SOTE-ENNAKOINTI-projekti

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämispäivät SOTE-ENNAKOINTIprojekti Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht., kauppatiet.lis. Tutkimusjohtaja SOTE-ENNAKOINTI-projekti Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ennakointi Valtakunnallinen ESR-hanke, jossa osarahoittajana OPH Kuntarahoitukseen osallistuvat koulutuskuntayhtymä, Lappeenrannan kaupunki ja E-K sosiaali- ja terveyspiiri Kesto: Kustannusarvio: Laadullinen tutkimus, ennakoinnissa sovelletaan Delfitekniikkaa Proj.pääll. tutkimusjohtaja, FT, KTL Marja-Liisa Vesterinen Projektiryhmässä opetushenkilöstöä amo, aiko ja 5/09 asti Saimaan amk, yhteistyökumppani soster Lpr-Imatra, Ekshp, yksityissektori maakunnassa 1

2 Valtakunnallisuus projektissa Syksystä 2009 alkaen 1. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa - yhteistyökumppaneina TYKS ja Satakunnan shp sekä Turun, Satakunnan ja (Pohjois-Karjalan) amk:t ja Tampereen ja (Oulun seudun) ammattiopistot alkaen 2. Sote-haastattelut 2. kierros Vantaa, Ylivieska, Espoo, Tampere, Oulu, Kouvola. - syvennytään testaamaan ensimmäisen kierroksen tuloksia ja johtopäätöksiä 3. Päivähoidon ennakoinnissa verkostoituminen maan 16 suurimpaan kaupunkiin - käynnistynyt SOTE-ENNAKOINTI-PROJEKTIN TUTKIMUSONGELMAT 1.Miten sote-ala ja varhaiskasvatuspalvelut muuttuvat tulevaisuudessa? 2. Miten palvelurakennetta, työprosesseja, henkilöstörakennetta ja ammattiryhmien välistä työnjakoa tulee uudistaa? Mitä ovat kehittämistarpeet ja muutokset palvelurakenteissa ja -prosesseissa ammattiryhmien välisessä työnjaossa ml. tehtäväsiirrot uusien ammattiryhmien syntymisessä teknologian käyttöönotossa? 2

3 TUTKIMUSONGELMAT jatkoa 3.Mitä osaamista tarvitaan alan eri tehtävissä, myös erilaisissa avustavissa tehtävissä? Miten osaamistarpeet muuttuvat? Mitä rekrytointimuutoksia edellä olevasta seuraa työelämässä sote-alalla ja varhaiskasvatusalalla? henkilöstörakenteen muutoksia, uusia ammatteja 4.Miten uudistuva lainsäädäntö ja muut uudistukset vaikuttavat osaamistarpeisiin ja ammattirakenteisiin? jo työssä olevien täydennyskoulutustarpeisiin ammattirakenteisiin ja työnjakoon? tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmiin? TUTKIMUSONGELMAT jatkoa 5. Miten sote-alan ja varhaiskasvatuksen työpaikoilla tulisi vastata monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajaväestön tarpeisiin? - tarpeet palvelujen tuottamisessa ja toisaalta mamu-väestön kouluttamisessa sote-alalle 6. Mitä koulutuksen uudistamistarpeita seuraa kaikesta edellisestä? 3

4 Tutkimuksen toteutus Etelä-Karjalassa syksy 2008-kevät Asiantuntijaraadin haastattelu: viitekehys ja tulevaisuuden visio 2.Haastattelut erikoissairaanhoitoon: lääkärit, osastonhoitajat 3.Haastattelut sos.- ja terveystoimi Lpr ja Imatra: Vanhuspalvelut: osastonhoitajat pitkäaikaissairaanhoidossa ja vanhainkodeissa/ palveluasumisessa, kotihoidon esimiehet ja osastonhoitajat Sosiaalipalvelut palvelualueittain, johto ja yksiköiden esimiehet Terveyspalvelut: johtavat lääkärit, tk-lääkäreitä, osastonhoitajia, hoitotyön joht. 4.Yksityissektori : Tehostetun palv.asumisen, hoitokotien ja terveyspalveluja myyvän tahon haastattelut 5.Opettajille tehty kysely ohjattuna ryhmäkyselynä ja -vastaamisena 6.Internet-kyselyt Erikoissairaanhoidon ja tk:n lääkärit (oma kysely), osastonhoitajat, apul.osastonhoitajat, yksiköiden johtajia (oma kysely), henkilöstökysely haastateltujen esimiesten alaisille otoksena (oma kysely) 7.Kysely ammattikorkeakouluille ja terveyskeskuksille sekä erikoissairaanhoitoon toteutuneista/ suunnitelluista tehtäväsiirtokoulutuksista, asiantuntijahoitajakoulutuksist ja tehtäväsiirroista 8.Opiskelijat:työssäoppimis- ja harjoittelujaksoilla oppimistehtäviä ja opinnäytetöitä projektin aihepiiristä, mukana keväällä opiskelijaa, syksyllä 2009 n. 40 opiskelijaa Yhteensä n. 580 henkilöä tähän mennessä Aineiston keruun 2. kierros: kehityssuuntien / skenaarion pätevyyden testaaminen 1. ETELÄ-KARJALASSA TOTEUTUNEET HAAST., KYSELYT JA ASIANTUN- TIJARAATI (1. kierros) viitekehys ja visio - haastattelut - kyselyt - analyysi ja tulokset - johtopäätökset / tulevais. skenaariot - suositukset - asiantuntijaraadin käsittely 2. JOHTOPÄÄTÖKSET JA 3. EDELLÄKÄKÄVIJÖI- TULEVAISUUDENKUVA DEN TOTEUTUKSET - keskeinen muutos, josta kysytään lisää - 2. kierroksen asiantunt.raadit J O H T O P Ä Ä T Ö K S E T Terv.- keskus Perhe-ja sos.palv. Vanhuspalv:t Sähköinen toim.järj. ja teknol. XXX -Tk +amk Kaupunki 1 Kaupunki 2 jne SHP 1 ja 2 4

5 Tulosten ja johtopäätösten esittelyä tutkimusongelmittain - syksyn 2008 ja kevään 2009 aineistosta - tutkimusryhmän omasta havainnoinnista ja toimintaympäristön muutosten seurannasta sekä ennakoinnista - asiantuntijaraadin toiminnasta Esiin tulleita muutoksia ja johtopäätöksiä tutkimusongelmaan no 1: I PALVELURAKENNE JA PROSESSIT SEKÄ TYÖNJAKO 1. Palvelu kootaan asiakkaan ympärille - ajattelua ohjaa asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus sekä henkilöstön valmius ja valtuutus uudistaa 2. Siirtymää entisistä rakenteista uusiin - esim. erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tai vanhuspalveluihin jne. -> uusi työnjako organisaatioiden kesken ja uusi erikoistuminen -> ensin osaamisen varmistus!(esim.tehtäväsiirtokoulutukset 2 seur. diaa) -> keskittyminen omaan tehtävään osaamispohjaiseksi ja asiakaslähtöiseksi -> uudet palveluprosessit kuvattava -> prosessien rajapinnat huomion kohteeksi! -> uudet ammatit kuten palveluohjaajat 5

6 TEHTÄVÄNSIIRROT JA UUDET YHTEISTYÖMUODOT LISÄKOULUTUKSEN PERUSTEELLA - pohjana valtakunnallinen muutossuunta lääkäriltä hoitajalle, mutta myös muiden ammattiryhmien välillä - haastattelujen ja kyselyjen tulokset lähes 40 muutosehdotusta tehtäväsiirroista ja työnjaon muutoksista - liikkeelle strategisesti tärkeistä potilasketjuista - tehtäväsiirtokoulutuksen valtakunnallinen formaatti työn alle Johtopäätökset ja suositus terveyskeskuksen toimintamalliksi koottu lääkäri-hoitajatyöparin pohjalta (seur. dia) - sisältää samalla suosituksen hoitajavastaanotoista ja suosituksen tarvittavan lisäkoulutuksen toteutuksesta Tutkimustulos: Ammattiryhmien välisten tehtäväsiirtojen ja työnjaon muutostarve ja -suunta terveyskeskuksissa 1. Omalääkäri- omahoitajatyöparit KOULUTUSTA!!! 2. Hoitajavastaanotot (asiantuntijahoitajat pitkäaik.sairaille) KOULUTUSTA!!! 3. Päiväpäivystysmalli KOULUTUSTA!!! - matalan kynnyksen päiväpäivystys (vrt.toimiva tk-ohjelma), myös mielenterv.palveluun -> hoitajien mielenterv.- ja päihdeosaaminen - call centerin tarpeen arviointi ja uudistaminen /tulee tarpeettomaksi -> sen resurssit kohdistetaan uudelleen - STM:n hahmotus: vastuuhoitajalla kokonaisvastuu potilaan omahoidosta, voi uusia potilaansa lääkereseptejä lääkärin ohjeiden mukaan, myös ohjaus taloudellisiin ja sosiaalisiin tukiin - Muutoksissa tarpeen yhteinen koulutus, kirjallinen ohjeistus, työnkuvien uudistaminen ja tiedotus asiakkaille Kysymys 2. kierrokselle: onko tämä yleinen kehityssuunta? 6

7 Esiin tulleita muutoksia ja johtopäätöksiä tutkimusongelmaan no 1: I PALVELURAKENNE JA -PROSESSIT SEKÄ TYÖNJAKO.. jatkuu 3. Siirtymää tulosalueelta toiselle -> esim. terveyspalveluista sosiaalipalveluihin -> uusi organisointi, uudet palveluprosessit, uudet vastuut ja työnjaot, uudet kokonaisuudet, jotka hallittava 4. Laajenemista usealle tulosalueelle -> moniammatillisuus vahvistuu -> yhteinen nimittäjä on asiakas, ei oma organisaatio -> kokonaisuuksien hallinta oleellista 5. Siirtymää ketjussa yhä enemmän avopalveluun ja ennaltaehkäisevään työhön -> kotiin, sähköiseen järjestelmään, asiakkaan omaan vastuuseen asti -> tarvitaan resurssien kohdentamista uudelleen tukemaan siirtymää TUTKIMUSTULOKSIA PROSESSEISTA II PROSESSIEN KUVAAMINEN JA UUDISTAMINEN (palveluprosessit, hoitoketjut, hoitolinjastot) 1. Rajapintojen toimivuuden varmistaminen - Kuvaaminen ei saa päättyä oman vastuualueen reunaan, jos asiakasprosessi jää siinä vielä kesken 2. Vastuiden yksiselitteinen esiin saaminen prosessien kuvaamisessa ja uudistamisessa 3. Prosessien kuvaaminen vielä vaatimatonta laatikkoleikkiä 4. Taito kuvata ja lukea prosesseja sekä kehittää niiden avulla sisällyttävä myös peruskoulutukseen 7

8 Tutkimustuloksia prosesseista jatkoa Suositamme, että * Työyhteisöissä käydään yhdessä läpi kuvaamisen idea mikä merkitys prosessien kuvaamisella on itse työn, työnjaon ja kustannustehokkuuden sekä tulosten parantamiseen ->kuvaamisen tavoite aukeaa ilman prosessikuvauksia ei työn kehittämistä voida selkeästi kohdistaa täsmällisesti ja varmuudella oikeaan kohtaan prosessia * Opetellaan yhdessä ja ohjatusti prosessien kuvaamista asiantuntija + koneen käyttäjä kouluttajina koulutuksellisia työmenetelmiä * Tehdään kuvaamiseen työnjako ei uuvuta ketään vaan sopivan kokoinen urakka kullekin * Kuvaukset kaikkien käytettävissä olevaan toimintajärjestelmään käydään yksikössä yhdessä läpi ja sisäistetään niiden hyöty ja merkitys * Prosessien kuvaamisessa työtä kehittävä ote kuvattaessa arviointi, uuden suunnittelu ja prosessin uudistaminen * Tämä on tehokas keino yhtenäistää ja kehittää palveluprosesseja (hoitoketjuja, hoitolinjastoja) HENKILÖSTÖRAKENTEEN JA AMMATTIRYHMIEN VÄLISEN TYÖNJAON UUDISTAMINEN jatkuu 1. Uudet ammatit 2. Tehtävänsiirrot ja uudet yhteistyömuodot lisäkoulutuksen perusteella 3. Osaaminen oikeaan käyttöön: Työnjaon tarkistaminen koulutuksen ja olemassa olevan osaamisen perusteella ilman lisäkoulutustarvetta - ehdotetut muutokset koskevat erityisesti lähihoitajia: lääkehoitoa, omahoitajuutta, hoitosuunnitelman tekemiseen osallistumista/ vastuuta/ lähihoitajat ja muutenkin lähihoitajien osaamisen ottamista käyttöön - osastonhoitajien työnkuvaa helpotettava työnjaolla ja vahvistettava kehittämis- ja johtamissuuntaan -> varmista koulutus 4. Työnjaon ja vastuun siirto osittain asiakkaalle/ potilaalle teknologian avulla - analyysi kesken, ei vielä johtopäätöksiä eikä suosituksia 8

9 TUTKIMUSTULOS: MUUTOSTARPEITA HENKILÖSTÖ- RAKENTEESSA JA TYÖNJAOSSA SOTE-ALALLA YHTEENVETO: 1. Uusia ammatteja -> uusia koulutusohjelmia ja tutkintoja 2. Uusi työnjako, tehtäväsiirrot ja yhteistyömuodot ammattiryhmien kesken sekä tarvittavat koulutukset 3. Osaaminen oikeaan käyttöön: Työnjaon tarkistaminen koulutuksen ja osaamisen perusteella ilman lisäkoulutustarvetta 4. Prosessit kuvataan uudelleen: Osa prosesseista ulottuu ostopalveluun, sähköiseen järjestelmään, kotiin ja kolmanteen sektoriin Tutkimusongelma 3. MITÄ OSAAMISTA TARVITAAN ALAN ERI TEHTÄVISSÄ, MYÖSERILAISISSA AVUSTAVISSA TEHTÄVISSÄ? Lääkehoitokoulutusta lainsäädännön uudistusten perusteella - kliinisen hoitotyön, (muun muassa hoidon tarpeen arviointiin liittyviä taitoja), lääketieteen ja farmakologian lisäopintoja Erikoissairaanhoidon erityisosaamisen ennakointi alaprojektissamme tuottaa tietoa substanssiosaamisen muutosvaatimuksista- valmis 2010/12 Siirrettävien, yleisten valmiuksien, tietojen ja taitojen osaamisvaatimukset kasvaneet hyvin paljon (valmis osio) Raportoidaan väliraportissa vuoden 2009 loppuun mennessä 9

10 Muita osaamistarpeita ja koulutuksen uudistamistarpeita Uuden terveysteknologian oppiminen sitä mukaa kuin se kehittyy Sähköisiin järjestelmiin ja eri ohjelmiin tutustuminen sitä mukaa kuin niitä tulee Projekti on sopinut paikallisesti, että em. sisällytetään harjoittelu-/ työssäoppimisjaksoille ja että sotepiiri antaa amk:lle, amolle ja aikolle luvan käyttää keskussairaalan opetusluokkaa eri ohjelmiin tutustumiseen opettajan johdolla -> harjoittelijat, sijaisiksi tulevat opiskelijat ja aikanaan valmistuvat osaavat piirin atk-asiat ilman erillistä henkilöstöltä tarvittavaa opetusta Sote-alan kokonaisuuden hallinta ja moniammatillisuuden/ tiimityön hallinta erilaisine yhteistyömuotoineen Tehtäväsiirroista ja lainsäädännöstä johtuvat osaamisalueet Lääkehoidon syvmepi oppiminen Erikoissairaanhoidon uudet osaamistarpeet substanssialueittain Palveluohjauksen osaaminen eri tulosalueiden tarpeisiin Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus ja työmuodot Monikulttuurisuuteen liittyvät asiat -liittyvät erityisesti varhaiskasvatusosaan Jatkotyöstetään : Osaamistarpeita kerätään koko projektin ajan 4. Miten uudistuva lainsäädäntö ja muut uudistukset vaikuttavat osaamistarpeisiin ja ammattirakenteisiin? Miten lainsäädäntö vaikuttaa jo työssä olevien täydennyskoulutustarpeisiin, työnjakoon ja ammattirakenteisiin? Miten lainsäädännön muutokset tulee huomioida tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmissa? Keskustelu jäänyt vielä vähäiseksi, koska odotetuimmat lainmuutokset yhä kesken 10

