OULU Pohjoisen Skandinavian menestyvä pääkaupunki vai sisäänpäin kääntynyt ja tylsä keskuskaupunki pohjoisessa?

Transkriptio

1 OULU Pohjoisen Skandinavian menestyvä pääkaupunki vai sisäänpäin kääntynyt ja tylsä keskuskaupunki pohjoisessa? Valtiotieteeen tohtori Timo

2 Taksikuski kertoo uskottavimman tarinan - Timo Halonen

3 SISÄLTÖ 1.Alue- ja väestörakenteen muutos pähkinänkuoressa 2.Oulun asema kasvupolitiikan viitekehyksessä

4 ESITYKSEN KOLME YDIN- VIESTIÄ OULUN KANNALTA 1. Alue- ja väestörakenteen isot muutosvoimat vahvistavat lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Oulua ja Oulun ydinkaupunkiseutua suhteessa ympäröivään laajaan vaikutusalueeseen 2. Oulun kasvun ja kilpailukyvyn kovat tekijät ovat pääosin kansallista kärkitasoa. Alueen vahvuutena on jatkuva uusiutumis- ja muutoskyky. Alue on kiinnittynyt vahvan osaamisen ja erikoistumisen ansiosta globaaleihin virtoihin 3. Oulun strategisena heikkoutena ovat pehmeät veto- ja pitovoimaan sekä henkiseen ilmastoon ja ilmapiirin liittyvät tekijät.

5 1. Alue- ja väestörakenteen muutos pähkinänkuoressa

6

7 ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT 1. Kaupungistumiset eri kokoisilla alueilla 2. Keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehityksen eteneminen samanaikaisesti 3. Liikenneyhteyksien ja väylien kasvava merkitys, kehityskäytävät ja -vyöhykkeet 4. Alueellinen liikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) 5. Demografinen muutospaine (väestö- ja ikärakenteen muutos, maahanmuutto, työikäiset) 6. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 7. Suurten reformien läpivienti (hallinto- ja koulutusreformit 8. Digitalisaatio. MITÄ MUUTOSVOIMAT TARKOITTAVAT OULUN KEHITYKSEN KANNALTA LYHYEL- LÄ JA KESKIPITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ?

8 MIKSI KAUPUNGISTUMISEEN LIIT- TYVÄT ASIAT NYT PINNALLA? 1. MOMENTUM: Kaupunkipolitiikkaan sekä kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittämiseen liittynyt vuosikymmeniä patoutunut tarve. Maaseudun vuosikymmenien hiljaisen hegemonian purkautuminen. 2. MAAKUNTALÄHTÖISYYDEN PARADOKSI: Maakunta- ja sote uudistus nostaneet pintaan ja julkiseen keskusteluun kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisen merkityksen 3. DEMOGRAFINEN KÄÄNNE: Luonnollisen väestönlisäyksen positiivisuus peitti 2010-luvun vaihteeseen saakka usean alueen muuttotappiot luvulla samanaikainen syntyvyyden aleneminen ja kuolleisuuden kasvaminen tehneet näky-väksi muuttotappioalueiden ongelmat. Lisäksi työikäisen väestön määrän väheneminen polarisoinut entisestään alueiden välisiä eroja 4. LISÄÄNTYNYT MAAHANMUUTTO: Maahanmuuttajien määrä on moninkertaistunut 2000-luvun aikana. Maahanmuuttajien muutot vieläkin keskittymis-hakuisempia kuin kantaväestön. 5. VETOVOIMATEKIJÄT: Kaupungeissa yhdistyvät sekä kasvuun perustuvat kovat vetovoimatekijät että pehmeät vetovoimatekijät. Pehmeät vetovoimatekijät korostavat ilmapiirin, fiiliksen, viihtyvyyden, mukavuuden, tapahtumien ja elämysten, hyvien palvelujen ja vetovoimapalvelujen merkitystä. Hyvä maine luo positiivisia ker-rannaisvaikutuksia 6. NUORTEN JA NUORTEN AIKUISTEN PAIKKAAN LIITTYVÄT VALINNAT: Nuorten arvojen, asenteiden ja preferenssien muutokset, jotka liittyvät asumiseen, työn tekemisen muotoihin ja liikkuvuuteen. Nuo-rissa yhä enemmän niitä, jotka ovat eläneet koko elämänsä kaupungeissa tai kaupunkimaisessa ympäristössä

9 KAUPUNKI- JA MAASEUTUALUEIDEN VÄESTÖKEHITYS VUOSINA Kaupunkialueet (+23,7 %) Sisempi kaupunkialue (+22,1 %) Ulompi kaupunkialue (+23,7 %) Kaupungin kehysalue (+28,6 %) Maaseutualueet (-12,7 %) Maaseudun paikalliskeskukset (-4,9 %) Kaupungin läheinen maaseutu (+6,2 %) Ydinmaaseutu (-15,6 %) Harvaan asuttu maaseutu (-30,8 %) Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus

10 Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus; Kartta: SYKE Luokittelu: Timo Aro 2017 KAUPUNKIALUEIDEN VÄESTÖLISÄYS JOKA AINOA PÄIVÄ KAUPUNKI- ALUEET 74 henkilöä päivässä vuosina MAASEUTU- ALUEET Kaupunkialueet (+23,7 %) 78 henkilöä päivässä vuosina ,5 henkilöä päivässä vuosina

11 KAUPUNKI- JA MAASEUTUALUEIDEN VÄES- TÖKEHITYS OULUN SEUDULLA Kaupunkialueet (+53,9 %) Sisempi kaupunkialue (+36,7 %) Ulompi kaupunkialue (+57,7 %) Kaupungin kehysalue (+73,6 %) + 7,6 hlöä/päivä Maaseutualueet (+30,2 %) Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu (+42,1 %) Ydinmaaseutu +507 (+21,9 %) Harvaan asuttu maaseutu -557 (-11,5 %) + 0,8 hlöä/päivä Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus

12 KANSALLINEN KUVA VÄESTÖMUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA

13 POHJOIS-SUOMEN VÄESTÖ- MUUTOS 1 X 1 KM RUUDUISSA VUOSINA

14 POHJOIS-POHJANMAAN VAKITUISESTI ASUTUT 250 X 250 METRIN TILASTORUUDUT (vähintään 1 asukas vakituisesti) Pohjois-Pohjanmaan koko maapinta-ala yhteensä neliökilometriä Pohjois-Pohjanmaan maapinta-alasta vakituisesti asuttuja ruutuja neliökilometriä eli 4,6 % pinta-alasta asuttuja ruutuja Pohjois-Pohjanmaan maapinta-alasta kaikkien ruutujen eli asuttujen ja loma- ja vapaa-ajan asutuksen ruutuja neliökilometriä eli 7,8 % kaikista ruuduista

15 Asukasluku vähentynyt yli 250 asukasta 1 km ruuduissa Kaukovainion, Kaakkurin, Pateniemen ja Rajakylän alueilla Asukasluku kasvanut yli 1000 asukkaalla 1 km ruuduissa Tuiran, Nuottasaaren, Metsokankaan, Ritaharjun ja Palosuon alueilla 46 % ruuduissa asukasluvun kasvua 45 % ruuduissa asukasluvun vähennystä 9 % ruuduissa ei muutosta Oulun Hot Spot pisteet eli punaisilla alueilla/ruuduissa tapahtuneet merkittävimmät väestömuutokset vuosina

16 2. Oulun asema kasvupolitiikan viitekehyksessä

17 KASVUPOLITIIKAN VIITEKEHYS 4. (SUPERLATII- VI)MAINE 3. PITOVOIMA 1. KASVU JA KILPAILUKYKY 2. VETOVOIMA

18 1. Kasvu ja kilpailukyky 1. KASVU JA KILPAILUKYKY

19 OULU JA KASVUN OSATEKIJÄT 1. Väestömäärä ja väestölisäys + 2. Muuttovetovoima + 3. Työpaikkojen määrä ja työpaikkalisäys Yritysperustanta + 5. Yrityskannan määrä ja lisäys + 6. Alueen arvonlisäys ja viennin määrä 7. Investointien ja pääomien kohdentuminen alueelle? 8. Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöiden määrä ja lisäys? 9. Opiskelijoiden määrä ja lisäys + OULUN KASVUTEKIJÄT OVAT PINNALTA KATSOEN PÄÄOSIN KILPAILUKYKYISET

