KEMPELE. Kestääkö Kempeleen siivet jatkuvan kasvun? mdi.fi. Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto Helmikuu 2018

Transkriptio

1 KEMPELE Kestääkö Kempeleen siivet jatkuvan kasvun? Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto Helmikuu 2018 MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

2 POSITIIVINEN ENNAKKOVAROITUS

3 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Tiivis tilannekuva alue- ja väestökehityksestä 2. Kempeleen elinvoimaisuus kasvun osatekijöiden näkökulmasta 3. Kempeleen vetovoimaisuus tulo-muuttajien näkökulmasta 4. Ydinviestit tiivistettynä!

4 1. Tiivis tilannekuva alue- ja väestökehityksestä

5

6 HALLINNOLLINEN JA TOIMINNALLINEN ALUEHIERARKIA DE FACTO 2017 HALLINNOLLINEN ALUEHIERARKIA: TOIMINNALLINEN ALUEHIERARKIA: 1. Suuralueet (5) 2. Maakunnat (18+1) 3. Seutukunnat (70) 4. Kunnat (311) 5. Postinumeroalueet (3037) 1. Metropolialue (1) 2. Suuret kaupungit, sixpack (6) 3. C21 kaupungit (21) 4. T51 seutukaupungit (51) 5. Suurten kaupunkien kehyskuntien verkosto (26) 6. Pienet ja maaseutumaiset harvaan asutut kunnat (57)

7 ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILANNEKUVA PÄHKINÄNKUORESSA 1.KAUPUNGISTUMISET: Etenee kaikilla aluetasoilla alueen kokoon katsomatta. Lisäksi keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitys muovaavat samanaikaisesti aluerakennetta SUJUVAT JA NOPEAT LIIKENNEYHTEYDET: Ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden, perinteisten liikenneyhteyksien ja toiminnalliset alueet yhdistävien kehityskäytävien ja vyöhykkeiden merkitys kasvaa. 3.ALUELIIKKUVUUS: Muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus on pikemmin lisääntymässä kuin tasoittumassa vastoin teknologian mahdollistamaa kehitystä ALUEELLINEN ERIYTYMINEN JA ERILAISTUMINEN: Eriytyminen ja erilaistuminen lisää alueellisia eroja kaikilla aluetasoilla. Positiivisen rakennemuutoksen alueiden ja muiden alueiden väliset erot korostuvat

8 ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILANNEKUVA PÄHKINÄNKUORESSA JATKUVA ALUEIDEN (R)EVOLUUTIO: Alueet ovat jatkuvassa muutoksessa ja ei-territoriaaliset vyöhykkeet, verkostot, yhteistyömuodot jne. haastavat hallinto- ja aluerajat. Alueiden toimintaa ohjaavat hallintorajojen rinnalla toiminnallisuus, verkostot, kumppanuudet ja sopimukselliset järjestelyt. Vastavirrat ja monipaikkaisuus korostuvat keskittymiskehityksen rinnalla. Esimerkiksi alueiden omiin vahvuuksiin, kuten valmistavaan tuotantoon, matkailuun, energiaan, puhtaaseen veteen tai ruokaan liittyvät asiat korostavat kaupunki- ja maa-seutualueiden keskinäistä vuorovaikutusta ja riippuvuutta erillisyyden sijaan 7? 6.DIGITALISAATIO: D. ja uudet teknologiat mahdollistavat periaatteessa aikaan, paikkaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumattomuuden sekä tuotannon ja toimintojen hajauttamisen mutta pienen väestöpohjan ja harvaan asutun maan kohdalla digitalisoituminen ja robotisoituminen saattavat päinvastoin vauhdittaa kaupunkialueiden kasvua 7.DEMOGRAFINEN KÄÄNNE: Väestö- ja ikärakenteen muutos, syntyvyyden aleneminen, työikäisen väestön määrän väheneminen ja lisääntyvä maahanmuutto polarisoivat alueiden välistä ja sisäistä kehitystä

9 3D KARTTA VÄKILUVUSTA KENNOITTAIN VUONNA 2016 FAKTALAATIKKO 3D -kartan pylväät on muodostettu 50 neliökilometrin heksagoneista. Jokaiseen kennoon on summattu kaikki 50 neliökilometrin sisällä olevat 1 x 1 neliökilometrin tilastoruudut eli alueen yhteenlaskettu väkiluku Mitä korkeampi on pylväs (=kenno), sitä enemmän 50 neliökilometrin alueella asuu väestöä Lisäksi kartassa on eri väreillä ilmaistu koko maan väestölliset keskipisteet vuosina 1980 (punainen), 1990 (vihreä), 2005 (violetti) ja 2016 (sininen) Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; Kartta: Timo Widbom 2017; analyysi Timo Aro 2017

10 Keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys etenevät samanaikaisesti!

11 VÄESTÖMUUTOS 1 X 1 KM TILASTORUUDUISSA VUOSINA FAKTALAATIKKO Vakituisesti asuttuja 1 x 1 km ruutuja eli jokaisessa ruudussa on asunut vähintään yksi asukas vakituisesti vuosina Väestö kasvoi alle joka kolmannessa ruudussa vuosina =SINISET RUUDUT Väestö vähentyi enemmän kuin joka toisessa ruudussa (55,7 %) vuosina =PUNAISET RUUDUT Väestön määrässä ei ole tapahtunut muutosta joka viidennessä ruudussa vuosina Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017

12 VÄESTÖMUUTOS 5 X 5 KM RUUDUISSA VUOSINA FAKTALAATIKKO Graafi kuvaa Suomen maapinta-alan 5 x 5 kilometrin ruutuja neljällä eri ulottuvuudella Siniset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus kasvoi vuosina Punaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus väheni vuosina Keltaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön määrässä ei tapahtunut muutoksia vuosina Valkoisissa ruuduissa ei ollut vakituista asutusta vuosina Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MML, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017

13 ALUERAKENTEEN AUTIOITUMINEN 1X1 KM RUUDUISSA VUOSIEN VÄLISENÄ AIKANA FAKTALAATIKKO Suomen maapinta-ala on jaettu 1x1 km tilastoruutuihin Kartan punaiset pisteet kuvaavat niitä 1x1 km ruutuja, jotka ovat tyhjentyneet kokonaan väestöstä vuosien välisenä aikana Vuonna 2005 koko maassa oli yhteensä tilasto-ruutua, joista oli noin ruutua tyhjentynyt kokonaan väestöstä vuoden 2015 loppuun mennessä Onko 6,6 % väestöstä tyhjentynyttä 1x1 km ruutua yhdessä vuosikymmenessä paljon vain vähän? Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017

14 Vuosikymmenien hitaan ja hiipivän muutoksen tulos 6,7 % asuttujen ruutujen (250 x 250 metriä) määrä 50 % 85 % väestöstä asuu Rauma-Imatra linjan eteläpuolella 50 % 85 % väestöstä asuu Kokkola-Joensuu linjan eteläpuolella

15 Oulun laaja vaikutusalue matka-aikavyöhykkeen sekä väestö- ja työpaikkatiheyden näkökulmasta

16 6/10 7/10 30 minuutin vaikutusalueella Oulusta asuu asukasta ja sijaitsee työpaikkaa 2/3 Pohjois-Pohjanmaan asukkaista ja työpaikoista noin 30 minuutin vyöhykkeen sisällä Oulusta

17 Kuntien ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko - mukaillen Matti Apunen

18 2. Kempeleen elinvoimaisuus kasvun osatekijöiden näkökulmasta

19 4. Maine TÄMÄ! 1. Kasvu ja kilpailukyky 3. Pitovoima 2. Vetovoima

20 Jokaisen alueen menestyminen perustuu kasvuun!

21

22 KUNNAN ULKOINEN ELINVOIMA KUNNAN SISÄINEN ELINVOIMA

23 KUNNAN SISÄINEN ELINVOIMA Kunnan henkinen ilmasto, asenneilmapiiri ja yleinen mentaliteetti Julkinen ja yksityinen puhe kunnasta: ylpeää vai vähättelevää, rakentavaa vai nakertavaa, yhteisyyttä vai erillisyyttä korostavaa, kannustavaa vai latistavaa puhetta, uutta luovaa vai tuhoavaa jännitettä? Henkiset lukkojen ja lukkiumien avaaminen Tekstari-indeksi hyvä ilmapiirimittari! Kunnan rakennettu/strateginen etu ja sisäinen eheys Luottamuspääoma: kykeneekö kunta sopimaan ja edistämään yhteisiä tavoitteita, strategisia painopisteitä ja valintoja Kyky reagoida ja tehdä päätöksiä TTTT kyky KUNNAN SISÄISEEN ELINVOIMAAN LIITTYVÄT RATKAISUT OVAT PÄÄOSIN RIIPPUVAISIA OMISTA PÄÄTÖKSISTÄ, VALINNOISTA JA TEKEMISESTÄ

24 KUNNAN ULKOINEN ELINVOIMA Ulkoiseen elinvoimaan vaikuttavat isot ulkoiset toimintaympäristön muutostekijät, jotka liittyvät esimerkiksi Elinkeino- ja toimialarakenteen muutoksiin Yritysperustantaan ja yrityskannan kehitykseen Alue-, kunta- ja paikallistalouden kehitykseen Työllisyys- ja työpaikkakehitykseen Investointien ja pääoman kohdentumiseen alueelle Väestökehitykseen Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöihin Osaamiseen ja opiskelijoihin Saavutettavuuteen jne. Avainkysymykset: Millainen on kunnan asema ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa? Mitkä ovat kunnan kriittiset vahvuudet ja heikkoudet? Mitkä ovat kasvualat nyt ja tulevaisuudessa? Mihin kunta panostaa tulevaisuudessa ja miten? Muutoksen kaksi koria Asiat, joihin alue voi itse vaikuttaa Asiat, jotka ovat riippuvaisia muiden tekemistä päätöksistä, linjauksista ja resursseista

25 1. Kasvu ja kilpailukyky

26 KASVUN OSATEKIJÄT 1. Väestömäärä ja väestölisäys 2. Muuttovetovoima 3. Rakentaminen, asuntotuotanto 4. Työpaikkojen määrä ja työpaikkalisäys 5. Yritysperustanta 6. Yrityskannan määrä ja lisäys 7. Alueen arvonlisäys ja viennin määrä 8. Investointien ja pääomien kohdentuminen alueelle 9. Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöiden määrä ja lisäys 10.Osaamistason nousu, opiskelijoiden määrä ja lisäys

27 KEMPELEEN VÄKILUKU ON KASVANUT VOIMAKKAASTI VUOSIEN AIKANA Kempeleen väkiluku kasvoi yhteensä 2089 asukkaalla vuosien aikana eli keskimäärin 232 asukkaalla vuotta kohden: Kempeleen väestön kasvu perustui ensisijaisesti luonnolliseen väestönlisäykseen: neljä viidesosaa Kempeleen kasvusta perustuu luonnolliseen väestönlisäykseen. Kuntien välinen nettomuutto (+347) ja nettosiirtolaisuus (+57) olivat positiivisia, mutta merkitys kunnan väestönlisäyksessä oli alhaisempi kuin useissa Kempeleen kaltaisessa kasvukunnassa. Kempeleen suhteellinen väestönlisäys oli keskimäärin 1,42 % vuosina Kempeleen väkiluku kasvoi voimakkaasti kaikkina vertailun vuosina, mutta kasvun voimakkuus vaihteli. Kasvu oli suurinta vuonna 2009, jolloin väkiluku kasvoi peräti 2,2 %. Vuonna 2016 väkiluku kasvoi 1,36 %. Yli yhden prosentin vuotuista kasvua voi pitää voimakkaana. Kempeleen väestökehitys osatekijöittäin vuosina Kempeleen väestölisäys vuosittain vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Ka. 232 hlöä/v ,00 2,80 2,60 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Ka. 1,42 %/vuosi 2,20 1,93 1,68 1,34 1,26 1,26 1,36 0,98 0, Lähde: Tilastokeskus, väestö

28 KEMPELE EI OLE POIKKEUKSELLISEN MUUTTOVETOVOIMAINEN, MUTTA HYÖYTYY MUUTTAJIEN RAKENTEESTA! - Kempele sai yhteensä +347 henkilöä muuttovoittoa vuosien aikana: Kempele sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä pääosin vuosina Kempeleen erikoisuus on se, että nettomaahanmuuton merkitys on hyvin vähäinen. Kempele sai muuttovoittoa nettosiirtolaisuudesta vain +57 henkilöä - Kempele kärsi muuttotappiota nuorten vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmistä. Kaikista muista ikäryhmistä Kempele sai muuttovoittoa. Nuorten muuttotappiot liittyvät koulutustarjonnan rajallisuuteen. Kempele sai kuitenkin merkittävimmät muuttovoitot vuotiasta, joita voi pitää muuttoliikkeen avainryhmänä vuotiaiden muuttotappiot poikkeavat muusta kehityksestä (?) Kempeleen muuttoliikkeen nettomuutto vuosina Kempeleen kuntien välinen nettomuutto ikärakenteen mukaan Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Yli Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike;

29 KEMPELE KERÄÄ MUUTTOVOITOT KÄYTÄNNÖSTÄ OULUN KAUPUNGISTA JA KÄRSII MUUTTOTAPPIOTA KORKEAKOULUSEUDUILLE - Kempele sai muuttovoittoa 27 seudulta vuosina Kempele sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Oulun seudun muista kunnista. Muita merkittäviä muuttovoiton lähteitä olivat lähiseudut Haapavesi-Siikalatvan ja Raahen seudut. Kempele sai 7 muusta seutukunnasta yli 10 henkilöä muuttovoittoa. - Kempele kärsi muuttotappiota 34 seudulle vuosina Eniten muuttotappiota Kempele kärsi Helsingin seudulle. Kempele kärsi muuttotappiota myös muille seuduille, joiden keskuskaupunkina on yliopistokaupunki. Kempeleen muuttovoitto seutukunnittain vuosina Kempeleen merkittävimmät muuttotappioseudut Oulun seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Raahen seutukunta Ylivieskan seutukunta Koillismaan seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Itä-Lapin seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kokkolan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Lahden seutukunta -16 Riihimäen seutukunta -16 Kuopion seutukunta -17 Tunturi-Lapin seutukunta -18 Turun seutukunta -18 Kemi-Tornion seutukunta -21 Rovaniemen seutukunta -28 Seinäjoen seutukunta -35 Jyväskylän seutukunta -64 Tampereen seutukunta -187 Helsingin seutukunta Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; muuttojen suunnat

30 KEMPELEEN MUUTTOTASE OLI KAKSIJAKOINEN OULUN SEUDUN SISÄLLÄ - Kempele sai yhteensä 668 henkilöä muuttovoittoa Oulun kaupungista vuosien aikana. Kempeleen muuttovoitto oli merkittävän suuri vuosina 2009, 2011 ja Kempele kärsi muuttotappioita Oululle vain vuonna Kempele kärsi muuttotappiota yhteensä -203 henkilöä muille Oulun seudun kunnille vuosina Kempele oli muuttotappiollinen kaikille Oulun seudun kunnille: Liminka -116, Tyrnävä -43, Muhos -37, Hailuoto -6 ja Lumijoki -1 Kempeleen ja Oulun kaupungin välinen tuloja lähtömuutto vuosina Kempeleen ja Oulun seudun (pl. Oulun kaupunki) välinen tuloja lähtömuutto vuosina Tulo Oulun seudulta Kempeleelle Lähtö Kempeleeltä Oulun seudulle Netto Tulo Kempeleelle Lähtö Kempeleeltä Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike suunnan mukaan

31 KEMPELEEN SAA MUUTTOVOITTOA TYÖLLISISTÄ JA KESKI- JA HYVÄTULOISISTA MUUTTAJISTA - Kempele sai muuttovoittoa työllisistä, eläkeläisistä ja etenkin lapsista. Työlliset muuttajat ovat muuttoliikkeen ehkä tärkein ryhmä, sillä työllisten tuomat tulot ovat keskimäärin kolme kertaa korkeammat kuin työttömillä tai työvoiman ulkopuolisilla. Kempele sai muuttovoittoa myös eläkeläisistä (41). Työttömistä työnhakijoista Kempele kärsi pientä muuttotappiota. - Kempele sai muuttovoittoa kaikista yli euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä. Kempeleen muuttotappiot tuloryhmittäin tarkasteltuna taas painottuivat pienituloisiin. Kempeleen nettomuuttoliike pääasiallisen toiminnan mukaan Kempeleen nettomuutto muuttajien tulorakenteen mukaan Ei tuloja Yli Lähde: Tilastokeskus, Muuttaneiden taustatiedot

32 MILJOONAA EUROA KEMPELEEN MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ VAHVASTI POSITIIVINEN VUOSIEN AIKANA - Kempeleen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 12,9 miljoonaa euroa vuosien aikana. Toisin sanoen Kempeleen kaikkien tulomuuttajien tulokertymä oli 12,9 miljoonaa euroa suurempi kuin kaikkien lähtömuuttajien tulokertymä vuosina eli keskimäärin noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Kempeleen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 130,2 euroa asukasta kohden vuosien aikana. Muuttoliike ja muuttajien rakenne on hyödyllinen Kempeleen kannalta. Kempeleen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (miljoonaa euroa) vuosien aikana 4,0 3,5 3,0 3,7 3,0 3,6 2,5 2,0 2,2 1,5 1,0 1,1 0,5 0,0-0,5-1,0 Tulokertymä 2010 Tulokertymä 2011 Tulokertymä 2012 Tulokertymä 2013 Tulokertymä 2014 Tulokertymä ,7 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

33 KEMPELEEN ASUNTODYNAMIIKKA OLI HYVÄLLÄ TASOLLA VUOSINA Kempeleelle valmistui yhteensä noin asuntoa vuosina eli keskimäärin 154 asuntoa vuodessa: Kempeleen uusista asunnoista vähän yli kolmasosa (35,2 %) oli kerrostaloasuntoja. Kempeleellä valmistui vuodessa keskimäärin 91,1 uutta asuntoa asukasta kohden. Luku on huomattavan korkea. Esimerkiksi seutukaupungeista (T51) uusia asuntoja valmistui eniten Ylivieskassa, mutta Ylivieskan uusien asuntojen määrä suhteessa väestöpohjaan jäi hieman alhaisemmaksi (88,1) - Kempeleen vanhojen asunto-osakkeiden neliöhinnat nousivat yhteensä 169 eurolla (11,8 %) vuosien aikana. Kempeleen rivi ja pientalo-osakkeiden hinnat olivat n. 80 % kerrostalo-osakkeiden hinnoista. Molempien osakkeiden hinnat nousivat suhteellisen tasaisesti koko ajanjakson ajan lukuun ottamatta vuotta 2016 Kempeleen valmistuneiden asuntojen määrä yhteensä vuosina Kempeleen vanhojen osakeasuntojen neliöhintojen kehitys vuosina Valmistuneet asunnot yhteensä, lkm Valmistuneet kerrostaloasunnot yhteensä, lkm Lähde: Tilastokeskus, asuminen; rakentaminen Kerrostalot Rivi- ja pientalot

34 KEMPELEEN TYÖLLISYYSDYNAMIIKKAAN HEIJASTUU KV- TALOUDEN KRIISIT, MUTTA TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ ON KASVANUT - Kempeleen työpaikkojen määrä kasvoi yhteensä 194 työpaikalla vuosien aikana. Työpaikkojen määrä laski vuosina ja Etenkin vuonna 2009 työpaikkojen määrä vähentyi hyvin voimakkaasti. Työpaikkojen määrä kasvoi muina vuosina, etenkin vuonna 2011, jolloin Kempeleelle syntyi 326 uutta työpaikkaa. - Kempeleen avoimen sektorin työpaikkojen muutos oli negatiivisempaa. Vaikka kaikkien työnantajasektorien osalta työpaikkamäärä kasvoi, laski avoimen sektorin työpaikkojen määrä -149 työpaikalla vuosien aikana. Taustalla on vuoden 2009 heikko kehitys Kempeleen kaikkien työnantajasektoreiden työpaikkamuutos vuosittain vuosina Kempeleen avoimen sektorin työpaikkamuutos vuosittain vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

35 KEMPELEEN YRITYSPERUSTANTA Kempeleellä aloitti yhteensä 697 uutta yritystä ja toimintansa lopetti 530 yritystä vuosien aikana. Uusia yrityksiä perustettiin eniten vuosina 2008 ja Yrityksiä aloitti enemmän kuin lopetti kaikkina vuosina lukuun ottamatta vuotta Aloittaneiden yritysten trendi on lievästi laskeva, kun taas lopettaneiden yritysten kehitys lievästi nouseva - Kempeleen yritysperustanta oli yhteensä 157 yritystä vuosien aikana. Vuotta kohden perustettiin siis keskimäärin 17 uutta yritystä enemmän kuin vanhoja yrityksiä lopetti. Yritysperustanta oli korkeimmillaan vuonna 2008 (+38). Matalimmillaan yritysperustanta oli vuonna 2014 (-7). Yritysperustanta on ollut vähäisehköä vuosina Kempeleessä oli toimivia yrityksiä (yrityskanta) 810 yritystä eli 46,8 yritystä 1000 asukasta kohden. Luku on alhainen ja selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi Kempeleen aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä vuosina Kempeleen yritysperustanta vuosina Aloittaneet Lopettaneet Lin. (Aloittaneet) Lin. (Lopettaneet) Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset

36 3. Kempeleen vetovoimaisuus tulomuuttajien näkökulmasta

37 3. Pitovoima 2. Vetovoima

38 1. KOVAT TEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, yritykset ja niiden verkostot, investoinnit, hyvät palvelut ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai haitta suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus jne.) MITKÄ OVAT SALON TÄRKEIMMÄT VETO- JA PITOVOIMATEKIJÄT NYT JA JATKOSSA? 3. PEHMEÄT TEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, monimuotoisuus, syke, tarinat, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuurija vapaa-ajan vetovoimapalvelut, hyvät ja toimivat palvelut jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, alueeseen liitetyt mieli- ja maine-kuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)

39 MYSTEERI Millainen on Kempeleen tulomuuttajien profilointi

40 muuttoa muista Suomen kunnista 254 muuttoa Suomen rajojen ulkopuolelta Kempeleen sisäistä muuttoa Kempeleen tulomuutto Kempeleen tulomuutto Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

41 55,8% tulomuuttajista vuotiaat 27,3% vuotiaat 10,3% vuotiaat 6,4% vuotiaat 28,5% vuotiaat 3,8 % Alle 15-vuotiaat 20,6 % tulomuuttajaa Yli 65-vuotiaat 3,3 % Kempeleelle tulomuuttaneiden ikä vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

42 Raahen seutu 3,3 % Oulunkaaren seutu 1,9 % Helsingin seutu 4,8% Rovaniemen seutu 1,9 % 58,6 % Oulun seutu 71,2% tulomuuttoa Muut seudut 16,9 % Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Mistä Kempeleelle muutettiin

43 Lapsia (alle 15 v.) 20,4% Opiskelijat, koululaiset 10,9% Eläkeläiset 6,2% Työttömiä 11,2% Muut työvoiman ulkopuoliset 3,9% Työllisiä 47,0% 2529 tulomuuttajaa Tuntematon 0,2 % Kempeleelle tulomuuttaneiden työmarkkina-asema Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

44 Keskiaste 41,6 % Perusaste 36,2 % Korkea-aste 22,2 % 2380 tulomuuttajaa Kempeleen seudun tulomuuttajien koulutusaste Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

45 Hallinto- ja tukipalvelut 11,1 % Teollisuus 10,6% Rakentaminen 9,0% Tukku- ja vähittäiskauppa 15,1% Kuljetus ja varastointi 7,1 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 15,9 % 578 työllistä tulomuuttajaa Muut toimialat 30,3 % Kempeleen työllisten tulomuuttajien toimiala vuonna 2015 Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

46 ,4% ,2 % ,2% ,4% Ei tuloja 21,2% 2529 tulomuuttajaa Yli ,6% Kempeleen tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

47 VUOTIAAT VUOTIAAT VUOTIAAT VUOTIAAT VUOTIAAT KESKIMÄÄRÄI- SET TULOT IKÄ- RYHMITTÄIN VUONNA 2015 YLI 65-VUOTIAAT Kempeleen tulomuuttajien keskimääräiset tulot ikäryhmittäin 2015 Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

48 Työlliset muuttajat Muut muuttajat tulomuuttajaa Kempeleen tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

49 Millainen on Kempeleen tulomuuttajan profiili?

50 Yli seitsemän kymmenestä (76,3 %) tulijasta alle 35- vuotiaita!

51 71,2% muuttajasta tulee muista Oulun seudun kunnista

52 Lähes viisi kymmenestä tulijasta työllisiä (47,5%) Työllisten tärkeimmät toimialat terveys- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa ja hallinto- ja tukipalvelut