Julkisen sektorin tarpeet työelämältä Hallintoylihoitaja, THM, Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus Helsingin kaupunki

Transkriptio

1 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN YHDISTYS KJY ry:n VERKOSTOSEMINAARI Helsinki Julkisen sektorin tarpeet työelämältä Hallintoylihoitaja, THM, Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus Helsingin kaupunki

2 Puheenvuoroni näkökulma on kunta ja sen tuottamat peruspalvelut Kunnan järjestämät peruspalvelut ovat hyvin pitkälle lakisääteisiä (esim. perusterveydenhuollon palvelut) Palvelut kaikkien kuntalaisten saatavilla, palvelujen tarve voi olla pitkäaikainen (esim. vanhusten hoito, pitkäaikaissairaat) Pääosa toiminnasta rahoitetaan verotuloilla Hallintokunnat ja niiden välinen yhteistyö Kunnallinen päätöksentekojärjestelmä Mm. kunnan asukkaiden sosiodemografiset tekijät määrittävät palvelutarpeita => palvelujen moninaisuus ja laajuus

3 Riittävän ja osaavan henkilöstön varmistaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen On yksi Helsingin terveyskeskuksen strategisista linjauksista vuosille Terveyskeskuksen palvelut tuotetaan ensisijaisesti omalla henkilöstöllä. Varaudutaan henkilöstön saatavuuden vaikeutumiseen kehittämällä palvelujen tuottamistapoja ja työhyvinvointia. Edistetään henkilöstön saatavuutta koulutusyhteistyötä, oppisopimuskoulutusta, rekrytointikoulusta ja henkilöstöhankintaa kehittämällä. Kehitetään henkilöstön ja työyhteisöjen osaamista tukemalla jatkuvaa oppimista sekä jatko- ja täydennyskoulutusta.

4 Riittävän ja osaavan henkilöstön varmistaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen jatkuu Keskeisempiä terveyskeskuksen henkilöstöön vaikuttavia muutoksia lähivuosina: henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen, työikäisen väestön väheneminen, kilpailu työvoimasta sekä palvelutarpeen ja työelämän vaatimusten muutokset

5 Henkilöstö ammattiryhmittäin Yhteensä Muu henkilökunta (2 070) Lääkärit (612) Hammaslääkärit (206) 7% 2 % 24 % Henkilöstö ammattiryhmittäin 67 % Hoitohenkilökunta (5 936)

6 Hoitotyö Hoitotyöntekijä on ammatillisen tutkinnon suorittanut henkilö, on lailla säädelty, rekisteri Valvirassa Koska terveydenhuollossa erilaisia osaamistarpeita=> eri tutkintoja Kunnan perusturvapalveluista toteutetaan suuri osa hoitotyöntyöntekijöiden työpanoksella esim. terveydenhoitajat työskentelevät neuvoloissa, sairaanhoitajat ja lähihoitajat vanhus- ja vammaispalveluissa Hoito on moniammatillista tiimityötä, eri ammattiryhmien osaamista tarvitaan hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi

7 Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittanut henkilö, lähihoitaja, on ammattilainen hoitaessaan potilasta - hänen kotonaan - vastaanotolla - laitoksessa Eniten tarvitsemme lähihoitajia kunnassa lasten päivähoitoon vanhustenhoitoon (kotihoito, palvelutalot, ympärivuorokautinen laitoshoito) vammaispalveluihin Päivittäisen perushoitotyön asiantuntija, potilaan oma hoitaja

8 Helsingin terveyskeskuksen hoitotyön esimiesten näkemyksiä lähihoitajan osaamistarpeista - perusterveydenhuollossa hoidetaan hoidollisesti ja kuntoutuksellisesti yhä haastavampia potilaita/asiakkaita: lähihoitajan (lh) tehtäväkenttä on laajentunut, perushoidon monialaisuus, käytännön hoitotyö pohjautuu teoreettiseen osaamiseen, se on kaiken perusta ja sitä on osattava soveltaa käytännössä; arkityössä käytännön hoitotaidot avainasemassa, käden taidot - erittäin tärkeä osaamisen alue esim. toimenpiteitä tehtäessä tai niissä avustettaessa; osaamisessa erityisalueita: lääkehoito, haavanhoito, kivun hoito, saattohoito, ensihoito esim. potilaan kotona, näyttöön perustuvat käytännöt, mielenterveystyö, päihdetyö; työn vaativuudesta ja laajuudesta huolimatta eettisen arvopohjan on oltava vankka ja ihmisen kunnioittaminen on tärkeää. - työn autonomisuus lisääntynyt: On työyksikön perushoitotyön asiantuntija, työnkuva määräytyy työyksikön perustehtävän ja toiminnan akuuttisuuden mukaan, laaja vastuu potilaan perushoidon suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista, omahoitajana toimiminen (korostuu valta ja vastuu), vanhusten laitoshoidossa lh omahoitajana toimiessaan on tiimin koollekutsuja (prosessin omistaja), kotihoidossa itsenäiset kotikäynnit (korostuu valta ja vastuu), osall. hoidon tarpeenarviointiin ta:illa, täydennyskoulutusta tarvittu ja myös annettu, vastuunotto lisääntynyt => päätöksen teko, konsultoiminen

9 Helsingin terveyskeskuksen hoitotyön esimiesten näkemyksiä lähihoitajan osaamistarpeista - Toisaalta edellytetään kykyä toimia moniammatillisessa ryhmässä: enenevässä määrin potilaan hoitoa toteutetaan tiimityön keinoin, jolloin ammattiryhmien osaamisalueet yhdistetään potilaan kokonaishoidon toteuttamiseksi, kuntouttava hoito-/työote, edellyttää kykyä tuoda ajatuksena ja osaamisensa esille hoidon suunnitteluvaiheessa, kykyä toteuttaa itsenäisesti työntekijälle osoitetut tehtävät, arvioida potilaan tilaa sekä raportoida ja kirjata huomiot. - Työelämätaitojen hallinnan vaatimukset lisääntyvät: Asiakas/puhelinpalveluosaaminen, vuorovaikutustaidot, kielitaito (suomen, ruotsin ja eng. kielen taito), tietotekniikka/- järjestelmät, jatkuva itsensä kehittäminen: kyky vastaanottaa palautetta, prosessien hallintataidot, nuoret valmistuneet lh:t tarvitsevat hyvää perehdytystä ja työelämätaitojen opettamista, mutta toisaalta nuoret ovat innokkaita oppimaan

10 Oppisopimuskoulutus Runsaan 10 vuoden ajan on Hgin terveyskeskuksessa järjestetty yhteistyössä kaupungin oppisopimuskeskuksen ja henkilöstökeskuksen sekä valtion työvoimahallinnon kanssa työvoimapoliittista lähihoitajan tutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta. Kouluttajaorg: Hesote Oppisopimuskoulutuksella on vakiintunut rooli lähihoitajien rekrytoinnissa, valmistuvasta kurssista kaupungille työsuhteeseen jää noin % Onnistuakseen edellyttää hyvin prosessoitua valintatapahtumaa tiivistä yhteistyötä mukana olevien tahojen kanssa työelämän tukemista: työpaikkakouluttajat

11 Täydennyskoulutus Tieto ja käytännöt muuttuvat=> täydennyskouluttautuminen ja itsensä kehittäminen Perustuu työyksikön perustehtävään ja sen toteuttamiseksi vaadittavaan perusosaamiseen ja tarvittavaan erityisosaamiseen Täydennyskoulutus voi olla työyksikkökohtaista, ammattiryhmäkohtaista tai yksilökohtaista Osaamispassikoulutus : pääkaupunkiseudun yhteistyöhanke, jossa nyt focus lääkehoidon täydennyskoulutuksessa, mukaan jatkossa muitakin aihekokonaisuuksia

12 Yhteistyö sote-alan ammatillisten oppilaitosten kanssa Lh koulutus on kehittynyt paljon viime vuosina Oppilaitosten tulee olla tietoisia työelämän muutoksista ja tarpeista ja päinvastoin Avoin vuoropuhelu ammatillisen koulutuksen ja työelämän välillä välttämätöntä Sovitut yhteistyömuodot (esimerkkejä Helsingistä) Työelämäharjoittelun organisointi haasteellista suuressa perusterveydenhuollon organisaatiossa: useita oppilaitoksia, joilla harjoittelujen ajoitustarpeet yhtä aikaa => esim. yhdysopettajien ja työelämävastaavien yhteiset kokoukset hallintoylihoitajan johdolla, kokouksissa käydään läpi työelämäharjoitteluun liittyviä käytännön kysymyksiä ja sovitaan yhteisistä käytänteistä Yhtenäistetty näyttötutkinnon arvioijakoulutus pääkaupunkiseudun sotealan oppilaitoksissa: työelämälle tervetullut uudistus Hesoten kanssa kirjallinen dokumentti, jossa sovitaan yhteistyömuodoista, mm. miten terveyskeskuksen rekrytointimuodot toteutuu Hesoten oppilaille Yhteistyö oppilaitoksen johdon kanssa Työelämän kannanottoja opetussuunnitelmista Työelän edustuksellisuus elimissä: esim. Hgin terveyskeskuksen hallintoylihoitaja on Hesoten johtokunnan varajäsen, Hesoten liiketoiminnan neuvottelukunnan pj, opetusviraston ammattiosaamisen toimikunnan pj

13 Lähihoitajat itse sanoivat: Tämä tuntuu oikealta työltä. Voi tehdä parhaansa lähellä ihmistä Mukavaa, kun on arkivapaita. Tuntuu hyvältä hallita oma työ Voi olla lähellä potilasta, auttamassa ja tukemassa Ponnahduslauta jatko-opintoihin, esim. sairaanhoitajaksi

14 Kiitos mielenkiinnosta