20 OULUN VÄESTÖNLISÄYS JA MUUTTOVETOVOIMA ON KANSALLISTA KÄRKITASOA - Oulu on saanut väestönlisäystä noin henkilöä vuosina eli keskimäärin henkilöä vuodessa. Oulun vuosittainen väestönlisäys on ollut peräti 1,45 % vuodessa. Ideaalisena väestönkasvuna pidetään 0,5-1 %:in vuosittaista väestölisäystä. Oulu on ylittänyt ideaalisen väestönkasvun rajan joka ainoa vuosi vuodesta 1990 alkaen - Oulu on saanut muuttovoittoa noin henkilöä vuosina eli keskimäärin 981 henkilöä vuodessa. Oulun muuttovoitosta 77 % on tullut maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja 23 % ulkomaisesta muuttoliikkeestä. Nettomaahan-muuton merkitys on kasvanut 2010-luvulla: nettomaahanmuuton merkitys ylitti ensimmäisen kerran kuntien välisen nettomuuton vuonna 2016 Oulun väestönlisäys (%) vuosittain vuosina Oulun muuttovetovoima (abs.) vuosina ,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

21

22 Lähde: Tilastokeskus, väestö; ennakkoväkiluku Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2017 LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS /6 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO /6 NETTOMAAHANMUUTTO /6 LUONNOLLINEN VÄESTÖN- LISÄYS /6 Yli +500 hlöä hlöä hlöä Negatiivinen KUNTIEN VÄLINEN NETTO- MUUTTO /6 Yli +500 hlöä hlöä hlöä Muuttotappiota NETTOMAAHANMUUTTO /6 Yli +500 hlöä hlöä hlöä Muuttotappiota POSITIIVINEN = 81 KUNTAA NEGATIIVINEN = 230 KUNTAA POSITIIVINEN = 65 KUNTAA NEGATIIVINEN = 246 KUNTAA POSITIIVINEN = 296 KUNTAA NEGATIIVINEN = 15 KUNTAA

23

24 OULUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SEUDUITTAIN VUOSINA NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNTA KEHYS-KAINUUN SEUTUKUNTA HAAPAVESI-SIIKALATVAN SEUTUKUNTA KAJAANIN SEUTUKUNTA YLIVIESKAN SEUTUKUNTA OULUNKAAREN SEUTUKUNTA KOILLIS-SAVON SEUTUKUNTA ROVANIEMEN SEUTUKUNTA RAAHEN SEUTUKUNTA KEMI-TORNION SEUTUKUNTA OULUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SEUDUITTAIN VUOSINA Muuttovoittoa yli 500 hlöä Muuttovoittoa yli hlöä Muuttotappiota hlöä Muuttotappiota yli 500 hlöä HELSINGIN SEUTUKUNTA -981 TAMPEREEN SEUTUKUNTA TURUN SEUTUKUNTA OULUN SEUTUKUNTA JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA -94 VAASAN SEUTUKUNTA LAHDEN SEUTUKUNTA Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Kartta ja graafi: Timo Aro 2017

25 HELSINGIN SEUDUN* KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SEUDUITTAIN HELSINGIN SEUDUN MUUTTOVOITTO SEUDUITTAIN TOP 15 -SEUDUT HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SEU- DUITTAIN VUOSINA Muuttovoittoa yli +500 hlöä (17) Muuttovoittoa yli hlöä (32) Muuttotappiota yli hlöä (16) Muuttotappiota yli -200 hlöä (5) Lahden Porin Kemi-Tornion Rovaniemen Kuopion Kouvolan Kajaanin Joensuun Kotka-Haminan Helsingin seudun muuttovoitto hlöä vuosina Lappeenrannan 1728 Vaasan 2069 Turun 3091 Jyväskylän 3370 Tampereen 4545 Oulun * Helsingin seudun kunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Kartta ja graafi: Timo Aro 2017

26 OULUN JA HELSINGIN SEUDUN VÄLINEN NETTOMUUTTO Oulun muuttotappio Helsingin seudulle yhteensä noin henkilöä vuosina eli keskimäärin -460 henkilöä vuodessa Oulu kärsi Helsingin seudulle muuttotappiota joka ainoa vuosi vuosina : muuttotappiot alhaisimmillaan vuosina Helsingin seudun muuttovetovoima on kasvanut suhteessa Ouluun edelleen vuosina : esimerkiksi vuosina Helsingin seutu sai Oulusta muuttovoittoa henkilöä vuosittain TULO OULUUN HELSINGIN SEUDULTA LÄHTÖ OULUSTA HELSINGIN SEUDULLE

27 OULUN VUOTIAIDEN NUORTEN AIKUISTEN NETTOMUUTTO VUOSINA Oulu on saanut muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin alle 10-vuotiaista lapsista ja vuotiaista muuttajista Nuoret aikuiset ovat yksi muuttoliikkeen avainryh-mistä ja heidän paikkaan liittyvillä valinnoilla on suu-ret kerrannaisvaikutukset alueiden tulevaan kehitykseen Oulu kärsi noin henkilöä muuttotappiota vuotiaista nuorista aikuisista vuosina eli keskimäärin 394 henkilöä vuodessa Oulu sai vuotiaista muuttovoittoa vuosina , mutta on sen jälkeen kärsinyt muutto-tappiota joka vuosi Oulu sai vuotiaista muuttovoittoa vuonna 2000, mutta on sen jälkeen kärsinyt muuttotappiota

28 OULUN TYÖPAIKKAKEHITYS KAIKILLA TYÖNANTAJASEKTOREILLA JA YKSITYISELLÄ SEKTORILLA - Oulun kaikkien työnantajasektorien työpaikkamäärä kasvoi noin työpaikalla vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi yhtäjaksoisesti finanssikriisiin (2008) saakka. Vuosina työpaikkakehitys oli negatiivinen, mutta kääntyi maltillisesti positiiviseksi jälleen vuonna Oulun yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät noin työpaikalla vuosina Oulun 2000-luvun työ-paikkalisäyksestä yli neljä viidesosaa (82,7 %) on tullut yksityiseltä sektorilta! Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat vuoteen 2008 saakka. Yksityisen sektorin työpaikkakehitys kääntyi jälleen positiiviseksi vuonna Oulun yksityisen sektorin työpaikkalisäys oli huomattavan suuri vuonna 2015 Oulun työpaikkakehitys kaikilla työnantajasektoreilla vuosina Oulun työpaikkakehitys yksityisellä sektorilla vuosina

29 OULUN SEUDUN KAIIKIEN TOIMIALOJEN PALKKASUMMAN JA LIIKE- VAIHDON VUOSIMUUTOS SUHTEESSA KOKO MAAHAN Oulun seudun kaikkien toimialojen kaikkien yritysten palkkasumman vuosimuutos on ylittänyt koko maan kehitysuran käytännössä koko 2010-luvun ajan. Oulun seudun yritysten palkkasumman kehitys oli erityisen hyvä vuosina Vuoden 2016 ensimmäisen puolivuotiskauden kehitys ylittää selvästi vuosien kehitysuran. - Oulun seudun kaikkien toimialojen kaikkien yritysten liikevaihdon vuosimuutos oli heikompi kuin koko maassa luvun alussa, mutta nousi vuoden 2016 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana selvästi koko maan kehitysuran yläpuolelle. Oulun seudun liikevaihdon muutos oli negatiivinen vuosina , jonka jälkeen liikevaihto on jälleen kääntynyt kasvuun Oulun seudun kaikkien toimialojen palkkasumman vuosimuutos Oulun seudun kaikkien toimialojen liikevaihdon vuosimuutos ,7 3,3 3,4 2,7 2,8 2,1 1,7 1 0,9 1,1 0,7 0,6 0, ,3 7,8 5,9 5,3 3,9 2,5 1,7 1,4 0, , ,8-1 -2,1-3,5 Oulun seudun palkkasumma Koko maan palkkasumma Oulun seudun liikevaihto Koko maan liikevaihto

30 OULUN ALOITTANEIDEN JA TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ SUHTEESSA VÄESTÖPOHJAAN ON SELVÄSTI ALHAISEMMALLA TASOLLA KUIN SUURISSA JA KESKISUURISSA KAUPUNGEISSA - Oulussa aloitti yhteensä yritystä ja lopetti yritystä vuosina Oulun yritysperustanta oli selvästi positiivinen eli noin 1350 yritystä vuosien aikana. Hyvästä yritysperustannasta huolimatta aloittaneiden yritysten määrä oli Oulussa keskitasoa 20 suurimpaan kaupunkiin verrattuna. Aloittaneiden yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan oli korkein Helsingissä, Espoossa ja Turussa - Oulussa oli yhteensä noin toimivaa yritystä (yrityskanta) vuoden 2016 lopussa. Oulun toimivien yritysten määrä oli suhteessa väestöpohjaan alhaisin 20 suurimman kaupungin joukossa. Toimivien yritysten määrä oli korkein suhteessa väestöpohjaan Helsingissä, Salossa ja Seinäjoella. 20 suurimman kaupungin aloittaneiden yritysten määrä 1000 as. kohden suurimman kaupungin toimivien yritysten (yrityskanta) määrä 1000 as. kohden ,79 94,9 5,72 5,62 5,35 5,25 4,99 4,84 4,82 4,52 4,45 4,42 4,39 4,33 4,31 4,26 4,19 76,0 66,1 64,6 63,4 62,0 61,7 61,6 3,84 3,56 3,37 3,27 59,2 56,7 56,3 56,1 54,1 53,5 53,1 53,1 51,8 51,3 50,8 48,4

31 2-3 Alueen veto- ja pitovoima 3. PITOVOIMA 2. VETOVOIMA

32 Kolme avointa kysymystä alueiden tulevaan muutokseen ja vetovoimaan liittyen 1. Seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä? (Richard Florida) 2. Valitsevatko tulijat ensin työn, jonka mukana tulee kaupunki vai valitsevatko tulijat ensin kaupungin, jonka mukana tulee työ (Charles Laudry) 3. Onko paikkojen välisessä kilpailussa kyse enemmän työelämästä vai Työstä ja Elämästä?

33 MISTÄ ME PUHUMME, KUN PUHUMME ALUEIDEN VETO- JA PITOVOIMASTA?

34 ALUEEN VETO- JA PITOVOIMA Mikä tekee alueesta vetovoimaisen, kiinnostavan ja houkuttelevan? Subjektiiviset tunnetekijät: syntymä-, kotitai opiskelupaikka, puoliso, läheiset, ystävät, tuttavat ja paikkaan liittyvät siteet Työ ja työmahdollisuudet Asuminen: asuin- ja elinympäristön viihtyvyys Palvelut: toimivat (lähi)palvelut ja vetovoimapalvelut (vapaa-aika, liikunta, kulttuuri, harrastukset jne.) Sijainti: sujuvat ja nopeat yhteydet Maine Mitkä tekijät saavat jäämään ja viihtymään alueella? Kaikki em. vetovoimatekijät: vetovoimatekijöihin liittyvät positiiviset omakohtaiset tiedot, havainnot, kokemukset jne. = paikan laatu Tyytyväisyys palveluihin, paikkaan ja ympäristöön: viihtyvyys, mukavuus, helppous, lähestyttävyys, toimivuus jne. Identiteetti: paikkaan sitova yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne, Maine: tunne eteenpäin menevästä ja kehittyvästä alueesta

