Resurssitehokkuus strateginen kysymys Euroopalle

Transkriptio

1 Resurssitehokkuus strateginen kysymys Euroopalle Euroopan talous pyörii tuonnin varassa: Eurooppa on riippuvaisempi tuontiraaka-aineista kuin mikään muu talousalue. 40 prosenttia kaikista käyttämistämme raaka-aineista tuodaan muualta. Joidenkin kriittisten raaka-aineiden kohdalla prosenttiosuus on yli 90: esimerkiksi maataloudelle elintärkeästä fosforista 97 prosenttia tuodaan Euroopan ulkopuolelta, suurin osa Venäjältä, Syyriasta, Marokosta ja Tunisiasta. Riippuvuutta tuontiresursseista voi vähentää parantamalla resurssitehokkuutta. Kaikki Eurooppaan tuodut raaka-aineet ja tuotteet kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Se parantaisi huoltovarmuutta mutta hyödyttäisi myös taloutta ja ympäristöä. Ympäristönäkökulma: Ennusteiden mukaan raaka-aineiden kysyntä kolminkertaistuu maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä. Tarvittaisiin neljä planeettaa tyydyttämään kasvava raaka-ainekysyntä. Luonnonvarojen käyttö nykyistä tahtia kuormittaa planeettaa. Seurauksena on ympäristöongelmia: ilmastonmuutos, aavikoituminen, maaperän köyhtyminen, biodiversiteetin heikkeneminen jne. Nämä ovat uhka muun muassa ruuantuotannolle. Talousnäkökulma: 1900-luvun ajan raaka-aineiden hinta laski tasaisesti. Vuonna 2002 trendi kääntyi. Kymmenessä vuodessa sadan vuoden hinnanalennus pyyhkiytyi käytännössä kokonaan pois. Eurobarometri 2011: 90% eurooppalaisista yrityksistä olettaa resurssikustannusten nousevan huomattavasti tulevaisuudessa Resurssien käytön tehostaminen toisi säästöjä materiaalikustannuksissa. Resurssitehokkuuden parantaminen uusilla bisnesmalleilla vauhdittaisi taloutta. Jätteen kerääminen, lajittelu, kierrätys,

2 uudelleenvalmistus ja muu hyödyntäminen synnyttää mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Kiertotalouden toteuttaminen voisi luoda Eurooppaan miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä (tällä hetkellä ala työllistää EU-laajuisesti noin 3.4 miljoonaa ihmistä) o Millä aloilla? kierrätys, uudelleenkäyttö, korjaus, vuokraus ja leasing, second hand -kauppa (myös kierrätettyjen laitteiden, osien...) o esimerkiksi kierrätysprosessit luovat keskimäärin kaksi työpaikkaa per tonnia o Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen 80 % vuoteen 2050 mennessä loisi Eurooppaan jopa kaksi miljoonaa työpaikkaa Kilpailu niukentuvista resursseista: vähemmällä enemmän tekeminen on kilpailuetu Esimerkki: Yhdysvaltalaisyritys Lexmark valmistaa printtereiden mustekasetteja. Tyhjät mustekasetit voi palauttaa Lexmarkille, joka purkaa ne, puhdistaa osat, kokoaa ne uudelleen ja täyttää musteella. Lexmark avasi juuri uudelleenvalmistuslaitoksen Puolaan laitoksen kannattaa olla mahdollisimman lähellä sitä, missä mustekasetteja käytetään, jotta niiden kerääminen takaisin kuluttajilta olisi mahdollisimman edullista. Miten resurssitehokkuutta voi edistää? Resurssitehokkaat tuotteet Kestävyys ja korjattavuus. Tietyillä yksinkertaisilla suunnitteluvalinnoilla, jotka pidentäisivät kannettavien tietokoneiden, printtereiden ja pesukoneiden käyttöikää, EU voisi vähentää kasvihuonepäästöjä yli miljoona tonnia vuodessa. Kierrätettävyys. Suunnitellaan tuotteita, joista on helppo ottaa talteen esimerkiksi kallisarvoiset metallit. Vaatimus, että sähkölaitteista pitää ottaa piirilevyt ja sirut talteen sen sijaan, että ne sulatettaisiin tai silputtaisiin muun elektroniikkajätteen mukana, nostaisi jalometallien kierrätysastetta. (Esimerkiksi kuparia voisi ottaa talteen 1300 tonnia vuodessa enemmän kuin nyt.) Tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden lisäämiseen on lukuisia keinoja, kuten: vaatimukset varaosien saatavuuden takaamisesta, vaatimukset tuotteiden kestävyydestä, takuiden pidentäminen jne. Nykyinen ekologista suunnittelua koskeva direktiivi (ecodesign directive) kattaa pelkästään energiaa käyttävät ja energiankäyttöön tiiviimmin linkittyvät tuotteet: sitä voisi

3 laajentaa kattamaan koko tuotekirjon ja lisätä tuotteille muitakin kuin energiatehokkuusvaatimuksia. Vaatimusten, jotka koskevat tuotteiden resurssitehokkuutta, pitää koskea myös tuontituotteita. Oikeat kannustimet EU-tukia myönnetään esimerkiksi uusien kaatopaikkojen ja jätteenpolttolaitosten rakentamiseen, vaikka Euroopassa on jo nyt ylikapasiteettia. Niiden sijaan pitäisi rakentaa kierrätysinfrastruktuuria. Verohelpotukset kierrätystavaroille ja esimerkiksi korjauksille Resurssitehokkuuden (esimerkiksi kierrätettyjen, uudelleenvalmistettujen tai korjattujen tuotteiden) suosiminen julkisissa hankinnoissa. Mittaaminen Erilaiset tilastot, mittarit ja indikaattorit rakentavat pohjaa sille, millaisena yhteiskuntamme, yritystemme ja koko maailman tila näyttäytyy. Tilastot rakentavat myös tietoperustaa, jolle poliitikkojen päätöksenteko rakentuu. Euroopan parlamentin oma-aloitemietintö Tavoitteet ja indikaattorit Komission tulisi asettaa resurssitehokkuusmittarit, joilla mitataan EU:n, jäsenmaiden ja teollisuuden resurssitehokkuutta Yksi pääindikaattori sekä sitä täydentävät alaindikaattorit, tulisi olla laillisesti sitovat ja mitata ainakin maan-, veden- ja materian käyttöä sekä hiilidioksidipäästöjä Resurssitehokkuuden tehostamistavoite: 30 % vuoteen 2030 Jaettava kullekin jäsenmaalle; otettava osaksi eurooppalaista ohjausjaksoa Tuotepolitiikka Ecodesign-direktiivin laajentaminen kahdella tavalla: sen tulisi säätää myös muista kuin energiankäyttövaatimuksista, eli sisältää resurssitehokkuusvaatimukset laajemmin (esim. kierrätettävyys), minkä lisäksi vaatimukset tulisi laajentaa koskemaan muitakin, kuin energiaa käyttäviä tuotteita Parannettava valvontaa, jotta voidaan varmistaa myös tuontituotteiden täyttävän vaatimukset

4 Tuotteiden takuuaikojen pidentäminen "Tuotepassi": passi, jossa kerrotaan, mitä materiaaleja tuote sisältää ja miten se voidaan kierrättää Varaosien saatavuuden parantaminen Jätepolitiikka (direktiivin uudistus luvassa joulukuussa 2015) Jätehierarkia: tärkeintä on jätteensynnyn estäminen (tuotepolitiikka!) 2025 sitovat jätteenvähennystavoitteet kunnallisella, kaupallisella ja teollisella sektorilla minimivaatimukset tuottajavastuun laajentamiselle Pakollinen erilliskeräys: paperi, metalli, muovi, lasi sekä biojäte Sitova, asteittainen kaatopaikkakielto ( ), rajoituksia jätteenpolttoon Meriin päätyvän jätteen vähentäminen 50%:lla vuoteen 2025 Ruokajätteen vähentäminen vähintään 30%:lla vuoteen 2030 Sirpa ja resurssitehokkuus: - Oma-aloitemietintö "Resurssitehokkuus: siirtyminen kohti kiertotaloutta "( ) - Korkean tason resurssityöryhmän, European Resource Efficiency Platform (EREP) jäsen ( ) - Kestäviä rakennuksia koskevan työryhmän (Sustainable Buildings steering group) jäsen (2015- )

5 Komission kiertotalouspaketti (ml. jätedirektiivin uudistus): julkaistiin Jätteet Vertailu: komission paketti vs. parlamentin oma-aloitemietintö Tavoite Parlamentti Komissio Kunnallisjätteen uudelleenkäyttö kierrätys vuoteen 2030 Kunnallisjätettä kaatopaikalle ja 70% 60% vuoteen 2025 ja 65% 2030 MUTTA POIKKEUSMAHDOLLISUUDET: Viro, Kreikka, Kroatia, Latvia, Malta, Romania ja Slovakia voivat anoa viiden vuoden jatkoaikaa Kaatopaikkakielto % 2030

6 Tuottajavastuu (EPR) Komission tulisi asettaa selkeät minimivaatimukset, jotta varmistetaan EPRjärjestelmien avoimuus ja kustannustehokkuus Jätteen estäminen syntymisen Komission tulisi kehittää keinot ja työkalut jätteen syntymisen estämiseen Ruokajäte Sitova ruokajätteen vähennystavoite: min. 30 % 2025 Meriin kulkeutuva jäte Meriin kulkeutuvan jätteen vähentäminen 50 % 2025 Ei mitattavia minimivaaatimuksia, vaan järjestelmien suunnittelu pitkälti jäsenmaiden vastuulla. Komissio esittelee "yleisiä vaatimuksia", ml. - Jäsenmaan määriteltävä selkeästi järjestelmään osallistuvien roolit ja vastuut, keräystavoitteet ym. - jäsenmaan tulee varmistaa että kaikki jätteenkäsittelyn kustannukset katetaan kokonaisuudessaan Jäsenmaat vastuussa, vaaditaan mm. - kestävien, kierrätettävien tuotteiden käyttöön kannustaminen - identifioida ja kohdentaa toimet tuotteisiin, joilla suurin taloudellinen merkitys - kannustetaan jäsenmaita perustamaan järjestelmiä, jotka edistävät tuotteiden uusiokäyttöä - ruokajätteen synnyn ehkäisy Ei sitovaa tavoitetta Ei tavoitetta 16.9 Kiertotalous - action plan Tavoite Parlamentti Komissio Yleinen resurssitehokkuustavoite 30% 2030 Ei sisällä Tuotesuunnittelu

7 Ecodesign -direktiivi Direktiivi tulee uudistaa - kattavuus ulotettava kaikkiin tuotteisiin - vaatimuksiin sisällytettävä asteittain kaikki resurssitehokkuuden kannalta keskeiset elementit (kierrätettävyys, uusiokäyttö...) - pakollinen tuotepassi - horisontaalisesti kaikkiin tuotteisiin pätevien vaatimusten määrittely Kulutus Takuut Kestävien kulutustuotteiden takuuaikojen pidennys propose the extension of minimum guarantees for consumer durable goods Suunniteltu vanheneminen Komission kehiteltävä (Planned obsolescence) suunnitellun vanhenemisen vastaisia keinoja Julkisten hankintojen Resurssitehokkaiden viherryttäminen tuotteiden & palveluiden suosiminen julkisissa hankinnoissa, noudata tai selitä -periaatteella Rakennukset Kestäviä rakennuksia koskevien indikaattoreiden kehittäminen, vaade parhaan mahdollisen teknologian käytöstä, keskittyminen koko urbaaniin rakennettuun ympäristöön, ei vain yksin rakennuksiin (viherinfra ym) Resurssitehokkuusnäkökulmat sisällytetään ecodesign työohjelmaan Parempi täytäntöönpano Horisontti2020-tutkimusohjelmaan asiaa tutkivan projekti Komissio painottaa resusrritehokkuutta uusissa tai uudistetuissa julkisia hankintoja koskevissa kriteereissä ja "johtaa esimerkillä" Komissiossa suunnitteilla tähän liittyvää työtä

8 Komission toimintasuunnitelma Toimet Tuotanto Korostetaan kiertotalouteen liittyviä näkökohtia tulevissa ekodirektiiviin sisältyvissä tuotevaatimuksissa. Ekosuunnittelun työohjelma ja pyydetään eurooppalaisia standardointiorganisaatiota laatimaan standardit materiaalitehokkuudesta, jotta voidaan asettaa tulevat ekosuunnitteluvaatimukset tuotteiden kestävyydestä, korjattavuudesta ja kierrätettävyydestä. Ehdotus televisioita ja näyttöjä koskevaksi täytäntöönpanoasetukseksi Tarkastellaan vaihtoehtoja ja toimia EU:n tuotepolitiikan eri osa-alueiden yhdenmukaisempia politiikan kehyksiä varten sen perusteella, miten ne vaikuttavat kiertotalouteen Sisällytetään kiertotaloutta koskevia ohjeita parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeviin vertailuasiakirjoihin (BREF-asiakirjoihin) useilla teollisuuden toimialoilla Laaditaan ohjeet ja edistetään parhaita käytäntöjä kaivannaisjätteen jätehuoltoa koskevissa suunnitelmissa Luodaan avoin eurooppalainen teknologisten infrastruktuurien verkko pk-yrityksiä varten, jotta voidaan integroida edistynyttä valmistusteknologiaa niiden tuotantoprosesseihin. Tarkastellaan, miten voidaan parantaa EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) ja ympäristöteknologian varmennusjärjestelmää koskevan pilottiohjelman (ETV) tehokkuutta ja lisätä niiden käyttöönottoa Parannetaan tietämyspohjaa ja pk-yrityksille tarkoitettua tukea vaarallisten erityistä huolta aiheuttava aineiden korvaamiseksi Kulutus Parannetaan konkreettisten tuotteiden takuiden täytäntöönpanon valvontaa ja tarkastellaan parannusvaihtoehtoja (tuleva komission ehdotus tavaroiden verkkomyynnistä ja kuluttajalainsäädännön toimivuustarkastus) Toteutetaan toimia virheellisistä ympäristöväittämistä, mukaan lukien päivitetyt ohjeet sopimattomista kaupallisista menettelyistä Aikataulu Joulukuu 2015 Vuoden 2015 loppu tai vuoden alku

9 Laaditaan analyysi mahdollisuudesta ehdottaa horisontaalisia vaatimuksia korjaustietojen toimittamisesta ekosuunnittelun yhteydessä. Tarkastellaan ympäristömerkintää koskevan sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta (REFIT) ja toteutetaan toimia sen tehokkuuden parantamiseksi. Arvioidaan mahdollisuus toteuttaa riippumaton testausohjelma suunnitellusta vanhenemisesta Tarkastellaan käynnissä olevien pilottihankkeiden arvioinnin perusteella mahdollisuuksia käyttää ympäristöjalanjälkeen perustuvaa menetelmää mittaamiseen ja ympäristötietojen välittämiseen Ympäristöystävällisiin julkisiin hankintoihin liittyvät toimet: parannetaan kiertotalouteen liittyvien vaatimusten huomioon ottamista julkisissa hankinnoissa, tuetaan niiden laajempaa käyttöönottoa muun muassa koulutusohjelmien kautta, vahvistetaan niiden käyttöä komission hankinnoissa ja EU:n rahastoissa Jätehuolto Jätteitä koskeva tarkistettu lainsäädäntöehdotus Parannetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan paremmin panna täytäntöön EU:n jätelainsäädäntö, ja torjutaan romuajoneuvojen laittomia siirtoja Vahvistetaan tarkistetun jätteensiirtoasetuksen täytäntöönpanoa Edistetään keskeisten jäte- ja kierrätysvirtojen käsittelylaitosten toimialavetoista vapaaehtoista sertifiointia Tehdään jätteen energiakäyttöä koskeva aloite energiaunionin yhteydessä Määritetään ja levitetään hyviä käytäntöjä jätteenkeräysjärjestelmissä Markkinat uusioraaka-aineille Laaditaan laatustandardeja uusioraaka-aineille (erityisesti muoville) Tehdään ehdotus tarkistetuksi lannoiteasetukseksi Ehdotetaan lainsäädäntöä vähimmäisvaatimuksista uudelleenkäytetylle vedelle, jota käytetään esimerkiksi kasteluun tai pohjaveden muodostamiseen Joulukuu lähtien 2018 lähtien Vuoden alussa 2017

10 Edistetään turvallista ja kustannustehokasta veden uudelleenkäyttöä, esimerkiksi annetaan ohjeet veden uudelleenkäytön sisällyttämisestä vesialan suunnitteluun ja hallintaan, sisällytetään parhaat käytännöt asiaa koskeviin BREF-asiakirjoihin ja tuetaan innovaatioita (eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden ja Horisontti ohjelman yhteydessä) ja investointeja Laaditaan analyysi ja esitetään vaihtoehtoja rajapinnaksi kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön välillä, myös jotta voidaan parantaa tuotteissa olevien huolta aiheuttavien kemikaalien jäljittämistä ja vähentää niitä Toteutetaan toimenpiteitä jätesiirtojen helpottamiseksi EU:ssa, myös elektronisen tietojenvaihdon (ja mahdollisesti muiden toimenpiteiden) avulla Kehitetään edelleen raaka-aineita koskevaa EU:n tietojärjestelmää Toimialakohtaiset toimet Muovit Laaditaan strategia muoveista kiertotaloudessa 2017 Toteutetaan erityistoimia merien roskaantumisen vähentämiseksi ja pannaan siten täytäntöön vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteita 2015 lähtien Elintarvikejäte Laaditaan yhteiset menetelmät ja indikaattorit elintarvikejätteen mittaamiseksi Luodaan sidosryhmien foorumi sen tutkimiseksi, miten voidaan saavuttaa elintarvikejätettä koskevat kestävän kehityksen tavoitteet, jakaa parhaita käytäntöjä ja arvioida edistymistä Selvennetään jätteitä, elintarvikkeita ja rehuja koskevaa EUlainsäädäntöä, jotta voidaan helpottaa elintarvikkeiden lahjoittamista ja entisten elintarvikkeiden käyttöä rehuntuotannossa Tarkastellaan vaihtoehtoja elintarvikkeiden päiväysmerkintöjen tehokkaamman käytön ja ymmärtämisen edistämiseksi Kriittiset raaka-aineet Laaditaan kertomus kriittisistä raaka-aineista ja kiertotaloudesta 2017 Parannetaan tiedonvaihtoa elektroniikkatuotteiden valmistajien ja kierrättäjien kesken Laaditaan standardit elektroniikkaromun, käytettyjen paristojen ja muiden monimutkaisten käytöstä poistettujen tuotteiden materiaalitehokasta kierrätystä varten.

11 Jaetaan parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät kriittisten raaka-aineiden talteenottoon kaivannaisjätteestä ja kaatopaikoilta Rakentaminen ja purkaminen Annetaan ohjeet ennen purkamista tehtävästä arvioinnista rakentamisalaa varten Vapaaehtoinen koko toimialan kattava kierrätysmalli rakennus- ja purkujätteelle Keskeiset indikaattorit rakennuksen elinkaaren aikaisen ympäristötehokkuuden arvioimiseksi ja kannustimet niiden käyttämiseksi Biomassa ja biopohjaiset tuotteet Laaditaan ohjeet ja levitetään parhaita käytäntöjä biomassan kaskadikäytöstä ja tuetaan innovaatioita tällä alalla Horisontti ohjelman avulla Varmistetaan yhdenmukaisuus ja synergiat kiertotalouden kanssa tarkasteltaessa bioenergian kestävyyttä energiaunionissa Arvioidaan vuoden 2012 biotalousstrategian vaikutusta kiertotalouteen ja harkitaan sen tarkistamista lähtien Innovaatiot ja investoinnit Teollisuus 2020 kiertotaloudessa aloite Horisontti ohjelmassa Käynnistetään pilottihanke "innovaatiosopimukset", jonka avulla käsitellään mahdollisia innovoijien kohtaamia sääntelyyn liittyviä esteitä Toteutetaan kohdennettuja toimia, joilla rohkaistaan tekemään rahoitushakemuksia ESIR:in puitteissa, ja tuetaan kiertotalouden kannalta merkityksellisten hankkeiden ja investointifoorumien kehittämistä Toteutetaan kohdennettuja toimia ja tiedotustoimia, joilla autetaan jäsenvaltioita ja alueita ottamaan käyttöön koheesiopolitiikan varoja kiertotaloutta varten Autetaan jäsenvaltioita ja alueita vahvistamaan innovaatioita kiertotaloutta varten järkevän erikoistumisen kautta Arvioidaan mahdollisuutta käynnistää foorumi yhdessä EIP:n ja kansallisten pankkien kanssa kiertotalouden rahoittamisen tukemiseksi Lokakuu 2015

12 Pyritään yhdessä sidosryhmien kanssa panemaan tämä toimintasuunnitelma täytäntöön keskeisillä aloilla jo olevien foorumien kautta Tuetaan eri sidosryhmiä toimilla, jotka liittyvät julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, yhteistyöfoorumeihin, vapaaehtoisten lähestymistapojen tukemiseen liiketoiminnassa ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen 2015 lähtien Seuranta Laaditaan seurantakehykset kiertotaloutta varten. 2017