kellolampi KALUSTOKESKUS TAV ARA T A LO HÖYRYLAIVA OSAKEYHTIÖ BORE

Transkriptio

1

2 kellolampi TAV ARA T A LO KALUSTOKESKUS HÖYRYLAIVA OSAKEYHTIÖ BORE

3 MS FENNIA uusin suurlautta vie Teidät ja autonne suoraan Turusta Tukholmaan Esko Aaltonen K o tiseutuliito n p u h een jo h taja, alo iterik as ja m o n itaito in en työ n ja toim en mies, professori Esko Aaltonen jätti tämän elämän m aaliskuun 24 päivänä Hän oli syntynyt m aaliskuun 9 päivänä 1893 Forssassa, -tehtaan varjo ssa-. V alm istu ttu aan itsen äisy ysa ik am m e alk u v u o sin a fil. k an d id a atik si ja m aisteriksi hän estä tu li sy n n yin p aik k ak u n tan sa k esk ein en k u lttu u rihenkilö, joka asemassaan Forssan Lehden päätoimittajana ja toim itusjohtajana sekä Forssan K irjap ain o O y :n to im itu sjoh taja n a m äärätieto isesti vaim en tu i m erkittävään eläm än teh tävään sä k a n satiete ilijän ä ja k o tise u tu työn johtavan a actorin a. K u u tisen vu o tta k estä n yt to im ik a u si lu v u lla K. J. G u m m eru s O y :n jo h ta jan a ja m ilte i u m m elleen n eljän n esv u osisataa jatkunut työ Su o m alaisen Suom en to im itu ssih teerin ä (4 v.) ja p ä ä to im ittajan a todistavat avarasta va ltau ksesta h en kisessä k u lttu u rik en tässä. S iih en k u u lu ivat lisäk si m onen m onet p u h een jo h tajan tai sih teerin to im et v a lta k u n n allisissa liito issa tai rajatuissa k o tise u tu yh d istyk sissä : m e rk ittä v in ä etappeina voidaan mainita Talonpoikaiskulttuurisäätiön johtam inen vuodesta 1938, K o tiseutuleh den pä äto im ittajak au si v v ja työ sk e n te ly K o tiseu tu liiton h allitu k sen varap u h een jo h tajan a ja p u h e e n jo h ta ja n a v u o desta R unsaaseen kirjalliseen tu o tantoon sisä ltyy erityisesti T a m m e lan, Forssan, Som eron ja yleen sä L o u n ais-h äm een h isto ria n k irjo itu sta, m utta m yö s m.m. ko tise u tu työ n y stävien käsissä k u lu n u t K o tiseu tu työ n opas. Esko A alto n en v a lm istu i fil. lisen siaatik si v ja to h to rik si S itä tietä siirty i h ä n tieteen palvelu k se en v ira llise stik in. O ltu aan T u ru n Y lio p isto n dosen ttina vv h än et n im ite ttiin y lio p isto n so sio lo gian professoriksi v. 1951, m istä virasta, jonka haltija on nim enom aan Kansatieteen laitoksen esim ies, h ä n jä i elä k k eelle v M u tta tu rk u laisesta k u v asta h ä n ei su in k aan tu o llo in k ad o n n u t. H än en k o tin sa o li elä m än - päätökseen asti täällä ja eräs hänen keskeisimmistä ja rakkaim m ista luottam usto im istaan, T u rk u -seu ian h a llitu k se n jäse n yys, m ik ä o li alk a n u t seuran perustam isesta asti, ja tk u i rik astu ttavan a ja k o k o avan a. E. J. V. OY SILJAVARUSTAM O AB SILJAREDERIET 5 U Q J y J g Päätoimittaja Chefredaktör: Erkki Vuori, puh. tel T o im itu ssih teeri R ed aktion ssekreterare: H eim o K a llio, pu h. tel T U R K U Ilm o itu sp äällik k ö A n n o n sch ef: P a avo Su o m in en, p u h. tel T alo u d en h o itaja E k o n o m ic h ef: Ju h a n i L au rila, p u h. tel Å BO, L e v ik k ip äällik k ö D istrib u tio n sc h ef: N iilo P ih lan to, p u h. tel T o im itu sk u n ta R ed aktion sräd : C. J. G ardberg, Kr. G räsb eck, O lli K estilä, VÅ R STAD Eino Lehtinen, Eero Num erla, Toivo T. Rinne, Arvo Suom inen, Ole Torvalds T o im itu s R edaktion : Y lio p isto n k. U n iversitetsg. 29 a, p u h. tel

4 TURUN SATAMAN KEHITTÄMISSUUNNITELMISTA Kuljetusten osalle lankeava yhä tärkeäm pi osuus tuotannossa on johtanut tuotannon m onilla aloilla rationalisointitoim enpiteiden kohdistamisen juuri kuljetusten tehostamiseen kuljetuskustannusten osuuden kasvun hillitsem iseksi kokonaiskustannuksissa. Kansantalouteemme liittyvän kuljetustalouden erittäin m erkittävällä m erikuljetusten sektorilla on satam alla m onine term inaalitoimintoineen h yvin tärkeä osuutensa. Siitä huolim atta, että satamamme ovat pääasiassa kuntien omistamia ja niiden ylläpitäm iä, on niiden toim intaa sam oin kuin niiden jatkuvaa kehittäm istäkin tarkasteltava laajem masta näkökulmasta. Kuljetustalouden kehittäm istä silm älläpitäen olisi sen vuoksi erittäin tarpeellista valtakunnallisen satam apolitiikan tai satamien kehittämistä koskevan keskeisen suunnittelutoiminnan luominen. K unniajäsen WÄINÖ AALTONEN Nuoren vasta ensi vuonna työnsä ensi kym m envuotiskauden sivuuttavan Turku-seura, Abo Samfundet r.y:n kunniajäsentiium virin viim einen nivel on katkennut. Akateem ikko-kuvanveistäjä, prof., phil.dr h.c. W äinö Aaltonen kuoli helluntaimaanantaina Ensi vuonna tuiee neljäkym m entä vuotta kuluneeksi siitä, kun hän, Turun suuri poika, m uutti pois kotikaupungistaan. Ensi vuonna T u run tuli toivon mukaan nähdä hänen paluunsa tänne, ainakin hänen henkisen paluunsa suuri hetki oli tällöin odotettavissa. Hänen nimeään kantava kotikaupungin rakennuttama uusi taidemuseo on valmistumassa sen Aurajoen äärelle, jonka vesien W äinö Aaltonen nuoruusvuosinaan näki yhtyvän mereen, niille vesille, jotka johtivat avaran m aailm an rannoille, suurten henkien maailman. Taidemuseon seinien ulkopuolellakin kotikaupunki näkee m onia W äinö Aaltosen luomia veistoksia, kauniita ja kohottavia patsasluomuksia. Kauneimpana kaikista luomistaan Kivi-patsaista piti kuvanveistäjä itse Turun kaupunginteatterin edustalla olevaa, jonka kipsim allin hän aikoinaan lahjoitti Turun A leksis Kivi-kerholle ja jonka Turun kaupunki ja sen liikemiesmaailma rahoittivat pronssiin ja graniitti) alustaan. Turku-seuran, Turun Aleksis Kivi-kerhon, Turun Taiteilijaseuran, Turun T aideyhdistyksen ja Hirvensalon nuorisoseuran, joiden kunniajäsen prof. Aaltonen oli, ohella tekee koko Turun kaupunki kunniaa hänen m uistolleen. E. /. V. S A T A M A T M U U T T U V A T JA K E H IT T Y V Ä T T A L O U S E L Ä M Ä N PA LV E LU K SESSA Satam an teh tävien alk uperäin en lu on n e: tarjota su o jain en v a lk am a a lu k selle ja m ah d o llistaa k u lje tu s m u o d o n m u u ttam in en, o n v ä h ite l len m u u n k eh ityk sen m u kana m u u ttu n u t ja tu lee lu on n o llisesti y h ä o lem aan ja tk u v ien m uutosten alaisen a. U u sie n ku lje tu sm u o to jen k e h itty m inen sekä m aalla että merellä, uusien tilan teid en ja tapojen k e h itty m inen kansainvälisen kaupan alalla ja u u sie n tek n illisten v ä lin eid e n kehittym inen ja käyttöönotto tavaro itten k äsittelyssä o n jatk u v asti v a a tin u t ja tu lee vastaisu u d essakin vaatim aan satamien teknillisen raken tee n ja laitteisto n v a staav aa k e h ittäm istä. T eh tävie n sä y h täläisestä lu o n teesta huolim atta ovat maamme satam at teo llisu u tem m e rakenteesta, sen alu eellisesta sijoittu m isesta ja k u ljetu so lo su h teittem m e e rik o isu u desta jo h tu en m o n issa tapauksissa k u ite n k in m uodostuneet to im ia lo il- Suomen Turulle satamanjohtaja ESKO AJANKO taan ve rratta in ra joite tu ik si, joko v a in su ppeata alu etta p a lvelevik si tai v a in su h teellisen h a rva lu k u isen tavararyhm än kuljetustarvetta tyyd yttäväksi. T U R U N S A T A M A U L K O M A I SEN T A V A R A N V A IH T O M M E L U O T E T T A V A P O R T T I T u ru n k a u p u n gin s ija in ti ja lu o n n o n su o m at ed u lliset o lo su h teet o v a t v o im a k k a im m in v a ik u tta n e e t sen satam an m uodostum iselle tod e lliseksi to im ia laltaan täysila aju i- se k si k o k o m aan k u lje tu starvetta p a lvelevak si sata m aksi. S atam an tehokkaaseen toim intaan ei kuitenk a a n riitä p elk ät lu o n n o n su o m at e d ellytyk set v a a n v a a tii se sa ta m an tek n illise n ra k en teen ja laitteisto n ja tk u v a a k eh ittä m istä. K y etäk see n pitäm ään satam ansa teknillisen raken teen liik en teen v a a tim a lla taso lla o n k a u p u n k i site n jo u tu n u t p y syttäm ää n ja tk u v a n v u o sitta ise n investointim äärän hyvin suurena. T u ru n sa ta m an v a lta k u n n a llin e n lisä te h tä v ä ta lv ia ik a ise n m eren k u -

5 lu n tu rvaam isessa ja jään m u rta- jakaudellakin, ainakin sen varm istam in en on v a a tin u t erikoisen su u ria lisäin v esto in teja satam an k a pasiteetin lisääm iseksi. K apasiteetin lisää m ise k si v a in ly h ytaik aista talv ik a u tta varten. K u n m aassam m e m yö s v a ltio v a l la n toim en p itein o n sam an aikaisesti p y ritty h elp o ttam aan ta lv ia ik a i sia k u lje tu k sia ja tasaam aan liik e n n että, n iin on p aradoksaalista, että juuri näm ä toimenpiteet ovat m uodostun eet esteeksi T u ru n satam an hankkim an lisäkapasiteetin hyväksik äyttäm iselle. Siten esim. rautatierahdeissa n y k yisin sovellettavat rah titasoitu kset eivät v o i o lla k o konaisedun mukaisia. Eräissä m uissak aan p y rk im yk sissään satam ansa p a lvelu teh o n p a ran tam iseksi m aam m e ko ko kulje tu stalo u d en eduksi ei T u ru n kau p u n k i o le va litettav asti sa an u t osakseen riittävää v a ltio v a l lan tukea su u n n itelm ien sa toteu ttam iseksi. T u ru n satam an ja tk u v a a n k eh ittäm iseen täh täävien su u n n itelm ien teossa on keskeisimpinä pyrkim yksin ä o llu t to isa alta n y k y ise n sa tam an käy ttö - ja laajen n u ssu u n n itelm an aik aan saam in en ja toisaalta kokonaan uuden ja laajem m an satam a-alueen tarp eisiin tarvittavan alu een varaam in en. N ä itä k ah ta k e h ittäm isaja tu sta vo id aan a jo ittam i sen su h teen p itää to isiin sa nähden p eräkkäisin ä ja edellistä siten pitää ly h y e n täh täyk sen su u n n itelm an a (LTS) ja jälkim m äistä pitkän tähtäyksen su u n n itelm an a (PTS). K o sk a satam atoim in ta ei lu o n teeltaan o le varsin aisesti tu o tannollista toim intaa ts. se ei tuota liiken n että, v a a n p a lvelee ja lu o p u itteet m uiden harjoittamalle tuotannolliselle toim innalle, niin sen täyty y ain a o lla v a lm iin a sopeuttamaan toimintansa muiden toim intojen m u u to ksia vastaavasti. T ästä jo h tu en tällaisen ns. peitesu unnittelu n tä y ty y lu o n teeltaan o lla m u i h in su u n n ittelu ih in nähden h u o m attavasti vä ljem p ää ja su u riin k in m uutoksiin varautuvaa. N Y K Y IS T Ä S A T A M A A K O SK E VAT SU UNN ITELM AT R asto rin su orittam an tutkim u ksen p erusteella laadittava k si aiottu satam an y le in e n käyttö- ja laa jen n u s suunnitelm a on vielä keskeneräinen. S iitä h u o lim atta, että tu tk im u k sen lo p u lliset tu lo kset v ie lä p u u ttu v a t, o vat eräät sa ta m an to im in taan liitty v ä t se ik at v a atin eet n iin k iire ellisiä ra tk aisu ja, että on o llu t pa k k o päättää eräistä o sasuunnitelm ista ja ry h ty ä va sta a v iin to im en p iteisiin. N ä issä su u n n itelm issa on k u ite n k in jo v o itu k äy ttä ä h y v ä k si n iitä tu tk im u k sia, jo ita R asto rin toim esta o n suoritettu. L A U T T A L IIK E N T E E N JÄ R JE S T E L Y Y h d en lau ttalaiv an lisäys on jo h tan u t yh d en lisälaitu rip aik an järje s täm iseen. T ä tä varten o vat ra k en n u styöt päättym isvaih eessa. N ä in saadaan käy ttö ö n k a k si la itu rip a ik kaa lauttalaivoja varten. Täm ä m äärä riittää kolm elle liikenteessä olev a lle laiva lle. L aitu rip aik k o ja vo i käyttää u seam p ikin la iv a m ik äli aik atau lu t laad itaan sopivasti. Va- rapaikaksi jä ä v ie lä n y t käytössä o leva tilap äin en lau ttap aik ka. L aitu rialu e ella tarv ittavan liiken - n etilan saam iseksi on su ojat 1 8 ja 1 9 purettu. Sen jälkeen k u n lautta- laitu rilta on poistettu raiteet ja alue tasoitettu sekä p äällystetty void aan au to liiken n e laivo ih in ja p ä in v astoin saada jo u stavasti suoritetuksi. K u ten tästäkin selvityksestä k ä y n ee ilm i tapahtu u lau ttaliiken teen lisäys en sisijaisesti siten, että laivav u o ro jen m äärä lisääntyy ja sen vu o k si kerrallaan se lvitettäv ien m atkustajien ja autojen m äärässä ei sanottavaa lisäystä entiseen m äärään nähden tapahdu. S u u n n ite llu illa järjestelyto im en p iteillä uskotaan siten vo ita van k asvava liiken n e h o i taa jo k sik in aikaa eteenpäinkin. Täm ä ei kuitenkaan poista tarve tta jatkaa edelleen su u n n itelm ia kasvavan lau ttaliiken teen varalta. L Ä N S IL A IT U R IN JA T K A M IN E N R in n an lau ttaliiken teen k asvu n k an ssa v a h a a v a t alaa uud et tavaran käsittely- ja lastausm enetelm ät. V a r sin k in k ap p aletavaran ku ljetu ksissa siirrytään m ahdollisuuksien m u kaan su u rem p iin k ä sittely-yk sik k ö i h in su u rsäiliö k u lje tu k siin (konteinerit) ja pallettien käyttöön. N äitten lastau ksissa ro ll on ro ll of? ja lift in lift out m en etelm ät o vat välttäm ättö m iä. U u d en 6o-tonnin n ostu rin sijo ittam in en L ä n silaitu rille sitoo tälle alu eelle k o n tein erien k äsittelyn n o s turilla. Sen v u o k si p y ritä än k eh ittäm ään ju u ri tätä alu etta uud en tyyp piseksi k o n tein erisa ta m aksi (jollaista m aassam m e ei v ie lä ole). K u n k o n tein ereita ku lje tetaan m yö s lau t- ta la iv o illa, on välttä m ätö n tä ra k en taa tänne la itu ritila siten, että m yös lau tta la iv a t v o iv a t n iitä k äyttää. T ä tä v a rten a ik oin a an teh ty su u n nitelm a on siten edelleen käyttökelp oin en. A lu e e n ra ken tam issu u n nitelm an toteuttaminen käynee kuiten k in a io ttu a k iireellisem m äk si. K A N A V A N IE M E N A L U E E N U U D E L L E E N JÄ R JE S T E L Y T ä m ä n n y k y ise n täyteen ahdetun alu een p arem paan h yväk sik ä yttö ö n ei ole voitu katsoa päästävän m uutoin k u in ko ko alu een u u d elleen järje stelyllä, jo k a siten o n o llu t su u n n itelm an tavo itteen a. S u u n n i telm an toteu ttam in en ed ellyttää v a n h o jen ja h eik k o k u n to isten tava- ra su o jien ja o sittain ra iteiston p u r kam ista. L ähtökohtana su u n n itelm alle on o llu t yh d en m u k a ise sti R astorin tu tkim u ksen kan ssa toteam us, että sisäin en liik en teen ru u h k au tu m in e n m uodostaa täm än a lu een k äytö ssä pa h im m an p u llo n k a u lan. P yrkim yksen ä on siten o llu t saattaa kisko- ja m aan tieliik e n n että varten va ra tu t alu eet parem paan kesk in äiseen su hteeseen, va rata enem m än työ sk en telytilaa laitu ri- alu eella ja raken taa k äyttö k elp o i sem m at varastot. U U D E N S A T A M A N T A R V E N e o ngelm at, jo tka tällä h etk ellä k en ties k aik k ein k ip eim m in kai- p a avat ra tk aisu a tu levaisu u d en v a ralta o v a t se u raavat: 1. L äh tien siitä toteam u ksesta, että satam an liik en n e o n täh än m en nessä ain a n o in v u od e n a i k a v älein kak sin k ertaistu n u t, kasvaa tilan tarve sa ta m a-alu eella liik e n teen lisäyksestä jo h tu en siin ä m ä ä rin, että en n en p itk ää e i n y k yiselle sa tam alle va rattu alu e riitä. T ä llö in on todettava, että n yk yaik aisessa satam assa tilan tarve k asvaa alu een sy vy yssu u n n assa h u o m attavasti enemmän kuin aikaisem m in laiturin p itu u tta ko h ti. S atam an lä h e i sy yttä v a a tiv a lle teo llisu u d elle on n iin ik ä ä n v o ita v a tarjota sijo ittu m ispaikkoja. 2. L aivo jen ko on kasvaessa v a a d i taan n y k y istä h u o m attava sti su u rem pia k u lk u sy v y y k siä ja va staav asti laitu re ita n iitä varten. A in ak in 1 2 m etrin sy väyteen o lis i p yrittävä. (Jatk. siv. 19) K u u lu isa n tu tk im u sm atk ailija n ja sivistyseläm ä m m e m erkkim ieh en Pietari K a lm in sy n tym ästä on tänä k e v ään ä tu llu t k u lu n eek si n e ljä n nes vuosituhatta. Puolet eläm äntyö stään h än en v o i sanoa su orittaneen P o h jo is-a m erik k aan vu osin a tekem ällään tu tkim u s m atkalla, josta hän laati perusteellisen m atkakertom u ksen, toinen p u oli elä m än työ stä o li T u ru ssa su o ritettua yliopistom iehen työtä. K a lm sy n ty i so tapakolaisuudessa iso n vih an aik an a R u o tsin pu olella m aalisk u u ssa 17 16, aik an a jollo in Suom i o li ve n älä isten m iehittäm ä. H än en isän sä, N ä rp iö n pitäjän K orsn äsin kap p elin k ap p alain en G abriel Kalm kuoli hänen poikansa m yöh em m än kertom an m u kaan jo k u u si v iik k o a en n en pojan sy n ty m ää. S illä se ik alla, että K alm oli orpo, o li eh k ä om a o suu ten sa h ä nen jo u tu m iseen sa o pin tovu o sin a T u ru ssa vapaah erra Sten C arl Bielken su o jatik si. Bielke o li in n o kas lu on n o n tieteid en ja viljelysko keid en h arra staja, y k s i R u o tsin tiedeakatem ian kuudesta perustajasta. H än en kustan n u k sellaan K alm sai tehdä m atk o ja Suom essa ja R u o tsissa sekä tilaisu u d en päästä U p salaan jatkam aan T u ru ssa m en estykse llisesti alo itettu ja opin toja. U p salassa h än en oppi-isäkseen tu li C arl v o n L in n é, jo ka ju u ri oli alo ittan ut o p etuksensa lääketieteen professorina. K a lm ista tu li L in n én läh eisin oppilas, joka väsym ättöm ällä innolla o m aksu i opettajansa jak am a n tietäm yksen ja m yö s hän en ajatu stapansa. L in n é o li tyyp illin en v a listu sajan ja ra tio n alism in edustaja, jo ka u skoi lu on n o n tieteid en avulla vo ita van aik aan saad a o n n e llin en ja h y v in v o iv a yh teisku n ta. Sitä varten o li v a in p ereh d yttävä n iih in lu o n n o n rik k au k siin, jo ita Luoja o li isän m aan eri seuduille antanut, ja niiden täyd en n y k seksi o li kau kaisista m aista kotiu tettava siellä k asvav at arvo k k aim m at h yö tyk a svit. N iiden tu tkim ista ja ko tim aah an tuottam ista v a rten oli n u o ria, lah jakkaita lu o n n o n tu tk ijo ita läh etettävä v ie ra isiin m aih in. M ielessä kan gasteli u n elm a nopeasti va u rastu vasta, u u teen m ah tav u u teen kohoavasta isän m aasta. K u n K a lm p a lasi Pohjois-A m erikan m atkalta kotimaahan ja ryhtyi h o itam aan talousop in professuuriaan, jo n k a en sim m äiseksi h a ltijak si h än et o li n im itetty, o dotettiin h än en to im in n astaan su uria. H änen ja eräiden h än en virk atoverien sa o p etu sty öllä o lik in epäilem ättä p e ru stavaa laatu a oleva m erkitys m e i d än sivistyseläm ä ssä m m e, m utta ei kuiten k aan siin ä m uodossa kuin etu käteen toivo ttiin. K alm in toim esta ja lä h in n ä h än en kan ad alaisia k asvejaan v a rten perustettiin akateem in en p u u tarh a ylio p isto n yh te yteen. N e k asvit, joista o lisi pitänyt k o itu a su u rin talo u d ellin en hyöty, eivät k estäneet m eidän ly h y itä ja koleita kesiämme ja kylm iä talviam m e. S u o ran aiset talo u d elliset tulo kset jä iv ä t h eik o n laisik si, m utta A rkistoneuvos MARTTI KERKKONEN: Pietari Kalm in MUISTO K a lm in m u o to k u v a, jo n k a o n m a a la n n u t ak a tem ia n p iiru stu sm e sta ii J. G. G e ite l v , Sata ku n n an m useosta Porissa. Kädessä n ä k y v ä esin e o n v u o iik ris ta lli, jo n k a K alm sai P o h jo is-a m erik a n m atk a lla a n P h iladelph ia ssa. V alo k. Suom en K ansa llism useo. p u u tarh a n v iljelyk se n harrastus sa a tiin leviäm ään Suom en koko sivistyneistöön, osaksi talo npoikaisväestön kin keskuuteen. K aukaisten m aitten k asvit eivät täällä m en e styneet, m utta useim m at n y k yajan keittiöp uutarhojen k asvit, h ed elm ä pu ut ja m arjapen saat, jo tka so v eltu ivat m eidän olo su h teisiim m e, saiv a t täällä p y syvän jalansijan. Kun yliopisto-op etus tähtäsi en n en k a ik kea pappien kasvatukseen, p a p p ilo i hin k au tta m aan ilm estyi puustellin p itäjik si ja sa arn am ieh ik si luonn ontieteellis-talou d ellisen h en gen läp itu n kem ia m iehiä, jo tka u u rastiv a t k u k in tah o llaan h y v in v o iv a n ja k aik in p u olin o n n ellisen tu lev aisu u den lu om iseksi kan sallem m e. Y lio piston akateem isessa p u utarhassa tu levat papit o liv at oppineet om in silm in tark astelem aan ja tutkim aan lu on toa sekä tekem ään ko keita. He o liv at oppineet terveellä e p ä ily k se l lä su h tautum aan kaikkeen, m itä he e ivät om in silm in o lleet näh n eet tai om ien tu tkim u sten avu lla tod enneet paikkan sap itäväksi. K alm ei o llu t ylio p isto m ieh istä ainoa, joka o p etu styöllään ja o m alla esim erkillään le v itti p u u tarh a n h o i d o n h arra stu sta ja ko k em u sp eräistä ajatu sta p aa sekä talo u d ellista u u d istu sin to a. U seat m u u tk in T u ru n p ro fessoreista, riip p u m a tta o p p iain een alasta, o liv at täydellä in n o lla m u k a n a tässä toim in n assa. E rity ise sti K a l m in n u o rem p i v irk a v e li, k e m ia n p ro fesso ri P ietari A d ria n G a d d, o n m a in itta v a sa m o jen h arra stu sten ed u stajan a. H än en o m at v ilje ly sy rityksen sä e iv ä t o lleet n iin la a ja t ja m o n ip u o liset k u in K a lm in. H än o li k e sk itty n y t en si sijassa v ä rik a sv ie n ja muiden m anufaktuureissa käytettävien k asvien v ilje ly y n, m u lp erip u u n v ilje ly ä k in h än ku ten K a lm k in yritti. G a d d su u n tasi istu tu sh arrastuksen lev ittäm istä tark o ittavan p ropagan d ansa ylio p isto n u lk o p u o lelle, Suom en k au p u n k ien p o rvariston keskuuteen. T ä llä ty ö llä k atsottiin olevan niin suuri m erkitys, että G ad d sai v ira llise n teh tävä n to i m ia Suom en»istu tu stireh tö ö rin ä», jo n k a va lvo n n assa ja h u o len p id o ssa istu tu sto im in n a n m aan k au p u n geissa tu li olla. Y h d e k s i ylio p isto -op etu k se n tu n nusomaiseksi toim intam uodoksi tuli tänä»hyödyn aik ak au ten a - paikallistutkimusten laatim inen. Opiskelija t k irjo ittiv a t k o tik a u p u n gistaan tai -p itäjästään h isto ria llis-talo u d ellisen k u v au k sen, jo ka ju lk a istiin m aisterin v äitö sk irjan a. A ik a i se m m in tällaiset v ä itö sk irja t oli p o ik k eu k setta ju lk a is tu la tin a n k ie lisin ä, sillä o lih an latin an taid on o so ittam in en va rm in o p p in eisu u d en m erkki. N y t n ä h tiin asia käy tä n - nöllisem m ältä kannalta. Kun kerran tarkoituksena oli kotim aan taloudellinen vaurastuttam inen ja tietojen levittäm inen m aan luonnonrik k au k sista, o li va listu styö u lo tettava yliopiston m uurien ulkopuolellek in. Sen v u o k s i o li ta lo u d e llisia aih eita k äsite ltä v ä ru o tsin k iele llä. T ä lla in e n sivisty se lä m ä n su u n tau s herätti v a stu stu stak in, sillä v ä ite t tiin että o p p iarvo n sa avu ttam in en o li tu llu t liia n h e lp o k si ja että o p pineisuus m enetti arvonsa, kun käytännöllisen eläm än alat, m aanviljely s, p u u tarh a n h o ito, k au p p a, te o llisu us, ark k iteh tu u ri jne. jo u tu iv a t ylio p isto -op etu k se n aih eik si. Kalm in yliopistom iestoim inta kesti n o in k o lm e vu o sik y m m en tä. H än k u o li v u o n n a r779. U u ttera m m in k u in u seat v irk ato v ereista K a lm h o iti teh täviään. O p p ila ita k in h ä n e llä o li ru n saasti. H än en jo h d o l laan ju lk a is tu je n v ä itö sk irjo je n m äärä nousi 146 teen. K alm ed u sti lu o n n o n tieteellis-talo u d ellista h arra stu ssu u n ta a, jo ka R u otsissa jo h ti m m. R u o tsin tied e ak a tem ian peru sta m ise en ja Su o m essak in tu li leim a a -a n ta v a k si siv istysh arrastu k sille. T ä ä llä k in su u n n ite ltiin o m an tied eseu ran p eru stam ista jo lu v u lla, m u tta täm ä aie toteu tu i v a sta A u ro ra-seu ra n ja sen leh den p eru sta m ise n y h te y d e s sä, o saksi u u d en la ise ssa m uodossa. K a n n attav an a v o im a n a o li sillo in K a lm in o p p ilaana o llu t H en rik G a b rie l P o rth a n, m u tta m u k a n a o liv a t m yös talousm iehet Kalm ja Gadd.

6 Turun messuviikko vuonna 1929 En sim m äin en k irjallin en tieto T u ru n kau p u n gin sijaitsem isesta n y k y ise llä p a ik allaan on vu od elta T ä m än johdosta T u ru n k a u p u n k i päätti järjestää e rik o i sen ju h la v iik o n kesäkuussa Lukem attom ien eri tilaisu u k sien erään laisen a yleisk eh yk sen ä o livat Suom en M e ssu t, jo tka tällöin ensi kerran järjestettiin m aan p ääkau p u n gin u lkop u o lella. Suom en en sim m ä i set itsen äisy ysa ja n m essut o li pidetty H elsin gissä v ja sam oin pääkaupungissa v pidettyjen m essu jen jälk e en ei yle isiä teollisu u sm essu ja o llu t m aassam m e järjestetty. Suom en M e ssu jen kutsukirjeessä huom autetaan täm än tapaisten tilaisu u k sien elv yttävä stä vaiku tu ksesta. M u tta k u n itsenäisen Suom en talo u seläm än näkym ät alkavan m aailm anpulan puristuksessa tuntuivat lohd u ttom ilta, n iin M essu jen jo hto n ä k i T u ru n kaupun : gin 70o-vu otisju h lat sellaisen a tapauksen a, jonka y h teyteen v o itiin sijoitta a m essut ja toivoa, että ne omalta osaltaan olisivat voineet piristää yleistä m ieliala a ja lu od a lu ottam u sta tulevaisuuteen. N ä issä m erkeissä läh etettiin k utsut eri tahoille Suomea. M yötäm ielisyys ylitti kaikki odotukset. Ilmoittau tu m isia virtasi m aan eri tah oilta ja k u n lo p u llin en nä ytte illepan ijain lu ettelo laa d ittiin, n iin vo itiin todeta, että osan ottajien lu kum äärä o li peräti 304. T u ru n k au p u n k i su h tau tu i tähän su u rju h laan ja m essuih in erittäin su osiollisesti. Erilaisten ju h la tila i su u k sien järjestäm istä varten m yö n n ettiin m arkkaa ja O su u skunta Suom en M essu jen tarpeisiin o soitettiin m arkkaa. Erikoispiirteen ä vo idaan kertoa, että Suom en M essu t sa iv at m essu v iik on aikan a va p aasti sä h k ö vo im aa ja lisäk si tarvittavat h u o n etilat p y rittiin järjestäm ään vu okrattom iksi, m ik äli ne o livat T u ru n k au p u n gin o m istam ia kiin teistö jä. K a ik k i a v o i m et ken tät lu ovu tettiin täm än lisäk si M essu jen k ä y t töön. M essu jen pystyttäm in en v a ati tavatto m ia ponnistelu ja. E rilaisia raken n elm ia o li teh tävä ja Luostarinkad u lta jo h ti m essu alu eelle h arvin aisen upea käy tä vä sop ivin e n ä ytte lytilo in een. K u n m essujen ju h lallisen av aam isen hetki k o itti lau an tain a k esäkuun 15 pnä, n iin T u rk u eli todella su uren ju h lan tunnelm aa. K a ik kea ju h listi T a sa v a lla n Presidentin läsn äo lo ja hän m yö s su oritti m essujen avauksen. Täm änkaltaiset messut olivat todella harvinainen tapaus. Jo ensim m äisenä p ä iv än ä m essu ih in tu tu stu i läh es h en kilöä. M e ssu vieraita o li sa ap u n u t kaik- FIL.MAIST. TOIVO RINNE SUOMEN MESSUT T u n in M e ssu jen k u tsu k irjeen k a n s ile h ti v k ialta m aasta. M e ssu tivo li oli ehkä vie lä k in suurem pi ih m ettelyn aihe. U rh eilu p u isto n alu eelle oli kerätty m itä erila isim p ia h u v ittelu laitteita ja V alen tin in k irjo ittam a m essu revy y keräsi illasta toiseen täydet k a t sojamäärät. M essutivolissa kävi kaikkiaan maksavaa. V arsin aisen m essualueen vieraid en lu ku liikku i va ih eilla. Turun Messut v liittyivät erottamattomasti m o n iin k irk o llisiin ja sivistyk sellisiin tilaisu u k siin. T u ru n M essu jen k a ik k i piirteet kosk etteliva t va rsin syvästi Turun ikivanhaa menneisyyttä. Ne jäävät kaupunkim m e arvokkaim p ien m u istojen joukkoon. Å b o lan d s H ä lso v å rd scentral är un ik, oss veterligen den end a i sitt slag i Europa. D en in rym m er n äm ligen sam tliga såv ä l allm ä n n a som frivillig a organisation er, so m arb etar p ä sju k- o ch h älsovard sfältet i Å b o för v årt abolän d sk a d istrik t in k lu siv e det svenska A bo. D etta va i d onatorern as ö n sk em äl o ch har i praktiken kun n at gen o m fö ras p ä grun d a v den relativt lilla folkm ängden, kn ap p a äbolän n in gar och ca Abo-svens- kar. H u v u d p arten u p ptas självfallet a v A bolands Sjuk- hus, va rs barn- o ch förlo ssn in gsavdeln in g, R ön tgen och lab oratoriu m d riv s a v A bolan d s kom m unalförbun d fö r H älso- o ch S ju k v ård. C h efslä k are är m ed.lic. O lle P alm berg, ö verskö terska U lla K ey-å berg och husm or G retel Suom in en. B arn avd eln in g en h ar 30 värdplatser, av vilk a prem a- tu rk u vö se rn a u p p tar tre. Fyra är avsedda fö r större p rem atu rer o ch rena n yfödda. I övriga sju patientrum in tas sä väl p ed iatrisk a som in fektio n sfall. Särskilt in- tresse ägn as ä t so ckersju ka o ch barnastm a. I an slu tn in g tili a v d eln in g en fin ns en allergitestn in gspoliklin ik m ed egen sköterska. A vd eln in g en leds a v chefsläkarn, bi- trädd a v barn sp ecialisten Sirkka Liisa K allio. Sin ikka Lein o b ekläd er avdelningssköterskebefattnin gen. F ö rlo ssn in gsavd eln in gen h ar plats för 18 m ödrar och deras barn. Prem aturern a överförs tili barnavdeln in gen. m en nu m era, dä tu b erkulö sen ö ve ra llt gätt tillb a k a, en- dast en gäng i v e ck an besöks a v n ägon a v u n d erläkar- na v id d istriktets cen tralsan ato riu m i M jö lb o llsta, Ka- ris. D isp en särskö tersk an är Saga R an tan en. F in lan d s R öd a K ors A b olan d s d istrik t h ar sin ä k an slilo k aliteter in ry m d a i h älso värd sc en tralen. H ä rifrä n le- der ve rksam h etsled are n, led ande h älso systern M a rg it H olm ström m ed h jälp a v en k a n slist o ch en lag erkarl- ch au ffö r RK-arbetet. F räm st p ä d istriktets p rogram stär T-hjälp- o ch h em sju k vä rd sk u rser, sk o ln in g a v I-h jälp - grupper o ch b eredskapsp erso nal, sju k tran sp o rtfrägo r, k atastro fb eredskap, äld rin gsvä rd, p a tien tv än v erk sam h et, b lo dtjänst, I-h jälp statio n er, u tlän in gsd ep ä er fö r sju k- vä rd artik lar, in va lid v ärd, so cial h jä lp v e rk sa m h e t, in- sa m lin gsverksam h et fö r sä v ä l in h em sk a som u tlän d sk a katastro foffer, U -lan d sh jälp, u n gd o m sv erk sam h et och ö verh u vu d taget att bland m ed m än n isk o rn a sk ap a en h u m a n itär hjälp an da. Största delen av k an slilo k alitetern a o ch -p erson alen är gem ensam fö r R K och sju k h u se ts ek o n o m ia vd eln in g, där ekonom en, pol.m ag. S u n e B lo m q v ist fö r sp iran o ch äv e n fu n g erar som fastigh eten s disponen t. I en an n an del a v h u set sty r och stä lle r Lan dskap s- föreningen F o lk h älsan s i A b o lan d ve rk sam h etsled are pol.m ag. Erik Biström. F olk ets h älsa, sp eciellt ungdo- Åb o l a n d s h ä l s o v ä r d s c e n t r a l OCH SJUKHUS F örutom förlo ssn in gssal fin ns en liten operationssal för k ejsarsn itt och an dra o bstetriska ingrepp. ö v e rlä k a re för fö rlo ssn in gsav d eln in gen är m ed.lic. Bo Lönnqvist o ch som d eltid san ställd u n derläkare fungerar specialisten E lias R u b in stein, Ö verbarn m orskan heter Svea ö h - blom. Å bolan ds ko m m u n a lförb u n d har äv en nu m era av M a n n e rh eim fö rb u n d ets A b o svenska avdelning övertagit A b o lan d s B arn avärd arin n ein stitu t, som i sin ä ett- äriga k u rser främ st sy fta r tili att utbilda skärgärdsbygdens flick o r tili b am avärd arin n or. H älften a v eleverna re kryteras d o ck frä n Å bo m ed om nejd och A lan d och en ic k e rin g a del h ö r hem m a i N y lan d, ö sterb o tten och d et ö vrig a Fin lan d. C a 20 % a v elevern a ha fin ska tili m odersm äl. In stitu tets föreständarin na är hälso syster Else S iiv o n e n o ch dess rektor dr O lle Palm berg. Ä v e n R ö n tgen avd eln in gen startade som ett fristäende aktieb olag m ed R öd a K orset och rön tgenologen N ylu n d som h u v u d aktio n äre r, m en d rivs nu m era som en sjukh u savd eln in g, d är central- och stadssjukhusets rönt- genolo ger sin sem ella n fö rdelar dagens arbetstim m ar u n der d r P a avo K lam is överin seen de. Som an svarig avd. sköt. tjän stgö r M a ib i Sannholm. R aseborgs T u b erku losd istrikt, som o m fattar hela söd- ra Sven sk -F in la n d exk lu siv e A lan d up prätth äller inom h älso värd scen tralen s m u rar A bolan d s tuberkulosdis- p en särb yrä, som tidigare hade en egen d ispen särläkare, II OLLE PALMBERG m ens o ch barnen s, stär h är i cen tru m. D et är vetenskapliga u n d ersökn in gar, sk o lläkar- o ch -sköterske- verksam h et, sk oltan d värd, m en talh yg ien, trafik ve tt, sim u n d ervisn in g, daghem, so m m ark o lon ier, sk o ln in g a v b liva n d e m ödrar, m ödra- o ch barn avärd. En stor del a v ve rk sam h eten sker i fo rm a v k u rser o ch tu rn eer ute i bygderna. I den»polik lin isk a» avd eln in gen, där bl.a. sju k h u se ts R ön tgen - o ch lab oratorieavd eln in g ar är in stallera d e, h ar m an h y rt u t u trym m en fö r en p riv a t fö rsta h jälp - station, där c h efslä k aren m ed 3 k iru rg er o ch en a llm än praktik er tu rar om att m e lla n 9 o ch 16 ta h an d om.sm ä rre o lyc k sfall o ch an dra ak u ta första h jälp -fall. In-

7 keri W ik lu n d är sköterska. H är har m an även erbjudit m o ttagningslo kaliteter för privatpraktiserande specialis- ter. I d etta»läkarhus» är för närvarande inre m edioin, kiru rgi, ba rnläkekon st, g yn ekolo gi, ö go nläkekonst ooh rön tgenologi företrädda, förutom att laboratoriet över- v akas av en laboratorieläkare. Laboratoriet förestas av Irm a C arpelan. Inné pä garden har v i F ru ntim m ersföreningens i Å bo späd- o ch sm åbarnshem, som tar em ot barn i âldern o 2 är för h eldygn svärd u nder kortare eller längre tid. D e t fungerar även som ett barnhotell, där föräldrar, da de reser bort, kan läm n a in sinä barn för värd. Här fär även eleverna sin praktiska u tbild n in g i skötseln av friska barn. Sjuksköterskan, fru Lisen Bergroth är förestän darinna o ch prof. Johan W ickströ m övervakan- de barnläkare. Som av det ovansagda fram gär om spänner hälsov ardscentralens verksam het ett vid sträckt fält. Inrätt- ningens telefo n cen tral kan direkt koppia sam tal, som g äller hälso- o ch sjukvârdsfrâgor till vederbörande av- d elnin g eller organisation. D e n fungerar även som alarm central v id katastrofer, förm edlar hem syster, ambulansflyg- o ch dito h elikopterbeställningar, v ilk a vid b e h o v ku n n a bem annas m ed sju kvärd sku nnig personal för avhäm tan de av patienter eller om fallet är allvarligt t.o.m. m ed läkare. A llm ä n h e ten kan även beställa patien tv än n er för att m öta v id b åt, tåg, buss eller flyg, v ilk a dä ledsaga p atientern a tili sjukh us, läkarm ottag- n ingar o ch laboratorier. Sâsom i ingressen fram hölls kunde ursprungliga bygg- nadsplanerna i brist pä m edel ej fu llfölja s i första byggnadsskedet. N är staten v ä l erlagt sin del av sjukhusets anläggningskostnader, förefinns d ock m öjligheter tili u tbyggnad. Ett planeringsarbete har redan pâgâtt i flere är. D e beslutande in stansem a har ej än nu fattat Standpunkt, m en den tillsatta expertkom m ittèn, som snart torde bli färdig m ed sitt betän kande, siktar pä följan- de: En eller tva in re m edicinska avdelningar även ak uta geriatriska (= å ldrings-) d iagnostikfall. O m möjligt en m indre gyneko lo gisk avdelning, i sä fa ll kom- binerad m ed en för förlossningsavdelningen i varje fall n ö dvän dig opera tionsavdelnin g. U trym m en för en lagstadgad rem isspoliklinik, för en utvidgad I-hjälpstation o ch m ottagningslokaliteter för flere nya specialister. Turku-seuran koko perheen Juhannusjuhla perinteelliseen tapaan R uissalon M arjaniem essä Juhannusaattona k lo O hjelm assa torvisoittoa, lip un n osto, kaup u nginjo htaja V äin ö J. Leinon tervehdys, kansantanhuja, liik un taesityksiä, k v a r tettilau lua, hu u m oria, yk sin lau lu a, lausuntaa, y h teislau lu a ym. R avintolasta h u o leh tii V arsinaissu om a lain en O saku nta. Lopuksi poltetaan jälleen T u ru n kaup u ngin kokko. Seuran jäsenet toivotetaan erityisesti tervetulleeksi juhlaan. Turku-seuran ohjelm ajaosto Matkailun teoriaa ja käytäntöä Prof. KALEV I PIH A Maam m e en iten lu ettu ju lkaisu A lm a n akka, onka m erkitystä Suom en kansan taloud ellisen kasvatuksen edistäjänä tu skin voidaan yliarvioid a, p u u ttu i m a tk ailu n o ngelm iin jo v iim e vuosisadan lop ulla, n im ittäin vuoden 1898 painoksessa. K irjoitus, jo n ka otsikkona on >Mikä on m aam ieh en suhde m a tkailijaliikkeeseen ja m iten v o i hän sitä edistää», sisältää m atkailijao bjel- m an, jollaista m aalaiskunnissa lom akotisu u n n itelm ien puitteissa nykyään toteutetaan. M uutenkin siinä esitetään varteenotettavia ajatuksia, jo tka koskevat m a tk ailu n tarkoitusta ja toteuttam ista. M a tkailu n fu n ktioita voidaan tänä päivän ä runsaslukuisista täsm ennysyrityksistä h u o lim atta tu skin tyh jen täväm m in eritellä ku in m a in itu n a rtikkelin johdantolauseessa:»m atkustam isella o n m illo in m ik in tarkoitu s, m illo in joku asiatoim i, m illo in yk sityin en asia, m illo in v ie ia ilu m illo in taas p elkkä h u vittelem in en, jokap äiväisistä to i m ista vapau tum in en, u u sien seutujen ja o lo jen n ä kem inen. T ällaista m atkustajaa sanotaan tavallisesti m a t kailijaksi.» M ääritelm än yk sityisk oh tain en erittely paljastaa, että se sisältää n yk yaik aisen m atkailu sosiologian k e sk eiset osatekijät, jotka voidaan tiivistää kaavioon: m atkailu n psykologia m a tkailu n ekon om ia m atkailu n ideologia m atkailu n ekologia Kaavio sisältää toisaalta m a tkailu n y k silö llisen ja yh teisöllisen tason ja toisaalta m a tkailu n hen kisen ja aineellisen puolen. A lu n p erin on m a tkailu n yksilön- psykologinen m erkitys o llu t korostetusti esillä. Virkistystarpeen tyydyttäm iseksi te h tiin h u v iretkiä, jotka saattoivat su un tau tu a k a u a ksikin ja kestää pitkään. Lom an käytön tavoitteista p u h u vat m yös siihen liit ty vät m u u t toim intam u o do t, m itkä ilm en evä t m m. sanoissa h u vila, h u vim a ja jne. Matkailun luonne on tästä suuresti muuttunut. Tuollo in m a tk ailu o li yleen sä v ain varakkaitten etuo iktu- te n a; se h e ijastu u edellä m ainitusta kirjoituksestakin. M a tk a ilu o n saan u t v o im akk aasti sosiaalisen luonteen: p u h u ta an jo u kkom atkailu sta, pu h utaan m atkailu n dem o kratisoitum isesta, voidaan puh ua sosiaalisesta m at kailusta. T ä yd e llä syyllä voidaan kesku stella m atkailu n id eologiasta, jo ka v iittaa m a tkailu n n yk ytavoitteisiin, nim ittä in ih m isten ja kansojen väliseen v u o rovaiku tu k seen ja yh teisym m ärrykseen. T äm ä ajatus v äik k yi ilm eisesti m yös A lm a n akan kirjoittajan mielessä, ku n h ä n eri yh teyksissä kertoi m atkailu n isänm aallisesta tarkoitu ksesta. Liio ittelem atta voidaan sanoa, että v a paa ja rajoittam aton m atkailu ja siihen n ivo u tu v at h en k ilö k o h taiset siteet on varm in tae m aailm anrauhaan. M a tk a ilu n aineellisten edellytysten p u olella ovat m a t k a ilu n talo u d elliset tekijät (ekonomia) ja m atkailu n alu eelliset te kijä t (ekologia) tärkeim m ät. Jos ongelm aa tarkastellaan m a tk ailu k u lu tu k sen kannalta, edustaa talo u d ellin e n k ä yttäytym in en läh in n ä yksilötasoista to i m in taa ja alu ee llin en m atkailu p alvelu yhteisötasoista päätöksentekoa. M a tk ailija lla o n tietty rahasum m a käytettävissään lom atarpeitten sa tyydyttäm iseksi, p a ikk a k u n n alla tu lee o lla tarjottavanaan vastaavat sosiaaliset palvelu t. P aikkak un n an turistinen puoleensavetä v yys riippuu su urelta osalta v iim ek si m ainituista tekijöistä. K a u p u n g in tai k u n n a n kannalta m atkailu on p elkästään talo ud ellisen toim in nan loh ko, joka vaatii pitkän täh täyksen su un n ittelua. N iin pä m atkailu n p iiriin liitty v ä ä toim in taa on alettu ku tsu a m atkailuteol- lisu u deksi; osana siihen k u u lu u m atkailututkim us. L o m a p a lv e lu n taso sellaisenaan ei riitä ainoaksi m atk a ilija n h o u ku tu stekijäksi, joskin tutkim uksissa on tod ettu, että h y v ä t vierailu kok em u kset ovat om iaan v e täm ään m a tk ailijo ita toistam iseen tiettyyn lom apaikkaan. V a ik k a o tetaan h u o m io on sekin, että tu ttavien su ositukset o va t erittäin tärkeä tekijä lom anviettop aikan valin n assa, tarvitaan lisäksi kokem uksista ja kosketu ksista riippum attom ia houku tustekijöitä. T urku u n k in on ehdotettu erilaisia lom an käyu öp alveluja, ku ten eläintarh aa, näkötornia, huvip uistoa jne. K iistäm ättä n ä id en m erkitystä lom ansu un nittelun houku ttim in a o n täh den n ettävä sitä seikkaa, että h u okein, n o pein ja te h ok kain tapa m a tkailu n edistäm isessä on olem assa o le vien m ahdollisu u ksien täysim ääräinen h y väksikäyttö. Ku lle k in k a u p u n g ille m u o vautu u v uosikym m enien ja vuosisatojen ku luessa tietty om aleim ainen k a u p u n kiku v a, im age, joka on sen arvokkainta pääom aa. L iikem ies laskisi sen rahassa, n iin ku in tehdään tavaram erk in ja to im in im en suhteen. T oiselle k a u p ungille sen tau stana o n historia, toiselle teollisu us ja kolm annelle m oderni arkkitehtu u ri. V en etsialle riittää sen gondolit, Pisalle sen k a lte v a torn i ja A teen alle A k ro polis T utkim u sten m u kaan on K u opion suosituin m atkailu kohde P u ijo n n äköto rn i; T urussa käyvät m atkailijat eivät u n oh d a k ä yn tiä sen historiallisissa kohteissa, erikoisesti T u ru n Linnassa ja T uom iokirkossa. T u ru lla on tehtyjen h a va in to jen m u kaan h y vin selväp iirtein en tun- n u sleim ansa, joka sellaisenaan vetää m atkailijo ita puoleensa. T u ru n historia on pitkä ja värikäs, sitä tulee m a tkailu su u n n itelm issa jatkuvasti korostaa. T ä h ä n asti k ä yttäm ättö m iä kin h istoriam u isto ja tu lisi e lv yttä ä. Esim erkkin ä v oid a an m a in ita m a tk a ilijo ille tarkoitettu kartta, johon o lisi p iirretty k a u p u n g in rajat h is to ria llisesti k iin n o stavim p in a aikoin a. V aeltelu k a u p u n g illa tällaista karttaa seu raten saattaisi o lla lö y tö re tk eilijä n hu via. K äsityö läism useon m a h d o llisu u k sia e i ole lä heskään lop pu u n käytetty. Sen n im ik in o n v äh ä n houkutteleva; tu o lle alu eelle sopisi p arem m in esim erk iksi nim i V an ha T u rk u. P u utori o n T u ru lle to d e llin en aarre, jo llaista ei ole m issään m u u ssa m aam m e k a u p u n gissa. Sen sijaan, että sen h ä vittäm isestä o n k u u lu n u t h u h u ja u skom ato nta to della sen la id o illa tu lisi lin ja-au tot siirtää m u u alle. T ä h tito rn i, jo ka m o n ella tav alla o n T u ru lle ty y p illin e n raken n u sm u isto, tu lisi tu on nem p ana varata n ä köa la p aikak si; sen ym p äiillä m yös tu rku la in en lu o n n o n reh ev yys o n p a rh aim m illa an. T ärkein tä lo m ailijan ajan k ä ytö n k a n n alta o n se, että T u ru n n ä h tävyysp aikat o lisiv at h elposti löydettävissä. Sitä varten tarvitaan h a va in n o llin e n ja riittävästi yk sityiskoh tia k äsittävä esite; siin ä tu lisi m a in ita m yös m a tkailu kohteeseen liitty v iä historia- tai asiatietoja. M a tk ailu n ta lo u d ellin en p u o li o n k eskein en, m u tta ei k u iten kaan riittävä e d ellytys lo m alla liik ku m iseen. Ilm ar T aiv e tu rku la in en kan satieteen professori ja virolaissyn tyin en k irjailija sanoo teoksessaan»ju- han son in m atkat», että k u k a h y vä n sä, jo lla o n rahaa, ei pelkästään sen peru steella ole m a tkailija. H än h u o m auttaa, että todelliseen m a tk a ilu u n tarv ita an m yös filosofiaa. T äm ä m a tk ailu a e lä vö ittä vä tau stavo im a unoh detaan u sein m a tk ailu n m ark kin o in n issa. M A U R I E L M E R A N T A Vuodenajat Punaisia lehtiä, punaisia taloja, kynitty jä peltoja. Puhelinlan gat, ei pääskysiä. Syksy. V alkean u n en syleilyssä. A u r in k o raottaa toista silm äänsä, ripset jäätyneet. T alvi. K o ivu jen välitse vihreä oras. Sija auringossa. Kevät. Väriä kankaalle, keltaista, punaista, kypsyvää. V ihreä lle kan kaalle kiireisin, n ou sev in vedoin. Kesä. (I palk. Lounais-Suom en työ v äen o p isto p iirin henkisissä k ilp ailu issa k e vä ä llä 1966)

8 M yyntim iesten suosittu edustussauna on omalla tavallaan eräs niistä virkistyspisteistä, joita Ruissaloon kaivattaisiin huomattavasti enemmän. RUISSALON KEHITYS VIRKISTYSALUEEKSI R u issalo n lu o n n o n k au n eu s on jo y li p arin vu osisad an ajan in n o ittan u t runoilijoita aina Frans M ikael Franzen ista ja Jo h an L udvig Runebergista M artti H aavio-m u stapääh än. Se on m yö s m aam m e en sim m äisiä ju l kista m ainontaa saaneita turistikohteita, joka o n p äässyt k aik en kan san tietoisuuteen setä T o p eliu k sen an siosta. N iin ik ä ä n R u issalo on p a ik ka, jo ka on v a rattu n im en o m aan virk istys- ja u lk o ilu alu eeksi, v ie lä pä ihan keisarin vahvistam alla sen a a tin päätöksellä m arrask. 26. p ä i v ä ltä P E R IN T E IT Ä M u t t a R uissalon perinteet virk istysalueena ulottuvat paljoa kauem m aksi ajassa taaksepäin. K eskiajalta läh tien saari k u u lu i T u ru n lin n an nau tin ta-alu eisiin. Sen ve sillä h arjo itettiin laajaa ja tuottoisaa k a la s tusta lin n an va ru sväe n tarp eisiin ja ilm eisesti sitä o n käy te tty m yö s hevoslaitu m ena. E n sim m äisen lo istokautensa v ir kistys- ja u lk o ilu p aik k an a Ruissalo ko k i Ju h an a herttu an viettäessä K a tarin ansa kan ssa ko m eata hovieläm ää T u ru n lin n assa. H än h än teki koko saaresta m etsästysp uiston is tuttaen sinne m m. sa k san h irviä tai m itä lienee o llu t m etsäk auriita. Sek in ilm eisesti ala llaa n ensim m äin en yritys m aassam m e. V R u issalo n k artan o lu o v u tettiin k en raalik u vern ö ö ri N ils Bjelk en p u u stellik si ja sitten siellä isän n ö i sam aa titteliä k an tanut Pietari Brahe, m in k ä jälkeen siitä tu li m aah erran p a lk k atila ja asu in p aik ka. Sen v iim e ise n ä h altijan a tässä o m in aisu u d essa o li -H än en hirm uisuutensa» Lars G a b rie l v o n H aartm an, jo ka toim i k eisarillisen senaatin varap u h een joh tajan a eli n y k y i sen term in ologian m u kaan p ä äm i nisterin ä sillo in, k u n saari lu o v u tettiin T u ru n k au p u n gin»ikuiseen käyttö ön». Jo tkut senaatto rit y rittiv ä t p u rn a ta h iem an vastaan, m utta tapansa m u k a an H aartm an nu jersi opposition alk uunsa. Jo sitä ennen h än lien ee käsk en y t seuraajan sa T u ru n kuvern ö ö rin ä, C ro n sted tin, an tam aan h an ketta p u o ltavan la u su n non. A jan k o h ta o li sik ä li su otuisa, että o ltiin ju u ri siirtym ässä v irk a m iesten lu on to isp alk k auksesta rah ap alk k a an, jo ten k ru u n u ei tarv in n u t R u issa lo a entiseen tark o itu k seensa.» V IR A L L ISE T» V IR K IS T Y S P A IK A T JA H U V IL A -A S U T U S Aloitteen R u issalo n saam iseksi T u ru n kau p u n gin käy ttö ö n tekivät k au p u n g in va n h im m at ei siis m aistraatti. K a k sik ym m en tä k au p u n g in kau p p iasta ja käsityö läism estaria, jo u kossa y k si virk am iesk in, esitti jo u lu k. 1. p n ä 1843 itse k eisarille oso itetun asiaa k o skevan kirjelm ä n. P aitsi virk istysalu eid en tarve o li peru stelu n a se, että h u o m attava osa kaupunkilaisten pello ista ja laitu m ista o li su urp alon jälkeisessä asem akaavassa v m u u tettu katu- ja ton ttim aiksi. Sen aatti k ä sitteli asian nopeasti ja läh etti a siakirjat p u olto lau seineen P ietariin, m utta siellä ne m akasivat lähes kaksi vuotta. Keisarin vahvistu k seen liitty y n im enom ainen ehto, että saaren m etsiä o n h o id ettava h u o lellisesti eikä n iitä saa h a kata en em pää k u in on tarpeen u u d isv ilje ly k siä ja pu isto ja sekä rak en n u k sia varten. T ä m ä n ehdon v o id aan katsoa y h ä k in p ä tevän teollisu u slaitosten torjum iseksi R u issalosta, v a ik k a ve n etelak an suhteen aik o in a an on tehty poik keus. H eik o m p i kohta sen sijaan on saaren m ah d o llin en käy ttö satam atarkoitu ksiin, sillä senaatin päätöksessä san o ta an nim en o m aan, että saari lu o v u tetaan kau p u n gin k äyttö ön» eritoten sy n tyn een k arjan laitu m en puutteen auttamiseksi ja tilavam p ien lastau sp aik k ojen aik aan saam i seksi». M u tta k u n R u issa lo a sitten ry h d yttiin p a lsto ittam aan, ei lastauspaikkoja varten varattu m ink ään laista aluetta. S en a atin lo p u llisen päätöksen tu l tua voim aan alkoi tarmokas toim in ta saaren m uodostam iseksi n i m en o m aan k esävirkistysp aikaksi p o rm estari Lars K ek on in ja tark oitusta varten asetetun toim iku n n an jo h dolla. M a an m ittari Bern dt Ekq vist sai teh täväkseen saaren pa lstoittam isen. H än m uodosti n iitä 49, m yö h em m in 50, ja m arrask. 25. pnä 1846 m aistra atti ja kau p u n gin v a n him m at päättivät vuokrata 47 niistä yk sityisille. L ään in h allitu k sen ja se n aatin kan ssa sy n ty i vielä vu o k ra eh d o ista paperiso taa, m utta huuto kau p p a sa atettiin pitää , m in k ä jälk e en h u v ilo itten rakentam in en alk oi. K y sym y s o li en sim m äisistä tämänlaatuisista kesäasunn o ista Suom essa. Alu n p erin va rattiin alu etta m yös»yh teisen kan san» käyttöön. T ässäk in k o h d en o li jo olem assa perinteitä. T u ru n ak a tem ian ylio p p ilaat o liv a t tieten k in»löytän eet» R u issalo n e n sin n ä k asvitieteen o p iskelijain retk eily- ja tutkim u skohteena, m u tta h avain n eet sen m yöhem m in so v elia ak si p a ik aksi ju h lien k in järjestäm iseen. M.m. pid ettiin saaressa kesäkuun 4. pn ä ylio p p ilasja la u lu ju h lat. M u tta ajan tieto läh teistä se lviää, että lu v u n alkuvu o sik y m en in ä o n C h oraeu k sen läh teen tien o illa h arrastettu m u u n k in laista seuraeläm ää a in a k in ajo ittain. K a n avan iem eltä o li jo tu ollo in lau ttay h teys R u issa lo n H ev o sk ariin, siis n y k yisen satam an korjau sp a ja n kohdalle. Tässä yhteydessä ohim ennen mainittakoon, että ensim m äinen R uissalo on liiken n että h o itan u t höyrypu rsi o li v va lm istu n u t»m ichael C horaeus». Jo v sy n ty i R u issa lo n k artanon läh eisyyteen»m anilla»-nim in en h u v ip aik k a. T u ru n k au p u n g in ik u isen k äyttö oikeu d en a lk u v a i heessa k u u lu i p alsta 35 n iih in, joita ei vu o k rattu yk sityisille. Se sijaitsi saaren reheväkasvu isim m assa osassa, C horaeuk sen läh teen p o h jo isp u olella, ja tälle p a lstalle p äätettiin perustaa»y lein en k äytävä» A llm än n a prom enaden v P ian sinn e sy n tyi m.m. kesäravin tolaraken nus. Ennen p itkää h a v a ittiin p a ik k a k u iten k in liia n syrjäiseksi, liiken n e k u n tapahtu i pääasiallisesti vesitse. Toim inta tällä palstalla tyrehtyi v. 1859, k u n Y lein en k ä y tä v ä p äätettiin siirtää Pu kin salm en rantaan p alstalle 3 3, m issä se vo i ottaa vastaan tu rkulaisia v ä lia ik a i sissa raken n u ksissa jo kesällä A lk u v aih eissa ko ettiin ku iten k in vasto in k äym isiä. R a vin to larak en n u k sen u rakoitsijoid en kesken sy n tyi erim ielisyy ksiä ja v tu lip a lo tuhosi koko rakenn uksen. U u si valm istui v Sopivien vuokraajien lö ytäm in en o so ittau tu i k u i ten kin m o n asti perin va ikea ksi. K aupun gin isät k y llä sty iv ä t vih d o in alitu isiin rettelöih in ja m u u ttiv at v Y leisen k äy tä vän raittiu sravin - tolaksi. Sen sai h o ito on sa sillo in en p u o lik u n n allin en m o n o p o oliyh tiö ja täm än laatuisen a se p y syi ain akin k ieltolain säätäm iseen asti. A lu e e l le va lm istu i m yö sk in om a u im alaitos v V tu li v u o k ra a jaksi T u ru n T y ö v äen y h d istys. Sen h allin tak au ten a va lm istu i alu eelle v kesäteatteri- ja ra vin to larak en n u s ja v h iekkaran ta. N i m i m u u tettiin v R u issa lo n kan san p u isto k si. P ik k u -P u k in sa arelle sy n ty i r a v in tola h eti R u issa lo n p a lsto itu k sen jä lk e en ja a lu k si y k s ity ish u v ila k s i raken n ettu M a rja n ie m i m u u tettiin m yöhem m in kesäravintolaksi sekin. L IIK E N N E Edellä on jo ohim ennen viitattu R u issa lo n liik e n n e k y sy m y k siin. T ien tek o saaren sisäosissa alo itettiin Kanavaniem en Hevoskarin lauttayhteys havaittiin riittäm ättöm äksi h eti sa aren tu ltu a k a u p u n gin h altu u n ja v an o ttiin v a ltio l ta hopearuplan lainaa silla n ra k en tam iseksi K a n av an iem eltä R u issa lo o n, m ik ä su m m a ih m een h elp o sti sa atiin k in. R u issa lo n p u o leista rantaa v o itiin so p iva sti p e n gertää, n iin että k y y n ä rä n m atka ly h e n i 9 10 k y y n ä rä ä n. T ä m ä Ruissalon ensim m äinen silta avattiin liik e n te e lle ja se p a l v e li ain a vu oteen , jo llo in v a l m istu i u u si tie ja silta Iso -H eik k ilän k au tta. Jo en n en toista m a a ilm a n sotaa olivat esillä suunnitelm at uud en silla n ra k en tam iseksi liik e n teellisesti so p iva m p aan ko h taan A r- tu k aisiin, m u tta h a n k e jä i lep ä ä m ään. S illä v ä lin R u issa lo n toin en silta eh ti lah o ta, n iin että p o liis iv i ranomaisten oli kiellettävä m oottoria jo n e u v o liik e n n e sen y li, m in k ä jo h d osta m u u tam a v u o s i sitte n o li p a k k o äk k iä ra k en taa sen v iereen nykyinen tilapäiseksi m ainittu silta. Toivottavasti saaren ja m antereen vä lin en y h tey s saa p y sy v ä m m än ra tk aisu n, e n n e n k u in m ad ot sy ö v ät tilap äisen sillan. E n sim m äisen silla n va lm istu m i sesta h u o lim atta v e siliik e n n e p ien illä h ö y ry p u rsilla R u issa lo o n v i l k astu i jatk u v a sti ja p iti h y v in p u o lia a n siih e n asti, että au to t y le is tyivät. V esitieh än o li ain o a yh tey s Pikku- ja Ison-P u kin sa arille. E tu n a o li m yö s se, että läh tö p a ik k a saattoi sija ita jo k o ra itio tie lin ja n Ruissalon tammimetsiköt ovat joskus vähän liiank in tiheitä, mutta ne edustavatkin harvinaista aluetta Suomessa.

9 a s e id e n k a n t o m a t k a n u lk o p u o le lla, t a r k o it u k s e n a h a n o li v a i n s a a d a n ä m ä p a l ja s t a m a a n a s e m a n s a. M u tta S c o ttille se lv is i, ettei tu n k e u tu m i n e n P u k in s a lm e n k a u t t a T u r k u u n o l lu t s i l lä k ä ä n k e r t a a m a h d o llis ta. H ä n se n s ija a n s u o s itt e li e s im ie h ille e n m a ih in n o u s u a H ir v e n s a lo o n ja k a u p u n g in v a lt a a m is t a e t e lä s tä k ä sin. L iitto u tu n e id e n la iv a sto n m u k a n a o l i y l i m ie h e n v a h v u i n e n r a n s k a l a i n e n m a ih in n o u s u o s a s - to, jo k a o l is i o l lu t lu k u m ä ä r ä is e s t i y liv o im a i n e n k a u p u n g in p u o lu s ta ji i n v e r r a t t u n a. M u t t a r a n s k a la in e n k e n r a a l i e i o l lu t la i n k a a n in n o s t u n u t m e r im ie h e n h ä n e lle la a t im a s ta o p e r a a t io s u u n n it e lm a s t a ja n ii n sa i T u r k u o l la r a u h a s s a s o d a n lo p p u u n a s ti. V e n ä l ä i s i ll ä o li it ä m a is e n so d a n a i k a n a v a r t i o it a v a n a a n p it k ä r a n n ik k o, jo n k a e d u s t a lla y li v o im a i n e n v ih o ll is la iv a s t o li i k e h t i m in n e h a lu s i. lo u k k o ja e i r iit t ä n y t S u o m e e n k o v in k a a n p a ljo a, m u t t a n iin T u r u s s a k u i n m u u a ll a k i n S u o m e n r a n n ik k o k a u p u n g e iss a m y ö s s iv iiliv ä e s t ö o s a ll i s t u i jo p a i n n o k k a a s t i k in p u o lu s t u s t o im e n p it e is iin. K o k o L ä n s i- S u o m e n p u o lu s tu s jä r je s t e ly is - tä v a s t a s i s u o m a la is s y n t y in e n k e n r a a l i lu u t n a n t t i A n d e r s E d v a r d R a m s a y ja T u r u n k a u p u n g in k o m e n d a n t t in a s e k ä t ä ä llä o le v ie n jo u k k o je n k o m e n t a ja n a to im i k e n r a a l i lu u tn a n t ti C a r l v o n D e r s c h a u. H a l lit u s o li m m. t i la n n u t T u r u n v e is - tä m ö iltä 15 s o u d e tta v a a ty k k iv e n e t tä. jo i h i n v ä r v ä t t i i n v a p a a e h t o in e n m ie h is tö. K u t e n v r a k e n n e t t iin n v t k i n r a n n ik k o p a t t e r e it a ei v a i n R u i s s a lo o n v a a n m v ö s U i t- ta m o lle ja P a n s io o n ja lis ä k si v a h v is t e t t iin e n n e s t ä ä n o llu t t a Iso- H e ik k il ä n p a tte r ia. V lie n e e p ä ä s s ä K a n a v a n ie m e l lä ta i sitte n y le m p ä n ä jo e s s a a i v a n k a u p u n g in sy d ä m e ssä. S O D A N J A L O I S S A K u n t ä s tä o n k e h k e y t y n y t p ie n i h is t o r ia ll in e n k a t s a u s p ä ä a s ia s s a p r o f. S v a n t e D a h ls t r ö m i n t u t k i m u k s i in n o ja u t u e n R u i s s a lo n n y k y i s y y d e n ja t u le v a is u u d e n p o h ju s - ta m is e k s i, o n s y y t ä k o s k e t e lla m y ö s p a r ia s o t a is t a ta p a h t u m a a, jo t k a li i t t y v ä t t ä h ä n i d y lliin. V e n ä lä is t e n m i e h it e t t y ä S u o m e n v y r it t i r u o t s a la in e n la iv a s t o - o s a s t o h e in ä k u u s s a s a m a n a v u o n n a k o lm e e n o t t e e s e e n v ä k iv a l t a is t a tie d u s te lu a T u r u n s u u n t a a n. A ir is t o n p o h jo is o s a s s a s e k o h t a s i v e n ä lä is e n la i v u e e n ja s ie ltä e d e te ssä ä n se s a i t u l t a v a s t a a n s a v e n ä lä is t e n K u u v a a n, K r o t t ila a n, Is o - P u k k iin ja H i r v e n s a lo n M a a n p ä ä h ä n s ijo it t a m is t a p a tte r e is ta. Y r i t y k s e t o s o it t iv a t, e t te i s e n a ik u is illa s o u t u a lu k s illa k ä y n y t t u n k e u t u m in e n P u k in s a lm e n k a u t t a T u r k u u n. S it te n p u h k e s i»se k a u h i a O o la n - n in s o ta», jo l lo in» e n g e ls m a n n i se i- la s S u o m e m m e r a n n o illa k o lm e lla - sa ra lla la iv a lla». T ä m ä su u ri la iv a s to p o m m it t i s o d a n a ik a n a m.m. V ia p o r ia ja P o h ja n la h d e n r a n n ik k o - k a u p u n k e ja p o lt e t t iin. M y ö s T u r k u o li v ih o ll is e n m ie le s s ä. A h v e n a n m a a n v e s illä to im in e e n liitto u tu n e i d e n la iv a s t o n p ä ä llik k ö, e n g la n t i la i n e n a m ir a a li N a p ie r lä h e tti k a p te e n i S c o t t in 4 h ö y r y a lu s t a k ä s it t ä v ä l lä la iv a s t o - o s a s t o lla, jo n k a lip p u l a i v a n a t o im i H M S A lb a n, tie d u s te le m a a n lä p im u rro n m a h d o llis u u k s ia T u r k u u n, jo n k a v a r u s t u k s is t a v i h o ll is e ll a lie n e e o llu t m e lk o t a r k a t tie d o t. Y r i t y s s u o r it e t t iin e lo k. 22. p n ä V ih o llis e n s a a p u e s s a V iitt a k a r in k o r k e u d e lle se jo u t u i tu lik o s k e t u k s e e n s e k ä p u o lu s t a jie n t y k k iv e n e id e n e t tä r a n n ik k o p a t t e r ie n k a n s s a. P a r i t y k k iv e n e t t ä s a i o s u m ia, jo llo in k a k s i m ie s tä k a a t u i ja m u u ta m ia h a a v o ittu i. E n g la n tila i se t e i v ä t lie n e k ä r s in e e t m i n k ä ä n la i s i a t a p p io ita, s i l lä h e id ä n la i v a n s a p y s y t t e liv ä t y le e n s ä p u o lu s ta jie n R u is s a lo s s a o llu t v a s t a k a k s i p a tte r ia, m u t t a s e u r a a v a n a v u o n n a io k u u si. N iitt e n jä ä n n ö k s iä o n v ie lä k in n ä h t ä v ä n ä. P ik k u - P u k in r a v in to la a n ia m u u t a m i i n y k s it v is h u v i- lo ih in o l i p e r u s te tt u k e n t tä s a ir a a lo i ta, jo i l la o li v e n ä lä is e n s o ta v ä e n k e s k u u d e s s a e s iin t y n e id e n k u l k u ta u t ie n ta k ia r u n s a a s t i k ä y t t ö ä, v a i k k a e d e llä m a in it t u a v e r is e m p iä s o t a t o im ia e i s u o r it e t t u k a a n. K o k o S u o m e n r a n n i k o ll e o li r a k e n n e ttu o p t illin e n le n n ä t in v e r k k o ja m y ö s R u is s a lo s s a o li t ä ll a i n e n a s e m a, to d e n n ä k ö is e s t i K r o t t ila n v u o r e lla. M i e l e n k ii n t o i s i m p ia p u o lu s tu s - la it t e it a o l iv a t v ä y lä s u l u t m o le m p i en P u k in s a a r t e n k o h d a lla. N iit t e n s u h t e e n s v n t y i e n s in e r im ie lis y y t t ä, k u n s o t i la s v ir a n o m a is e t h a lu s iv a t u p o t t a a la i v o j a v ä y lä ä n. T ä m ä ei o llu t k a u p u n g in p o r v a r ie n m ie le e n ia n iin p ä ä d y t t iin p a a lu tu k s iin s e k ä k e t t in k e i h i n, jo t k a k iin n it e t t iin lu ja s t i r a n t a k a l li o i h i n. U lo m m a t e s te e t I s o n - P u k in lu o n a li e n e v ä t o l le e t p e lk ä s t ä ä n v ii m e k s i m a in it t u a la a t u a ja m y ö s H irv e n s a lo n ia P ik k u - P u k in v ä lin e n s a lm i s u lje ttiin m u u n o h e lla k e t t in g e illä. P ä ä tö k se n a i k a a n s a a m in e n k a u p u n k ila is t e n o s a llis t u m is e s t a p u o lu s t u s t o im iin o li h ie m a n h a n k a la a. Jo s s iit ä o lis i p ä ä t t ä n y t m a is t r a a t t i, o l is iv a t k u s t a n n u k s e t jä ä n e e t v a i n h a r v o je n v e - Turku-seuian edustajat arkkitehti Olli Kestilä (oik.) ja kauppias Viljo Vanne istuttivat seuran kevätretkeilyn aikana tammen Maarian k u n nantalon edustalle kunnan ja Turun kaupungin yhteenliittym isen merkeissä. ro a m a k sa v ie n p o rv a rie n k a n n e tta v a k si, sä äty lä iset ja v irk a m ie h e t o lis iv a t v a p a u tu n e e t. S e n v u o k s i te h tiin k in lo p u llin e n p ä ä tö s k ir k o n k o k o u k s e s s a, jo llo in se v e lv o i t t i k a i k k ia. K u n k e s ä k u u s s a v v ih d o in p ä ä s tiin r a k e n ta m a a n v ä y lä s u l k u ja, s y n t y i p a ik a lla e n n e n n ä k e m ä tö n v ils k e. P a a lu t u k k e ja, n o s tu r e ita ja ju n ttia, p ro o m u ja ja m u ita ta rv ik k eita k u lje te ttiin m a sso itta in p a i k a lle. M y ö s t y ö v o im a a t a r v it t iin p a ljo n. T y ö a i k a o li 1 0 t u n t ia, jo s k u s jo p a tu n tia. P a lk k a m a k s e ttiin o s a k s i lu o n n o s s a. N iin p ä ty k k iv e n e id e n m ie h ille, jo tk a o liv a t s u o r it ta n e e t y h t e e n s ä t y ö p ä iv ä ä, ja e t t iin 10 7 k a n n u a p a lo v ii- n a a. S illo in C h o r a e u k s e n lä h te e n l ä h e llä s i ja in n e e n Y l e i s e n k ä y t ä v ä n r a v in t o l a n p it ä jä l le s o t a v u o d e t l i e n e v ä t o l le e t k u l t a i s t a a ik a a. E d e llä m a in i t t u je n v ä y lä s u l k u je n v a h v i s t u k s e n a o li m y ö s m e r i m i i n o ja, jo it a v a lm is t e t t i in S u o m e s s a V e n ä jä n h a llit u k s e n tila u k s e s ta. A rvo H ovila

10 VARSINAIS-SUOMEN MATKAILU NÄKYMÄT M itä Varsinais-Suomi voi tarjota m atkailijoille K o konaisu u d en k an n alta p itäisin tärk eim p än ä la a ja n saariston su o m ia m ahdollisuuksia. Puhdasta vettä, h y v iä u im ara n to ja, k alavesiä ja lu on n o n rauhaa on v a ik k a k u in k a paljon. Saaristo on erittäin h arva an asuttu a ja vä estö vä h en ee vu o si vu odelta. O n siis ru n saasti tilaa. T o isen a ve to n a u lan a p itäisin ru n saita h isto ria llisia n ä h tävyysko h teita. O n h an täm ä alu e va n h in ta kulttu u riseu tu a m aassam m e. T ä ä llä on k esk iaik aisia h arm aakivi-k irk k o ja, lin n o ja ja raunioita, v a n h o ja herraskartan o ita ja m u isto m erkkejä v a rm asti en em m än k u in m issään m uualla maassamme. T ä m ä n va stap a in o n a on m yös n y k yk eh ityk sen v o im akas panos m o n ip u o lisesti n ä k y v issä : on n y k y arkkitehtuurin kuuluisia luom uksia, su u ria teo llisu u slaitoksia, liik e laito k sia, k o u lu ja ja opistoja. Eläm ä sykkii voim akkaana joka alalla. M itä on tehty, jotta alueelle saataisiin matkailijoita V iim e vu osin a on lehdistössä usein esiin tyn y t sana -m a tk a ilu teo llisuu s». M a tk a ilu ei k u iten kaan ole m itää n teo llisu u tta v a a n se on elinkeino. T ä m ä n u u d en e lin k ein o h aaran keh ittä m in e n o n m aassam m e su h teellisen n u orta. O ik e astaan vasta viim e vuosina on kiinn itetty siih en va k ava m p aa h u o m i ota. V alitettava sti ei v o i sanoa, että V arsin ais-suom i k u lk isi täm än k e h ity k sen kärjessä. K u ite n k in va rs in kin kunnallinen m atkailutyö on V arsin ais-suom en M a tk a ilija y h d isty k se n to im ialueeseen k u u lu u 69 k au p u n k ia, kauppalaa ja m a a la isk u n taa Lounais- Suom essa. T ä m ä on lu o n teeltaan ty y p illistä läpik u lk u - aluetta varsinkin ulkolaisia turisteja ajatellen. Kun m atk a ilu su u n n ite lm ia tehd ään on k in p ääp ain o siin ä, m iten edes osa tästä m atk a ilu v irra sta saataisiin p y säh tym ään tälle alueelle. jo illa k in a lu eilla p äässyt h y v ä ä n a l kuu n. T ätä todistavat m onet le irin täalueet, jotkut retkeilymajat ja m o tellitk in, u u sin a tu lo k k ain a, alk avat tulla mukaan kuvaan. Viim em ainittu jen k o h d alla alo ite k u iten k in on u seim m iten y k sityisten k äsissä. K e hity s on m aaku n n assa o llu t h y v in epätasaista. E d istym in en on o llut u seim m ite n riip p u vain en siitä, o n ko paikkakunnalla ollut m atkailusta kiin n o stu n eita ak tiiv isia voim ia. V arsin ais-su o m en M a tk a ilija y h distys on ain u t ko ko alu een peittäv ä m a tk ailu elin, m utta sen m a h d o llisu u d et laa jem p aan toim in taan e > Toiminnanjohtaja RAINER TUULI ^ ) o vat jo taloudellisista syistä k o vin rajoitetu t. V iim e vu o sin a kun n at o vat tosin entistä en em m än k ä ä n tyn eet yh d isty k sen pu oleen leirin täalueita suunnitellessaan sekä m uissa m atk ailu k y sym y k sissä. K äsittääk seni ju u ri täm än tap ain en kuntien avustaminen onkin m atkailijayhdistyksen tärk eim p iä teh täviä N ä k yv äm p iä yh teistyö n m uotoja o vat ko ko alu een yh teiset m ainosju lkaisu t. Jo itakin vu osia sitten ilm estyi V arsinais-suom en opas G u id e för Egentliga Finland. V iim e kesän ä ju lk a istiin n eliv ärin en k a r talla varustettu Varsinais-Suom en esite, jo n k a p ain o s o li y li kpl. T alo u d ellisesti täm ä o li m a h d o llista v a in siten että k u n n at o sallistu iv a t kustan n u ksiin. Hyvin tärkeänä m atkailun tulev a n keh ittä m issu u n n ite lm an k a n n a lta pid än p a rh ailla an k äynnissä olevaa m atkailu tu tkim u sta. T äm än tutkimuksen m atkailijayhdistys tekee seu tu k aavaliittojen toim eksian nosta ja kustannuksella. Kysym yksessä o n m atk ailu u n va ik u ttav ien tekijö id en in ven to in ti sekä tu tu stu m in en o lem assao lev iin su u n n itelm iin. In ve n to in ti on p a rh ailla an k äyn n issä Salo n seutu k aavaliito n alueella. Täm än tutkimuksen valm istuttua voidaan tehdä määrättyjä jo h to päätöksiä sekä ehdotuksia m atk ailu n keh ittä m isek si laa jalta pohjalta. K u n p u h u taan siitä m itä on tehty, jotta tälle alu eelle saataisiin m atk ailijo ita, ei vo id a u n oh taa T u ru n m aan m a tk ailu p alv elu a. Lounais-Suom en ru o tsin k ielisten k u n tien alu eella toim ii p ien i, itsenäinen m atk ailija yh d istys: Å bolan ds Turistfö ren in g. Sen toim esta on m u u tam ien ru o tsin k ielisten k u n tien a lu eella su oritettu kesäasu n to jen in v entoin ti. N y t jo kuudetta vu otta Turunmaan m atkailupalvelu välittää näitä kesäasu nto ja. T ä llä h etk ellä h eillä on kortistoitu n a vä h än y li 70 k esäp aikkaa saaristossa. Osa on itsen äisiä va p aita m ö kkejä, osa su urem m an raken n u ksen yh tey d essä o levia vap aita h uoneita. N äiden kesäasu n to jen m ain o stu s o n su u n n attu p ääasiassa R u o tsiin ja S aksaan. L u o n n o llisesti m yö s su o m a laisia m ö k k ien vu o k ra a jia on ru n saasti. V iim e kesän ä vä litettiin k e säasunto yli 600 hengelle, jotka m a joittuivat keskim äärin 18 vuoro k au tta. K y sy n tä on h u o m attava sti su u rem p i m itä p y stytään tarjo a m aan. L o m am ök k ejä o lisi siis sa a tava lisää saaristoon. Mitä olisi tehtävä... E n sik sik in o lisi sa atava ko ko alu etta k ä sittävä, y h ten äin en ja laaja m atk ailu su u n n itelm a, jo ta vo ita isiin läh te ä toteu ttam aan. T ä tä su u n n i telm aa p itäisi o lla lu om assa paitsi m a tk ailu järjestö jä m yö s liiken n e- p u o len ja en n en kaik k ea talo u selämän edustajia. M atkailuhan on hyv in m o n ih aarain en elin k ein o, joka tarvitsee m en estyäkseen laajaa y h teistoim in taa eri sekto reilla. M a t k a ilu h a n liitty y lo m an viettoon. S illo in h alu taan päästä eroon arkih u o lista, h alu taan saada nauttia erila isista p alvelu ista. T ärk ein tä on että saad aan a in akin tyyd yttävä majoitus ja ruoka ja ne m ieluum m in kohtuushinnoin. Lomahotellien p eru sta m in e n on k allista ja p a l jon p ä äo m ia va a tiv a a toim in taa ja ly h yestä seso ngista jo h tu en h u o nosti k an n attavaa. V arsin ais-su o m en ja v a rsin k in sen saariston kan n alta p itäisin o n n istu n een a se llaista järjestelyä, että perustettaisiin joitakin m atkailukesk u ksia, joissa o lis i ra vin to la ja erilaista o h jelm aa ajan vietteeksi. M a jo itu s tap a h tu isi läh ialu een y k s i tyism ajo itu ksessa, siis jo o lem assao levissa raken n uksissa. L isäksi v o i taisiin su u n n itella tarvittaessa erillisiä m ö k k ik y liä ja u sein telttailua lu eetk in riittävät. N ä in perheet sa isiva t o lla om assa rauhassaan ja o sittain v a lm istaa itse ru ok ansakin, m utta esim. p ääateria sy ötäisiin m atkailu keskuksessa, jossa tava ttaisiin m u ita ih m isiä ja vietettäisiin rattoisia iltoja.useim m itenhan pelkkä oleminen lom alla ei kauan viehätä, tarvitaan m yös toimintaa. M yös kulkuyhteydet m atkailuk eskuksen ja asu n to m ökin vä lillä tä y ty y järjestää jo u stav ik si ja en nen kaikkea nopeat yhteydet m atkailu k e sk u k sesta k au p u n k iin, sekä m uihin kohteisiin ovat välttäm ättöm ät. T o isa a lta tä y ty y o lla useita eri matkailureittejä sellaisia m atkailijo ita va rten, jo tk a eivät jää o leskelemaan paikkakunnalle. On huom i o itava se, että jo tkut h alu av at ih a illa n ä illä re tk illä m aisem ia ja rauhassa rentou tu a, toiset h alu avat k äyd ä h isto ria llisilla ko h teilla ja k u u lla asian tu n teva a selostusta. K a ik k i m itä pa ik k ak u n ta p y styy tarjo am aan p itäisi saada selvästi yleisö n tietoon erila isin esittein ja selostuksin. Kaikki tällaiset valm istelut vaativ a t p a ljo n työtä ja va ro ja m utta tu n tu u siltä että ne p itk ällä täh täyksellä varm asti kannattavat itsensä ja sam alla ne luovat työtilaisu u ksia ja tu lo ja p a ik k ak u n n alle. T o isaalta n y k yää n va p aa-ajan v ietto v a a tii m äärättyjä järjestelyjä. N y k y ä ä n p u h u taan aktiiv ise sta lom an vietosta ja ellei luoda m ahdollisu u ksia lo m an v ieto lle saam m e v a r m asti ko h ta k u u lla yh tä p a ljo n p u h u ttav an va p aa-ajan ongelm ista. Å boländsk turisin I den vä ld iga arkip elagen m ellan H angö och Signild skär fin n s det enastäen de fö ru tsättn in gar fö r en u tve ck lad turism. Skärgardsnaturen m ed sin ä fiske- o ch bad m ö jligh eter är in o m h ela om radet sk äligen enh etlig u r tu ristisk sy n p u n kt. Em ellertid h a r turism en som n äringsgren fätt en synn erligen sp littrad utbrednin g i v a r vä stra skärgärd. A lan d dom in erar b ild en m ed sin fast organiserade turism, som g iv e tv is profiterar a v den geog rafiska an slu tn in - gen tili Stor-Stockholm s fritidsregion. D en aländska h egem o nin har inte skapats utan in vesteringar. Hotell, pen sion at och n ä rin g sställen av o lik a slag star till turistern as förfogande. N ö je sliv e t florerar. Rundturer arran geras till lan ds o ch tili sjöss. T revlig a cam pin gom raden lockar turister, som kan sk e ett följande är h yr in sig i n ägon a v lan dskapets fem h u n d ra uthyrningsstugor. D et sk a ll m yck et tili för att Abolan d sk all k u n n a k o n ku rrera m ed A lan d. H ittills h ar v i fak tisk t legat h elt i lä. D a em ellertid ko m m unik ation ern a rad ikalt h ar förbättrats u n der de senaste aren, o ch dä enstak a skärgärdsbor h ar fä tt upp ögonen fö r turism en s m ö jligheter Öster om Skiftet, h ar föru tsättn in gar sk a pats fö r ett n y tt skede. S an n o lik t b ö r v i satsa pä den o fördärvade sk ärgardsn atu ren som prim ärt lockbete. Å bo, v ä r kära stad, lo ck ar u n der so m m aren inte ens oss själva. V i fly r ju u t tili skärgärden sä sn art v i h ar en chans. D e n Stora m assan a v tu rister frän utlan d et v ill an tingen h a even em an g o ch n ö jesliv eller ocksä b ad och fiske i ofördärvad natur. M ed m u- seibesök o ch a llm än sightseeing k an de in te fy lla u t en sem ester, m en v ä l en regn ig dag. O m sä är, borde v i fö ra fram Å bo som genom - fartsort, som kom m u n ik atio n s- cen tru m för skärgärdsturism en. Jag tror, att Å bo stad sk u lle v in n a m ycket p ä att göra reklam fö r den o m kringliggan de skärgärden. M a- rieh am n är h ärvid lag ett gott föredöm e. In n a n m an gör re k lam fö r en v a ra, bör m an förstäs se tili att va ra n existerar. T ili fö ljd av d en försiktighet, som h ittills h ar präglat de äbolän d ska skärgärdsborn as o ch skärgärdskom m u n em as ställningstagande tili tu rism en, är A b olan d s m ö jligh eter att h ärbärgera turister m ilt sagt begränsade. Under professor Jo h an W ickström s led n in g h a r Å bo lan d s T u ristfö re n in g m ed sto ra an strän g n in gar ly c k a ts fä fia m ett h u n d ra ta l u th y rn in gsstu gor. N ä gra ru n d tu rer h a r arran gerats. D et fin n s n ägra c am p in g p latser. M e n jo rd ägarn a h a r h e llre sä lt v illa - tom ter än in vesterat k a p ita l och arbete i tu ristn ärin gen. D ä rfö r är d et i dagens A b olan d som m argästern a som d o m in erar, in te turisterna. T u ristern a ko m m er tili A b o lan d främ st frä n Sverig e och T y sk la n d. D ä A b olan d s T u risttjän sts stuguthyrn in g n u h a r flytta t tili sp arb an ksh u- set v id Slo ttsgatan 18, h ar m a n fätt bättre k o n tak t m ed äbom arknad en än tidigare, d ä b y rä n ve rk a d e i Pargas. O cksä h u v u d sta d sb o rn a h a r visat ett tyd lig t in tresse fö r v ä r sk ä r gärd. D en b ästa u th y rn in g sp eriod en är g iv e tv is ju li m än ad. F ör ju n i o ch au gu sti h a r det tills dato in te v a rit m öjligt att fylla alla uthyrningsstugor. D et fin n s säledes fo rtfara n - de stugo r att v ä lja p ä fö r d en som in te h ar se m ester i ju li. A o ch O fö r d en ä b o län d sk a tu rism en är i d ag a tt fä tili stän d en p o sitiv are in stä lln in g tili stu guth yrn in gen b la n d jo rdägarn a. V i borde fä fra m ett p a r h u n d ra stugo r tili. V i borde fä o rd n in g p ä fisk erätten. V i borde fä fra m se rv ic ep u n k ter pä cen tralortern a: h ärb ärge n m ed bed an d b reakfast, m o te ll, kiosk er, parkerin gsplatser, c am p in gom räd en, gästbryggor. D et h ar in te sa k n ats in itia tiv frä n tu ristfö ren in gen s sida. Pä k o m m u n a lt h ä ll arbetar m an em ellertid m ed k n a p p t m ärk b ar h astighet. Ett h u n d ra ta l ensk ild a perso ner h ar satsat n ägo t p ä tu ristnärin gen. I en tid, dä d en europ eisk a tu rism en s h u v u d fro n t g är p ä lin je n R h odos M a llo rc a ä r detta för litet. En tu ristströ m p ä n ägra h u n d ra fa m ilje r p er so m m ar rä ck er in te tili, dä ett n y tt tu ristom räd e sk all arbetas in i det allm ä n n a m edv e ta n d et u to m lan d s. V i b o rd e fä en flygan d e start. I det sam m an - h an get sk u lle det va ra b ra m ed stöd a v staden o ch den lo k a la h an d elskam m aren fö r fö rsä ljn in g en. O m v ä ra n u varan d e h u n d ra stu gor fär fu ll b elägg n in g fö r h e ia som m arperioden, k o m m er k a n sk e flere jordägare att fä up p ögo n en fö r tu ristn ä rin gen so m in k o m stk ä lla, in te bara som irritationsm oment. Erik Tudeer

11 Satakilo in e n vie tti va p aap äiv ää. R en to u tu i, u u rasti ku v aristik o n k im pussa. O li erittäin visa in e n kohta. N e ljä kirjain ta. E läin m uka. A e n sim m ä in e n k irja in, i toinen. A i... airo... ain o... aivo... aisa... kaisa... Ei lö y ty n y t so p iva a elu kkaa. Ju u ri sillo in työ n tyi naapurim ies Vilho Satakiloisen m atalaan m a jaan, sanoi o vella: A iai. A ia i! Sin ä sen sa n o it! K iitos V ilh o! S a takilo in e n riem u itsi. A ia i o n elä in. A p in a tai jo k u m u u so rm ieläin. Se o n m elk e in k aik issa ristikoissa, m u tta n y t ei tu llu t m ie leen i. A ia i, V ilh o sa n o i uud estaan. Jo ten k in ru iku tti. N y t täm ä ko h ta on selvä p y y, S atak ilo in e n sanoi, p iirsi p u u ttu vat kirjaim et ruutuihinsa. N iin taid an o lla m in ä k in... V ilh o k u iskasi. N y t S atakilo ise lla o li aik aa v ilkaista n a apuriaan. H än kau h istu i. V ilh o ei o llu t V ilh o v a a n hän en haalistunut haamunsa. Piteli m a h aa n sa ja irvisteli. M ik ä sin u a vaivaa? Satakilo i n en k y s y i h u olissaan. M aha. Olen tainnut vahingossa n iellä risuäkeen. A ia ia ia i... M i n ä... S illo in tällöin Satakilo in e n on toim innan mies. Kolmessa sekunnissa h ä n ajo i tallista v a n h a n autonsa ja vä h ä n pidem m ässä ajassa V ilh o n K eskussairaalaan. V ilh o ei v ä h ääkään va stu stellu t. K eskussairaalassa Satakilo in e n talu tti V ilh o n p o tilaid en va staan ottoa u laa n. V ilh o sanoi ko ko a jan : A ia ia ia ia i... T o h to ri! Satakilo in e n karjaisi ihm isiä tupaten täynnä olevassa aulassa. T o h to reita tän n e n iin k u in o lisi jo! V a lk o m ekkoin e n k ip u sisk o tuli. Jo n o on, h ä n sanoi h iljaa. Jonoon? N o v o i h e i... Pata Satakilo in en h e llitti h etk ek si o t teensa V ilh o sta void ak se en ih m e tellä k äsillään k in. S illo in V ilh o k yyk ä h ti lattialle. Jonoon jo n o on, k ip u sisk o sa n o i, v iitta si p u h taalla käd ellään jo n n ek in kau kaisuuteen. Jonon pää on tuolla. K u in k a tu o llain en v o i jonossa seistä? Satakilo in e n k y sy i, m ie lestään sangen aiheellisesti. O n ko se k u o llu t, k ipu sisko k y syi m elkein kuiskaten. Ei, m u tta m elkein. N o jaa... Jo n o o n sitten vaan. E n sim m ä isellä lu u k u lla ilm o itta u d utaan, toisella m aksetaan. K ip u sisko m eni. Satakiloin en m ie tti tilannetta. N ä h tyään, että V ilh o o li jo u tu a u u sie n tu lo k k aiden jalko ih in. Satak ilo in e n la k k a si m iettim ästä, raah asi V ilh o n p en k ille, tön i o d ottav ia tiu kem paan että sai V ilh o n m u k a v a a n m a k u u asentoon. M e n i itse jonoon. Sin n e k a u k aiseen toiseen päähän. Satakilo in e n o li en n en k in seissyt jonossa. N e jonot olivat silloin tällöin liikkuneet. Täm ä jono ei liikkun u t, ellei sik si oteta huojun taa. K a k si tuntia k u lu i. S atakilo in en jo n o tti, lask i että h än en ja lu u k u n välim atka oli lyhentynyt kuudestakym m en estä m etristä viiteen kym - m en eenkah deksaan. V ilh o m akasi mukavasti penkillä, ei tiennyt m aailm an murheista eikä jonoista. M a hassa o leva risu äes ei n ä yttä n yt sano ttavasti v a iv aava n. Kului kolm as tunti. Jono oli enn a llaa n lu kuunottam atta k ah ta k a i n a losau v ojen varassa jonottavaa jo ista toin en p y ö rtyi kaksitu n tia- k ym m en en m in u u ttia jo notettuaan, toisen kestettyä m elkein tasan kaksi ja p u o li tuntia. Ja yh tä m iestä, jo ka ilm eisesti sekosi ja alk o i h u u taa:»t äm ä on h yv ä sairaala». H ä n et ra ah attiin va lk o ta k k isten rotev ie n m iesten toim esta vä k iv a llo in jonnekin. P o tilaiksi p y rk iv iä tu li jatkuvasti. Jo itakin laih tu n eita ja p itk äsä n k isiä huudeltiin nim eltä ja heidät ohjattiin jon n ek in. V ä h än v ä liä jonon k atk aisi p y ö rillä va ru stetu t vu oteet jo issa m akasi ru h jo u tu n u t tai m u u ten h u o n o n n ä köin en ih m in en. T u n n it k u lu iv at. Satakilo in e n jo notti, jonotti, jonotti, jo... n o t t i... Satakilo in e n h eräsi k u n joku k u titti h än tä k ain alosta. Se o li v a lk o i n en kipusisko. P ien i siro k äsi h ä ä räsi Satakilo ise n k ain alo ssa k u in jo takin etsien. M u tta Satakilo in e n n ä k ik in jo takin. N ä k i v a lk o isen h uoneen, v u o teita r iv is s ä... M issä m in ä olen? h ä n k y sy i, n o u si istum aan. Sairaalassa tietysti, k ip u sisk o va listi. Ja o lk aah an ala llan n e e t tä saan tuon kuum em ittarin paikoilleen. Onko m inulla kuumettakin. Se n ä h d ään v iid e n m in u u tin k uluttu a. M illo in m in ä tän n e o len jo u tunut. Y ö llä tuotiin. O n ko n y t aam u? On. Antakaa m ittarin olla paik o illaan. O do tellessani o tan h e n k i lötiedot. Satakilo in e n v a sta ili k ip u siskon tekemiin kysym yksiin. Vähensi iästään tasan k ak si vu o tta k a u n iin k i p u sisko n takia, m u tta tu n si olonsa silti raih n aiseksi. Entä k u k a m aksaa? k ipu sisko uteli. M aksaa? M in k ä m aksaa? Täm än sairastamisen tietysti. En m in ä va an tiedä... N o... h m m... K ipusisko työ n si k y n ä n sievä än su u h u n sa. O n ko teillä vakuutu s. E i... ei m in u lla ole. M u tta au to lla n i on. Sem m o in en p a k o llinen. T o ise n v a h in go t ko rv ataan, ei o m ia... K ip u sisk o katsoi S atak ilo ista a i v a n k u in täm ä o lis i ehdottanut treffiä tai m u ita so pim attom uuksia. Lähti. U n o h ti k u u m em ittarin k a in a loon. V iera ilu aik a n a tu li naapurim ies, se sa m ain en V ilh o. T o i p u ssillisen v iin iryp ä leitä. M ite n hurisee? V ilh o k ysyi. H urisee? K u m pi tässä o ik ein h urisee... ääh... tark oitan m akaa, sin ä v a i m in ä? Satakilo in e n kysyi. K aikesta pä ättä en sinä. M utta sinähän sait jonkinlaisen ko h tau ksen. Joku ohim enevä ruoansulatush äiriö, m ik ä lie. M e n i o h i yh tä n o peasti k u in a lk oik in. M u tta sin ä vasta k o h tau k sen sait. O li k u u le jo- n o tta jilla k in n a u ram ista. Lysähdit äk k iä lattialle, h u u sit että tuokaa p ian k y n ä ja paperia, teet protestila u lu n ja k erran k in aiheesta. Ä lä. K a u an k o h an m in ä siin ä jo n o ssa seisoin? K ahdeksan tu n tia, m utta ei se kuulem m a ole ennätys. E i tieten kään. En m in ä k o s kaan mitään ennätyksiä... Ä lä sitä pahoittele. E n nätykset o vat n y k y isin k iv e n takan a. V a ativ a t ja tk u v a a sisu a ja h arjoittelua. M u tta taid an k in läh teä. Päivällis- tunti näes. M u k ava a ettet o le tuon h u o n o m m assa kunnossa. N o hei. H ei hei. V ilh o läh ti. P alasi k u iten k in tak aisin. San oi: N e karhusivat m inulta yhdeksää v a n h a a ton n ia sa iraalak u lu ih isi, mutta ei m inulla ollut. Kai sinull a... Ei o le... S atakilo in en k u u li ä än en sä k u in h au d an takaa. N o älä su re, V ilh o sanoi. K a i tässä jo ten k in pärjätään. O l laa n h an n aap u ru kset ja m u u ten k in... Jos tarvitset takaaja n, n iin tu len k y llä toiseksi. Jos kelp aa. N o h ei sitten. H ei hei. Ja... a i a i... S atak ilo ista n u kutti. T U R U N S A T A M A... Jatk. siv K a n sa in v älisen h en k ilö liik e n teen on a rvio itu v ie lä k asvav an tä hän astista su u rem m alla nopeudella. O n ilm eistä, että tällö in m yösk in k u lk u y h te y k sie n nopeuteen asetetaan entistä su urem p ia v a a tim u k sia. Lau ttaliik en n e ttä varten k äy välttä m ättö m äksi saada n o peat ja h elp p o kulkuiset v ä y lä t n iin m aalla kuin m erelläkin, jotta kuljetusm uodon m uuttuminen ei liikaa viivyttäisi m atk an tekoa. A L U E U U T T A S A T A M A A V A R T E N N iistä m ah d o llisu u k sista, jo tka T u ru n satam an läh eisyyd essä ovat a jateltavissa u u d en satam an sijo ittam ista v a rten, lien ee K o ivu lu o- don U p alin go n alu e so p ivin. Se täyttää k a ik k i ne p eru svaatim u kset, jo tka sa ta m alle v o id aan asettaa: h y v ä t m eren k u lk u yh teyd et ja riittäv ästi k u lk u sy v y y ttä, hyvät yhteydet m aakuljetuksiin h elposti aik aan saatav issa, riittäv ästi tilaa alu een syvy yssu unnassa. MINUN Sille ja sille n a p u tti K asteh elm i K a rjala in e n k e v ätk irk k aan a aam u na tou kok uussa P u olitu ttu to im ittaja soitti. San o i tekevänsä p alstaa H elsin g in leh teen T u ru n kau n eu ksista ja kyselleen sä tu rk u laisilta viitteitä. P y ysi m in u a k in su osittelem aan m ie leistän i, n ä k em isen aivo ista paikkaa. L iik u tu in m elkein. Piti siis tu rk u laisen a! N o m ik si ei o lisi p itän y t! O len h an tä ä l lä asu n u t jo k ahdeksan toista v u o t ta. V a h vo ja, eh jiä v u osia iloin een ja su ruineen. K y syin pu olitu tu lta, o livatko kaikki kiittäneet Tuom iokirkkoam m e U n ik an k areellaan, V artiovu oren rin teitä n ä k ym in een ja K irkk o- ja A u ra n silla n vä listä jokiv artta. N iitäpä o liv at keh u n eet, ju u ri n iitä. N iin p ä alo in m in ä pu olestan i kertoa jo kailtaisesta le n k istän i joen su upu olessa: oh i Suom en Joutsen en ja Sigyn -ressukan. F örillä veden y li ja sitten saaristo h ö y ry je n nokkia laskien M artinsillan korvaan. Sillalla p itkä to v i k atsoen itään ja katso en län teen, län n essä satam an v a ih tu va t, v ä lk k y v ä t va lo t. A u rin gon m en tyä K a k olan taa k irkkaassa tähd ittyvässä illassa k im m eltävä t. Sateisen p ä iv ä n m ärässä illassa sitäkin kim m eltävä m m ä t. N ih keässä su m ussa ja pakkasen h u u ru ssa sa lap eräisesti h o h tavat. A in a silm ää ja katso jan syd än tä viih d yttävät, kiih d y ttäv ät. P u h u in an taum u ksella. M u istin lisätä k u v aan talv en väh äpu h eiset p u llasorsat, kevään k irk u v a t lo k it ja kesän m o o ttoriv en eid en putputuksen. K u vasin viid en toista vu oden iltalen k in. M u tta sin ä iltan a o dotti fö rin - k u lje ttaja m in u a tu rhaan. T u li äk k iä ik ävä k irk k o a U n ik a n kareella, jo k iv arren p u h k eavia p u i ta ja rinteitä, joita m uut olivat kiitelleet. T u li ik ä v ä k ev ä ttä kah d ek santoista vuotta sitten... N äin kertoo päiväkirjan lehti: M e olem m e tu lleet Suom en T u rk u u n tou kok u u ssa ja v o i k u in k a m e ilo itsem m e siitä, että kotimme on lähellä Tuom iokirkkoa, jo ka k o h o aa jyh k e än ä U n ik a n kareellaan. K u in k a o vatk aan tu rkulaiset ru n o tto m ik si m eille m o ititu t o san n eet an taa n iin k a u n iin n im en va n h a lle kalm isto lle en. K o tkalaiset k u n sa n o vat o m aa h au tu u m aataan»räm psän kan kaaksi». Iltaisin m e kiertelem m e m ie le l läm m e Aurajoen rantoja tai nousemme kotim m e piham aalta Var- TURKUNI Suomen Turulle naputti KASTEHELMI KARJALAINEN tio vu oren ju h la llisille rin teille. I lo itsem m e o lo stam m e täällä. T ä n ä ä n sa ttu i h u p aisasti. K ahden silla n v ä liä k u lk iessam - m e m eitä v a sta a n tu li M a ah erra. Hän on m inulle tuttu W iipuiin katu k u v asta vu o s ilta, jo llo in ta isin v ie lä itse o lla n u p u lla. Ja h ä n p y sä h tyi m eitä p u h u ttelem aan. N o n y th ä n, h ä n sa n o i, te ette en ä ä m ih in k ä ä n p y ri täältä T u r u s ta. T än n eh ä n te n y t asetutte k o h d allan n e m eid än m u id en entisten k arjalaisten ta v o in asum aan. Ju u ei m y ö m in n eh k ää täältä en n ää m än n ä, e n n ätti S irk k u edelleni vastaam aan, ja jatkoi vielä selity k sik si : M e i ä iti sh an n oo, e t tä ä l on m e il tyttö lö il n ii sh o p iv a t rljiiju u - pa ik at! H y v ä n e n aik a! M in ä h ä n o le n san a valm ista la jia, m u tta n y t m en in sanattom a k si. O lin k o to sia an k in k e k s in y t jo sen. M arjatta ennätti nyt edelleni tiukkaam aan pikkusiskolta :

12 M itä sie Siu k k u h aastat! M illo m ei äiti on sille e sanotit? Ja p ien elle tu li h ätä: M ailatta kuule, M ailatta kuule, ei äiti o okaan sh an o n t ih a shillee. M u t m ie k u u li k u äiti ih a äshkettäi ish älle haashto, et v o i v o i ku o ltash m yö tok sh illo oltu tääl ku r 1 j i i j a 1 1 i i! N iin o lin sa n onut. Puissa napsahteli kun silm ut puhkesivat. Lehm usten, jala vie n, va ah tero id en u u det leh det tu o k su iva t. O li o n n i k u l kea oksien alla. ja M aaherra oli sam aa m ie ltä k an ssan i. T ap u ttaen pientä posk elle h ä n virk k o i: O ikein, W iip u rin jälkeen T u r ku on toisek si paras rljiiju u p a ik k a! Sam an vu oden sy k sy ltä on p ä i vä k irjassa leh ti: Isä ja p o ik a läh te vät yh d essä sanom alehden ostoon. O n su n n u n taiaam u ja p ääkau p u n g in lehdessä voisi olla joku sana isän m aalauksista. V a rtio vu o ren rin n e heloittaa sy k sy n väreissä sanom atto m an k a u n iin a ja kutsu van a. M y rsk y-yö n jä l keen ilm a hohtaa kirpeän kuulakkaana. M in u n ja tyttöjen tekisi m ieli m u k a an. M u tta ei yritetäk ää n, ei m eitä k u iten k aan otettaisi. T u lisim m e v a in no lo ik si. A n n etaan m iesten m en n ä! Ja n iin he m enevät. Siin ä on tosin tarv ittu v ä h ä n m eid än kaik k ien apua en n en k u in o vat so pivassa v illaisessa asussa. P ih alla vilk a ise e isä jo taakseen ik k u n a an, )ossa m e kurk o ittelem m e. M u tta poik a tarvitsee k o ko h u o m io n sa askelen pituuden sä ätäm iseen isän astu n n an m ukaan. P ortista pu isto on kum artu essaan isä h eilu ttaa m eille hattu aan. P oika ei k ää n n äh d äk k ää n. Isän k äsi ja lak ki n ä k y y v ie lä p itk än m atkaa, m in kä p u isto n p o lk u johdattelee aitavarren su u n taa. Ja k u n ei hattu enää y le ty n ä k y v iin, nousee poik a äkkiä isän p itelem än ä aid an y lle v ilk u tta m aan. Isän h attu o n p ojan m yssyn jatko n a ja pien i n aam a täältäk in asti n ä h tyn ä lo istaa iloa. Sitten h ilja lle e n h äviä vät. T ie tekee p o l ve k k een. V ielä yh d essä m utkassa Sirk k u on n ä k e v in ä ä n isän palton helm uksen häilähtävän. Jo n k u n ajan ku lu ttu a p a laav at k o valla ry m in ällä. T u o v a t m yrsk y n k atkom an va ah tera n o k san tullessaan ja ko ti h u lvah taa täyteen sy ksyn ilm aa ja valo a. O ksa asetellaa n lattiam aljakko on. T y ttö set leisk u vat ih astu n ein a isän jalo issa, m utta p o i ka o n n o lo : Eikös sitä koristellak aa n jo u lu ku u sek si. Ei, poik a-ku lta, nyt on M ikkelinpäivä. Vielä 011 kolm atta kuu k au tta jo u lu u n! Ja n iin ru vetaan k ilp aa m aalaam aan äid ille tau lu a keltaisten leh tien k au n eu desta. Sam an a iltap äivän ä äiti ja isä k u l k evat sam aa pu istotietä. T u lla a n lau d oilla k iin n ily ö d y n m ak eisk io s kin luo. Ä lä m en e n iin läh elle sitä, se on n o id u ttu lin n a ja siin ä asuu R o u v a R im p eli, jo ka on m aailm an k u u lu noita! H yi kau h eata, k u ka sin u lle on se llaista kertonut? Poika. N o u staan ylö s V artio torn in rin nettä. Siin ä on terä villä gran iittilo h k areilla reunustettu hiekkaterassi. Se pistää ulos äk k ijyrk ästä seinäm ästä ja siltä auk eaa n äköala p u u n latvu sto jen y li tuom iokirkkoon päin. T u le tänne h etkeksi ku u n telem aan, k u in k a kirk o n k ello jen sointi kajah taa k allio sein äm ästä! T u lisin m utta en u skalla. E t kö näe, että seisot jättiläisen ala le u alla ja se v o i ko ska tahan sa nostaa sen ja lo ksauttaa k iviset ham p aansa k allio se in ä ä vastaan. T u le sin äkin va rm u u d en v u o k si pois! M itä sinä hyvä mies keksit? - En m inä vaan poika. P o lku kierrättää vä rilo isto isaa rin nettä. V oi katso, katso noita latvustoja. En osaa sanoa m ik ä n iistä on k au n ein. K en ties sen tään nu o v a a lea n k eltaisik si kau h tu n eet isot, m ä rät lehdet. N iid e n ih m eellin en kuulak kuus. N iin, katsos k u n n iissä on ala p u o li leh teä ja yläp u o li taivasta, k u n taiv as tarttuu k iin n i siih en m ärk ään pintaan. Sin u n pitäisi ru veta ru n o ilijaksi! Ei k u n pojan. Em m ekö m ene alas n ä itä k o r k eita k ivip o rtaita. N e jo h d atta vat Pu istikkoon A u ra n rannassa ja täm ä kau n eus ei lopu v ie lä täh än! M e n n ä än va a n, m utta sinu n pitää astu a v a in jo ka toiselle ask e l m alle, jos astu t jo k aiselle voit m u u ttu a ru pikon n aksi ja n a ak ak si, ne on sillä tava lla noiduttu. Ei m en n ä sitten, en m in ä py sty n iillä harpp om aan. Ei m enn ä, parem pi katsoa k u in katua. T u lla a n pien en lam p areen ra n taan. Se on elo ton ja ala k u lo in en tyh jyyttä än, m utta ju u ri tän ään se kuvastaa taivaan voim akkaan sinen. K as k u n p itä v ä t tuota lam pea ty h jillä ä n, lu u lisi siin ä jo n k u n ankkaparin kesänmittaan m ielellään uivan. Sch shsh! Pu hu h iljem p ää! R o u va R im p eli vo i k u u lla. Siin ä o likin en n en v a lk o isia joutsen ia ja va ik k a m itä, m utta ro uva R im p eli söi ne su u h u n sa, k u n sillä on k ä y tävä sieltä lin n asta tuon lam m iko n pohjaan. Ja n y t * siellä asuu vain va n h a äkäin en ah v en, k u n rouva R im p eli kerran su u tu sp äissään n o i tu i aviom ieh en sä ahvenek si. H y vän en aik a, n o in ko paljon sin ä opit y h d ellä san o m aleh den ostom atkalla? N iin ja v ie lä pa ljo n m uuta. P ih laja n m arja t on sitä varten p u n aisia, että varikset lu u lisi niitä m an sik oik si ja sanom aleh det on sitävarten, että ne im isi vettä k y lp y h uoneen lattialta ja T aid em u seo on sitävarten, että o lisi paikka, jonne lapset ei pyrikään mukaan ja... Lopeta h y v ä m ies, tu llaan jo ihmisten ilm oille! Lopetetaan, m utta tässä sin u n p itää p yöräh tää kerran ym p äri ja sy lk äistä n iin ro u va R im p eli jää a r m oitta jälellepäin eikä tassuttcle p e rässä T aid em u seon m äelle. P yörähdä sinä, m in ä sy lkäisen, va i tehdäänkö päinvastoin. T u risti, sin ä jo ka tulet tän n e h e l sin k iläisen iltaleh d en ja p u olitu tu n toim ittajan h o u k u ttelem a n a. Ota m in u t m ukaasi, k u n läh d et kiertäm ään U n ik an k aretta ja R ou va-r im - pelin -mäkeä. M inä osaan neuvoa sinua. P y säh d ym m e W eck sell'in runoilijapatsaan luo märkänä, läm pim än ä, pim eän ä iltan a k u n poskia p itkin ju o ksevat k yyneleet. T e rv e h dim m e isä-a grico laa m ärkän ä, läm p im än ä, v a lo isa n a aam u n a kun ku n n ian arvo isan n en än nipukassa killuu vesitippa. Tuom iokirkon penkissä istu m m e k au an sillo in kun tuuli u lk o n a le ik k ii leh vistössä ja h eittää v a lo läik k een Pyh än Bartholo m eu ksen k u orin lattialle, h au tap aasille. K erron sin u lle Porthanista, sy v ä sti oppineesta, joka hätistelee p u lu ja sillo in k u n ei kukaan näe. Ja jos h y v in sattuu, osum m e k o h dalle juuri k u n Pietari Brahe istu u tuu jäätelö n syö n tip en k ille ja lä v is tää h iekan saappaansa varsitru u- tusta. O ta m in u t m u kaasi! Piirro kset: S IR K K U K u vasta selviä ä osuuskassan p ä ä k o n tto rin s ija in ti k a u p u n g in k esk u sta n välittö m ä ssä tu n tu m assa, Puutorin varrella. Y m p y rö illä o n m e rk itty m yö s k e s k ik a u p u n g illa sija itsev a t K a u p p a to rin ja K irk k o s illa n k o n t to rit sek ä h iem a n kau e m p a n a o le v a t K u pitta an ja K asken konttorit. TURUN SEUDUN T u ru n Seudun O suuskassa, kuten osuu skassat yleen sä, on saan u t a l ku n sa m aaseudulta. Sen peruskassana pidetään v perustettua K a arin an O su u skassaa, joka toim i R au v o lan kan sakoulu lla. V osuuskassa m u u tti toim ip aik kan sa T u rk u u n A n in k aisten k atu 4:ään. K u n tässä yh teyd essä K aarin an O su u skassaan yh d istettiin v ie lä M a arian ja m yö h em m in K u usiston O suuskassat, o li sen toim ialu eeksi m uodostunu t T u ru n k au p u n k i ja K aarin an, M a arian ja K akskerran kun n at. T o im in n a n saatu a n ä in uudet p u itteet m u u tettiin o su u skassan n i m i sa m alla T u ru n Seudun O suusk assaksi. V liite ttiin T u ru n Seudun O suuskassaan v ie lä R aision O suuskassa. M y ö h em m in T u ru n Seudun O suuskassa to im i vielä M a arian k atu 5 :ssä sijaitsevassa h u o neistossa, kun n es sille v v a l m istu i P u u torin va rrelle M a a ria n k a tu 4 :ään n y k yin en toim italo. K o n ttoriverkosto k äsittää k a ik k i aan 18 to im ip aik k aa, jo ista 12 on T u ru n k au pu n gissa ja 6 y m p ä rö iv ä l lä m aaseudulla kaupungin välittöm ässä läh eisyydessä. T u ru n Seudun O suuskassan koko o tto lain au s o li v päättyessä 73,5 m iljo o n aa m arkkaa. T ästä m ä ä rästä o liv a t va rsin a iset talletu kset 70,2 m iljo o n aa m arkkaa ja sh ekkitilitalletu k set 3,3 m iljo o n aa m ark kaa. In d ek sitilien o suus v a rsin a isista talletu ksista o li 2 1 /o. M a in ittu na vu o n n a o li talletu slisäys su u rem pi k u in ko sk a an aik aisem m in o su u skassan h isto ria ssa lisäyksen o llessa n. 10,8 m iljo o n aa m arkkaa e li 17,2 5 %. L a in a n a n n o n lisäystä on m aan k aik issa ra h ala ito k sissa jo u d u ttu v iim e a ik o in a vo im a k k a a sti su p istam aan Suom en P an k in an tam ien OSUUSKASSA o h jeiden m u kaisesti. T ästä sy ystä on asiakassu h d e erittäin ra tk aiseva la in a h ak em u k sia käsiteltäessä. T u ru n Seudun O su u skassasta n o stettiin v a ik an a v e lk a k irjalainaa yhteism äärältään 17,26 m iljo on aa m ark k aa ja v e k selilu o tto a kpl. y h teism äärältä än 3 1,1 m iljo o n aa m arkkaa. A ik aise m p in a vuosina oli huom attavim pana lain an an n o n ko h teen a o m ak o titalo jen ra k en tam isen ra h o ittam in en, m utta koska rakennustoim innan painopiste o n T u ru ssa ja ym p äristö ssä siirty n y t k erro stalojen p u o lelle, on m yö s lain a n an to y h ä en em m än su u n tau tu n u t asu n to-osakkeid en h a n k in n a n rahoittam iseen. A su n tojen h an k in n assa o n ns. asu n to säästäm isellä jo va rsin h u o m attava o su u s. V iim e vu o n n a v a l m istu iv a t K a stu n k au p u n gin o saan asuntosäästäjien ja osuuskassan yh teistyö n tu lo k se n a A s. O y K a irvii-

13 S iv u k o n tto reid e n m e rk ity s p a lv e lu n tehostajana o n h u o m attava. K uvassa eräs T u ru n S eu d u n O suuskassan u u sim m ista k o n tto reista M a rtin s illa n k o n tto ri P u istokatu 6 :ssa. dan raken n u kset, jotka käsittävät k aik k iaan m 3 jakaantu n eena 197 h u o n eisto n kesken. Parhaillaan raken n etaan Itä h arju lle v a staav an laista asuntosäästöaluetta. Muutam a vuosi sitten perustettiin o suu skassaan ulkom aanosasto. Sen toiminta niin ulkom aankauppaan liitty v ä n m aksu liik k e en hoidon k u in v a lu u ttakau p an k in osalta on jatk u v a sti lisää n tyn y t. P u huttaessa T u ru n Seudun O suuskassasta o n v ie lä m ain ittav a kaksi ty tä ry h tiö tä : O k -K iin teistö k esk u s O y h arjo itta a kiin teistö n v älity sto i- m in taa koko Varsinais-Suom essa. T u ru n T ilik e s k u s O y.n toim ialaan k u u lu u yh teisö jen, y k sityisten ja yrittäjie n kirjan p ito jen h oitam inen. T u ru n Seudun O suuskassasta on 43-vuotisen toim innan aikana keh itty n y t m erk ittävä p a ik a llin e n rahalaito s. Sen asiak a sk an ta käsittää k a ik k i y h te isk u n tap iirit ja sen to i m in n assa on vo im akas p a ik allin en lu on ne. Sen m erk itys on varsin h u o m attava a laatu a T u ru ssa ja lä h iym p äristössä asu vien sekä liikeja pienteollisuutta tai m uuta amm attia h arjoitta vien ih m isten rahaasioitten h o itajan a. KEVÄTRETKEILYT T u rk u -seu ran re tk eily jaoston järje s täm ät kev ätretk eilyt su u n tau tu iva t n y k y isiin ja tu leviin e sik au p u n k i alu eisiin. E n sim m äin en kiertoajelu su oritettiin Pan sion su untaan. Ison H eik k ilän alu e on aikoin aan k u u lu n u t kru u n u lle. Se on entinen m aju rin virk atalo, jo ka 1920-luvun alu ssa su oritetussa vaih to kaupassa siirtyi v a ltio lta T u ru n yliopistolle, jo ka p u olestaan lu o v u tti L u o n n o n m aalia sijaitsevan K u ltara n n an tilan tasa vallan presidentin k esäasu n noksi. P a risen k ym m en tä vu otta sitten Ison H eik k ilän alu e siirtyi T u ru n k au p u n gille kau ppah in n an ollessa edelleen v e lk an a yliopistolle. K auppahin ta vastaa 35 professorin vu o sip alk k a a kap italiso itu n a 4,5 % m u kaan. O sa alu eesta on lu ovu tettu teo llisu u ston teiksi, osa asu n to alu eeksi kuten P atterihaan alu ekin. V u oksen n iska O y :n T u ru n R au tatehdas sijaitsee Pahaniem essä, joka vu oden alu ssa liitettiin R aision p itäjästä kau p u n k iin. R au tateh das valm istui 1943 ja hiljattain suoritettu jen laajen n u sten jälkeen teh taan harkkorau dan vu osituotan to tulee nousem aan tonniin. H u h tam äki-yh tym än A rtukaisten alu een va n h in tuo tantolaito s on säilyketeh d as Jalostaja, jo n k a toim in ta alkoi vuonna Alueella toim i va t lisäk si viin i- ja likööriteh d as M a rli sekä lääketehdas Leiras, )oka on m aan e n sim m ä in e n lääkeraakaa in eita v a lm istava tuotantolaito s. Pansion teo llisu u salu e sy n tyi p ä ä asiallisesti toisen m aailm an so dan jälkeen. O y. L aivateo llisu u s A b :n tuo tantolaito s ra k en n ettiin v a rta vasten so tako rvau sto im itu ksia v a r ten. Alukset rakennetaan 180 m etrin pitu isessa k o koon p an oh allissa, jossa työ vo id aan su orittaa liu kutyönä. A lu ste n v e sillela sk u tap a h tuu sivu ttain. V eistäm ö on lisäk si to im ittan u t alu k sia u lk o laisille ja kotim aisille varustam oille sekä puolu stu slaito kselle. Laivateollisu uden asu n to alu e o n professori Erik Bryggm an in su u n n ittelem a. V a ltio n M e- talliteh taat -yh tym ä peru stettiin so d an jälk e en en tisistä p u o lu stu slaitoksen tehtaista. N im i m u u tettiin m yöhem m in V alm et O y :k si ja y h tiöön k u u lu u yh ten ä Pan sion T e la k k a, jo ka n y k y isin to im ii Pansion T eh d as -n im isen ä. T u o ta n n o n p a i nopiste oli aluksi sotakorvaustoim i tuksissa, m u tta n y k y isin tuotannon pääosa k äsittää ilm asto in tilaitte ita. T e h ta a n n a ap u rin a o n T u ru n la i vastoasem an alue. Pansion yhteisko u lu n en sim m ä ise n ra k en n u sv aih een k u stan n u sarvio o li 16 0 m ilj. m k. Pern on alu een om akotiasu tu s on to istakym m en tä vu o tta va n h a. Pern o n kartan o n va ih e e t u lo ttu v a t kesk ia ja lle sa akka ja k artan o k u u lu i lu v u lla F in ck e-su v u lle ja o li se se u raa valla vu o sisad alla Stälarm -suv u n om istu ksessa. A d o lf Ivar A r- vid sso n asu i k artan ossa ly h y e h k ö n aikaa. Artukaisten kartanon om istajan a o li Iv a r F lem in g lu vu lla. T ila siirtyi m yö h em m in Ju h an a Skytten om istu kseen sekä o li ly h y en aikaa Gabriel Oxenstiem an hallussa. A rtu k a isten len token ttä on m aan en sim m ä in e n siviililen tokenttä, jo k a ra k en n ettiin lu vu n a l k u p u o le lla osittain va ltio n työttöm yysm äärärahoilla. Lentokentän rak en ta m ista edelsi R u issalo ssa jä lje s tetty len ton äytö s, jo ssa e siin tyi le n tok ap teen i V ä in ö Brem er Junkersk o n eellaan, jo lla h ä n o li su orittan u t su u rta h u o m io ta herättän een len to m atk an K apkau p u n k iin. T o ise n retken ko h teen a o li Barker-Litto in en O y :n uusi kutom orak en n u s R aunistu lassa. T eh taa n yleisesittelyn su oritti so siaalip äällikk ö N. G. Salkoran ta, jo k a selostu k sessaan totesi tehtaan perustetun , jo llo in en gla n tilaissyn tyin en m ek aanik k o Jo hn Barker, joka oli toim essa F in layson in teh taalla T a m pereella, siirtyi Turkuun ja osti Kaupungilta n.s. Kiseleffin tontin A u rajoen ja L in n an k ad u n rajoittam alta alu eelta. B ark er k u o li itäm aisen sod an a ik an a 1854, m in k ä jälkeen tehdas jo u tu i su u riin talo u d ellisiin vaikeuksiin. Omistajina olivat m yöh em m in k u n n allisn eu vo k set G. A. P etrelius ja C. Fr. Ju n n eliu s lu v u lla tehdas y h ty i Litto isten V erk ateh taaseen ja 10 vu o tta sitten la i tos siirty i K a u k o m a rk k in at O y :n omistukseen. A lfan tehtaan vanhim m at osat sijaitsevat entisessä sok eriteh taan ra ken n u ksissa ja v i i m eksi toteu tettu la a jen n u s on ark k iteh ti Pekka Saarem an su u n n ittelem a. R aken n u k sen k o k o n aistilav u u s on y li m 3 ja kutom o- saleissa o n 500 au to m aattista k u to m akonetta. T eh d as to im ii o sittain k ahd essa vu orossa ja pä iv ässä tuotetaan k an gasta 30 kilo m etriä. M y y n ti tap ahtu u P u u villateh taid en M y y n tik o n tto rin k au tta m in k ä lisä k si v ie n tiin m enee tuotannosta n eljäsosa. E sityksen jä lk e en retk eilijä t tu tu stu iva t pien em m issä ry h m issä tehtaan toimintaan. K ä rsä m äki m ain itaa n asiakirjo issa en sim m ä ise n k erran v u o n n a , jo llo in Jö n s U sk in in p ojasta tulee erään m a a tila n o m istaja. H u h ta m ä k i-y h ty m ä n teo llisu u slaito k sista to i m iv a t K ärsäm äen alu eella yh ty m ä n su u rin tu o ta n tolaito s su klaateh d as H ellas, keksi- ja leipäteh d as Ipnos, jo n k a v a lm istu so h jelm a k äsittää y li 10 0 erila ista tuotetta, sekä ko sm eettisia ain eita v a lm ista v a Fincos. F arm o s O y :n ja L ääk e O y :n tu o ta n to laitosten p a lvelu k se ssa on 450 h e n k ilö ä. O sa Farm o s-yh tiö n tu o ta n n osta m enee vien tiin. K u to m o & Pu nom o O y :n tu o ta n tolaito ksen laajen n u styö t o v a t parasta aikaa m eneillään. T eh d as on erik o istu n u t n auhojen va lm istu ksee n. H en k ilö k u n n an m äärä 200. K a erla n M y lly n vu o situ o tan to 7 m ilj. kg. v ilja a. K iertoajelu n p a lu u m atka su oritettiin K ärsäm äen ja K a erla n k a u p u n gin o sien kautta suoritetun retken ensim m äisenä k ohteen a o li M a a ria n k irk k o, jonka esittelyn suoritti vahtim estari O sm o V a ara todeten esityk sessään, että n y k y ise n k irk o n edeltäjä n ä pid etään A u ra jo en ja V ähäjoen yh ty m äkohdassa K oro isten n ie m ellä sijain n u tta k irkkoa. N y k y in e n k irk k o o n rakenn ettu lu v u lla ja k irk o n v a n h in osa o n sakaristo. E telän p u o leisella s i v u lla o leva asehuone lienee ra k en nettu lu vu lla. T riu m firisti on p eräisin lu v u lta ja seuraavalta v u o sisad alta o vat v a n h a alttarikaappi sekä k ivestä teh ty kasteastia. K a to liselta ajalta o n p eräisin rippikello. K irko n sa arn atu o li o n lu v u lta saksalaisen p u u sep än tekem ä. Saarn atu o lissa o leva tiim alasi on 4-osainen. K irk o n po h jo issein ällä o n en sim m äisen su om alaisen v ir sik irjan tekijän, Jaakko F in n o n eli Su o m alaisen, m u isto lle om istettu k ivi. K irk o n eteläiseen sein ään on k iin n itetty kirk k o h erra Pietari K a l m in m u isto laatta. H än o li T u ru n akatemian taloustieteen ensim m äin en professori. H än toi A m erikan m atk altaan m u k a n aan ru nsaasti kasveja, jo ita v ilje li H irvensalossa o le v a lla Sip salon tilallaan. H än en jo h d o llaan teh tiin pu olitoistasataa väitö sk irjaa. K a lm in sy n tym ästä on tänä v u o n n a k u lu n u t 250 vu otta. K ato sta riip p u v an p u rjela iva n p ienoism alli on hirvensalolaisen merim iehen tekem ä ja k irk o lle la h jo ittam a. K esk ilaiv assa o levista k atto k ru u n u ista o n eräs H irven salo n M e ltoisten em än n än lah jo ittam a kirk k o a k o h d an n een tu lip alon jälk e en ja toisen k ris ta llik ru u n u n o n lah jo ittan u t S y v älah d en tilan v a n h a isän tä. V u osisad an alussa su o ritettiin kirk o ssa entistäm istöitä p rofessori Ju h an i R in te en ja taite i lija F ran ken h auserin jo h d o lla. T u le v a n a kesän ä o n tark oitu s alo ittaa k irk k o sa lissa, sakaristo ssa ja aseh uoneessa ko rjau s- ja restauroim istyöt, jolloin suunnitelm ien mukaan viimeksi m ainittuun sijoitetaan kasteja vihkikappeli. Viim e vuonna kirko ssa v ih ittiin 18 0 avio p aria. Seu rak u n n a n asu kasm äärä o n y li T o isen a tu tu stu m isko h teen a oli L o unais-suom en su u rin k au p p ap u u tarh a H u isk u la O y. M aariassa. P u u tarh an lasin alaiset k u k k a v ilje ly k se t o vat y li m 2. Y lio p p ilasru u su - jen k u k k im isa ik a o li p a rh aillaan. R u u su ista saad aan n y k y isin v iis i sato a vu odessa. K rysan teem i k u k k i aik aisem m in v a in sy k sy isin, m u tta saad aan n y k y isin k u k k im aan m yös m uina vuoden aikoina. V iim eisen ä p y säh ty m isk o h teen a o li M a a ria n k u n n an ta lo, jo n k a p i h a m a a lle istu te ttiin T u rk u -seu ran toim esta tam m i. T ila isu u s a lk o i retk e lä iste n y h teisesti la u la m a lla V a r sin a issu o m alaisten la u lu lla, jo n k a jä lk e e n T u rk u -seu ran p u h e e n jo h ta ja O lli K estilä p u h u i T u ru n ja M a a rian v ä lisistä su h teista m ain iten, että a ik aisem m issa a lu e liito k sissa on o sia M a a ria n alu eista liite tty T u ru n k a u p u n k iin ja tu levan v u o d e n a lu s ta lu k ie n k u n n a n jä lje llä o le v a osa liite tä ä n k o k o n aisu u d essaan T u r k u u n. H än to tesi a lu e e lla k a svavan m u ita k in ja lo ja leh tip u ita ja toivo i tam m elle h y v iä k a svu e d e lly ty k siä. Tam m en istutuksen suorittivat arkk ite h ti K estilä y h d essä T u rk u -seu - ra n re tk e ily ja o sto n p u h een jo h tajan, kau p p ias V iljo V a n teen kan ssa. T o iv o K o rp ela LAUSUJA- KIRJAILIJA T u rk u la is tu n u t K a rja la n tytär, la u suntataiteilija Kastehelm i Karjalain en o n ju lk a is su t k irja n :... o l l a a n p a s v a a n. Se o n K a risto n kustantam a ja om an tyttären Sirk u n ku v ittam a. Se ilm e sty i k irja m a rk k in o ille touk o k u iseksi ä itie n p ä iv ä k si a.d L asten ja äid in vä lise t, ilo n ja s u ru n k y y n e lin k o stu tetu t silla t k i m a lta v a t sen siv u ilta. Se o n lä m p i m ä n elä m än ä itien p äiv äk irja. M u tta k irja o n v ie lä jo tak in e n em m än. Se o n K a rja la n k u n n a illa a la ti le h tiv ie n ja tu u h e ttu v ien k o iv ik o itte n k irja. N e n ä h d ään perh een p ään so tapolk u jen v ie re llä ja k o tiin jä ä n e itte n ahdistu sten ja o dotusten ik k u n a ru u tu je n läp i, k u n n e s lö yd etään y h te in e n e v ak k o tie n o i den k u n n a itte n ja k o tise u d u n v e t ten ääriltä. Se tie jo h ta a v ih d o in K o tk a n k au tta T u rk u u n. K u v a u s k o h o aa k a u n iik si m en e tety n k o d in ja K a rjala n ylisty sla u lu k si. V ie lä k in en e m m än : >>... o lla a n pas va an» on sy d äm en k irja. K a s teh elm i K a rja la in e n o n»konettanu t» p erh ep iirin p ik k u tap ah tu m at tuoreeltaan ja sam alla kuullut isänm aan k o h ta lo n lin n u n siip ien h a v i n an. N u o tap ahtu m at liitty v ä t k a u t taaltaa n k o lm e n lap sen n ä k em iin ja kerto m iin, lasten, jo ista v a n h in k irja n siv u je n lo p p u essa o n v a sta en n ä ttän yt k o u lu eläm än alk u ask eliin. K a ik k i k erro taan sirp alein a y k s in kertaisesti ja vaatimattom asti, mutta ty y lillis e sti k u in k a sa n o isi (Jatk. siv. 25)

14 Turkulaisen kansanperinteen keruukilpailu onnistunut T u rk u -seu ran sivistysjao sto n ja T u ru n ylio p isto n k an satieteen la ito k sen yh teisto im in järjestäm ä tu r k u laisen k an san p erin teen k e ru u k ilp a ilu alk o i v iim e m aalisk u u n 4. p ä i v ä n ä ja p ä ätty i tou kok u u n 10. p ä i vä n ä. K ilp a ilu n tark oitu k sen a o li saada lu otettavaa m u istitietoa en tisajan k a u p u n k ieläm ästä: 1) ju h la- ja m erkkipäivien vietosta, 2) asunnoista ja asum isesta, koti- ja ru ok atalo udesta sekä 3) kau p u n k ila isten suhteesta m aaseutuun. K ilp a ilu ajan k u lu essa o li v a stau k sia la a jo ih in k ysely sarjo ih in sa ap u nu t k a ik k ia a n 49, n iid e n joukossa jo p a läh es k aksisataa liu sk aa k äsittä v iä ja v a rs in peru steellisia. Prof. Ilm ar T a iv e on todennu t, että k e ruukilpailu tuotti m äärällisesti toivo tu n tu lo ksen, sillä v a stau k sia saatiin se llain en m äärä k u in alu nperin ajateltiin k in. P a lk in tola u takunta, jo h o n k u u lu iv a t prof. Ilm ari T a iv e ja fil.k an d. Ju k k a Een ilä kan satieteen laito k sen se k ä fil.m aiste ri Irja S a h l berg, to im ittaja E in o L eh tin en ja to im ittaja A rv o S u o m in en T u rk u - seuran edustajin a, alo itti työ n sä v ä littö m ästi k ilp a ilu n päätytty ä. T u lokset ju lk a istiin tu rkulaisissa sa nom alehdissä kesäkuun 3. p ä iv än ä 1966, ja p a lk in to jen jakotila isu u s o li 7.6. M ainittakoon, että tällaista m uistitietoa, jo n k a arvo on h u o m attava T u rk u -seu ran vu osik o k o u s pidettiin m aalisk u u n 23. p ä iv än ä T u ru n T y ö v äen o p isto n lu en tosalissa. K o k o u k sen a v asi seuran p u h een jo h taja arkkit. O lli K estilä, jo ka v a littiin m yös kokouksen p u h een jo h tajaksi. K o kouksen sih teerin ä to im i seuran to im in n an jo h taja hum.k an d. Ju h an i Laurila. K o kous h y v ä k s y i vu osi- ja tilik eitom u ksen, v a h v isti tilin p äätöksen ja m yönsi tilivelvollisille vastuuvapauden. E d elleen h y v ä k sy ttiin talo u sarv io ja toim in tasu u n n itelm a. Seu ran pu h een jo h tajaksi v a littiin arkkit. O lli K estilä, en sim m äiseksi va rap u h een jo h tajak si fil.tri C. J. G ard b erg ja toisek si v a rap u h een jo h tajaksi p ankin toim.joh t. Eero N u - m erla. H allitu k seen v a littiin ham m. lääk. H elm i Silvo la-m an eru s, opett. Helm i Lehtonen, hank.pääll. Paavo sekä T u ru n kau p u n gin h isto rian ja sen asu kkaid en elä m än tu n tem u k sen että tieteen kan n alta, ei o le T u russa varhem min kerätty, tallenn ettu ja tutkittu. Palkintolautakunta m yönsi ensim m äisen p a lk in n o n, joka o li televisio, työ n jo h taja P aul L a a k s o selle h än en laatim astaan laa jasta ja seikkap eräisestä kuvau ksesta. T o i sen palk in n o n, p olku pyö rän, sai ro u va Iren e Rajala sekä k o lm a n n e n p a lk in n o n eli valo k u va u sk o - n een Jo h an n es Kaatrakoski. M u u t esine- ja rahap alkin n o t päätettiin ja k a a se u raaville h en k ilö ille: R agna A h lro th, M a rg it B aum ert, Bo G rön h olm, A ili H au hio, M a rtta Helam eri, O rvo k k i H ellsten, H eim o H u ltin, H j. K a ila, Ingrid Kalpa, H elm i Lehtonen, A lic e L illja, Ester M elan d er, L iisa R an ta, N iin i Sainio, A lla n Salom aa, A u n e Sjögren, A lli T am m in en, Erkki V u ori, A rttu ri V ä änän en. Pa lkin n o t o v a t tu rkulaisten liik k eid en lah jo ittam at. T u n n u stu sp alkin to in a p äätettiin lah jo ittaa kirja se u raaville k ilp a ilu n v a staajille: Edith A n gerv iita, E m il H a m i, Liisa H eh k u, E lv i K erav u o ri, L y y li Kouvo, Liisa Leike, T o in i M elander, K aarlo M ä k in en, A rv o Pekola, Irene Q vist, A rv o R oin ila. P a lk in n o t jaettiin H am burger Börsin K ivi-h u on eessa, jo ssa o li m yös kah v itarjoilu. Toiminnanjohtajan palsta Suom in en, toim ittaja A rv o Suom i n en ja ku n n allisn eu vo s Johan nes Koikkalainen. Paikkakunnalta m uuttaneen arkkit. A n n a-l isa Stigellin tilalle v a littiin h allitu k sen jäseneksi fil.m aist. M argareta Jokin en. T ilin ta rk a sta jik si va littiin kauppat.m aist. A tte V esa ja kirjan p it. V ien o K ariperä se k ä va ratilin tark a s tajik si kirjan p itäjä E m ilia K ärlu nd ja d ipl.eko n. Leo L iu k sila. H en k ilö jäsenten jäse n m ak su k si v a h vistettiin S m k ja ain aisjäsen ten 50 m k. K y seiseen jäsenm aksu u n sisä ltyy Suom en T u ru n tilau sm aksu. M u id en sam asta perheestä olevien seuran jäsenten jäse n m ak su k si vahvistettiin 2 m k ja ainaisjäsenten 20 mk. Seuran ilm oitu sleh d ik si v a littiin T u ru n S anom at, T u ru n P ä ivä leh ti, U usi Päivä, A b o U nderrättelser ja h a rk in n an m u k a an m yö s m uut lehdet. T u ru n k a u p u n g in m atkailu asia - m ies fil.m aist. A rv o H o v ila esitteli R u issa lo a kosk evassa vuosikokou.6- esitelm ässä saaren h isto riaa ja sen tu lev aisu u tta m atk ailu - ja lo m an - vietto k esk u k sen a. E sitelm än p ä ätyttyä p ro k u risti K. H ak an en esitti k u u lto k u v ia R u issa lo sta ja T u ru sta. V u od en en sim m ä ise n jä se n illan h u h tik u u n 19. p ä iv ä n ä o liv a t jä r jestän eet toim. E in o L eh tin en, h an k. p ä äll. Paavo Suom in en ja kau pp. V iljo V anne. In n o stu n eita seuran jäse n iä o li sa ap u n u t p a ik alle ru n saasti seuraamaan m onipuolista m u siikki*, lau lu - ja liik u n ta e sity k sisiä ko o stu va a o h jelm aa; tark k aav asti se u rattiin toim. Leh tisen»m ittarinkadun pojan m uistelm ia ja pohd ittiin T u rk u -tieto k ilp ailu n visa isia kysym yksiä. Urkuri A. Härm ävaara n so ittam an a sai ensiesityksen sä tait. U sk o K em p in sä veltäm ä **Turu n L in n an juhlam arssi**. S eu raavan en si sy y sk u u n jä se n illan jäljestävät fil.m aist. M argareta Jo k in en, opeit. H elm i L eh to n en ja h am m.lääk. H elm i Silvo la-m an drus. R etk eilyjao sto järjesti tou kok uun kuluessa retkiä kaupungin ym päristöön Pansioon, M aarian k i s koon, H u isk u lan p u u tarh o ih in inu-. sekä seuran tän ä v u o n n a järje s täm ään n k. teo llisuusesitelm äsarjaan liitty v ä n tutu stu m isk ä yn n in B ark er-littoisten ve rkateh taalle. K a u p u n gin liik en n elaito k sen lin jaautot h u o leh tiva t k u ljetu ksista ja tu rkulaiset n ä yttä vät päättäneen o l la n ä illä re tk illä ja tk u v asti oikein jo u k o lla m ukana. Seuran h a llitu s p äätti kokouksessaan h u h tik u u n 26. p ä iv än ä antaa o h jelm ajao sto lle va ln iu d e t K o ko p erheen ju h an n u sju h la n» lärjestäm iseen totuttuun tapaan R u issa lo n M a rjan iem essä ju h an n u saatton a k e säkuun 24. päivänä. Toivom m e T u ru ssa ju h an n u staan v iettävien o ttavan huomioon tämän tunnelm allisen ja v iih ty is ä n ju h an n u k sen vietto - m ah d ollisu u d en. Edelleen h a llitu s päätti, että seuran toim innanjohtaja Ju h a n i Lau rila edustaa seuraa v a lta k u n n a llise n K o tiseu tu liito n ja paikallisen M uonion seuran järjestäm illä valtakunnallisilla kotiseutup ä iv illä M u o n io ssa h e in ä k u u n 9. r r. p ä iv än ä. O lisi m u u ten toivo ttava a, että T u rk u -seu ran jäsenet in no stu isivat jo u k o lla läh tem ään n ä ille jo k akesä isille p ä iv ille, esim. M u on io n p ä iv ien m o n ip u o lin en o h jelma tarjoaa monin verroin parem m at m ah d o llisu u d et tu tu stu a L ap in elä m ään, tap o ih in ja kan san perin teisiin k u in tava llin en turistim atka. A siasta k iin n o stu n eita seu ralaisia pyydäm m ekin vä littö m ä sti ottam aan yh tey d en toim in n an joh tajaan (puh varm im m in iltaisin) L o p u ksi m u u tam a sanan en jäsenh a n k in takam p a n jastam m e: m illo in tahan sa, m utta m ie lu im m in vielä tänään, jokain en T u rk u -seu iala in e n vo i esittää kotip a ik k a k u n tan sa asioista k iin n o stu n eelle tu ttavalleen liittym istä T u rk u -seu raan ja ilm o ittaa h än et jäseneksi so ittam alla p u h elin n u m eroon (rva Silvo la- M anerus). V irk istävää k esän jatk o a! L A U S U J A... Jatk. siv. 23 sisä isty n ein»jän n itysk ik oin», m ik ä tekee lu ettav an k iih k e ä n an tavaksi. N ä in o n k irjallisu u d essa la ita aina, k u n ty y li h a llita a n ja sy d än sanelee. S irk u n ru n saat p ien o isk u v at e lä v ö ittä v ä t k irja a ja ju o ru a vat y llä t tävä n va rm asta taiteilijantyö stä. M u tta h än en piirtim en sä lö ytääk in o h jaajan sa jo v a rh a isista lapseneläm y k s is tä :»Ja S irk k u lau la a, sillä S irk u n ru n o issa o n ain a m yö s sävel, tark alleen ru n o n tu n n elm ia m yötäilevä. O i K a lja la o i K a ljala sh ie sh aali ih an a sh iel la n n a n h iekka va lk ea ja aalto peh m eä tuol läh el n ä k y y ulappa jo sh ve n e p ie n i sh outaa ja lapshet shieltä ilom ielin lu m p een k u k k ii n o u taa tää shynnyinm aa tää Kaljala o n liem u tätä p u olu sh taa josh linnunlaulu shoittaa...» H än o li tälö in viisiv u o tias. E rk k i V u o ri SISÄLLYS - INNEHALL midsommar- fest E. J. V.: Esko A alto n en t... 3 E. J. V.; W äin ö A alto n en... 4 E sk o A ja n k o : T u ru n sa ta m an k eh ittä m issu u n n ite lm ista Fram tidsp lan er fö r Å bo h am n... 5 M a rtti K e rk k o n e n : Pietari Kalmin muisto Pehr Kalm s m inne... 7 T o iv o T. R in n e : T u ru n m essu v iik k o vu o n n a 1929 M ä ssveckan i A b o I r O lle P a lm b erg: A b olan d s h älso värd scen tral o ch sju k h u s II T u ru n m a a n terveyd en h o itokesku s ja sa iraala II... 9 K a le v i P ih a : M a tk a ilu n teoriaa ja k ä y tä n tö ä T u rism en s teori och p rak tik M a u ri E lm era n ta : V u o d en ajat... A rv o H o v ila : R u issa lo n k eh ity s v irk isty salu eeksi R u n sala s u tve ck lin g säsom rekreation so m rad e R a in e r T u u l i: Varsinais-Suomen m atkailunäkym ät Om turismen i E gen tliga F in lan d E rik T u d e e r : Å b o län d sk tu rism T u ru n m a a n m a t k a i lu P ata : S attu u h an s i t ä K a ste h e lm i K a rja la in e n : M in u n T u r k u n i T u ru n S eu d u n O su u skassa T o iv o K o rp e la : K evätre tk e ily t V a r v a n d r in g a m a E rk k i V u o r i: L a u su ja -k irja ilija O m K a steh elm i K a rja la in e n s n y a b o k 23 U u tis ia N y h e te r n S U O M E N MATKATOIMISTO OY

15 Keidas keskustassa - Perinteistääa rikas Viihtyisä Börs TURUN TYÖVÄEN SÄÄSTÖPANKKI I Ikn h o te lli ja ra v in to la. Yläsalissa jo k a ilta tanssia ja o h je lm a a k lo 2 :e e n. H e rku ista a n k u u lu k e ittiö. T u n n e lm a llin e n ke s ä p u is to, missä myös m usiikkia. Hovim estari puh KANSALLINEN KIRJAKAUPPA Turun Sanomalehti Kirjapaino Oy Åbo Tidnings och Tryckeri Ab Y H D Y S P A N K I N saastolainatili

16 KLUBI RAVINTOLAT Hyvää ruokaa viihtyisässä ym päristössä Helsingin Osakepankki Turussa a in u tla a tu in e n k e lla rira v in to la ru o k a ile v ille s e u ru e ille KANSALLISPANKIN SÄÄSTÖ LUOTTO V IE P U O L ITIE S T Ä PERILLE m ukavia kabinetteja Hovim est. puh Tervetuloa! TURUN IMESSUTI

17