35 6 alueen veto- ja pitovoimatekijää

36 MITKÄ OVAT OULUN TÄRKEIMMÄT VETO- JA PITOVOIMA- TEKIJÄT? 1. KOVAT TEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, yritykset ja niiden verkostot, investoinnit, hyvät palvelut ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai haitta suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus jne.) 3. PEHMEÄT TEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, monimuotoisuus, syke, tarinat, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, hyvät ja toimivat palvelut jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, kotitai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)

37 Sijaintietu tai haitta: sijainti suhteessa tiedon, osaamisen, talouden ja tuotannon solmupisteisiin. Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet: liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä ja luovat myönteisiä muutos-vaikutuksia ei-liikenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille. Suuret ja keskisuuret kaupungit tiivistyvät ja laajenevat samanaikaisesti sisään- ja ulospäin. Kasvupaine kohdistuu kanta-kaupunkeihin ja liikenneväylien varrelle Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus: liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys minuuttia tai 100 km ylärajana. Päivittäinen työasialiikkkuvuus ja monipaikkaisuus lisääntyvät. Asemanseudut ja (kävely)keskustat: yhä enemmän kohtaamispaikkoja / keskittymiä, johon keskittyy yksityisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa

38 OULUN VAIKUTUSALUE ASUKAS- JA TYÖPAIKKAMÄÄRÄN NÄKÖKULMASTA 20 kilometrin etäisyydellä (A) Oulusta asuu asukasta ja sijaitsee noin työpaikkaa 100 kilometrin etäisyydellä (B) Oulusta asuu asukasta ja sijaitsee noin työpaikkaa 200 kilometrin etäisyydellä (C) asuu yhteensä asukasta ja sijaitsee noin työpaikkaa 300 kilometrin etäisyydellä (D) asuu yhteensä noin 1 miljoona asukasta ja sijaitsee noin työpaikkaa A B C D 500 kilometrin etäisyydellä (E) asuu noin 2,7 miljoonaa henkilöä (48,8 % koko maan asukkaista) ja noin työpaikkaa (45,6 % koko maan työpaikoista E F Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016

39 OULUN MERKITYS POH-JOIS- POHJANMAALLA Kartassa on tarkasteltu Oulun vaikutusaluetta asukkaiden ja työpaikkojen suhteen kolmella ajoaikaetäisyysvyöhykkeellä (30, 60 ja 90 minuuttia Oulun keskustasta) 6/10 7/10 Oulun 30 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin asukasta (58,5 % maakunnan asukkaista) ja sijaitsee noin työpaikkaa Oulun 60 minuutin vyöhykkeellä asuu asukasta ja sijaitsee työpaikkaa: tunnin aikaetäisyydellä Oulusta asuu yhteensä 69,8 % Pohjois-Pohjanmaan asukkaista Oulun 90 minuutin vyöhykkeellä asuu yhteensä asukasta (92,5 % koko maakunnan asukasluvusta) ja sijaitsee yhteensä työpaikkaa: Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016

40 Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät: Alueen herättämään fiilikseen ja ilmapiiriin, tunnelmaan, paikan henkeen ja laatuun, turvallisuuteen, siisteyteen, kerroksellisuuteen jne. Alueen tarinaan ja identiteettiin, historiaan, kaupunkikulttuuriin, perinteisiin, alueen maamerkkeihin, persooniin ja merkkihenkilöihin ja muihin paikkaan liitettyihin erottautumistekijöihin Matkailu- ja luontokohteisiin, kuten meri, järvet, joki, kaupunkipuistot, saaristo, luonto- ja kansallispuistot jne. Tapahtumiin ja elämyksiin, erityisesti tapahtumaankkurit ja vierailijoita houkuttelevat vetovoimakohteet tai maamerkit Vetovoimapalveluihin, kuten kulttuuri- ja vapaaajan palvelut sekä muu urbaani pöhinä (ravintolat, kahvilat, galleriat, museot, arkkitehtuuri jne. Yksilön kannalta kodin ja työpaikan väliin jäävät kolmannet paikat : elämäntyyli, harrastukset, vapaa-ajanviettotavat, kohtaamispaikat ja muut yksilön itsensä toteuttamisen ja mukavuuden kannalta merkitykselliseksi koetut asiat

41 YDINKYSYMYMYKSET: MILLAINEN ON OULUN ILMAPIIRI 1. Kokemukset 1. Onko Oulun ilmapiiri ja henki ulkopuolisten mielestä pidättyväinen, sisäänpäinkääntynyt ja poissulkeva vai hauska, avoin ja mahdollistava? 6. Uskomukset ja legendat Ouluun liitetyt mieli- tai mainekuvat 2. Havainnot 2. Vastaavatko tulijoiden mielikuvat (vetovoima) ja kokemukset (pitovoima) toisiaan? 5. Arvot ja arvostukset Tiedot 3. Onko mielikuva paikasta = totuus? 4-6 Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa Asenteet ja ennakkoluulot 1-3 Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita

42 Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Hämeenlinna Porvoo Naantali Espoo Vantaa Oulu Lahti Helsinki Vaasa Savonlinna Lappeenranta Hyvinkää Mikkeli Järvenpää X Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%) N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%)

43 Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina Mikkeli Joensuu Savonlinna Vaasa Rovaniemi Vantaa Lappeenranta Lahti Porvoo Hämeenlinna Espoo Naantali Oulu Helsinki Kuopio Jyväskylä Turku Tampere 6,71 6,76 6,85 6,9 6,92 6,96 7 7,03 7,22 7,22 7,25 7,3 7,4 7,42 7,5 7,64 7,73 8,07 Kaupunkien keskiarvo 7,00 (37 kaupunkia) 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10 Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016

44 4. Superlatiivimaine 4. (SUPERLATIIVI)- MAINE

45 SUMMA SUMMARUM 1. Oulun kovat kasvu-, kilpailukyky- ja vetovoimatekijät ovat kansallisella tasolla kärki-luokkaa ja alue on linkittynyt monin tavoin yritys- ja osaamisverkostojen kautta kan-sainväliseen kilpailuun. Vahva osaamiseen sekä teolliseen ja teknologiseen perin-teeseen perustuva tietoja innovaatioperusta 2. Oulu on menestyksellisesti siirtynyt äkillisestä rakennemuutoksesta positiiviseen rakennemuutokseen. Alueen uusiutumis- ja selviytymiskyky on osoittautunut kestäväksi: kyky menestyä! Alueen toimijoilla on halu ja kyky vetää isoissa asioissa yhteen. Lisäksi alueella runsaasti osaamispääomaa, erityisesti alueen korkeakoulujen ja yritysten ansiosta. 3. Oululla on tulevaisuuden sijaintietu puolellaan: Oulun ydinkaupunkiseutu on ulkopuolisen silmin kompakti alue liikkuvuuden ja asioinnin näkökulmasta, päärata, kansainvälinen lentokenttä (1 miljoona matkustajaa, 1/3 Helsingin kotimaan liiken-teestä ja pohjoisen portti geopoliittisen muutoksen suhteen 4. Pehmeät veto- ja pitovoimatekijät sekä henkiseen ilmapiiriin ja avoimuuteen liittyvät tekijät strateginen heikkous: ulospäin leimallista sisäänpäinkääntyminen ja erilaiset sosiaaliset todellisuudet/etäisyydet väestöryhmien välillä kaupungin sisällä. Kaupunkiaktivismi heikkoa. Hyvää keskustan elävöittäminen ja kävelykeskustan laajeneminen 5. Oulun kannattaa tavoitella pehmeämpää imagoa a la kulttuurikaupunki Oulun kasvun ja teknologian edelläkävijyys tulee esille kaikessa ja luo hyvää mainetta, mutta hyvän julkisivun toinen puoli jää edelleen piiloon eli lähestyttävyys, kulttuurin mahdollisuudet, mukavuus, hauskuus, kerroksellisuus, suvaitsevaisuus yms.

46 Ne alueet, jotka eivät ota riskiä, eivät voita! - Ibon Areson, Bilbaon pormestari -

47 Lisätietoja Timo Kiitos!