Sosiaalialan osaajat 2015 Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke (SOTENNA) Mikko Mäntysaari Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Sosiaalialan osaajat 2015 Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke (SOTENNA) Mikko Mäntysaari Jyväskylän yliopisto 1

2 SOTENNA-projekti Lapin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistuumin toteuttama tutkimusprojekti. Toteutettiin vuosina Kolme päätoimista tutkijaa: Matti Vuorensyrjä (Jyväskylä), Merja Borgman ja Tarja Kemppainen (Lappi). Projektin johtajina Anneli Pohjola (LaY) ja Mikko Mäntysaari (Jy). 2

3 ESR-rahoitteinen hanke Rahoittajina opetusministeriö (ESR-tuella), STM, Kuntaliitto. Ohjausryhmässä mukana kouluttajien ja ammattiliittojen edustus. Yhteistyötahoja mm. SuPer, KTV, Tehy ja Talentia, Sosiaali- ja terveysalan ennakoinnin yhteistyöryhmä (STM/Stakes), Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (KOSKE), Kuntien eläkevakuutus (Keva). 3

4 Sosiaalialan koulutusratkaisut Sosiaalialan keskiasteen koulutus koottiin yhteen 1980-luvulla luvulla tästä kehittyi ammattikorkeakoulututkinto. Lähihoitajatutkinnosta tuli sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen perustutkinto. Sosiaalityön koulutus kiinteytyi ja yhtenäistyi pääaineistumisen myötä 1990-luvun kuluessa. 4

5 Tutkimustehtävä: Tehtävänä ennakoida kolmen keskeisen koulutusammatin tulevaisuutta: toisen asteen ammatillisen koulutuksen (lähihoitajat) ammattikorkeakoulutuksen (amk-sosionomit) yliopistokoulutuksen (sosiaalityö, VTM,YTM). Mikä on sosiaalialan koulutusten sisältöjen ja osaamisen kehityssuunta? Mikä on koulutuksen oikea mitoitus? 6

6 Aineistot ja menetelmät Empiiriset menetelmät Kyselytutkimukset sosiaalityöntekijöille, sosionomeille ja lähihoitajille. aikasarjat Ennakointimenetelmät asiantuntijahaastattelut delfi ennakkosarjat 7

7 Väestörakenteen muutoksia Vuonna 2030 yli 74 vuotiaita on 13,8 % suomalaisista (noin joka seitsemäs). Samaan aikaan nuorisoikäluokan (15-19 v) koko supistuu tämänhetkisestä henkilöstä vuoden 2015 lukuun henkeen. 10

8 15-64 vuotiaiden osuus koko väestöstä

9 Perusolettamuksia Taloudellinen kasvu jatkuu verrattain vakaana, mutta hidastuu jonkin verran ennakointijakson loppua kohti Työvoima alkaa supistua, työllinen työvoima kuitenkin hitaammin kuin työtön työvoima Sosiaali- ja terveyspalvelujen työllisen työvoiman osuus koko työllisestä työvoimasta kasvaa 13

10 Palveluja ei ole ilman työvoimaa Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta on universaaleissa, kaikille kansalaisille yhdenvertaisesti ja samanlaatuisina tarjottavissa palveluissa. Sosiaalialalle koulutettu työvoima on keskeinen tekijä pohdittaessa koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Nämä palvelut ovat työvoimaintensiivisiä. Niitä ei ole, ellei ole sitä perushoidon ja perushoivan työvoimaa, joka ne tuottaa. 12

11 Sosiaaliala on tärkeä työllistäjä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut työllistävät yhdessä yli 14,4 % työllisestä työvoimasta, eli noin työntekijää. Sosiaalipalvelujen toimialalla työskentelee yli 7 % työllisestä työvoimasta (vuoden 2003 tilanne). Nuorisoikäluokkien supistuessa kilpailu hyvästä työvoimasta kiihtyy. Miten käy sosiaalialan? 14

12 Sosiaali- ja terveyspalveluiden työvoimaosuudet

13 Työvoiman ennakointimenetelmä korvauskysyntä 1. poistuma ammattien muk. 2. poistuma koulutuksen muk. lähtötila koulutustarjonta kasvukysyntä 2015 muut tarjontatekijät 17

14 Koulutuksen aloittavien virta työvoimaan Opintoihin hakeutuvat Tutkinnon suorittaneet Työllinen työvoima Koulutuksen aloittaneet Työelämään hakeutuvat Työtön työvoima Keskeyttäneet Työvoiman ulkopuolella 18

15 taustaoletuksia... Koulutustaso sosiaalipalvelujen toimialalla kasvaa Eläkepoistuma kiihtyy ennakointijakson kuluessa voimakkaasti Ikääntyneimmän väestönosan osuus koko väestöstä kasvaa. Kasvu alkaa kuitenkin kiihtyä vasta ennakointijakson jälkeen 19

16 Peruslaskelman mukainen kysyntä Tutkintoryhmä, ammattiryhmä Ylempi korkeakoulututkinto (YTM, VTM, sosiaalitieteet), sosiaalihuoltajatutkinto Sosionomitutkinto (AMK), sosiaalialan opistotutkinnot Lähihoitajatutkinto, lähihoitajakoulutusta edeltäneet tutkinnot Sosiaalityöntekijät (24461) kunnallisessa henkilörekisterissä ammattikohtainen tarkastelu Korvauskysyntä: eläkepoistu ma Korvauskysyntä: kuolleisuusp oistuma Kasvukysyntä Yhteensä

17 Osuudet terveyspalvelujen, sosiaalipalvelujen, sos- ja terv. hallinnon sekä muiden toimialojen koko työllisestä työvoimasta 2003 ja ** Terveyspalvelut (851) Sosiaalipalvelut (853) sos-terv hallinto (75122) Muut toimialat Lähihoitajatutkinto, lähihoitajakoulutusta edeltänyt tutkinto Sosionomitutkinto (AMK), sosiaalialan opistotutkinto Ylempi korkeakoulututkinto (YTM, VTM), sosiaalitieteet, sosiaalihuoltajatutkinto 17,70 % 30,68 % 5,12 % 0,83 % 0,42 % 5,73 % 4,73 % 0,24 % 0,56 % 1,34 % 7,68 % 0,23 % Muut koulutukset 81,32 % 62,25 % 82,47 % 98,7 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 2015 Terveyspalvelut (851) Sosiaalipalvelut (853) Sos ja tervhallinto (75122) Muut toimialat Lähihoitajatutkinto, lähihoitajakoulutusta edeltänyt tutkinto Sosionomitutkinto (AMK), sosiaalialan opistotutkinto Ylempi korkeakoulututkinto (YTM, VTM), sosiaalitieteet, sosiaalihuoltajatutkinto 15,52 % 34,14 %* 5,92 % 0,83 % 0,63 %* 7,88 %* 6,12 % 0,37 %* 0,59 % 1,46 % 8,55 % 0,21 % Muut koulutukset 83,26 % 56,52 % 79,41 % 98,59 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 22

18 tulkintaa Yliopistollisen YTM/VTM -tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä on vähäinen. Lähihoitajien suhteellinen sosiaalipainotteisuus lisääntyy hieman. Muun kuin sosiaalialan koulutuksen saaneiden osuus laskee tulevina vuosina, ollen v vain n. 57 %. 23

19 Lähihoitajat 2015 Tuloksia Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeesta Matti Vuorensyrjä

20 Tutkimuksen merkitys Lähihoitajatutkinto on sosiaali- ja terveysalan yhteinen perustutkinto. Ensimmäiset lähihoitajat tulivat työmarkkinoille vuonna Vuonna 2003 lähihoitajia ja lähihoitajakoulutusta edeltäviä perushoidon ja perushoivan tutkintoja suorittaneita oli työvoimassa noin henkilöä. 34

21 Kysyntäarvio Lähihoitajien osalta rakenteellisen peruslaskelman kysyntäarvio noin 6000 tutkinnon suorittanutta vuosittain. Kysyntäarvio on mm. vaihtoehtolaskelmien perusteella varovainen, ennemmin kuin rohkea. Tutkinnon on viime vuosina suorittanut vuosittain noin 5700 opiskelijaa 35

22 Työmarkkina-asema Lähihoitajien työttömyysaste on alentunut. Vuonna 2003 se oli jo alempi kuin työttömyysaste keskimäärin. Työttömyysjaksot tutkinnon suorittamisen jälkeen verrattain lyhyitä 36

23 Sijoittuminen omalle alalle sosiaali- ja terveyspalveluihin parantunut Polttopisteessä vanhustyö: yli 90 % tämän koulutusohjelman suorittaneista sijoittuu vanhustyön tehtäväalueelle. Kuitenkin vanhustyön tehtäväalueella toimivista alle puolet on suorittanut lähihoitajatutkinnossaan vanhustyön koulutusohjelman 37

24 Ansiotulokehitys Ansiotulokehityksessä lähihoitajat ja lähihoitajakoulutusta edeltäneen tutkinnon suorittaneet eivät näytä jääneen merkittävästi jälkeen keskimääräisestä kehityksestä, eivätkä keskeisistä vertailuryhmistä, mutta eivät ole myöskään merkittävästi saavuttaneet muita palkansaajaryhmiä Alueellisesti kysyntä on suurinta Uudenmaan maakunnassa ja etelän kasvukolmiossa 38

25 Avaimet tulevaisuuden lukkoon Perushoidon ja perushoivan ammattilaisten ansiotulokehitys ei voi jäädä jälkeen yleisestä ansiotulokehityksestä. Rekrytointiongelmien välttäminen edellyttäisi päinvastoin keskimääräistä ainakin jonkin verran myönteisempää ansiotulokehitystä 39

26 Sosionomi (amk) 2015 Tuloksia Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeesta Mikko Mäntysaari (Merja Borgmanin osuuden perustalta) 26

27 Sosionomi (amk) Amk-opintoja on voinut suorittaa vsta 1991 lähtien. Vuonna 2003 amk-opiskelijoita oli yhteensä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla opiskeli kaikista 23 prosenttia. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla tavoiteajassa tutkintonsa suoritti 87,5 % opiskelijoista. Koulutus on mitoitettu 210 op laajuiseksi ja se kestää 3,5 vuotta. 27

28 sosionomi (amk) tutkinnon suoritti vuosina yhteensä henkilöä. jatkotutkinnon suorittaneita oli v yhteensä 15 henkilöä. Vuosittain nuorisoasteen koulutuksen aloittaa noin 1500 opiskelijaa ja aikuiskoulutuksen opiskelijaa. 28

29 Sosionomien aseman ennakointi vaikeaa Sosionomitutkinnon (AMK) ja sosiaalialan opistotutkintojen yhdistetyn ryhmän osalta ennakointilaskelmissa on merkittävää epävarmuutta. Kyse ei ole laskennallisista ongelmista sinänsä, vaan siitä, että koko tämä koulutetun työvoiman ryhmä on kasvanut ja tullut työmarkkinoille erittäin kiivaassa tahdissa aivan viime vuosina ja sijoittunut lyhyessä ajassa moniin eri ammattitehtäviin ja monille eri toimialoille. 29

30 Sosionomitutkinnon (AMK) ja sosiaalialan opistotutkintoja suorittaneet: työllisen työvoiman kysyntäkasvu toimialoittain Terveyspalvelut (851) Sosiaalipalvelut (853) Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan hallinto (75122) Muut toimialat yhteensä Yhteensä Toimialajakauma ja toimialoilla työskentelevien määrät vuonna 2003* 4,5 % 61,1 % 4,3 % 30,0 % 100,0 % Toimialajakauma ja toimialoilla työskentelevien määrät vuonna ,8 % 61,2 % 4,1 % 29,9 % 100,0 % Toimialakohtainen kysyntämuutos vuodesta 2003 vuoteen 2015: suhteessa vuoden 2003 tasoon ja absoluuttisesti 68,0 % 58,0 % 47,0 % 56,8 % 57,6 %

31 Sosionomien virta työmarkkinoille 31

32 Sosionomien sijoittuminen työmarkkinoille Sosionomeista varsin moni (jopa n. 30 %) sijoittuu muulle kuin sosiaali- ja terveysalalle. Tässä laskelmassa ei ennakoida muualle sijoittuvien osuuden juurikaan muuttuvan. Edellisessä kuvassa 63 % opintonsa aloittaneista sijoittui työlliseen työvoimaan. 32

33 Sosiaalityöntekijät 2015 Tuloksia Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeesta Mikko Mäntysaari Tarja Kemppainen 40

34 Sosiaalityöntekijät kunnissa, ennuste 41

35 Sosiaalityöntekijöden määrällinen ennakointi vuoteen 2015 Kysyntämuutos yhteensä 3014 ennakointijaksolla eläkkeelle jää 1978 ja kuolee 123 henkilöä, yht kasvukysyntä (uudet työpaikat, ennakointi) 913 Tarjontamuutos yhteensä 1630 koulutustarjonta (valmistuneita) muut tarjontatekijät -170 Vajaus (vuositasolla 115 sostt). 42

36 Sosiaalityöntekijöitä koskeva ennakointi Palkan, työmäärien ja työn raskauden suhteen ikuisuusongelma ratkaistava. Sosiaalityön koulutusta ja ammattinimikettä koskeva tilastointi on erittäin puutteellista. Uudistus tulisi tehdä takautuvasti mikäli mahdollista. Sosiaalityön aloituspaikkoja tulisi kasvattaa riittävästi, ehkä noin 100 paikalla vuodessa. Nykyisin valmistuu noin 150 maisteria. 43

37 Yleiset johtopäätökset Lähihoitajakoulutuksen volyymia tulee kasvattaa jonkin verran. (n valmistuvaan vuodessa) Sosionomien kohdalla oikea koulutusvolyymi on nuorisoasteen koulutuksen taso (n valmistuvaa vuodessa). Sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä on kasvatettava tuntuvasti. (Noin 250 valmistuvaan vuodessa.) 44