11 5. Monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajaväestön tuomat haasteet sote-alan ja varhaiskasvatuksen työpaikoille ja koulutukseen? Haastatteluissa ja kyselyissä monikulttuurisuus nousi esiin vain vähän venäjänkielen taitoa hoitajille kotihoidossa on jo venäjänkielisiä hoitajia joitakin, maahanmuuttajien käyttöä lisättävä Lastensuojelussa ja hoitajien työssä: - lasten perushoito laiminlyöty, mamu-äidin mielenterveysongelmat, kasvatuskysymykset (kuritus, dominoivat isoäidit estävät kotoutumista), - vanhempien rooli siirtyy maahanmuuton yhteydessä lapsille, koska he hallitsevat nopeammin kielen ja uuden yhteiskunnan Maahanmuuttajalääkärit: - Lääkäreitä toimii mamu-lääkäreiden tutoreina -> myönteinen asenne - Hoitajilta kritiikkiä: ei-suomea-puhuvien lääkäreiden korvaaminen asiantuntijasairaanhoitajilla, jotka työskentelevät yli osastorajojen ja konsultoivat lääkäriä esim. lääkitysasioissa jne. (Psykiatria), - Nyt vastuu kokonaishoidosta on siirtynyt hoitajille, puhumattakaan potilasturvallisuudesta. Esim. psykiatriassa työväline on oma persoonamme ja dialogi. Haastatteluissa tullut esille paljon yksittäisiä koulutustarpeita, esimerkkejä Yksityissektorin haastattelu: koulutuksessa tulisi lisätä opiskelijoiden ymmärrystä yrittäjyydestä ja yksityissektorilla toimimisesta ( toisaalta yrittäjyyden näkökulma aukeaa vasta työsektorilta käsin eli olemalla siellä töissä ) Yksityissektorin teemaksi ottaminen sote- opintoihin: esim. pakollinen harjoittelu yksityissektorilla ja siihen liittyvät opintotehtävät. Erityisammattitutkinto kehitysvammahuoltoon (AIKO)? Henkilökohtaisen avustajan koulutus peruste: vammaispalvelulain muutos -> kotiin annettavat palvelut. Osaamistarve kodinhoidolliset työt + hoidollinen osaaminen Perhehoidon kehittäminen, laitoshoito alas -> koulutustarve/tukea kunnan taholta perhehoitajille Lähihoitajapohjaiset sosionomit parhaita työelämässä! Saattohoidot ja osin tehostettu hoito tapahtuvat kotona ja asettavat näin vaatimuksia hoitohenkilökunnan ammattitaidolle. täydennyskoulutusta lähihoitajille, esim katetrointi ym. hoitotoimenpiteet. Toivotaan näytteenottajien koulutusta esim. täydennyskoulutuksena lähihoitajille Tarvitaan myös laboratoriohoitajia, nyt lähestytty Lahden amk:ta, jotta jostain saataisiin hoitajia 11

12 Kiitos mielenkiinnosta! Voit soittaa/ meilailla, jos joku esityksessäni jäi askarruttamaan tai haluat antaa lisää evästyksiä Marja-Liisa Vesterinen