Sosiaalialan AMK verkosto

Transkriptio

1 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain muuttamisesta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto kiittää eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa mahdollisuudesta esittää näkemyksensä sosiaalihuollon ammattihenkilölaista säädettäessä. Ammatinharjoittamisoikeudesta on säädettävä tasapuolisesti Pidämme tärkeänä, että viimein myös sosiaalihuollon ammattihenkilöiden osalta säädetään ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä ja rekisteröinnistä sekä ammattihenkiöiden ohjauksesta ja valvonnasta ja kannatamme pääosin esitettyä sääntelyä. Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tasapuolinen kohtelu olisi edellyttänyt myös kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -tutkinnon suorittaneiden ammattihenkilöiden sisällyttämistä lakiesitykseen. Kuntoutuksen ohjaajat ovat keskeisiä toimijoita monissa palvelu- ja/tai kuntoutusohjauksen tehtävissä niin julkisella kuin yksityisellä ja kolmannella sektorilla muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilla, opetustoimessa, työhallinnossa, kuntoutuspalveluissa ja työterveyshuollossa. Toisen merkittävän epäkohdan lakiesityksessä muodostaa sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulutuksen sosiaalityöhön tuottaman asiantuntijaosaamisen täydellinen sivuuttaminen säädettäessä oikeudesta harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia. Esitämme lausunnossamme sosiaalityöhön suuntaavan sosionomi (ylempi AMK) tutkinnon suorittaneille asiantuntijoille oikeutta hakea laillistamista sosiaalityöntekijän ammattiin. Esitystämme perustelemme erityisesti em. tutkinnon suorittaneiden sosiaalityön osaamisella ja hallituksen rakennepoliittisten tavoitteiden edistämisellä sekä asiakkaiden ja työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamisella.

2 2 ( 5) Oikeus harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella myös sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille Ammattihenkilölailla on taattava tasavertaiset mahdollisuudet hakea laillistamispäätöstä niin ammattikorkeakoulussa kuin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle henkilölle silloin, kun tutkinnon painopiste on ollut sosiaalityöhön suuntaavissa opinnoissa. Kuten sosiaalihuollon ammattihenkilölakiesityksen 13 :ssä ehdotetaan säädettäväksi, niin laillistamishakemuksen liitteistä ilmenisi hakijan mahdollinen pätevyys sosiaalityöntekijäksi. Näin ollen esitämme seuraavaa muutosta lakiesityksen 7 :n säännökseen sosiaalityöntekijän tehtävään laillistamisesta:.harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia laillistettuna ammattihenkilönä henkilölle, joka on suorittanut Suomessa sosiaalityöhön suuntaavan ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Esitetyllä tavalla toteutuessaan lakiesitys ei tuottaisi mitään lisäarvoa sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille ammattihenkilöille. Hallituksen esitys ei ota lainkaan huomioon, että jo vuodesta 2005 lähtien on ammattikorkeakouluissa voinut suorittaa sosiaalityöhön suuntaavan ylemmän korkeakoulututkinnon. Hallituksen esityksestä puuttuu myös sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon ja sen tuottaman sosiaalityön osaamisen kuvaus. Tällainen kuvaus on luettavissa lausunnon liitteenä olevasta selvityksestä. Sen sijaan ammattihenkilölakiesitys nojaa tekstissään vanhaan sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuuksista vuonna 2005 annettuun säädökseen, jossa ei myöskään ole otettu huomioon sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon tuottamaa sosiaalityön osaamista. On erikoista, että tässä taloudellisessa tilanteessa laaditaan lakiesitys, jossa ei esitetä sosiaalityöhön suuntaavan sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneille sosiaalityön asiantuntijoille mahdollisuutta hakea laillistamista sosiaalityöntekijän ammattiin ja hyödyntää siten heidän ammattitaitonsa työvoimapula-alalla. Sen sijaan 7 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 30) viitataan koulutuksen kehittämisen kautta saavutettaviin mahdollisuuksiin luoda yliopistoihin nykyistä joustavampia ratkaisuja suorittaa sosiaalityöntekijän ammatinharjoittamisoikeuden edellytyksenä olevia pääainetta vastaavia sosiaalityön opintoja muiden yhteiskuntatieteiden aineiden pääaineopiskelijoille. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto ei hyväksy sosiaalityöhön suuntaavan sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden asiantuntijoiden osaamisen sivuuttamista säädettäessä laillistamisesta sosiaalityön ammattiin.

3 3 ( 5) Perustelut muutosesitykselle: 1. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto tuottaa osaamista asiakastyöhön, sen koordinointiin ja organisointiin sekä hallintoon ja johtamiseen kuin myös sosiaalityön rakenteiden ja ilmiöiden kokonaisuuksien hallintaan sekä tutkimukselliseen kehittämiseen. Näin sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto vastaa uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) vaatimuksiin sosiaalityön osaamisesta (15 ). Lisäksi tutkinto tuottaa osaamisen nyt käsiteltävänä olevan sosiaalihuollon ammattihenkilölakiesityksen 9 :n mukaisiin sosiaalityöntekijän erityisistä velvollisuuksista vastaamiseen ammatillisissa ja hallinnollisissa johtotehtävissä. Sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon opintojen laajuus on sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 300 op. Molemmat tutkinnot myös sijoittuvat EQF-luokittelussa tasolle 7 (=ylempi korkeakoulututkinto). Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden asiantuntijoiden sosiaalityön osaaminen kertyy kahdeksan vuoden ajanjaksolla: sosiaalityöhön suuntaavat opinnot sosionomi (AMK) -tutkinnossa (3,5 vuoden opinnot ja niihin kuuluvat työelämäharjoittelut, 210 op), tutkinnon suorittamisen jälkeen karttunut vähintään kolmen vuoden sosiaalialan työkokemus sekä sosiaalityöhön suuntaavat opinnot sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnossa (1,5-2 vuotta, 90 op). Johtamisopintoja sekä hallinnollisiin ja esimiestehtäviin liittyvää käytännön harjoittelua sisältyy sekä sosionomi (AMK) että sosionomi (ylempi AMK) - tutkintoihin. Sosiaalityöhön suuntaavassa sosionomi (ylempi AMK) - tutkinnossa johtamisopintojen määrä vaihtelee ammattikorkeakouluittain op. Lisäksi master-opinnäytetyö (30 op) voi kohdentua johtamiseen. 2. Muutosesitys edistää rakennepoliittisia tavoitteita ja hyödyntää duaalimallin tuottaman sosiaalityön osaamisen Muutosesitys tukee hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista ja mahdollistaa työmarkkinoille korkeakoulutuksen duaalimallin tuottaman osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen. Yliopistojen tieteellisen ja ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen ja työelämälähtöisen kehittämistoiminnan orientaatioiden yhdistäminen sosiaalityössä toisi työnantajien ja asiakkaiden tarpeisiin toisiaan täydentävää osaamista.

4 4 ( 5) 3. Asiakkaiden ja työmarkkinoiden tarpeet vaativat sosiaalityön osaamisen joustavaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä Esityksemme 7 :n muutokseksi edustaa proaktiivista ja joustavaa tarkoituksenmukaisuusharkintaan pohjautuvaa asiakas- ja työmarkkinalähtöistä toimintaa myös sosiaali- ja terveysalan tuleviin suuriin työvoimatarpeisiin vastaamisessa alan ammattilaisten eläköityessä, resurssien niukentuessa ja palvelutarpeiden kasvaessa sekä toimintaympäristön muuttuessa. Ehdotettu ratkaisu lisäisi työnantajien mahdollisuuksia joustavasti päättää siitä, mikä on tarkoituksenmukainen koulutustausta kulloinkin kyseessä olevaan sosiaalityöntekijän tehtävään kyseisessä työyhteisössä tai organisaatiossa. Tosiasiassa moniin eri organisaatioihin sosiaalityöntekijän tehtäviin rekrytoidaan jo nyt sosiaalityöntekijöiksi sosionomeja (ylempi AMK), joilla on sosiaalityöhön suuntautuneet opinnot. Uuden ammattihenkilölain tulee reagoida positiivisesti näihin rekrytointitarpeisiin. 4. Sijaisuussäännös (12 ) ja säännös oikeudesta harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia (7 ) ovat keskenään ristiriitaisia Lakiesityksen 12 :n mukaan oikeus toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa olisi tilapäisesti enintään vuoden ajan kyseiseen ammattiin opiskelevalla tai sosiaalialalle soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneella sellaisella henkilöllä, jolla on riittävät edellytykset ammatissa toimimiseen. Lakiesitys avaa siis mahdollisuuksia toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijänä muille soveltuvan (ei siis edes sosiaalialalle suuntaavan) korkeakoulututkinnon suorittaneille (12 ), mutta ei mahdollista laillistamisen hakemista sosiaalityön osaamisen tosiasiassa hallitseville sosiaalityöhön suuntaavan sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneille. Tällaista ristiriitaa on vaikea hyväksyä tilanteessa, jossa sosiaalityöntekijöinä työskentelee runsaasti epäpäteviä henkilöitä muulla kuin sosiaalialan koulutuksella. 5. Kansainvälisesti yhdenvertainen mahdollisuus toimia sosiaalityöntekijänä on taattava myös Suomessa sosiaalityöhön suuntaavan sosionomi (ylempi AMK) - tutkinnon suorittaneille Kuten lakiesityksen taustoituksesta ilmenee monissa Euroopan maissa sosiaalityöntekijän tutkinto sijoittuu EQF 6 -tasolle ja on bachelor -tutkinto kuten sosionomien (AMK) tutkinnot Suomessa. Näin suomalaisen sosionomi (AMK) tai sosionomi (ylempi AMK) -tutkintonimikkeen haltija voi hakeutua johonkin muuhun EU- tai ETA -valtioon sosiaalityöntekijäksi. Samoin vastaavalla ulkomailla suoritetulla tutkinnolla kuin mitä ovat suomalaisten

5 5 ( 5) sosionomien (AMK) suorittamat tutkinnot voi hakea Suomesta laillistamista sosiaalityöntekijän ammattiin. Yhdenvertaisesti myös suomalaisten sosiaalityöhön suuntaavan sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden henkilöiden tulee voida hakea Suomessa oikeutta toimia laillistettuna sosiaalityöntekijänä kuten edellä esitämme. Näin ollen yliopistoille opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella (1040/2013) säädetyllä velvollisuudella järjestää sosiaalityön koulutusta ei voida sulkea pois mahdollisuutta säätää sosiaalityön teorialle ja soveltavalle tutkimukselle pohjautuvan ja sosiaalityön menetelmiin painottuvan suomalaisen sosiaalityöhön suuntaavan sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneelle oikeutta hakea laillistamispäätöstä sosiaalityöntekijän ammattiin. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston puolesta Jaana Manssila Päivi Niiranen-Linkama puheenjohtaja varapuheenjohtaja Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto Metropolia Ammattikorkeakoulu Mikkelin Ammattikorkeakoulu jaana.manssila@metropolia.fi paivi.niiranen-linkama@mamk.fi Puh Puh Lisätietoja: Sirkka Rousu verkoston sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon työryhmä Metropolia Ammattikorkeakoulu sirkka.rousu@metropolia.fi Puh LIITE Sosionomi ylempi AMK -maisteritason tutkinto. Käytännöllistä viisautta ja ammatillista sosiaalityön asiantuntijuutta