Kuntien työvoimatarve

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien työvoimatarve 2010-2025"

Transkriptio

1 Kuntien työvoimatarve Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi

2

3 Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Johdanto 5 Väestökehitys Kuntien työvoima ja työvoiman poistuma 8 Työvoiman poistuman skenaariot, valtakunnallinen ja alueellinen tarkastelu 10 Ammattialojen ikärakenne Ylä-Pirkanmaan ja Luoteis-Pirkanmaan seutukunnat 12 Työttömien työnhakijoiden ikärakenne vuonna 2009 seutukunnilla 14 Työvoiman poistuman korvaaminen 15 Ammatillinen koulutus ja poistuman korvaaminen 16 Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman poistuma ja koulutus 16 Johtopäätökset 17 Mahdollisia toimenpiteitä 18 Lähteet: 19 3

4 4

5 Kuntien työvoimatarve Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Johdanto Tämä selvitystyö on tehty Immigratum -hankkeelle, joka on Mäntän seudun koulutuskeskuksen (MSKK) hallinnoima, ESR -osarahoitteinen projekti, joka kehittää työvoiman maahanmuuttoa sekä parantaa kotoutumisvalmiuksia Pohjois-Pirkanmaalla. Immigratum-projekti on saanut ESR-rahoitusta Pirkanmaan ELY-keskukselta Selvityksen tarkoituksena on tarkastella Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan kuntien työvoimakehitystä ja työvoiman tarvetta lähivuosien aikana. Alkuperäinen aikajakso työlle määriteltiin vuosiksi , mutta kun työ eteni niin tarkasteluajankohta laajeni vuosiksi Tämä sen vuoksi, että seutukuntien ja Suomen työvoimassa (työvoiman poistuma ja poistuman korvaaminen) suurin muutosprosessi tulee alkamaan vuoden 2015 paikkeilla ja päättymän vuoden 2025 jälkeen. Muutokseen vaikuttaa ensisijaisesti väestökehitys ja väestön ikääntyminen, jotka taasen vaikuttavat työmarkkinoilta poistuvaan työvoimaan ja työvoimatarpeeseen. Kuntakohtainen tarkastelu painottui työn edetessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tarkasteluun, koska yli puolet kuntien työntekijöistä työskentelee alalla ja seutukunnissa sekä Suomessa työntekijöiden ikääntymisestä johtuva poistuma on ehdottomasti suurin. Lisäksi väestön ikääntyminen tulee lisäämään alan työvoiman tarvetta. Toimeksiannossa esitettiin seuraavat kysymykset 1. Miten suuri osuus työvoima- ja osaamistarpeesta on mahdollista kouluttaa ja rekrytoida alueen omista nuorten ikäluokista? 2. Miten suuri osuus em. tarpeista voidaan hoitaa aikuiskoulutuksen eri välineillä hyödyntämällä alueen omia työvoimareservejä? 3. Miten suuri osuus em. tarpeista edellyttää aktiivisia toimenpiteitä työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi? Mihinkään näihin kysymyksiin ei voi antaa suoraa vastausta sillä kaikkia toimenpiteitä tullaan tarvitsemaan. Ongelma sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla ei koske pelkästään Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaata vaan koko Suomea. Merkittävintä tällä hetkellä on, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjät tunnistavat työvoimassa tapahtuvan muutoksen. Keskustelua työvoimatarpeen korvaamisesta tulisi käydä kuntien välillä nopeasti, esimerkiksi tunnistamalla yksittäisten kuntien työvoimatarve jo 2015, koska sosiaali- ja terveydenhuollon alalta lähtee alueelta tuohon mennessä n. 300 työntekijää pois ja alan työllisyysnäkymät ovat hyvät kiihtyvän ikääntymisen myötä. 5 Parkanossa Jyrki Käppi FM

6 Väestökehitys Seutukuntien väestön kokonaismäärä on Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 yhteensä henkilöä. Työikäisiä vuotiaita on yhteensä henkilöä. Seutukunnissa on kolme vaikuttavaa tekijää vuoteen 2030 saakka: 1. väestön määrän lasku 2. työikäisen väestön määrän lasku ja 3. vanhusväestön määrän kasvu. Kaaviossa 1 on esitetty Tilastokeskuksen väestöennuste, jossa on kuvattu myös vanhusväestön kehitys. Kaaviossa 2 on kuvattu työikäisten ja vanhusväestön suhteellinen osuus alueen koko väestöstä. 6

7 Kun tarkastellaan seutukuntien yksittäisten kuntien työikäisen väestön määrän ennustetta, on kehitys positiivinen Hämeenkyrön ja Ikaalisten kunnissa, mutta muissa kunnissa negatiivinen. Väestökehityksen perusteella seutukunnilla on kaksi keskeisesti vaikuttavaa tekijää. Ensimmäinen on työikäisen väestön suhteellisen nopea väheneminen ja vanhusväestön määrän kasvu 2025 saakka, jonka jälkeen tilanne tasaantuu ja työikäisen väestön määrä kääntyy nousuun suhteessa vanhusväestön määrään vuodesta 2030 lähtien. Kun tarkastellaan seutukuntien ja koko maan väestön ikärakennetta vuoden 2008 tilaston pohjalta (Kaavio 3) ilmenee kaksi merkittävää asiaa. Yli 49 vuotiainen suhteellinen osuus on selvästi korkeampi seutukunnissa kuin koko maassa, ja vuotiaiden osuus maan keskiarvoa alhaisempi. Tämä merkitsee sitä, että työmarkkinoilta poistuu suhteellisesti enemmän ja varhaisemmin väestöä kuin koko maassa ja poistumaa korvaavaa väestöä on seutukunnissa selvästi valtakunnan keskiarvoa vähemmän. 7

8 Kuntien työvoima ja työvoiman poistuma Alueen kunnat työllistävät vuoden 2010 alussa yhteensä 2222 henkilöä (Kuntien henkilöstötilinpäätökset ). Kaaviossa 5 on kuvattu arvioitu työvoiman poistuma ikääntymisen vuoksi. Poistuman laskennallisena perusteena on käytetty Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisua 62/2009 Jari Järvinen ja Samuli Leveälahti: Poistuma työvoimasta vuosina Alue- ja toimialatarkastelu. Tutkimuksessa on keskimääräiseksi poistumaksi laskettu vuoteen 2015 mennessä 22,6 % työvoimasta ja vuosina mennessä 24,4% työvoimasta yhteensä 47% työvoimasta(järvinen-leveälahti 2009 s.33). Keskimääräinen poistuman arvo on koko Suomen keskiarvo, kun tarkastelee seutukuntien väestön ikärakennetta, tulee poistuma olemaan taulukossa esitettyä suurempi. Kaaviossa 6 on esitetty seutukuntien kuntien työvoiman jakautuminen toimialoittain. Toimialat on luokiteltu yleishallintoon, sosiaali- ja terveystoimeen, sivistystoimeen, tekniseen toimeen ja muut. Suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi, 55,7% työvoimasta, ja sivistystoimi, 27,2% työvoimasta. (Kuntien henkilöstötilinpäätökset ) 8

9 Seuraavassa tarkastellaan eräiden ammattialojen poistumaa ikääntymisen vuoksi seutukunnissa. Lähteenä on käytetty Pirkanmaan ennakointipalvelun ikäkortteja. Ikäkorttien ikäjakauma perustuu vuoden 2004 tietoihin ja ne on jaoteltu ammattialojen pääluokkien mukaan. Toimialatarkastelussa on mukana myös muidenkin kuin kuntatyönantajan palveluksessa olevat. 9

10 Alueellisen työvoiman poistuman rinnalla on syytä tarkastella koko maan ennustetta vuoteen 2025 mennessä (Poistuma toimialoittain koko Suomi Taulukko 1). Seutukuntien kehitys vastaa koko maan kehitystä, jolloin eniten työvoimaa poistuu ikääntymisen vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen toimialoilta ja julkisen hallinnon toimialoilta. Poistuma toimialoittain koko Suomi Taulukko 1 (Järvinen-Leveälahti 2009 s. 33) Eniten työvoimaa menettävät Poistuma Toimiala Työllisistä Poistuma Toimiala Työllisistä Terveydenhuolto- ja sosiaaliala % 18% % 17% Koulutus % 8% % 7% Julkinen hallinto % 7% % 6% Työvoiman poistuman skenaariot, valtakunnallinen ja alueellinen tarkastelu Jari Järvinen ja Samuli Leveälahti ovat tarkastellee erilaisia skenaarioita tutkimuksessaan Poistuma työvoimasta vuosina Alue- ja toimialatarkastelu, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2009. Järvinen ja Leveälahti esittävät neljä skenaariota: 1. Tavoiteskenaario: Skenaariossa yleinen vanhuseläke on vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus pienenevät tasaisesti vuoteen 2025 mennessä 60% nykytasosta. 10

11 2. Nykytilaskenaario: Skenaariossa yleinen vanhuuseläke on vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus pysyvät nykytasolla vuoteen 2025 asti. 3. Eläkeiän korotusskenaario: Skenaariossa vanhuuseläkeikä nousee 65 vuoteen, jolloin yleinen vanhuseläke on vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus pysyvät nykytasolla vuoteen 2025 asti. 4. Toiveskenaario: Skenaariossa on alhaiset eläkealkavuudet ja 65 vuoden eläkeikä, jolloin yleinen vanhuuseläke on vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus pienenevät tasaisesti vuoteen 2025 mennessä. (Järvinen- Leveälahti 2009 s ) Skenaarioita vertaillessa Järvinen ja Leveälahti toteavat, että Nykytilaskenaarion ja Tavoiteskenaarion vaikutus poistumaan työelämästä on vuoteen 2015 n. 2% ja 5% vuoden 2015 jälkeen. Pitkällä aikavälillä skenaarioiden vaikutus poistumaan on pieni. Järvinen ja Leveälahti päättelevät, että todellinen poistumakehitys on Nykytilaskenaarion ja Tavoiteskenaarion välimaastossa ja tietty kokonaispoistuma aiheuttaa vastaavan poistuman kaikilla toimialoilla. (Järvinen-Leveälahti 2009 s ) Taulukoissa 2-3 ja kaaviossa 9 on esitetty ennuste työvoiman poistumasta Koko Suomessa sekä Pirkanmaalla (Järvinen-Leveälahti 2009 s.33, 63-64). Toimialoista eniten työvoimaa tulee poistumaan terveydenhuollosta ja sosiaalialalta sekä koulutusalalta. Kehitys on samanlainen niin Pirkanmaalla kuin koko Suomessa. Kun tarkastellaan Pirkanmaan sisällä työvoiman poistuman suhteellista osuutta, niin suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan ja Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnat. 11

12 Poistuma tavoiteskenaarion mukaan Pirkanmaa (taulukko 2) 2006 Työvoima Poistuma vuosina Poistuma vuosina Tampere ,8% ,4% ,1% Etelä-Pirkanmaa ,7% % ,2% Ylä-Pirkanmaa ,4% ,3% ,8% Luoteis-Pirkanmaa ,3% ,2% ,1% Lounais-Pirkanmaa ,2% ,3% ,1% Kaakkois-Pirkanmaa ,5% 900 1,8% 950 1,8% Pirkanmaa % % % Poistuma toimialoittain tavoiteskenaarion mukaan Pirkanmaa (taulukko 3) Eniten työvoimaa menettävät Poistuma Toimiala Työllisistä Poistuma Toimiala Työllisistä Terveydenhuolto- ja sosiaaliala % 18% % 17% Koulutus % 8% % 8% Ammattialojen ikärakenne Ylä-Pirkanmaan ja Luoteis-Pirkanmaan seutukunnat Kun tarkastellaan eri toimialoilla työskentelevien ikärakennetta, voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä toimivat ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin opetusalalla työskentelevät. Tämä merkitsee sitä, että työelämästä poistuminen tapahtuu pääosin seuraavan kymmenen- viidentoista vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueilla, kun taas opetusalalla muutos työvoimassa ei ole niin radikaali. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla määrällinen ikääntymisen aiheuttama poistuma on suurin, ja lisäksi alan työllisten ikärakenne seutukunnissa tulee merkitsemään suhteellisen suurta työvoimapoistumaa lähivuosina, esimerkiksi vuoteen 2014 mennessä sosiaali- ja terveydenhuolto menettää eläkkeelle siirtymisen vuoksi noin 600 henkilöä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaalla. 12

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tarkastelu nousee merkittäväksi myös siksi, että valtakunnallisesti alalta siirtyy eniten työvoimaa eläkkeelle , yhteensä henkilöä. Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan kunnissa opetusalalla työskentelevien ikärakenne eroaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelevistä siten, että opetusalalla työskentelevistä valtaosa on vuotiaita kun taas sosiaalija terveydenhuollon parissa olevat ovat pääosin vuotiaita. Työvoiman tarve tulee olemaan merkittävämpi sosiaali- ja terveyden huollon alalla kuin opetusalalla koska: 1. Kuntien työvoimasta n. 55% työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskentelevät ovat n. 10 vuotta vanhempia kuin opetusalalla työskentelevät 3. Ikärakenteen muutos, vanhusväestön määrän nousu, tulee lisäämään työvoiman tarvetta 4. Väestömäärän lasku (nuorten ikäluokkien pieneneminen) tasoittaa opetusalan työvoimatarvetta huolimatta ikääntymisestä johtuvasta poistumasta. 13

14 Työttömien työnhakijoiden ikärakenne vuonna 2009 seutukunnilla Työttömien työnhakijoiden ikärakenne vuonna 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan on ollut kaavioissa 15 ja 16 kuvattu. Merkittävää on se, että yli 30% kaikissa alueen kunnissa olevista työnhakijoista on yli 50 -vuotiaita ja he tulevat suhteellisen nopeasti siirtymään ikänsä puolesta työmarkkinoiden ulottumattomiin. Kun ottaa huomioon nuorten työttömien määrän sekä koko alueen ikärakenteen, jossa kuvaavaa on vuotiaiden pieni määrä verrattuna valtakunnan keskiarvoon, tulee työvoimareservi pienentymään merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana. 14

15 Työvoiman poistuman korvaaminen Tarkastelun perustana käytän Pirkanmaan ennakointipalvelun Keijo Mäkelä/Viestintähallinta Oy:n 2008 tulkintaa ikäkorttitaulukoista. Ikäkorttitaulukoissa on tarkasteltu työvoiman ikääntymistä vuoden 2004 ikärakenteen perusteella. Tämä selvitys käsittää alueiden kaikki toimialat. Selvityksessä on päädytty seuraaviin johtopäätöksiin: Luoteis-Pirkanmaa: Olettaen tuotannon määrän muutoksen ja tuottavuuden kehityksen vakaiksi, uutta työvoimaa tarvittaneen jatkossa vähintään 260 henkeä vuodessa perustuen ydintyövoiman ikäluokkien keskimääräiseen kokoon. Poistumien täysimääräinen korvaaminen edellyttää uutta työvoimaa noin 300 henkeä vuodessa Ylä-Pirkanmaa: Olettaen tuotannon määrän muutoksen ja tuottavuuden kehityksen vakaiksi, uutta työvoimaa tarvittaneen jatkossa noin 350 henkeä vuodessa perustuen ydintyövoiman ikäluokkien keskimääräiseen kokoon. Poistumien täysimääräinen korvaaminen edellyttää uutta työvoimaa henkeä vuodessa henkeä vuodessa. Kaavioissa 15 ja 16 on esitetty työvoiman kokonaismäärän muutos. Vuosien tiedot perustuvat työvoimaviranomaisten tilastoihin (työllisyyskatsaukset) ja aikavälin ennuste perustuu Keijo Mäkelä/Viestintähallinta Oy:n ikäkorttitaulukoiden tulkintaan. 15

16 Ammatillinen koulutus ja poistuman korvaaminen Kun tarkastellaan työvoiman poistumaa ikääntymisen kautta, merkittävin toimiala tulee olemaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon alueella toimivat. Varsinaista sosiaalija terveydenhuollon koulutusta alueella ei ole merkittävästi. Tämän vuoksi poistumaa korvaavan työvoiman on tultava alueen ulkopuolisista oppilaitoksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman poistuma ja koulutus Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden alalta poistuu Suomesta vuosina yhteensä arvioilta henkilöä(järvinen-leveälahti 2009 s. 33). Pirkanmaalta poistuu vuosina terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden alalta arvioilta henkilöä. (Järvinen-Leveälahti 2009 s. 64). Sos., terveys- ja liikunta-alan ammatillisen perustutkinnon suoritti vuonna 2008 koko maassa 3547 henkilöä ja Pirkanmaalla 311 Sos., terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon suoritti vuonna 2008 koko maassa 6541 opiskelijaa ja Pirkanmaalla 461 opiskelijaa Sos., terveysalan korkeakoulututkinnon suoritti vuonna 2008 koko maassa 3110 opiskelijaa ja Pirkanmaalla 413 opiskelijaa (Lähde: Tilastokeskus Web-tietokannat) 16

17 Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen määrä pysyy vuoden 2008 tasossa valmistuneiden määrä osalta, vuoteen 2025 mennessä Suomessa valmistuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, kun tarve on Pirkanmaan tuottaa vuoteen 2025 mennessä arvioilta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkintoa kun tarve alueella on n alan ammattilaista. Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutustaso kattaa alalla työskentelevien ikääntymisestä johtuvan poistuman, mikäli alalle valmistuvat sijoittuvat n. 100% työelämään. Ahokas, Honkatukia, Marttila julkaisivat huhtikuussa tutkimuksen Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina Tutkimuksessa todetaan, että Suomen väestörakenteen muutos tulee tulevina vuosina lisäämään toimialan kysyntää huomattavasti (Ahokas, Honkatukia, Marttila 2010 s.127). Ahokas, Honkatukia, Marttilan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työllisten määrä kasvaa noin henkilöllä vuosien 2010 ja 2025 välillä. (Ahokas, Honkatukia, Marttila 2010 s.10). Johtopäätös: sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen tulisi tuottaa alalle vuoteen 2025 mennessä n työntekijää, jotta korvataan työvoiman ikääntymisestä johtuva poistuma ja väestörakenteen muutoksesta johtuva työvoiman lisätarve. Johtopäätökset Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukuntien väestökehitys on ennusteiden mukaan laskeva samoin työikäisen väestön määrä. Väestön ikärakenne eroaa koko maan ikärakenteesta siten, että yli 50 -vuotiaiden määrä on koko maan keskiarvoa suurempi ja vuotiaiden osuus maan keskiarvoa alhaisempi. Työikäisen väestön osalta paras tilanne on Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa, kun seutukunnan muissa kunnissa työikäisen väestön määrä laskee vuoteen saakka. Seutukuntien kuntien nykyisestä työvoimasta poistuu vuoteen 2025 mennessä lähes puolet. Määrällisesti eniten työntekijöitä lähtee ikääntymisen vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon alalta (sairaala-, hoito- ja keittiöapulaiset sekä perus-, ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat). Opetusalan ja hallintoalan poistumaa kompensoi väestökasvun negatiivinen muutos. Työvoimatarpeen muutokset kulminoituvat sosiaali- ja terveydenhuollon alalle. Siellä poistu ma on suurin ja väestön ikääntymisen tarvitaan myös lisää hoitoalan työntekijöitä. Työvoiman poistuman korvaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tulee olemaan haasteellista koska: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon ikääntymisestä johtuva poistuma on suuri ja vaikutukset näkyvät jo Tilanne on valtakunnallisesti katsoen sama koko maassa ja on kysyttävä valmistuuko oppilaitoksista riittävästi työntekijöitä alalle huomioon ottaen poistuman lisäksi alalle syntyvät uudet työpaikat. 2. Työvoimareservi (työttömät työnhakijat) ikääntyy työllisten kanssa samaan tahtiin: vuonna 2009 yli 30% työttömistä työnhakijoista oli seutukunnissa yli 50 -vuotiaita. 17

18 3. Kilpailu työntekijöistä tulee kasvamaan ja ammattitaitoinen työväki tulee pääosin seutukuntien ulkopuolelta. Valmistuuko alueen oppilaitoksista riittävästi ammattilaisia, jotka jäävät seutukunnalle töihin? Mahdollisia toimenpiteitä Kuntien henkilöstöpäälliköt sekä sosiaali- ja terveyden huollon toimialasta vastaavat selvittävät työvoiman poistuman ikääntymisen vuoksi vähintään ajanjaksolla ( erityisesti ammattialat 513 Perus- ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat ym. ja 913 Sairaala-, hoito- ja keittiöapulaiset, siivoojat ym.). Tieto tulisi koota vähintään seutukunnittain. Ylä-Pirkanmaalla valmistuu vuosittain 40 opiskelijaa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta. Luoteis-Pirkanmaalla ei alan koulutusta ole. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kautta tulisi harkita esim. perus-, ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat koulutuksen järjestämistä. Mikäli järjestettäviin koulutuksiin ei hakeudu riittävästi henkilöitä, tulisi harkita työvoiman rekrytointia ulkomailta. 18

19 Lähteet: Painamattomat lähteet: Pirkanmaan ennakointipalvelu: Ikäkorttitaulukot, Luoteis-Pirkanmaa ja Ylä-Pirkanmaa. Keijo Mäkelä/Viestintähallinta Oy Tilastokeskus: Tilastotietokannat, Väestötilastot. Tilastokeskus: Tilastotietokannat, Koulutustilastot Työ- ja elinkeinokeskus: Työvoimatilastot Virtain kaupunki, Tilinpäätös 2008 talousarvio Parkanon kaupunki, Henkilöstöraportti Mänttä-Vilppula: Talousarvio 2010 Ruoveden kunta: Talousarvio Hämeenkyrön kunta: Taloussuunnitelma Ikaalisten kaupunki: Talousarvio Painetut lähteet Ahokas, Honkatukia, Marttila: Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATT Tutkimukset 154/2010. Helsinki 2010 Jari Järvinen ja Samuli Leveälahti: Poistuma työvoimasta vuosina Alue- ja toimialatarkastelu. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Alueiden kehittäminen 62/

20 Immigratum-projekti Mäntän seudun koulutuskeskus / Sastamalan koulutuskuntayhtymä PL MÄNTTÄ projektipäällikkö Markus Huotari

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2000-2009. Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen lisäys

Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2000-2009. Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen lisäys Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2-29 12 1 8 6 178 137 371 315 28 438 518 424 4 144 2-2 -4 131 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA Sivu 1 (6) Sitovuustaso: nettositova (toimintakate/-jäämä) KUNTAYHTYMÄN JOHTO PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA TILINTARKASTUS Toimintakulut -138 750,00 Toimintakate/-jäämä

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrää alentunut maaliskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Koulutus 2011 Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 edellisestä vuodesta.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot