Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Transkriptio

1 Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola

2 Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa?

3 Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15v täyttäneistä EP 66,8 % ja koko maa 69,4 %. Vastaavasti korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus EP 23,5 % ja koko maa 29,3 %. Alemman korkeakoulututkinnon osalta ero on pienempi EP 8,4 % ja koko maa 9,9 %. Ylemmän korkeakoulututkinnon osalta ero on jo suurempi EP 4,4 % ja koko maa 8,4 %. Tutkijatason koulutuksen saaneiden osalta ero on jo selkeä EP 0,2 % ja koko maa 0,9 %. Kuitenkin väestön koulutustaso on vuosina noussut 18,1 %:sta 23,5 %:iin. Suuret erot koulutustasossa ikäryhmittäin

4 Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan

5 Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan

6 Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan

7 Työllistymistilanne Työttömyystilanne EP:llä on maakunnista alhaisimpien joukossa ollen 12,1 % (12/2015). SeAMKista on kuluneiden 22 vuoden aikana valmistunut noin tutkintoa. Valmistuneista asuu Etelä-Pohjanmaan alueella keskimäärin 62 %. SeAMKista valmistuu nykyisin vuosittain n. 750 ja heistä n. 460 työllistyy alueelle. Muista ammattikorkeakouluista valmistuneita sijoittuu vuositasolla Etelä-Pohjanmaalle noin 240 henkilöä. Tällöin Etelä-Pohjanmaalle sijoittuu siis vuositasolla noin 700 AMKtutkinnon suorittanutta henkilöä joka vuosi.

8 Työllistymistilanne SeAMKista valmistuneista työllistyy alueelle nykyisin 5-6 % enemmän kuin 2000-luvun alussa. valmistuneista työttöminä, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai muuten työelämän ulkopuolella on ollut keskimäärin 4-7 %. 1-3 vuotta aiemmin valmistuneiden yrittäjiksi ryhtyneiden määrä on keskimäärin 5-6 %. Kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen yrittäjien määrä oli kaksinkertaistunut.

9

10 Tutkimusmenot maakunnittain Erot maan sisällä ovat merkittävät Tutkimus- ja kehitysmenot olivat v EP 215 /asukas ja koko maa 1226 /asukas. Yhdeksän kärjessä ovat ne maakunnat joissa on yliopisto Elinkeinoelämän merkitys TKI-toiminnassa on erityisen tärkeä Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan tilanne saattaa olla tosiasiassa hieman parempi: osa täällä tehdystä tutkimuksesta kirjautuu pääyliopistoihin

11

12 Väliyhteenveto Etelä-Pohjanmaan asema on parantunut luvulla: amk- ja kanditason koulutuksessa keskitasoa Etelä-Pohjanmaa ei ole maisteriyhteiskunta, myös tohtoreiden määrä voi yhä kasvaa TKI-toiminnan volyymia tulee edelleen lisätä Seinäjoen seutu on kehittynyt valtakunnallisesti tarkasteltuna hyvin (Timo Aron tutkimukset), mutta kansainvälistyminen on vaatimatonta

13 SeAMKin tehtävä alueella SeAMKilla on keskeinen tehtävä ja vastuu alueellisen kilpailukyvyn edistämisessä Alueen kansainvälistäjänä TKI- ja palvelutoimijana (5-7 M vuositasolla) Alueen elinkeinoelämän toimialojen kehittäjänä (painoalat yhtenäisiä maakunnan ja yliopistokeskuksen kanssa).

14 Painoalat määrinä SeAMK ja UCS Ruokaratkaisut / Agrobiotalous Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Osallistavat hyvinvointipalvelut Yrittäjyys ja kasvu Yhteensä TKI henkilöstö Tohtorit Hankerahoitus vuositasolla 3 M 2 M 2,4 M 1 M 8,4 M

15 Onnistuneet aluekehityscaset Case 1: AB Seinäjoki Case 2: Maakuntakorkeakoulutoiminta

16 Case 1: AB Seinäjoki Framin kampusalueella toimiva Agrobiotalouden innovaatioyhteisö Kootaan biotalouden tutkijat, opiskelijat ja yritykset fyysisesti samoihin tiloihin Rakennetaan tiivis yhteistyö luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa Toimijoina taustalla Seinäjoen kaupunki, INTO Seinäjoki, UCS (yliopistokeskus) ja SeAMK SEAMK:n roolina on tarjota uuden tiedon tuottamiseen tarvittavat laboratoriotilat

17 Strateginen tavoite Rakentaa biotalouden toimijoille osaamisperusta ja toimintaympäristö, joiden avulla luodaan uutta ja kannattavaa liiketoimintaa Luoda fyysisesti ja toiminnallisesti näkyvä innovaatioyhteisö Framin kampukselle Kehittää uusia toimintakonsepteja, jotka tukevat ideoiden muuttumista innovaatioiksi ja siitä uudeksi liiketoiminnaksi Lisätä agrobiotalouden ja sen osaamisen näkyvyyttä sekä vahvistaa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä verkottua alan yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa

18 Palvelut ja tilat toiminnan mahdollistamiseksi AB Seinäjoki Innovaatioiden tuottaminen Liiketoiminnan kehittäminen Tapahtumien toteuttaminen Tutkimus Innovaatiotoiminta Kehittäminen Startupit SpinOffit Liiketoiminnan kiihdyttäminen Konferenssit ja seminaarit Foorumit Ketterän kehittämisen sessiot

19 Case 2: Maakuntakorkeakoulutoiminta Tavoitteena tuoda korkeakoulun palveluja Seinäjoen ulkopuolelle maakuntaan Toiminta alkoi v Alajärvellä ja laajentunut viime vuosina Kauhavalle, Kauhajoelle, Kurikkaan, Alavudelle ja Ähtäriin. Toimijat sijaitsevat alueen elinkeinotoimen kanssa samoissa yrityspalvelutiloissa. Samoissa tiloissa avattu juuri myös tutkijahotellit.

20 Case 2: Maakuntakorkeakoulutoiminta Tutkintokoulutuksina aikuisille tradenomin, insinöörin ja sairaanhoitajan tutkintoja. Opiskelijoita ryhmissä nyt reilut 200. Valmistuneita tähän mennessä noin 50. Valmistuneiden sijoittuminen muualle kuin Seinäjoen alue: Järviseutu (Alajärvi) 3,5-kertainen määrä, Suupohja (Kauhajoki) kaksinkertainen määrä ja Kuusiokunnat 1,5-kertainen määrä. Keskeistä yhteistyö alueen toimijoiden ja yritysten kanssa. Teemoina yritysten kehittäminen, digitalisaation edistäminen ja verkostoituminen.

21 Lyhyt vertailu: EP vs. KS Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi asukasta asukasta Seinäjoella Jyväskylässä UCS 1000 Yliopisto SeAMK 5000 JAMK Sedu 4000 KoulutusKY Työntekijöitä yhteensä Työntekijöitä yhteensä

22 Lyhyt vertailu EP vs. KS Koulutustoimialan liikevaihto: Keski-Suomi noin 650 milj. Euroa Etelä-Pohjanmaa noin 360 milj. Euroa