KAUPUNKIEN KEHITYSTRENDIT JA KOTKAN TULEVAISUUS MUUTOKSESSA. Asiantuntija VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto

Transkriptio

1 KAUPUNKIEN KEHITYSTRENDIT JA KOTKAN TULEVAISUUS MUUTOKSESSA Asiantuntija VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto

2 En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala mitä seuraavaksi? - Charles Bukowski -

3 SISÄLTÖ 1. Kaupunkien kehitystrendit 2. Kukoistavan kaupungin viitekehys ja Kotka

4 1. Kaupunkien kehitystrendit

5 VANHAN MAAILMAN ALUERAKENNE JA KAUPUNGIT UUDEN MAAILMAN ALUERAKENNE JA KAUPUNGIT Menneisyys ja nykyisyys Kansallinen kilpailu Hallinnolliset aluejaot Rajat Suljettu talous, eheys Hallintolähtöisyys Kilometrietäisyys/matkaetäisyys Organisaatiot ja hierarkiat Ylhäältä alas mallit Vahva valtio Valtio avausten tekijänä Pieni ja suuri aluepolitiikka Koheesio ja kilpailukyky Hallinto-ohjaus Ohjelmallisuus TASAPÄISTÄMINEN? Nykyisyys ja tulevaisuus Globaali kilpailu Toiminnalliset aluejaot, vyöhykkeet Rajattomuus Avoin talous, mosaiikkimaisuus Toimijalähtöisyys Minuuttietäisyys/aikaetäisyys Ihmiset, toimijat ja verkostot Alhaalta ylös mallit Vahvat kaupungit ja kaupunkiseudut Kaupungit ja yritykset avausten tekijöinä Kaupunki- ja elinvoimapolitiikka Kilpailukyky ja koheesio Itseohjautuvuus Sopimuksellisuus EROTTAUTUMINEN?

6

7 Alue- ja väestörakenteen muutostrendit pähkinänkuoressa 1. Kaupungistumiset 2. Sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet 3. Alueliikkuvuus 4. Demografinen käänne 5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 6. Alueiden (r)evoluutio ja suurten reformien läpivieminen 7. Monipaikkaisuus ja vastavirrat 8. Digitalisaatio.

8 1.Mitä alue- ja väestörakenteen muutostrendit tarkoittavat Kotkan kehityksen kannalta vuoteen 2025 mennessä? 2.Mihin tekijöihin Kotka voi itse vaikuttaa ja missä tekijöissä Kotka on riippuvainen muiden tekemistä päätöksistä?

9 Mistä me oikein puhumme, kun puhumme kaupungistumisista?

10 1. Kaupunkien ja kaupunkialueiden jatkuvasta kasvusta ja laajenemisesta 2. Sujuvista ja nopeista liikenneyhteyksistä kaupunkiseutujen sisällä ja niiden välillä 3. Asumiseen, työhön, liikkumiseen ja monimuotoisuuteen liittyvistä muutoksista 4. Työn ulkopuolella olevan elämän ja vapaaajan korostumisesta sekä elämäntyylien, arvojen, asenteiden ja preferenssien muuttumisesta 5. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä kasvun, hyvinvoinnin, tiedon ja koulutuksen näkökulmista

11 Lähteet: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti; kansantalous; koulutus; rakentaminen; Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2018 Kaupunkiseutujen merkitys: Esimerkkinä C21 kaupungit ja kaupunkiseudut 74,9 % väestöstä ,9 % työpaikoista ,7 % arvonlisäyksestä ,0 % akateemisista ,5 % uusista asunnoista ,7 % vieraskielisistä 2016 *Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Porin, Seinäjoen, Joensuun, Vaasan, Hämeenlinnan, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan, Mikkelin, Rovaniemen, Salon ja Porvoon seudut

12 1. AALTO : SUURI MUUTTO 2. AALTO : TIETO JA OSAA- MINEN 3. AALTO 10- : UUSI SUURI MUUTTO

13 Finanssikriisi käännekohtana Osaamis-, innovaatio-, jakamis-, kierto- ja elämystalous muutosajureina: sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys ja vastuullisuus korostuvat Smart & Clean & Eventification KAUPUNGISTUMISEN KOLMAS AALTO 10 : Uusi Suuri muutto Aito kansainvälistyminen ja lisääntyvä maahanmuutto Nuorten ja nuorten aikuisten muuttuviin elämäntyyleihin, arvoihin, asenteisiin ja preferensseihin vastaaminen Kovat ja pehmeät vetovoimatekijät yhdistyvät alueiden kilpailukykytekijänä Kaupunkien nousu: metropolisaatio ja Nurmijärviilmiöstä Järvenpää-ilmiöön

14 Mutta

15 Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu

16 Maakuntalähtöisyys versus kaupunkiseutulähtöisyys

17 MAAKUNTALÄHTÖISYYS versus KAUPUNKISEUTULÄHTÖISYYS MAAKUNNAT: Uusimaa > 1,6 miljoonaa asukasta MAAKUNTA- LÄHTÖISYYS Suuret maakunnat > asukasta: Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan (3) Suuret keskisuuret maakunnat > asukasta: Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Satakunnan ja Päijät- Hämeen (4) Keskisuuret maakunnat > asukasta: Ete-lä- Pohjanmaan, Pohjanmaan, Lapin, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä- Karjalan (8) Alle asukkaan maakunnat: Kainuun, Keski- Pohjanmaan ja Ahvenanmaan (3)

18 KAUPUNKISEUTULÄHTÖISYYS versus MAAKUNTALÄHTÖISYYS KAUPUNKISEUDUT: KAUPUNKISEUTU- LÄHTÖISYYS Metropolialue >1,5 miljoonaa: Helsingin seutu (1) Suuret kaupunkiseudut > asukasta: Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) Suuret keskisuuret kaupunkiseudut > : Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Porin, Seinäjoen, Joensuun ja Vaasan seudut (7) Keskisuuret kaupunkiseudut > : Hämeenlinnan, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan, Mikkelin, Rovaniemen, Salon ja Porvoon seudut (8) Alle asukkaan kaupunkiseudut: Pienet kaupunkiseudut ns. seutukaupunkien ympärillä (T51)

19 2. Kukoistavan kaupungin viitekehys ja Kotka

20 KUKOISTAVAN KAUPUNGIN VIITEKEHYS KIPINÄTEKIJÄT Yhteinen tekeminen Tahto Tulevaisuususko Tunne VETO-, PITO- JA VALOVOIMAISUUS Vetovoima: muutto-, sijainti- ja paikkavetovoima Pitovoima: hyvinvointi, tyytyväisyys, viihtyvyys, mukavuus jne. Valovoima: erottautuminen, paikalliset erityispiirteet ja vahvuudet Kasvu ja kilpailukyky ELINVOIMAISUUS Uusiutumiskyky

21 Elinvoimaisuus Kasvu, kilpailu- ja uusiutumiskyky

22 Jokaisen alueen menestyminen perustuu kasvuun!

23 KASVUN OSATEKIJÄT 1. Väestömäärä ja väestölisäys 2. Muuttovetovoima 3. Rakentaminen, asuntotuotanto 4. Työpaikkojen määrä ja työpaikkalisäys 5. Yritysperustanta 6. Yrityskannan määrä ja lisäys 7. Alueen arvonlisäys ja viennin määrä 8. Investointien ja pääomien kohdentuminen alueelle 9. Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöiden määrä ja lisäys 10.Osaamistason nousu, opiskelijoiden määrä ja lisäys

24 Kasvun osatekijät ja Kotka 2010-luvulla? 1. VÄESTÖMÄÄRÄ, VÄESTÖNLISÄYS Väestömäärä (2010) ja (2018/2) = väestönlisäys hlöä 2. MUUTTOVETOVOIMA 3. ASUNTOTUOTANTO, RAKENTAMINEN 4. TYÖPAIKKAMÄÄRÄ, TYÖPAIKKALISÄYS 5. YRITYSPERUSTANTA 6. YRITYSKANTA, YRITYSKANNAN LISÄYS 7. ARVONLISÄYS, VIENNIN MÄÄRÄ 8. YKSITYISET JA JULKISET INVESTOINNIT 9. MATKAILU-, TAPAHTUMA- JA VIERAILIJA- JA KÄVIJÄVIRRAT 10. OPISKELIJAT, OPISKELIJALISÄYS Kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto ( ) =kokonaisnettomuutto +363 Valmistuneet asunnot 933, joista kerrostaloasuntoja 605 vuosina Kaikki työpaikat -2300, joista avoin sektori ja julkinen -622 ( ) Aloittaneet yritykset 835, lopettaneet 860 =yritysperustanta -35 ( ) 2599 toimivaa yritystä 2017/1, 48 yritystä 1000 asukasta kohden (67 koko maa) Kotkan-Haminan seudun arvonlisäysindeksi 144,3 (2015) (100=vuosi 2000)?? Toisen asteen opiskelijat +658 ( ), amk-opiskelijat +543 ( ) 11. VILLIT KORTIT

25 Miten Kotka pääsee elinvoiman onnenpyörään vuoteen 2025 mennessä?

26 Vetovoimaisuus Muutto-, sijainti- ja paikkavetovoima

27 TÄRKEÄÄ erottaa toisistaan 1. Muuttovetovoima: paikkaan liittyvä muuttohalukkuus, kiinnostavuus ja houkuttelevuus, joka vetää puoleensa muuttajatai paluumuuttajavirtoja 2. Sijaintivetovoima: paikan fyysinen ja logistinen sijainti solmupisteenä tai suhteessa solmupisteisin, sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet, aikaetäisyys suurimpiin kasvukeskuksiin, joka vetää puoleensa liikenne-, tavara-, investointi- ja pääomavirtoja 3. Paikkavetovoima: paikan tapahtumiin, elämyksiin, vetovoimapalveluihin, ilmapiiriin, luontoon ja ympäristöön liittyvät vetovoimatekijät, joka vetävää puoleensa matkailija-, tapahtuma-, vierailija- ja kävijävirtoja

28 Tärkeimmät tekijät nykyistä asuinpaikkaa valittaessa ja jos nyt muuttaisi Tärkeimmät tekijät nykyistä asuinpaikkakuntaa valittaessa 2016 Tärkeimmät tekijät jos nyt muuttaisi 2016 Työpaikka 44 Viihtyisä asuinympäristö 46 Sijainti 35 Sijainti 42 Viihtyisä asuinympäristö 34 Työpaikka 42 Hyvät liikenneyhteydet 28 Hyvät liikenneyhteydet 41 Lähellä alkuperäistä kotiseutua 27 Asuntojen hinnat 39 Sukulaiset ja tuttavat lähellä 26 Hyvät kunnalliset palvelut 37 Asuntojen hinnat 25 Hyvät harrastusmahdollisuudet 30 Hyvä kasvuympäristö lapsille Hyvät kunnalliset palvelut Hyvät harrastusmahdollisuudet Hyvät opiskelumahdollisuudet Puolison asuinpaikka Kehittyvä talousalue Monipuolinen kulttuuritarjonta Tonttien saatavuus/vetovoimaisuus Ei vastausta % N = Sukulaiset ja tuttavat lähellä Hyvä kasvuympäristö lapsille Lähellä alkuperäistä kotiseutua Monipuolinen kulttuuritarjonta Puolison asuinpaikka Hyvät opiskelumahdollisuudet Kehittyvä talousalue Tonttien saatavuus/vetovoimaisuus Ei vastausta % N = Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016

29 Tampere Jyväskylä Turku Espoo Helsinki Hämeenlinna Kuopio VETOVOIMA Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (37 kaupunkia) Naantali Porvoo Vantaa Lahti Oulu Hyvinkää Lappeenranta Rovaniemi Joensuu Järvenpää Vaasa Savonlinna Kerava Mikkeli Seinäjoki Kotka Pori Kajaani Kokkola Lohja Rauma Iisalmi Imatra Kemi Kouvola Pietarsaari Salo Tornio Raahe Varkaus N = Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016

30 Tampere Turku Jyväskylä Hämeenlinna Kuopio Espoo Naantali Porvoo Vantaa Lahti Oulu Helsinki Hyvinkää Lappeenranta Vaasa Savonlinna Järvenpää Mikkeli Rovaniemi Seinäjoki Kotka Pori Kerava Kokkola Lohja Rauma Joensuu Salo Kouvola Pietarsaari Tornio Raahe Kajaani Varkaus Iisalmi Imatra Kemi N = VETOVOIMA Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (37 kaupunkia) Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016

31 Pitovoimaisuus Tyytyväisyys, viihtyvyys, mukavuus, yhteisöllisyys, leikkisyys, lähestyttävyys, avoimuus

32 Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Helsinki Oulu Naantali PITOVOIMA Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina (37 kaupunkia) Espoo Hämeenlinna Porvoo Lahti Lappeenranta Vantaa Rovaniemi Vaasa Savonlinna Joensuu Mikkeli Seinäjoki Kotka Hyvinkää Järvenpää Pori Rauma Kokkola Lohja Salo Kajaani Kerava Kouvola Tornio Pietarsaari Imatra Iisalmi Raahe Kemi Varkaus Yleisarvosanat: kouluarvosana-asteikko 10 4 (10 = erinomainen, 4 = huono) Annetuista arvosanoista on laskettu kaupunkikohtaiset keskiarvot Kaupunkien keskiarvo 6,88 8,07 7,73 7,64 7,5 7,42 7,4 7,3 7,25 7,22 7,22 7,03 7 6,96 6,92 6,9 6,85 6,76 6,71 6,71 6,64 6,6 6,59 6,58 6,57 6,56 6,38 6,29 6,28 6,27 6,26 6,23 6,22 6,22 6,12 6,04 5,99 5,95 Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016

33 SUOSITTELUINDEKSI Kaikkien vastanneiden henkilöiden suosittelu kaupungista asuinpaikkana Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI Tampere Turku Helsinki Jyväskylä Espoo Kuopio Oulu Naantali Hämeenlinna Porvoo Vantaa Lappeenranta Lahti Vaasa Kaupunkien Rovaniemi Joensuu Savonlinna Seinäjoki Hyvinkää Järvenpää Mikkeli Kotka Rauma Pori Kokkola Lohja Kajaani Kerava Tornio Salo Pietarsaari Iisalmi Imatra Kouvola Kemi Raahe Varkaus % % Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016 Tulkintaohje NSI: 40 + erinomainen, hyvä, 0-19 tyydyttävä ja alle 0 heikko tulos

34 PITOVOIMA Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina, joissa asuu nyt tai on asunut aikaisemmin Naantali* Tampere Helsinki Seinäjoki Rovaniemi Kuopio Espoo Vaasa Jyväskylä Kokkola Turku Oulu Hämeenlinna Lohja Järvenpää Joensuu Lappeenranta Tornio* Vantaa Mikkeli Iisalmi Hyvinkää Rauma Lahti Varkaus Kajaani Kerava Imatra Kouvola Kotka Porvoo Raahe* Pori Salo Kemi Pietarsaari* Savonlinna Yleisarvosanat: kouluarvosana-asteikko 10 4 (10 = erinomainen, 4 = huono) 9,17 Annetuista arvosanoista on laskettu kaupunkikohtaiset keskiarvot 8,98 8,85 Kaupunkien keskiarvo 8,50 8,71 8,67 8,66 8,66 8,63 8,59 8,59 8,57 8,55 8,53 8,42 8,4 8,36 8,34 8,34 8,24 8,24 8,24 8,17 8,12 8,11 8,08 8,03 8,02 8,01 7,98 7,95 7,92 7,84 7,78 7,74 7,74 7,64 7,59 Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016

35 SUOSITTELUINDEKSI Asuu nyt tai on asunut aiemmin kaupungissa Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI Naantali* Mikkeli Tampere Jyväskylä Seinäjoki Espoo Hämeenlinna Oulu Helsinki Kuopio Järvenpää Savonlinna Lahti Lohja Raahe* Vantaa Kokkola Turku Iisalmi Vaasa Pori Kaupunkien Lappeenranta Joensuu Hyvinkää Porvoo Rovaniemi Kerava Kotka Varkaus Tornio* Salo Pietarsaari* Imatra Kajaani Kouvola Rauma Kemi % % Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016 Tulkintaohje NSI: 40 + erinomainen, hyvä, 0-19 tyydyttävä ja alle 0 heikko tulos

36 Valovoimaisuus Erottautuminen, Wau-efektit, tarinat, fiilis, ilmapiiri ja tunnelma, paikan henki

37 Kipinätekijät Yhteinen tekeminen, tahto, tulevaisuususko ja tunne

38 X haluaa tarjota vetovoimaisen kaupungin uusille asukkaille ja yrityksille. Kilpailemme Suomen suurimpien kaupunkikeskusten kanssa ja siinä liigassa pärjäämiseen tarvitaan huippusuorituksia. Emme ole hidastamassa kasvuamme, vaan päinvastoin haluamme lisää vauhtia. Tavoite on nousta Suomen kolmen elinvoimaisimman kaupungin joukkoon - Kaupunginjohtaja x.x

39 Salo on joka päivä parempi!

40 MITEN KOTKAN STRATEGIAN 2025 TAVOITTEET JA PAINOPISTEET SOPIVAT KUKOISTAVAN KAUPUNGIN VIITEKEHYKSEEN? KIPINÄTEKIJÄT Yhteinen tekeminen Tahto Tulevaisuususko Tunne VETO-, PITO- JA VALOVOIMAISUUS Vetovoima: muutto-, sijainti- ja paikkavetovoima Pitovoima: hyvinvointi, tyytyväisyys, viihtyvyys, mukavuus jne. Valovoima: erottautuminen, paikalliset erityispiirteet ja vahvuudet Kasvu ja kilpailukyky ELINVOIMAISUUS Uusiutumiskyky

41 Ne alueet, jotka eivät ota riskiä, eivät voita! - Ibon Areson, Bilbaon pormestari -

42 Oli ilo! MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI