Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta
|
|
- Jaana Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Eeva Ranta, Aki Mettinen, Marja Valtonen, Anu Suonpää, Ekaterina Ikonen, Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 261/2015
2
3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 261/2015 Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Eeva Ranta Aki Mettinen Marja Valtonen Anu Suonpää Ekaterina Ikonen Minttu Peuraniemi
4 Laatija: Eeva Ranta, Aki Mettinen, Marja Valtonen, Anu Suonpää, Ekaterina Ikonen, Minttu Peuraniemi Tarkastaja: Jaana Pönni Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 261/2015 Valokuva(t): LUVY ry Taitto: Tiia Palm Harriprint Tmi Karkkila 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä:
5 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, LOHJA Puh Sähköposti: Julkaisuaika 11/2015 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 99 Tekijä(t) Eeva Ranta, Aki Mettinen, Marja Valtonen, Anu Suonpää, Ekaterina Ikonen, Minttu Peuraniemi Julkaisun nimi Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Julkaisu 261/2015 Projektinumero LUVY/002 Vuosien aikana Hiidenveden alueen yhteistarkkailuun osallistuivat ympäristölupiin perustuen pistekuormitusta tuottavat Vihdin Vesi, Karkkilan vesihuoltolaitos, Hopeaniemi (Forela Oy) ja Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos Vakola (AVS-yhtiöt Oy). Vihdin ja Karkkilan ympäristönsuojelu oli mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristönsä tilaa. Vapaaehtoisesti tarkkailuun osallistuivat Componenta Finland Oy Högfors ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Osaltaan näytteenottoja Vihtijoessa ja Vanjoessa toteutti myös Uudenmaan ELY-keskus. Vedenlaatuhavaintopaikkoja oli 19 ja näytteitä otettiin 1 12 kertaa/havaintopaikka/v. Vesinäytteiden lisäksi yhteistarkkailussa tutkittiin pohjaeläimistöä ja kasviplanktonia. Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimesta tutkittiin vesikasvillisuutta ja myös pohjaeläimistöä. Yhteistarkkailualueen vedet ovat enimmäkseen runsasravinteisia. Jokivesistä Vihtijoki on heikkolaatuisin, mutta virtaamaltaan suurempi Vanjoki tuo kuitenkin enemmän ravinnekuormitusta Hiidenveteen. Jokien pohjaeläimistö on monimuotoista ja näytteissä tavattiin harvinaisuuksia. Vanjoella Karkkilan puhdistamon jokeen purkamat jätevedet heikentävät pohjan tilaa jonkin verran, mutta määräävin tekijä jokea alaspäin mentäessä on kuitenkin hajakuormitus. Kalastoselvitysten perusteella Vanjoki on edelleen arvostettu virkistyskalastuskohde Uudellamaalla, vaikka pyyntiponnistus ja saalismäärät ovat olleet hienoisessa laskussa 2000-luvulla. Hiidenvesi on sekä veden laadun että biologisten muuttujien perusteella edelleen selvästi rehevä. Suurimman ravinnekuormituksen tuottaa peltoalueiden hajakuormitus, johon verrattuna pistekuormituksen osuus on vähäistä. Jaksolla alkoi kuitenkin näkyä ilahduttavia merkkejä järven tilan elpymisestä: syvänteiden pohjien happitilanne parani, vesikasvillisuustutkimuksissa todettiin viitteitä järven rehevöitymiskehityksen taittumisesta ja Kiihkelyksenselän kalastorakenteessa tapahtui myönteisiä muutoksia kun särki väheni ja ahven, kuha ja pasuri lisääntyivät. Jakson aikana myös Hiidenveden kunnostus -hanke jatkoi työtään järven tilan parantamiseksi. Onkin todennäköistä, että merkit elpymisestä liittyvät osaltaan myös tähän. Valuma-alueella toteutettu mittava kosteikkojen rakentaminen ja monipuolinen neuvontatyö alkavat vähitellen vaikuttaa järvessä. Asiasanat Toimeksiantaja Hiidenvesi, Vanjoki, Vihtijoki, veden laatu, kuormitus Hiidenveden yhteistarkkailutyöryhmä
6 Sisältö 1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat Taustatiedot Kuvaus Hiidenveden yhteistarkkailualueesta Hiidenvesi Vanjoki Vihtijoki Säätila ja virtaamat Hiidenveden kunnostus Kosteikot ja laskeutusaltaat Neuvonta Maatalousyrittäjien ympäristöneuvonta Haja-asutusalueen jätevesineuvonta Ympäristökasvatus ja viestintä Järvikalat tutuksi Kunnostushankkeen toimeksiannosta tehtävän seurannan avulla saadaan lisää tietoa Hiidenvedestä Sulkasääsket tärkeässä asemassa Hiidenveden ravintoverkossa Automaattiseurannalla reaaliaikaista tietoa Varikkaan uimaveden laadusta Taustatietoa pohjaeläintutkimuksista Peruste ja menetelmät Taksonien ja yksilöiden määrät näytteissä eri alueilla Hiidenveden yhteistarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu Averia ja Pyhäjärvi Joet Veden laatu Pohjaeläimet Kalat Hiidenvesi Happipitoisuus Ravinnepitoisuudet ja tuottavuus Bakteerit Muu veden laatu Kasviplankton Vesikasvit Pohjaeläimet Järvialtaat Kivikkorannat Kalat Hiidenveden kuormitus Hiidenveden kokonaiskuormitus Vihtijoen ja Vanjoen ravinnekuormitus kuukausikeskiarvomenetelmällä arvioituna vuosina Pistemäinen jätevesikuormitus vuosina Luparajojen saavuttaminen vuonna Yhteenveto Hiidenveden yhteistarkkailualueen tilasta ja arvio pistemäisen jätevesi kuormituksen vaikutuksista vuosina Averia ja Pyhäjärvi Joet Hiidenvesi Yhteistarkkailun jatkaminen Kirjallisuuslähteet... 48
7 Liitteet Liite 1.1. Kartta yhteistarkkailualueesta ja vedenlaatuhavaintopaikoista...52 Liite 1.2. Hiidenveden Kunnostus -hankkeen kosteikot...53 Liite 1.3. Haja-asutuksen jätevesikartoitus Hiidenveden valuma-alueella...54 Liite 2.1. Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta Liite 2.2. Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet...67 Liite 3.1. Pohjaeläinhavaintoalueet Vanjoella ja Vihtijoella...71 Liite 3.2. Hiidenveden yhteistarkkailuun ja Hiidenvesihankkeeseen vuonna 2014 sisältyneet pohjaeläinpaikat...72 Liite 3.3. Pohjaeläintaksonit ja yksilömäärät kaikilla havaintopaikoilla...73 Liite 3.4. Pohjaeläintaksonit ja yksilömäärät Hiidenveden 2,0 28,0 m kvantitatiivisilla havaintopaikoilla...79 Liite 3.5. Pohjaeläinbiomassat Hiidenveden 2,0 28,0 m kvantitatiivisilla havaintopaikoilla...80 Liite 3.6. Pohja-aineksen runsaus ja laatu pohjaeläinten havaintopaikoilla...81 Liite 4. Arja Palomäki: Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuodelta
8
9 1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat Vuosien aikana Hiidenveden alueen yhteistarkkailuun osallistuivat ympäristölupiin perustuen pistekuormitusta tuottavat Vihdin Vesi, Karkkilan vesihuoltolaitos, Hopeaniemi (Forela Oy) ja Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos Vakola (AVS-yhtiöt Oy). Vihdin ja Karkkilan ympäristönsuojelu oli mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristönsä tilaa. Vapaaehtoisesti tarkkailuun osallistuivat Componenta Finland Oy Högfors ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Osaltaan näytteenottoja Vihtijoessa ja Vanjoessa toteutti myös Uudenmaan ELY-keskus. Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimeksiannosta tehtiin vesikasvillisuustutkimukset ja osa pohjaeläintutkimuksista. Eri osapuolten kannalta yhteistarkkailu on kokonaisuutena ohjelmallisesti perusteltu ja myös edullisin tapa seurata vesistön tilaa. Yhteistarkkailu pystyy yksittäistarkkailuja paremmin tuottamaan tietoa alueellisesti tärkeistä vesistökokonaisuuksista. Pistekuormittajien osalta yhteistarkkailun tavoitteena on tuottaa aineistoa, jota käytetään selvitettäessä vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vaikutuksia, vaikutusalueen laajuutta ja haittojen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä. Tarkkailututkimuksen perustana on valvovan viranomaisen hyväksymä ohjelma (Uudenmaan ELY-keskus, kirje 521/500 Hevy ). Ohjelmaa on vuosien varrella täydennetty ja päivitetty viranomaisen ja yhteistarkkailutyöryhmän hyväksymällä tavalla. Tarkkailututkimuksella täytetään luvissa olevat velvoitteet (taulukko 1). Taulukko 1. Hiidenveden alueen pistekuormittajien lupapäätökset, joihin vesistötarkkailuvelvoitteet perustuvat. Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös Karkkilan vesihuoltolaitos LSY , dnro: LSY-2007-Y-9 kaupungin jätevedenpuhdistamo KHO , dnro 3749/1/08 Vihdin vesi Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo UUS-2008-Y Forela Oy UUS-2007-Y Hopeaniemen jätevedenpuhdistamo No YS 1569 Vakola, AVS-yhtiöt Oy Vihdin ympäristöasiain lautakunta jätevedenpuhdistamo /53/540/95 Kunkin tarkkailuvuoden tilanne ja ohjelma käydään läpi tarkkailua edeltävän vuoden aikana järjestettävässä yhteistarkkailutyöryhmän kokouksessa, jossa ovat edustettuna pistekuormittajat, kuntien edustajat, valvova viranomainen ja tarkkailua suorittava konsultti. Tarkkailun koordinoinnista Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä vastaa vesistötutkija, näytteenoton tekevät sertifioidut näytteenottajat (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet) ja vesianalyyseistä vastaa LUVY:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC 17025: Tässä yhteenvetoraportissa luodaan katsaus pääasiassa vuosien tarkkailutuloksiin. Hiidenveden yhteistarkkailu tapahtuu jaksoissa niin, että joka neljäs vuosi mukana ovat fysikaalis-kemiallisten mittausten lisäksi myös vesistön biologiaa kuvaavista muuttujista kasviplankton ja pohjaeläimet. Vuosi 2014 oli tällainen, ns. laaja tarkkailuvuosi. Edellisen kerran Hiidenveden alueen yhteistarkkailun tuloksia on esitetty vuotta 2013 koskevassa yhteenvetoraportissa (Ranta ym. 2014). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/2015 7
10 2 Taustatiedot 2.1 Kuvaus Hiidenveden yhteistarkkailualueesta Hiidenvesi Hiidenvesi on Uudenmaan toiseksi suurin järvi, se on ekologiselta tilaltaan tyydyttävä ja kuuluu tyypiltään runsasravinteisten (Rr) järvien ryhmään. Järvi on rehevä ja luontaisesti savisamea. Hiidenvesi on ollut paleolimnologisten tutkimusten mukaan keskirehevä jo 300 vuotta sitten (Weckström ym. 2011). Viimeisten 50 vuoden aikana järven rehevöitymiskehitys on kiihtynyt lähinnä ihmistoiminnan vaikutuksesta. Hiidenveden pinta-ala on n. 30 km 2 (taulukko 2) ja järvi koostuu useista eri altaista, jotka eroavat toisistaan vedenlaadun ja morfologian suhteen. Yhteistarkkailuohjelman puitteissa on keskitytty neljään altaaseen, jotka ovat Kirkkojärvi, Mustionselkä, Nummelanselkä ja Kiihkelyksenselkä (kuva 1). Muista alueen järvistä ovat mukana Vihdin Averia ja Karkkilan Pyhäjärvi. Kuva 1. Hiidenveden selkäalueet. Taulukko 2. Hydro-morfologisia tietoja Hiidenvedestä, Averiasta ja Pyhäjärvestä. Hiidenvesi Averia Pyhäjärvi Pinta-ala km 2 30,3 1,4 1,4 Keskisyvyys m 6,6 3,2 4,2 Suurin syvyys m 33 6,5 11 Tilavuus milj. m ,5 5,9 Teoreettinen viipymä vrk Keskivirtaama m 3 /m 8,9 2,2 3,5 Vedenkorkeus WN43+ 31, ,5 Rantaviivaa km 109,5 7,3 5,6 Valuma-alue km 2 933,9 232,1 367,9 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/2015
11 Järven rannalla olevat pistekuormittajat ovat Vihdin kirkonkylän puhdistamo Kirkkojärven rannalla ja Hopeaniemi Mustionselän rannalla (vrt. kartta liitteessä 1.1.). Hiidenvettä on säännöstelty 1970-luvulta lähtien Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen perusteella (no 8/1982 A ). Nykyään järvi toimii Helsingin kaupungin vedenhankinnan varavesijärjestelmän osana. Helsingin kaupungilla on Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta vuonna 2001 myönnetty jatkolupa veden johtamiseen Hiidenvedestä Vantaanjokeen. Hiidenveden lähiympäristön tärkeitä luonnonarvoja ja suojelukohteita ovat mm. Vaanilanlahden eli Vasarlanlahden Natura-alue (Nummi-Pusulan lintuvedet FI SPA ja FI SCI). Lisäksi alue kuuluu Vasarlanlahden suojelualueeseen (YSA ) (Ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta). Hiidenvesi on merkittävä virkistysalue sekä paikkakuntalaisille että monille pääkaupunkiseudun asukkaille. Järven rannoilla on runsas tuhat loma-asuntoa. Yleisiä uimarantoja on yhteensä viisi Vanjoki Vanjoki virtaa Karkkilan ja Vihdin kuntien alueella. Se alkaa Karkkilan Pyhäjärvestä ja laskee Hiidenveden Kuninkaanlahteen. Vanjoki kuuluu Karjaanjoen vesistöalueen Vanjoen osa-alueeseen (23.04). Joen pituus on 23 km ja keskivirtaama noin 4,8 m 3 /s (Helttunen toim. 2012). Valuma-alueen pinta-ala jokisuusta mitattuna on 484 km 2. Vanjoen valuma-alue on maaperältään suurimmaksi osaksi savea ja hiesua varsinkin alueen etelä- ja keskiosassa. Maaperä aivan jokiuoman tuntumassa on yleensä hienoa hietaa ja kauempana uomasta hiesua ja hiesusavea (Virri 1971). Vanjärven ympärillä esiintyy liejua ja liejusavea (Vuorinen 2010). Vanjoen osavaluma-alueesta on peltoa 33 % ja metsää 64 %, vesipinta-ala on 2,6 %. Peltoalueiden eroosioherkkyys on alueella suuri (Penttilä & Kulmala 1999). Vanjokea kuormittaa joen yläosassa pistemäisesti Karkkilan kaupungin yhdyskuntapuhdistamo. Vähäistä kuormitusta aiheuttaa myös Jokikunnassa sijaitsevan Hillside Golfin puhdistamo. Hajakuormitus on alueella merkittävää. Vanjoen on laskettu tuovan Hiidenveden Kiihkelyksenselälle 94 % siihen laskevista vesistä (Eloranta ja Kwandrans 2005). Vanjoen varrella Vihdin Jokikunnassa oleva Vanjärvi kuuluu Natura ohjelmaan sekä valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Lisäksi alueelle on perustettu Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta noin 130 ha suuruinen luonnonsuojelualue. Alueella on toteutettu myös Vanjärven kunnostus osana Hiidenveden kunnostus hanketta. Kuva 2. Tammikuussa 2013 Vanjoen alaosan sulapaikoilla oli runsaasti sorsia. Kuva: LUVY (Arto Muttilainen). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/2015 9
12 2.1.3 Vihtijoki Hiidenveden Kirkkojärveen laskevan Vihtijoen (Vihtijoen osa-alue 23.09) pituus on noin 30 km ja valumaalueen pinta-ala on 269 km 2. Valuma-alue on pääosin metsää ja peltoa. Alaosassa maaperä on hiesusavea ja aitosavea. Yläjuoksulla maaperä muuttuu karkeaksi hiedaksi ja hiekaksi. Alueen peltoprosentti on 20 %, metsää on 73 %, vesistöä 6 % ja avosuota tai rakennettua aluetta 1 %. Peltojen eroosioherkkyys on suuri erityisesti Vihtijoen alaosissa (Penttilä & Kulmala 1999). Vihtijoen virtaama on keskimäärin 2,7 m 3 /s (Helttunen toim. 2012). Vihtijoki virtaa Olkkalassa sijaitsevan Averiajärven kautta. Vihtijoki tuo Hiidenveden Kirkkojärveen runsaasti hajakuormitusta, merkittävää pistekuormitusta ei ole. Vähäistä kuormitusta aiheuttaa Vakolan tutkimuslaitoksen pieni puhdistamo joen alaosalla Olkkalassa. Hiidenveden itäpuolella sijaitsee Koivissillan jätekeskus, jonka alueen vedet laskevat Oinasjokea myöten Hiidenveden Nummelanselän Kopunlahteen. Oinasjoen merkittävin kuormittaja on hajakuormitus. Jätekeskuksen kaatopaikan vesistövaikutuksia tarkkaillaan viranomaisen valvonnassa. Koivissillan alueelta vesistöön lähtevä ravinnekuormitus on pääasiassa typpikuormitusta. Kuormitus on vähentynyt 2000-luvulla; vuosina jätekeskuksen alueelta peräisin olevan typpikuormituksen osuudeksi on arvioitu 1 2 % Oinasjoen alaosan kokonaiskuormituksesta (Loikkanen & Ranta 2015). Hiidenvesi laskee Väänteenjoen kautta Lohjanjärveen. Väänteenjoki on runsasravinteinen samea joki, joka virtaa peltovaltaisten alueiden läpi noin 10 kilometrin matkan Hiidenveden Sirkkoonselältä Lohjanjärven Pappilanselälle. Väänteenjoki tuo Nummenjoen ohella suurimman osan Lohjanjärveen päätyvästä ravinnekuormituksesta. 2.2 Säätila ja virtaamat Jakson sateisin vuosi oli 2012, vähiten satoi vuonna Keskimäärin sateita tuli eniten joulu-, elo- ja syyskuussa, vähiten maalis-, huhti- ja helmikuussa. Sateisin kuukausi oli joulukuu 2011 (127,8 mm) ja kuivin oli maaliskuu 2013 (11 mm). Jakson keskimäärin lämpimin vuosi oli 2014 ja kylmin Lämpimimmät kuukaudet olivat heinä-, elo- ja kesäkuu ja kylmimmät tammi- ja helmikuu. Jakson lämpimin kuukausi oli heinäkuu 2011 (19,7 o C) ja kylmin helmikuu 2011 (-13,8 o C). Kuvasta 3 käy kuitenkin ilmi, että tilanne vaihteli vuosittain. Kuukausittaiset sadesummat (mm) Kuukausittaiset keskilämpötilat ( o C) I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 3. Vihdin Hiiskulan ja Maasojan mittausasemien sade- ja lämpötilatietoja vuosilta (Ilmatieteen laitos ). Jakson suurimmat keskivirtaamat mitattiin sateisimpana vuonna 2012, jolloin vettä virtasi joissa suunnilleen kaksinkertainen määrä vuosiin 2011, 2013 ja 2014 verrattuna (kuva 4). 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/2015
13 30 Jokien virtaama (m 3 /s) Vanjoki Vihtijoki Väänteenjoki Kuva 4. Vanjoen, Vihtijoen ja Väänteenjoen virtaamat vuosina (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, tiedot haettu ). 2.3 Hiidenveden kunnostus Hiidenveden kunnostus ei kuuluu Hiidenveden yhteistarkkailuun, vaan sitä toteutetaan omana hankkeenaan. Kunnostuksen tavoitteena on kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen sekä järven virkistyskäytön edistäminen. Voimakkaan hajakuormituksen vuoksi Hiidenvedellä on oleellista kohdistaa kunnostustoimia erityisesti valuma-alueelle, josta veden tilaa heikentävät ravinteet ja kiintoaineet ovat peräisin. Valumaalueella tehtävät kunnostustoimet tulokset alkavat vaikuttaa usein hitaasti järven tilaan. Tutkimustiedon ja kokemuksen myötä Hiidenveden kunnostusmenetelmät on valikoitu järven erityispiirteisiin sopiviksi. Hiidenveden kunnostustyöt alkoivat vuonna 1995, ja ne ovat jatkuneet hankemuotoisina 2000-luvulla. Kunnostuksen ensimmäinen vuosikymmen Hiidenvedellä harjoitettiin hoitokalastusta, mutta sen heikkojen tulosten takia järven kunnostuksen pääpaino siirrettiin ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on koordinoinut Hiidenveden kunnostus -hanketta vuodesta Kosteikot ja laskeutusaltaat Hiidenveden valuma-alueelle on laadittu koko alueen kattavat kosteikkojen yleissuunnitelmat. Kosteikkojen yleissuunnitelmissa esitetään mahdollisten kosteikkopaikkojen sijainnit ja pinta-alat. Kosteikot ja laskeutusaltaat ovat ikään kuin luonnon omia vedenpuhdistamoita, jotka suodattavat järveen virtaavasta vedestä ravinteita, maa-ainesta ja haitta-aineita. Kosteikot ovat myös hyvin monimuotoisia luonnonympäristöjä, jotka tarjoavat suotuisia elinpaikkoja lukuisille lajeille linnuista ja kaloista hyönteisiin. Kosteikkojen merkitys tulvien tasaamisessa on merkittävä. Maatilojen läheisyydessä kosteikot voivat toimia myös kastelualtaina. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa on perustettu valuma-alueelle noin 100 laskeutusallas- ja kosteikkokohdetta (kuva 5, liite 1.2). Kohteet vaihtelevat pienistä pihapiirin laskeutusaltaista laajoihin kosteikkokokonaisuuksiin. Vuosien hankekautena kosteikkojen rakentamisen painopiste oli valuma-alueen pohjoisosissa, ja kautena järven lähivaluma-alueella. Rakennustöitä on tehty valuma-alueen kaikissa kunnissa. Hanke kustantaa maanomistajille kosteikon suunnittelu- ja toteutustyön, mutta kohteiden huolto- ja tyhjennystyöt valmistumisen jälkeen ovat maanomistajan vastuulla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/
14 Kuva 5. Lokaniityn kosteikko Lohjalla puhdistaa peltovaltaisen valuma-alueen vesiä. Kosteikon kasvillisuus edistää hyvän puhdistustuloksen saavuttamista. Kuva: LUVY (Ekaterina Ikonen) Neuvonta Neuvontatyön tavoitteena on ehkäistä ravinnepäästöjen syntyminen. Hiidenveden kunnostus -hanke tarjoaa ympäristöneuvontaa maksutta kohderyhmille, joiden toiminnasta syntyy merkittävimmät ravinnepäästöt: maanviljelijöille ja haja-asutusalueen asukkaille, jotka eivät kuulu viemäriverkon piiriin. Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa toteutetaan yhteistyössä LINKKI-hankkeen kanssa. Neuvonnan tarkoitus on tarjota puolueetonta ja tuoreinta tietoa siitä, kuinka ravinnepäästöjen syntyminen voidaan ehkäistä kustannustehokkaasti Maatalousyrittäjien ympäristöneuvonta Tilakohtaisella neuvonnalla voidaan vähentää pelloilta lähtevän kuormituksen määrää. Samalla ravinteiden käyttö tilalla tehostuu, mikä tuo ympäristöhyötyjen lisäksi kustannussäästöjä. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa neuvontatyötä on tehty yhteistyössä BSAG:in Järki-hankkeen ja ProAgrian kanssa. Neuvonta on koostunut tilakohtaisesta neuvonnasta ja koulutustilaisuuksista. Tilakohtaisessa neuvonnassa maanviljelijä saa kattavan tilannekatsauksen tilansa kehitystarpeista ravinnepäästöjen kannalta. Pienryhmille ja laajemmalle yleisölle pidetyissä koulutustilaisuuksissa maanviljelijöille tarjotaan yleistä tietoa ravinnepäästöjen ehkäisemisestä. Neuvonta on painottunut erityisesti maan rakenteen ja kasvukunnon parantamiseen. Tilakohtaista neuvontaa on tarjottu 30 viljelijälle kunnostushankkeiden aikana, minkä lisäksi kymmenet valuma-alueen viljelijät ovat osallistuneet pienryhmäkoulutuksiin ja yleisötilaisuuksiin Haja-asutusalueen jätevesineuvonta Jätevesineuvontaa toteutetaan Hiidenveden valuma-alueella Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen puitteissa. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategiaan ja sitä rahoittavat kunnat ja Uudenmaan ELY-keskus sekä väliaikaisesti myös mm. Hiidenveden kunnostus -hanke ja Uudenmaan liitto. Neuvonnan tavoitteena on lisätä asukkaiden tietämystä jäteveden asianmukaisesta käsittelystä sekä lisätä heidän valmiuttaan toteuttaa kiinteistöllä mahdollisesti tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Neuvonnan painopiste on nk. kartoitus- ja neuvontakäynneissä, joita on Hiidenveden valuma-alueella toteutettu vuosina yhteensä lähes 850 kappaletta 18 alueella. Neuvontaan liittyvät myös lehdistötiedotus, osallistuminen paikallisiin tapahtumiin, kuten kylätoimijoiden järjestämiin jätevesi-iltoihin, sekä muu alan kehittämistyö. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/2015
15 Jätevesineuvontakäynnillä selvitetään nykyisin käytössä oleva järjestelmä, sen kunto sekä riittävyys täyttämään valtakunnalliset ja paikalliset vaatimukset. Tilanteen mukaan kiinteistönhaltijalle tai tämän edustajalleen annetaan räätälöityä neuvontaa sekä neuvontamateriaalia. Järjestelmistä kerätyt tiedot tallennetaan ja niistä laaditaan yhteenvetoja, jotka auttavat asukkaita, päätöksentekijöitä, kylätoimijoita ja viranomaisia kohdentamaan mahdolliset kehittämistoimet niitä tarvitseville alueille. Hiidenveden valuma-alueen osalta näitä tilannetietoa on saatavilla erityisesti Vihtijoen varrelta, missä vähäistä suurempaa parantamistarvetta jätevesijärjestelmissä on joka kolmannella kiinteistöllä ja lisäksi joka kolmas on tulossa käyttöikänsä päähän tai tarvitsee kunnostustoimia (kuva 6, liite 1.2). Kartoitus- ja neuvontakäyntejä ollaan kohdentamassa jatkossa myös lähivaluma-alueelle ja Karjaanjoen varteen. Kuva 6. Kartoitus- ja neuvontakäynnillä tutustutaan omaan jätevesijärjestelmään yhdessä asiantuntijan kanssa. Kuva: LUVY (Minttu Peuraniemi) Ympäristökasvatus ja viestintä Hiidenveden kunnostus -hankkeen tavoitteisiin kuuluu olennaisesti myös laajemman yleisön tavoittaminen vesiensuojelukysymysten tiimoilta, sekä tiedon välittäminen järven tilasta ja omista vaikutusmahdollisuuksista järven tilaan. Hanke on osallistunut lukuisiin yleisötapahtumiin (esimerkiksi Vihdin Wuosisatamarkkinat, Hiidenveden Purjehtijoiden erämelonnan SM-kisat, paikallisten yhdistysten vuosikokoukset, Riihimäen biotalousravit) ja järjestänyt avoimia seminaareja Hiidenveteen liittyvistä aiheista. Hankkeella on käytössä myös aktiiviset sosiaalisen median kanavat, verkkosivut tiedotteineen ja uutisposti Järvikalat tutuksi Vuonna 2014 Järvi Hoi -hankkeessa kehitettiin interaktiivinen verkkosivusto, jossa tavoitteena on pelaamalla oppia tuntemaan järven peruskaloja ja ravintoverkon toimintaa. Bongaa kala! -sivusto kehitettiin osana Järvi Hoi -hanketta, joka päättyi vuoden 2014 lopussa. Bongaa kala! -sivusto on vapaasti käytettävissä verkossa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/
16 2.3.4 Kunnostushankkeen toimeksiannosta tehtävän seurannan avulla saadaan lisää tietoa Hiidenvedestä Hiidenveden kunnostus -hankkeessa on pyritty parantamaan Hiidenveden tilaa ja veden laatua vuodesta 1995 lähtien. Kunnostushankkeen toimille ei ole ollut yhtenäistä seurantaa. Hiidenveden tila-arvio on perustunut mm. Hiidenveden yhteistarkkailun tuloksiin. Hiidenvedelle laadittavalla seurantaohjelmalla on kaksi tarkoitusta: 1. antaa riittävät pohjatiedot kunnostustoimien suunnitteluun ja 2. seurata kunnostustoimien mahdollisia vaikutuksia Hiidenveden tilaan. Seurantaohjelma on laadittu Vihtijoen ja Vanjoen, Hiidenveden lähivaluma-alueen sekä Hiidenveden tilan seurantaan. Pohjaeläimistö kertoo pohjan rehevyydestä ja happiolosuhteista. Hiidenveden yhteistarkkailussa pohjaeläinnäytteitä on otettu Kirkkojärveltä, Nummelanselältä sekä Kiihkelyksenselältä. Vuonna 2014 Hiidenveden kunnostus -hanke osallistui Hiidenveden tarkkailuun ottamalla pohjaeläinnäytteitä yhteistarkkailun ulkopuolelle jääviltä alueilta Sirkoonselällä, Retlahdella, Isotalonselällä ja Vaanilanlahdella (taulukko 3). Nämä näytteet tulevat antamaan uutta ja arvokasta tietoa Hiidenveden ennestään tutkimattomilta pohja-alueilta. Taulukko 3. Hiidenveden kunnostuksen pohjaeläinnäytteenotto vuonna litoraali syvänne alue syvyys (m) näytteiden lkm syvyys (m) näytteiden lkm Isotalonselkä Sirkoonlahti Retlahti Vaanilanlahti 2 1* *(kvalitatiivinen näyte ) Sulkasääsket tärkeässä asemassa Hiidenveden ravintoverkossa Sulkasääsken toukalla on keskeinen rooli Hiidenveden ravintoverkossa ja sen vuoksi on tärkeää selvittää sen mahdollinen rooli sinileväkukintojen esiintymisessä ja syntymisessä. Sinileväkukintojen syntymisen vaikuttavat monet tekijät, siksi mahdollisen sinileväkukintojen ja sulkasääskentoukan yhteyden selvittäminen vaatii usean vuoden seurannan. Sulkasääsken toukkien kannan tiheyttä seurattiin Hiidenvedellä seitsemättä kertaa vuonna Kesäkuussa 2014 sulkasääsken toukkien tiheys oli Hiidenveden yli 6 metrin syvillä alueilla n yks./m 2, joka on samaa tasoa kuin vuonna Tutkijat ovat huomanneet, että sulkasääsken kannanvaihteluihin Hiidenvedellä vaikuttaa suuresti se, miten hyvin sulkasääsket ovat edellisinä vuonna lisääntyneet. Lämpiminä, vähäsateisina ja -tuulisina kesinä lisääntyminen onnistuu paremmin kuin kylminä, sateisina ja tuulisina kesinä. Tähän perustuen tutkijat ennustivat kesän 2015 sulkasääskitiheydeksi n yks./m 2 (Malinen 2015). Sääolot vaikuttavat seuraavan kesän sulkasääskentoukkakantaan, mutta tutkijat eivät vielä pysty varmasti sanomaan, vaikuttaako sulkasääsken runsastuminen sinileväkukintojen esiintymiseen. Tätä varten tarvitaan lisätutkimuksia. Pohjan läheinen happitilanne oli Kiihkelyksenselällä vuonna 2014 parempi kuin vuosikausiin. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, että sulkasääskitutkimuksen yhteydessä Hiidenveden haavinäytteistä löytyi kohtalaisesti hapekasta pohjaa ilmentäviä lajeja, valkokatkaa ja jäännemassiaista. Kuva 7. Hiidenveden sulkasääskitutkimus toteutettiin kaikuluotaamalla, sekä haavi- ja pohjanäytteenotolla. Hiidenveden Kiihkelyksenselän kaikuluotauskuvassa sulkasääskentoukat ja kalat erottuvat selvästi. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/2015
17 Automaattiseurannalla reaaliaikaista tietoa Varikkaan uimaveden laadusta Vihdin Hiidenvedellä sijaitsevien yleisten uimarantojen (Vihti kk, Hiidenranta ja Varikkaa) uimaveden laatua seurattiin Vihdin kunnan toimesta uimakauden aikana Seurannassa arvioitiin silmämääräisesti, oliko vedessä sinilevää ja lisäksi otettiin bakteerinäytteitä laboratoriomääritystä varten. Sinilevän esiintymistä arvioitiin kerran kuussa neliportaisella asteikolla (0 ei sinilevää, 1 vähän levää, 2 runsaasti levää ja 3 erittäin runsaasti levää). Tämän asteikon mukaan sinileviä havaittiin silmämääräisesti arvioituna kohtalaisesti Varikkaan uimarannalla ja runsaasti Haudankallion uimarannalla Muuten sinilevää ei esiintynyt tai levää havaittiin vain vähän. Hygienian indikaattoribakteerien E. coli- ja enterokokki-bakteerien määrät olivat uimakaudella 0 77 pmy / 100 ml. Bakteerimäärät kasvoivat kesän loppua kohden. Kesän 2014 aikana Hiidenveden kunnostus -hanke seurasi automaattimittarin avulla uimaveden laatua Varikkaan uimarannalla. Mm. ajankohtaista sinilevätilannetta pystyi kesän aikana seuraamaan Hiidenveden kunnostus -hankkeen verkkosivuilta ( Kesän mittaustuloksista saadaan lisätietoa Hiidenveden tilasta myös tutkimuksen tarpeisiin. 8,0 sinilevät mg/l (0-3 mg/l vähän, 3-10 mg/l kohtalaisesti ja yli 10 mg/l runsaasti) 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Kuva 8. Varikkaan uimarannan automaattiseurannan sinilevätulokset touko-syyskuussa Taustatietoa pohjaeläintutkimuksista Peruste ja menetelmät Pohjaeläintutkimus on Hiidenveden yhteistarkkailuohjelman laajin biologinen osio. Hiidenveden, Vanjoen ja Vihtijoen makroskooppista eli paljain silmin havaittavaa pohjaeläimistöä tarkkaillaan yhteistarkkailun puitteissa neljän vuoden välein Vihdin Kirkkojärvellä, Nummelanselällä ja Hiidenveden syvimmällä pääaltaalla Kiihkelyksenselällä. Vuonna 2014 yhteistarkkailussa mukana olevien alueiden lisäksi Hiidenvedellä tutkittiin pohjaeläimistöä Retlahdesta, Isotalonselältä, Sirkkoonselältä, Vaanilanlahdesta ja Nummelanselältä osana Hiidenveden kunnostus -hankkeen seurantaohjelmaa. Hiidenveden kunnostus -hankkeen ja yhteistarkkailun näytteenottojen avulla saatiin ainutlaatuisen laaja käsitys lähes koko Hiidenveden alueesta ja myös alueilta, joista pohjaeläimistöä ei ollut aikaisemmin tutkittu. Tässä yhteenvetoraportissa esitetään vuonna 2014 toteutettujen pohjaeläinnäytteenottojen tulokset. Tuloksia vertaillaan myös aikaisempaan Hiidenvedeltä kerättyyn pohjaeläinaineistoon, joita on tuottanut mm. Uudenmaan ELY-keskus MaaMet-hankerahoituksen avulla vuosina Karttaliitteissä 3.1 ja 3.2 esitetään Hiidenveden pohjaeläinten tutkimusalueet ja -paikat vuonna Pohjaeläintutkimuksen vastuuhenkilönä on vesistötutkija Aki Mettinen, joka on raportin pohjaeläimistöä käsittelevän osuuden kirjoittaja. Aki Mettinen myös määritti kaikki jokien ja rantavyöhykkeen pohjaeläinaineiston ja osan Hiidenveden kunnostus -hankkeeseen sisältyvistä pohjaeläinnäytteistä. Vesistötutkija Anu Suonpää määritti Kiihkelyksenselän syvänteen näytteet ja suurimman osan Hiidenveden kunnostus -hankkeen pohjaeläinnäytteistä. Määrityksessä käytettiin apuna ympäristöhallinnon SYKEn suosittelemia makroskooppisen pohjaeläimistön määrityslähteitä. Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä seurattiin keskeisiltä osin ympäristöhallinnon ohjeita (Meissner ym. 2013). Näytteenotto ja näytteenottoon liittyvät tulokset ja määritykset on tallennettu ympäristöhallinnon (SYKE) HERTTA-tietokantaan, sen pohjaeläinosioon eli POHJEjärjestelmään. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/
18 2.4.2 Taksonien ja yksilöiden määrät näytteissä eri alueilla Pohjaeläinaineistosta määritettiin yhteensä makroskooppista pohjaeläinyksilöä, joista noin puolet olivat jokialueilta (Vanjoki ja Vihtijoki) ja puolet Hiidenvedeltä (taulukko 4). Pohjaeläinaineistosta tunnistettiin yhteensä 194 lajia tai karkeampaa taksonomista määritystarkkuuden määräämää eläinryhmää eli taksonia. Havaittua kokonaistaksonimäärää voidaan pitää suurena, mikä kertoo Hiidenveden ja siihen laskevien jokien pohjaeläimistön monimuotoisuudesta. Merkillepantavaa on erityisesti Vanjoen ja Vihtijoen koskien pohjaeläimistön rikkaus. Myös Hiidenveden pohjaeläimistö, varsinkin kivikkorannoilla on varsin monipuolista. Virtavesien koskialueet ja järven rannat tarjoavat vaihtelevia pienhabitaatteja eliöstölle ja niillä pohjaeläintaksonien määrä on luonnostaankin suurempi kuin esim. järvien pehmeillä sedimentaatiopohjilla (liite 3.3, taulukko 4). Kuten aikaisempina tutkimusvuosina, niveljalkaisiin kuuluvia hyönteisiä (Insecta) oli eniten. Hyönteisistä erottuivat suurimpina taksonomisina ryhminä surviaissääsket (Chironomidae, 45 taksonia), vesiperhoset (Trichoptera, 41 taksonia), päivänkorennot (Ephemeroptera, 19 taksonia) sekä koskikorennot (Plecoptera, 11 taksonia). Hyönteisten lisäksi nivelmatoihin kuuluvat harvasukamadot (Oligochaeta, 18 taksonia) olivat monilajisimpia. Nilviäislajisto oli myös suhteellisen monipuolinen. Nilviäsiä ovat mm. simpukat (Bivalvia) ja kotilot (Gastropoda). Taulukko 4. Hiidenveden yhteistarkkailun ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen pohjaeläinnäytteiden määrät ja näytteiden sisältämät yksilömäärät sekä havaittujen pohjaeläintaksonien kokonaismäärät eri tutkimusalueilla vuonna Hiidenvesi, näytteitä, yksilöitä ja taksoneita 2014 näytteitä yksilöitä taksoneita Vanjoki Vihtijoki Kirkkojärvi, Vaakila, ranta Nummelanselkä, Vesikansa, ranta (hanke) Kiihkelyksenselkä, Petäjäsaari, ranta Hiidenvesi 2,0-28,0 m (mukana hankenäytteet 40 kpl) Yhteensä Jokialueiden pohjaeläintulokset esitellään luvussa ja Hiidenveden pohjaeläintulokset luvussa Tutkimusalueilla tavatut pohjaeläintaksonit yksilömäärineen ja biomassoineen sekä pohjan laatutiedot kaikilta näytepaikoilta esitetään liitteissä Hiidenveden yhteistarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu Vuosien osalta Hiidenveden alueen yhteistarkkailutulokset on raportoitu vuosiyhteenvedoissa (Ranta & Valtonen 2012, Ranta ym ja Ranta ym. 2014), joissa on liitteenä myös yksittäisten havaintopaikkojen analyysitulokset. Raportit löytyvät PDF-muotoisina LUVY:n nettisivuilta osoitteesta fi/fi/julkaisut. Tässä esitettävässä laajassa yhteenvedossa liitteenä 2.1 olevat analyysitulokset koskevat vain vuotta Havaintopaikat (veden laatu ja kasviplankton) on esitetty liitteessä 1.1. Analyysien määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä Averia ja Pyhäjärvi Hiidenveden lisäksi yhteistarkkailun piirissä on kaksi pienempää järveä. Vihdin Olkkalassa olevan Averian ja Karkkilan keskustassa olevan Pyhäjärven rannoilla on runsaasti asutusta ja järvien virkistyskäyttö on vilkasta. Molemmissa järvissä on yleinen uimaranta. Järvien vedestä otetaan näytteet yhteistarkkailun puitteissa lopputalvella ja loppukesällä. Averian näytesyvänteen kokonaissyvyys on 6 m ja Pyhäjärven 8 m. Järvien tila poikkeaa toisistaan: ravinteikkaasta Vihtijoesta vetensä saava Averia on samea ja rehevä, ekologiselta tilaltaan välttävä. Pyhärven vesi tulee pääasiassa Saavajoesta, järvi on lievästi tai korkeintaan keskinkertaisesti rehevä, ekologiselta tilaltaan hyvä. Happipitoisuus Averian syvänteen pohjalla on ajoittain heikko kesäisin. Näin oli myös elokuussa 2014, jolloin mitattu pitoisuus oli 0,4 mg/l (kuva 9). Pyhäjärven syvänteen pohjalla pitoisuuden heikkeneminen lähelle 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/2015
19 nollaa on ollut 2000-luvulla enemmän sääntö kuin poikkeus. Vuoden 2011 jälkeen syvänteen pohjan tilanne näyttäisi jonkin verran parantuneen Averia, happipitoisuus (mg/l) Pyhäjärvi, happipitoisuus mg/l Averia 1 m Averia 5 m Pyhäjärvi 1 m Pyhäjärvi 7 m Kuva 9. Averian ja Pyhäjärven happipitoisuus pintavedessä ja pohjan tuntumassa jaksolla Järvien erot tulevat hyvin esille ravinteissa erityisesti fosforipitoisuuksissa. Averiassa pintaveden fosforipitoisuuksien keskiarvo oli jaksolla metrin syvyydessä 67 µg/l ja syvänteen pohjan tuntumassa 137 µg/l. Pyhäjärvessä vastaavat luvut olivat 18 ja 21 µg/l, joten Averian syvänteen pohjasedimentistä todennäköisesti liukenee fosforia veteen. Kokonaistypen osalta erot järvien välillä eivät olleet aivan yhtä suuria, mutta merkittäviä kuitenkin (kuva 10). Liukoisia ravinteita Averiasta ja Pyhäjärvestä ei mitata. Levätuotantoa mittaavan a-klorofyllipitoisuuden keskiarvo Averiassa jaksolla on 68 µg/l ja Pyhäjärvessä 9 µg/l. Averia, kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Pyhäjärvi, kokonaisfosforipitoisuus mg/l Averia 1 m Averia 5 m Pyhäjärvi 1 m Pyhäjärvi 7 m Averia, kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Pyhäjärvi, kokonaistyppipitoisuus mg/l Averia 1 m Averia 5 m Pyhäjärvi 1 m Pyhäjärvi 7 m Kuva 10. Averian ja Pyhäjärven kokonaisfosfori ja kokonaistyppi pintavedessä ja pohjan tuntumassa jaksolla Sekä Averiasta että Pyhäjärvestä pintavedestä mitatut bakteeripitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti pieniä eikä esimerkiksi hyvän uimaveden ohjearvoa (1 000 pmy / 100 ml) ole läheskään hätyytelty. Jaksolla suurin Averiasta mitattu lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuus on ollut 22 ja Pyhäjärvestä 27 pmy / 100 ml. Taulukossa 5 on esitetty kooste järvien muista vedenlaatuominaisuuksista. Pyhäjärven luvut ovat moitteettomia, Averiassa esimerkiksi korkeaksi nouseva ph kertoo omalta osaltaan järven rehevyydestä ja runsastuottoisuudesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/
20 Taulukko 5. Averian ja Pyhäjärven vedenlaatuominaisuuksia vuosilta Averia Pyhäjärvi minimi keskiarvo maksimi minimi keskiarvo maksimi Kemiallinen hapenkulutus (mg O 2 /l) 8,8 12,9 15,0 9,8 13,2 16,0 ph 7,1 8,0 9,4 6,7 7,2 7,7 Sameus (FNU) 4,1 16,0 61,0 1,3 1,9 3,7 Sähkönjohtavuus (ms/m) 11,4 12,8 14,8 6,2 6,5 7,1 Väriluku Karkkilan Pyhäjärvestä on otettu kasviplanktonnäytteet viimeksi elokuussa Tulosten mukaan järven trofiataso on mesotrofinen tai lievästi eutrofinen. Piilevät hallitsevat planktonlevälajistoa (Keskitalo 2012). Averiasta on otettu uusimmat kasviplanktonnäytteet elokuussa Tulosten mukaan järvi on rehevä: näytteissä oli paljon eri kasviplanktontaksoneja. Runsaimpana ryhmänä olivat piilevät, mutta sinilevien osuus oli noussut edellisestä tutkimuskerrasta (v. 2009). Tutkija kuitenkin korosti sitä, että kun otetaan vain yksi näyte vuodessa, voi vaihtelu eri vuosien tulosten välillä olla suurta (Zwerver planktonmääritykset 2014). Pohjaeläintiheydet Karkkilan Pyhäjärvessä olivat vuonna 2011 lähes nelinkertaiset ja biomassat melkein kuusinkertaiset verrattuna aiempaan vuoden 2005 näytteenottoon. Sulkasääsken toukat (Chaoborus flavicans) ovat järvessä runsaita. Surviaissääskistä Chironomus plumosus ja C. anthracinus ilmentävät kohtuullisen reheviä oloja ja ajoittaista alusveden vähähappisuutta. Pohjaeläin PICM-indeksi luokitteli Pyhäjärven vuonna 2005 tyydyttävään ja 2011 hyvään ekologiseen tilaan (Tolonen 2012). Vihdin Averiassa vastaavia pohjaeläintutkimuksia ei jaksolla ole tiettävästi tehty. 3.2 Joet Veden laatu Vihtijoen, Vanjoen ja Saavajoen veden laatua on jaksolla seurattu säännöllisesti neljä kertaa vuodessa yhteensä seitsemällä havaintopaikalla, joista kaksi on Vihtijoessa, neljä Vanjoessa ja yksi Saavajoessa. Lisäksi Vihtijoen alaosalla Vakolassa on kolme havaintopaikkaa, joista vesinäyte on otettu vain kerran vuodessa kesällä. Vanjoessa on myös otettu vesinäytteitä kahdelta havaintopaikalta Vanjärven alapuolelta vuosina 2011 ja 2014 liittyen Vihdin Jokikunnassa olevan Hillside Golfin vesistötarkkailuun. Kaikki edellä mainitut havaintopaikat on esitetty liitteen 1 kartassa. Vihtijoen ja Vanjoen alimmilta havaintopaikoilta myös Uudenmaan ELY-keskus on ottanut näytteitä niin, että niistä on olemassa vedenlaatutuloksia kaikilta vuoden kuukausilta. Tunnuslukuja jakson veden laadusta on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Hiidenveden yhteistarkkailualueen jokihavaintopaikkojen veden laadun minimi- ja maksimituloksia jaksolla Suurimmat luvut (hapen kohdalla pienin) on merkitty punaisella. Vihtijoki 1 Vihtijoki 4 Saavajoki Vanjoki 11 Vanjoki 12 Vanjoki 13 Vanjoki Hill1 Vanjoki Hill2 Vanjoki 14 Happi mg/l 4,5-13,7 2-13,2 7,3-13,2 8-12,9 7,6-13,8 7,4-13,6 6,9-12,2 6,9-12,1 5-13,2 Kiintoaine mg/l 0,5-38 2,1-65 1,4-3,5 0,5-16 1,8-63 0,5-72 2,8-46 9,9-39 1,4-35 Sameus FNU 1,8-58 3, , ,3-54 2,5-56 2,9-63 3,2-62 2,6-120 Kokonaisfosfori µg/l Suod. fosfaattifosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Ammoniumtyppi µg/l , , Nitraatti-nitriittityppi µg/l ph 6,9-7,9 6,7-7,7 6,6-7,1 6,6-7,5 6,9-7,5 6,9-7,4 6,9-7,3 6,9-7,3 6,7-7,4 Sähkönjohtavuus ms/m 10,7-18,1 9,2-17, ,2-8,2 7,2-11,2 7,1-10,8 9,3-11,7 9,3-11,7 6,5-12,9 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2 /l 7,5-30 4, ,2-22 9, ,5-28 Väri Biologinen hapenkulutus mg/l <1,5-5 <1,5-4,7 <1,5-3,7 <1,5-3 <1,5-6,3 <1,5-3,9 <1,5-1,5 <1,5-1,7 <1,5-3,7 Ulosteper, kolibakteerit pmy/100 ml Virtaavien vesien happipitoisuuksien oletetaan pysyvän hyvinä. Yhteistarkkailualueen jokihavaintopaikoista Vihtijoella ja myös Vanjoen alimmalla havaintopaikalla (14) happi laskee ajoittain välttävälle tai jopa huonolle tasolle. Heikon happipitoisuuden ajankohdat liittyvät keski- ja loppukesään, jolloin virtaama on pieni, 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/2015
21 vesi on lämmintä ja happea kuluttuvan perustuotannon määrä on voimakkaimmillaan. Jätevesivaikutusta kuvaava biologinen hapenkulutus on jokihavaintopaikoilla pääasiassa alle analyysin mittaustarkkuuden tai hyvin pieni. Jokien kiintoaine- ja sameuspitoisuudet vaihtelevat kuukausittain ja vuosittain, mutta pääsääntö on, että luvut ovat sitä suurempia, mitä alemmas jokea mennään. Vaikka maksimiarvot jaksolla olivat suurimmat Vanjoen alaosilla, on Vihtijoen Hiidenveteen tuoma vesi keskimäärin kuitenkin Vanjokea sameampaa (kuva 11). Vuoden 2000 diagrammeja nostivat runsaat sateet. Kiintoaine mg/l Sameus FNU Vihtijoki 1 Vihtijoki 4 Saavajoki Vanjoki 11 Vanjoki 12 Vanjoki 13 Vanjoki 14 Vihtijoki 1 Vihtijoki 4 Saavajoki Vanjoki 11 Vanjoki 12 Vanjoki 13 Vanjoki 14 Kuva 11. Vihtijoen, Saavajoen ja Vanjoen kiintoaineen ja sameuden keskiarvopitoisuudet vuosina Fosfori- ja typpiravinteiden pitoisuudet ovat Vihtijoessa suuremmat kuin Saavajoessa tai Vanjoessa (taulukko 6, kuva 12). Kokonaisfosfori- tai kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole 2000-luvulla havaittavissa selkeää suuntaa. Sen sijaan ammoniumtyppipitoisuuksissa näkyy selvästi pitoisuuksien laskeminen Vanjoessa seurauksena Karkkilan puhdistamon vuosina tapahtuneista tehostamistoimista. Kokonaisfosfori µg/l Vihtijoki 1 Vihtijoki 4 Saavajoki Vanjoki 11 Vanjoki 12 Vanjoki 13 Vanjoki 14 Kokonaistyppi µg/l Ammoniumtyppi µg/l Vihtijoki 1 Vihtijoki 4 Saavajoki Vanjoki 11 Vanjoki 12 Vanjoki 13 Vanjoki 14 Vihtijoki 1 Vihtijoki 4 Saavajoki Vanjoki 11 Vanjoki 12 Vanjoki 13 Vanjoki 14 Kuva 12. Vihtijoen, Saavajoen ja Vanjoen kiintoaineen ja sameuden keskiarvopitoisuudet vuosina Jokivesien ph ja sähkönjohtavuus ovat nekin suurimmat ravinteikkaammassa Vihtijoessa. Pienimmät lukemat löytyvät Saavajoesta ja Vanjoen yläosasta, joissa sen sijaan veden humuksen määrää kuvaava kemiallinen hapenkulutus on suurta. Näyttää siltä, että jokivesien kemiallinen hapenkulutus ja Vanjoen osalta jonkin verran myös veden väri olisi kasvanut 2000-luvulla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/
22 COD Mn mg O 2 /l Väri Vihtijoki 1 Vihtijoki 4 Saavajoki Vanjoki 11 Vanjoki 12 Vanjoki 13 Vanjoki 14 Vihtijoki 1 Vihtijoki 4 Saavajoki Vanjoki 11 Vanjoki 12 Vanjoki 13 Vanjoki 14 Kuva 13. Vihtijoen, Saavajoen ja Vanjoen kemiallisen hapenkulutuksen ja veden värin keskiarvopitoisuudet vuosina Bakteerimäärien mittaaminen jätevesi- tai hajakuormituksen vaikutusalueilla perustuu olettamukseen, että ns. indikaattoribakteerien läsnäolo osoittaa lisääntynyttä vaaraa sille, että vesi sisältää taudinaiheuttajia. Jokihavaintopaikkojen tutkimusohjelmaan on kuulunut ulosteperäisten kolibakteerien mittaaminen. Jaksolla jokien bakteerimäärät ovat Vanjoen ylintä havaintopaikkaa lukuun ottamatta olleet maksimissaan satoja tai yli tuhat (taulukko 6). Tilanne on kuitenkin parantunut vuoden 2002 jälkeen erityisesti Vanjoessa, kun Karkkilan puhdistamon toimintaa tehostettiin (kuva 14) Ulosteperäiset kolibakteerit pmy/100 ml Vihtijoki 4 Vanjoki Kuva 14. Vihtijoen ja Vanjoen alimpien havaintopaikkojen (4 ja 14) ulosteperäisten kolibakteerien pitoisuudet jaksolla Kuva 15. Sekä Vihtijoen että Vanjoen vesi nousee suurimpien tulvien aikaan pelloille, joilta huuhtoutuu kiitoaineita ja ravinteita veteen. Vanjoki huhtikuussa Kuva: LUVY (Arto Muttilainen). 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/2015
23 3.2.2 Pohjaeläimet Vanjoki laskee Hiidenveden Kiihkelyksenselän Kuninkaanlahteen ja Vihtijoki Hiidenveden Kirkkojärveen. Molemmat joet ovat tyypiltään keskikokoisia savimaiden jokia (KSa). Jokien tilaa tarkkaillaan nopean virtaaman alueilta kuten koskialueilta otettujen pohjaeläinnäytteiden avulla. Vanjoen ja Vihtijoen pohjaeläimistössä esiintyi muutamia harvinaisina ja harvalukuisina pidettyjä lajeja kuten sudenkorentoihin kuuluva kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia), koskikorentoihin (Plecoptera) kuuluvat täpläkirjokorri (Diura nanseni), raitakalvaskorri (Siphonoperla burmeisteri), kurokorri (Protonemura meyeri), sekä vesiperhosiin (Trichoptera) kuuluva juovaharjakas (Chimarra marginata). Juovaharjakasta tavataan vain muutamissa paikoissa eteläisessä Suomessa. Vanjoelta ja Vihtijoelta tavatuista koskikorennoista useimmat ovat ympäristönsä suhteen melko vaateliaita lajeja. Molempien jokien koskikorentolajisto oli monipuolinen, mutta erityisesti Vihtijoen koskien koskikorentolajisto oli lisäksi runsas ja uusmaalaisittain poikkeuksellisen monimuotoinen. Vihtijoen alemmalla tutkimusalueella Saukoinkoskella (Vih 2) havaittiin 8 eri koskikorentolajia, joka on sama määrä kuin vuonna Karkkilan jätevedenpuhdistamo purkaa puhdistetut jätevedet Vanjokeen Pitkälänkosken alapuoliselle jokiosuudelle. Pohjaeläimistötutkimukset suoritetaan puhdistamon yläpuolisella Pitkälänkoskella (Vanjoki Pitkälänkoski Van 1 vertailu) ja kolmella puhdistamon alapuolisella virtapaikalla/koskella (Vanjoki, puhdistamokoski Van 2, Vanjoki, Maijalankoski Van 3 ja Vanjoki, Kittiskoski Van 4). Vanjoen pohjaeläinnäytteet otetaan ns. potkuhaavilla uoman pohjaa haavin edestä potkimalla, jolloin veden virtaus kuljettaa pohjamateriaalin eläimineen haaviin. Menetelmä on semikvantitatiivinen, ja sillä pyritään saamaan kuva alueella esiintyvästä lajistosta ja lajien runsaussuhteista. Näytteenotossa seurattiin ympäristönhallinnon esittämiä uusimpia ohjeita (Meissner ym. 2013). Jokaiselta havaintokoskelta otettiin 5 potkuhaavinäytettä. Potkuhaavinäytteet otti vesistötutkija Aki Mettinen. Jokien pohjaeläimistön tutkimusalueet esitetään karttaliitteessä 3.1. Erityshuomiota tarvitsee Vihtijoelta ja Vanjoelta tavattu kirjojokikorento (kuva 16). Kirjojokikorento on suurin jokikorentomme ja rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Laji sisältyy luontodirektiivin IV(a)-liitteeseen, jonka lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Lisäksi laji on myös luontodirektiivin II-liitteen laji, jolle tulee osoittaa erityisten suojelutoimien alueita. Lajin esiintyminen Suomessa on paikoittaista ja laikuttaista lähinnä sopivien biotooppien puutteen takia. Tyypillisiä biotooppeja ovat virtaavat vesistöt, erityisesti pienet ja vähän isommat hiekka- ja sorapohjaiset joet ja virrat. Toisinaan lajia esiintyy myös savipohjaisten jokien äärellä. Vanjoessa kirjojokikorentoa tavattiin vain Karkkilan puhdistamon alapuoleisessa Van 2 virtapaikassa, jossa vesisyvyys on suurehko ja pohjalla soraa sekä pikkukivikkoa. Vanjokea yleisemmin laji näyttäisi esiintyvän Vihtijoella, josta sitä tavattiin molemmilta tutkitulta koskialueilta. Kirjojokikorentojen lajimääritykset varmistettiin sudenkorentoasiantuntija Petro Pynnöseltä. Kuva 16. Ophiogomphus cecilia -kirjojokikorento, Vanjoella ja Vihtijoella esiintyvä luonnonsuojelulailla rauhoitettu EU:n luontodirektiivin II-liitteen laji. Kuva: LUVY (Aki Mettinen). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 261/
HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset
LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotHiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus
Tilaisuuden avaus Hiidenvesi-ilta 29.1.2013 OHJELMA Jaana Pönni, toiminnanjohtaja, Luvy ry Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset Sanna Helttunen, hankesuunnittelija, Hiidenveden kunnostus, Luvy ry
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU
22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin
LisätiedotHiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013
Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013 Eeva Ranta Marja Valtonen Sanna Helttunen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 251/2014 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotHiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2016
Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Eeva Ranta Marja Valtonen Ekaterina Ikonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 274/217 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotHiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015
Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 215 Eeva Ranta, Marja Valtonen, Ekaterina Ikonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 265/216 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotHiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012
Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012 Eeva Ranta Sanna Helttunen Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 241/2013 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotHiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011
Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011 Eeva Ranta Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 232/2012 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotMitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry
Mitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry Esityksen sisältö 1. Hiidenvettä tutkitaan 2. Pohjaeläimet pohjan tilan
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2017
Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2017 Eeva Ranta Marja Valtonen Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 284/2018 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2009
Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 29 Eeva Ranta ja Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 21/21 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotHiidenveden pistekuormittajien pohjaeläintutkimukset vuosina 2004-2010
Hiidenveden pistekuormittajien pohjaeläintutkimukset vuosina 2004-200 Aki Mettinen Katriina Könönen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 24/20 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotMaatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotHiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta
Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 27 21 Eeva Ranta, Marja Valtonen, Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 221/211
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotVihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025
9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotHiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008
Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 28 Eeva Ranta, Ossi Jokinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 191/29 LÄNSI-UUDENMAAN VESI
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotVARIKKAAN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI
VARIKKAAN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI UIMAVESIPROFIILI VARIKKAAN UIMARANTA 2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS ANU SUONPÄÄ
Seurantatarvekartoitus HIIDENVEDEN KUNNOSTUS ANU SUONPÄÄ SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 4 2 HIIDENVEDEN VALUMA-ALUEEN JA HIIDENVEDEN TILA... 5 2.1 VANJOEN VALUMA-ALUE... 5 2.2 VIHTIJOEN VALUMA-ALUE... 5 2.3 HIIDENVEDEN
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotAnu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä
Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotSammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014
7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet
LisätiedotKARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013
LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään
LisätiedotVihdin jätevesihuollon vaihtoehtojen YVA - Vesistövaikutukset Karjaanjoen vesistössä
Vihdin jätevesihuollon vaihtoehtojen YVA - Vesistövaikutukset Karjaanjoen vesistössä Vihdin kunta, Vihdin Vesi Eeva Ranta Anu Suonpää Sanna Helttunen Tutkimusraportti 462/214 Laatija: Eeva Ranta, Anu Suonpää,
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA
Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotLittoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta
1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen
LisätiedotKolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA
PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
Lisätiedot1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Joroisten Kunta, Lentoasemantie 130, Joroinen
UIMAVESIPROFIILI KOLPAN UIMARANTA JOROINEN 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Joroisten Kunta, Lentoasemantie 130, 79600 Joroinen 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013
25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotVihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016
28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotUIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013
UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotVihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu
27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotLOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista
LUVY/004 19.3.2014 LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista Lohjanjärven pistekuormittajien osalta tarkkailu perustuu oheisessa taulukossa esitettyihin lupavelvoitteisiin:
LisätiedotTIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta
TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotHaukkalammen veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotMusta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
Lisätiedot