Työpaja HYVÄN KUNTOUTUSPROSESSIN ELEMENTIT. 1. Mitkä kaikki tekijät ovat tärkeitä onnistumisen kannalta kuntoutusprosessin eri vaiheissa?

Transkriptio

1 KUNTOUTUKSEN LAATU JA MITTARIT työpajapäivän kooste Työpaja HYVÄN KUNTOUTUSPROSESSIN ELEMENTIT 1. Mitkä kaikki tekijät ovat tärkeitä onnistumisen kannalta kuntoutusprosessin eri vaiheissa? Alkuhaastatteluvaihe Alkuhaastatteluvaiheessa korostuu koko jatkoprosessin kannalta tärkeän luottamussuhteen rakentaminen kuntoutujan kohtaamisessa: sama aaltopituus, puhutaan samoista asioista luottamussuhteen luominen vuorovaikutus nopea aloitus ymmärrys ohjauksen sisällöstä Rohkeus realistiseen tilannearvioon Ei liian nopeita päätöksiä esim. päättämisen suhteen Alussa on erityisen tärkeää myös tiedon kerääminen ja realistisen tilannekuvan muodostaminen kuntoutujan tilanteesta ja vahvuuksista sekä jatkosteppien suunnittelu: Kuntoutujan vahvuudet ja toiveet Realiteetit selkeä suunnitelma siitä, mitä tehdään seuraavaksi (miten edetään) MT-kuntoutuja, 1. tapaaminen ei ehkä riitä alkuhaastatteluun Riittävä perehtyminen ja aito, realistinen tilannearvio Työkyvyn rajoitteet käytännössä Kuntoutujaan liittyvillä tekijöillä on suuri merkitys kuntoutuksen lopputuloksen kannalta ja ne on erityisesti alkuhaastatteluvaiheessa hyvä huomioida. Oma prosessi Motivaatio Valmius / avoimuus edetä Vastuunotto omasta asiasta

2 Työkokeilun järjestäminen Työpaikkakuntoutuksessa korostuu kuntoutujan osaamisen tunnistaminen, työnantajayhteydet ja tarvittaessa kuntoutujan aktivointi: valmentajan luovuus kuntoutujan osaamisen kartoitus Kuntoutujan kuunteleminen -> omat toiveet ja odotukset valmistautuminen: kontaktoinnit, haastattelu, tavoitteet, "käytänteet" myynti- ja markkinointitaidot (jos tuottaja hankkii paikan tai menee yhdessä kjan kanssa) alueellinen osaaminen uudet verkostot työkokeilupaikan informointi -> tarvittavan tiedon jako valmiit verkostot työkokeilupaikan työtehtäviin tutustuminen ja huomioitavat asiat Asiakas täysillä mukana, sitoutunut, uskallus siirtyä omalta mukavuusalueelta Realistinen suunnitelma (tieto mitä haetaan: työtehtävät ja niiden soveltuvuus jo alustavasti kartoitettu) Yhteistyö: asiakas, yritys, palveluntuottaja, tilaaja Työkokeilun ajankohtaisuus (oikea-aikaisuus) jokainen asianosainen tietoinen etenemisen vaiheista Kuntoutujaa on hyvä vastuuttaa ja tukea tämän omaa aktiivisuutta, sillä tämän pitää kuitenkin pärjätä työelämässä itsenäisesti. Palveluntuottajan tehtävänä on arvioida, milloin kuntoutuja tarvitsee enemmän tukea esimerkiksi työkokeilupaikan hakemiseen ja milloin työelämään pääsyn kannalta on parempi, että kuntoutuja itse hakee paikan. Uraohjaus uudelle alalle Uuden ammatin etsimisessä nousevat tärkeiksi seikoiksi etenkin opiskeluedellytykset, mahdollisten oppimisvaikeuksien selvittäminen ja valmentajan koulutusmaailman ja ammattien tuntemus. Kuntoutujasta riittävät taustatiedot, taustojen tunteminen -> mille alalle onnistumisen edellytykset parhaimmat Kuntoutujan motivaatio (ja mihin motivaatio suuntautuu?) Koulutusmahdollisuudet / kognitiiviset kyvyt Diagnoosi / työkykyrajoitteet Taloudellinen tilanne Kuntoutujan elämäntilanteen sopivuus (oikea-aikaisuus) Aktiivinen ote ja suunnitelmallisuus Kuntoutujan oma osallistuminen aktiivisesti suunnitteluun Dialogisuus, vuorovaikutus -> omat toiveet ja edellytykset, kuulluksi tuleminen Valmentajan motivointitaidot Prosessia tukevien asioiden löytäminen Riittävästi tietoa eri aloista ja ammateista Realistiset tavoitteet (Valmentajan tuotava esille, jos epärealistiset tavoitteet) Uudelle alalle ohjaaminen on haastavin osa-alue työeläkekuntoutuksessa, vaaditaan poikkitieteellistä osaamista -> Samalla työn suola! Mahdollisuus luoviin ratkaisuihin.

3 Koko prosessi ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuus taustatiedot riittävät Kuntoutujan taloudellinen tilanne Kuntoutujan elämäntilanne kunnossa -> kuntoutusprosessiin keskittyminen Selkeä tavoite, mitä lähdetään tavoittelemaan (esim. tutkinto) Riittävät hoito- ja kuntoutustoimenpiteet huomioitu / toteutuneet toimiva asiakassuhde motivaatio ja vapaaehtoisuus tiivis etenemistahti (sitoutuminen) luottamus sekä asiakkaan että työnantajaverkoston kanssa valmentajan yhteiskuntaymmärrys kunnioitus molemmin puolin ensimmäinen tapaaminen on tärkein mahdollisuuksien näkeminen/kartoittaminen osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen / soveltaminen asiakkaan omat ajatukset, ideat yksilölliset ratkaisut - ei patenttiratkaisuja 2. Palveluntuottajan odotukset tilaajalle prosessin eri vaiheissa Alkuhaastatteluvaihe: Yhteistyö hyvässä hengessä, kunnioitus toisen osaamista kohtaan selkeä informaatio siitä, mikä on tuettavissa Yhteydenpito välitöntä - ei tarvitse lähetellä viestejä ja pyytää vastauksia raamitus B-lausunnot + muut mahdolliset (tarpeelliset) selvitykset kuten nepsy-tutkimukset ei tarjoa kuntoutujalle mahdollisuutta olla passiivinen ne (palveluntuottaja) sieltä hakee sinulle paikan selkeä kattava toimeksiannon kuvaus riittävät taustatiedot Työkokeiluvaihe: Raamit Selkeä kannanotto jos sitä pyydetään (esitetty vaihtoehtoja) Nopea reagointi, jos tilanne sitä vaatii Tavoitteena ei olisi vain työllistyminen, voi häiritä osatavoitteiden onnistumisessa Palveluntuottajan ammattitaitoon luottaminen (esim. miten paljon kuntoutuja tarvitsee tukea työkokeilupaikan hankkimiseen) Uraohjaus uudelle alalle: Tilaajalta odotetaan ymmärrystä, että myös kuntoutujan elämäntilanne vaikuttaa toimeksiannon rajaukset (selkeät reunaehdot) ja joustavuus Onnistumisen edellytyksenä tilaajan ja tuottajan yhteiset tavoitteet

4 vastaukset viesteihin sovitussa, kohtuullisessa ajassa (n. 1 vko) ajassa selkeät kannanotot esitettyihin vaihtoehtoihin Oppimisvalmiuksien kartoitus tarvittaessa Koko prosessi: Toimiva yhteistyö tilaajan kanssa Tilaajan selkeät odotukset Taustatiedot riittävät Tilaajan joustavuus prosessiin vaadittavan ajan ja tukitoimien suhteen Työpaja KUNTOUTUKSEN LAATU JA SEN ARVIOINTI 1. Mikä tekee kuntoutuksesta laadukkaan? Mitkä laatutekijät tai kriteerit ovat riittävän konkreettisia, jotta niitä voi mitata? Valmentaja: valmentajan kokemus / ohjausosaaminen monialainen työelämäosaaminen työeläkekuntoutuksen osaaminen tiimissä erilaista osaamista (valmentajan vaihtomahdollisuus) yhteiskuntaymmärrys jatkuva koulutus Palveluntuottajayritys: Prosessin askeleet, kuvatut tuotteet läpinäkyvyys kaikessa toiminnassa koulutusmyönteisyys arvomaailman näkyminen asiakkaalle Mitattavuus: Prosessin tuloksellisuus - Syntyikö suunnitelma? Työllistyminen (tätä ei voi prosessin päättyessä arvioida kuin työpaikkakuntoutustapauksissa) yhteydenpito (miten mitataan?) läpivientinopeus pidemmän aikavälin mitattavuus kuntoutujapalaute, koettu hyöty tilaajien palaute pidemmän aikavälin tuloksellisuus -> Mikä on kuntoutujan tilanne 3 v. prosessin päättymisen jälkeen? Kuntoutusohjelmien loppuunsaattamisen prosentit Kuten Hyvän kuntoutusprosessin elementit osiossa todettiin, niin kuntoutujaan liittyvät monet tekijät vaikuttavat kuntoutuksen lopputulokseen, samoin kuntoutuksen oikea-aikaisuus. Keskusteltiin siitä, että prosessi voi ja sen pitää olla laadukas, vaikka suunnitelmaan ei päästä. Tätä on kuitenkin vaikeaa mitata

5 (kuntoutujapalaute?). Vaikuttavuuden ja laadun arvioinnin kannalta voidaan keskittyä vain mitattaviin asioihin. Yhteisessä keskustelussa nousi esille, että laadun kannalta erityisen tärkeää olisivat kaikille kuntoutujille yhdenmukaiset keinot. Palveluntuottajien näkökulmasta osassa yhtiöistä on tiukempi linja siinä, mitä keinoja kuntoutujalle ollaan valmiita tukemaan (esimerkiksi voidaan tukea vain työkokeilua, kun toisessa yhtiössä vastaavassa tilanteessa tuettaisiin koulutusta). Tiedostettiin, että yhtiöille on tärkeää, että olisi yhdenmukainen linja. ETK laatii sovellusohjeet, joiden soveltamista kuntoutuspäälliköt valvovat. Todettiin, että tilaajilla ei varmaankaan ole tiedossa, että eri yhtiöissä voi olla erilaisia käytäntöjä / linjoja. Eri käytännöt näyttäytyvät parhaiten juuri palveluntuottajille, jotka tekevät yhteistyötä kaikkien yhtiöiden kanssa. Workshopissa esitettiin palveluntuottajien yhteisenä toiveena, että tämä asia vietäisiin eteenpäin tilaajien tietoon. 2. KuntoutuNET-palautekriteerit ja palautteen oikea-aikaisuus kuntoutusprosessissa Nykyisistä tilaajalta tuottajalle annettavista palautteista etenkin palvelun laatu kriteeri koetaan hankalaksi, koska laatu on niin laaja käsite, pitäisi olla eri luokkia. Todettiin, että viestintään, lausuntoihin ja prosessin sujuvuuteen tilaaja voi ottaa kantaa, ei oikein muihin nykyisiin väittämiin. Lisäksi todettiin, että asteikko 1-5 ei oikein toimi. Voisiko olla vain kyllä / ei tai parantamisen varaa, mitä? (monivalinta) Ja kriteereinä viestintä, prosessin sujuvuus (eteneminen, verkostoyhteityö, kjan saama tuki jne) ja lausunto. Palautteen anto pakolliseksi? Tuottajalta tilaajalle palautteen osalta nousi keskusteluun aidon palautteen antamisen mahdollistamiseksi anonyymi palaute. Keskusteltiin siitä, voisiko toteuttaa webropol-kyselynä anonyymisti (esim. verkostokoordinaattori tekisi yhtiöittäin puolivuosittain?) Ehdotettiin myös, että jos pysyy nykyisellään, niin palautteen anto järjestys toisin päin, tilaaja antaisi ensin palautteen, sitten tuottaja. Ryhmätöissä mietittiin palautteen oikeaa hetkeä kuntoutusprosessissa ja todettiin, että ohjaava välipalaute voisi olla hyvä, esim. 4 kk kohdalla.

6 Ehdotuksia laadunarviointiin ja palautteeseen: 1. Laadunarviointi KuntoutuNET-toimeksiannon päättyessä KuntoutuNETtin uusi toiminto, jossa tuottaja merkitsisi täpän näihin vaihtoehtoihin: Suunnitelma aikaansaatu, konkretisoitui heti Suunnitelma aikaansaatu, konkretisoituu myöhemmin (esim. amk-haku + varasuunnitelma) Suunnitelmaa ei syntynyt, miksi: o motivaatio, o terv.tila, o paikkakuntasidonnaisuus o kognitio Palveluntilaajalla mahdollisuus reagoida laatukirjauksiin, jos on eri mieltä suunnitelman aikasaannista. Mahdollistaisi näiden tietojen tilastoinnin ja laadunseurannan. 2. KuntoutuNET-palautteen kehittäminen Väittämien uudistaminen, esim. viestintä, prosessin sujuvuus (eteneminen, verkostoyhteityö, kjan saama tuki jne) ja lausunto. Luopuminen väittämien asteikosta 1-5 ja siirtyminen kyllä / ei tai parantamisen varaa, mitä? (monivalinta) Välipalaute Ryhmätöissä mietittiin palautteen oikeaa hetkeä kuntoutusprosessissa ja todettiin, että ohjaava välipalaute voisi olla hyvä. Voisi olla esim. 4 kk:n kohdalla tai ohjauksen ollessa lyhyt, lopussa. Päättymisen kohdalla vapaamuotoista. (Lopussa kerättäisiin vain tieto suunnitelman syntymisestä) Toisaalta prosessin lopussakin annettu palaute koettiin tärkeäksi. Palveluntilaaja antaa kyllä palautetta prosessin aikana, jos asiat eivät etene odotusten mukaan. Anonyymi palaute tuottajalta tilaajalle Tuottajalta tilaajalle palautteen osalta nousi keskusteluun aidon palautteen antamisen mahdollistamiseksi anonyymi palaute. Keskusteltiin siitä, voisiko toteuttaa webropol-kyselynä anonyymisti (esim. verkostokoordinaattori tekisi yhtiöittäin puolivuosittain?)

7 3. Kuntoutujapalaute/-kokemus Yhtenä ehdotuksena tuli esille myös kuntoutujapalaute. Kuntoutuja itse arvioisi prosessin alussa esim. omia työnhakutaitoja, työelämävalmiuksia, tai työkykyä ja sitten tilannetta kuntoutuksen lopussa (esim. kysyttäisiin puhelimitse) asteikolla (vrt. Kelan työkykyindeksi, yksittäisiä kysymyksiä saa käyttää, koko lomaketta sellaisenaan).monet yhtiöt keräävät kuntoutujapalautetta itse.