Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden"

Transkriptio

1 Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi SOTE-ALAN OSAAMISTARPEET JA KOULUTUKSEN KEHIT- TÄMINEN TULEVAISUUDESSA Tässä luvussa esitetään SOTE-ENNAKOINNIN tulokset sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeista ja niiden vaikutuksista koulutuksen kehittämiseen. Aluksi esitetään kaikille ammattiryhmille yhteiset työelämän avaintaitoihin ja alan perusosaamiseen liittyvät osaamistarpeet. Sen jälkeen osaamistarpeita ja koulutuksen kehittämistarpeita tarkastellaan ammattiryhmittäin ja osin myös palvelualueittain. Marja-Liisa Vesterinen esittää kaikille ammattiryhmille yhteiset yleiset työelämän uudet osaamisvaatimukset ja sosiaali- ja terveysalan perusosaamiseen ja kokonaisuuden hallintaan liittyvät osaamisvaatimukset. Vesterinen esittää myös osaamisvaatimukset tulevaisuuden terveyskeskuksessa pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisessa toiminnassa ja hoitajavastaanotoilla. Tuija Moisio kuvaa toteutuneita terveydenhuollon tehtävänsiirto- ja asiantuntijahoitajakoulutuksia. Anna-Maija Koskisen ja Pia Laibertin artikkeli koskee lähihoitajan työtä ja osaamistarpeita tulevaisuuden hoitotyön osaajana. Marja-Liisa Vesterinen ja Maria Lankoski esittelevät case-esimerkin siitä, miten opiskelijoiden osaamista edistetään Etelä-Karjalan ammattiopistossa, kun opiskelijat vetävät ikääntyneiden muistiryhmiä ja kerhoja sekä toimivat omaishoitajien tukena kodeissa. Raija Nurminen esittää omassa artikkelissaan ennakointituloksia erikoissairaanhoidon erityisosaamistarpeista. Timo Kohvakka ja Jaana Peltola esittelevät Imatran kaupungin hyvinvointineuvolan toimintaperiaatteita, joilla on uudistettu ja yhdistetty perhe- ja terveyspalveluita. Merja Tepponen kuvaa artikkelissaan uusia teknologioita ja sähköisiä ratkaisuja, jotka auttavat ikäihmisten selviytymistä arjessa. Marja-Liisa Vesterinen esittää ennakoinnin tuloksia perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä vanhuspalvelujen osa-alueilla esiin nousseista uusista tai vahvistettavista osaamisalueista. Lopuksi Vesterinen esittelee SOTE-ENNAKOINTI-projektissa syntyneitä suosituksia sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämiseen.

2 Marja-Liisa Vesterinen KAIKILLE AMMATTIRYHMILLE YHTEISET OSAAMISEN KEHITTÄMIS- TARPEET SOTE-ENNAKOINNIN kohderyhmänä olivat erilaiset hoitajien ammattiryhmät, sosiaalityö ja vanhustyö. Lääkäreiden osaamistarpeiden ennakointi rajattiin työmme ulkopuolelle. Seuraavana esitettäviä yleisiä työelämän osaamistarpeita sekä ammatillista perusosaamista ja kokonaisuuden hallintaa edellytetään kaikilta em. ammattiryhmiltä. Ammattiryhmäkohtaisia uusia tai vahvistettavia erityisosaamisen tarpeita kuvataan erikseen omien otsikoidensa alla. Uusien tai vahvistettavien osaamistarpeiden yhteydessä pyrimme samalla tuomaan esiin ne muutokset, jotka aiheuttavat uusia osaamistarpeita, jolloin etenkin opetussuunnitelmatyötä ja opintojaksojen suunnittelevien opettajien on helpompi ymmärtää, mihin osaamisvaatimus perustuu. Seuraavaan tekstiin ja kuvioihin on koottu ennakoinnissamme toistuvasti esiin nousseet näkemykset sote-alan ammatillisen perusosaamisen ja alan kokonaisuuden hallinnan uusista osaamisvaatimuksista, jotka ovat seurausta sosiaali- ja terveysalan rakenteiden, prosessien ja työnjaon sekä työnkuvien muutoksista. Substanssiosaamiseen sisältyvää erityisosaamista kuvataan ennakoinnin tulosten mukaisesti erikseen terveyskeskuksessa tarvittavana, pitkäaikaissairaiden hoidossa tarvittavana ja hoitajavastaanotoilla tarvittavana erityisosaamisena. Yleisten työelämävaatimusten sekä alan perusosaamisen ja kokonaishallinnan osaamisvaatimukset kuvataan ensin tiivistetysti kuvioina ja sen jälkeen niitä selitetään tekstinä. Sulkuihin on merkitty, mihin tutkintoon ko. osaamisen syntyminen liitetään (ks. jaottelu Vesterinen 2002, Heinonen 2010 osa 1). On hyvä huomata, että esittämämme koulutuksen muutostarpeet eivät ole kokonaan uusia asioita opetussuunnitelmissa, vaan niissä on usein kysymys opittavan asian sisällön muutoksista. Täten ne eivät myöskään vie lisätilaa opintoviikoissa tai opintopisteissä mitattuna, vaan edellyttävät pikemmin sisältöjen uudistamista tulevaisuuden muutosten mukaisesti. Yleiset työelämävalmiudet Yleisillä työelämävalmiuksilla tarkoitetaan tietoja ja taitoja, joita tarvitaan työelämässä riippumatta siitä, missä tehtävässä toimitaan. Nämä valmiudet kulkevat läpi elämän henkilön mukana ja ne yleensä vahvistuvat kokemuksen myötä. Ne koskevat kaikkia ammattiryhmiä. Uutta yleistä työelämäosaamista, joka on kannettavissa mukana työpaikasta toiseen, ovat Sirkka Heinosen (2010) mukaan seuraavat osaamisen alueet: vuorovaikutusosaaminen, joka siirtyy sosiaaliseen osaamiseen tai tulee myös sinne yhteistyöosaaminen aikaosaaminen (oman ajankäytön organisointi, reaaliaikaisuuden hyödyntäminen)

3 teknologiaosaaminen ympäristöosaaminen, kestävän kehityksen mukaan toimiminen systeemiosaaminen ja kokonaisuuden hallinta (yhteiskunta, palvelujärjestelmä) arvojen eheyttävä vaikutus viestintä, kieli, kulttuuri tiimi- ja verkosto-osaaminen, yhdessä oppiminen, yhdessä osaaminen ja yhdessä tekeminen ennakointiosaaminen (pitäisi saada omaksi kurssikseen tai opintojaksokseen); pystyttävä hahmottamaan oma paikkansa työelämässä uudessa työnteon paradigmassa. Lähes kaikissa ennakointitutkimuksemme haastatteluissa ja kyselyissä nousi yleisistä työelämävalmiuksista esiin samoja, kuvioihin 1-2 koottuja ja sisällöltään uusiksi koettuja osaamisvaatimuksia. Vieläkin vahvana esiintyvän organisaatiolähtöisyyden tilalle tarvitaan asiakaslähtöisyyttä. Se ei tarkoita kaiken tekemistä niin kuin asiakas haluaa, vaan toiminnan suunnittelua asiakkaan parhaaksi, ammattilaisen asiantuntijuudella harkiten ja asiakasta kuunnellen. Oheiset osaamistarpeet koskevat kaikkia ammattiryhmiä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymistarpeet 1. ASIAKASLÄHTÖINEN AJATTELU JA TOIMINTA Asiakasosaaminen, vuorovaikutustaidot, ihmissuhdetaidot Kunnioittava asenne ja arvokasvatus asiakkaita ja omaa työyhteisöä kohtaan Alaistaidot, työyhteisöosaaminen 2. TIIMI- JA VERKOSTOTYÖ Tiimityötaidot, oma vastuun kantaminen, ammatillinen vuorovaikutus Itsensä johtaminen alueella, josta vastaa tiimityössä Verkostoituminen ja moniammatillisuuden ymmärtäminen Kuvio 1 Asiakaslähtöinen ajattelu ja moniammatillisuus yleisenä työelämävalmiutena. Asiakasosaaminen ilmenee asiakaslähtöisenä asenteena (vastakohtana viranomaisasenne), asiakkaan tarpeiden tunnistamisena ja huomioimisena palvelun tuottamisessa. Asiakasosaamista tarvitaan puhelin- ja kontaktitilanteessa arvioitaessa hoidon, sosiaalituen tms. tarvetta asiakkaan yksilöllisestä tarpeesta käsin tai ohjattaessa asiakasta saamaan oikeantyyppistä palvelua. Asiakasosaamisen lähtökohtana on kyky dialogiseen keskusteluun ja kuunteluun asiakkaan kanssa sekä hänen voimavarojensa tunnistaminen. Ammatilliset vuorovaikutustaidot tulevat entistä enemmän esiin myös toimittaessa tiimeissä ja verkostoissa. Moniammatillisissa tiimeissä tarvitaan oman itsensä johtamisen taitoa, koska jokaisen odotetaan toimivan itsenäisesti, tehokkaasti omasta professiostaan käsin ja samalla yhteisten tavoitteiden saavuttamisen puolesta.

4 Alaistaidoissa korostuvat vastuullisuus, sitoutuminen työhön, työelämän ja työyhteisön pelisääntöjen noudattaminen, osallistuminen kehittämiseen ja yrittäjämäinen, kehittämisorientoitunut asenne. Nuorten elämäntyyli ja arvot eivät aina suosi edellä mainittua osaamisnäkökulmaa, ellei koulutuksessa tuoda esiin niiden merkitystä työnteon onnistumiselle ja tuloksille koko työyhteisössä. Kunnioittava asenne ja arvokasvatus asiakkaita sekä omaa työtä ja omatyöyhteisöä kohtaan ovat oleellisia alaistaitoja, joiden syntymiseen on koulutuksessa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Oman alan ammatillinen perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta Ammatillisella perusosaamisella tarkoitetaan kuhunkin alaan (esim. metsäteollisuusala, opetusala, sote-ala) liittyvää alan perusosaamista ja alan kokonaisuuden tuntemusta. Perusosaamista opiskellaan yleensä ensimmäisen, kenties toisenkin opintovuoden aikana, jonka jälkeen opiskelijat syventävät osaamistaan tietyn koulutusohjelman tai suuntautumisen mukaisesti (esim. sote-alalla vanhuspalveluihin, psykiatriaan jne.) Perusosaamisen ja alan kokonaisuuden hallinnan sisältö yleensä syvenee kasvaa koulutusasteittain. Kuvioihin 2-6 on koottu tiivistetysti ammatillisen perusosaaminen ja alan kokonaisuuden hallintaan sisältyvät osaamisalueet. Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 1. PALVELUJÄRJESTELMÄN HALLINTA Sote-alan palvelu- ja toimintajärjestelmän kokonaisuuden hallinta Kehitteillä oleviin uusiin toimintamalleihin tutustuminen Palveluohjauksen osaaminen Verkosto- ja kumppanuusosaaminen ja verkostojohtaminen Moniammatillinen työskentely Esimiestyö, johtamisosaaminen Monikulttuurisuusosaaminen erityisesti omalla alalla 2. TERVEYDEN- JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN ROOLITUS JA TOIMINNAT Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen osaaminen /tieto ja menetelmät Kuvio 2 Palvelujärjestelmän uudistuminen ja sote-ala osana hyvinvointia. Sote-alan palvelu- ja toimintajärjestelmän kokonaisuuden hallinta (kuvio 2) edellyttää, että koulutuksen aikana tutustutaan oman alueen merkittävien sote-organisaatioiden palvelurakenteeseen, tulevaisuuden strategiset linjauksiin ja tavoitteisiin palvelurakenteiden uudistamisessa. Palvelujärjestelmän kokonaisuuden hallinta sisältää sote-alan eri osien (terveyspalvelut, vanhuspalvelut jne.) pääpiirteiden tuntemisen. Opittavien asioiden kiinnittyminen kokonaisuuteen onnistuu parhaiten, kun opinnoissa käydään varhain läpi ensin palvelukokonaisuudet. Kokonaisuuden hallintaan sisältyy myös valmius käyttää sähköisiä toimintajärjestelmiä sekä ymmärrys, miten niitä käytetään yhteistyön välineinä eri työpisteiden, tulosalueiden ja organisaatioiden välillä ja yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.

5 Työtavat muuttuvat yhä enemmän moniammatilliseksi asiantuntijatyöksi. Osa työstä edellyttää kykyä verkostoitua sekä oman organisaation sisällä että sieltä ulospäin muihin alan julkisiin tai yksityisiin organisaatioihin ja kolmannelle sektorille. Kunkin on osattava tuoda esiin omat ammatilliset näkökulmansa, mutta on osattava myös suhteuttaa ne muiden tiimin tai verkoston jäsenten ammatilliseen näkökulmaan kuunnellen, keskustellen ja yhteisellä ongelmanratkaisulla. Palveluohjauksen osaaminen perusta syntyy em. palvelujärjestelmän tuntemisen pohjalta ja saa sisältöä substanssiosaamisen kasvaessa. Ammatillisen osaamisen perusteella kukin tietää, mitä apua tai hoitoa asiakas tarvitsee, jolloin hänet osataan palveluohjata oikean asiantuntijan luo. Palveluohjausosaaminen nivoo yhteen asiakaslähtöisyyden, asiakkaiden osallisuuden ja moniammatillisen yhteistyön. Palveluohjausosaamisessa korostuu asiakkaan yksilöllisyys ja hänen ainutkertaisen tilanteensa ymmärtäminen, joka on osattava yhdistää moniammatilliseen tiimityöhön ja verkostoon, joka osallistuu kyseisen asiakkaan palveluun. Palveluohjauksessa on oleellista osaamista myös se, että asiakasta ohjataan sellaiseen palveluun / hoitoon, jolla on todellista vaikuttavuutta. Esimerkkinä tästä on vaikkapa vanhustenpalveluissa se, että kotihoidon ennalta ehkäisevässä työssä palveluohjauksella vaikutetaan siihen, ettei asiakas joudu siirtymään raskaampiin hoitomuotoihin. Opiskelijoiden tulee oppia tuntemaan kullekin ammattiryhmälle tyypillisiä palveluohjauksen tilanteita ja soveltamaan palveluohjauksen malleja erilaisissa asiakastilanteissa. Palvelujärjestelmän ja palveluohjauksen osaamisen ansiosta opiskelija oppii toimimaan oman professionsa asiantuntija. Kumppanuusosaaminen, verkostoissa toimimisen osaaminen ja verkostojohtamisen osaaminen ovat välttämättömyyksiä tulevaisuudessa. Asiakkaille tuotetaan palvelukokonaisuuksia entistä enemmän kumppanuuksien avulla siten, että julkisen sote-organisaation edustajan vastuulla on kokonaisuuden hallinta, koordinointi ja kumppanuuden johtaminen. Kumppanuustaitojen ja verkostoissa toimimisen oppimiseksi tarvitaan eriytynyt oppisisältö kuhunkin tutkintoon sen oman näkökulman mukaan. Kumppaneille asetetaan vaatimuksia osallistua paitsi itse palvelun tuottamiseen, niin myös ennaltaehkäisevään työhön ja koordinoidun kokonaisuuden suunnitteluun. Tämä velvoittaa yksityisen ja kolmannen sektorin laajentamaan omaa osallistumistaan yhteistyöhön, jotta kumppanuus toteutuu yhdessä kannettavana vastuuna asiakkaasta ja työn tuloksista. Kumppanuusjohtamisella koordinoidaan, varmistetaan, arvioidaan ja seurataan näiden tavoitteiden toteutumista. Esimiestyön ja johtamisen perusteet koskevat tulevaisuudessa kaikkia sote-alalla toimijoita, sillä kuka tahansa voi olla tiimin johtajana, moniammatillisen palaverin puheenjohtajana jne. Perinteinen työnjohtotehtävä uudistuu siten, että esimiehen tehtävänä on yhteen sovittaa erilaisia ydin- ja tukiprosesseja ja vastata koko palveluprosessin toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Terveyden edistäminen tehdään tulevaisuudessa näkyväksi osaksi työtä ja sen tavoitteita. Opiskelijoiden tulee tietää, mitä tarkoitetaan alueellisilla tai kuntakohtaisilla hyvinvointistrategioilla ja miten niissä rakennetaan moniammatillista verkostoa ja jaetaan terveyden edistämisen toteutusvastuuta eri toimijoille. Tärkeintä on, että opiskelijoilla on tieto ja taito toteuttaa terveydenedistämistä omassa tulevassa ammatissaan. Terveyden edistämiseen tarvitaan osaamista ja tietoa tilanteista ja menetelmistä, joilla sitä toteutetaan. Terveyden edistäminen näkyy kuntouttavaan hoitotyöhön sitoutumisena, varhaisessa puuttumisena ja tunnistamisena sekä asiakkaan ohjaamisena ja neuvontana. Asiakaslähtöisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on hoitajan otettava huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja voimavarat. Hoitajan on osattava ohjata, valmentaa ja motivoi-

6 da asiakas tunnistamaan omat muutostarpeensa, asettamaan omat tavoitteensa ja osallistumaan oman hoitosuunnitelmansa tekemiseen. Hoitajan tehtävänä on tukea asiakkaan omaa hoitoa erilaisin keinoin. Terveyden edistämisen osatekijöinä on koulutuksessa korostettava kroonisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, sairastumisen ensioireiden tunnistamista, hoitoa ja ohjausta kokonaisvaltaisen pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisesti kaikissa ammattiryhmissä (terveyshyötymallin omaksuminen). Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen osaamiseen kuuluu menetelmäosaaminen siitä, minkälaisia ovat ennalta ehkäisevän työn ja puheeksi ottamisen vuorovaikutukselliset pelisäännöt ja hyvät toimintamallit. Tutkimuksessamme tuli hyvin usein esiin se, että opiskelijat tiesivät asioiden teoriapohjan, mutta heillä ei ollut toimintamalleja esimerkiksi harjoittelujaksoa tai kesätyötä varten. Monikulttuurisuuteen liittyvät osaamistarpeet tulevat koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmiä siitä syystä, että maahanmuuttajien määrä kasvaa tuoden alalle sekä ulkomailta tulleita asiakkaita että työntekijöitä ja kollegoja. Monikulttuurisuusosaamiseen sisältyy kulttuurien tuntemus, kielitaito, kyky ymmärtää toisen kulttuurin edustajaa, maahanmuuttajia koskevan lainsäädännön tunteminen sekä kotouttamissuunnitelman ja tulkkipalvelujärjestelmän tunteminen. Jokaisella tulisi olla kyky erottaa toisistaan muiden kulttuurien kunnioitus ja toisaalta työpaikan toimintatavat, joiden mukaan kaikkien kulttuurien ihmiset toimivat. Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 3. KEHITTÄMISVALMIUDET Kehittämisosaaminen, uuden ideointi, laatutyö Muutoksiin sopeutuminen, muutoshalukkuus Oman ammattitaidon ja alan kehittäminen Kyky ymmärtää palvelut myös tuotteina Kyky ymmärtää mittareita, mittaamista ja toiminnan arviointia Prosessien lukutaito ja niiden käyttäminen kehittämisen välineenä Kuvio 3 Kehittämisvalmiuksiin liittyvät kehittämistarpeet Kehittämistyö kuuluu jokaisen työhön (kuvio 3). Toiminnan ja ainakin oman työn kehittämisen ideointi, suunnittelu ja toteutus sekä laadun arviointi kuuluivat jokaisen työhön. Koulutuksessa on huolehdittava, että kehittämistä ei tulevaisuudessa enää koeta lisätyöksi. Jatkuva muutos koskettaa pysyvänä ilmiönä kaikkea ja kaikkia. Sen vuoksi koulutuksen tehtävänä on saada tulevat työntekijät asennoitumaan muutokseen normaalina asiana. Muutoksiin sopeutuminen, muutoshalukkuus ja oppimisvalmiudet ovat hyviä, koulutuksella opittavia ominaisuuksia, joiden puuttuminen näkyy nykyisin monen ihmisen työuupumisena. Opiskelijat tarvitsevat koulutusta siihen, että heille syntyy yrittäjämäinen ja kehittämisorientoitunut asenne työhön sekä niiden seurauksena kykyä ja itseluottamusta tehdä rohkeita interventioita työhön sen uudistamiseksi. Tiedonhankintataitoja ja taitoa soveltaa niitä omassa työssä uusissa toiminta-ympäristöissä ja uusilla menetelmillä tarvitaan edistämään alan ja ammatillista kehittymistä. Tulevaisuudessa laadun ja tulosten mittaaminen ja arviointi on systemaattista ja hyvin mittaroitua. Mitattuja tuloksia käsitellään ryhmä- ja yksilötason kehityskeskusteluissa ja niillä arvioidaan koko organisaation tuloksia ja vaikuttavuutta. Koulutuksessa opiskelijoiden tulee oppia ymmärtä-

7 mään arviointityö osaksi yhteistä kehittämistä ja näkemään se palautteen antamisen ja saamisen työvälineenä. Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten keskeinen työväline ovat prosessikuvaukset, joilla määritetään uusissa rakenteissa toimimista sujuvana asiakaslähtöisenä toimintojen ja vastuiden ketjuna. Jokaisella työn tekijällä tulee olla prosessien lukutaitoa, mutta myös ymmärrystä prosessikuvausten ideasta toimia kehittämisen, tasalaadun ja yhteisten toimintatapojen oppimisen työvälineenä. Prosessien käytännön oppimista ja ymmärtämistä on luontevaa sijoittaa työssäoppimis- ja harjoittelujaksoille, koska prosessien ymmärtäminen edellyttää siihen liittyvää kontekstia ja mahdollisuutta seurata prosessia käytännön työssä. Kaikessa ammatillisessa koulutuksessa tulee olla talouden, johtamisen ja alaistaitojen opintojaksoja (kuvio 4). Em. osaamisalueet ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa vajavaisesti jos ollenkaan hoidettuja. Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 4. TALOUDEN PERUSTEET JA YMMÄRRYS YRITTÄJYYDESTÄ Talouden perusteiden tuntemus ja liiketoimintaosaaminen sote-alalla Sote-alan yrittäjyysosaaminen, yksityissektorilla osaaminen Yhteiskunnallinen osaaminen 5. JOHTAMISTAIDOT / ESIMIESTAIDOT Ammatillisen päätöksenteon taidot Ohjaus- ja opetusosaaminen Johtamisosaaminen ja sen uusina haasteina muutosjohtaminen, kustannustehokkuuden johtaminen, henkilöstöjohtaminen Johtamisosaaminen hoitajan omana urapolkuna (erityisosaamisen aluetta) Kuvio 4 Talous- ja yrittäjyysosaamisen sekä johtamistaitojen perusteiden hallinta. Vaikka talousvastuu on organisaatioissa käytännössä ylimmällä johdolla, on jokaisen työntekijän tiedettävä, miten hän voi vaikuttaa kustannuksiin ja toiminnan tuloksiin omalla työllään. Taloudellisen osaamisen osatekijöitä ovat seuraavat: Liiketaloudellinen ajattelu sovellettuna sote-alalle. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä ymmärtää oman toimintansa taloudelliset vaikutukset, osaa lukea budjettia ja seurantaraportteja ja osaa arvioida toiminnan vaikuttavuutta suhteessa syntyviin kustannuksiin (esim. kun annan maksusitoumuksen, tiedän mitä se maksaa ja osaan arvioida vaihtoehtoja) Tuotteistaminen, kustannuslaskenta ja liiketoimintaosaaminen yksityissektorilla, mutta myös julkisella sektorilla Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysosaaminen sekä yrittäjyyden lisäämiseksi että yrittäjyyteen/ yksityissektoriin liittyvät opintotehtävät. Johtamisosaaminen ja esimiestyö ovat haasteina sote-alan monilla eri tasoilla ja tilanteissa siitä syystä, että johtaminen on jokaisella organisaatiotasolla jonkun alan ihmisen tehtävänä ilman, että hän oppii peruskoulutuksessaan johtamisen perusteita ja esimiestyötä.

8 Uusina haasteina ovat muutosjohtaminen, yksikkökohtaisen talouden johtaminen ja henkilöstöjohtaminen. Kuten sote-alan visioissa ja muutostrendeissä on tullut esiin, muutosta tapahtuu kaiken aikaa. Sen vuoksi tarvitaan uudenlaista muutosjohtajuutta, jolla henkilöstön ajatukset vapautetaan vanhasta etsimään uusia, vaihtoehtoisia tapoja toimia. Edellä mainittujen johtamisen osaalueiden koulutus, kuten myös verkosto-osaamisen johtaminen, rekrytointiosaaminen, henkilöstön osaamisen johtaminen ja moniammatillisten tiimien johtamistaidot tulee oppia ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Hoitajille tarvitaan myös johtamisopintoja omana urapolkunaan. Yhteiskunnallinen osaaminen edistää henkilöstön kykyä seurata yhteiskunnan muutoksia ja ymmärtää niiden vaikutusten työhön ja asiakkaisiin. Sosiaalipalvelujen puolella tuli haastatteluissa esille uusi tarve eräiden asiakasryhmien opettamisosaamisesta ja ohjauksesta perhepalveluissa (maahanmuuttajat, uusavuttomat). Vanhuksia on asiakkaana kaikissa ammattiryhmissä ja kaikilla tulosalueilla, ei vain vanhuspalveluissa (kuvio 5). Sen vuoksi sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat tarvitsevat avoterveydenhuollossakin gerontologista perusosaamista, riittävästi tietoa vanhenemisesta, siihen liittyvistä tyypillisistä fyysisistä ja psyykkisistä terveysongelmista ja hoidosta. Sairaanhoitajille, lähihoitajille ja fysioterapeuteille sekä sosiaalityöntekijöille ja sosionomeille tarvitaan lisäosaamista vanhussosiaalityötä varten. Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 6. VANHUSTYÖN PERUSOSAAMINEN Vanhenevien ja ikääntyneiden asiakkaiden kohtaamisen ja hoidon taidot Vanhussosiaalityön perusosaaminen Kuntouttavan hoitotyön vieminen käytäntöön Ryhmähoidon ja ohjauksen menetelmät 7. PIKÄAIKAISSAIRAUKSIEN TUNTEMINEN SEKÄ HOITOONOHJAUS- OSAAMINEN Diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, astma, reuma, lihavuus, liikkumattomuus, dementia - ehkäisy, tunnistaminen, hoito ja ohjaus Pitkäaikaissairaiden hoitomallin hallinta Mielenterveys- ja päihdetyön perusosaaminen ja palveluohjaus uusissa rakenteissa Kuvio 5 Vanhustyön ja tyypillisten kansansairauksien hoito-osaamisen kehittämistarpeet. Vanhenevien ja ikääntyneiden asiakkaiden hoitotyön taidot sekä tiedot ikääntymisestä ja ikääntyneiden sairauksista kuuluvat kaikkiin sote-alan koulutusohjelmiin. Koulutusohjelmien/osaamisalojen ammattitaitovaatimukset eroavat huomattavasti toisistaan, jolloin myös opetuksen sisällöissä ja painotuksissa on suuria eroja. Vanhenevalla väestöllä on yhä useammin mielenterveys- ja päihdeongelmia, muistisairauksia ja syrjäytymisen aiheuttamaa masennusta. Terveysasemilla, päivystysvastaanotoilla ja sosiaalipalveluissa toimivilla on oltava riittävä perusosaamisen vanhuksista asiakastyhmänä, jotta hoito ja palveluohjaus toteutuvat oikealla tavalla. Sitoutuminen kuntouttavaan hoitotyöprosessiin ja kyky soveltaa sitä ei ole tällä hetkellä riittävää, eikä se näy kiireissä hoitotyössä. Kuntouttava ote on olennainen osa erikoissairaanhoidon leikkauspotilaiden kuntoutusta ja jatkohoitoa terveyskeskuksen vuodeosastoilla kotiin paluun mahdollistamiseksi. Kuntouttavan otteen noudattaminen on oleellista myös vammaispalveluissa

9 sekä laitos- että itsenäisessä tai tuetussa asumisessa. Kuntouttavaan työotteeseen tulisi koulutuksessa yhdistää myös se, että vastuuttava työote potilaan voimavarat huomioiden hyväksyttävää ja välttämätöntä (= ei epäeettistä), jotta asiakas ohjataan ja suostutellaan toimimaan itsekin sen puolesta, että kuntoutus toteutuu. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategian toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy varhaisen kuntoutuksen konseptin käyttöönotto. Sen ideana on kuntoutuksen välitön toteuttaminen kaikessa potilastyössä ja siten, että potilas aktivoidaan osallistumaan siihen kaikin mahdollisin keinoin. Opiskelijat ja työntekijät tarvitsevat näyttöön perustuvia esimerkkejä kuntoutumistarinoista, joissa potilaita ja asiakkaita yrittämään on kannustettu yrittämään parastaan omahoidossa ja kuntoutuksen kohteina niin, että kuntoutumista on tapahtunut. Kroonisten kansansairauksien ennaltaehkäisy ja niiden hyvä hoito edellyttää hyvää perusosaamista keskeisistä kansansairauksista, niiden ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja hoidosta. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO ) koulutustyöryhmä suosittelee kaikille terveydenhuollon ammattiin valmistuville riittävää perusopetusta diabeteksesta ja muista keskeisistä kansansairauksista (Diabetes terveydenhuoltoalan koulutuksessa Selvitys ja suositukset DEHKO-raportti 2009:1). Ryhmähoidon,- kuntoutuksen ja -ohjauksen menetelmät liittyvät em. kroonisten kansansairauksien, terveyden edistämisen ja vanhuspalvelujen uusiin ja yleistyviin toimintamenetelmiin, joita hoitohenkilöstön tulisi osata. Oppimista on tässä asiassa vahvistettava. Mielenterveys- ja päihdetyön perusosaaminen kuuluu kaikille sote-alalla asiakas- tai potilastyötä tekeville. Terveysasemilla, neuvoloissa ja vanhuspalveluissa edellytetään, että jokainen työntekijä tunnistaa mielenterveys- ja päihdeongelman oireet, hallitsee puheeksi ottamisen menetelmät, oman ammattiryhmänsä toimenpiteet asiassa ja hallitsee asiakkaan palveluohjauksen. Omana erityisalueenaan osaamistarpeissa nousee esiin erilaista riippuvuutta sairastavien hoito, ryhmäohjaus, väkivallan kohtaaminen ja työmenetelmät. Luottamuksen rakentamisen taitoa tarvitaan haasteellisesti käyttävien asiakkaiden kanssa. Kyky jalkautua ja toimia uudessa työympäristössä tulee olemaan tarpeellinen osaamisalue osalla henkilöstöstä sekä avopalveluissa että myös erikoissairaanhoidossa. Hoitoa viedään yhä enemmän asiakkaan kotiin (mobiiliyksiköt viemässä palvelua, palvelupisteet marketeissa tms., psykiatrisesti sairaat lapset, saattohoidot). Uuden tietotekniikan, atk-ohjelmistojen käytön, mobiiliteknologian ja terveysteknologian osaaminen tai tunteminen (kuvio 6) opitaan tulevaisuudessa sitä mukaa kuin se kehittyy ja sen perusteella, liittyvätkö ne omiin työtehtäviin (= osaaminen) vai sivuavatko (=tunteminen). Koulun teoriaopinnoissa opitaan ohjelmistojen, järjestelmien ja teknologian pääperiaatteet, käyttötilanteet jne., mutta varsinainen käytön oppimisen on hyvä toteuttaa joko työssäoppimisjaksoilla työpaikoilla tai yhteistyötä tekemällä. Harvalla koulutusorganisaatiolla on mahdollisuus hankkia terveysteknologiaa opetuksen käyttöön, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Pääsääntöisesti teknologiosaaminen, kuten sähköiset toimintajärjestelmät, kulunvalvonta, viestintätekniikka jne. tullaan oppimaan työpaikoilla. Teknologian kehittyminen ja sen käyttöönotto edellyttää uusien toimintatapojen, ohjelmistojen ja välineiden oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Koulutukselle tämä asettaa haasteita siinä mielessä, että yhteistyötä työelämän kanssa tulee lisätä. Työpaikka oppimisympäristönä on kuitenkin ehdoton edellytys ammattitaidon oppimiselle.

10 Alan perusosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan kehittämistarpeet 8. ATK-OSAAMINEN JA SÄHKÖISTEN TOIMINTAJÄRJESTELMIEN HALLINTA Uuden tietotekniikan, atk-ohjelmistojen käytön ja terveysteknologian osaaminen tai tunteminen E-asiointi hyvinvointiohjauksessa Turvallisuusosaaminen ja tietoturvallisuuteen liittyvää osaaminen Kuvio 6 ATK-osaaminen, sähköiset toimintajärjestelmät ja potilasohjaus. Projektin aikana sovittiin omalla sote-alueellamme, että opettajat ja opiskelijat saavat käyttää sosiaali- ja terveyspiirin opetusluokkia alan ohjelmistojen ja järjestelmien opiskeluun, koska kouluilla tuskin tulee olemaan taloudellisia mahdollisuuksia hankkia kaikkia käytössä olevia ohjelmistoja ja teknologiaa omaa opetustaan varten. E-asiointi hyvinvointiohjauksessa Opiskeluun tulee sisältyä myös asiakkaan itsehoitoon liittyvien nettipalvelujen, esitieto-, seurantayms. lomakkeiden käytön ja niiden avulla tapahtuvan asiakasohjauksen pääperiaatteet. Varsinainen syväoppiminen syntyy työkokemuksen avulla tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelijoille olisi hyvä syntyä myös kykyä hyödyntää valtakunnallista nettikonsultaatiopalvelua, jossa konsultaatioryhmät vastaavat kysymyksiin. Vanhuspalveluissa ja ylipäänsä ryhmiä ohjaavissa tehtävissä tarvitaan myös virtuaaliteknologiaosaamista, esim. hyvinvointitv:n käyttötaitoa, mobiiliratkaisujen hallintaa ja datan siirtoa. Kyseiset taidot opitaan joko työpaikalla tai täydennyskoulutuksena. samoin kuin ohjaus- ja neuvontamenetelmäosaaminen, kuten virtuaaliset ohjausmenetelmät ja arviointi. Lähteet: Heinonen S. 2010: Esitys ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen t&k-päivillä Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuskatsaus Terve ja hyvinvoiva Suomi Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:23 Hki Vesterinen M.-L Ammatillinen harjoittelu kehittää asiantuntijuutta, mutta tuo haasteita. Pedafoorum. Yliopistopedagoginen tiedotuslehti. Newsletter of a Finnish Network for Developing Instruction and Learning in Higher Education 2/2002,

SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia

SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Ennakointiseminaari 2010 7. 8.6.2010, Naantalin kylpylä SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht., kauppatiet.lis. Tutkimusjohtaja www.ekky.fi/sote/

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden

Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi OSAAMISVAATIMUKSET TULEVAISUUDEN TERVEYSKESKUKSESSA Terveyskeskustyössä ovat uusia muutostrendejä lääkäri-hoitajatyöparitoiminta

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen

SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ELY-keskus Kouvola 10.5.2011 Toimialojen kehitysnäkymät y sekä koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi/ sote-ala SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Osaava työelämäpedagogi

Osaava työelämäpedagogi Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Sinut on hyväksytty aikuisopiskelijaksi Metropolia -ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmaan suorittamaan sairaanhoitaja

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet 7..0 / Anu Vuorinen Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet Kartoituksen osa-alueet:. Yleiset taidot esimiestyössä. Henkilöstöosaaminen. Talousosaaminen. Asiakaslähtöisyys. Kehittämisosaaminen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi KEHITTÄVÄ VUOROPUHELU STRATEGIA TULOSKORTIT / TA -kirja NELIKENTTÄ PP pohja (työyhteisötaso) KEHITTYMISSUUNNITELMA KEHITYSKESKUSTELU OSAAMISKARTTA

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait ja asetukset, tutkintojen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot