidensa alla. Uusien tai vahvistettavien osaamistarpeiden yhteydessä pyrimme samalla tuomaan esiin ne muutokset, jotka aiheuttavat uusia osaamistarpeita, jolloin etenkin opetussuunnitelmatyötä ja opintojaksojen suunnittelevien opettajien on helpompi ymmärtää, mihin osaamisvaatimus perustuu. Seuraavaan tekstiin ja kuvioihin on koottu ennakoinnissamme toistuvasti esiin nousseet näkemykset sote-alan ammatillisen perusosaamisen ja alan kokonaisuuden hallinnan uusista osaamisvaatimuksista, jotka ovat seurausta sosiaali- ja terveysalan rakenteiden, prosessien ja työnjaon sekä työnkuvien muutoksista. Substanssiosaamiseen sisältyvää erityisosaamista kuvataan ennakoinnin tulosten mukaisesti erikseen terveyskeskuksessa tarvittavana, pitkäaikaissairaiden hoidossa tarvittavana ja hoitajavastaanotoilla tarvittavana erityisosaamisena. Yleisten työelämävaatimusten sekä alan perusosaamisen ja kokonaishallinnan osaamisvaatimukset kuvataan ensin tiivistetysti kuvioina ja sen jälkeen niitä selitetään tekstinä. Sulkuihin on merkitty, mihin tutkintoon ko. osaamisen syntyminen liitetään (ks. jaottelu Vesterinen 2002, Heinonen 2010 osa 1). On hyvä huomata, että esittämämme koulutuksen muutostarpeet eivät ole kokonaan uusia asioita opetussuunnitelmissa, vaan niissä on usein kysymys opittavan asian sisällön muutoksista. Täten ne eivät myöskään vie lisätilaa opintoviikoissa tai opintopisteissä mitattuna, vaan edellyttävät pikemmin sisältöjen uudistamista tulevaisuuden muutosten mukaisesti. Yleiset työelämävalmiudet Yleisillä työelämävalmiuksilla tarkoitetaan tietoja ja taitoja, joita tarvitaan työelämässä riippumatta siitä, missä tehtävässä toimitaan. Nämä valmiudet kulkevat läpi elämän henkilön mukana ja ne yleensä vahvistuvat kokemuksen myötä. Ne koskevat kaikkia ammattiryhmiä. Uutta yleistä työelämäosaamista, joka on kannettavissa mukana työpaikasta toiseen, ovat Sirkka Heinosen (2010) mukaan seuraavat osaamisen alueet: vuorovaikutusosaaminen, joka siirtyy sosiaaliseen osaamiseen tai tulee myös sinne yhteistyöosaaminen aikaosaaminen (oman ajankäytön organisointi, reaaliaikaisuuden hyödyntäminen)

3 teknologiaosaaminen ympäristöosaaminen, kestävän kehityksen mukaan toimiminen systeemiosaaminen ja kokonaisuuden hallinta (yhteiskunta, palvelujärjestelmä) arvojen eheyttävä vaikutus viestintä, kieli, kulttuuri tiimi- ja verkosto-osaaminen, yhdessä oppiminen, yhdessä osaaminen ja yhdessä tekeminen ennakointiosaaminen (pitäisi saada omaksi kurssikseen tai opintojaksokseen); pystyttävä hahmottamaan oma paikkansa työelämässä uudessa työnteon paradigmassa. Lähes kaikissa ennakointitutkimuksemme haastatteluissa ja kyselyissä nousi yleisistä työelämävalmiuksista esiin samoja, kuvioihin 1-2 koottuja ja sisällöltään uusiksi koettuja osaamisvaatimuksia. Vieläkin vahvana esiintyvän organisaatiolähtöisyyden tilalle tarvitaan asiakaslähtöisyyttä. Se ei tarkoita kaiken tekemistä niin kuin asiakas haluaa, vaan toiminnan suunnittelua asiakkaan parhaaksi, ammattilaisen asiantuntijuudella harkiten ja asiakasta kuunnellen. Oheiset osaamistarpeet koskevat kaikkia ammattiryhmiä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymistarpeet 1. ASIAKASLÄHTÖINEN AJATTELU JA TOIMINTA Asiakasosaaminen, vuorovaikutustaidot, ihmissuhdetaidot Kunnioittava asenne ja arvokasvatus asiakkaita ja omaa työyhteisöä kohtaan Alaistaidot, työyhteisöosaaminen 2. TIIMI- JA VERKOSTOTYÖ Tiimityötaidot, oma vastuun kantaminen, ammatillinen vuorovaikutus Itsensä johtaminen alueella, josta vastaa tiimityössä Verkostoituminen ja moniammatillisuuden ymmärtäminen Kuvio 1 Asiakaslähtöinen ajattelu ja moniammatillisuus yleisenä työelämävalmiutena. Asiakasosaaminen ilmenee asiakaslähtöisenä asenteena (vastakohtana viranomaisasenne), asiakkaan tarpeiden tunnistamisena ja huomioimisena palvelun tuottamisessa. Asiakasosaamista tarvitaan puhelin- ja kontaktitilanteessa arvioitaessa hoidon, sosiaalituen tms. tarvetta asiakkaan yksilöllisestä tarpeesta käsin tai ohjattaessa asiakasta saamaan oikeantyyppistä palvelua. Asiakasosaamisen lähtökohtana on kyky dialogiseen keskusteluun ja kuunteluun asiakkaan kanssa sekä hänen voimavarojensa tunnistaminen. Ammatilliset vuorovaikutustaidot tulevat entistä enemmän esiin myös toimittaessa tiimeissä ja verkostoissa. Moniammatillisissa tiimeissä tarvitaan oman itsensä johtamisen taitoa, koska jokaisen odotetaan toimivan itsenäisesti, tehokkaasti omasta professiostaan käsin ja samalla yhteisten tavoitteiden saavuttamisen puolesta.

4 Alaistaidoissa korostuvat vastuullisuus, sitoutuminen työhön, työelämän ja työyhteisön pelisääntöjen noudattaminen, osallistuminen kehittämiseen ja yrittäjämäinen, kehittämisorientoitunut asenne. Nuorten elämäntyyli ja arvot eivät aina suosi edellä mainittua osaamisnäkökulmaa, ellei koulutuksessa tuoda esiin niiden merkitystä työnteon onnistumiselle ja tuloksille koko työyhteisössä. Kunnioittava asenne ja arvokasvatus asiakkaita sekä omaa työtä ja omatyöyhteisöä kohtaan ovat oleellisia alaistaitoja, joiden syntymiseen on koulutuksessa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Oman alan ammatillinen perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta Ammatillisella perusosaamisella tarkoitetaan kuhunkin alaan (esim. metsäteollisuusala, opetusala, sote-ala) liittyvää alan perusosaamista ja alan kokonaisuuden tuntemusta. Perusosaamista opiskellaan yleensä ensimmäisen, kenties toisenkin opintovuoden aikana, jonka jälkeen opiskelijat syventävät osaamistaan tietyn koulutusohjelman tai suuntautumisen mukaisesti (esim. sote-alalla vanhuspalveluihin, psykiatriaan jne.) Perusosaamisen ja alan kokonaisuuden hallinnan sisältö yleensä syvenee kasvaa koulutusasteittain. Kuvioihin 2-6 on koottu tiivistetysti ammatillisen perusosaaminen ja alan kokonaisuuden hallintaan sisältyvät osaamisalueet. Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 1. PALVELUJÄRJESTELMÄN HALLINTA Sote-alan palvelu- ja toimintajärjestelmän kokonaisuuden hallinta Kehitteillä oleviin uusiin toimintamalleihin tutustuminen Palveluohjauksen osaaminen Verkosto- ja kumppanuusosaaminen ja verkostojohtaminen Moniammatillinen työskentely Esimiestyö, johtamisosaaminen Monikulttuurisuusosaaminen erityisesti omalla alalla 2. TERVEYDEN- JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN ROOLITUS JA TOIMINNAT Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen osaaminen /tieto ja menetelmät Kuvio 2 Palvelujärjestelmän uudistuminen ja sote-ala osana hyvinvointia. Sote-alan palvelu- ja toimintajärjestelmän kokonaisuuden hallinta (kuvio 2) edellyttää, että koulutuksen aikana tutustutaan oman alueen merkittävien sote-organisaatioiden palvelurakenteeseen, tulevaisuuden strategiset linjauksiin ja tavoitteisiin palvelurakenteiden uudistamisessa. Palvelujärjestelmän kokonaisuuden hallinta sisältää sote-alan eri osien (terveyspalvelut, vanhuspalvelut jne.) pääpiirteiden tuntemisen. Opittavien asioiden kiinnittyminen kokonaisuuteen onnistuu parhaiten, kun opinnoissa käydään varhain läpi ensin palvelukokonaisuudet. Kokonaisuuden hallintaan sisältyy myös valmius käyttää sähköisiä toimintajärjestelmiä sekä ymmärrys, miten niitä käytetään yhteistyön välineinä eri työpisteiden, tulosalueiden ja organisaatioiden välillä ja yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.

5 Työtavat muuttuvat yhä enemmän moniammatilliseksi asiantuntijatyöksi. Osa työstä edellyttää kykyä verkostoitua sekä oman organisaation sisällä että sieltä ulospäin muihin alan julkisiin tai yksityisiin organisaatioihin ja kolmannelle sektorille. Kunkin on osattava tuoda esiin omat ammatilliset näkökulmansa, mutta on osattava myös suhteuttaa ne muiden tiimin tai verkoston jäsenten ammatilliseen näkökulmaan kuunnellen, keskustellen ja yhteisellä ongelmanratkaisulla. Palveluohjauksen osaaminen perusta syntyy em. palvelujärjestelmän tuntemisen pohjalta ja saa sisältöä substanssiosaamisen kasvaessa. Ammatillisen osaamisen perusteella kukin tietää, mitä apua tai hoitoa asiakas tarvitsee, jolloin hänet osataan palveluohjata oikean asiantuntijan luo. Palveluohjausosaaminen nivoo yhteen asiakaslähtöisyyden, asiakkaiden osallisuuden ja moniammatillisen yhteistyön. Palveluohjausosaamisessa korostuu asiakkaan yksilöllisyys ja hänen ainutkertaisen tilanteensa ymmärtäminen, joka on osattava yhdistää moniammatilliseen tiimityöhön ja verkostoon, joka osallistuu kyseisen asiakkaan palveluun. Palveluohjauksessa on oleellista osaamista myös se, että asiakasta ohjataan sellaiseen palveluun / hoitoon, jolla on todellista vaikuttavuutta. Esimerkkinä tästä on vaikkapa vanhustenpalveluissa se, että kotihoidon ennalta ehkäisevässä työssä palveluohjauksella vaikutetaan siihen, ettei asiakas joudu siirtymään raskaampiin hoitomuotoihin. Opiskelijoiden tulee oppia tuntemaan kullekin ammattiryhmälle tyypillisiä palveluohjauksen tilanteita ja soveltamaan palveluohjauksen malleja erilaisissa asiakastilanteissa. Palvelujärjestelmän ja palveluohjauksen osaamisen ansiosta opiskelija oppii toimimaan oman professionsa asiantuntija. Kumppanuusosaaminen, verkostoissa toimimisen osaaminen ja verkostojohtamisen osaaminen ovat välttämättömyyksiä tulevaisuudessa. Asiakkaille tuotetaan palvelukokonaisuuksia entistä enemmän kumppanuuksien avulla siten, että julkisen sote-organisaation edustajan vastuulla on kokonaisuuden hallinta, koordinointi ja kumppanuuden johtaminen. Kumppanuustaitojen ja verkostoissa toimimisen oppimiseksi tarvitaan eriytynyt oppisisältö kuhunkin tutkintoon sen oman näkökulman mukaan. Kumppaneille asetetaan vaatimuksia osallistua paitsi itse palvelun tuottamiseen, niin myös ennaltaehkäisevään työhön ja koordinoidun kokonaisuuden suunnitteluun. Tämä velvoittaa yksityisen ja kolmannen sektorin laajentamaan omaa osallistumistaan yhteistyöhön, jotta kumppanuus toteutuu yhdessä kannettavana vastuuna asiakkaasta ja työn tuloksista. Kumppanuusjohtamisella koordinoidaan, varmistetaan, arvioidaan ja seurataan näiden tavoitteiden toteutumista. Esimiestyön ja johtamisen perusteet koskevat tulevaisuudessa kaikkia sote-alalla toimijoita, sillä kuka tahansa voi olla tiimin johtajana, moniammatillisen palaverin puheenjohtajana jne. Perinteinen työnjohtotehtävä uudistuu siten, että esimiehen tehtävänä on yhteen sovittaa erilaisia ydin- ja tukiprosesseja ja vastata koko palveluprosessin toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Terveyden edistäminen tehdään tulevaisuudessa näkyväksi osaksi työtä ja sen tavoitteita. Opiskelijoiden tulee tietää, mitä tarkoitetaan alueellisilla tai kuntakohtaisilla hyvinvointistrategioilla ja miten niissä rakennetaan moniammatillista verkostoa ja jaetaan terveyden edistämisen toteutusvastuuta eri toimijoille. Tärkeintä on, että opiskelijoilla on tieto ja taito toteuttaa terveydenedistämistä omassa tulevassa ammatissaan. Terveyden edistämiseen tarvitaan osaamista ja tietoa tilanteista ja menetelmistä, joilla sitä toteutetaan. Terveyden edistäminen näkyy kuntouttavaan hoitotyöhön sitoutumisena, varhaisessa puuttumisena ja tunnistamisena sekä asiakkaan ohjaamisena ja neuvontana. Asiakaslähtöisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on hoitajan otettava huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja voimavarat. Hoitajan on osattava ohjata, valmentaa ja motivoi-

6 da asiakas tunnistamaan omat muutostarpeensa, asettamaan omat tavoitteensa ja osallistumaan oman hoitosuunnitelmansa tekemiseen. Hoitajan tehtävänä on tukea asiakkaan omaa hoitoa erilaisin keinoin. Terveyden edistämisen osatekijöinä on koulutuksessa korostettava kroonisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, sairastumisen ensioireiden tunnistamista, hoitoa ja ohjausta kokonaisvaltaisen pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisesti kaikissa ammattiryhmissä (terveyshyötymallin omaksuminen). Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen osaamiseen kuuluu menetelmäosaaminen siitä, minkälaisia ovat ennalta ehkäisevän työn ja puheeksi ottamisen vuorovaikutukselliset pelisäännöt ja hyvät toimintamallit. Tutkimuksessamme tuli hyvin usein esiin se, että opiskelijat tiesivät asioiden teoriapohjan, mutta heillä ei ollut toimintamalleja esimerkiksi harjoittelujaksoa tai kesätyötä varten. Monikulttuurisuuteen liittyvät osaamistarpeet tulevat koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmiä siitä syystä, että maahanmuuttajien määrä kasvaa tuoden alalle sekä ulkomailta tulleita asiakkaita että työntekijöitä ja kollegoja. Monikulttuurisuusosaamiseen sisältyy kulttuurien tuntemus, kielitaito, kyky ymmärtää toisen kulttuurin edustajaa, maahanmuuttajia koskevan lainsäädännön tunteminen sekä kotouttamissuunnitelman ja tulkkipalvelujärjestelmän tunteminen. Jokaisella tulisi olla kyky erottaa toisistaan muiden kulttuurien kunnioitus ja toisaalta työpaikan toimintatavat, joiden mukaan kaikkien kulttuurien ihmiset toimivat. Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 3. KEHITTÄMISVALMIUDET Kehittämisosaaminen, uuden ideointi, laatutyö Muutoksiin sopeutuminen, muutoshalukkuus Oman ammattitaidon ja alan kehittäminen Kyky ymmärtää palvelut myös tuotteina Kyky ymmärtää mittareita, mittaamista ja toiminnan arviointia Prosessien lukutaito ja niiden käyttäminen kehittämisen välineenä Kuvio 3 Kehittämisvalmiuksiin liittyvät kehittämistarpeet Kehittämistyö kuuluu jokaisen työhön (kuvio 3). Toiminnan ja ainakin oman työn kehittämisen ideointi, suunnittelu ja toteutus sekä laadun arviointi kuuluivat jokaisen työhön. Koulutuksessa on huolehdittava, että kehittämistä ei tulevaisuudessa enää koeta lisätyöksi. Jatkuva muutos koskettaa pysyvänä ilmiönä kaikkea ja kaikkia. Sen vuoksi koulutuksen tehtävänä on saada tulevat työntekijät asennoitumaan muutokseen normaalina asiana. Muutoksiin sopeutuminen, muutoshalukkuus ja oppimisvalmiudet ovat hyviä, koulutuksella opittavia ominaisuuksia, joiden puuttuminen näkyy nykyisin monen ihmisen työuupumisena. Opiskelijat tarvitsevat koulutusta siihen, että heille syntyy yrittäjämäinen ja kehittämisorientoitunut asenne työhön sekä niiden seurauksena kykyä ja itseluottamusta tehdä rohkeita interventioita työhön sen uudistamiseksi. Tiedonhankintataitoja ja taitoa soveltaa niitä omassa työssä uusissa toiminta-ympäristöissä ja uusilla menetelmillä tarvitaan edistämään alan ja ammatillista kehittymistä. Tulevaisuudessa laadun ja tulosten mittaaminen ja arviointi on systemaattista ja hyvin mittaroitua. Mitattuja tuloksia käsitellään ryhmä- ja yksilötason kehityskeskusteluissa ja niillä arvioidaan koko organisaation tuloksia ja vaikuttavuutta. Koulutuksessa opiskelijoiden tulee oppia ymmärtä-

7 mään arviointityö osaksi yhteistä kehittämistä ja näkemään se palautteen antamisen ja saamisen työvälineenä. Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten keskeinen työväline ovat prosessikuvaukset, joilla määritetään uusissa rakenteissa toimimista sujuvana asiakaslähtöisenä toimintojen ja vastuiden ketjuna. Jokaisella työn tekijällä tulee olla prosessien lukutaitoa, mutta myös ymmärrystä prosessikuvausten ideasta toimia kehittämisen, tasalaadun ja yhteisten toimintatapojen oppimisen työvälineenä. Prosessien käytännön oppimista ja ymmärtämistä on luontevaa sijoittaa työssäoppimis- ja harjoittelujaksoille, koska prosessien ymmärtäminen edellyttää siihen liittyvää kontekstia ja mahdollisuutta seurata prosessia käytännön työssä. Kaikessa ammatillisessa koulutuksessa tulee olla talouden, johtamisen ja alaistaitojen opintojaksoja (kuvio 4). Em. osaamisalueet ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa vajavaisesti jos ollenkaan hoidettuja. Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 4. TALOUDEN PERUSTEET JA YMMÄRRYS YRITTÄJYYDESTÄ Talouden perusteiden tuntemus ja liiketoimintaosaaminen sote-alalla Sote-alan yrittäjyysosaaminen, yksityissektorilla osaaminen Yhteiskunnallinen osaaminen 5. JOHTAMISTAIDOT / ESIMIESTAIDOT Ammatillisen päätöksenteon taidot Ohjaus- ja opetusosaaminen Johtamisosaaminen ja sen uusina haasteina muutosjohtaminen, kustannustehokkuuden johtaminen, henkilöstöjohtaminen Johtamisosaaminen hoitajan omana urapolkuna (erityisosaamisen aluetta) Kuvio 4 Talous- ja yrittäjyysosaamisen sekä johtamistaitojen perusteiden hallinta. Vaikka talousvastuu on organisaatioissa käytännössä ylimmällä johdolla, on jokaisen työntekijän tiedettävä, miten hän voi vaikuttaa kustannuksiin ja toiminnan tuloksiin omalla työllään. Taloudellisen osaamisen osatekijöitä ovat seuraavat: Liiketaloudellinen ajattelu sovellettuna sote-alalle. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä ymmärtää oman toimintansa taloudelliset vaikutukset, osaa lukea budjettia ja seurantaraportteja ja osaa arvioida toiminnan vaikuttavuutta suhteessa syntyviin kustannuksiin (esim. kun annan maksusitoumuksen, tiedän mitä se maksaa ja osaan arvioida vaihtoehtoja) Tuotteistaminen, kustannuslaskenta ja liiketoimintaosaaminen yksityissektorilla, mutta myös julkisella sektorilla Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysosaaminen sekä yrittäjyyden lisäämiseksi että yrittäjyyteen/ yksityissektoriin liittyvät opintotehtävät. Johtamisosaaminen ja esimiestyö ovat haasteina sote-alan monilla eri tasoilla ja tilanteissa siitä syystä, että johtaminen on jokaisella organisaatiotasolla jonkun alan ihmisen tehtävänä ilman, että hän oppii peruskoulutuksessaan johtamisen perusteita ja esimiestyötä.

8 Uusina haasteina ovat muutosjohtaminen, yksikkökohtaisen talouden johtaminen ja henkilöstöjohtaminen. Kuten sote-alan visioissa ja muutostrendeissä on tullut esiin, muutosta tapahtuu kaiken aikaa. Sen vuoksi tarvitaan uudenlaista muutosjohtajuutta, jolla henkilöstön ajatukset vapautetaan vanhasta etsimään uusia, vaihtoehtoisia tapoja toimia. Edellä mainittujen johtamisen osaalueiden koulutus, kuten myös verkosto-osaamisen johtaminen, rekrytointiosaaminen, henkilöstön osaamisen johtaminen ja moniammatillisten tiimien johtamistaidot tulee oppia ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Hoitajille tarvitaan myös johtamisopintoja omana urapolkunaan. Yhteiskunnallinen osaaminen edistää henkilöstön kykyä seurata yhteiskunnan muutoksia ja ymmärtää niiden vaikutusten työhön ja asiakkaisiin. Sosiaalipalvelujen puolella tuli haastatteluissa esille uusi tarve eräiden asiakasryhmien opettamisosaamisesta ja ohjauksesta perhepalveluissa (maahanmuuttajat, uusavuttomat). Vanhuksia on asiakkaana kaikissa ammattiryhmissä ja kaikilla tulosalueilla, ei vain vanhuspalveluissa (kuvio 5). Sen vuoksi sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat tarvitsevat avoterveydenhuollossakin gerontologista perusosaamista, riittävästi tietoa vanhenemisesta, siihen liittyvistä tyypillisistä fyysisistä ja psyykkisistä terveysongelmista ja hoidosta. Sairaanhoitajille, lähihoitajille ja fysioterapeuteille sekä sosiaalityöntekijöille ja sosionomeille tarvitaan lisäosaamista vanhussosiaalityötä varten. Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 6. VANHUSTYÖN PERUSOSAAMINEN Vanhenevien ja ikääntyneiden asiakkaiden kohtaamisen ja hoidon taidot Vanhussosiaalityön perusosaaminen Kuntouttavan hoitotyön vieminen käytäntöön Ryhmähoidon ja ohjauksen menetelmät 7. PIKÄAIKAISSAIRAUKSIEN TUNTEMINEN SEKÄ HOITOONOHJAUS- OSAAMINEN Diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, astma, reuma, lihavuus, liikkumattomuus, dementia - ehkäisy, tunnistaminen, hoito ja ohjaus Pitkäaikaissairaiden hoitomallin hallinta Mielenterveys- ja päihdetyön perusosaaminen ja palveluohjaus uusissa rakenteissa Kuvio 5 Vanhustyön ja tyypillisten kansansairauksien hoito-osaamisen kehittämistarpeet. Vanhenevien ja ikääntyneiden asiakkaiden hoitotyön taidot sekä tiedot ikääntymisestä ja ikääntyneiden sairauksista kuuluvat kaikkiin sote-alan koulutusohjelmiin. Koulutusohjelmien/osaamisalojen ammattitaitovaatimukset eroavat huomattavasti toisistaan, jolloin myös opetuksen sisällöissä ja painotuksissa on suuria eroja. Vanhenevalla väestöllä on yhä useammin mielenterveys- ja päihdeongelmia, muistisairauksia ja syrjäytymisen aiheuttamaa masennusta. Terveysasemilla, päivystysvastaanotoilla ja sosiaalipalveluissa toimivilla on oltava riittävä perusosaamisen vanhuksista asiakastyhmänä, jotta hoito ja palveluohjaus toteutuvat oikealla tavalla. Sitoutuminen kuntouttavaan hoitotyöprosessiin ja kyky soveltaa sitä ei ole tällä hetkellä riittävää, eikä se näy kiireissä hoitotyössä. Kuntouttava ote on olennainen osa erikoissairaanhoidon leikkauspotilaiden kuntoutusta ja jatkohoitoa terveyskeskuksen vuodeosastoilla kotiin paluun mahdollistamiseksi. Kuntouttavan otteen noudattaminen on oleellista myös vammaispalveluissa

9 sekä laitos- että itsenäisessä tai tuetussa asumisessa. Kuntouttavaan työotteeseen tulisi koulutuksessa yhdistää myös se, että vastuuttava työote potilaan voimavarat huomioiden hyväksyttävää ja välttämätöntä (= ei epäeettistä), jotta asiakas ohjataan ja suostutellaan toimimaan itsekin sen puolesta, että kuntoutus toteutuu. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategian toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy varhaisen kuntoutuksen konseptin käyttöönotto. Sen ideana on kuntoutuksen välitön toteuttaminen kaikessa potilastyössä ja siten, että potilas aktivoidaan osallistumaan siihen kaikin mahdollisin keinoin. Opiskelijat ja työntekijät tarvitsevat näyttöön perustuvia esimerkkejä kuntoutumistarinoista, joissa potilaita ja asiakkaita yrittämään on kannustettu yrittämään parastaan omahoidossa ja kuntoutuksen kohteina niin, että kuntoutumista on tapahtunut. Kroonisten kansansairauksien ennaltaehkäisy ja niiden hyvä hoito edellyttää hyvää perusosaamista keskeisistä kansansairauksista, niiden ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja hoidosta. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO ) koulutustyöryhmä suosittelee kaikille terveydenhuollon ammattiin valmistuville riittävää perusopetusta diabeteksesta ja muista keskeisistä kansansairauksista (Diabetes terveydenhuoltoalan koulutuksessa Selvitys ja suositukset DEHKO-raportti 2009:1). Ryhmähoidon,- kuntoutuksen ja -ohjauksen menetelmät liittyvät em. kroonisten kansansairauksien, terveyden edistämisen ja vanhuspalvelujen uusiin ja yleistyviin toimintamenetelmiin, joita hoitohenkilöstön tulisi osata. Oppimista on tässä asiassa vahvistettava. Mielenterveys- ja päihdetyön perusosaaminen kuuluu kaikille sote-alalla asiakas- tai potilastyötä tekeville. Terveysasemilla, neuvoloissa ja vanhuspalveluissa edellytetään, että jokainen työntekijä tunnistaa mielenterveys- ja päihdeongelman oireet, hallitsee puheeksi ottamisen menetelmät, oman ammattiryhmänsä toimenpiteet asiassa ja hallitsee asiakkaan palveluohjauksen. Omana erityisalueenaan osaamistarpeissa nousee esiin erilaista riippuvuutta sairastavien hoito, ryhmäohjaus, väkivallan kohtaaminen ja työmenetelmät. Luottamuksen rakentamisen taitoa tarvitaan haasteellisesti käyttävien asiakkaiden kanssa. Kyky jalkautua ja toimia uudessa työympäristössä tulee olemaan tarpeellinen osaamisalue osalla henkilöstöstä sekä avopalveluissa että myös erikoissairaanhoidossa. Hoitoa viedään yhä enemmän asiakkaan kotiin (mobiiliyksiköt viemässä palvelua, palvelupisteet marketeissa tms., psykiatrisesti sairaat lapset, saattohoidot). Uuden tietotekniikan, atk-ohjelmistojen käytön, mobiiliteknologian ja terveysteknologian osaaminen tai tunteminen (kuvio 6) opitaan tulevaisuudessa sitä mukaa kuin se kehittyy ja sen perusteella, liittyvätkö ne omiin työtehtäviin (= osaaminen) vai sivuavatko (=tunteminen). Koulun teoriaopinnoissa opitaan ohjelmistojen, järjestelmien ja teknologian pääperiaatteet, käyttötilanteet jne., mutta varsinainen käytön oppimisen on hyvä toteuttaa joko työssäoppimisjaksoilla työpaikoilla tai yhteistyötä tekemällä. Harvalla koulutusorganisaatiolla on mahdollisuus hankkia terveysteknologiaa opetuksen käyttöön, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Pääsääntöisesti teknologiosaaminen, kuten sähköiset toimintajärjestelmät, kulunvalvonta, viestintätekniikka jne. tullaan oppimaan työpaikoilla. Teknologian kehittyminen ja sen käyttöönotto edellyttää uusien toimintatapojen, ohjelmistojen ja välineiden oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Koulutukselle tämä asettaa haasteita siinä mielessä, että yhteistyötä työelämän kanssa tulee lisätä. Työpaikka oppimisympäristönä on kuitenkin ehdoton edellytys ammattitaidon oppimiselle.

10 Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 8. ATK-OSAAMINEN JA SÄHKÖISTEN TOIMINTAJÄRJESTELMIEN HALLINTA Uuden tietotekniikan, atk-ohjelmistojen käytön ja terveysteknologian osaaminen tai tunteminen E-asiointi hyvinvointiohjauksessa Turvallisuusosaaminen ja tietoturvallisuuteen liittyvää osaaminen Kuvio 6 ATK-osaaminen, sähköiset toimintajärjestelmät ja potilasohjaus. Projektin aikana sovittiin omalla sote-alueellamme, että opettajat ja opiskelijat saavat käyttää sosiaali- ja terveyspiirin opetusluokkia alan ohjelmistojen ja järjestelmien opiskeluun, koska kouluilla tuskin tulee olemaan taloudellisia mahdollisuuksia hankkia kaikkia käytössä olevia ohjelmistoja ja teknologiaa omaa opetustaan varten. E-asiointi hyvinvointiohjauksessa Opiskeluun tulee sisältyä myös asiakkaan itsehoitoon liittyvien nettipalvelujen, esitieto-, seurantayms. lomakkeiden käytön ja niiden avulla tapahtuvan asiakasohjauksen pääperiaatteet. Varsinainen syväoppiminen syntyy työkokemuksen avulla tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelijoille olisi hyvä syntyä myös kykyä hyödyntää valtakunnallista nettikonsultaatiopalvelua, jossa konsultaatioryhmät vastaavat kysymyksiin. Vanhuspalveluissa ja ylipäänsä ryhmiä ohjaavissa tehtävissä tarvitaan myös virtuaaliteknologiaosaamista, esim. hyvinvointitv:n käyttötaitoa, mobiiliratkaisujen hallintaa ja datan siirtoa. Kyseiset taidot opitaan joko työpaikalla tai täydennyskoulutuksena. samoin kuin ohjaus- ja neuvontamenetelmäosaaminen, kuten virtuaaliset ohjausmenetelmät ja arviointi. Lähteet: Heinonen S. 2010: Esitys ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen t&k-päivillä Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuskatsaus Terve ja hyvinvoiva Suomi Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:23 Hki Vesterinen M.-L Ammatillinen harjoittelu kehittää asiantuntijuutta, mutta tuo haasteita. Pedafoorum. Yliopistopedagoginen tiedotuslehti. Newsletter of a Finnish Network for Developing Instruction and Learning in Higher Education 2/2002,

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA Koulutusjohtaja Koulutusohjelmavastaava Opintosihteerit: Eija Heikkinen Anna-Leena Eklund Sirkka-Liisa Niskanen, ylempi AMK-tutkinto Anna-Maija

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8)

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Sairaanhoitajan työnä on hoitaa eri-ikäisiä ihmisiä ja edistää väestön terveyttä. Sairaanhoitaja toimii sosiaali-

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen

SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ELY-keskus Kouvola 10.5.2011 Toimialojen kehitysnäkymät y sekä koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi/ sote-ala SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin: Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot