SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen

Transkriptio

1 ELY-keskus Kouvola Toimialojen kehitysnäkymät y sekä koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi/ sote-ala SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht. (aikuiskasvatus), kauppatiet. lis. Tutkimusjohtaja 1

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ: 1. Projektin lyhyt esittely ja tutkimusongelmat 2. Ennakointitutkimuksen tulosten esittely TULEVAISUUDEN VISIOT, muutokset sekä haasteet sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa TRENDIT, joilla visioihin mennään eli palvelurakenteen, prosessien ja työnjaon muutokset OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET Kaikille yhteiset osaamisvaatimukset Osaamisvaatimukset Tulevaisuuden terveyskeskuksessa Perhe- ja sosiaalipalvelut sekä vanhuspalvelut Varhaiskasvatus Mitä opittavaa yksityissektorilta OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINNIN MALLI 2

3 ESIIN TULLEITA MUUTOKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TUTKIMUSONGELMITTAIN: I PALVELURAKENNE JA -PROSESSIT Lähtökohta: Tarpeet ja niukkuus kasvavat, muutokset välttämättömiä ja mahdollisia Toiminnan tasapainoinen onnistuneisuus Asiakkaat ja palvelut Toiminta- mallit ja prosessit TOIMINTA-AJATUS VISIO ARVOT STRATEGIA Talous ja tuloksellisuus Ihmiset ja osaaminen 3

4 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO Palvelujärjestelmä- ja prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita Henkilöstörakenne ja työjako ammattiryhmien välillä on uudistunut Ennaltaehkäisevää, avopalvelupainotteista ja raja-aitoja kaatavaa toimintaa on lisätty Työtä tehdään yhä enemmän moniammatillisesti ja verkostoissa Teknologia ja sähköiset järjestelmät ovat osa uutta palvelujärjestelmää Vanhusten määrä asiakasryhmänä on yhä kasvanut 4

5 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO.. Yksityissektorin palvelut ovat kasvaneet erityisesti vanhuspalveluissa, senioriasumisessa ja terveyspalveluissa Terveyskeskukset ovat vahvoja terveydenhuollon peruspilareita Terveyden edistäminen on osa kaikkea sote-alan alan toimintaa Ihmiset huolehtivat aiempaa paremmin ITSE omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnissa korostuu ennaltaehkäisevä ja avopalvelutyö, mutta perheiden pahoinvointi sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät hellitä Maahanmuutto lisääntyy 5

6 MUUTOSSUUNNAT Asiakkaiden valinnanvapaus kasvaa lainsäädännön turvin Asiakaslähtöinen ajattelu konkretisoituu k it uusiksi i palveluprosesseiksi l i Terveyskeskuksia uudistetaan voimallisesti Henkilöstön työnjako muuttuu uusia työnjakomallien ja lisäkoulutuksen myötä Asiakkaita valmennetaan oman terveytensä edistäjiksi Kotiin vietävien ja liikkuvien palvelujen valikko kasvaa, perhehoito lisääntyy lastensuojelussa ja vanhus- sekä vammaispalveluissa Vanhusten hoitolaitokset uudistuvat vanhuspalvelukeskuksiksi, joissa paljon erilaisille i ill asiakassegmenteille ill suunnattuja palveluja l Vanhuspalvelujen hoiva-, kuntoutus- ja neuvontapalvelut turvataan uudella vanhuspalvelulailla 6

7 MUUTOSSUUNNAT Varhaisen kuntoutuksen konseptit otetaan käyttöön terveyspalveluissa Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vahvistetaan matalan kynnyksen palveluja integroidaan moniongelmaisten hoitoa kokonaisuutena (fyys. ja psyykk.) resurssoidaan avopalveluja (purkamalla sairaalapalvelua) Sote-palveluihin liittyvien rakennusten, erityisesti sairaaloiden uusinvestoinnit perustuvat uusiin logistisiin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, joissa toimijoina on myös robotteja Tietojärjestelmät yhtenäistyvät valtakunnallisesti (turvallisuus, kust.säästöt) Terveysteknologia ja sähköiset järjestelmät muuttavat työtä lisäävät asiakkaan ja ammattilaisten sähköistä vuoropuhelua sekä asiakkaan ohjattuja itsehoitomahdollisuuksia Maahanmuuttajien kotouttamislaki velvoittaa perheen ja lapset saamaan omat kotouttamissuunnitelmansa Sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistetään hallinnollisesti ja toiminnallisesti hyvinvointineuvoihin, perhepalvelukeskuksiin ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun keskuksiin 7

8 HAASTEET Alan vetovoimaisuutta ja julkissektorin kilpailukykyä on vahvistettava Hyvä johtaminen, työhyvinvointi, joustavuus, kehittämismahdollisuudet, palkitsemisjärjestelmät, moderni työympäristö) Terveydenhuoltolaki velvoittaa terveyskeskustoiminnan vahvistamiseen ja erikoislääkäripalvelujen terveyskeskuksessa Työvoimapula on pahimmillaan sote-alalla n. vuonna 2025 Muutosjohtajuus ja alaistaidot korostuvat oltava kaikilla Yksityisen palvelutuotannon lisääntyessä on sen osallistuttava myös ennaltaehkäisevään työhön pelkän hoitamisen ja hoivan lisäksi Moniongelmaisten asiakkaiden palvelujen koordinointi kumppanuus- ja verkostomaiseksi kokonaisuudeksi muuttuvassa palvelurakenteessa Kustannustehokkuus t ja työn vaikuttavuus on varmistettava tt Talousosaamista oltava kaikilla Monikulttuurisuuden kasvu haastaa sote-alan monikulttuurisuus- osaamista 8

9 TYÖLLISTEN MÄÄRÄN MUUTOS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Kuvio 4 Sosiaali- ja terveysalan työ-pääammattiryhmän työpaikat toimialoittain vuonna 2007 ja ennakoitu muutos vuosina tavoitekehityksen mukaan. 9

10 TRENDEJÄ, JOILLA MUUTOSTA TEHDÄÄN TULEVAISUUDEN TOIMIVA TERVEYSKESKUS HOITAJAVASTAANOTOT asiantuntijasairaanhoitajan vastaanottoja (reuma-, muisti-, diabetes-, ultrahoitaja jne. tai tehtäväsiirtoihin perustuvia, kuten asiantuntijafysioterapeutin vastaanotto ), taustalla hoitajan erikoistumisopinnot tai räätälöity täyd.koulutus itsenäisiä hoitajavastaanottoja osana lääkäri-hoitaja-työparin toimintaa, taustalla on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmäär.oikeuden erikoispätevyyteen johtava koulutus itsenäisiä omahoitajavastaanottoja pitkäaikais- ja monisairaita asiakkaita varten, taustalla on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen johtava koulutus. Kaksi viimemainittua toimivat mahdollisesti samoilla hoitajaresursseilla päiväpäivystyksen hoitajavastaanotot PITKÄAIKAISSAIRAIDEN HOITOMALLI ERIKOISLÄÄKÄREIDEN JALKAUTUMINEN TERVEYSASEMILLE LIIKKUVAT PALVELUT (Mallu, terveyskioski tms.) TERVEYSASEMINEN JOHTAMINEN, TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN 10

11 VASTAANOTTOHOITAJIEN KOULUTUS 1) Tehtävänsiirtokoulutus: Asiantuntijahoitajan erikoistumisopinnot 30 op - tavoitteena saada lisäasiantuntijuutta hoitaa erilaisia vastaanotolle tulevia potilaita, esim. asiantuntijafysioterapeutti 2) Terveyskeskusten itsenäisiä hoitajavastaanottoja tai lääkäri-hoitajatyöparityötä varten (erik.opinnot 30 op tai lääkk.määr.koulutus 45 op) - hoitajia koulutetaan t vastaanottohoitajiksi tt i itsenäiseen vastaanottotyöhön tt t ja lääkärin kanssa työpariksi 3) Nn-hoitajia koulutetaan esim. reumahoitajiksi, muistihoitajiksi, kipuhoitajiksi noin opintopisteen täsmäkoulutuksella tietynlaisten potilasryhmien vastaanottotoimintaa varten, koulutus räätälöidään työpaikan tarpeiden mukaan 11

12 TULEVAISUUDEN TERVEYSKESKUS: avovastaanotot, pitkäaikaissairaiden kokonaishoito, päiväaikainen päivystys T Y Ö P A R I T T A I T I I M I T AJANVARAUS JA HOIDON TARPEEN ARVIOINTI, PALVELUOHJAUS Omahoitaja (Sh, Th, Lh) VASTAANOTTO JA PALVELUOHJAUS Omahoitaja (sh,th) Asiantuntijahoitaja esim. diabetes Omalääkäri/ tiimilääkäri ilääkä i Erikoislääkäri tk:ssa Sähköiset palvelut Ryhmäohjaus HOITO SUUNNI TELMA Labora torio ASIAKAS/ POTILAS terveyskansio omahoitokansio Muut toimialat liikunta, kulttuuri, Kiertävä avopalveluklinikka (bussi) Kolmas sektori, järjestöt Hoitaja vastaanotto tt Jalkautuva erikoislääkäri ML Vesterinen

13 13

14 14

15 ASIAKASOSAAMISESSA MUUTOS: o o o o Asiakkaiden id kohtaamisessa on siirrytty tautikeskeisyydestä tik k i tä kohti elämä- ja voimavarakeskeisyyttä sekä oirepuheesta kohti tunnepuhetta Vastaanotolla t etsitään asiakkaan voimavarat, joiden avulla tämä ä pystyy toimimaan vaikeissakin tilanteissa Hoitomalliin sisältyy myös hoidon ja palvelujen koordinointi eli sopiminen työnjaosta ja hoitovastuusta sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Tiimityöskentelyä y yli organisaatiorajojen j -> toteutuu hoito- ja palveluketjun saumattomuus ja palveluprosessin sujuvuus 15

16 Asiakaslähtöisyyden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden yhdistäminen (= asenne) -> KOULUTUKSESSA OPITTAVAA - omahoidon valmennus ja tuki, terveyden edistäminen - asiakaslähtöinen ajattelu työorganisaatiolähtöisen tilalle - kustannustietoisuus, talous- ja yhteiskuntaosaaminen - laadun tuottaminen, perehdyttämisosaaminen Pirkko Routasalo & Kaisu Pitkälä

17 MISTÄ OSAAMINEN JA AMMATTITAITO KOOSTUU? (Vesterinen ML 2002, Heinonen S. 2010) 1. Yleiset työelämävalmiudet koskee kaikkia läpi työelämän 2. Alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinta koskee kaikkia alalla toimijoita, syvyyseroja 3. Oman alan erityisosaaminen syntyy koulutusohjelman perusteella 4. Sosiaalinen osaaminen sijoitettu projektinosaamistarpeissa kontekstiin 5. Ydinosaaminen organisaatiokohtaista, työkokemukseen ja työyhteisön omaan asiantuntijuuteen perustuvaa ainutlaatuista osaamista (kilpailukyvyn perusta 17

18 OSAAMISVAATIMUKSISSA JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEISSA HUOMATTAVA, ETTÄ sote-ennakoinnin tuloksissa on kuvattu vahvistettavat tai uudet osaamistarpeet useimmissa kohdissa kyse opintojaksojen sisällön uudistamisesta harvemmin kokonaan k uusista opintojaksoista i t tai sisällöistä tai kasvaneista olpintopisteistä näin ollen uudet osaamistarpeet eivät vie tilaa muilta opintojaksoilta 18

19 YLEISTEN TYÖELÄMÄVALMIUKSIEN KEHITTÄMISTARPEET (kaikki ammattiryhmät) 1. ASIAKASLÄHTÖINEN AJATTELU JA TOIMINTA Asiakasosaaminen: vuorovaikutustaidot, ihmissuhdetaidot, dialoginen vuoropuhelu, kuuntelu, voimavarojen selvittäminen Kunnioittava asenne ja arvokasvatus asiakkaita ja omaa työyhteisöä kohtaan (vastuullisuus, tunnollisuus) Alaistaidot ja työyhteisöosaaminen y 2. TIIMI- JA VERKOSTOTYÖ Tiimityötaidot, it id t oman vastuun kantaminen, ammatillinen vuorovaikutus Itsensä johtaminen alueella, josta vastaa tiimityössä Verkostoituminen ja moniammatillisuuden ymmärtäminen 19

20 ALAN PERUSOSAAMISEN JA KOKONAISUUDEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET (kaikki ammattiryhmät) 1. PALVELUJÄRJESTELMÄN HALLINTA Sote-alan palvelu- ja toimintajärjestelmän kokonaisuuden hallinta Kehitteillä oleviin uusiin toimintamalleihin tutustuminen Palveluohjauksen l osaaminen em. palvelujärjestelmän l j l ä tuntemuksen t perusteella; lisäksi monimuotoisten asiakasryhmien palveluohjaus Verkosto- ja kumppanuusosaaminen sekä verkostojohtaminen Moniammatillinen työskentely Esimiestyö, johtamisosaaminen Monikulttuurisuusosaaminen erityisesti omalla alalla 2. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN ROOLITUS JA TOIMINNAT Terveyden ja hyvinvoinnin i i edistämisen i kokonaisuus: k hyvinvointistrategiat i t t i t ja kunkin oman työ osana kokonaisuutta Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen osaaminen / tieto ja menetelmät 20

21 TERVEYSVALMENNUSPUHE JA TAIDOT sekä työmenetelmät terveydenedistämisen tilalle - Yksilö itse päättää ja ratkaisee, mitä menetelmiä käyttää omahoidossaan - Toinen tärkeä koulutukseen sisällytettävä asia on kyky tukea asiakasta/ potilasta tiedolla, kannustamisella, kuuntelulla ja yhdessä suunnittelemalla voimavarojen mukaan - Koulutukseen työskentelytapojen muutos vanhasta tavasta, jossa ammattihenkilö suunnilleen päättää potilaan puolesta ja määrää mitä tehdään - Kokonaisuudessa olisi otettava huomioon myös työterveyshuollon samat toimintamallit (esim. Työkuntokeskus) ja Kelan työvoiman palvelukeskus (työhön valmentaminen) 21

22 ALAN PERUSOSAAMISEN JA KOKONAISUUDEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET. 3. KEHITTÄMISVALMIUDET Kehittämisosaaminen, uuden ideointi, laatutyö kehittämistyön ymmärtäminen osana perustehtävää (ei siis lisätehtävä!) Sen ymmärtäminen, mitä kaikkea kehittämisellä tarkoitetaan (laatutyö, prosessien kehittäminen, asiakaslähtöisyyden parantaminen, kustannustehokkuuden parantaminen, työnjaon kehittäminen, mittaaminen, arviointi jne.) Muutoksiin sopeutuminen, muutoshalukkuus Oman ammattitaidon ja alan kehittäminen Kyky ymmärtää palvelut myös tuotteina Kyky y ymmärtää mittareita, mittaamista ja toiminnan arviointia Laadun kehittäminen Prosessien lukutaito ja niiden käyttäminen kehittämisen ja tasalaadun työkaluina 22

23 ALAN PERUSOSAAMISEN JA KOKONAISUUDEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET. 4. TALOUDEN PERUSTEET JA YMMÄRRYS YRITTÄJYYDESTÄ Talouden perusteiden tuntemus ja liiketoimintaosaaminen sovellettuna sotealalle Sote-alan yrittäjyysosaaminen, i yksityissektorilla i kt ill osaaminen Yhteiskunnallinen osaaminen (miten yhteiskunnan tilanteet vaikuttavat asiakkaisiin, omaan alaan, käytettäviin resursseihin jne.) 5. JOHTAMISTAIDOT / ESIMIESTAIDOT Ammatillisen päätöksenteon taidot Ohjaus- ja opetusosaaminen (opiskelijat, henkilöstö) Johtamisosaaminen ja sen uusina haasteina muutosjohtaminen, kustannustehokkuuden johtaminen, henkilöstöjohtaminen, rekrytointiosaaminen, osaamisen tunnistaminen Johtamisosaaminen hoitajan omana urapolkuna (syväosaamisen aluetta) 23

24 ALAN PERUSOSAAMISEN JA KOKONAISUUDEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET 6. VANHUSTYÖN PERUSOSAAMINEN Huomattava, että kaikilla on vanhuksia asiakkaana! Vanhenevien ja ikääntyneiden asiakkaiden kohtaamisen ja hoidon taidot: geriatrinen perusosaaminen, tiedot ikääntymisestä ja ikääntyneiden sairauksista ja hoidosta, taidot kehittää kotona tapahtuvan hoitotyön toimintamalleja ja kuntoutusta Vanhussosiaalityön perusosaaminen (ei vain fyysisiä, vaan myös sos. ongelmia ja palvelutarvetta) Sitoutuminen kuntouttavaan aa hoitotyöprosessiin osess ja kyky y soveltaa sitä niin, että kuntouttava ja omahoitoon kannustava ja tukeva ote ulottuu vanhustyössä kotiin asti (vanhuksen kannustaminen tekemään itse on HYVÄ asia) Pitkäaikaissairaiden hoitomallin tuntemus kotihoidossa ja omahoitajan tehtäväkokonaisuuden tuntemus, oman ammattiryhmän tehtävä mallissa Ryhmähoidon ja ohjauksen menetelmät 24

25 ALAN PERUSOSAAMISEN JA KOKONAISUUDEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET 7. PITKÄAIKAISSAIRAUKSIEN TUNTEMINEN, HOITO JA HOITOON- OHJAUSOSAAMINEN Diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, astma, reuma, lihavuus, liikkumattomuus, muistisairaudet ja muistikuntoutus Ehkäisy, tunnistaminen, hoito, hoidon koordinointi, palveluohjaus, terveydenedistäminen ote Pitkäaikaissairaiden hoitomallin hallinta ja soveltaminen eri asiakasryhmiin Mielenterveys- ja päihdetyön perusosaaminen hallitsee puheeksi ottamisen menetelmät ja osaa palveluohjauksen osaa arvioida oman toimintansa taloudelliset seuraamukset ja vaikuttavuuden osaa soveltaa 25

26 ALAN PERUSOSAAMISEN JA KOKONAISUUDEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET 8. ATK-OSAAMINEN JA SÄHKÖISTEN TOIMINTAJÄRJESTELMIEN HALLINTA Uuden tietotekniikan, atk-ohjelmistojen käytön ja terveysteknologian osaaminen tai tunteminen Omat ja valtakunnalliset lli t järjestelmät j ät (eresepti, earkisto, Aki ekatselu) E-asiointi hyvinvointiohjauksessa Asiakaspalvelu ja ohjaus sähköisillä järjestelmillä j (ajanvaraus, peruutukset, omahoitolomakkeisto, terveyskansion käyttö ja sen avulla potilasohjaus) Turvallisuusosaaminen ja tietoturvallisuuteen liittyvää osaaminen 26

27 Pitkäaikaissairaiden hoitomallin edellyttämät OSAAMISVAATIMUKSET Yhteiset asenne, asiantuntemus ja kokemus vuorovaikutustaidot, potilaan kohtaaminen ja kuuntelu, ohjaustaidot hallitsee terveyshyötymallin/ pitkäaikaissairaiden ik i i id hoitomallin ja tietää tää sen tuloksista lääketieteellinen osaaminen (kansansairauksien perusosaaminen, tunnistaminen ja palveluohjaus) oman prosessin tunteminen (omat tehtävät ja pitkäaikaissairaiden hoitomallin prosessina) taito kohdata asiakas hänen yksilöllisistä i lähtökohdista hdi t käsin palveluosaaminen tiimityötaidot sen sisäistäminen, että kehittäminen on osa perustyötä (eikä pelkästään hankkeissa vaan arjen pienissä teoissakin) omasta jaksamisesta huolehtiminen hti i 27

28 PITKÄAIKAISSAIRAIDEN HOITOMALLI: OSAAMISVAATIMUKSET Sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja/ vanhuspalveluissa lähihoitaja vuorovaikutustaidot, kuuntelutaito (dialogiosaaminen) potilaan saaminen huomaamaan omien elintapojensa muutostarpeet, mahdollisuudet itse vaikuttaa omaan terveyteensä luottamuksen syntyminen y hoito- ja ohjaussuhteeseen (ollaan potilaan asialla, hän päättää) hoidon yksilöllinen räätälöinti (hoitosuunnitelmaosaaminen) toivon luominen, pelkojen lievittäminen (kannustusosaaminen) sydänsairauksien osaamista kaikille perusosaamisena, ei vain sydänhoitajan osaamisena vastuu hoidon koordinoinnista kokonaisuutena vahva ja selkeä ammatti-identiteetti (oman osaamisen tunteminen ja samalla omien rajojen tunteminen, organisaation edustajana toimiminen, ammattiylpeys) laaja-alainen ajattelutapa kolmannen sektorin ja yhteistyömahdollisuuksien tunteminen ja hyödyntäminen muiden palvelujen tunteminen osana hoidon kokonaissuunnittelua (liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut) oman työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito työelämän pelisääntöjen hallinta 28

29 Kokonaisuudessa huomioitava myös mielenterveys- ja päihdepotilaat, joilla fyysisen sairauden hoito jää saamatta huomattavan usein pitkäaikaissairaiden hoitomallia aletaan soveltaa myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa -> care manager voi yhdistää fyysisen (somaattisen) hoidon ja psyykkisen hoidon ja koordinoida niitä, lääkitystä yhdessä lääkärin kanssa ja valmentaa elämänhallintaan - näillä potilailla saattaa olla esim. elämän perusasiat, kuten ruoka, asunto, yms. retuperällä Verkosto-osaaminen ja rajapinnoilla työskentely Asenne: haastava asiakas on haaste eikä ongelma 29

30 Osaamisvaatimukset Lähihoitaja puhelinpalvelu ja palveluosaaminen» potilaan kohtaaminen, asiakaslähtöisyys, kuuntelu,, tilanteen haltuun ottaminen, haastatteluosaaminen/ oikeiden asioiden kysyminen hoidon tarpeen arviointi-> ohjaus prosessissa oikealle henkilölle kirjaaminen laboratoriokokeisiin lähettämisessä oikeiden kokeiden valinta hoitosuosituksen mukaan (atk-ohjelman osaaminen) vahva ja selkeä ammatti-identiteetti, oman osaamisen tunteminen, omien rajojen tietäminen, ammattiylpeys oman työkyvyn y y ja hyvinvoinnin ylläpito työelämän pelisäännöt Lääkäri tiimityötaidot konsultointiosaaminen asiakaslähtöisyys hoitosuunnitelmassa ja sen toteutumisessa 30

31 ASIANTUNTIJAHOITAJAN VASTAANOTTOIHIN TARVITTAVA OSAAMINEN Vahva substanssiosaaminen (esim. reumasta, diabeteksestä jne. ) Lääkehoito-osaaminen ja pätevyys Itsenäisen vastaanoton pitäminen Puhelinneuvonta Pitkäaikaissairaiden potilaiden hoito, seuranta ja ennaltaehkäisevä työ omalla erityisalueella Sähköiset järjestelmät sekä niiden käyttö hoidossa ja vuorovaikuksessa 31

32 OSAAMISTARPEET ITSENÄISELLÄ HOITAJAVASTAANOTOLLA Substanssiosaaminen tavallisimpien infektiosairauksien hoidon tarpeen arviointi, ohjaus ja lääkehoito rajattu lääkkeenmääräämisoikeus ja lääkehoito-osaaminen omahoitajana toimiminen: kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy, hoidon tarpeen arviointi ja seurannasta sekä lääkehoito ja lääkkeetön hoito saattohoidot ja muu kotona tapahtuva, osin tehostettu hoito terveyden edistäminen avoterveydenhuollossa Menetelmäosaaminen lääkäri-hoitajatyöparityöskentely y y tai tiimissä työskentely y lääkäri-hoitajayhteistyön työprosessi ja työnjako ryhmähoidon ja ohjauksen toimintatavat ja soveltamisalueet ennalta ehkäisevä työ puhelinneuvonta valtakunnallisen verkkokonsultoinnin hyödyntäminen Lastensuojeluosaaminen ennalta ehkäisevän lastensuojelun rooli, moniammatilliset kumppanit, hyvinvointistrategian ja lastensuojelusuunnitelman mukaiset vastuut, kumppanit ja verkostot ja niiden tehtävät ongelmien syiden ymmärtäminen ja niihin puuttumisen työmenetelmät lapsista huolehtiminen vanhempien sairastaessa 32

33 ERIKOISSAIRAANHOIDON ERITYISOSAAMISTARPEET TULEVAISUUDESSA (Nurminen Raija; Turun amk:n alaprojekti) Kriittisiä menestystekijöitä Strategiajohtoisuus, toiminnan läpinäkyvyys ja päätöksenteon tuki Asiakas-/potilaslähtöisyys, ennaltaehkäisevän toiminnan painottuminen ja tehokkaat toimintamallit, Yhteistyön ja yhdessä tekemisen saumattomuus Johtamisen kehittäminen, i Tarvittavan osaamisen kehittäminen Tuloksellisuus ja jatkuvan toiminnan kehittäminen Suunnitteluosaaminen, resurssitarpeen arviointi ja kohdentaminen Tulevaisuuden henkilöstötarpeiden id tunnistaminen, t i uusien roolien ja toimenkuvien i sekä yhteistyöryhmien uudelleensuunnittelun ja muotoutumisen suunnittelu Yksityiskohtaisia vahvistettavia ja päivitettäviä osaamisalueita haavahoito lääketurvallisuus päihdeohjaus terveyden edistäminen seksuaaliterveys syöpäpotilaan tiedollinen ja /tai psykososiaalinen tuki hoitopolun eri vaiheissa Erikoissairaanhoidon erityisosaamisen tarpeita ennakoitu Turun amk:n alaprojektissa Ks. 33

34 OSAAMISTARPEET VANHUSTYÖSSÄ VANHENEMISPROSESSIN SYVÄLLINEN TUNTEMINEN fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, hengellinen ja kulttuurinen vanheneminen gerontologinen monialainen tietoperusta, gerontologien hoito ja sosiaalityö vanheneminen ja sairaudet ravitsemus ja toimintakyky MUISTIHÄIRIÖT dementoivien sairauksien eri muodot ja niiden tunnistaminen auttamismenetelmät muistisairauksien erityisosaaminen, lääkkeettömän hoidon hallinta VOIMAVARALÄHTÖINEN VANHUSTYÖ ikääntyvän kokonaisvaltainen kohtaaminen toiminta ja fysioterapian menetelmät voimavaroina kulttuuri voimavarana MEDIKALISAATIO lääkehoidon perustelut ja etiikkaa geriatrinen lääkehoito lääkkeettömät hoitomuodot ylihoitaminen ja ylilääkintä alihoitaminen ja lääkitseminen PALVELUOHJAUSOSAAMINEN ikääntyvän hoitamisen sosiaalistaloudelliset oikeudet ja etuudet palvelujärjestelmät ja palveluketju, julkinen, yksityinen ja 3. sektori lisäksi yrittäjyys ja kilpailuttaminen muuttuvissa palvelurakenteissa vanhusten mielenterveys ja päihdetyö vanhenevan ja kuolevan sielunhoitotyö KULTTUURINEN VANHUSTYÖ SAATTOHOITO KOTONA 34

35 LÄHIHOITAJAN TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET YLEISELLÄ TASOLLA Perustehtävänä edelleen asiakkaan tai potilaan päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Tulevaisuudessa asiakkaan tai potilaan 1) tarpeiden arviointiin perustuva 2) suunnitelmallinen 3) terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja sen osana 4) asiakkaan omahoidon ja itsestä tä huolehtimisen hti i edistäminen. i Tulevaisuuden osaamistarpeissa painottuu laaja-alaisuus. Toimintaympäristön muutokset muuttavat myös toimintatapoja ja asettavat odotuksia dialogisille vuorovaikutus- ja ohjaustaidoille sekä ammatilliselle kasvulle ja oppimiselle -> voi vastata uuden työnjakomallin mukaisesti uusista tehtävistä tä (esim. pitkäaik.sair.malli) ik i 35

36 LÄHIHOITAJAN UUDET OSAAMISTARPEET Yleiset ja kokonaisuuden hallinnan osaamistarpeet Asiakasosaaminen: Asiakaslähtöinen ajattelu ja toiminta, ohjausosaaminen vähintään omaan asiakasryhmään liittyvät uusiutuvat hoito- ja palveluprosessit Monikulttuurisuusosaaminen i i Kulttuurien tuntemus ja kulttuurien välinen toiminta, kotouttamisprosessin ja maahanmuuttajia koskevan lainsäädännön tunteminen Terveyden edistäminen, i toimintamallit i t ja työmenetelmät, t kumppanit Verkosto-osaaminen ja moniammatillisuusa avopalveluissa Sote-alan yrittäjyys, yrittävä asenne Uudet sähköiset järjestelmät, ä apuväline- ja teknologiaosaaminen ja omaan työhön liittyvien ohjelmien käyttö Ammatillinen erityisosaaminen Ammatillinen erityisosaaminen Diabetes-osaaminen: ennalta ehkäisy ja valistus, heikot signaalit, omahoito Mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen Vanhustyön osaaminen: ikääntyvien sairaudet, sosiaaliset etuudet, palveluohjaus Tiedonhakutaidot ja oman ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen Laajat työnkuvat 36

37 Lähihoitajan täydennyskoulutustarpeet vanhuspalveluita varten: Lisäosaamista tarvitaan Terveyshyötymallin tuntemisesta ja omahoitajana toimimisesta, - asiakkaan kohtaaminen, kansansairauksien tunnistaminen ja hoito, kuuntelu u ja palveluohjaus, labralähetteet, a kyky y tunnistaa omat rajat ja hakea apua Muistihäiriöistä Mielenterveys- ja päihdeongelmista Saattohoidosta Ikäjohtamisesta Hengellisestä työstä ja sielunhoidosta Vertaistuesta Omaishoidon tuesta Verkostotyöstä t tä avopalveluissa l Sairaiden vanhusten perushoitotyöstä, erityisesti demantiasta ja lääkehoidosta 37

38 AMMATILLINEN ERITYISOSAAMINEN AIKUIS-, NUORISO- JA VANHUSSOSIAALITYÖSSÄ Työvoiman palvelukeskusten työnjako sote-kela-työ- ja elinkeinotoimistot Prosessien kuvaaminen, roolituksen ja rajapintojen aukikirjaaminen sosiaalityöntekijöitä ja etuuskäsittelijöitä varten Keinot köyhyyden ja syrjäytymisen sekä pitkittyneen työttömyyden sosiaalisten ja psyykkisten ongelmien ja moniongelmaisten asiakkaiden auttamiseen ja palveluohjaus Nuorisososiaalityön uudet piirteet, mm. sosiaalinen media nuorisotyön välineenä opetukseen (tietoa ja menetelmäosaamista siitä, miten erilaisissa tilanteissa menetellään, miten puututaan nettiasiakkaan ongelmaan, annetaan ohjausta ja ehdotetaan palvelujen piiriin hakeutumista Vanhussosiaalityö ja sen integrointi muuhun vanhuspalveluun sekä siinä tehtävä palveluohjaus, moniammatillinen yhteistyö ja palveluprosessien mukainen toiminta - em. Asiata on opittava koulutuksen aikana mieltämään osaksi v anhuspalveluja Sosionomien tulee osata myös terveydenhuollon perusasioita 38

39 AMMATILLINEN ERITYISOSAMINEN VAMMAISPALVELUISSA Henkilökohtaisten avustajien organisointi vammaisille Avopalvelujen tukeminen: Vammaisten tuetun tai itsenäisen asumisen lisäämiseksi vammaisten oman toimintakyvyn vahvistaminen ja kokonaisvaltaisen kuntouttavan työotteen omaksuminen Ohjaus- ja seurantaosaaminen yhteistyössä henkilökohtaisen avustajan kanssa Asiakkaalle sopivan asumismuodon arviointi ja siihen liittyvän elämäntilanteen muutoksen hallintaan tarpeellinen tuki ja taito valmentaa itsenäiseen asumiseen Työote: Hoitohenkilöstöltä odotetaan entistä vahvempaa sosiaalista ja lääkinnällistä kuntouttavaa ja vammaista itseään kannustavaa työotetta Vammaisen oman toimintakyvyn vahvistaminen kokonaisvaltaisella kuntouttavalla työotteella Vammaisten apuna olevan teknologian tuntemus ja tieto-taito opastaa vammaista sen käyttöön Uusien työtapojen mukaisen toiminta: tietokoneet kotikäynnillä kirjaamiseen 39

40 AMMATILLINEN ERITYISOSAMINEN LASTENSUOJELUTYÖSSÄ UUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄN TUNTEMINEN Perhekeskukset hyvinvointineuvolat jne. Palvelut kootaan lapsen ja perheen ympärille Perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualue MONIAMMATILLISUUS edellyttää kaikilta lastensuojelu- ja muiden lakien tuntemista ja niiden mukaan toimimista (myös koulut, päiväkodit) Lastensuojelullinen ja perhekeskeinen työote lastensuojelun ulkopuolellakin (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, varhaiskasvatus) Ennaltaehkäisevän Perhelaki tulee voimaan (perhesijoitukset ensisijaisia) Kotoutumislalki voimaan (kohdentuu koko mamuväestöön) MENETELMÄOSAAMINEN KRIISITILANTEISSA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN TIETOA JA OSAAMISTA VAMMAISISTA LASTENSUOJELUASIAKKAINA, vammaisen lapsen hyväksikäytön ehkäisy ja tunnistaminen, puheeksi ottaminen, heikkojen signaalien havaitseminen MONIKULTTUURISTA OSAAMISTA ASENNOITUMINEN TYÖAIKAAN (EI 8-16 VAAN VUOROTYÖTÄ) KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT, PERHETYÖ 40

41 MITÄ OPITTAVAA YKSITYISSEKTORILTA Listautuminen hoitajavastaanotoille osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen Tuloksellisuuden mittarit mittaavat tulosta, eivät tekemistä henkilöstö voi oikeasti vaikuttaa mitattaviin asioihin Asiakaslähtöisyys hoitamisen tilalla asiakkaan palvelu Laatu ratkaisee laatutyö on arjessa joka päivä asiakas ja omaiset äänestävät jaloillaan, kun palvelusetelit lisääntyvät Työhyvinvointi imutekijä Kannusteet, tulospalkkaus Johtaminen ja esimiestyö keskeistä onnistumisessa ja hyvinvoinnissa Kustannustietoisuus ja yrittäjämäinen toimintatapa tulokaskursseilla jokaiselle 41

42 VARHAISKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI Lähihoitajakoulutuksen it t k oma ensimmäisen vuoden jälkeen eriytyvä koulutusohjelma varhaiskasvatustyötä varten Sosionimien (AMK) ja kasv.tiet.kandien, joilla lto-koulutus, työnjaon selkiyttäminen siten, että vahvuudet tulevat oikein käytetyiksi Sosionomi(AMK)- tutkinnon suorittaneille oikeus suorittaa lisäkoulutus, joka antaa siopetuskelpoisuuden Mahdollisuus suorittaa LTO-kelpoisuus myös täydennyskoulutuksena Muuten: katso ystävällisesti 42

43 43

44 ENNAKOINNIN MALLI 3 tasoa E N N A K O I N T I V E R K O S T O OPH/ OPM johtaminen ja ohjaus 1) OLEMASSA OLEVA ENNAKOINTITIETO 2) TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI T V. ASIANTUNTIJARAATI megataso ALUEELLISET ASIANTUNTIJAT JA YLIN JOHTO EDELLÄKÄVIJÄT makrotaso Marja-Liisa Vesterinen, SOTE-ENNAKOINTI 3) LYHYEN TÄHTÄIMEN LÄHIENNAKOINTI Opettajat ja työelämä C&Q:n soveltaminen ops työhön 3 vuoden välein mikrotaso 44

45 OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINNIN MALLI E N N A K O I N T I V E R K O S T O OPH johtaminen ja ohjaus 1) OLEMASSA OLEVA ENNAKOINTITIETO KOUL.ORGANISAA- TIOIDEN ENNA- KOINTIVERKOSTO 2) TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI V. VALTAKUNNALLINEN ASIANTUNTIJARAATI - megataso ALUEELLISET ASIANTUNTIJAT JA YLIN JOHTO EDELLÄKÄVIJÄT ENNAKOINTIVERKOSTON NIMEÄMINEN, VALTIONAVUSTUS JATKUVA TUTKIMUS JA SEN TUOTTAMA ENNAKOINTITIETO aiempi ennakointitieto, tutkimustieto, dokumentit, artikkelit, toimintaympäristöanalyysi ASIANTUNTIJARAATI (valtakunnall.) megataso,,globaali avoin edelfoi, topdown haastattelut, focusgroup sosiaalisen median suljettu ryhmä määräaikainen, 2. kierrosta 3 5 vuoden välein ennakointi ALUEELLISET ALAN ASIANTUNTIJAT, YLIN JOHTO, EDELLÄKÄVIJÄT trendit, j oilla muutos tehdään - makrotaso - aluetaso rakenteelliset ja ammatteihin liittyvät muutokset, uudet osaamistarpeet osallistuminen asiantuntijaraadin 2.kierrokseen 3) LYHYEN TÄHTÄIMEN LÄHIENNAKOINTI Opettajat ja työelämä C&Q:n soveltaminen ops työhön 3 vuoden välein mikrotaso LÄHIESIMIESTEN HAASTATTELUT lyhyen tähtäimen uudet osaamistarpeet välitön soveltaminen > soveltuu sisältöjen rikastamiseen, uudistamiseen ja lyhytkoulutukseen, mutta megatieto jää puuttumaan 45

46 TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI V 1. KOULUTUSORGANISAATIOIDEN VERKOSTO OPH/OPM nimeää haun perusteella koulutusorganisaatiota ja verkoston pj:n yliopistot ja korkeakoulut, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen edustajat, kaikki alat edustettuina tulevaisuuden ennakoinnin viitekehys, suunnittelu ja toteutuksen vastuu asiantuntijaraadin ja alueellisten haastateltavien kokoaminen ja siihen liittyvä työnjako aineistojen analyysit, tulokset, johtopäätökset tulosten vieminen tulevaisuuden ennakoinnin tietokantaan 2. ASIANTUNTIJARAATI valtakunnantason asiantuntijoita (verkoston sisäisen työnjaon mukaan asiantuntijaraateja kootaan kaikille aloille, joita verkosto ohjaa työnjakonsa mukaisesti) keskustelu sosiaalisen median suljetussa ryhmässä verkoston antamista teemoista tavoitteena tulevaisuuden vision, megatrendien, muutosten ja haasteiden esiin tuominen ja toisella kierroksella kaikesta aineistosta syntyneiden tulosten, johtopäätösten ja suositusten arviointi 3. ALUEELISET ASIANTUNTIJAT, YLIN JOHTO, EDELLÄKÄVIJÄT oman alansa ylintä johtoa ja asiantuntijoita, alan edelläkävijöitä, joita haastatellaan (face to face tai sosiaalisessa mediassa) kuvaavat trendejä, joilla asiantuntijaraadin ennakoimat muutokset toteutetaan : rakenteelliset muutokset palvelujen l muutokset, t ammatteja koskevat k muutokset, t uudet osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämisehdotukset Marja-Liisa Vesterinen, SOTE-ENNAKOINTI 46

47 LÄHIENNAKOINTI V OPH C&Q-tietokannan hallinnoija ylläpitää tietokanta, johon kootaan kaikkien oppilaitosten osaamistarvekartoitusten tulokset eli kvalifikaatiot jaoteltavissa esim. toimialoittain, ammattiryhmittäin ja haastatellut yritykset voivat saada sieltä omat yrityskohtaiset raporttinsa KOULUTUSORGANISAATIOT henkilöstö organisaation sopimalla tavalla toteuttaa haastattelut työpaikoilla vie tulokset tietokantaan Marja-Liisa Vesterinen, SOTE-ENNAKOINTI 47

48 KIITOS MIELENKIINNOSTA JA AURINKOISIA PÄIVIÄ! Väliraportti 2009 Loppuraportti 2011 ja artikkelit kukin erikseen Saatavissa myös kirjana, ota yhteyttä!