Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden
|
|
- Topi Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi SOTE-ALAN OSAAMISTARPEET JA KOULUTUKSEN KEHIT- TÄMINEN TULEVAISUUDESSA Tässä luvussa esitetään SOTE-ENNAKOINNIN tulokset sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeista ja niiden vaikutuksista koulutuksen kehittämiseen. Aluksi esitetään kaikille ammattiryhmille yhteiset työelämän avaintaitoihin ja alan perusosaamiseen liittyvät osaamistarpeet. Sen jälkeen osaamistarpeita ja koulutuksen kehittämistarpeita tarkastellaan ammattiryhmittäin ja osin myös palvelualueittain. Marja-Liisa Vesterinen esittää kaikille ammattiryhmille yhteiset yleiset työelämän uudet osaamisvaatimukset ja sosiaali- ja terveysalan perusosaamiseen ja kokonaisuuden hallintaan liittyvät osaamisvaatimukset. Vesterinen esittää myös osaamisvaatimukset tulevaisuuden terveyskeskuksessa pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisessa toiminnassa ja hoitajavastaanotoilla. Tuija Moisio kuvaa toteutuneita terveydenhuollon tehtävänsiirto- ja asiantuntijahoitajakoulutuksia. Anna-Maija Koskisen ja Pia Laibertin artikkeli koskee lähihoitajan työtä ja osaamistarpeita tulevaisuuden hoitotyön osaajana. Marja-Liisa Vesterinen ja Maria Lankoski esittelevät case-esimerkin siitä, miten opiskelijoiden osaamista edistetään Etelä-Karjalan ammattiopistossa, kun opiskelijat vetävät ikääntyneiden muistiryhmiä ja kerhoja sekä toimivat omaishoitajien tukena kodeissa. Raija Nurminen esittää omassa artikkelissaan ennakointituloksia erikoissairaanhoidon erityisosaamistarpeista. Timo Kohvakka ja Jaana Peltola esittelevät Imatran kaupungin hyvinvointineuvolan toimintaperiaatteita, joilla on uudistettu ja yhdistetty perhe- ja terveyspalveluita. Merja Tepponen kuvaa artikkelissaan uusia teknologioita ja sähköisiä ratkaisuja, jotka auttavat ikäihmisten selviytymistä arjessa. Marja-Liisa Vesterinen esittää ennakoinnin tuloksia perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä vanhuspalvelujen osa-alueilla esiin nousseista uusista tai vahvistettavista osaamisalueista. Lopuksi Vesterinen esittelee SOTE-ENNAKOINTI-projektissa syntyneitä suosituksia sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämiseen.
2 Marja-Liisa Vesterinen KAIKILLE AMMATTIRYHMILLE YHTEISET OSAAMISEN KEHITTÄMIS- TARPEET SOTE-ENNAKOINNIN kohderyhmänä olivat erilaiset hoitajien ammattiryhmät, sosiaalityö ja vanhustyö. Lääkäreiden osaamistarpeiden ennakointi rajattiin työmme ulkopuolelle. Seuraavana esitettäviä yleisiä työelämän osaamistarpeita sekä ammatillista perusosaamista ja kokonaisuuden hallintaa edellytetään kaikilta em. ammattiryhmiltä. Ammattiryhmäkohtaisia uusia tai vahvistettavia erityisosaamisen tarpeita kuvataan erikseen omien otsikoidensa alla. Uusien tai vahvistettavien osaamistarpeiden yhteydessä pyrimme samalla tuomaan esiin ne muutokset, jotka aiheuttavat uusia osaamistarpeita, jolloin etenkin opetussuunnitelmatyötä ja opintojaksojen suunnittelevien opettajien on helpompi ymmärtää, mihin osaamisvaatimus perustuu. Seuraavaan tekstiin ja kuvioihin on koottu ennakoinnissamme toistuvasti esiin nousseet näkemykset sote-alan ammatillisen perusosaamisen ja alan kokonaisuuden hallinnan uusista osaamisvaatimuksista, jotka ovat seurausta sosiaali- ja terveysalan rakenteiden, prosessien ja työnjaon sekä työnkuvien muutoksista. Substanssiosaamiseen sisältyvää erityisosaamista kuvataan ennakoinnin tulosten mukaisesti erikseen terveyskeskuksessa tarvittavana, pitkäaikaissairaiden hoidossa tarvittavana ja hoitajavastaanotoilla tarvittavana erityisosaamisena. Yleisten työelämävaatimusten sekä alan perusosaamisen ja kokonaishallinnan osaamisvaatimukset kuvataan ensin tiivistetysti kuvioina ja sen jälkeen niitä selitetään tekstinä. Sulkuihin on merkitty, mihin tutkintoon ko. osaamisen syntyminen liitetään (ks. jaottelu Vesterinen 2002, Heinonen 2010 osa 1). On hyvä huomata, että esittämämme koulutuksen muutostarpeet eivät ole kokonaan uusia asioita opetussuunnitelmissa, vaan niissä on usein kysymys opittavan asian sisällön muutoksista. Täten ne eivät myöskään vie lisätilaa opintoviikoissa tai opintopisteissä mitattuna, vaan edellyttävät pikemmin sisältöjen uudistamista tulevaisuuden muutosten mukaisesti. Yleiset työelämävalmiudet Yleisillä työelämävalmiuksilla tarkoitetaan tietoja ja taitoja, joita tarvitaan työelämässä riippumatta siitä, missä tehtävässä toimitaan. Nämä valmiudet kulkevat läpi elämän henkilön mukana ja ne yleensä vahvistuvat kokemuksen myötä. Ne koskevat kaikkia ammattiryhmiä. Uutta yleistä työelämäosaamista, joka on kannettavissa mukana työpaikasta toiseen, ovat Sirkka Heinosen (2010) mukaan seuraavat osaamisen alueet: vuorovaikutusosaaminen, joka siirtyy sosiaaliseen osaamiseen tai tulee myös sinne yhteistyöosaaminen aikaosaaminen (oman ajankäytön organisointi, reaaliaikaisuuden hyödyntäminen)
3 teknologiaosaaminen ympäristöosaaminen, kestävän kehityksen mukaan toimiminen systeemiosaaminen ja kokonaisuuden hallinta (yhteiskunta, palvelujärjestelmä) arvojen eheyttävä vaikutus viestintä, kieli, kulttuuri tiimi- ja verkosto-osaaminen, yhdessä oppiminen, yhdessä osaaminen ja yhdessä tekeminen ennakointiosaaminen (pitäisi saada omaksi kurssikseen tai opintojaksokseen); pystyttävä hahmottamaan oma paikkansa työelämässä uudessa työnteon paradigmassa. Lähes kaikissa ennakointitutkimuksemme haastatteluissa ja kyselyissä nousi yleisistä työelämävalmiuksista esiin samoja, kuvioihin 1-2 koottuja ja sisällöltään uusiksi koettuja osaamisvaatimuksia. Vieläkin vahvana esiintyvän organisaatiolähtöisyyden tilalle tarvitaan asiakaslähtöisyyttä. Se ei tarkoita kaiken tekemistä niin kuin asiakas haluaa, vaan toiminnan suunnittelua asiakkaan parhaaksi, ammattilaisen asiantuntijuudella harkiten ja asiakasta kuunnellen. Oheiset osaamistarpeet koskevat kaikkia ammattiryhmiä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymistarpeet 1. ASIAKASLÄHTÖINEN AJATTELU JA TOIMINTA Asiakasosaaminen, vuorovaikutustaidot, ihmissuhdetaidot Kunnioittava asenne ja arvokasvatus asiakkaita ja omaa työyhteisöä kohtaan Alaistaidot, työyhteisöosaaminen 2. TIIMI- JA VERKOSTOTYÖ Tiimityötaidot, oma vastuun kantaminen, ammatillinen vuorovaikutus Itsensä johtaminen alueella, josta vastaa tiimityössä Verkostoituminen ja moniammatillisuuden ymmärtäminen Kuvio 1 Asiakaslähtöinen ajattelu ja moniammatillisuus yleisenä työelämävalmiutena. Asiakasosaaminen ilmenee asiakaslähtöisenä asenteena (vastakohtana viranomaisasenne), asiakkaan tarpeiden tunnistamisena ja huomioimisena palvelun tuottamisessa. Asiakasosaamista tarvitaan puhelin- ja kontaktitilanteessa arvioitaessa hoidon, sosiaalituen tms. tarvetta asiakkaan yksilöllisestä tarpeesta käsin tai ohjattaessa asiakasta saamaan oikeantyyppistä palvelua. Asiakasosaamisen lähtökohtana on kyky dialogiseen keskusteluun ja kuunteluun asiakkaan kanssa sekä hänen voimavarojensa tunnistaminen. Ammatilliset vuorovaikutustaidot tulevat entistä enemmän esiin myös toimittaessa tiimeissä ja verkostoissa. Moniammatillisissa tiimeissä tarvitaan oman itsensä johtamisen taitoa, koska jokaisen odotetaan toimivan itsenäisesti, tehokkaasti omasta professiostaan käsin ja samalla yhteisten tavoitteiden saavuttamisen puolesta.
4 Alaistaidoissa korostuvat vastuullisuus, sitoutuminen työhön, työelämän ja työyhteisön pelisääntöjen noudattaminen, osallistuminen kehittämiseen ja yrittäjämäinen, kehittämisorientoitunut asenne. Nuorten elämäntyyli ja arvot eivät aina suosi edellä mainittua osaamisnäkökulmaa, ellei koulutuksessa tuoda esiin niiden merkitystä työnteon onnistumiselle ja tuloksille koko työyhteisössä. Kunnioittava asenne ja arvokasvatus asiakkaita sekä omaa työtä ja omatyöyhteisöä kohtaan ovat oleellisia alaistaitoja, joiden syntymiseen on koulutuksessa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Oman alan ammatillinen perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta Ammatillisella perusosaamisella tarkoitetaan kuhunkin alaan (esim. metsäteollisuusala, opetusala, sote-ala) liittyvää alan perusosaamista ja alan kokonaisuuden tuntemusta. Perusosaamista opiskellaan yleensä ensimmäisen, kenties toisenkin opintovuoden aikana, jonka jälkeen opiskelijat syventävät osaamistaan tietyn koulutusohjelman tai suuntautumisen mukaisesti (esim. sote-alalla vanhuspalveluihin, psykiatriaan jne.) Perusosaamisen ja alan kokonaisuuden hallinnan sisältö yleensä syvenee kasvaa koulutusasteittain. Kuvioihin 2-6 on koottu tiivistetysti ammatillisen perusosaaminen ja alan kokonaisuuden hallintaan sisältyvät osaamisalueet. Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 1. PALVELUJÄRJESTELMÄN HALLINTA Sote-alan palvelu- ja toimintajärjestelmän kokonaisuuden hallinta Kehitteillä oleviin uusiin toimintamalleihin tutustuminen Palveluohjauksen osaaminen Verkosto- ja kumppanuusosaaminen ja verkostojohtaminen Moniammatillinen työskentely Esimiestyö, johtamisosaaminen Monikulttuurisuusosaaminen erityisesti omalla alalla 2. TERVEYDEN- JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN ROOLITUS JA TOIMINNAT Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen osaaminen /tieto ja menetelmät Kuvio 2 Palvelujärjestelmän uudistuminen ja sote-ala osana hyvinvointia. Sote-alan palvelu- ja toimintajärjestelmän kokonaisuuden hallinta (kuvio 2) edellyttää, että koulutuksen aikana tutustutaan oman alueen merkittävien sote-organisaatioiden palvelurakenteeseen, tulevaisuuden strategiset linjauksiin ja tavoitteisiin palvelurakenteiden uudistamisessa. Palvelujärjestelmän kokonaisuuden hallinta sisältää sote-alan eri osien (terveyspalvelut, vanhuspalvelut jne.) pääpiirteiden tuntemisen. Opittavien asioiden kiinnittyminen kokonaisuuteen onnistuu parhaiten, kun opinnoissa käydään varhain läpi ensin palvelukokonaisuudet. Kokonaisuuden hallintaan sisältyy myös valmius käyttää sähköisiä toimintajärjestelmiä sekä ymmärrys, miten niitä käytetään yhteistyön välineinä eri työpisteiden, tulosalueiden ja organisaatioiden välillä ja yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.
5 Työtavat muuttuvat yhä enemmän moniammatilliseksi asiantuntijatyöksi. Osa työstä edellyttää kykyä verkostoitua sekä oman organisaation sisällä että sieltä ulospäin muihin alan julkisiin tai yksityisiin organisaatioihin ja kolmannelle sektorille. Kunkin on osattava tuoda esiin omat ammatilliset näkökulmansa, mutta on osattava myös suhteuttaa ne muiden tiimin tai verkoston jäsenten ammatilliseen näkökulmaan kuunnellen, keskustellen ja yhteisellä ongelmanratkaisulla. Palveluohjauksen osaaminen perusta syntyy em. palvelujärjestelmän tuntemisen pohjalta ja saa sisältöä substanssiosaamisen kasvaessa. Ammatillisen osaamisen perusteella kukin tietää, mitä apua tai hoitoa asiakas tarvitsee, jolloin hänet osataan palveluohjata oikean asiantuntijan luo. Palveluohjausosaaminen nivoo yhteen asiakaslähtöisyyden, asiakkaiden osallisuuden ja moniammatillisen yhteistyön. Palveluohjausosaamisessa korostuu asiakkaan yksilöllisyys ja hänen ainutkertaisen tilanteensa ymmärtäminen, joka on osattava yhdistää moniammatilliseen tiimityöhön ja verkostoon, joka osallistuu kyseisen asiakkaan palveluun. Palveluohjauksessa on oleellista osaamista myös se, että asiakasta ohjataan sellaiseen palveluun / hoitoon, jolla on todellista vaikuttavuutta. Esimerkkinä tästä on vaikkapa vanhustenpalveluissa se, että kotihoidon ennalta ehkäisevässä työssä palveluohjauksella vaikutetaan siihen, ettei asiakas joudu siirtymään raskaampiin hoitomuotoihin. Opiskelijoiden tulee oppia tuntemaan kullekin ammattiryhmälle tyypillisiä palveluohjauksen tilanteita ja soveltamaan palveluohjauksen malleja erilaisissa asiakastilanteissa. Palvelujärjestelmän ja palveluohjauksen osaamisen ansiosta opiskelija oppii toimimaan oman professionsa asiantuntija. Kumppanuusosaaminen, verkostoissa toimimisen osaaminen ja verkostojohtamisen osaaminen ovat välttämättömyyksiä tulevaisuudessa. Asiakkaille tuotetaan palvelukokonaisuuksia entistä enemmän kumppanuuksien avulla siten, että julkisen sote-organisaation edustajan vastuulla on kokonaisuuden hallinta, koordinointi ja kumppanuuden johtaminen. Kumppanuustaitojen ja verkostoissa toimimisen oppimiseksi tarvitaan eriytynyt oppisisältö kuhunkin tutkintoon sen oman näkökulman mukaan. Kumppaneille asetetaan vaatimuksia osallistua paitsi itse palvelun tuottamiseen, niin myös ennaltaehkäisevään työhön ja koordinoidun kokonaisuuden suunnitteluun. Tämä velvoittaa yksityisen ja kolmannen sektorin laajentamaan omaa osallistumistaan yhteistyöhön, jotta kumppanuus toteutuu yhdessä kannettavana vastuuna asiakkaasta ja työn tuloksista. Kumppanuusjohtamisella koordinoidaan, varmistetaan, arvioidaan ja seurataan näiden tavoitteiden toteutumista. Esimiestyön ja johtamisen perusteet koskevat tulevaisuudessa kaikkia sote-alalla toimijoita, sillä kuka tahansa voi olla tiimin johtajana, moniammatillisen palaverin puheenjohtajana jne. Perinteinen työnjohtotehtävä uudistuu siten, että esimiehen tehtävänä on yhteen sovittaa erilaisia ydin- ja tukiprosesseja ja vastata koko palveluprosessin toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Terveyden edistäminen tehdään tulevaisuudessa näkyväksi osaksi työtä ja sen tavoitteita. Opiskelijoiden tulee tietää, mitä tarkoitetaan alueellisilla tai kuntakohtaisilla hyvinvointistrategioilla ja miten niissä rakennetaan moniammatillista verkostoa ja jaetaan terveyden edistämisen toteutusvastuuta eri toimijoille. Tärkeintä on, että opiskelijoilla on tieto ja taito toteuttaa terveydenedistämistä omassa tulevassa ammatissaan. Terveyden edistämiseen tarvitaan osaamista ja tietoa tilanteista ja menetelmistä, joilla sitä toteutetaan. Terveyden edistäminen näkyy kuntouttavaan hoitotyöhön sitoutumisena, varhaisessa puuttumisena ja tunnistamisena sekä asiakkaan ohjaamisena ja neuvontana. Asiakaslähtöisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on hoitajan otettava huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja voimavarat. Hoitajan on osattava ohjata, valmentaa ja motivoi-
6 da asiakas tunnistamaan omat muutostarpeensa, asettamaan omat tavoitteensa ja osallistumaan oman hoitosuunnitelmansa tekemiseen. Hoitajan tehtävänä on tukea asiakkaan omaa hoitoa erilaisin keinoin. Terveyden edistämisen osatekijöinä on koulutuksessa korostettava kroonisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, sairastumisen ensioireiden tunnistamista, hoitoa ja ohjausta kokonaisvaltaisen pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisesti kaikissa ammattiryhmissä (terveyshyötymallin omaksuminen). Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen osaamiseen kuuluu menetelmäosaaminen siitä, minkälaisia ovat ennalta ehkäisevän työn ja puheeksi ottamisen vuorovaikutukselliset pelisäännöt ja hyvät toimintamallit. Tutkimuksessamme tuli hyvin usein esiin se, että opiskelijat tiesivät asioiden teoriapohjan, mutta heillä ei ollut toimintamalleja esimerkiksi harjoittelujaksoa tai kesätyötä varten. Monikulttuurisuuteen liittyvät osaamistarpeet tulevat koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmiä siitä syystä, että maahanmuuttajien määrä kasvaa tuoden alalle sekä ulkomailta tulleita asiakkaita että työntekijöitä ja kollegoja. Monikulttuurisuusosaamiseen sisältyy kulttuurien tuntemus, kielitaito, kyky ymmärtää toisen kulttuurin edustajaa, maahanmuuttajia koskevan lainsäädännön tunteminen sekä kotouttamissuunnitelman ja tulkkipalvelujärjestelmän tunteminen. Jokaisella tulisi olla kyky erottaa toisistaan muiden kulttuurien kunnioitus ja toisaalta työpaikan toimintatavat, joiden mukaan kaikkien kulttuurien ihmiset toimivat. Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 3. KEHITTÄMISVALMIUDET Kehittämisosaaminen, uuden ideointi, laatutyö Muutoksiin sopeutuminen, muutoshalukkuus Oman ammattitaidon ja alan kehittäminen Kyky ymmärtää palvelut myös tuotteina Kyky ymmärtää mittareita, mittaamista ja toiminnan arviointia Prosessien lukutaito ja niiden käyttäminen kehittämisen välineenä Kuvio 3 Kehittämisvalmiuksiin liittyvät kehittämistarpeet Kehittämistyö kuuluu jokaisen työhön (kuvio 3). Toiminnan ja ainakin oman työn kehittämisen ideointi, suunnittelu ja toteutus sekä laadun arviointi kuuluivat jokaisen työhön. Koulutuksessa on huolehdittava, että kehittämistä ei tulevaisuudessa enää koeta lisätyöksi. Jatkuva muutos koskettaa pysyvänä ilmiönä kaikkea ja kaikkia. Sen vuoksi koulutuksen tehtävänä on saada tulevat työntekijät asennoitumaan muutokseen normaalina asiana. Muutoksiin sopeutuminen, muutoshalukkuus ja oppimisvalmiudet ovat hyviä, koulutuksella opittavia ominaisuuksia, joiden puuttuminen näkyy nykyisin monen ihmisen työuupumisena. Opiskelijat tarvitsevat koulutusta siihen, että heille syntyy yrittäjämäinen ja kehittämisorientoitunut asenne työhön sekä niiden seurauksena kykyä ja itseluottamusta tehdä rohkeita interventioita työhön sen uudistamiseksi. Tiedonhankintataitoja ja taitoa soveltaa niitä omassa työssä uusissa toiminta-ympäristöissä ja uusilla menetelmillä tarvitaan edistämään alan ja ammatillista kehittymistä. Tulevaisuudessa laadun ja tulosten mittaaminen ja arviointi on systemaattista ja hyvin mittaroitua. Mitattuja tuloksia käsitellään ryhmä- ja yksilötason kehityskeskusteluissa ja niillä arvioidaan koko organisaation tuloksia ja vaikuttavuutta. Koulutuksessa opiskelijoiden tulee oppia ymmärtä-
7 mään arviointityö osaksi yhteistä kehittämistä ja näkemään se palautteen antamisen ja saamisen työvälineenä. Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten keskeinen työväline ovat prosessikuvaukset, joilla määritetään uusissa rakenteissa toimimista sujuvana asiakaslähtöisenä toimintojen ja vastuiden ketjuna. Jokaisella työn tekijällä tulee olla prosessien lukutaitoa, mutta myös ymmärrystä prosessikuvausten ideasta toimia kehittämisen, tasalaadun ja yhteisten toimintatapojen oppimisen työvälineenä. Prosessien käytännön oppimista ja ymmärtämistä on luontevaa sijoittaa työssäoppimis- ja harjoittelujaksoille, koska prosessien ymmärtäminen edellyttää siihen liittyvää kontekstia ja mahdollisuutta seurata prosessia käytännön työssä. Kaikessa ammatillisessa koulutuksessa tulee olla talouden, johtamisen ja alaistaitojen opintojaksoja (kuvio 4). Em. osaamisalueet ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa vajavaisesti jos ollenkaan hoidettuja. Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 4. TALOUDEN PERUSTEET JA YMMÄRRYS YRITTÄJYYDESTÄ Talouden perusteiden tuntemus ja liiketoimintaosaaminen sote-alalla Sote-alan yrittäjyysosaaminen, yksityissektorilla osaaminen Yhteiskunnallinen osaaminen 5. JOHTAMISTAIDOT / ESIMIESTAIDOT Ammatillisen päätöksenteon taidot Ohjaus- ja opetusosaaminen Johtamisosaaminen ja sen uusina haasteina muutosjohtaminen, kustannustehokkuuden johtaminen, henkilöstöjohtaminen Johtamisosaaminen hoitajan omana urapolkuna (erityisosaamisen aluetta) Kuvio 4 Talous- ja yrittäjyysosaamisen sekä johtamistaitojen perusteiden hallinta. Vaikka talousvastuu on organisaatioissa käytännössä ylimmällä johdolla, on jokaisen työntekijän tiedettävä, miten hän voi vaikuttaa kustannuksiin ja toiminnan tuloksiin omalla työllään. Taloudellisen osaamisen osatekijöitä ovat seuraavat: Liiketaloudellinen ajattelu sovellettuna sote-alalle. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä ymmärtää oman toimintansa taloudelliset vaikutukset, osaa lukea budjettia ja seurantaraportteja ja osaa arvioida toiminnan vaikuttavuutta suhteessa syntyviin kustannuksiin (esim. kun annan maksusitoumuksen, tiedän mitä se maksaa ja osaan arvioida vaihtoehtoja) Tuotteistaminen, kustannuslaskenta ja liiketoimintaosaaminen yksityissektorilla, mutta myös julkisella sektorilla Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysosaaminen sekä yrittäjyyden lisäämiseksi että yrittäjyyteen/ yksityissektoriin liittyvät opintotehtävät. Johtamisosaaminen ja esimiestyö ovat haasteina sote-alan monilla eri tasoilla ja tilanteissa siitä syystä, että johtaminen on jokaisella organisaatiotasolla jonkun alan ihmisen tehtävänä ilman, että hän oppii peruskoulutuksessaan johtamisen perusteita ja esimiestyötä.
8 Uusina haasteina ovat muutosjohtaminen, yksikkökohtaisen talouden johtaminen ja henkilöstöjohtaminen. Kuten sote-alan visioissa ja muutostrendeissä on tullut esiin, muutosta tapahtuu kaiken aikaa. Sen vuoksi tarvitaan uudenlaista muutosjohtajuutta, jolla henkilöstön ajatukset vapautetaan vanhasta etsimään uusia, vaihtoehtoisia tapoja toimia. Edellä mainittujen johtamisen osaalueiden koulutus, kuten myös verkosto-osaamisen johtaminen, rekrytointiosaaminen, henkilöstön osaamisen johtaminen ja moniammatillisten tiimien johtamistaidot tulee oppia ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Hoitajille tarvitaan myös johtamisopintoja omana urapolkunaan. Yhteiskunnallinen osaaminen edistää henkilöstön kykyä seurata yhteiskunnan muutoksia ja ymmärtää niiden vaikutusten työhön ja asiakkaisiin. Sosiaalipalvelujen puolella tuli haastatteluissa esille uusi tarve eräiden asiakasryhmien opettamisosaamisesta ja ohjauksesta perhepalveluissa (maahanmuuttajat, uusavuttomat). Vanhuksia on asiakkaana kaikissa ammattiryhmissä ja kaikilla tulosalueilla, ei vain vanhuspalveluissa (kuvio 5). Sen vuoksi sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat tarvitsevat avoterveydenhuollossakin gerontologista perusosaamista, riittävästi tietoa vanhenemisesta, siihen liittyvistä tyypillisistä fyysisistä ja psyykkisistä terveysongelmista ja hoidosta. Sairaanhoitajille, lähihoitajille ja fysioterapeuteille sekä sosiaalityöntekijöille ja sosionomeille tarvitaan lisäosaamista vanhussosiaalityötä varten. Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 6. VANHUSTYÖN PERUSOSAAMINEN Vanhenevien ja ikääntyneiden asiakkaiden kohtaamisen ja hoidon taidot Vanhussosiaalityön perusosaaminen Kuntouttavan hoitotyön vieminen käytäntöön Ryhmähoidon ja ohjauksen menetelmät 7. PIKÄAIKAISSAIRAUKSIEN TUNTEMINEN SEKÄ HOITOONOHJAUS- OSAAMINEN Diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, astma, reuma, lihavuus, liikkumattomuus, dementia - ehkäisy, tunnistaminen, hoito ja ohjaus Pitkäaikaissairaiden hoitomallin hallinta Mielenterveys- ja päihdetyön perusosaaminen ja palveluohjaus uusissa rakenteissa Kuvio 5 Vanhustyön ja tyypillisten kansansairauksien hoito-osaamisen kehittämistarpeet. Vanhenevien ja ikääntyneiden asiakkaiden hoitotyön taidot sekä tiedot ikääntymisestä ja ikääntyneiden sairauksista kuuluvat kaikkiin sote-alan koulutusohjelmiin. Koulutusohjelmien/osaamisalojen ammattitaitovaatimukset eroavat huomattavasti toisistaan, jolloin myös opetuksen sisällöissä ja painotuksissa on suuria eroja. Vanhenevalla väestöllä on yhä useammin mielenterveys- ja päihdeongelmia, muistisairauksia ja syrjäytymisen aiheuttamaa masennusta. Terveysasemilla, päivystysvastaanotoilla ja sosiaalipalveluissa toimivilla on oltava riittävä perusosaamisen vanhuksista asiakastyhmänä, jotta hoito ja palveluohjaus toteutuvat oikealla tavalla. Sitoutuminen kuntouttavaan hoitotyöprosessiin ja kyky soveltaa sitä ei ole tällä hetkellä riittävää, eikä se näy kiireissä hoitotyössä. Kuntouttava ote on olennainen osa erikoissairaanhoidon leikkauspotilaiden kuntoutusta ja jatkohoitoa terveyskeskuksen vuodeosastoilla kotiin paluun mahdollistamiseksi. Kuntouttavan otteen noudattaminen on oleellista myös vammaispalveluissa
9 sekä laitos- että itsenäisessä tai tuetussa asumisessa. Kuntouttavaan työotteeseen tulisi koulutuksessa yhdistää myös se, että vastuuttava työote potilaan voimavarat huomioiden hyväksyttävää ja välttämätöntä (= ei epäeettistä), jotta asiakas ohjataan ja suostutellaan toimimaan itsekin sen puolesta, että kuntoutus toteutuu. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategian toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy varhaisen kuntoutuksen konseptin käyttöönotto. Sen ideana on kuntoutuksen välitön toteuttaminen kaikessa potilastyössä ja siten, että potilas aktivoidaan osallistumaan siihen kaikin mahdollisin keinoin. Opiskelijat ja työntekijät tarvitsevat näyttöön perustuvia esimerkkejä kuntoutumistarinoista, joissa potilaita ja asiakkaita yrittämään on kannustettu yrittämään parastaan omahoidossa ja kuntoutuksen kohteina niin, että kuntoutumista on tapahtunut. Kroonisten kansansairauksien ennaltaehkäisy ja niiden hyvä hoito edellyttää hyvää perusosaamista keskeisistä kansansairauksista, niiden ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja hoidosta. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO ) koulutustyöryhmä suosittelee kaikille terveydenhuollon ammattiin valmistuville riittävää perusopetusta diabeteksesta ja muista keskeisistä kansansairauksista (Diabetes terveydenhuoltoalan koulutuksessa Selvitys ja suositukset DEHKO-raportti 2009:1). Ryhmähoidon,- kuntoutuksen ja -ohjauksen menetelmät liittyvät em. kroonisten kansansairauksien, terveyden edistämisen ja vanhuspalvelujen uusiin ja yleistyviin toimintamenetelmiin, joita hoitohenkilöstön tulisi osata. Oppimista on tässä asiassa vahvistettava. Mielenterveys- ja päihdetyön perusosaaminen kuuluu kaikille sote-alalla asiakas- tai potilastyötä tekeville. Terveysasemilla, neuvoloissa ja vanhuspalveluissa edellytetään, että jokainen työntekijä tunnistaa mielenterveys- ja päihdeongelman oireet, hallitsee puheeksi ottamisen menetelmät, oman ammattiryhmänsä toimenpiteet asiassa ja hallitsee asiakkaan palveluohjauksen. Omana erityisalueenaan osaamistarpeissa nousee esiin erilaista riippuvuutta sairastavien hoito, ryhmäohjaus, väkivallan kohtaaminen ja työmenetelmät. Luottamuksen rakentamisen taitoa tarvitaan haasteellisesti käyttävien asiakkaiden kanssa. Kyky jalkautua ja toimia uudessa työympäristössä tulee olemaan tarpeellinen osaamisalue osalla henkilöstöstä sekä avopalveluissa että myös erikoissairaanhoidossa. Hoitoa viedään yhä enemmän asiakkaan kotiin (mobiiliyksiköt viemässä palvelua, palvelupisteet marketeissa tms., psykiatrisesti sairaat lapset, saattohoidot). Uuden tietotekniikan, atk-ohjelmistojen käytön, mobiiliteknologian ja terveysteknologian osaaminen tai tunteminen (kuvio 6) opitaan tulevaisuudessa sitä mukaa kuin se kehittyy ja sen perusteella, liittyvätkö ne omiin työtehtäviin (= osaaminen) vai sivuavatko (=tunteminen). Koulun teoriaopinnoissa opitaan ohjelmistojen, järjestelmien ja teknologian pääperiaatteet, käyttötilanteet jne., mutta varsinainen käytön oppimisen on hyvä toteuttaa joko työssäoppimisjaksoilla työpaikoilla tai yhteistyötä tekemällä. Harvalla koulutusorganisaatiolla on mahdollisuus hankkia terveysteknologiaa opetuksen käyttöön, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Pääsääntöisesti teknologiosaaminen, kuten sähköiset toimintajärjestelmät, kulunvalvonta, viestintätekniikka jne. tullaan oppimaan työpaikoilla. Teknologian kehittyminen ja sen käyttöönotto edellyttää uusien toimintatapojen, ohjelmistojen ja välineiden oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Koulutukselle tämä asettaa haasteita siinä mielessä, että yhteistyötä työelämän kanssa tulee lisätä. Työpaikka oppimisympäristönä on kuitenkin ehdoton edellytys ammattitaidon oppimiselle.
10 Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 8. ATK-OSAAMINEN JA SÄHKÖISTEN TOIMINTAJÄRJESTELMIEN HALLINTA Uuden tietotekniikan, atk-ohjelmistojen käytön ja terveysteknologian osaaminen tai tunteminen E-asiointi hyvinvointiohjauksessa Turvallisuusosaaminen ja tietoturvallisuuteen liittyvää osaaminen Kuvio 6 ATK-osaaminen, sähköiset toimintajärjestelmät ja potilasohjaus. Projektin aikana sovittiin omalla sote-alueellamme, että opettajat ja opiskelijat saavat käyttää sosiaali- ja terveyspiirin opetusluokkia alan ohjelmistojen ja järjestelmien opiskeluun, koska kouluilla tuskin tulee olemaan taloudellisia mahdollisuuksia hankkia kaikkia käytössä olevia ohjelmistoja ja teknologiaa omaa opetustaan varten. E-asiointi hyvinvointiohjauksessa Opiskeluun tulee sisältyä myös asiakkaan itsehoitoon liittyvien nettipalvelujen, esitieto-, seurantayms. lomakkeiden käytön ja niiden avulla tapahtuvan asiakasohjauksen pääperiaatteet. Varsinainen syväoppiminen syntyy työkokemuksen avulla tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelijoille olisi hyvä syntyä myös kykyä hyödyntää valtakunnallista nettikonsultaatiopalvelua, jossa konsultaatioryhmät vastaavat kysymyksiin. Vanhuspalveluissa ja ylipäänsä ryhmiä ohjaavissa tehtävissä tarvitaan myös virtuaaliteknologiaosaamista, esim. hyvinvointitv:n käyttötaitoa, mobiiliratkaisujen hallintaa ja datan siirtoa. Kyseiset taidot opitaan joko työpaikalla tai täydennyskoulutuksena. samoin kuin ohjaus- ja neuvontamenetelmäosaaminen, kuten virtuaaliset ohjausmenetelmät ja arviointi. Lähteet: Heinonen S. 2010: Esitys ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen t&k-päivillä Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuskatsaus Terve ja hyvinvoiva Suomi Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:23 Hki Vesterinen M.-L Ammatillinen harjoittelu kehittää asiantuntijuutta, mutta tuo haasteita. Pedafoorum. Yliopistopedagoginen tiedotuslehti. Newsletter of a Finnish Network for Developing Instruction and Learning in Higher Education 2/2002,
SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia
Ennakointiseminaari 2010 7. 8.6.2010, Naantalin kylpylä SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht., kauppatiet.lis. Tutkimusjohtaja www.ekky.fi/sote/
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa
Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotVanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä
Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä HARRI AARTELO, VARAPUHEENJOHTAJA, LAPPEENRANNAN VANHUSNEUVOSTO VANHUSNEUVOSTON KOKOUS 26.5.2017 Ammatti-ja tehtäväryhmät lähihoitajat ja
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI projekti
ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotTULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ
TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotTUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi
LisätiedotMarja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden
Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi OSAAMISVAATIMUKSET TULEVAISUUDEN TERVEYSKESKUKSESSA Terveyskeskustyössä ovat uusia muutostrendejä lääkäri-hoitajatyöparitoiminta
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotYhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin
Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen
LisätiedotAUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov
AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotHoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa
Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotGERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS
GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS GERONOMIN PALVELUOHJAUS- JA NEUVONTAOSAAMINEN IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUOHJAUKSESSA PÄIVI TORVINEN-SANDHOLM SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN (STM 2017) LAATUSUOSITUSTEN MUKAAN
LisätiedotLapin ammattiopistossa
VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotPääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan
Aineistokartoitustehtävä 1 - Työelämäpedagoginen osaamiskartta, osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa, 6 op - Valmiina käytettävissä oleva aineistojen sekä puuttuvan aineiston valmistaminen
LisätiedotYhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin
Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotDiabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus
Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotTyöelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?
Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotKuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi
Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen
LisätiedotMoniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset
Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki
LisätiedotSuoritettava tutkinto
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotKuntouttava työote Rovaniemellä
Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotSuoritettava tutkinto
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna.
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi Reformi työelämän näkökulmasta Työpaikalla tapahtuva koulutus Sosiaali- ja terveysalan uusi tutkinnon peruste 1.8.2018 alkaen Uusi ammatillinen koulutus Henkilökohtainen
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotSUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotPaula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014
OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus
LisätiedotHYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.
HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotOSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS
1 YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA 90 OP (SOSIAALIALA) SOSIONOMI (Ylempi AMK), SAIRAANHOITAJA (Ylempi AMK), TERVEYDENHOITAJA
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotOrientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta
TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi
LisätiedotSyöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),
LisätiedotMiten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotOpintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt
Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta
ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta
LisätiedotKOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op)
1 KOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op) - osaa tunnistaa ja kuvata oman kotikuntoutusta ohjaavan käyttöteoriansa ja oman osaamisensa osana moniammatillista toimintaa - ymmärtää kotikuntoutusta
LisätiedotKASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN luonnos
KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Ammattitaitovaatimukset: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa työskennellä kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan työn säädösten, arvopohjan ja ammattieettisten periaatteiden
LisätiedotSyöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotKESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotKASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA
LisätiedotMonialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät
Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät 31.8.2018 Arja Hastrup, johtava asiantuntija, THL Leena Normia-Ahlsten, erikoissuunnittelija, THL Miksi monialaista arviointia tarvitaan? Arvion
LisätiedotOsaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotOpinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?
Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi
LisätiedotLähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer
Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ
OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana
LisätiedotKotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki
Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotPalliatiivisen hoidon asiantuntija - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Palliatiivisen hoidon asiantuntija - erikoistumiskoulutus Ajankohta 27.01.2020-30.04.2021 Missä Turun AMK, Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku Hinta 1500 (alv 0 %). Osallistuja vastaa
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5
ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen
Lisätiedot