Resurssitehokkuus strateginen kysymys Euroopalle

Transkriptio

1 Resurssitehkkuus strateginen kysymys Eurpalle Eurpan talus pyörii tunnin varassa: Eurppa n riippuvaisempi tuntiraaka-aineista kuin mikään muu talusalue. 40 prsenttia kaikista käyttämistämme raaka-aineista tudaan muualta. Jidenkin kriittisten raaka-aineiden khdalla prsenttisuus n yli 90: esimerkiksi maataludelle elintärkeästä fsfrista 97 prsenttia tudaan Eurpan ulkpulelta, suurin sa Venäjältä, Syyriasta, Marksta ja Tunisiasta. Riippuvuutta tuntiresursseista vi vähentää parantamalla resurssitehkkuutta. Kaikki Eurppaan tudut raaka-aineet ja tutteet kannattaa käyttää mahdllisimman tehkkaasti. Se parantaisi hultvarmuutta mutta hyödyttäisi myös talutta ja ympäristöä. Ympäristönäkökulma: Ennusteiden mukaan raaka-aineiden kysyntä klminkertaistuu maailmanlaajuisesti vuteen 2050 mennessä. Tarvittaisiin neljä planeettaa tyydyttämään kasvava raaka-ainekysyntä. Lunnnvarjen käyttö nykyistä tahtia kurmittaa planeettaa. Seurauksena n ympäristöngelmia: ilmastnmuuts, aavikituminen, maaperän köyhtyminen, bidiversiteetin heikkeneminen jne. Nämä vat uhka muun muassa ruuantutannlle. Talusnäkökulma: 1900-luvun ajan raaka-aineiden hinta laski tasaisesti. Vunna 2002 trendi kääntyi. Kymmenessä vudessa sadan vuden hinnanalennus pyyhkiytyi käytännössä kknaan pis. Eurbarmetri 2011: 90% eurppalaisista yrityksistä lettaa resurssikustannusten nusevan humattavasti tulevaisuudessa Resurssien käytön tehstaminen tisi säästöjä materiaalikustannuksissa. Resurssitehkkuuden parantaminen uusilla bisnesmalleilla vauhdittaisi talutta. Jätteen kerääminen, lajittelu, kierrätys,

2 uudelleenvalmistus ja muu hyödyntäminen synnyttää mahdllisuuksia uudelle liiketiminnalle. Kierttaluden tteuttaminen visi luda Eurppaan miljnaa uutta työpaikkaa vuteen 2030 mennessä (tällä hetkellä ala työllistää EU-laajuisesti nin 3.4 miljnaa ihmistä) Millä alilla? kierrätys, uudelleenkäyttö, krjaus, vukraus ja leasing, secnd hand -kauppa (myös kierrätettyjen laitteiden, sien...) esimerkiksi kierrätysprsessit luvat keskimäärin kaksi työpaikkaa per tnnia Rakennusten energiatehkkuuden parantaminen 80 % vuteen 2050 mennessä lisi Eurppaan jpa kaksi miljnaa työpaikkaa Kilpailu niukentuvista resursseista: vähemmällä enemmän tekeminen n kilpailuetu Esimerkki: Yhdysvaltalaisyritys Lexmark valmistaa printtereiden mustekasetteja. Tyhjät mustekasetit vi palauttaa Lexmarkille, jka purkaa ne, puhdistaa sat, kkaa ne uudelleen ja täyttää musteella. Lexmark avasi juuri uudelleenvalmistuslaitksen Pulaan laitksen kannattaa lla mahdllisimman lähellä sitä, missä mustekasetteja käytetään, jtta niiden kerääminen takaisin kuluttajilta lisi mahdllisimman edullista. Miten resurssitehkkuutta vi edistää? Resurssitehkkaat tutteet Kestävyys ja krjattavuus. Tietyillä yksinkertaisilla suunnitteluvalinnilla, jtka pidentäisivät kannettavien tietkneiden, printtereiden ja pesukneiden käyttöikää, EU visi vähentää kasvihunepäästöjä yli miljna tnnia vudessa. Kierrätettävyys. Suunnitellaan tutteita, jista n helpp ttaa talteen esimerkiksi kallisarviset metallit. Vaatimus, että sähkölaitteista pitää ttaa piirilevyt ja sirut talteen sen sijaan, että ne sulatettaisiin tai silputtaisiin muun elektrniikkajätteen mukana, nstaisi jalmetallien kierrätysastetta. (Esimerkiksi kuparia visi ttaa talteen 1300 tnnia vudessa enemmän kuin nyt.) Tutteiden kestävyyden, krjattavuuden ja kierrätettävyyden lisäämiseen n lukuisia keinja, kuten: vaatimukset varasien saatavuuden takaamisesta, vaatimukset tutteiden kestävyydestä, takuiden pidentäminen jne. Nykyinen eklgista suunnittelua kskeva direktiivi (ecdesign directive) kattaa pelkästään energiaa käyttävät ja energiankäyttöön tiiviimmin linkittyvät tutteet: sitä visi

3 laajentaa kattamaan kk tutekirjn ja lisätä tutteille muitakin kuin energiatehkkuusvaatimuksia. Vaatimusten, jtka kskevat tutteiden resurssitehkkuutta, pitää kskea myös tuntitutteita. Oikeat kannustimet EU-tukia myönnetään esimerkiksi uusien kaatpaikkjen ja jätteenplttlaitsten rakentamiseen, vaikka Eurpassa n j nyt ylikapasiteettia. Niiden sijaan pitäisi rakentaa kierrätysinfrastruktuuria. Verhelptukset kierrätystavarille ja esimerkiksi krjauksille Resurssitehkkuuden (esimerkiksi kierrätettyjen, uudelleenvalmistettujen tai krjattujen tutteiden) susiminen julkisissa hankinnissa. Mittaaminen Erilaiset tilastt, mittarit ja indikaattrit rakentavat phjaa sille, millaisena yhteiskuntamme, yritystemme ja kk maailman tila näyttäytyy. Tilastt rakentavat myös tietperustaa, jlle pliitikkjen päätöksentek rakentuu. Eurpan parlamentin ma-alitemietintö Tavitteet ja indikaattrit Kmissin tulisi asettaa resurssitehkkuusmittarit, jilla mitataan EU:n, jäsenmaiden ja tellisuuden resurssitehkkuutta Yksi pääindikaattri sekä sitä täydentävät alaindikaattrit, tulisi lla laillisesti sitvat ja mitata ainakin maan-, veden- ja materian käyttöä sekä hiilidiksidipäästöjä Resurssitehkkuuden tehstamistavite: 30 % vuteen 2030 Jaettava kullekin jäsenmaalle; tettava saksi eurppalaista hjausjaksa Tuteplitiikka Ecdesign-direktiivin laajentaminen kahdella tavalla: sen tulisi säätää myös muista kuin energiankäyttövaatimuksista, eli sisältää resurssitehkkuusvaatimukset laajemmin (esim. kierrätettävyys), minkä lisäksi vaatimukset tulisi laajentaa kskemaan muitakin, kuin energiaa käyttäviä tutteita Parannettava valvntaa, jtta vidaan varmistaa myös tuntitutteiden täyttävän vaatimukset

4 Tutteiden takuuaikjen pidentäminen "Tutepassi": passi, jssa kerrtaan, mitä materiaaleja tute sisältää ja miten se vidaan kierrättää Varasien saatavuuden parantaminen Jäteplitiikka (direktiiviuudistus meneillään) Jätehierarkia: tärkeintä n jätteensynnyn estäminen (tuteplitiikka!) 2025 sitvat jätteenvähennystavitteet kunnallisella, kaupallisella ja tellisella sektrilla minimivaatimukset tuttajavastuun laajentamiselle Pakllinen erilliskeräys: paperi, metalli, muvi, lasi sekä bijäte Sitva, asteittainen kaatpaikkakielt, rajituksia jätteenplttn Meriin päätyvän jätteen vähentäminen 50%:lla vuteen 2025 Rukajätteen vähentäminen vähintään 30%:lla vuteen 2030 Sirpa ja resurssitehkkuus: - Oma-alitemietintö "Resurssitehkkuus: siirtyminen khti kierttalutta "( ) - Krkean tasn resurssityöryhmän, Eurpean Resurce Efficiency Platfrm (EREP) jäsen ( ) - Kestäviä rakennuksia kskevan työryhmän (Sustainable Buildings steering grup) jäsen (2015- )

5 Kmissin kierttaluspaketti (ml. jätedirektiivin uudistus): julkaistiin Kaikki kmissin kierttalusmateriaali löytyy sivustlta: Alkuperäistä timintasuunnitelmaa tarkasteltiin 2017, väliraprtti löytyy sitteesta: Timintasuunnitelman sisältö: Jätepaketti Neljän lainsäädännön uudistus: Jätepuitedirektiivi Pakkausjätedirektiivi Kaatpaikkadirektiivi Elektrnista jätettä kskeva direktiivi (WEEE) Syksyllä 2017 neuvttelut parlamentin ja neuvstn välillä (trilgit) vielä kesken, jten lpullista lpputulsta ja mm. kierrätystavitteita ei vielä tiedssa Parlamentin päätavitteet jätepakettiin (neuvttelumandaatti hyväksytty keväällä 2017): Jätepuitedirektiivi: Yleiskierrätystavite (sitva): 60% 2025, 70% 2030 Laskentametdi: input t final recycling Rukajäte, tavite (ei sitva): 30% 2025 and 50% baseline Meriin päätyvä jäte, tavite (ei sitva): 30% 2025; 50% baseline Muuta: Pistetaan jäsenmaiden mahdllisuus piketa kierrätystavitteista js saavuttaminen ei taludellisesti, ympäristöllisesti tai teknisesti

6 mahdllista (ecnmically, envirnmentally and technically feasible ); sen sijaan pikkeusmahdllisuus harvaanasutuille alueille Pakkausjätedirektiivi: Yleiskierrätystavite: 70% vuteen 2025 (COM 65%) and 80% vuteen 2030 (COM 75%) Eri materiaaleja kskevat tavitteet, 2025: 60 % muvi; 65% puu; 80% rautametalli; 80% alumiini; 80 % lasi; 90% paperi ja pahvi;...ja % puu; 90% rautametalli 90% alumiini 90% lasi Kaatpaikkadirektiivi Ei erilliskerättyä jätettä kaatpaikille Kaatpaikalle päätyvä jäte max 5% (COM 10%) Timintasuunnitelma Lisätietja ja täydellinen taulukk löytyy kmissin sivuilta Tutant, mm.: Ecdesign-työhjelmaan standardeja materiaalitehkkuudesta ja tuleviin standardeihin liitetään vaatimuksia kskien tutteiden kestävyyttä, krjattavuutta ja kierrätettävyyttä

7 Kulutus, mm.: Nykyisten tutetakuiden parempi täytäntöönpan ja phdintaa parannuksista Arvi mahdllisuudesta luda suunniteltua vanhenemista (planned bslescence) kskeva testausmenetelmä Vihreät julkiset hankinnat: kierttalutta kskevien vaatimusten sisällyttäminen, kulutus jne. Muvit: Muvistrategia, julkaisu (arvi) julukuussa 2017 Seuranta: Kierttalutta kskevan seurantamekanismin kehittäminen (mnitring framewrk), työ alkanut 2017