Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläinseuranta vuosina

Transkriptio

1 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläinseuranta vuosina Aki Mettinen, Anu Suonpää, Katriina Könönen ja Vesa Saarikari Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 188/2010

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 188/2010 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläinseuranta vuosina Aki Mettinen, Anu Suonpää, Katriina Könönen ja Vesa Saarikari Lohja 2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 188/2010 Valokuva: Hydropsyche saxonica , Aki Mettinen Julkaisu on saatavana myös internetistä: Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2010 ISBN ISBN (nid.) ISBN ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto Tarkkailualue Virtavesihavaintoalueet Risubackajoki (RJK 1- RJK 3) Kivikoskenpuro (KIK 1 ja KIK 2) Kirkkojoen kosket (LEK ja KÅK) Siuntionjoen pääuoman kosket (KVK, SBK) ja Palokoski (PJK) Virtavesien suvantoalueet (RJS ja KÅS) Järvialueet Siuntionjoen vesistön luontoarvo Alueen kuormitus sääolot ja virtaama menetelmät Näytteenotto Virtavesihavaintoalueet Järvialueet ja virtavesien suvantoalueet Määritys Näytteiden analysointi Suku- ja lajikohtainen tarkastelu Taksoni- ja yksilömäärät Virtavesien kosket, jokityypille ominaiset EPT-heimot Virtavesien suvantoalueet, RI Järvien syvänteiden tila, BQI- ja CI-indeksi tulokset Virtavesihavaintoalueet Risubackajoki Kivikoskenpuro Kirkkojoen Lempaankoski ja Munksinkoski Siuntionjoen Kvarnbynkoski, Sjundbynkoski ja Palokoski Koskialueiden EPT-heimot Suvantoalueet RJS ja KÅS Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Järvialueet Björnträsk... 29

6 6.2.2 Tjusträsk Vikträsk Järvien BQI- ja CI-indeksi tulosten tarkastelu Taksonimäärät ja harvinaiset lajit Pohjaeläimet taimenen ravintona Siuntionjoen vesistöalueella Latvapurojen ja isompien koskien tilavertailua Tyyppiominaiset EPT-heimot ja vesistön ekologinen tila Tutkimuksen jatkaminen...37 Kirjallisuuslähteet...38 LIITTEET...41 Liite 1. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun alue ja pohjaeläinhavaintopaikat...43 Liite 2. Siuntionjoen vesistön ylä- ja keskiosa sekä Risubackajoen (RJK) alue...44 Liite 3. Siuntionjoen vesistön Kivikoskenpuron-Lempaanjoen-Kirkkojoen alue...45 Liite 4. Siuntionjoen vesistön alaosa...46 Liite 5. Määrityskirjallisuus...47 Liite 6. Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Liite 7. Siuntionjoen vesistön suvantohavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Liite 8. Siuntionjoen vesistön järvihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Kuvailulehti...87

7 1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on Siuntionjoen pistekuormittajien toimeksiannosta toteuttanut vuodesta 1978 alkaen Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailua, johon kuuluu osana pohjaeläinseuranta. Yhteistarkkailuvelvollisia ovat Vihdin vesihuoltolaitos (Nummelan puhdistamo), Rosk n Roll Oy Ab (Munkkaan jätekeskus), Top Hotels Oy (Kokoushotelli Elohovi) ja Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy. Lisäksi vapaaehtoisina tarkkailijoina ovat mukana Lohjan kaupunki sekä Vihdin, Siuntion ja Kirkkonummen kunnat. Yhteistarkkailuohjelma on vuodelta 2001 ja se on Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymä (hyväksymiskirje , Dnro 0196Y ). Tarkkailuvelvollisten lupapäätökset esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Siuntion vesistön yhteistarkkailun pistekuormittajat ja niiden toimintaa koskevat lupapäätökset. Pistekuormittaja Lupapäätös Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo LSVO n:o 36/1989/1, VYO n:o 89/94, Rosk n Roll Oy Ab, Munkkaan jätekeskus LSYLV n:o 88/2000/1, YS Y UYK UUS-2004-Y Niska & Nyyssönen Oy YS 436 UUS-2002-Y , Ratametsän maankaatopaikka UUS-2008-Y , Muijalan teollisuuskaatopaikka UUS-2006-Y , Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy UUS, No YS 1004, Dnro 0196Y (Kiinteistö Oy Aktiivi, Aktiivi-instituutti,Evitskog) Top Hotels Oy, Kokoushotelli Elohovi LSVO n:o 97/1976 A, (luvat: Elämäntapaliitto ry, Hotelli Elohovi) (uusi ympäristölupahakemus jätetty ) Vesistöjen ekologinen luokitus ja vesistön tilaa koskevat tavoitteet edellyttävät biologisia seurantatuloksia fysikaalis-kemiallisten seurantatulosten lisäksi. Makroskooppiset, paljain silmin havaittavat pohjaeläimet ovat yksi käytetyimmistä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toteutuksessa seurattavista biologisista muuttujista. Pohjaeläimistöllä on suuri merkitys vesistöjen ravintoverkoissa, joten tutkimustuloksista voi olla hyötyä laajemmin esim. tutkittaessa vesistöjen kalakantaa ja pohjaeläimiä kalojen ravintona sekä tehtäessä yleisiä luonnon monimuotoisuuden kartoituksia. Pohjaeläimistö käsittää lukuisia lajeja eri eläinryhmistä. Suurin osa on hyönteisiä jotka viettävät valtaosan elinkierrostaan toukkavaiheena vedessä. Muutokset pohjaeläimistössä kertovat eliöstön vasteesta ympäristöolosuhteiden muutokselle, esimerkiksi kuormituksen lisääntyessä. Pohjaeläinseurannassa keskitytään ns. indikaattorilajeihin eli lajeihin, jotka ovat yleisiä ja selvimmin reagoivat ympäristönmuutoksiin sekä uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymiseen. Virtaavien vesien tilan seurannassa pääpaino on koskipaikkojen eliöstössä (Kantola ym. 2001). Erityistä huomiota kiinnitetään herkkiä lajeja sisältävien hyönteisryhmien toukkiin (nymfeihin), kuten päivänkorentoihin koskikorentoihin ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010 5

8 vesiperhosiin Muita yleisiä virtavesien eläinryhmiä ovat surviaissääsken toukat, äyriäiset, simpukat, kotilot ja harvasukamadot. Samoja eläinryhmiä tavataan myös järvissä. Usein vaihtelut virtavesien pohjaeläimistössä ovat luonnostaankin suuria. Tärkeätä on huomioida havaintopaikkojen eroavaisuudet mm. pohjan rakenteessa, levien ja vesikasvillisuuden määrässä sekä laadussa, veden virtausnopeudessa, koko havaintoalueen (jokiosuuden) koossa ja sijainnissa vesistöalueella. Näistä tekijöistä johtuen pohjaeläimistö vaihtelee saman joen eri osissa ja myös eri jokien välillä (mm. Nyman ym. 1986, Wright ym. 1984, Cummins 1979 ja Vannote ym. 1980). Tässä raportissa esitetään Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläintulokset vuosilta Vuodet 2003, 2006 ja 2009 olivat laajoja tutkimusvuosia, jolloin näytteitä otettiin kymmeneltä vaihtelevan kokoiselta virtahavaintoalueelta (koskista), kahdelta virtavesien suvantoalueelta sekä kolmelta keskeiseltä järveltä eli Björnträskistä, Tjusträskistä ja Vikträskistä. Virtahavaintoalueiden vertailualueena toimii Palojärvestä laskeva Palokoski (PJK), jonka pohjaeläimistöä seurataan vuosittain. Myös voimakkaimmin pistekuormitetulta Risubackajoelta otetaan vuosittain pohjaeläinnäytteitä joen alaosan suvannosta (RJS) (taulukko 2, liitteet 1 ja 2). Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläintutkimustuloksia on julkaistu 1970-luvun lopulta lähtien. Vuosien 2003 ja 2006 tuloksia on osittain esitelty aikaisemmissa yhteistarkkailujulkaisuissa (Mettinen 2005 ja Mettinen 2007). Tämän raportin laatimiseen ovat osallistuneet tutkijat Aki Mettinen, Anu Suonpää, Katriina Könönen ja Vesa Saarikari. Taulukko 2. Siuntionjoen vesistön pohjaeläinnäytteenotto eri havaintoalueilla vuosina havaintopaikka Kosket Kivikoskenpuro (KIK1-2) x x x Lempaankoski (LEK) x x x Kirkkojoen Munksinkoski (KÅK) x x x Risubackajoki (RJK 1-3) x x x Kvarnbynkoski (KVK) x x x Sjundbynkoski (SBK) x x x Palojoen Palokoski (PJK) x x x x x x x x x Suvannot Kirkkojoen suvanto (KÅS) x x x Risubackajoen suvanto (RJS) x x x x x x x x x Järvet Björnträsk x x x Tjusträsk x x x Vikträsk x x x 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

9 2 Tarkkailualue Siuntionjoen vesistöalue rajoittuu luoteisosasta Lohjanharjun pohjavesialueeseen, länsipuolella sijaitsee Karjaanjoen vesistöalue ja itäpuolella Suomenlahteen laskevien pienten jokien ja purojen alue. Siuntionjoen vesistön valuma-alueen kokonaispinta-ala on noin 480 km², josta järviä on 5,3 % (Siuntionjokineuvottelukunta 1989). Siuntionjoen vesistö jakautuu kahteen selvästi erilaiseen alueeseen läntiseen Kirkkojoen haaraan ja Siuntionjoen pääuomaan. Usein erotetaan vielä Kirkkojoen haarasta lähtien Siuntionjoen pääuoman alajuoksu omaksi alueekseen. Siuntion pääuomassa on enemmän järviä kuin Kirkkojoen alueella, jonka valuma-alue on pääosin peltoa (tarkkailualue, liite 1). Kuva 1. Siuntionjoen vesistön alueellisia eroja. Yllä Kivikosken latvapuron (KIK2) pohjaeläinten havaintoalue ( , Aki Mettinen). Alla Siuntionjoen pääuoman Kvarnbynkosken (KVK) alue ( , Aki Mettinen). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010 7

10 2.1 Virtavesihavaintoalueet Risubackajoki (RJK 1- RJK 3) Siuntionjoen pääuoman kesivaiheilla sijaitsee vesistön keskusjärvi Björnträsk, johon pohjoisesta laskee Risubackajoki. Risubackajoki alkaa Lohjanharjun kupeesta ja varsinkin sen latvaosat koostuvat pintavalumavesien lisäksi pohjavesistä. Risubackajoen latvapurot ovat kapeita virratessaan metsäisten alueiden läpi ja pohja on monin paikoin kivikkoista, soraista ja melko luonnonmukaista. Peltoalueilla uoma muuttuu ojitettuna leveämmäksi ja sisältää runsaasti saviainesta, liejua sekä hienoa ja karkeaa detritusta. Risubackajoen itäisessä haarassa vesi on latvoiltaan pääosin Nummelan puhdistamolla käsiteltyä jätevettä ensimmäiseen pohjaeläimistön havaintoalueeseen RJK 2 asti. RJK 2 havaintoalue jakaantuu ns. vanhan Turuntien molemmille puolille. Risubackajoen läntinen haara alkaa Arvolanojalta ja muuttuu myöhemmin Turun-Helsingin moottoritien alituksen jälkeen Risubackajoen latvahaaraksi. RJK 3 sijaitsee tämän haaran metsäisen osuuden keskellä. Alin "koski" RJK 1 sijaitsee molempien näiden haarapurojen sekä pohjoisesta laskevan Mäyräojan jälkeen pensastoisen luomuviljelysalueen peltouomassa (liite 2, Risubackajoen osa-alue) Kivikoskenpuro (KIK 1 ja KIK 2) Kivikoskenpuro sijaitsee Siuntionjoen pääuomaan liittyvän suurimman jokihaaran Kirkkojoen latvoilla. Kivikoskenpuron ylimmällä osuudella pohjaeläinten virtahavaintoalueella (KIK 1) uoma sijaitsee pellonreunassa ja pohjan laatu on saviliejupitoista hiekkaa, jossa on kariketta paikoitellen runsaasti. Pohja poikkeaa fyysisesti luonnontilaisesta huomattavasti, mutta ojaa reunustava pajukko ja muu piennarkasvillisuus tuo karikkeiden myötä vaihtelua pohjan laatuun. Kivikoskenpuron puoliväliin liittyy Munkkaan Jätekeskuksen alueen laskuojan vedet. Jätekeskuksen alapuolella Kivikoskenpurossa (KIK 2) pohja on lyhyellä matkalla edellistä aluetta kovempaa suuremmasta virtausnopeudesta johtuen. Alueen alaosassa vallitsee komea kallioköngäs ja ylempänä kivisorapohja. Alueen yläosassa pohja myös pehmenee ja siinä on enemmän kariketta sekä liejua. Havaintoalueella sijaitsee maantiesilta, joka uusittiin vuonna 2005 eli ennen vuoden 2006 näytteenottoa. Uuden sillan myötä pohja-aines muuttui laadultaan tasaisemmaksi ja kovemmaksi pikkukivikko-sorapohjaksi. Tällä uudistuksella on voinut olla vaikutusta alueen pohjaeläimistöön. Ylempi havaintoalue (KIK 1) sijaitsee avoimessa peltomaastossa, mutta alemmalla havaintoalueella (KIK 2) varjoa luovaa puustoa on jonkin verran. Laajat peltomaat, ja KIK 2 osalta myös hevoslaitumet, muodostavat näiden havaintoalueiden välittömän lähiympäristön (liite 3, Kivikoskenpuron-Lempaanjoen-Kirkkojoen alue) Kirkkojoen kosket (LEK ja KÅK) Kivikoskenpurosta noin kolme kilometriä alaspäin Lempaanjoeksi muuttuva uoma kulkee peltojen keskellä, minkä jälkeen veden virtaus voimistuu kohtuullisen luonnonmukaisen Lempaan- 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

11 kosken (LEK) rehevän ja varjoisan lehtosuojelumetsän alueella. Suhteellisen leveässä koskessa on ongelmana usein veden vähyys, jolla voi olla vaikutusta pohjaeläimistöön. Havaintoalueeseen sisältyy vain pieni osa kosken yläosasta, jossa pohja on soraista kivikkoa, sekä koskenniska, jossa pohjalla on lisäksi detrituspitoista hiekkaa. Lempaankoskesta noin 4,5 kilometriä pääasiassa peltoalueiden läpi virratessaan joki muodostaa seuraavan havaintokosken Munksinkosken (KÅK) eli Bäcksin patokosken. Vanha myllypato jakaa kosken padon ylä- ja alapuoliseen osaan. Pato, joka on rakennettu osittain luonnonkallion päälle, muodostaa täydellisen nousuesteen (3 m korkea) vaelluskaloille. Pohja on padon yläpuolelta voimakkaasti ihmisen muokkaamaa sammalpeitteisen kivikon ja pienten lohkareiden peittämää sorapohjaa, padon alapuolinen alue on monimuotoisempi ja luonnonmukaisemman näköinen (liite 3, Kivikoskenpuron-Lempaanjoen- Kirkkojoen alue) Siuntionjoen pääuoman kosket (KVK, SBK) ja Palokoski (PJK) Kvarnbynkoski (KVK) on Siuntionjoen pääuoman keskiosan koski, joka sijaitsee Risubackajoen ja sen alapuolisen Björnträskin alapuolella. Pohjaeläinten havaintoalue koskessa sijaitsee ns. Sågarsforsin vanhan myllyn ja pienvoimalaitoksen padon ja sen muodostaman patoaltaan alapuolella. Ennen patoa ja patoallasta uomaa on voimakkaasti ruopattu ja suoristettu 1980-luvulla. KVK on puolivarjoinen, pääasiassa kivikko-sorapohjainen ja monimuotoinen koskialue (liite 2, Siuntionjoen vesistön yläosa). Vuoden 2007 lopulla Sågarsforsissa toteutettiin kalataloudellinen kunnostushanke Uudenmaan ympäristökeskuksen, TE-keskuksen ja koskialueen pienvoimalan uuden omistajan Siuntion Koskitaimen Oy:n kanssa. Paikalla ollut myllyn ja pienvoimalan pato purettiin luonnonmukaiseen korkeuteen (paikalle jäi 3-4 m korkea kalliopaasi) ja patoaltaan viereiseen, perimätietojen mukaan alkuperäiseen, pitkään kuivana olleeseen koskiuomaan, rakennettiin kalojen ohitusuoma. Suunnitelmissa on kotiuttaa alkuperäinen meritaimen koskeen. Kunnostusalueen alapuolella tiedetään olevan EU-direktiivin mukaan uhanalaiseksi ja suojeltavaksi luokiteltua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus, Valovirta, l. suull. tiedonanto), minkä elinympäristön turvaamisen vaatimus sisältyi Sågarsinkosken kalataloudelliseen kunnostamiseen myönnettyyn ympäristölupaan. Kunnostustyö ei kohdistunut pohjaeläinpaikkoihin, mutta kiintoainesta muodostui kaivuutyön aikana selvästi. Kiintoaineen määrä palautui kuitenkin normaalille tasolle töiden päätyttyä. Siuntionjoen pääuoman alaosassa Tjusträsk ja Vikträsk järvien välisellä jokijaksolla sijaitsee Sjundbynkoski. Sjundbynkoskessa on mylly, joka kunnostettiin uudestaan voimalaitoskäyttöön vuonna 1998 ja sen myötä osa vedestä ohjataan kanavassa turbiinien kautta voimalaitokselle. Voimalaitoskäytön ulkopuolelle jäänyt Sjundbynkosken havaintoalue (SBK) on ajoittain vähävetinen ja jo ennen voimalan uudelleen käyttöä vähäsateisina kesinä ja syksyinä koski on ollut ajoittain nousueste virtahakuisille kaloille. Koski on melko avonainen ja pohja on suuremmaksi osaksi kalliota, lohkare-kivikkoa ja soraa (liite 4, Siuntionjoen vesistön alaosa). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010 9

12 Koskipaikkojen vertailuhavaintoalue Palojoen Palokoski (PJK) sijaitsee Siuntionjoen pääuoman latvoilla vesistöalueen koillisosassa Palojärven alapuolella. Se on ollut mukana tarkkailussa vuodesta Koskea on aivan sen yläosasta (Palojärven luusuan alapuolelta) aiemmin perattu, mutta se on jälkiosaltaan noin 250 matkalta säilynyt luonnontilaisena. Palokoski on hyvin nopeavirtainen lohkare- ja kivikkopohjainen sekametsän varjostama kanjoni. Vähävetisinä kausina virtaama voi koskessa olla hyvin vähäistä. Kosken alapuolisen Palojoen veden fysikaalis-kemiallinen laatu on ollut selvästi muita virtavesien havaintoalueita parempi (liite 2, Siuntionjoen vesistön yläosa) Virtavesien suvantoalueet (RJS ja KÅS) Virtavesien rauhallisemmin virtaavista osista ns. suvannoista tutkittiin kaksi aluetta, joista toinen sijaitsee Kirkkojoen alaosassa Gårdskullan viljelysalueen keskellä (KÅS, liite 3, Kirkkojoen alue) ja toinen Risubackajoen alaosassa Niemenkyläntien sillan kohdalla juuri ennen Björnträskiä (RJS, liite 2 Risubackajoen alue). Suvantoalueilla pohja on pehmeää ja näytteenotossa käytettiin siksi kvantitatiivista Ekman-pohjakauhaa. 2.2 Järvialueet Pohjaeläinseurantaan kuuluvat Siuntionjoen pääuoman reittivesistöön liittyvät keski- ja alaosan tärkeimmät järvet Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk (liite 1, Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailualue). Näiden järvien lähivaluma-alueesta merkittävä osa on viljeltyä maatalousmaata. Järvet ovat pieniä ja matalia, minkä vuoksi vedenvaihtuminen on niissä nopeaa. Ne ovat kuitenkin reheviä ja pohjan happiongelmat niiden syvänteissä ovat yleisiä. Björnträsk on Siuntionjoen vesistöalueen järvistä kuormitetuin ja matalin, sen keskisyvyys on vain 2,2 m. Järveä on tutkittu ja kunnostettu erilaisin toimin ja järven suojeluun on perustettu aktiivisesti toimiva Karhujärven suojeluyhdistys ry (Mettinen 2009). Tjusträskin pinta-ala on puolet Björnträskin pinta-alasta, mutta järvi on syvempi. Tjusträskin maksimisyvyys on 9,0 m ja keskisyvyys 4,4 m. Yli 6,0 metrin syvyinen syvännealue käsittää noin 40 % järven pohjapinta-alasta (Hagman 2009). Vikträsk on Siuntion vesistöreitin alin ja syvin järvi (17,0 m, keskisyvyys 4,5 m), josta vesi laskee Pikkalanjoen kautta Pikkalanlahteen. Kaikista järvistä on laadittu kunnostussuunnitelma Siuntion kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen (Uudenmaan ely-keskuksen) yhteisenä hankkeena (Hagman 2008, 2009 ja 2010). 2.3 Siuntionjoen vesistön luontoarvo Siuntionjoen pääuomassa on useita maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita hitaasti virtaavilla suvantoalueilla ja koskipaikoilla. Osa koskialueista on koskikaran talvehtimisalueita ja taimenen lisääntymisalueita. Vesistöalueella esiintyy alkuperältään ilmeisesti vielä luonnonvarainen meritaimenkanta ja esim. Lempaanjoen-Kirkkojoen alueella purotaimenkanta on osoittautunut viimeisissä yhteistarkkailun kalataloustutkimuksissa hyvin elinvoimaiseksi (esim. Valjus 2009). Siuntionjoen arvokkaaseen ja suojeltavaan lajistoon kuuluu myös saukko. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

13 Risubackajoen alue on maisemallisesti ja kasvitieteellisesti arvokas (Siuntionjoen neuvottelukunta 1989). Siuntionjoen pääuoman alaosan alueet Pikkalanlahdelta Kvarnbynkoskelle-Sågarforsiin asti ja Lempaanjoen-Kirkkojoen haara kuuluvat Natura 2000 verkostoon. Ympäristöministeriö on myös esittänyt vesistöalueelle erityissuojelustatusta, koska alue on luonnontilaisimpana säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla (Uudenmaan ympäristökeskus 2002). 3 Alueen kuormitus Siuntionjoen sivu-uomissa vedenvirtaama on pienempi kuin pääuomassa. Vähäinen vesimäärä sivu-uomien latvoilla kuten Kirkkojoen Kivikoskenpurossa ja Risubackajoessa, herkistää nämä vesialueet kuormitukselle. Pääuoman alueella virtaamia tasaavat järvialtaat (mm. Palojärvi, Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk). Järvialtaat vastaanottavat sinne laskevan ja suoraan tulevan kuormituksen. Pääosa pistekuormituksesta kohdistuu Björnträskiin. Siuntionjoen vesistöä kuormittaa eniten hajakuormitus. Vesistöalue on maatalousvaltainen ja maaperä on monin paikoin savista ja huuhtoutumisherkkää. Maaneliökilometriä kohden eniten huuhtoutuu fosforia Kirkkojoen saviperäiseltä ja voimakkaasti hajakuormitetulta osavalumaalueelta ja typpeä Risubackajoen pistekuormitetulta osavaluma-alueelta. Risubackajoen keskivaiheille liittyvät pohjoisesta voimakkaasti maatalousvaltaisen Mäyräojan valuma-alueen vedet. Risubackajoen pääuomaan liittyvät lännestä Arvolanojan vedet, jonka alueella on melko laajoja viljelyalueita ja pienteollisuutta. Suoranaista pistekuormitusta ei tältä alueelta vesistöön tule, mutta sulfaatti- ja kromipitoisuudet ovat Arvolanojassa jonkin verran kohonneet. Siuntionjoen Pikkalanlahteen tuoma kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus on ollut suurimmaksi osaksi peräisin Kirkkojoen jokihaarasta. Koko Siuntionjoen vesistöalueeseen kohdistuvasta jätevesikuormituksesta suurin osa on peräisin Nummelan keskuspuhdistamolta. Sen osuus koko vesistöalueen jätevesikuormituksesta oli 96 % vuonna 2008 (Mettinen 2008). Vuosina Nummelan keskuspuhdistamon keskimääräinen jätevesikuormitus koko pistekuormituksesta oli 90 %, BHK7 kuormituksesta 66 %, typpikuormituksesta 94 % ja fosforikuormituksesta 86 %. Pistemäinen kuormitus kohdistuu pääasiassa herkimmille vesistöalueen latvoille Risubackajokeen ja Kirkkojoen Kivikoskenpuroon. Risubackajoen itäistä latvahaaraa ja siellä sijaitsevaa havaintopaikkaa (RJK2) kuormittaa Nummelan keskuspuhdistamo. Tämä latvahaara ei pääse latvaosistaankaan kuivumaan jätevesivirtaamasta johtuen. Alivirtaama on lähes aina vähintään 15 l/s ja vesi on muuta alueen vettä jonkin verran lämpimämpää. Vuodesta 2001 lähtien jätevesivirtaama on myös tasaantunut käyttöönotetun tasausaltaan ansiosta. Muijalan läntisessä haarassa maatalouden kuormitus on suhteessa suurempaa. Alueella sijaitsee ns. Ratamet- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

14 sän vanha allasalue ja vanha kaatopaikka-alue, jota maaurakoitsija Niska & Nyyssösen käyttää maantäyttöön ja risujen sekä kantojen murskaustoimintaan. Tällä alueella on myös muita toimijoita, joilla ei ole pintavesien seurantavelvoitetta. Kirkkojoen latvan Kivikoskenpuroa (KIK 2) kuormittavat maatalouden lisäksi Rosk n Roll Oy Ab:n Munkkaan Jätekeskuksen puhdistetut jätevedet. Laskuojassa, johon jätekeskuksen ja ympäröivän alueen vedet ensin laskevat, vedenlaatu on heikko sekä jätevesivaikutusta ilmentävä. Itse Kivikoskenpurossa näkyvät jätevesivaikutukset ovat olleet vähäisempiä. Kivikoskenpuro muuttuu alempana Lempaanjoeksi. Siuntion vesistön pistekuormittajat ja virtavesihavaintoalueet on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Siuntion vesistöalueen virtavesihavaintoalueet ja niiden kuormittajat. Havaintoalue lyhenne sijainti kuormittajat Kosket Kivikoskenpuro, Kirkkojoen latvaalue KIK1 (ent. KIK9) Lempaanjoen ylin virtapaikka Maatalous, haja-asutus Kivikoskenpuro, Kirkkojoen latvaalue Kirkkojoen keskialue, Lempaankoski Kirkkojoki, Munksinkoski (Störsby) Risubackajoen Mäyräoja Risubackajoen Nummelan puhdistamon laskuojan haara Risubackajoki (Arvolanoja) KIK2 (ent. KIK7) LEK alempi koski Lempaanjoen keskiosa KÅK Lempaanjoen alaosa, Kirkkojoen alempi koski RJK1 Risubackajoen alin koski, Siuntionjoen päähaara RJK2 Risubackajoen itäinen latvapuro RJK3 Risubackajoen läntinen latvapuro Kvarnbynkoski KVK Siuntionjoen päähaaran keskimmäinen koski Sjundbynkoski SBK Siuntionjoen päähaaran alin koski Palojoen Palokoski Suvannot Kirkkojoki, suvanto (Gårdskulla) Risubackajoki, alaosa PJK Siuntionjokeen Palojärvestä laskeva pohjoinen koskijakso Maatalous, Rosk`n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Maatalous, Rosk`n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Maatalous, haja-asutus Nummelan puhdistamo, maatalous Nummelan puhdistamo, maatalous, haja-asutus Niska & Nyyssönen Oy, Ratametsä ja Muijalan teollisuuskaatopaikka, maatalous ym. Monikuormitteinen Monikuormitteinen Paras vedenlaatu, ns. vertailukoski KÅS Kirkkojoen alaosa Maatalous (haja-asutus) RJS Niemenkylän silta (Björnträskin yläp.) Nummelan puhdistamo, maatalous, haja-asutus 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

15 4 sääolot ja virtaama Virtaaman vaihteluiden vaikutus Siuntionjoen vesistöön on hyvin suuri, koska vesistössä on vain vähän järviä tasaamassa virtaaman vaihteluita. Siuntionjoen vesistöalueen latvoilla seurataan Palojärveen laskevan Palojärvenkosken virtaamaa (kuva 2). Virtaamat ovat Siuntionjoen vesistöalueella vaihdelleet suuresti eri kuukausina ja vuosina (Mettinen 2009 sekä ks. kuva 3). Se on vaikuttanut kiintoaineen huuhtoutumiseen valuma-alueelta vesistöön. Ennen kasvukautta ja sen aikana tapahtuva ravinnekuorma lisää rehevöitymisen riskiä. Ravinteiden lisäksi rehevöitymiseen vaikuttavat sääolot; tuulet, lämpötila ja valo. Järvissä ne vaikuttavat myös veden kerrostumiseen. Veden ollessa lämpötilakerrostunutta pohjalle päätyvän orgaanisen aineen hajotus voi johtaa pohjan hapettomuuteen, kun pinnanläheinen hapekas vesi ei pääse sekoittumaan alusveteen. Happipitoisuuden vähetessä pohjalla, pohjaeläimet vähenevät ja vain niukkoihin happipitoisuuksiin sopeutuneet lajit menestyvät. Vuodet olivat kuivia, mistä johtuen varsinkin pienissä puroissa oli vähän vettä. Vuonna 2003 virtaama oli tarkastelujakson pienin ja vuonna 2004 suurin, runsaiden loppukesän ja syksyn sateiden aiheuttamien tulvien vuoksi. Vuosina 2005, 2007 ja 2008 alku- ja loppuvuonna virtaamat ovat olleet suuria, jolloin myös kiintoainesta on jäätymättömistä maan pintakerroksista huuhtoutunut veteen. Vuosina 2006 ja 2008 loppuvuonna virtaama on ollut suurempi lauhan joulukuun vuoksi. Lämpimämpien talvien myötä 2000-luvulla kevään tulvahuipun lisäksi joulu-tammikuussa on alkanut esiintyä tulvia. Kuivimpana aikana kesä-heinäkuussa virtaama on yleensä ollut alhaisin (Mettinen 2009). Palojärveen laskevan Palojärvenkosken virtaamatiedot vuosina on esitetty kuvassa 2 (lähde: OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu ). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

16 VIRTAAMAT PALOJÄRVENKOSKELLA ,0 14,0 12,0 10,0 m3/s 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Palojärveen laskevan Palojärvenkosken virtaamatiedot kuukausikeskiarvoina vuosina (lähde: OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu ). 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

17 Kuva 3. Sjundbynkosken (SBK) veden määrän- ja korkeuden vaihtelua eri vuosina. Yllä runsaampi virtaama ja alla hitaampi virtaama Kuvat on otettu pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä. (Aki Mettinen) 5 menetelmät 5.1 Näytteenotto Virtavesihavaintoalueet Virtavesinäytteet on otettu syys-lokakuun aikana. Näytteenottimena oli kolmionmallinen potkuhaavi eli käsihaavi, jonka haaviosan alareunan leveys oli 29 cm ja sivujen 26 cm. Näytteenotossa on noudatettu pääosin standardoitua menetelmää SFS 5077 (Suomen standardoimisliitto 1989a). Virtavesien potkuhaavinäytteet, ovat kvalitatiivisia tai korkeintaan semikvantitatiivisia. Jokaiselta koskialueelta pyrittiin löytämään kolme havaintopaikkaa (= 3 näytettä), jotka edustavat mahdollisimman hyvin kolmea eri pohjanlaatutyyppiä: 1. kivikko, jossa kova virtaus, 2. pikkukivikko (sorapohja), jossa keskikova virtaus ja 3. hieman pehmeämpi pohja, esim. kosken Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

18 niska, jossa hidas virtaus ja detritusta eli hienojakoista hajonnutta orgaanista ainesta on enemmän. Tätä näytteenottostrategiaa on noudatettu Siuntionjoen vesistön tarkkailussa koko luvun ja se vastaa suurelta osin ympäristöhallinnon uusimpia ohjeita (Vuori ym. 2009). Kaikilta alueilta ei jokaista pohjatyyppiä ollut löydettävissä. Kuva 4. Pohjaeläinnäytteenottoa kivikkopohjaisella Risubackajoella (RJK3). Kuvassa näytteenottovälineistöä, käsihaavi ja ämpäriseula. ( , Aki Mettinen) Näytteet otettiin potkimalla pohjaa näytepaikan yläpuolelta 30 sekunnin ajan, jolloin irtain materiaali kulkeutui haavin pussiin (silmäverkon koko 0,5 mm). Havaintopaikalla, jossa virtaus on ollut liian hidas potkuhaavin standardinmukaiseen käyttöön, näytteet otettiin suoraan pohjan pintaosaa haavimalla noin 0,5 metrin matkalta, jonka lisäksi haavittiin pohjasta potkien irrotettua materiaalia noin 15 sekunnin ajan. Tämä menetelmä poikkeaa osin standardoidusta menetelmästä, mutta antaa edustavamman kuvan paikan pohjaeläimistöstä, koska mukaan saadaan pohjasedimentissä syvemmällä eläviä lajeja (Mettinen 2002). Näytteenoton yhteydessä on kirjattu tietoja pohjanlaadusta ja veden virtausnopeudesta. Vuoden 2003 jälkeen on tietojen kirjauksen apuna käytetty ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän pohjaeläinosion (POHJE) maastolomakkeita. Havaintopaikat on myös valokuvattu, jotta ne on ollut helpompi tunnistaa seuraavilla näytteenottokerroilla. Näytteet on poimittu valkoiselta alustalta suurennuslamppua apuna käyttäen ja säilötty 70 % etanoliin Järvialueet ja virtavesien suvantoalueet Järvi- ja suvantoalueiden näytteet on otettu Ekman-noutimella, jonka näytepinta-ala on 250 cm². Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä on seurattu ympäristökeskuksen laatimaa ohjetta sekä Ekman-noutimen näytteenottostandardia SFS 5076 (Suomen standardisoimisliitto 1989b). 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

19 Järvillä havaintopaikkoja eli syvyyksiä oli kaksi (syvänne ja välisyvyys) ja suvantoalueilla oli yksi havaintopaikka. Jokaiselta havaintopaikalta nostettiin 3 rinnakkaisnäytettä, jotka käsiteltiin erikseen. Näytteet seulottiin 0,5 mm:n ämpäriseulalla ja säilöttiin kentällä 70 % etanoliin. Näytteet poimittiin valkoiselta alustalta suurennuslasivalaisinta apuna käyttäen. Poiminnassa on käytetty tehtävään koulutettua aputyövoimaa. 5.2 Määritys Määritystaso vaihteli lajiryhmittäin. Tärkeimmät eläinryhmät pyrittiin määrittämään lajitasolle, kuten päivänkorennot (Ephemeroptera), koskikorennot (Plecoptera) ja vesiperhoset (Trichoptera). Muut lajit määritettiin joko laji- tai sukutasolle. Määrityksessä on käytetty preparointimikroskooppia (10-90 kertaa suurentava). Määritysten varmistamiseksi tehtiin epäselvimmissä tapauksissa kestopreparaatteja, jolloin määritys on tehty tutkimusmikroskoopilla ( kertaa suurentava). Määrityksessä käytetyt kirjallisuusviitteet esitetään liitteessä 5. Pohjaeläinten määrityksestä vastasivat vesistötutkija Aki Mettinen (vuodet 2003 ja 2006 ja ) ja limnologi Katriina Könönen (koskinäytteet osaksi vuodelta 2003 ja kokonaan vuodelta 2006, sekä Palojoenkosken näytteet vuosina ja ). Vesistötutkija Vesa Saarikari Lounais-Suomen ympäristötutkimus Oy:stä määritti suvantonäytteet (RJS ja KÅS) vuosilta Määritetyt pohjaeläimet punnittiin eläinryhmittäin analyysivaa alla (tarkkuus ±0,001 g). Punnitus tehtiin imupaperikuivatuksen jälkeen ilman, että eläimiä liotettiin vedessä. Nilviäiset punnittiin kuorineen. Anodonta- ja Unio-simpukat huomioitiin yksilömäärissä, mutta ei biomassoissa, koska niiden suuri koko olisi vääristänyt kokonaisbiomassatuloksen. 5.3 Näytteiden analysointi Suku- ja lajikohtainen tarkastelu Yksityiskohtaisemman laji- ja sukutason tarkastelun avulla saadaan monipuolisempi kuva paikan ekosysteemistä, sillä eläinryhmät kuten heimot voivat sisältää hyvinkin erilaisia lajeja ympäristövaatimuksiltaan ja sopeutumiskyvyltään esim. ravinnon, happamuuden happipitoisuuden ja käyttäytymisen suhteen Taksoni- ja yksilömäärät Taksoni tarkoittaa määritettyä yksikköä; lajia tai lajiryhmää. Taksonien lukumäärää voidaan käyttää havaintopaikkojen vertailuun. Ympäristön tila on yleensä sitä parempi, mitä enemmän taksoneita näytteissä esiintyy. Lisäkuormituksen alkuvaiheessa taksonien määrä saattaa hetkellisesti kasvaa ravinteiden lisääntyessä, mutta kuormituksen edelleen kasvaessa lajisto yleensä köyhtyy. Ainoastaan rehevyyttä sietävät lajit menestyvät. Hyvin rehevissä vesistöissä, esim. jär- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

20 vien kohdalla, pohjaeläimistö koostuu enää hapettomuutta sietävistä lajeista, kuten tietyistä surviaissääskentoukista (Chironomidae) ja harvasukamadoista (Oligochaeta). Pitkään jatkunut hapettomuus, sekä rikin ja metaanin syntyminen, voivat johtaa makroskooppisten pohjaeläinten häviämiseen pohjalta. Taksonien lisäksi tarkastelussa otetaan huomioon yksilömäärät, jotka kertovat lajien runsaussuhteista ja sitä kautta elinympäristöjen monimuotoisuudesta Virtavesien kosket, jokityypille ominaiset EPT-heimot Biologisista muuttujista, joita käytetään ekologisen tilan arviointiin, valittiin laskennalliseen tarkasteluun jokityypille ominaisten EPT heimojen eli päivänkorentojen (Ephemeroptera), koskikorentojen (Plecoptera) ja vesiperhoslajien (Trichoptera) heimojen yhteislukumäärä. Siuntionjoen vesistö on tyypitetty keskisuureksi savisameaksi jokityypiksi, joka on valitettavasti biologisten laskennallisten muuttujien kannalta hieman ongelmallinen tyyppi. Savisameille virtavesille ei ole toistaiseksi pystytty luomaan omaa EPT-heimolistaa, mutta luokittelua varten neuvotaan käyttämään toistaiseksi vastaava turvemaan jokityypin EPT-heimolistaa (Vuori ym. 2009). Muuttuja kuvaa näiden tärkeiden taksonomisten ryhmien esiintymistä ja puuttumista tutkittujen koskialueiden pohjahabitaateilla. EPT-heimojen lukumäärän laskeminen on yksinkertainen ja nopea tapa arvioida havaintopaikan ekologista tilaa näyteaineiston perusteella. EPT-heimojen katsotaan olevan kaikkein herkimpiä elinympäristön heikentymiselle erityisesti koskioloissa. Vesistö on yleensä sitä karumpi, vähäkuormitteisempi ja monimuotoisempi mitä enemmän näitä heimoja koskialueilla esiintyy. Keskikokoisten savisameiden jokien tilaluokittelussa (keskikokoisten turvemaiden jokityypin EPT-heimot) heimojen lukumäärien luokkarajoiksi on määritelty E= erinomainen 10,5 heimoa, H= hyvä 8,4 heimoa, T= tyydyttävä 4,2 heimoa, V= välttävä 1,4 heimoa ja Hu= huono alle 1,4 heimoa (Vuori ym. 2009) Virtavesien suvantoalueet, RI Suvantoalueiden kvantitatiivisten Ekman-näytteiden eli Risubackajoen (RJS) ja Kirkkojoen (KÅS) analysoinnissa käytettiin apuna Paasivirran RI- joki-indeksiä (River-index, Paasivirta 1997), joka perustuu jokien hitaasti virtaavilla pehmeillä pohjilla esiintyvien surviaissääskien toukkien (Chironomidae) ja harvasukamatojen (Oligochaeta) suhteellisiin runsauksiin (taulukko 4). Indeksi on kehitelty järville tarkoitetusta vastaavasta CI-surviaissääski-indeksistä (ks. seuraava kpl 5.3.5) ja harvasukamatoindekseistä. Indeksin perusteella arvioidaan pohjan rehevyyttä (ravinteisuutta) 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

21 Taulukko 4. Harvasukasmatojen ja surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva bioindeksi RI (River index) jokien hitaasti virtaaville osille. Indeksi voi saada arvoja välillä 1-4 (hyvin rehevä - karu) (Paasivirta 1997). n i * k i RI = N n i = lajin i yksilömäärä k i = lajin i ekologinen kerroin N = indikaattorilajien kokonaisyksilömäärä Indikaattorilajit: Ekologinen Pohjan kerroin, k ravinteisuus Tanypus spp. 1 Hyvin rehevä Chironomus f.l. plumosus C. f.l. semireductus C. f.l. reductus Limnodrilus spp. 1,5 Tubifex tubifex Potamothrix hammoniensis Aulodrilus pluriseta Chironomus anthracinus 2 Rehevä C. f.l. fluviatilis C. f.l. thummi C. f.l. salinarius Einfeldia spp. Microchironomus tener Polypedilum nubeculosum Spirosperma ferox Monodiamesa bathyphila 3 Lievästi karu Lumbriculus variegatus Microtendipes spp. Polypedilum pullum Stictochironomus spp. Stylodrilus heringianus Diamesinae 4 Karu Orthocladiinae (paitsi Cricotopus ja Psectrocladius) Tanytarsini Järvien syvänteiden tila, BQI- ja CI-indeksi Pohjaeläimistä surviaissääsket ovat monimuotoinen lajiryhmä ja sisältävät monia kuormitukselle herkkiä ja kuormitusta sietäviä lajeja. Järvien pohjaeläinten tilaluokitteluun käytetään syvänteiden surviaissääksitoukkien esiintymiseen perustuvaa pohjanlaatuindeksiä BQI (Benthic Quality Index, Wiederholm 1980). Indeksissä seitsemän surviaissääskilajia on pisteytetty (1-5 asteikolla) niiden kuormituksen sietokyvyn perusteella (taulukko 5). Kuormitusta ja alhaisia happipitoisuuksia sietävät lajit saavat alhaisia pisteitä ja herkät vähän kuormitettua pohjaa ilmentävät lajit korkeita pistemääriä. Indeksi ilmaisee näiden lajien pisteytyksen keskiarvon painotettuna kyseisen lajin yksilömäärällä. Indeksiä arvioitaessa on huomioitava järven mataluus ja paikan edustavuus kuvaamaan koko järven syvänteiden pohjantilaa (Vuori ym. 2009). Järven pohjavyöhykkeeksi eli profundaaliksi luokitellaan pohja, jossa ei esiinny enää tuottavaa kasvillisuutta. BQI-indeksin luokiteltavaa järvisyvännettä vastaava vertailuarvo saadaan regressioyhtälöstä (taulukko 5). Havaintopaikan BQI-indeksin ja vertailuarvon tuloksesta vähennetään 1, joka on indeksin teoreettinen lähtöarvo eli tilanne jolloin vain yleisin surviaissääskilaji C. plumosus esiintyy. Luokkaraja kullekin havaintopaikalle saadaan järven keskisyvyyden perusteella lasketusta vertailuarvosta: E/H= 75 % vertailuarvosta, H/T =60 % vertailuarvosta, T/V = 30 % vertailuarvosta ja V/Hu = 10 % vertailuarvosta. (E/H= erinomainen/hyvä, H/T = hyvä/tyydyttävä, T/V = tyydyttävä/välttävä, V/Hu = välttävä/huono). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

22 BQI-indeksi kuvaa huonosti järvien tilaa, joissa surviaissääskentoukkalajeista yleisin C. plumosus on valtalajina ja toisaalta myös järvissä, jotka ovat matalia. Se antaa niissä näennäisen alhaisen tuloksen (Vuori ym. 2009). Sen vuoksi Siuntionjoen vesistön matalien järvien tilan tarkastelussa käytetään myös Paasivirran (2000) surviaissääski-indeksiä (CI- indeksiä). Se pohjautuu edellä esitettyyn BQI-indeksiin, mutta sisältää enemmän surviaissääskilajeja ja huomioi paremmin koko surviaissääskiyhteisön, jolloin mm. satunnaisesti esiintyvät lajit saavat vähemmän painoarvoa (Taulukko 6). Taulukko 5. BQI -indeksin laskukaavat ja lajien saamat pistearvot (Wiederholm 1983). 5 Laskukaava: BQI= ni * ki / N, i= 0 missä ki = indikaattorilajin kerroin ni = indikaattorilajin tiheys N = kaikkien indikaattorilajien yksilötiheys yhteensä Syvyystieto K = keskisyvyys Regressiomallin BQI:n indeksin arvo BQI = (1,53 + (0,178 x K))-1 Laji Pistearvo Heterotrissocladius subpilosus 5 Microspectra spp. 4 Paracladopelma spp. 4 Sergentia caracina 3 Stictoschironomus rosenschoeldi 3 Chironomus anthrachinus 2 Chironomus plumosus 1 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

23 Taulukko 6. Profundaalin surviaissääskien suhteelliseen runsauteen perustuva chironomidiindeksi (CI) (Paasivirta 2000). Laskukaava: CI = ni * ki / N, 5 i 0 missä ki = indikaattorilajin kerroin ni = indikaattorilajin tiheys N = kaikkien indikaattorilajien yksilötiheys yhteensä k i = 1 (hyvin rehevä, highly eutrophic) k i = 2 (rehevä, eutrophic) k i = 2,5 (lievästi rehevä, moderately eutrophic) k i = 3 (keskimääräinen, mesotrophic) k i = 4 (karu, oligotrophic) k i = 5 (hyvin karu, ultraoligotrophic) Tanypus spp Chironomus f.l. pl. plumosus Chironomus f.l. pl. semireductus Chironomus anthracinus Chironomus f.l. thummi Chironomus f.l. salinarius Einfeldia spp. Polypedilum nubeculosum Microchironomus tener Sergentia spp. Monodiamesa bathyphila Microtendipes sp. Polypedilum f.l. breviantennatum (pullum) Stictochironomus spp. Heterotrissocladius määri Heterotrissocladius grimshawi Heterotanytarsus apicalis Mesocricotopus thienemanni Paracladopelma nigritula (syn.obscura) Micropsectra spp. Heterotrissocladius subpilosus Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun näytteenottojen kaikki tulokset vuodesta 2003 lähtien on kirjattu ympäristöhallinnon Herttatietojärjestelmän pohjaeläinosioon (POHJE) ja ovat nähtävissä tulosten julkistamisen jälkeen OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelujärjestelmässä. 6 tulokset Siuntionjoen pohjaeläinaineistossa oli vuosien näytteissä yhteensä makroskooppista pohjaeläinyksilöä, joista yksilöä oli koskinäytteissä, 1216 suvantonäytteissä ja 3381 yksilöä järvinäytteissä. Aineistosta määritettiin yhteensä 153 eri pohjaeläintaksonia (lajia Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

24 tai vastaavaa laajempaa taksonomista ryhmää), joista suurin osa eli 140 taksonia esiintyi koskissa. Suvantoalueilla esiintyi 68 taksonia ja järvissä yhteensä 36 taksonia. Taksonien esiintymisrunsauden ero kuvasti myös luonnollisia eroja tutkittavien elinympäristöjen välillä, koskialueet ovat luonnostaan monilajisempia kuin suvanto- ja järvialueet (tutkituilla syvyyksillä). Yleisimpiä ja runsaslukuisimpia olivat hyönteisiin kuuluvat surviaissääskien toukat (Chironomidae), jotka esiintyivät runsaslajisina useimmilla tutkituista alueista. Pohjaeläimistö ilmensi paikoin hyvin selvää kuormitusvaikutusta ja pohjan rehevyyttä Siuntionjoen vesistön koskissa, suvantoalueilla ja järvissä. 6.1 Virtavesihavaintoalueet Koskialueilla tyypillisimpiä olivat vesiperhoset (Trichoptera), joiden yhteenlaskettu taksonimäärä oli 35. Muita tavallisimpia pohjaeläinryhmiä olivat surviaissääsket (Chironomidae), kovakuoriaiset (Coleoptera), äyriäiset (Crustacea), harvasukamadot (Oligochaeta) sekä nilviäisiin kuuluvat simpukat (Bivalvia) ja kotilot (Gastropoda). Pohjaeläimistön erityispiirteenä olivat äyriäisiin kuuluvat purokatkat (Gammarus pulex), joiden runsas esiintyminen Siuntionjoen vesistöalueen latvapuroissa on seurausta Lohjanharjun pohjavesivaikutuksesta. Koskihavaintoalueilla tavatut pohjaeläintaksonimäärät on esitetty kuvassa Risubackajoki Jätevesien kuormittava vaikutus oli selvästi nähtävissä Risubackajoella, missä pienessä latvapurossa (RJK2) pohjaeläintaksoneita oli vähiten ja pohjan sekä veden laadun suhteen vaativimmat taksonit puuttuivat. Alempana pistekuormitetussa Risubackajoen pelto-ojassa (RJK1), pohjaeläimistö oli jo hieman monimuotoisempaa, ilmentäen kuitenkin vielä selvästi rehevää pohjaa. Tähän pelto-ojaan kohdistuu pistekuormituksen lisäksi jo runsaasti hajakuormitusta. Risubackajoen läntisessä Muijalan haaran koskessa (RJK3) pohjaeläintaksoneita oli selvästi enemmän kuin muualla Risubackajoessa ja joukossa oli myös joitakin hieman vaateliaampia taksoneita. Pohjaeläimistö ilmensi Muijalan haarassakin rehevää pohjaa Kivikoskenpuro Kuormitusvaikutus oli ilmeinen myös Siuntionjoen vesistön toisella latvapuroalueella Kivikoskenpurossa Kirkkojoen latvoilla. Ylimmän virtavesialueen pelto-ojassa (KIK1) pohjaeläimistön kokonaistaksonimäärä oli hieman suurempi kuin Risubackajoen latvapuroissa. Alhainen yksilömäärä ilmensi voimakasta kuormitusta, joka on seurausta hajakuormitetusta rehevästä vedestä ja ihmisen muokkaamasta yksitoikkoisesta ojan pohjarakenteesta. Alempana Kivikoskenpurossa (KIK2), jonne myös Munkkaan jätekeskuksen vesiä ohjataan, pohjaeläimistö oli monipuolisempi, mutta ilmensi vielä kuormitusta ja rehevyyttä. Vuoden 2003 jälkeen pohjaeläimistö oli alemmalla Kivikoskenpuron havaintopaikalla monipuolistunut, mutta muutos johtuu todennäköisesti myös vuonna 2005 toteutetusta alueen siltakunnostuksesta, jonka yhteydessä virta- 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

25 paikan pohja-aines uudistettiin, puhtaalla sora-kivirakenteella. Sora-kivipohja virtapaikoissa on monille koskipohjaeläinlajille pehmeää pohjaa sopivampi elinympäristö. Pohjamateriaalin puhdistava vaikutus on ilmeisen väliaikainen, mikäli pohja pääsee uudelleen rehevöitymään ja liettymään valuma-alueelta tulevan kuormituksen myötä (kuva 5) Kirkkojoen Lempaankoski ja Munksinkoski Kivikoskenpuron jälkeisellä seuraavalla koskialueella Lempaankoskessa (LEK) tavattiin edellisiä latvavesien koskialueita huomattavasti monipuolisempi pohjaeläimistö. Kehitys Lempaankoskessa on ollut suotuisa, mikä on näkynyt taksonimäärien kohoamisena 2000-luvulla (Mettinen 2008). Lempaankoski on edelleen rehevä ja hajakuormitusvaikutus näkyvä, mutta koskialue tarjoaa nykytilassaan suhteellisen monipuolisesti habitaatteja pohjaeläimistölle. Lempaankoskessa esiintyy tutkituilla pohjaeläinpaikoilla suhteellisen vaateliaita pohjaeläinryhmiä, joiden esiintyminen kertoo paremmasta, vähemmän rehevästä ja liettyneestä pohjan tilasta. Munkkaan jätekeskuksen vaikutusta ei Lempaankoskessa ole erotettavissa pohjaeläimistön perusteella. Munksinkoskessa (KÅK) kokonaistaksonimäärä oli lähellä Lempaankosken taksonimääriä, mutta lajistoltaan ilmensi hieman Lempaankoskea kuormittuneempaa pohjaa vuosina (kuva 5). 60 Pohjaeläinten kokonaistaksonimäärä Siuntionjoen vesistön koskialueilla vuosina 2003, 2006 ja KIK1 KIK2 LEK KÅK RJK1 RJK2 RJK3 KVK SBK PJK Kuva 5. Pohjaeläinten kokonaistaksonimäärät Siuntionjoen vesistön koskialueilla vuosina 2003, 2006 ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

26 6.1.4 Siuntionjoen Kvarnbynkoski, Sjundbynkoski ja Palokoski Tutkituista havaintopaikoista Siuntionjoen pääuomassa Kvarnbynkoskessa (KVK) eli Sågarsforsin entisen pienvoimalan alapuolisella koskialueella taksoneita on ollut eniten koko luvun ajan. Kvarnbynkoski on laaja ja monimuotoinen sekä vaihteleva koskiympäristö, jossa virtausnopeus, pohjamateriaali, syvyys ja muu ympäristövaihtelu tarjoavat runsaasti ekolokeroita monipuoliselle pohjaeläimistölle. Vettä on siellä usein riittävästi laajalla alueella ja vedenkorkeus ei vaihtele niin nopeasti kuin muissa uomissa, yläpuolisen Björnträskin tasoittaessa virtaamia. Kosken yläosa on kunnostettu ja perinnetietoa noudattaen pyritty ennallistamaan vuonna Siuntionjoen pääuomassa sijaitseva Sjundbynkosken pohja oli pohjaeläimistön perusteella rehevöitynyt ja pääuoman koskialueista sen pohja oli eniten kuormituksen muuttama. Siuntionjoen vesistöalueen pääuoman latvoilla sijaitsee pohjaeläintutkimuksen vertailualue Palojoen Palokoski. Palokoski saa vetensä yläpuolisesta, suhteellisen rehevästä Palojärvestä, mutta koskenrakenne näyttää olevan alkuperäisessä kunnossa. Vuonna 2009 Palokoskessa oli näytteiden perusteella eniten yksilöitä kuin missään muussa koskihavaintopaikassa on ollut koko tarkkailujakson aikana. Suurin osa yksilöistä oli melko vaateliaita vesiperhosiin kuuluvia siltalanseulakkaita (Hydropsyche siltalai). Lempaankosken ja Kvarnbynkosken ohella Palokosken pohjaeläimistö on ollut koskialueista monipuolisin ja ilmentänyt rehevää, mutta kuitenkin vähemmän kuormittunutta pohjaa kuin latvapurojen pohjat. Palojärveen laskevan Palojärvenkosken virtaamaa seurataan jatkuvatoimisena mittauksena Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Palojärvenkosken virtaaman vaihtelu kuvastaa hyvin pohjaeläinlajiston yksilömäärien heilahtelua Palokoskessa. Vuosina jolloin virtaama on ollut alhainen (vuodet ja 2006) myös yksilömäärät ovat olleet pienempiä (kuva 6). Alhainen veden korkeus vähentää pohjaeläinhabitaatteja ja lisää kilpailua elintilasta sekä potentiaalisista lisääntymispaikoista. Pohjaeläintarkkailussa oleva Palokoski sijaitsee Palojärven alapuolella. Palojärvenkoski laskee Palojärveen, joka tasaa veden virtaamaa ennen Palokoskea. Sen vuoksi Palojärvenkosken mittausaseman virtaama ei suoraan kuvasta järven alapuolella sijaitsevan Palokosken (PJK) virtaamaa, mutta se antaa käsityksen virtaaman voimakkuudesta Palokoskessa. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

27 m³/s 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Palojärvenkosken virtaama ja Palokosken pohjaeläintaksonien lukumäärä vuosina taksonienlukumäärä taksonien lukumäärä m³/s Kuva 6. Palojärven yläpuolisen Palojärvenkosken päivittäinen virtaama (lähde: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelutietokanta ) ja alapuolisen Palokosken pohjaeläintaksonien lukumäärä vuosina Koskialueiden EPT-heimot Risubackajoen latvoilla Nummelan puhdistamon alapuolisessa virtapaikassa (RJK2) pohjaeläimistön tilaa ilmentävä jokityypille ominaisten EPT-heimojen määrä (päivänkorentojen, koskikorentojen ja vesiperhosheimojen lukumäärä) oli alhaisin kertoen osaltaan muita jokialueita suuremmasta kuormittuneisuudesta. Risubackajoen läntisessä ns. Muijalan haaran koskessa (RJK3) EPT-heimojen lukumäärä oli suurempi kuin muualla Risubackajoella ilmentäen koskialueen parempaa tilaa. Kirkkojoenhaaran latvoilla Kivikoskenpurossa (KIK) hyvin alhainen EPT-heimojen lukumäärä kuvasti puron kuormituksen olevan suurta. Sitä vastoin Kivikoskenpuron jälkeisen koskialueen Lempaankosken (LEK) parempi tila näkyi suurempana EPT-heimojen lukumääränä. Kosken tila vaikuttaisi olevan paranemassa, mikä näkyy tyyppiominaisten EPT-heimojen hieman runsaampana esiintymisenä vuonna 2006 ja 2009 verrattuna vuoteen Lempaankoskesta muutama kilometri alaspäin sijaitsevalla Munksinkosken vanhan myllypadon koskessa (KÅK) tyyppiominaisten EPT-heimojen määrä oli vuosina 2006 ja 2009 pienempi kuin Lempaankoskessa, mutta selvästi suurempi kuin kuormitetuimmilla latvapuroilla Kivikoskenpurossa ja Risubackajoella. Munksinkosken EPT-heimojen määrä on vaihdellut tutkimusjakson aikana eniten, keskimäärin EPT-heimoja on ollut koskessa toiseksi eniten (9,7 heimoa). Keskimäärin eniten EPT-heimoja on ollut pääuoman koskessa (KVK). Havaintopaikkojen eli näytepaikkojen vaihtuminen Munksinpadon alapuoliselta osalta padon yläpuolelle on saattanut vaikuttaa tuloksiin vähentämällä nyt tavattujen heimojen määrää. Padon yläpuolinen koski ei ole yhtä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

28 monipuolinen kaikilta ympäristötekijöiltään kuin alapuolinen koski, vaikka itse pohjamateriaali sammalpeitteisine kivineen ja sorapohjineen soveltuu hyvin useimmille koskipohjaeläimille. Siuntionjoen vesistön yläosassa sijaitsevan Palojoen Palokosken tyyppiominaisten EPT-heimojen määrä osoittaa kosken olevan pääuoman muihin koskiin verraten hyvässä tilassa, vaikka se on kooltaan pienempi kuin pääuoman keskiosan Kvarnbynkoski (KVK) ja alaosan Sjundbynkoski (SBK). Koskialueiden tyyppiominaisten EPT-heimojen lukumäärät on esitetty kuvassa 7. Siuntionjoen vesistön virtahavaintoalueille laskettiin myös jokityypille ominaisten EPT-heimojen lukumäärien perusteella ekologiset luokitustilat, joiden tuloksia käsitellään luvussa 7.4 ja ne on esitetty taulukossa Tyyppi-EPT-heimot Siuntionjoen vesistön koskialueilla vuonna 2003, 2006 ja KIK1 KIK2 LEK KÅK RJK1 RJK2 RJK3 KVK SBK PJK Kuva 7. Siuntionjoen vesistön koskialueiden jokityypille ominaisten EPT-heimojen lukumäärä vuosina 2003, 2006 ja 2009 (keskisuuret savimaiden joet=ksa, tässä käytetty keskisuurten turvemaiden= Kt heimoja; Vuoren ym ohjeiden mukaan) Suvantoalueet RJS ja KÅS Risubackajoen alaosassa juuri ennen Björnträskiä sijaitsee suvantoalue (RJS), jonka pohjaeläimistöä havainnoidaan vuosittain. Pehmeällä, karikepeitteisellä ja paikoin kovalla savipohjalla esiintyi rehevyyttä ilmentävän Chironomus -suvun neljää eri toukkatyyppiä. Pohjaeläimistöstä laskettiin surviaissääski- ja harvasukamatolajeihin perustuva RI-indeksi, minkä perusteella pohjan ravinteisuus oli vuosina keskimäärin rehevää. Kirkkojoen alaosan virtapaikka on 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

29 suvantoalue (KÅS) Gårdskullan tilan vaiheilla. KÅS-suvantoalueella vuosien 2003, 2006 ja 2009 aineistosta laskettu RI-indeksin keskiarvo ilmensi lievästi karua pohjaa ja oli Risubackajoen suvantoa karumpi (kuva 8). risubackajoen ja kirkkojoen suvantoalueet river index (ri) karu 3,5 3 2,5 2 Rehevä 1,5 1 0,5 0 Kuva 8. Risubackajoen suvannon (RJS, vuosina ) ja Kirkkojoen alaosan suvannon (KÅS, vuodet 2003, 2006 ja 2009) pohjaeläimistöstä lasketut RI-rehevyysindeksin arvot. Risubackajoen suuremmasta rehevyydestä ja kuormittuneisuudesta kertovat myös taksonien kokonaismäärät, jotka Risubackajoen suvantoalueella ovat olleet pienemmät kuin Kirkkojoen suvantoalueella (kuva 9). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

30 Risubackajoen ja Kirkkojoen suvantoalueet taksonien lukumäärä (N), kpl Kuva 9. Pohjaeläintaksonien lukumäärät Siuntionjoen vesistöalueen suvantoalueilla vuosina Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Paikoittain voimakkaasta kuormituksesta huolimatta Siuntionjoella esiintyy eräitä harvinaisia ja uhanalaisia pohjaeläinlajeja etenkin vesiperhosten ryhmästä. Yhteistarkkailun pohjaeläintutkimuksissa Siuntionjoen vesistön virtavesihavaintoalueilla vuosina esiintyneet uhanalaiset ja harvinaiset lajit on koottu taulukkoon 7. Taulukko 7. Siuntionjoen vesistön virtavesihavaintopaikoilla vuosina 2003, 2006 ja 2009 sekä Palojärvenkoskella vuosina aikana tavatut uhanalaiset ja harvinaiset lajit (Rassi ym listauksen mukaan). virtavesi suvanto kik rjk kvk_sbk lek_kåk PJk kås rjs Coleoptera (kovakuoriaiset) Stenelmis canaliculata (isokuoksanen) x Hirudinea (juotikkaat) Hemiclepsis marginata x Bivalvia (simpukat) Unio crassus (vuollejokisimpukka) x Unio pictorum (sysijokisimpukka) * x x Trichoptera (vesiperhoset) Cheumatopsyche lepida (pikkuseulakas) x x x Hydropsyche saxonica, (saksinseulakas) * x x Semblis sp. jalosirvikkäät x Lype reducta x x Rhyacophila fasciata ( purolouhekas) x x x x Micrasema setiferum (toukosammalsirvikäs) x * silmälläpidettävä 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

31 Pohjaeläimistön ja sen elinympäristön kohentuminen parantaa myös pohjaeläimiä ravintonaan käyttävien taimenten elinmahdollisuuksia Siuntionjoen vesistöalueella. Vuoden 2008 ja 2010 sähkökalastuksissa Lempaankoskelta havaittiin ennätyksellisen paljon taimenia (Valjus 2009) ja sama tulos saatiin myös vuoden 2010 sähkökalastuksissa (Sundström, suull. tieto 2010). Kuva 10. Koskikorentoihin kuuluva sumukorento (Taniopteryx nebulosa) Lempaankosken (LEK) pohjaeläinaineistosta, joka on myös kalojen mieluista ravintoa ( , Aki Mettinen). 6.2 Järvialueet Björnträsk Pohjaeläinnäytteet otettiin Björnträskistä kahdelta syvyydeltä 2 ja 4 metristä järven eteläosasta. Järven pohjoisosa on osittain umpeen kasvanut. Kasvillisuus ulottuu kyseisessä järvessä pääosin 1,8 metrin syvyyteen (Hagman 2008). Matalammalla 2 metrin havaintopaikalla esiintyi vuonna 2006 eniten taksoneja, yhteensä 17, verrattuna vuosiin 2003 ja 2009, jolloin taksoneja oli alle kymmenen. Suurin ero oli surviaissääskilajistossa, joka vuonna 2006 oli monipuolisempi. Björnträskin syvemmällä havaintopaikalla (4 m) tavattiin vuonna taksonia ja vuosina 2003 sekä taksonia. Taksonit olivat pääasiassa yleisimpiä rehevien pohjien lajeja; harvasukamatoja (Oligochaeta), surviaissääskentoukkia (Chironomus plumosus semireductus-t ja Procladius sp.) sekä sulkasääskentoukkia (Chaoborus flavicans). Lajisto on luontaisestikin köyhempi syvemmällä, jossa ravintoa on yleensä niukemmin saatavilla ja elinympäristö on karumpi kuin vesikasvillisuuden ja rannan läheisyydessä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

32 6.2.2 Tjusträsk Tjusträskistä pohjaeläinnäytteet on otettu järven itäosasta suppea-alaisesta 9 metrin syvänteestä ja laajemmalta syvännealueelta 6 metrin syvyydestä. Tjusträskin havaintopaikoista tavattiin vuonna 2006 useampia taksoneja kuin vuosina 2003 ja Järven syvänteeseen kertyy valuma-alueelta ja ylemmistä vesikerroksista orgaanista ainesta. Vuonna 2003 tavattiin syvänteessä (9 m) vain 4 taksonia. Lajistossa vallitsivat selkeästi rehevyyttä sietävät lajit harvasukamato (Potamotrix hammoniensis) ja sulkasääsken toukka (Chaoborus flavicans). Pohjan tilanne näyttää hieman parantuneen luvun loppua kohden. Tjusträskin syvännettä on keinotekoisesti ilmastettu vuodesta 1993 lähtien, mutta se ei ole estänyt syvänteen alusveden muuttumista hapettomaksi. Tämä näkyy myös syvänteen pohjaeläimistössä, joka koostuu edelleenkin pääasiassa lajeista, jotka sietävät kuormitusta ja happikatoja. Runsaslukuinen sulkasääski on hyötynyt rehevyydestä ja kykenee välttämään hapettomia pohjia ja vesikerroksia aktiivisena pystyvaelluksiin pystyvänä lajina. Simpukoita ja muita paikallaan pysytteleviä lajeja tavataan ainoastaan muutamia yksilöitä matalammalla havaintopaikalla (6 m). Pohjaeläinbiomassan mukaan Tjusträskin pohja oli niukasti ravinteikas vuonna 2003 ja hyvin ravinteikas vuosina 2006 ja Vikträsk Vikträskistä pohjaeläinnäytteet otetaan 6 metrin syvyydeltä ja 15 metristä syvänteen pohjalta. Pohjanlaatu oli syvänteen pohjalla tummaa saviliejua, joka kertoo alusveteen ja pohjalle kertyvän orgaanisen aineksen aiheuttamasta hapen kulumisesta pohjasedimentissä. Vikträskin syvännettä on ilmastettu vuodesta 1993 lähtien Prysmian and Cables Oyj:n toimesta. Pohjaeläinlajisto on ilmastuksesta huolimatta edelleen yksipuolinen ja valtalajeina olivat kestävät ja kuormitusta sietävät lajit, kuten Chironomus- suvun surviaissääskentoukat ja sulkasääsken toukat (Chaoborus flavicans). Pohjaeläinbiomassan perusteella syvänteen pohja oli rehevää ja on ollut samaa tasoa melkein koko luvun Järvien BQI- ja CI-indeksi Surviaissääskien esiintymiseen perustuvista indekseistä BQI -indeksi soveltui huonosti Siuntion vesistön järviin, joissa valtalajina tavataan yksinomaan C. plumosus -tyypin surviaissääsken toukkia. Ainoastaan havaintopaikoista, joissa esiintyi toinen vähän vaativampi Chironomus -suvun tyyppi, C. anthracinus, indeksi voitiin laskea. Sen mukaan vuonna 2009 Tjusträskin pohjan tila oli 6 metrin syvyydellä tyydyttävä ja Vikträskin molemmat havaintopaikat edustivat vähän parempaa, mutta silti nekin vain tyydyttävää pohjan tilaa. CI- indeksi, joka perustuu BQI -indeksiin mutta huomioi useamman surviaissääskilajin esiintymisen, luokitteli järvien syvänteet reheviksi tai hyvin reheviksi. Indeksien käyttö mahdollistaa järven ekologisen tilan kehityksen seuraamisen. CI -indeksin mukaan Vikträskin syvänteen 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

33 pohjanlaatu näyttäisi hieman parantuneen vuonna 2009 verrattuna aikaisempiin vuosiin, mutta syvänteen pohja on silti edelleen rehevä. Muissa järvien syvänteissä ei näytä tapahtuneen muutosta ja pohjaeläimistö on pysynyt samankaltaisena. Eroja vuosien välillä näkyy ainoastaan pohjaeläinten yksilömäärissä. CI-indeksien arvot Siuntionjoen vesistön havaintopaikoilla on esitetty kuvassa 11. 5,00 Surviaissääski-indeksien CI arvot Siuntion järvien syvänteissä vuosina 2003, 2006 ja 2009 hyvin karu 4,00 karu 3,00 keskimääräinen 2,00 1,00 rehevä 0,00 Björnträsk 4 m Tjusträsk 6 m Tjusträsk 9 m Vikträsk 6 m (11 m 2003 ) Vikträsk 16 m hyvin rehevä Kuva 11. Surviaissääski-indeksin CI arvot ja luokitus Siuntionjoen vesistön järvien havaintoasemilla vuosina 2003, 2006 ja tulosten tarkastelu 7.1 Taksonimäärät ja harvinaiset lajit Tulosten tarkastelussa keskitytään virtahavaintoalueiden pohjaeläinaineiston tarkasteluun. Pohjaeläintaksonien määrä oli vuonna 2009 useimmilla virtahavaintoalueilla suurempi kuin vuosina 2003 ja 2006, mikä viittaa parantuneeseen pohjan tilaan 2000-luvulla. Taksoneja on ollut aina pienissä latvapuroissa (KIK1 ja KIK2, RJK1 ja RJK2) vähemmän kuin vesistön suuremmissa keski- ja alaosan koskissa. Taksonimäärien ero johtuu osittain latvapurojen pienemmästä koosta, mutta se kertoo myös latvapurojen suhteessa suuremmasta kuormittuneisuudesta ja pohjan rehevyydestä verrattuna vesistön keski- ja alaosan koskialueisiin. Vuoden 2003 kesällä poikkeuksellisen alhainen virtaama vähensi selvästi yksilö- ja taksonimääriä erityisesti pienemmissä latvapuroissa. Vaikutus näkyi myös Lempaankoskessa, jossa koskipinta-ala ja sopivien Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

34 pohjahabitaattien määrä vähenee suuresti alivirtaamien aikana. Virtavesien vertailualueella Palojoen Palokoskessa, poikkeuksellisen runsas vesimäärä (kova virtaus) vähensi pohjaeläinten yksilö- ja taksonimääriä vuonna 2004 (ks. luku 6.1.4). Vuonna 2000 syksyn rankkasateet nostivat veden pinnan korkeuden ja virtaamat kaikissa havaintokoskissa. Tämä vaikeutti luotettavan näytteenoton suorittamista ja todennäköisesti irrotti alavirtaan suuria määriä pohjaeläimiä. Se selittäisi monin paikoin vähäiset yksilö- ja taksonimäärät vuonna Useat tutkijat pitävät veden virtaamanvaihteluita merkittävimpänä virtavesien pohjaeläimistöä säätelevänä tekijänä (Muotka ja Tikkanen 1995). Ympäristön muutoksille kaikkein herkimmän ryhmän eli koskikorentojen (Plecoptera) vähäinen esiintyminen ja/tai puuttuminen Siuntionjoen vesistön virtavesialuilta, kertoo sen keskimääräistä korkeammasta rehevyydestä ja kuormittuneisuudesta. Koskikorennot esiintyvät yleensä metsäisillä latvapuroilla, jollaisia Siuntionjoen vesistöstäkin löytyy. Yhteistarkkailun virtavesialueilla tavataan harvalukuisena ainoastaan kaikkein kestävimpiin ja yleisimpiin kuuluvaa Nemoura avicularis -lajia. Risubackajoella taksonien lukumäärä oli erityisen alhainen pistekuormitetuilla alueilla (RJK2) ja voimakkaimmin hajakuormitetulla alueella (RJK1). Läntisessä haarassa (RJK3), jossa selkeää pistekuormitusta ei esiinny, pohjaeläintaksoneja oli enemmän. Siellä esiintyi myös melko runsaana uhanalainen ja silmällä pidettävä saksinseulakas (Hydropsyche saxonica). Saksinseulakasta esiintyy Suomessa kirkasvetisissä latvapuroissa (Rinne ym. 2004). Lähialueelta saksinseulakasta on tavattu Vantaanjoen vesistöstä sekä Espoon Monikonpuron latvoilta (Haikonen ym. 2007, Saura ym. 2005). Lepnevan (1971) mukaan lajia tavataan harvalukuisena jokien ja purojen kivikkopohjilla myös Länsi-Venäjällä. Kirkkojoen Lempaankosken ekologisen tilan paraneminen liittyy ainakin osittain Lohjan kunnan Munkkaanojan jätevedenpuhdistamon sulkemiseen vuonna 1993 ja Munkkaan Jätekeskuksen jätevesikuorman vähenemiseen 1990-luvun lopulta lähtien (Mettinen 1998, 2002). Pohjan rakenne koskessa on luonnonmukaisen vaihteleva, (kivikko, sora ja hiekkapohjia sekä suvantokuoppia). Joen reunustama rantalehto tarjoaa karikkeiden ja oksien muodossa ravintoa ja lisää elintilaa pohjaeläimistölle. Viime tutkimusvuosina lajistoon on sisältänyt harvalukuisena melko vaateliaita pohjaeläintaksoneja mm. siiviläsirvikkäiden ryhmästä (esim. siltalanseulakas Hydropsyche siltalai). Siuntionjoen pääuomassakin Kvarnbynkoskella (KVK) ja Sjundbynkoskella (SBK) pohjaeläimistö on monipuolistunut 2000-luvulla. Kvarnbynkoskelta on havaittu veden laadun suhteen herkkä toukosammalsirvikäs (Micrasema setiferum), jota tavataan harvinaisena Etelä-Suomessa. Kvarnbynkosken pohjaeläimistö sisältää runsaslukuisena keskimääräistä rehevyyttä ja kohtalaista virtausnopeutta ilmentäviä lajeja siiviläsirvikkäiden Hydrophsychidae -heimon vesiperhosryhmästä, kuten pikkuseulakasta (Cheumatopsyche lepida), siltalanseulakasta (Hydropsyche siltalai) ja ukkoseulakasta (Hydropsyche pellucidula). Hieman rehevämmässä Sjundbynkoskessa tavattiin veden laadun suhteen vaatimattomampi tummaseulakas (Hydropsyche angustipen- 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

35 nis) ja täplätorvirysäkkäitä (Neureclipsis bimaculata). Koskialueiden vertailualueella Palojoen Palokoskella pohjaeläimistö on koko 2000-luvun ja erityisesti sen loppupuolella säilyttänyt monipuolisuutensa. Sieltä tavattiin kaikkia edellä mainittuja Hydropsychidae -heimon yksilöitä runsaasti. Viime vuosina runsaimpana on esiintynyt melko vaatelias siltalanseulakas. Niillä paikoilla, missä virtaus oli heikkoa ja pohja hieman pehmeämpää, esiintyi melko runsaasti eri surviaissääsken (Chironomidae) toukkia ja harvasukamatoja (Oligochaeta). Näiden ryhmien lajeista monet ovat sedimentin syöjiä tai pehmeämpään pohjaan kiinnittyvän kasvillisuuden suosijoita. Koskialueiden osalta surviaissääsket ja harvasukamadot määritettiin lajilleen osasta vuoden 2003 aineistoa ja kokonaan vuosien 2008 ja 2009 aineistosta. Taksonimäärien vertailussa surviaissääskien ja harvasukamatojen lajimääritystä ei tasapuolisuuden vuoksi huomioitu. Näiden ryhmien esiintyminen lisäsi yksilömääriä erityisesti rehevimmillä virtapaikoilla. Uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintyminen Siuntionjoen vesistöalueella ei ole aina riippuvainen kuormituksen asteesta, sillä monia harvinaisia tai silmälläpidettäviä lajeja esiintyi kuormitetuissa latvapuroissa (ks. luku 6.1.7). Yhteistarkkailun pohjaeläintutkimus ei ole varsinaista kartoitustyötä, joten näiden tulosten perusteella ei voida määritellä tavattujen harvinaisten lajien esiintymisen laajuutta tai runsautta tutkimusalueiden ulkopuolella. Lajien monimuotoisuuden turvaaminen on kuitenkin tärkeää ja tavatut lajiharvinaisuudet pyritään nostamaan esille tulevissakin tarkkailututkimuksissa. 7.2 Pohjaeläimet taimenen ravintona Siuntionjoen vesistöalueella Purokatkan (Gammarus pulex) on todettu olevan taimenen mieluista ravintoa (Martikainen ja Kojonen 1989). Taimen ja purokatka näyttävät suosivan pienempiä latvapuroja ja joen sivuhaaroja, missä vesi on kesäisin viileämpää ja todennäköisesti paremmanlaatuista puroihin purkautuvien pohjavesien vaikutuksesta. Siuntionjoen vesistöalueella tutkituilla virtavesialueilla taimenta ja purokatkaa esiintyy runsaana vain Kirkkojoen-Lempaanjoen jokiosuudella. Purokatkaa esiintyy lisäksi Risubackajoen latvapuroissa ja harvinaisena Siuntionjoen pääuoman yläosan Palokoskella. Siuntionjoen pääuomaan laskee yläpuolisista järvistä lämpimiä vesiä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti purokatkan esiintymiseen. Pohjaeläimiä näyttäisi riittävän taimenien ja muiden kalojen ravinnoksi niiden elinympäristöksi soveltuvissa koskissa. Näitä ovat pääuoman kosket sekä Kirkkojoen Munksinkoski ja Lempaankoski. Lempaankoskessa taimentiheys on ollut suuri ja se todennäköisesti säätelee jo melko tehokkaasti alueen pohjaeläimistöä. Pohjaeläimistön kokonaismäärä voisi riittää kalojen ravinnoksi myös ylempänä Kivikoskenpurossa (KIK2) ja Risubackajoen läntisessä Muijalan haarassa (RJK3). Näiltä alueilta taimenta ei kuitenkaan ole sähkökoekalastuksissa saatu. Vuonna 2008, Kivikoskenpuron aluetta sähkökalastettiin ensimmäisen kerran. Kalastuksen yhteydessä tehtiin taimenesta näköhavaintoja KIK2 pohjaeläinhavaintokosken alapuoliselta alueelta (Valjus 2009). Siuntionjoen vesistön latvapurojen koskissa taimenten esiintymistä saattaa eniten haitata veden ajoittainen vähyys, liiallinen lämpeneminen ja sopivien vetäytymis- ja suojapaikkojen puu- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

36 te. Vallitsevat pelto-ojat ovat lisäksi pohjarakenteeltaan hyvin yksitoikkoisia. Veden sameus vähentää saaliin havaitsemista ja vesistön kuormittuneisuus heikentää taimenen viihtyvyyttä sekä elinmahdollisuuksia. Lisäksi niukka ja yksipuolinen pohjaeläintarjonta voi olla esteenä taimenen menestymiselle joillakin alueilla. Taimen ja purotaimen ovat arvokkaita saaliskaloja, joiden kannan säilyttäminen asettaa Siuntionjoen vesistölle ja joen ekologiselle tilalle oman haasteensa. 7.3 Latvapurojen ja isompien koskien tilavertailua Virtahavaintoalueiden vertailu toisiinsa on ongelmallista havaintoalueiden erilaisuuden vuoksi. Tämä johtuu jo aikaisemminkin painotetuista luonnollisista tekijöistä kuten virtapaikkojen koon ja vesimäärien eroista (sijainti vesistöalueella), pohjan rakennetekijöistä ja myös eroista uoman välittömän ympäristön eli ns. rantakaistan laadussa. Latvavesissä rantakaistan puusto ja pensaisto sekä uomassa ja pientareella oleva kasvillisuus toimivat hiilen ja ravinteiden lähteenä pohjaeläimistölle. Isommilla virtavesialueilla vesien oman biotuotannon osuus energia- ja ravintolähteenä kasvaa suhteessa rantakaistalta saatavaan karikkeeseen. Vertailua voikin parhaiten tehdä keskenään samankaltaisissa habitaateissa elävien pohjaeläimistöjen kesken. Siuntionjoen vesistössä vertailupareina toimivat latvapurot Kivikoskenpuro (KIK) ja Risubackajoki (RJK) ja keskikokoisista koskista Lempaankoski (LEK) sekä Palokoski (PJK). Kirkkojoen Munksinkoski (KÅK) ja pääuoman kosket Kvarnbynkoski (KVK) sekä Sjundbynkoski (SBK) ovat suuremman kokonsa ja ympäristönsä samankaltaisuuden vuoksi keskenään sopivimmat vertailukosket. Saman virtahavaintopaikan tulosten ajallinen vertailu kertoo suoraan alueen tilassa tapahtuneesta muutoksesta. Virtavesien vertailussa käytetty EPT -heimoindeksi ei välttämättä anna luotettavaa kuvaa Siuntionjoen vesistön tilasta. Siuntionjoen vesistössä käytetään EPT-indeksin vertailuarvona keskikokoisille jokityypeille ominaisten EPT -heimojen raja-arvoa. EPT-indeksi erottelee Siuntionjoen vesistön eri osat (latvapurot - pääuoman kosket) liian jyrkästi toisistaan. Se ei huomioi riittävästi eroja ympäristötekijöissä mm. pohjaeläinhabitaattien kokoeroissa, jotka vaikuttavat mm. potentiaaliseen EPT-heimojen määrään alueella. Pienille latvapuroille pitäisi nimetä niille tyyppiominaiset EPT-heimot ja määrittää niille ominaiset luokkarajat. Siuntionjoen latvapurot eivät edusta keskisuurten savimaiden tyyppiä, niin kuin pääuoman keski- ja alaosan kosket. Siuntionjoen vesistön latvapuroille on ominaista savimaiden lisäksi pohjavesivaikutteisuus ja moreenin runsas esiintyminen varsinkin Risubackajoen alueella. Voimakas maataloustoiminta on jo pitkään ollut muokkaamassa latvapurojen luonnetta. Vesistön pienissä latvapuroissa elää todennäköisesti luonnostaan omanlainen ja suppeampi EPT- ja muu pohjaeläimistö kuin alemmilla vesistöalueilla. Tarkkailussa pohjaeläimiä korvaavana biologisena muuttujana voitaisiin käyttää virtavesien piilevälajistoa, mutta se ei ilmeisesti kovin hyvin sovellu Siuntionjoen vesistön vähävirtaamisiin ja savisameisiin latvapuroihin. Niissä savi- ja muu irtoaines peittää nopeasti piilevien kasvu-alustoina toimivat kivet. Virtahavaintopaikoilla näytteiden lukumäärä oli kolme. Määrän katsottiin olevan sopiva pienille virtavesistöalueille ensimmäisissä epävirallisissa viranomaisnäytteenotto-ohjeissa 2000-luvun alussa. Uusimmassa ohjeessa kokonaisnäytemäärä on nostettu kuuteen (kaksi rinnakkaisnäy- 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

37 tettä kolmelta eri habitaatilta, Vuori ym. 2009). Näytteiden lisääminen toisi todennäköisesti uusia taksoneja aineistoon, mutta on vaikea arvioida, miten näytteiden lisääminen vaikuttaisi esim. tyyppiominaisen EPT-heimoluokituksen tuloksiin Siuntionjoen vesistössä. Pienillä latvapuroilla kolmella näytteellä saadaan helpommin selville tutkittujen habitaattien pohjaeläimistö kuin isommissa koskissa. Tässä tutkimuksessa ei laskettu pohjaeläimistöstä ns. PMA-indeksiä (Percent Model Affinity, Novak ja Bode 1992) eli suhteellista mallinkaltaisuusmuuttujaa, joka kuvaa pohjaeläinlajiston koostumusta ja runsaussuhteita. Siitä on hyviä kokemuksia eri tutkimuksissa (Vuori ym. 2009) ja sen kokeileminen voisi olla antoisaa. 7.4 Tyyppiominaiset EPT-heimot ja vesistön ekologinen tila Vesistön ekologista tilaa arvioitaessa voidaan yhdistellä alueita, jolloin tuloksesta saadaan luotettavampi (enemmän näytteitä ja eri habitaatteja) mutta yleisempi (arvio koskee laajempaa aluetta, mutta tarkkuus pienenee). Esimerkiksi Kirkkojoki on koko jokihaaran osalta saavuttanut keskimäärin tyydyttävän tilan mutta osissa tarkasteltuna huomataan, että sen kuormitetuimman latvaosan eli Kivikoskenpuron tila on välttävä. Lempaankosken ja Munksinkosken alueet ovat hyvin lähellä hyvää ekologista tavoitetilaa EPT-heimojen lukumäärän perusteella. Hyvä ekologinen tavoitetila on keskimäärin saavutettu Siuntionjoen pääuomassa ja yläosassa Palojoen Palokoskessa. Risubackajoella ja Kivikoskenpurossa ekologinen tila on EPT-heimojen perusteella keskimäärin välttävä (taulukko 8). Tarpeellista on kuitenkin korostaa, että pohjaeläimet ovat yksi tekijä vedenlaadun ja muun biologisen seurannan lisäksi, joiden perusteella laaditaan kokonaisarvio vesistön ekologisesta tilasta vesien hoidon suunnittelun yhteydessä. EPT- indeksin mukaan saavutettu hyvä tila ei siis anna kokonaiskuvaa koko vesistöalueen ekologisesta tilasta. Esimerkiksi Siuntionjoen pääuoma oli vuonna 2009 hyvässä ekologisessa tilassa vain EPT -indeksin osalta. Suomen lainsäädännön ja koko EU:n tavoitteena on saavuttaa kaikkien pintavesialueiden hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä (Vuori ym. 2009). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

38 Taulukko 8. Yhden muuttujan eli tyyppiominaisten EPT-heimojen (keskikokoiset savimaiden joet, Ksa) perusteella laskettu ekologinen tila Siuntionjoen vesistön virtavesikohteissa vuosina 2003, 2006, 2009 ja keskimäärin vuosina Hyvä tavoitetila on asetettu saavutettavaksi viimeistään vuonna 2021 suurimmalle osalle vesistöaluetta (OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu ). koskialue tavoitetila 2021 (2027) vertailutila ekologinen tilaluokka kik ,7 8,4 12,6 10,5 erinomainen kik ,0 8,4 12,6 8,4 hyvä lek ,0 8,4 12,6 4,2 tyydyttävä kåk ,7 8,4 12,6 1,4 välttävä kirkkojoki keskim. 5,3 6,0 5,5 5,6 8,4 12,6 1,4> huono rjk ,3 8,4 12,6 rjk ,7 8,4 12,6 rjk ,7 8,4 12,6 risubackaj. keskim. 3,3 4,3 4,0 3,9 8,4 12,6 kvk ,7 8,4 12,6 SBk ,7 8,4 12,6 PJk ,7 8,4 12,6 Siuntionjoen pääuoma ja 9,7 7,7 9,7 9,0 8,4 12,6 Palokoski keskim. Siuntionj. vesistö keskim. 6,0 6,0 6,3 6,1 8,4 12,6 Ekologisten tilamuuttujien kehitystyö on edelleen käynnissä. EU:n puitedirektiivit asettavat haasteen biologiselle monitoroinnille, joiden avulla arvioidaan vesistön tilaa. Todennäköisesti tulevaisuudessa on odotettavissa muutoksia vesimuodostumien tyypittelyssä ja luokittelussa viranomaisten koordinoiman tutkimus- ja kehitystyön seurauksena. Yhtenä haasteena on juuri Siuntionjoen vesistön kaltaisten sameiden reittivesistöjen luokittelu, jossa järvet ovat matalia ja luonnostaan reheviä sekä veden viipymä on lyhyt. Siuntionjoen vesistön keskeisimmät järvet Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk on kaikki tyypitelty runsasravinteisiksi ja runsaskalkkisiksi järviksi. Ne on luokiteltu asiantuntija-arvion perusteella tilaltaan tyydyttäviksi (OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu ). Vesimuodostumien tyypittelyjärjestelmä ja tilaluokitukset ovat selkeä edistys aikaisempaan "luokitustyhjiöön", vaikka ne perustuvatkin yleistyksiin. Siirtyminen vesien käyttökelpoisuusluokituksesta koko vesistön ekologiseen tilaluokitukseen vaatii luotettavaa biologista tutkimusaineistoa ja tulosten arviointia. Todennäköistä on, että edelleenkin tarvitaan asiantuntija-arviota ekologisten tila-arvioiden tekemisessä. Ekologiset tilatavoitteet hyvästä tilasta toivottavasti turvaavat täyttyessään vesistöjemme ainutlaatuisen monimuotoisuuden myös tuleville sukupolville. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

39 8 Tutkimuksen jatkaminen Tarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi saman laajuisena. Vuonna 2010 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläintutkimuksessa on vuorossa suppea näytteenottovuosi. Uudet tarkennetut pintavesien ekologisen tilan luokittelu-indeksit on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Silloin voidaan harkita onko nykyistä pohjaeläintutkimusta syytä muuttaa ja kuvaako se nykyisellään riittävän hyvin pistekuormituksen vaikutuksia Siuntionjoen vesistössä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

40 Kirjallisuuslähteet Brinck, P. 1952: Svensk insektfauna. Bäcksländor, Plecoptera. Entomologiska föreningen i Stockholm. 126 s. Brinkhurst, R. O. 1971: A guide for the identification of British aquatic Oligochaeta. Freshwater biological association. Scientific publication 22. Bongard, T. 1990: Key to the Fennoscandian larvae of Arctopsychidae and Hydropsychidae (Trichoptera). Fauna norv. Ser. B, 37: Cummins, K.W The natural stream ecosystem. Teoksessa: Ward, J.V. ja Stanford, J.A. (toim.). The ecology of regulated streams. New York. s Edington, J. M. ja Hildrew, A. G. 1995: Caseless Caddis larvae of the British Isles. A Key with Ecological Notes. Freshwater Biological Association. Scientific publication No s. Engblom, E., Lingdell, P.-E. ja Nillson. A.N. 1990: Sveriges bäckbaggar (Coleoptera, Elmididae) - artbestämning, utbredning, habitatval och värde som miljöindikatorer. Ent. Tidskr. 111: Hagman, A.-M.2008: Siuntion Karhujärven kunnostussuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9/2008. Siuntion kunta ja Uudenmaan ympäristökeskus. 44 s. Hagman, A.-M.2009: Siuntion Tjusträskin kunnostussuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 19/2009. Siuntion kunta ja Uudenmaan ympäristökeskus. 49 s. Hagman, A.-M.2010: Siuntion Vikträskin kunnostussuunnitelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 23/2010. Siuntion kunta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 61 s. Haikonen, A, Paasivirta, L. ja Vatanen, S Vantaanjoen yhteistarkkailu - kalasto ja pohjaeläimet vuonna Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesiraportteja s. + liitteet. Hubendick, B. 1949: Våra snäckor. Bonniers, Stockholm. 100 s. Hutri, K. ja Mattila, T. 1991: Kotilo- ja simpukkaharrastajan opas. Luonto-Liiton harrasteoppaat. Tammi. 155 s. Kantola, L., Koskenniemi, E., Paavola, R. ja Heikkinen, M Ohjeita järvien ja jokien pohjaeläimistöseurannan näytteenottoon ja raportointiin. Ympäristöopas 87. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 35 s. Lenz, F. 1954: Tendipedidae (Chironomidae) b) Subfamilie Tendipedinae (Chironominae). Die Metamorphose der Tendipedinae. Teoksessa: Linder, E. (toim.) Die fliegen der Paläarktischen Region. E. Schweizerbarth sche Verlagsbuchhandlung. Stuttgart. 13c, pp Lepneva, S.G. 1970: Larvae and pupae of Annulipalpia. Fauna of the U.S.S.R. Trichoptera. ol. II nr 1. Jerusalem. Lepneva, S. G. 1971: Larvae and pupae of Integripalpia. Fauna of the USSR. Trichoptera 2. Jerusalem. Lillehammer, A Stoneflies (Plecoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomol. Scandinavica s. Lindeberg, B. ja Wiederholm, T. 1979: Notes on the taxonomy of European species of Chironomus (Diptera: Chironomidae). Ent. scand.suppl.10: Macan, T. T. 1979: A key to the nymphs of British Ephemeroptera (with notes on their ecology). Freshwater Biol. Association scientific publication 20. Marttinen, M. ja Koljonen, M-L Uudenmaan meritaimenkantojen inventointi ja geneettinen tutkimus. Uudenmaan kalastuspiirin kalastustoimisto. Tiedotus nro s. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

41 Mettinen, A. 1998: Siuntionjoen pohjaeläimistö vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö 1998 Julkaisu s. + liitteet. Mettinen, A Siuntionjoen vesistön pohjaeläimistö vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. Mettinen, A Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2003 ja Vesistön tila vuosina Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. Mettinen, A Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. Mettinen, A Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. Mettinen, A. 2009: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. Internetissä: Julkaisut. Muotka, T. ja Tikkanen, P. 1995: Virtavesien eliöyhteisöt ja niitä säätelevät tekijät s. Teoksessa: Yrjänä, T. (toim.) Entisten uittojokien kunnostaminen esimerkkinä Iijoen vesistöalue. Vesi ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 212. Nilsson, A. (toim.) Aquatic Insects of North Europe. A taxonomic handbook. Volume 1. Ephemeroptera-Plecoptera- Heteroptera-Neuroptera-Megaloptera-Coleoptera-Trichoptera-Lepidoptera. Apollo Books. Stenstrup. 274 s. Nilsson, A. (toim.) Aquatic Insects of North Europe. A taxonomic handbook. Volume 2. Odonata-Diptera. Apollo Books. Stenstrup. 404 s. Novak, M.A. ja Bode, R.W. 1992: Percent model affinity: a new measure of macroinvertebrate community composition. Journal of the North American Benthological Society 11(1): Nyman, C., Anttila, M-E., Lax, H-G. ja Sarvala, J.1986: Koskien pohjaeläimistö jokien laatuluokittelun perustana. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja 3.76 s. OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu Julkinen, internet-pohjainen ympäristöhallinnon (SYKE) ylläpitämä ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Paasivirta, L. 1997: Uusia pohjaeläimistöindeksejä järvien, jokien ja Itämeren biomonitorointiin. Koskifaunan uusi bioindeksi HI (hyönteisindeksi, Lauri Paasivirta 6.5,1997). Moniste. 8 s. Tilaisuudessa: Vesistöjen velvoitetarkkailu-koulutustilaisuus Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Paasivirta, L. 2000: Propsilocerus species in Finland, with a chironomid index for lake sediments. In: Late 20 the Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 13th International Symposium on Chironomidae, pp Edited by Odwin Hoffrichter. Shaker Verlag, Aachen Panelius, S. 1972: Finlands makroskopiska evertebratar (exclusive Arthropoder). 2. upplagan Helsingfors. Panelius, S. 1973: Finlands kräftdjur. 2. painos. Helsinki. Rassi, P., Alanen, A.,Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 432 s. ISBN X. Rinne, A., Salokannel, J. ja Mattila, K. (2004). Vesiperhosten suomenkielinen nimistö. Luonnon Tutkija 108: Saaristo, M. I. ja Savolainen, E. 1980: Suomen päivänkorennot - Finlands dagsländor (Ephemeroptera). Notulae Ent. 60: Saura, A., Könönen, K., Yrjölä, R. ja Rinne, J Vantaanjoen yhteistarkkailu - kalasto vuonna 2004 ja pohjaeläimet vuosina Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja s.+ liitteet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

42 Siuntionjokineuvottelukunta 1989: Siuntionjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma. Osat I ja II. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja- sarja A 41. Suomen standardisoimisliitto 1989a: Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. SFS s. Suomen standardisoimisliitto 1989b: Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. SFS s. Svensson, B. S. 1986: Sveriges dagsländor (Ephemeroptera), bestmning av larver. Ent. Tidskr. 107: Uudenmaan ympäristökeskus 2002: Suomen Natura kohteet Valle, K.J. 1922: Suomen sudenkorennoiset. Vanamon kirjoja N:o s. Otava. Helsinki. Valjus, J. 2009: Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 197/ s. Internetissä: Julkaisut. Vannote, R.L., Minshall, G.W., Cummins, K.W., Sedell, J.R. ja Cushing, C.E. 1980: The river continuum concept. Canadian Jour. Fish. Aquatic Sci. 37: Vuori, K-M, Mitikka, S. ja Vuoristo, H. (toim.) 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen. Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/ s. Internetissä: Wallace, I.D. 1981: A key to the larvae of the family Leptoceridae (Trichoptera) in Great Britain and Ireland. Freshwater Biology 11: Wiederholm, T. (1980): Use of benthos in lake monitoring. J. Water Pollution Control Fed. 52: Wiederholm, T. (toim.) 1983: Chironomidae of the holarctic region - keys and diagnoses. Part 1. larvae. Ent. scand. suppl. 19. Wright, J.F., Moss, D., Armitage, P.D. ja Furse, M.T. 1984: A preliminary classification of running water sites in Great Britain based of macro-invertebrate species and the prediction of community type using environmental data. Freshwater Biol. 14: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

43 LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

44 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun alue ja pohjaeläinhavaintopaikat Siuntionjoen vesistön ylä- ja keskiosa sekä Risubackajoen (RJK) alue Siuntionjoen vesistön Kivikoskenpuron-Lempaanjoen-Kirkkojoen alue Siuntionjoen vesistön alaosa Määrityskirjallisuus Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Siuntionjoen vesistön suvantohavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Siuntionjoen vesistön järvihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

45 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun alue ja pohjaeläinhavaintopaikat Liite 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

46 Liite 2 Siuntionjoen vesistön ylä- ja keskiosa sekä Risubackajoen (RJK) alue 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

47 Siuntionjoen vesistön Kivikoskenpuron-Lempaanjoen-Kirkkojoen alue Liite 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

48 Liite 4 Siuntionjoen vesistön alaosa 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

49 Määrityskirjallisuus Liite 5 Oligochaeta (harvasukamadot) Brinkhurst 1971 Mollusca (nilviäiset) Hubendick 1949, Hutri ja Mattila 1991 Hirudinea (juotikkaat) Panelius 1972 Crustacea (äyriäiset) Panelius 1973 Ephemeroptera (päivänkorennot) Macan 1979, Saaristo ja Savolainen 1980, Svensson 1986, Nilsson (toim.) 1996 Plecoptera (koskikorennot) Brinck 1952, Lillehammer 1988 Odonata (sudenkorennot) Valle 1922, Nilsson (toim.)1997 Trichoptera (vesiperhoset) Lepneva 1970 ja 1971, Edington ja Hildrew 1995, Nilsson (toim.) 1996 heimo Hydropsychidae Bongard 1990 heimo Leptoceridae Wallace 1981 Coleoptera (kovakuoriaiset) Engblom ym. 1990, Nilsson (toim.) 1996 Chironomidae (surviaissääsket) Wiederholm (toim.) 1983 suku Chironomus (tyypit) Lenz 1954, Lindeberg ja Wiederholm 1979 Diptera (muut) ja muut hyönteiset Nilsson (toim.) 1997 Tieteellisessä nimistössä on pääosin seurattu määrityskirjallisuuden mukaista nimeä. Suomenkieliset nimet pohjautuvat pääosin Krogerus 1987, Huhta 1987 toimittamiin teoksiin, vesiperhoset on nimetty Rinteen ym Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

50 Liite 6. (1/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Kivikoskenpuro (KIK 1/1-3) (KIK 2/1) KIK 2, alap. ylim. KIK 2/1 KIK 2/2-3 KIK 2/1 KIK 2/ N1-N3 N1-N3 N1-N3 N1 N2-N3 N1 N2-N3 N1 N2-N3 N1 N2-N3 uoman leveys (m) 1, syvyys (cm) , virt. nopeus (m/s) 0,1-0,15 <0,1-0,1 0,3 0,5 0,075 0,6 0,3 0,5 0,1 0,7 0,5 pohjan laatu: lohkareet iki pki Sor Hie Sav, Lie DetH DetK kasvillisuus: ilmaversoiset irtokellujat makrofyyttiset levät 2 muut sammalet rantavyöhyke (5m): lehtipuita 1 2 sekametsää 3 1 pelto/nurmi tietä tai asutusta 2 LAJIT ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukamadot) Encythraeidae Eiseniella tetraedra 6 Lumbriculus variegatus? 10 Limnodrilus sp Potamothrix/Tubifex 2 1 Spirosperma ferxox 2 8 Psammoryctides barbatus Lumbricidae 1 Erpobdellidae (nielujuotikkaat) Erpobdella octoculata Glossiphonia complanata 5 ARTHROPODA (niveljalkaiset) Crustacea (äyriäiset) Amphipoda (katkat) Gammarus pulex (purokatka) Pallasea quadrispinosa (okakatka) 1 Isopoda (siirat) Asellus aquaticus (vesisiira) Acarina 1 INSECTA (hyönteiset) Odonata Calopterygidae (neidonkorennot) Calopteryx virgo, neidonkorento 1 Ephemeroptera (päivänkorennot) Baetidae (isosilmäsurviaiset) Cloeon sp 1 Baetis rhodani 4 15 Baetis vernus 1 Baetis spp. isosilmäsurviaset 3 38 Ephemeridae (suursurviaiset) Ephemera vulgata (isosurviainen) 1 2 Trichoptera (vesiperhoset) Hydropsychidae (siiviläsirvikkäät) Hydropsyche angustipennis, tummaseulakas Hydropsyche saxonica, saksinseulakas 8 11 Phryganeidae (isosirvikkäät) Agrypnia sp. hiidekkäät 1 1 Semblis sp. jalosirvikkäät 1 Oligostomis reticulata 1 Leptoceridae (sarvisirvikkäät) Ceraclea spp. kiehäsarvekkaat 1 1 Limnephilidae (putkisirvikkäät) Rhyacophilidae Rhyacophila fasciata 8 Rhyacophila sp 1 1 Plecoptera 3 Nemouridae Nemoura sp. (juv.) 1 5 Nemoura avicularis 2 Coleoptera (kovakuoriaiset) Donacia sp. 2 Dytiscidae (sukeltajat, larva, indet.) 1 3 Agapus sp. 2 Elmidae (silokuoksaset) 65 Elmis aenea (harjukuoksanen) Limnius volckmari (silokuoksanen) 2 10 Oulimnius tuberculatus Hydraenidae (kääpiövesiäiset) Hydraena sp Hemiptera (nivelkärsäiset) Notonectidae (malluaiset) Notonecta glauca 1 Scirtidae Elodes sp 1 Diptera (kaksisiipiset) Ceratopogonidae (polttiaiset) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

51 Liite 6. (2/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Kivikoskenpuro (KIK 1/1-3) (KIK 2/1) KIK 2, alap. ylim. KIK 2/1 KIK 2/2-3 KIK 2/1 KIK 2/ N1-N3 N1-N3 N1-N3 N1 N2-N3 N1 N2-N3 N1 N2-N3 N1 N2-N3 Chironomidae (surviaissääsket) Tanypodinae Apsectrotanypus flavicornis Procladius sp Orthocladiinae (indet.) 2 Brillia modesta 3 Potthastia longimana 1 Rheotanytarsus sp. Tanytarsus sp Endochironomus sp. 1 Microtendipes pedellus gr. 1 3 Stictochironomus sp.? 1 1 Simuliidae (mäkärät) Tabanidae (paarmat) 2 1 Tipulidae (vaaksiaiset) Tipulidae sp. 2 Limoniidae (pikkuvaaksiaiset) 8 1 Antocha vitripennis 1 Muscidae (paarmat) Limnophora sp. 19 Empididae 1 2 Diptera (indet.) 1 Neuroptera (verkkosiipiset) Megaloptera (kaislakorennot) 1 Sialis lutaria (sorsankaislakorento) 1 1 MOLLUSCA (nilviäiset) Bivalvia (simpukat) Sphaeridae Pisidium spp. (hernesimpukat) Sphaerium corneum (pallosimpukka) Gastropoda (kotilot) Lymnaeidae (limakotilot) Lymnaea palustris 1 Lymnaea/Radix peregra Planorbidae Planorbarius corneus 2 Valvatidae (liejusimpukat) Valvata sp. 3 Yksilöitä: Yksilöitä yhteensä N1-N EPT-heimot EPT-heimot yhteensä N1-N Kt-jokityypin EPT-heimot yhteensä N1-N taksoneita näytteissä (ilman surviaissääskiä ja harvasukamatoja) taksoneita yhteensä N1-N3 (ilman tarkempaa surviaissääski ja - harvasukamatomääritystä) taksoneita yhteensä N1-N3 (kun surviaissääskit ja harvasukamadot määritetty) kymmenpiikki pikkunahkiaisen toukka 2 1 kivisimppu rapu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

52 Liite 6. (3/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Risubackanjoki RJK RJK RJK RJK RJK N1-N3 N1-N3 N1-N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 uoman leveys (m) 0,8-1,5 0,8-1,5 1,2-1,7 1 1,5 0,7 1 1,5 0,7 syvyys (cm) virt. nopeus (m/s) 0,05-0,20 0,1 0,1 0,8 0,2 0,6 0,4 0,1 0,3 pohjan laatu: lohkareet iki pki Sor Hie Sav, Lie DetH DetK puun oksat/rungot 1 2 kasvillisuus: ilmaversoiset makrofyyttiset levät 1 rantavyöhyke (5m): lehtipuita 2 2 pelto/nurmi 3 3 tietä tai asutusta LAJIT ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukamadot) 7 2 Encythraeidae 2 Eiseniella tetraedra 1 Limnodrilus hoffmeisteri 3 8 Potamothrix/Tubifex Spirosperma ferxox 3 1 Psammoryctides barbatus 2 Hirudinea (juotikkaat) Glossiphonidae (kärsäjuotikkaat) Glossiphonia complanata 4 1 ARTHROPODA (niveljalkaiset) Crustacea (äyriäiset) Amphipoda (katkat) Gammarus pulex (purokatka) Isopoda (siirat) Asellus aquaticus (vesisiira) 5 Hydracarina (vesipunkit) 1 Collembola: Isotoniidae 1 INSECTA (hyönteiset) Ephemeroptera (päivänkorennot) Baetidae (isosilmäsurviaiset) Baetis rhodani Baetis spp. isosilmäsurviaset 35 4 Ephemeridae (suursurviaiset) Ephemera vulgata (isosurviainen) Plecoptera (koskikorennot) Nemoura avicularis, keväänkoipikorri 3 3 Nemoura sp. koipikorrit 56 Trichoptera (vesiperhoset) Hydropsychidae (siiviläsirvikkäät) Hydropsyche angustipennis, 14 Plectrocnemia conspersa, isolipporysäkäs 1 Polycentropus flavomaculatus, haavirysäkä 1 Psychomyiidae (hentosirvikkäät) Lype phaeopa, liekoraspikas 1 Rhyacophilidae (koskisirvikkäät) Rhyacophila fasciata, purolouhekas 1 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

53 Liite 6. (4/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Risubackanjoki RJK RJK RJK RJK RJK N1-N3 N1-N3 N1-N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 Limnephilidae (putkisirvikkäät) Coleoptera (kovakuoriaiset) Elmidae (silokuoksaset) Elmis aenea (harjukuoksanen) 2 Staphylinidae 4 Hydraena sp. 1 Scirtidae (kaavikkaat) Elodes sp Diptera (kaksisiipiset) Ceratopogonidae (polttiaiset) Chaoboridae (sulkasääsket) 1 Chironomidae (surviaissääsket) Tanypodinae 2 Apsectrotanypus flavicornis 1 Procladius sp. 1 Monodiamesa bathyphila 11 1 Prodiamesa olivacea 2 Orthocladiinae (indet.) Brillia modesta 1 Potthastia longimana 2 Cladotanytarsus mancus gr. 18 Demicryptochironomus vulneratus 1 Parachironomus sp. 1 Polypedilum pullum 14 Tanytarsus sp Simuliidae (mäkärät) Tabanidae (paarmat) 2 1 Tabanus sp. 6 Tipulidae 1 Pediciidae 14 Psychodidae (perhossääsket) Pericoma sp. 1 Limoniidae (pikkuvaaksiaiset) Muscidae (paarmat) 2 Empididae 1 Megaloptera (kaislakorennot) Sialis lutaria (sorsankaislakorento) Lepidoptera sp. 1 MOLLUSCA (nilviäiset) Bivalvia (simpukat) Sphaeridae Pisidium spp. (hernesimpukat) Pisidium henslowanum 1 Sphaerium corneum (pallosimpukka) 1 1 Unionidae (jokisimpukat) Unio sp. (juv.) 1 Yksilöitä: Yksilöitä yhteensä N1-N EPT-heimot EPT-heimot yhteensä N1-N Kt-jokityypin EPT-heimot yhteensä N1-N taksoneita taksoneita yhteensä N1-N3 ja harvasukamatomääritystä) taksoneita yhteensä N1-N Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

54 Liite 6. (5/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Risubackanjoki RJK RJK RJK RJK N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 uoman leveys (m) 1, ,2 2 2 syvyys (cm) virt. nopeus (m/s) 0,4 0,3 0,3 0,3 0,7 0,2 0,3 0,4 0,1 0,8 0,6 0,7 pohjan laatu: lohkareet iki pki Sor Hie Sav, Lie DetH DetK puun oksat/rungot 1 kasvillisuus: makrofyyttiset levät Fontinalis 1 muut sammalet rantavyöhyke (5m): lehtipuita 3 sekametsää avohakkuu 1 1 pelto/nurmi 2 tietä tai asutusta 3 LAJIT ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukamadot) 6 2 Encythraeidae 1 Limnodrilus hoffmeisteri 1 Potamothrix/Tubifex Spirosperma ferxox 1 Psammoryctides barbatus 1 1 ARTHROPODA (niveljalkaiset) Crustacea (äyriäiset) Amphipoda (katkat) Gammarus pulex (purokatka) Isopoda (siirat) Asellus aquaticus (vesisiira) Hydracarina (vesipunkit) 1 INSECTA (hyönteiset) Ephemeroptera (päivänkorennot) Baetidae (isosilmäsurviaiset) Baetis rhodani Baetis spp. isosilmäsurviaset Plecoptera (koskikorennot) Nemoura avicularis, keväänkoipikorri 1 Nemoura sp. koipikorrit Trichoptera (vesiperhoset) Agapetus sp 1 Hydropsychidae (siiviläsirvikkäät) Hydropsyche angustipennis, 2 Hydropsyche saxonica, saksinseulakas Sericostomatidae (koukkusirvikkäät) Notitobia ciliaris (pikisirvikäs) 4 Polycentropodidae (rysäsirvikkäät) Plectrocnemia conspersa, isolipporysäkäs 2 4 Polycentropus flavomaculatus, haavirysäkäs Polycentropodidae (indet. larva) 1 Holocentropus sp. Pieniä 2 2 Psychomyiidae (hentosirvikkäät) 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

55 Liite 6. (6/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Risubackanjoki RJK RJK RJK RJK N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 Lype reducta (puroraspikas) 2 Rhyacophilidae (koskisirvikkäät) Rhyacophila fasciata, purolouhekas Limnephilidae (putkisirvikkäät) Coleoptera (kovakuoriaiset) 1 Elmidae (silokuoksaset) Elmis aenea (harjukuoksanen) Limnius volckmari (silokuoksanen) Staphylinidae Hydraena sp Scirtidae (kaavikkaat) Elodes sp Diptera (kaksisiipiset) 1 Ceratopogonidae (polttiaiset) Chaoboridae (sulkasääsket) Chironomidae (surviaissääsket) Tanypodinae 1 Orthocladiinae (indet.) 1 Potthastia longimana 1 Parachironomus sp. 4 Simuliidae (mäkärät) 2 1 Pediciidae 1 Limoniidae (pikkuvaaksiaiset) 1 2 Muscidae (paarmat) Limnophora sp. 1 1 Empididae 1 Megaloptera (kaislakorennot) Sialis sp. 1 MOLLUSCA (nilviäiset) Bivalvia (simpukat) Sphaeridae Pisidium spp. (hernesimpukat) Sphaerium corneum (pallosimpukka) 1 Gastropoda (kotilot) Lymnaeidae (limakotilot) Lymnaea/Radix peregra 1 Yksilöitä: Yksilöitä yhteensä N1-N EPT-heimot EPT-heimot yhteensä N1-N Kt-jokityypin EPT-heimot yhteensä N1-N taksoneita taksoneita yhteensä N1-N3 ja harvasukamatomääritystä) taksoneita yhteensä N1-N Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

56 Liite 6. (7/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Kvarnbynkoski Kvarnbynkoski (KVK) Kvarnbynkoski (KVK) Kvarnbynkoski (KVK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 uoman leveys (m) syvyys (cm) ,5 virt. nopeus (m/s) 0,6 0,6 0,05 0,3 0,3 0,6 0,5 0,4 pohjan laatu: lohkareet 2 iki 3 pki Sor Hie Sav, Lie 2 DetH DetK kasvillisuus: ilmaversoiset 1 makrofyyttiset levät 1 2 Fontinalis 1 0 muut sammalet 1 rantavyöhyke (5m): lehtipuita 3 3 muu, mikä LAJIT TURBELLARIA (värysmadot) NEMATODA (sukkulamadot) 1 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukamadot) Encythraeidae Eiseniella tetraedra Lumbriculus variegatus? Limnodrilus hoffmeisteri 2 Potamothrix/Tubifex Spirosperma ferxox Psammoryctides barbatus Hirudinea (juotikkaat) 1 Erpobdellidae (nielujuotikkaat) Erpobdella octoculata Helobdella stagnalis 1 Glossiphonidae (kärsäjuotikkaat) Glossiphonia complanata 1 5 ARTHROPODA (niveljalkaiset) Crustacea (äyriäiset) Amphipoda (katkat) Gammarus pulex Isopoda (siirat) Asellus aquaticus (vesisiira) Hydracarina (vesipunkit) 2 Ostracoda 2 INSECTA (hyönteiset) Odonata (sudenkorennot) 3 1 Gomphidae (jokikorennot) 1 Onychogomphus forcipatus, pihtijokikorento Calopterygidae (neidonkorennot) Calopteryx virgo 1 Calopteryx splendens, immenkorento 2 6 Ephemeroptera (päivänkorennot) Baetidae (isosilmäsurviaiset) Baetis spp. isosilmäsurviaset Caenidae (pikkusurviaiset) Ephemera vulgata Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

57 Liite 6. (8/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Kvarnbynkoski Kvarnbynkoski (KVK) Kvarnbynkoski (KVK) Kvarnbynkoski (KVK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 Ephemerella mucronata 3 Heptagenidae (vaakasurviaiset) Heptagenia sulphurea (keltalaakasurviainen) Leptophlebidae (paistesurviaiset) 1 Leptophlebia/Paraleptophlebia sp. (pieniä) 2 Plecoptera (koskikorennot) Perlodidae 2 Nemoura sp. koipikorrit Taniopterygidae (sumukorrit) Taeniopteryx nebulosa, hankikorri Trichoptera (vesiperhoset) Hydropsychidae (siiviläsirvikkäät) Cheumatopsyche lepida, pikkuseulakas Hydropsyche sp 1 Hydropsyche angustipennis, tummaseulakas Hydropsyche pellucidula, ukkoseulakas Hydropsyche siltalai, siltalanseulakas Polycentropodidae (rysäsirvikkäät) Neureclipsis bimaculata, täplätorvirysäkäs 1 Polycentropus flavomaculatus, haavirysäkäs 1 2 Plectrocnemia conspersa 1 Glossosomatidae (hormisirvikkäät) Agapetus ochripes koskihormikas 2 Agapetus sp Hydroptilidae (pikkusirvikkäät) 1 1 Hydroptila sp. hietapalkoset Psychomyiidae (hentosirvikkäät) Psychomyia pusilla, hammasjämsikäs 3 Rhyacophilidae (koskisirvikkäät) 1 Rhyacophila nubila, virtalouhekas Leptoceridae (sarvisirvikkäät) Athripsodes cinereus, sorasarvekas 6 Athripsodes albifrons 1 Athripsodes sp Ceraclea spp. kiehäsarvekkaat Limnephilidae (putkisirvikkäät) Brachycentridae (sammalsirvikkäät) Micrasema setiferum, toukosammalsirvikäs 1 1 Lepidostomatidae (ruutusirvikkäät) Lepidostoma hirtum, rassisirvikäs Coleoptera (kovakuoriaiset) 1 Dytiscidae (sukeltajat, larva, indet.) 1 1 Platambus maculatus (kirjosukeltaja) 15 1 Gyrinidae (hopeasepät) Elmidae (silokuoksaset) Elmis aenea (harjukuoksanen) Limnius volckmari (silokuoksanen) Oulimnius tuberculatus Hydraenidae (kääpiövesiäiset) Hydraena sp. 4 1 Scirtidae (kaavikkaat) Elodes sp. 1 3 Hemiptera (nivelkärsäiset) Calliocorixa sp 1 Nepa cinera (vesiskorpioni) 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

58 Liite 6. (9/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Kvarnbynkoski Kvarnbynkoski (KVK) Kvarnbynkoski (KVK) Kvarnbynkoski (KVK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 Diptera (kaksisiipiset) Ceratopogonidae (polttiaiset) Chironomidae (surviaissääsket) Tanypodinae Orthocladiinae (indet.) Potthastia longimana Chironominae (indet.) 1 Demicryptochironomus vulneratus Polypedilum pullum 1 Rheotanytarsus sp Tanytarsus sp. 6 6 Microtendipes pedellus gr Simuliidae (mäkärät) Tabanidae (paarmat) Tabanus sp. 2 Tipulidae (vaaksiaiset) Tipulidae sp. 1 Psychodidae (perhossääsket) Pericoma sp. 1 1 Empididae Lepidoptera sp. 1 MOLLUSCA (nilviäiset) Bivalvia (simpukat) Sphaeridae Pisidium spp. (hernesimpukat) Sphaerium corneum (pallosimpukka) Gastropoda (kotilot) Ancylidae (ancyluskotilot) Ancylus fluviatilis (ancyluskotilo) 1 1 Bithynidae Bithynia tentaculata (hoikkasarvikotilo) 1 Lymnaeidae (limakotilot) Lymnaea sp. 1 Yksilöitä: Yksilöitä yhteensä N1-N EPT-heimot EPT-heimot yhteensä N1-N Kt-jokityypin EPT-heimot yhteensä N1-N taksonit taksoneita yhteensä N1-N3 (ilman tarkempaa taksoneita yhteensä N1-N3 (kun surviaissääskit ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

59 Liite 6. (10/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Sjundbynkoski Sjundbynkoski (SBK) Sjundbynkoski (SBK) Sjundbynkoski (SBK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 uoman leveys (m) syvyys (cm) virt. nopeus (m/s) 1 1 0,1 0,1 0,9 0,4 0,6 0,7 pohjan laatu: kallio 3 lohkareet iki pki 1 2 DetH DetK kasvillisuus: A A A pohjaruusukekasvit 1 Fontinalis muut sammalet 3 3 0? 2 LAJIT TURBELLARIA (värysmadot) ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukamadot) Slavina appendiculata 1 Spirosperma ferxox 1 Psammoryctides barbatus 1 Ripistes parasita 1 Stylaria lacustris 1 Naididae(indet.) 1 Hirudinea (juotikkaat) Erpobdellidae (nielujuotikkaat) Erpobdella octoculata 3 1 Helobdella stagnalis ARTHROPODA (niveljalkaiset) Crustacea (äyriäiset) Isopoda (siirat) Asellus aquaticus (vesisiira) Hydracarina (vesipunkit) 1 1 Collembola 2 INSECTA (hyönteiset) Odonata (sudenkorennot) 1 Ephemeroptera (päivänkorennot) Baetidae (isosilmäsurviaiset) Baetis spp. isosilmäsurviaset Caenidae (pikkusurviaiset) Caenis horaria (kääpiösurviainen) Caenis luctuosa 1 Ephemera vulgata 2 Leptophlebidae (paistesurviaiset) 3 2 Leptophlebia/Paraleptophlebia sp. (pieniä) 1 1 Trichoptera (vesiperhoset) Hydropsychidae (siiviläsirvikkäät) Cheumatopsyche lepida, pikkuseulakas 21 Hydropsyche angustipennis, tummaseulakas Hydropsyche pellucidula, ukkoseulakas 1 Hydropsyche siltalai, siltalanseulakas Polycentropodidae (rysäsirvikkäät) Neureclipsis bimaculata, täplätorvirysäkäs Polycentropus flavomaculatus, haavirysäkäs 1 Hydroptilidae (pikkusirvikkäät) Hydroptila sp. hietapalkoset 4 Psychomyiidae (hentosirvikkäät) Psychomyia pusilla, hammasjämsikäs Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

60 Liite 6. (11/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Sjundbynkoski Sjundbynkoski (SBK) Sjundbynkoski (SBK) Sjundbynkoski (SBK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 Rhyacophilidae (koskisirvikkäät) Rhyacophila nubila, virtalouhekas 4 7 Leptoceridae (sarvisirvikkäät) Athripsodes cinereus, sorasarvekas 9 Athripsodes albifrons 1 Athripsodes sp 1 1 Ceraclea spp. kiehäsarvekkaat Mystacides spp. (azurea) (sinisarvekas) 1 Leptoceridae (indet.) 1 Limnephilidae (putkisirvikkäät) 8 Lepidostomatidae (ruutusirvikkäät) Lepidostoma hirtum, rassisirvikäs Coleoptera (kovakuoriaiset) Dytiscidae (sukeltajat, larva, indet.) 5 1 Platambus maculatus (kirjosukeltaja) 1 Coleoptera sp. 1 Diptera (kaksisiipiset) Chironomidae (surviaissääsket) Tanypodinae Orthocladiinae (indet.) 2 Potthastia longimana 1 Chironominae (indet.) 1 Tanytarsus sp. 11 Glyptotendipes sp. 1 4 Microtendipes pedellus gr Simuliidae (mäkärät) 5 4 Tabanidae (paarmat) Chrysopilus auratus 1 Tipulidae sp. (vaaksiaiset) 2 Limoniidae (pikkuvaaksiaiset) 1 Muscidae (paarmat) 1 Limnophora sp Empididae 1 Lepidoptera sp. 1 Hydra sp. polyyppieläin MOLLUSCA (nilviäiset) Bivalvia (simpukat) Sphaeridae Pisidium spp. (hernesimpukat) 1 2 Sphaerium corneum (pallosimpukka) Gastropoda (kotilot) Bithynidae Bithynia tentaculata (hoikkasarvikotilo) 6 2 Lymnaeidae (limakotilot) Lymnaea sp. 1 Yksilöitä: Yksilöitä yhteensä N1-N EPT-heimot EPT-heimot yhteensä N1-N Kt-jokityypin EPT-heimot yhteensä N1-N taksonit taksoneita yhteensä N1-N3 (ilman tarkempaa chron. ja oligoch. määritystä) taksoneita (kun chiron. Ja oligoch. määritetty) muuta runs. lampipolyyppeja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

61 Liite 6. (12/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Lempaankoski Lempansån (LEK) Lempansån (LEK) Lempansån N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 uoman leveys (m) syvyys (cm) virt. nopeus (m/s) 0,8 0,5 0,05 0,5 0,1 <0,1 0,7 0,5 0,2 pohjan laatu: iki pki Sor Hie Sav, Lie DetH DetK kasvillisuus: makrofyyttiset levät 1 1 Fontinalis 3 muut sammalet rantavyöhyke (5m): lehtipuita 1 pelto/nurmi 1 LAJIT ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukamadot) Limnodrilus hoffmeisteri 1 Potamothrix/Tubifex Spirosperma ferxox Psammoryctides barbatus Psammoryctides albicola 2 Hirudinea (juotikkaat) Erpobdellidae (nielujuotikkaat) Erpobdella octoculata 1 1 ARTHROPODA (niveljalkaiset) Crustacea (äyriäiset) Amphipoda (katkat) Gammarus pulex (purokatka) Isopoda (siirat) Asellus aquaticus (vesisiira) 4 4 Hydracarina (vesipunkit) 2 INSECTA (hyönteiset) Collembola (hyppyhäntäiset) 1 Odonata (sudenkorennot) Calopterygidae (neidonkorennot) Calopteryx virgo, neidonkorento 1 Ephemeroptera (päivänkorennot) Baetidae (isosilmäsurviaiset) Baetis macani 1 Baetis rhodani Baetis spp. isosilmäsurviaset Ephemeridae (suursurviaiset) Ephemera vulgata (isosurviainen) Leptophlebidae (paistesurviaiset) Leptophlebia vespertina, reunussurviainen 3 Paraleptophlebia spp. purosurviainen 6 7 Plecoptera (koskikorennot) Nemoura cinerea, jokapaikankorri 1 5 Nemoura avicularis Nemoura sp. koipikorrit 1 Taniopterygidae (sumukorrit) Taeniopteryx nebulosa, hankikorri 2 1 Trichoptera (vesiperhoset) Hydropsychidae (siiviläsirvikkäät) Hydropsyche angustipennis, tummaseulakas Hydropsyche pellucidula, ukkoseulakas Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

62 Liite 6. (13/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Lempaankoski Lempansån (LEK) Lempansån (LEK) Lempansån N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 Hydropsyche siltalai, siltalanseulakas Polycentropodidae (rysäsirvikkäät) Cyrnus trimaculatus, koijurysäkäs 10 4 Plectrocnemia conspersa, isolipporysäkäs 1 Polycentropus flavomaculatus, haavirysäkäs Glossosomatidae (hormisirvikkäät) 1 Agapetus ochripes koskihormikas 3 Agapetus sp 1 Goeridae Silo pallipes 1 Psychomyiidae (hentosirvikkäät) Lype reducta, puroraspikas 1 1 Rhyacophilidae (koskisirvikkäät) Rhyacophila fasciata, purolouhekas Rhyacophila nubila, virtalouhekas 1 Leptoceridae (sarvisirvikkäät) Ceraclea spp. kiehäsarvekkaat Limnephilidae (putkisirvikkäät) Lepidostomatidae (ruutusirvikkäät) Lepidostoma hirtum, rassisirvikäs 1 Trichoptera sp. PIENI, OUTO 1 Coleoptera (kovakuoriaiset) 1 Dytiscidae (sukeltajat, larva, indet.) 1 Haliplidae (haliplus sp.) (pisarsukeltajat) 1 Elmidae (silokuoksaset) Elmis aenea (harjukuoksanen) Limnius volckmari (silokuoksanen) Oulimnius tuberculatus Hydraenidae (kääpiövesiäiset) Hydraena sp Hemiptera (nivelkärsäiset) Corixidae (pikkumalluaiset) 1 Diptera (kaksisiipiset) Ceratopogonidae (polttiaiset) Chironomidae (surviaissääsket) Tanypodinae Procladius sp. 2 Cryptochironmus sp. 1 Microtendipes pedellus gr. 1 Simuliidae (mäkärät) Tabanidae (paarmat) 1 Tipulidae sp. (vaaksiaiset) 1 Psychodidae (Psychoda sp., indet.) 1 Limoniidae (pikkuvaaksiaiset) 1 1 Muscidae (paarmat) Limnophora sp. 1 Megaloptera (kaislakorennot) Sisyra sp 1 1 Sialis lutaria (sorsankaislakorento) 1 3 Sialis (fuliginosa?) 2 Lepidoptera sp. 1 MOLLUSCA (nilviäiset) Bivalvia (simpukat) Sphaeridae Pisidium spp. (hernesimpukat) 2 1 Gastropoda (kotilot) Planorbidae (kiekkokotilot) Planorbarius corneus isokiekkokotilo) 7 Lymnaea/Radix peregra (limakotilot) 1 1 Yksilöitä: Yksilöitä yhteensä N1-N Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

63 Liite 6. (14/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Munksinkoski Munksinkoski Munksinkoski Munksinkoski (KÅK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 uoman leveys (m) syvyys (cm) virt. nopeus (m/s) 0,4 0,1 0,6 0,1 0,3 0,1 0,4 0,6 0,7 pohjan laatu: lohkareet iki pki Sor Sav, Lie DetH DetK kasvillisuus: uposlehtiset 1 ilmaversoiset 1 irtokellujat 1 makrofyyttiset levät Fontinalis muut sammalet 1 rantavyöhyke (5m): lehtipuita 1 sekametsää 3 muu, mikä 3 3 kallio LAJIT TURBELLARIA (värysmadot) 1 NEMATODA 1 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukamadot) Potamothrix/Tubifex 1 Psammoryctides barbatus 1 Erpobdellidae (nielujuotikkaat) Erpobdella octoculata 3 Helobdella stygnalis 1 ARTHROPODA (niveljalkaiset) Crustacea (äyriäiset) Amphipoda (katkat) Gammarus pulex (purokatka) Isopoda (siirat) Asellus aquaticus (vesisiira) Hydracarina (vesipunkit) 1 1 INSECTA (hyönteiset) Collembola (hyppyhäntäiset) 1 Ephemeroptera (päivänkorennot) Baetidae (isosilmäsurviaiset) Baetis rhodani 2 5 Baetis spp. isosilmäsurviaset Caenidae (pikkusurviaiset) Caenis horaria (kääpiösurviainen) 1 Ephemerellidae (okasurviaiset) Ephemerella ignita (elosurviainen) 1 Ephemeridae (suursurviaiset) Ephemera vulgata (isosurviainen) Heptagenidae (vaakasurviaiset) Heptagenia sulphurea (keltalaakasurviainen) 1 Leptophlebidae (paistesurviaiset) Paraleptophlebia spp. purosurviainen 1 Leptophlebia/Paraleptophlebia sp. (pieniä) Plecoptera (koskikorennot) Nemoura avicularis 1 Nemoura sp. koipikorrit Trichoptera (vesiperhoset) Hydropsychidae (siiviläsirvikkäät) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

64 Liite 6. (15/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Munksinkoski Munksinkoski Munksinkoski Munksinkoski (KÅK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 Cheumatopsyche lepida, pikkuseulakas 1 3 Hydropsyche angustipennis, tummaseulakas Hydropsyche pellucidula, ukkoseulakas Hydropsyche siltalai, siltalanseulakas Polycentropodidae (rysäsirvikkäät) Plectrocnemia conspersa, isolipporysäkäs Polycentropus flavomaculatus, haavirysäkäs Polycentropus irroratus 1 Holocentropus sp. pieniä 4 Hydroptilidae (pikkusirvikkäät) Hydroptila sp. hietapalkoset 1 Rhyacophilidae (koskisirvikkäät) Rhyacophila nubila, virtalouhekas Leptoceridae (sarvisirvikkäät) Athripsodes cinereus, sorasarvekas Athripsodes sp. 1 1 Ceraclea spp. kiehäsarvekkaat Limnephilidae (putkisirvikkäät) Lepidostomatidae (ruutusirvikkäät) Lepidostoma hirtum, rassisirvikäs Sericostomatidae (koukkusrivikkäät) Sericostoma personatum, vaskisirvikäs 1 Trichoptera sp. PIENI, OUTO 1 Coleoptera (kovakuoriaiset) Dytiscidae (sukeltajat, larva, indet.) Elmidae (silokuoksaset) Elmis aenea (harjukuoksanen) Limnius volckmari (silokuoksanen) Oulimnius tuberculatus Hydraenidae (kääpiövesiäiset) Hydraena sp Scirtidae Elodes sp 1 Hemiptera (nivelkärsäiset) Corixidae (pikkumalluaiset) Diptera (kaksisiipiset) Empididae 1 Ceratopogonidae (polttiaiset) Chironomidae (surviaissääsket) Tanypodinae Rheotanytarsus sp. 1 Tanytarsus sp. 1 Microtendipes pedellus gr Simuliidae (mäkärät) Tabanidae (sp., indet.) (paarmat) 1 Tipulidae(sp., indet.) (vaaksiaiset) 2 Psychodidae (sp., indet.) (perhossääsket) 1 Muscidae (paarmat) Limnophora sp MOLLUSCA (nilviäiset) Bivalvia (simpukat) Sphaeridae Pisidium spp. (hernesimpukat) Gastropoda (kotilot) Lymnaeidae (limakotilot) Lymnaea/Radix peregra Lymnaea sp Physidae (touhukotilot) Physa fontinalis (touhukotilo) CNIDARIA Hydra sp 1 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

65 Liite 6. (16/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Lempaankoski Lempansån (LEK) Lempansån (LEK) Lempansån (LEK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 Yksilöitä: Yksilöitä yhteensä N1-N EPT-heimot EPT-heimot yhteensä N1-N Kt-jokityypin EPT-heimot yhteensä N1-N taksoneita näytteessä taksoneita yhteensä N1-N3 (ilman Munksinkoski Munksinkoski Munksinkoski Munksinkoski (KÅK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 Yksilöitä: Yksilöitä yhteensä N1-N EPT-heimot EPT-heimot yhteensä N1-N Kt-jokityypin EPT-heimot yhteensä N1-N taksoneita näytteessä taksoneita yhteensä N1-N3 (ilman kivisimppu 1 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

66 Liite 6. (17/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Palokoski (PJK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 N4 keskirunsas erittäin vähän vettä keskim. vesi korkealla! ylim. uoman leveys (m) 2 2,5 6 syvyys (cm) virt. nopeus (m/s) 2 1,5 0,8 0,2 0,2 0,2 0,7 0,4 0, ,3 pohjan laatu: lohkareet iki pki 2 1 Sor Hie 2 2 Sav, Lie DetH DetK kasvillisuus: uposlehtiset 1 Fontinalis muut sammalet 1 1 rantavyöhyke (5m): havupuita 1 lehtipuita 2 sekametsää 1 tietä tai asutusta 1 LAJIT TURBELLARIA (värysmadot) ANNELIDA (nivelmadot) *Oligochaeta (harvasukamadot) Lumbriculus variegatus 3 Potamothrix hammoniensis 1 Spirosperma ferox 3 5 Stylaria lacustris 1 Hirudinea (juotikkaat) Erpobdellidae (nielujuotikkaat) Erpobdella octoculata Helobdella stagnalis 1 4 Glossiphonidae (kärsäjuotikkaat) Hemiclepsis marginata 1 ARTHROPODA (niveljalkaiset) Crustacea (äyriäiset) Amphipoda (katkat) Gammarus pulex (purokatka) 6 3 Isopoda (siirat) Asellus aquaticus (vesisiira) Hydracarina (vesipunkit) 3 INSECTA (hyönteiset) Odonata (sudenkorennot) Corduliidae (kiiltokorennot) Somatochlora metallica, välkekorento 1 Calopterygidae (neidonkorennot) Calopteryx sp. pieni 1 1 Platycnemidae (paksukoipikorennot) Platycnemis pennipes, sulkakoipikorento 1 Ephemeroptera (päivänkorennot) Baetidae (isosilmäsurviaiset) Cloen dipterum, kaksisiipisurviainen 2 Cloeon dipterum/inscriptum 16 Baetis rhodani 9 Baetis spp. isosilmäsurviaset Ephemeridae (suursurviaiset) Ephemera vulgata (isosurviainen) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

67 Liite 6. (18/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Palokoski (PJK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 N4 Heptagenidae (vaakasurviaiset) Heptagenia sulphurea Leptophlebidae (paistesurviaiset) Leptophlebia vespertina, 1 Paraleptophlebia spp. purosurviainen 15 Leptophlebia/Paraleptophlebia sp. 2 4 Plecoptera (koskikorennot) Nemoura sp. koipikorrit 2 Taniopterygidae (sumukorrit) Taeniopteryx nebulosa, hankikorri 1 Trichoptera (vesiperhoset) Hydropsychidae (siiviläsirvikkäät) Cheumatopsyche lepida, pikkuseulakas Hydropsyche angustipennis, Hydropsyche pellucidula, ukkoseulakas Hydropsyche siltalai, siltalanseulakas Polycentropodidae (rysäsirvikkäät) Neureclipsis bimaculata, Polycentropus flavomaculatus, 3 Psychomyiidae (hentosirvikkäät) Lype phaeopa, liekoraspikas 1 2 Rhyacophilidae (koskisirvikkäät) Rhyacophila nubila, virtalouhekas Leptoceridae (sarvisirvikkäät) Athripsodes sp Ceraclea nigronervosa, isosarvekas 1 Ceraclea senilis, äijäsarvekas 1 2 Mystacides spp. (azurea) (sinisarvekas) 1 Mystacides longicornis, rantusarvekas 1 Limnephilidae (putkisirvikkäät) Lepidostomatidae (ruutusirvikkäät) Lepidostoma hirtum, rassisirvikäs Trichoptera PUPA 4 Coleoptera (kovakuoriaiset) Dytiscidae (sukeltajat, larva, indet.) 1 Elmidae (silokuoksaset) Elmis aenea (harjukuoksanen) Limnius volckmari (silokuoksanen) 3 2 Oulimnius tuberculatus Stenelmis canaliculata (isokuoksanen) Diptera (kaksisiipiset) Ceratopogonidae (polttiaiset) 1 *Chironomidae (surviaissääsket) Tanypodinae 1 Apsectrotanypus flavicornis 3 Clionotanypus nervosus 2 Procladius sp. 1 Chironominae (indet.) Tanytarsus sp. 1 Microtendipes pedellus gr. 6 Simuliidae (mäkärät) Megaloptera (kaislakorennot) Sialis lutaria (sorsankaislakorento) 1 MOLLUSCA (nilviäiset) Bivalvia (simpukat) Sphaeridae Pisidium spp. (hernesimpukat) 1 3 Sphaerium corneum (pallosimpukka) Gastropoda (kotilot) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

68 Liite 6. (19/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Palokoski (PJK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 N4 Lymnaeidae (limakotilot) Lymnaea/Radix peregra 1 Yksilöitä: Yksilöitä yhteensä N1-N EPT-heimot EPT-heimot yhteensä N1-N Kt-jokityypin EPT-heimot yhteensä N1-N taksoneita yhteensä N1-N3 (ilman Cristatella mucedo (sammaleläin), rapu Oligochaeta eli harvasukamadot ja Chironomidae eli surviaissääsket (* merkityt ryhmät) sisälsivät useita pohjaeläintaksoneita, jotka esitetään tarkemmin POHJE-tietokannassa. 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

69 Liite 6. (20/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Palokoski (PJK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 alhainen uoman leveys (m) syvyys (cm) virt. nopeus (m/s) 1 0,5 0,1 0,3 <0,1 <0,1 pohjan laatu: lohkareet iki pki Sor Hie DetH DetK kasvillisuus: Fontinalis 1 muut sammalet rantavyöhyke (5m): havupuita lehtipuita tietä tai asutusta LAJIT TURBELLARIA (värysmadot) ANNELIDA (nivelmadot) *Oligochaeta (harvasukamadot) Erpobdellidae (nielujuotikkaat) Erpobdella octoculata Helobdella stagnalis 1 3 ARTHROPODA (niveljalkaiset) Crustacea (äyriäiset) Amphipoda (katkat) Gammarus pulex (purokatka) Isopoda (siirat) Asellus aquaticus (vesisiira) Hydracarina (vesipunkit) 1 INSECTA (hyönteiset) Collembola (hyppyhäntäiset) Odonata (sudenkorennot) Corduliidae (kiiltokorennot) Zygoptera sp. pieni 1 Platycnemidae (paksukoipikorennot) Platycnemis pennipes, sulkakoipikorento 4 Ephemeroptera (päivänkorennot) Baetidae (isosilmäsurviaiset) Cloeon dipterum/inscriptum 4 Baetis spp. isosilmäsurviaset Caenidae (pikkusurviaiset) Caenis horaria (kääpiösurviainen) Ephemeridae (suursurviaiset) Ephemera vulgata (isosurviainen) Heptagenidae (vaakasurviaiset) Heptagenia sulphurea Leptophlebidae (paistesurviaiset) Leptophlebia/Paraleptophlebia sp Plecoptera (koskikorennot) Taniopterygidae (sumukorrit) Taeniopteryx nebulosa, hankikorri Trichoptera (vesiperhoset) Hydropsychidae (siiviläsirvikkäät) Cheumatopsyche lepida, pikkuseulakas Hydropsyche angustipennis, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

70 Liite 6. (21/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Palokoski (PJK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 N1 N2 N3 Hydropsyche pellucidula, ukkoseulakas Hydropsyche siltalai, siltalanseulakas Polycentropodidae (rysäsirvikkäät) Cyrnus trimaculatus, koijurysäkäs 1 6 Neureclipsis bimaculata, Psychomyiidae (hentosirvikkäät) Lype phaeopa, liekoraspikas 1 Rhyacophilidae (koskisirvikkäät) Rhyacophila nubila, virtalouhekas Rhyacophila (juv.) 2 Leptoceridae (sarvisirvikkäät) Athripsodes cinereus, sorasarvekas Athripsodes sp. 3 1 Ceraclea spp. kiehäsarvekkaat Ceraclea nigronervosa, isosarvekas Mystacides spp. (azurea) (sinisarvekas) 1 Limnephilidae (putkisirvikkäät) Lepidostomatidae (ruutusirvikkäät) Lepidostoma hirtum, rassisirvikäs 2 3 Trichoptera PUPA Coleoptera (kovakuoriaiset) Dytiscidae (sukeltajat, larva, indet.) 2 1 Elmidae (silokuoksaset) Elmis aenea (harjukuoksanen) Limnius volckmari (silokuoksanen) 1 Oulimnius tuberculatus Stenelmis canaliculata (isokuoksanen) Scirtidae (kaavikkaat) Elodes sp. 1 COLEOPTERA SP 2 Diptera (kaksisiipiset) Ceratopogonidae (polttiaiset) 3 3 *Chironomidae (surviaissääsket) Simuliidae (mäkärät) 1 1 Psychodidae (perhossääsket) Pericoma sp. 1 Muscidae (paarmat) Limnophora sp. 1 Megaloptera (kaislakorennot) Sialis lutaria (sorsankaislakorento) Sisyridae (rantakorennot) Sisyra sp. (fuscata v. 2008) 2 1 MOLLUSCA (nilviäiset) Bivalvia (simpukat) Sphaeridae Pisidium spp. (hernesimpukat) Sphaerium corneum (pallosimpukka) Gastropoda (kotilot) Planorbidae (kiekkokotilot) 1 Gyraulus crista? 2 Yksilöitä: Yksilöitä yhteensä N1-N EPT-heimot EPT-heimot yhteensä N1-N Kt-jokityypin EPT-heimot yhteensä N1-N taksoneita yhteensä N1-N3 (ilman rapu 1 1 (Oligochaeta ja Chironomidae sisälsivät useita pohjaeläintaksoneita, jotka esitetään tarkemmin POHJE-tietokannassa.) 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

71 Liite 6. (22/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Palokoski (PJK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 syvyys (cm) virt. nopeus (m/s) 0,2 1,4 <0, ,1 pohjan laatu: lohkareet iki pki Sor Hie 1 2 DetK puun oksat/rungot kasvillisuus: makrofyyttiset levät 2 1 rantavyöhyke (5m): havupuita lehtipuita tietä tai asutusta LAJIT TURBELLARIA (värysmadot) 39 3 NEMATODA 3 ANNELIDA (nivelmadot) Naididae (indet.) 1 Limnodrilus sp. 2 Lumbriculus variegatus 4 Potamothrix hammoniensis 2 Psammoryctides barbatus Spirosperma ferox Stylaria lacustris Hirudinea (juotikkaat) Erpobdellidae (nielujuotikkaat) Erpobdella octoculata 16 Helobdella stagnalis 3 ARTHROPODA (niveljalkaiset) Crustacea (äyriäiset) Amphipoda (katkat) Gammarus pulex (purokatka) 3 1 Isopoda (siirat) Asellus aquaticus (vesisiira) INSECTA (hyönteiset) Collembola (hyppyhäntäiset) 1 Odonata (sudenkorennot) Gomphidae (jokikorennot) Gomphus vulgatissimus 1 Lestes dryops 1 Ephemeroptera (päivänkorennot) Baetidae (isosilmäsurviaiset) Cloeon dipterum/inscriptum 1 Baetis rhodani Baetis vernus 1 Caenidae (pikkusurviaiset) Caenis horaria (kääpiösurviainen) Ephemeridae (suursurviaiset) Ephemera vulgata (isosurviainen) 5 Heptagenidae (vaakasurviaiset) Heptagenia sulphurea (keltalaakasurviainen) Leptophlebidae (paistesurviaiset) Leptophlebia vespertina, reunussurviainen Leptophlebia/Paraleptophlebia sp. (pieniä) 18 Plecoptera (koskikorennot) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

72 Liite 6. (23/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Palokoski (PJK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 Nemoura avicularis 1 Nemoura sp. koipikorrit 1 Taniopterygidae (sumukorrit) Taeniopteryx nebulosa, hankikorri 7 Trichoptera (vesiperhoset) Hydropsychidae (siiviläsirvikkäät) Cheumatopsyche lepida, pikkuseulakas Hydropsyche angustipennis, tummaseulakas Hydropsyche pellucidula, ukkoseulakas Hydropsyche siltalai, siltalanseulakas Hydropsyche (kotelo) 6 Polycentropodidae (rysäsirvikkäät) Holocentropus sp 1 Neureclipsis bimaculata, täplätorvirysäkäs Plectrocnemia conspersa, isolipporysäkäs 1 9 Polycentropus flavomaculatus, haavirysäkäs 2 Polycentropus irroratus 1 Psychomyiidae (hentosirvikkäät) Lype phaeopa, liekoraspikas 6 Psychomyia pusilla 1 1 Rhyacophilidae (koskisirvikkäät) Rhyacophila nubila, virtalouhekas Rhyacophila fasciata 2 Rhyacophila (juv.) 5 Beraeidae Beraea pullata (pyörönokisirvikäs) 1 Leptoceridae (sarvisirvikkäät) Athripsodes cinereus, sorasarvekas 2 Athripsodes sp. 1 Ceraclea spp. kiehäsarvekkaat Ceraclea nigronervosa, isosarvekas Mystacides spp. (azurea) (sinisarvekas) 2 Leptoceridae (indet.) 1 Limnephilidae (putkisirvikkäät) 1 Coleoptera (kovakuoriaiset) Dytiscidae (sukeltajat, larva, indet.) Elmidae (silokuoksaset) Elmis aenea (harjukuoksanen) Oulimnius tuberculatus Stenelmis canaliculata (isokuoksanen) 3 1 Diptera (kaksisiipiset) Empididae 7 *Chironomidae (surviaissääsket) Tanypodinae Procladius sp. 2 1 Orthocladiinae (indet.) Potthastia longimana 2 3 Chironominae (indet.) 1 Rheotanytarsus sp Tanytarsus sp Glyptotendipes sp. 2 1 Microtendipes pedellus gr Xenochironomus xenolabis Simuliidae (mäkärät) 14 1 Megaloptera (kaislakorennot) Sialis lutaria (sorsankaislakorento) 1 Sisyridae (rantakorennot) Sisyra sp. (fuscata v. 2008) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

73 Liite 6. (24/24) Siuntionjoen vesistön koskihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät vuosina Palokoski (PJK) N1 N2 N3 N1 N2 N3 MOLLUSCA (nilviäiset) Bivalvia (simpukat) Sphaeridae Sphaerium corneum (pallosimpukka) Lymnaea palustris 1 Yksilöitä: Yksilöitä yhteensä N1-N EPT-heimot EPT-heimot yhteensä N1-N Kt-jokityypin EPT-heimot yhteensä N1-N3 9 9 taksoneita yhteensä N1-N3 (ilman Cristatella mucedo (sammaleläin), statoblasteja + ++ Oligochaeta eli harvasukamadot ja Chironomidae eli surviaissääsket (* merkityt ryhmät) sisälsivät useita pohjaeläintaksoneita, jotka esitetään tarkemmin POHJE-tietokannassa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

74 Liite 7. (1/6) Siuntionjoen vesistön suvantohavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Suvantoasemien näytteet (Ekman-noudin, kolme nostoa/näyteasema) Risubackajoki, suvanto RJS Näytepaikan kuvaus: Sillan alapuoli, keskellä uomaa, savisedimentti, karkea kasvikarike ("tiukka ote") Pohjan laatu: sora, kivi Syvyys: 1,5 m yksilömäärä biomassa Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 N 1 N 2 N 3 YHT G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukasmadot) 0,01 0,01 0,01 0,16 Potamothrix hammoniensis Potamothrix/Tubifex, imm Chironomidae (surviaissääsket) 0,02 0,01 0,01 0,03 0,39 Macropelopia sp Procladius spp Chironomus anthracinus Microtendipes pedellus-gr Polypedilum nubeculosum Trichoptera (vesiperhoset) Cyrnus trimaculatus ,00 0,00 0,01 Yhteensä: ,02 0,01 0,01 0,04 0,57 Taksoneita: Risubackajoki, suvanto RJS Näytepaikan kuvaus: näytteet otettu jään päältä Syvyys: n. 1 m yksilömäärä biomassa Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 N 1 N 2 N 3 YHT G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukasmadot) 0,04 0,00 0,00 0,04 0,58 Ophidonais serpentina Limnodrilus udekemianus Limnodrilus sp Potamothrix hammoniensis Chironomidae (surviaissääsket) 0,03 0,01 0,01 0,05 0,66 Procladius spp Chironomus anthracinus Chironomus fluviatilis Microtendipes pedellus-gr Polypedilum nubeculosum Cladotanytarsus mancus Tanytarsus sp Yhteensä: ,03 0,01 0,01 0,05 1,24 Taksoneita: Risubackajoki, suvanto RJS Näytepaikan kuvaus: Näytteet otettu sillalta Pohjan laatu: savi, karike,hiekka yksilömäärä biomassa Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 N 1 N 2 N 3 YHT G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukasmadot) 0,00 0,00 0,00 0,03 Potamothrix hammoniensis Potamothrix/Tubifex, imm Chironomidae (surviaissääsket) 0,01 0,01 0,02 0,25 Procladius spp Chironomus anthracinus Microtendipes pedellus-gr Polypedilum nubeculosum Ceratopogonidae ,00 Trichoptera (vesiperhoset) Molannodes tinctus ,11 0,11 1,46 Phryganea bipunctata ,00 0,00 0,02 Yhteensä: ,01 0,12 0,13 1,76 Taksoneita: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

75 Liite 7. (2/6) Siuntionjoen vesistön suvantohavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Risubackajoki, suvanto RJS Pohjan laatu: savi, lieju, turve, detritus Syvyys: 1,6-1,7 m yksilömäärä biomassa Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 N 1 N 2 N 3 YHT G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukasmadot) 0,01 0,00 0,00 0,02 0,20 Ophidonais serpentina Potamothrix hammoniensis Potamothrix/Tubifex, imm Spirosperma ferox Chironomidae (surviaissääsket) 0,03 0,11 0,03 0,18 2,41 Apsectrotanypus flavicollis Tanypodinae (indet) Chironomus plumosus Chironomus thummi Cryptochironomus sp Microtendipes pedellus-gr Polypedilum nubeculosum Polypedilum pullum Trichoptera (vesiperhoset) 0,01 0,01 0,16 Cyrnus flavidus Limnephilidae Gastropoda (kotilot) 0,02 0,02 0,22 Valvata piscinalis Yhteensä: ,114 0,0484 1,1624 2,99 Taksoneita: Risubackajoki, suvanto RJS Pohjan laatu: savi, detritus Syvyys: 1,2-1,7 m yksilömäärä biomassa Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 N 1 N 2 N 3 YHT G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukasmadot) 0,01 0,00 0,00 0,01 0,15 Eiseniella tetraedra Potamothrix hammoniensis Potamothrix/Tubifex, imm Chironomidae (surviaissääsket) 0,01 0,00 0,00 0,02 0,25 Apsectrotanypus flavicollis Procladius sp Tanypus sp Microtendipes pedellus-gr Paracladopelma sp Polypedilum nubeculosum Polypedilum pullum Ceratopogonidae ,00 0,00 0,00 0,00 0,02 Megaloptera (kaislakorennot) 0,02 0,02 0,23 Sialis lutaria Pelecypoda (simpukat) 0,00 Pisidium sp ,01 0,00 0,01 0,13 Unio pictorum ,92 0,33 1,26 16,78 Yhteensä: ,04 0,01 0,00 0,05 0,78 Taksoneita: Risubackajoki, suvanto RJS Pohjan laatu: hiekka, savi, lieju, detritus Syvyys: 0,9-1,7 m yksilömäärä biomassa Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 N 1 N 2 N 3 YHT G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukasmadot) 0,04 0,05 0,04 0,12 1,59 Limnodrilus udekemianus Potamothrix hammoniensis Potamothrix/Tubifex, imm Psammmoryctides albicola Chironomidae (surviaissääsket) 0,03 0,05 0,02 0,10 1,31 Apsectrotanypus flavicollis Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

76 Liite 7. (3/6) Siuntionjoen vesistön suvantohavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Risubackajoki, suvanto RJS Näyte N 1 N 2 yksilömäärä N 3 YHT N/M2 N 1 N 2 biomassa N 3 YHT G/M2 Procladius sp Tanypodinae (indet.) Chironomus plumosus Microtendipes pedellus-gr Paracladopelma sp Polypedilum nubeculosum Polypedilum pullum Tanytarsus sp Ceratopogonidae ,00 0,00 0,01 Megaloptera (kaislakorennot) 0,01 0,01 0,08 Sialis lutaria Pelecypoda (simpukat) 0,00 Anodonta cygnaea ,23 2,23 29,73 Yhteensä: ,03 0,05 0,02 0,11 2,99 Taksoneita: Risubackajoki, suvanto RJS Näytepaikan kuvaus: Pohjan laatu: sora, savi, lieju, detritus Syvyys: 1,0-1,3 m yksilömäärä biomassa Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 N 1 N 2 N 3 YHT G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukasmadot) 0,02 0,05 0,02 0,08 1,12 Potamothrix hammoniensis Psammmoryctides barbatus Stylaria lacustris Hirudinea (juotikkaat) 0,00 0,00 0,03 Erpobdella octoculata Chironomidae (surviaissääsket) 0,00 0,00 0,02 Polypedilum nubeculosum Polypedilum pullum Ephemeroptera (päivänkorennot) 0,00 0,00 0,02 Heptagenia sulphurea Pelecypoda (simpukat) 0,00 0,00 0,01 Pisidium sp Yhteensä: ,00 0,00 0,00 0,00 1,18 Taksoneita: Risubackajoki, suvanto RJS Näytepaikan kuvaus: pehmeä pohja Syvyys: 0,9-1,7 m yksilömäärä biomassa Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 N 1 N 2 N 3 YHT G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukasmadot) 0,10 1,32 Potamothrix hammoniensis Psammmoryctides barbatus Limnodrilus Ophidonais serpentina Trichoptera 0,01 0,07 Molanna angustata Chironomidae (surviaissääsket) 0,01 0,11 Tanypodinae Procladius Glyptotendipes Microtendipes pedellus-agg Polypedilum nubeculosum Yhteensä: ,00 0,00 0,00 0,11 1,49 Taksoneita: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

77 Liite 7. (4/6) Siuntionjoen vesistön suvantohavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Risubackajoki, suvanto RJS Näytepaikan kuvaus: pehmeä pohja Syvyys: 0,6-1,0 m yksilömäärä biomassa Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 YHT G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukasmadot) Potamothrix/Tubifex ,11 1,47 Limnodrilus Ophidonais serpentina Mollusca 0,00 0,01 Pisidium henslowanum Chironomidae (surviaissääsket) 0,02 0,20 Tanypodinae Procladius Prodiamesa olivacea Cryptochrironomus Microtendipes pedellus-agg Polypedilum nubeculosum Yhteensä: ,13 1,68 Taksoneita: Siuntio KÅS Näytepaikan kuvaus: Pohjan laatu: savi, karike Syvyys: yksilömäärä biomassa Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 N 1 N 2 N 3 YHT G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukasmadot) 0,05 0,01 0,01 0,07 0,89 Limnodrilus hoffmeisteri Limnodrilus udekemianus Potamothrix hammoniensis Chironomidae (surviaissääsket) 0,06 0,02 0,03 0,10 1,33 Procladius sp Tanypodinae (indet.) Demicryptochironomus vulneratus Microtendipes pedellus-gr Polypedilum nubeculosum Paratanytarsus austriacus Epoicocladius flavens Psectrocladius sp Ceratopogonidae ,00 0,00 0,01 Empididae (larva) ,01 0,00 0,00 0,01 0,15 Ephemeroptera (päivänkorennot) 0,22 0,13 0,18 0,54 7,15 Caenis horaria Cloeon dipterum Ephemera vulgata Trichoptera (vesiperhoset) 0,02 0,05 0,07 0,90 Molanna angustata Limnephilidae Coleoptera (kovakuoriaiset) 0,00 0,01 0,01 0,12 Platambus maculatus Pelecypoda (simpukat) 0,00 0,00 0,00 0,05 Acroloxus lacustris Pisidium sp Unio tumidus Yhteensä: ,34 0,18 0,27 0,79 10,59 Taksoneita: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

78 Liite 7. (5/6) Siuntionjoen vesistön suvantohavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Siuntio KÅS Näytepaikan kuvaus: Pohjan laatu: savi, detritus Syvyys: 0,5-1,0 m yksilömäärä biomassa Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 N 1 N 2 N 3 YHT G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukasmadot) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,04 Ophidonais serpentina Eiseniella tetraedra Potamothrix hammoniensis Potamothrix/Tubifex, imm Spirosperma ferox Hirudinea (juotikkaat) 0,02 0,02 0,33 Erpobdella octoculata Crustacea (äyriäiset) 0,00 0,00 0,01 Asellus aquaticus Chironomidae (surviaissääsket) 0,01 0,04 0,04 0,09 1,24 Procladius sp Apsectrotanypus flavicollis Demicryptochironomus vulneratus Microtendipes pedellus-gr Polypedilum pullum Paratanytarsus austriacus Tanytarsus sp Epoicocladius flavens Orthocladiinae (indet.) Ceratopogonidae ,00 0,00 0,00 0,00 0,06 Empididae (larva) ,00 0,00 0,01 Megaloptera (kaislakorennot) 0,01 0,01 0,10 Sialis lutaria Ephemeroptera (päivänkorennot) 0,15 0,46 0,10 0,71 9,44 Caenis horaria Ephemera vulgata Trichoptera (vesiperhoset) 0,00 0,00 0,39 0,40 5,28 Athripsodes bilineatus Cyrnus trimaculatus Mystacides nigra Phryganea bipunctata Sericostomatidae Odonata (sudenkorennot) 0,00 0,00 0,05 Platycnemis pennipes Coleoptera (kovakuoriaiset) 0,00 0,00 0,00 0,02 Elmis aenea (toukka) Gastropoda (kotilot) 0,15 0,01 0,16 2,20 Gyraulus albus Pelecypoda (simpukat) Pisidium sp Sphaerium sp Unio tumidus ,13 Yhteensä: ,35 0,53 0,53 1,41 18,78 Taksoneita: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

79 Liite 7. (6/6) Siuntionjoen vesistön suvantohavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Siuntio KÅS Näytepaikan kuvaus: Pohjan laatu: pehmeä pohja Syvyys: 0,5-1,0 m yksilömäärä biomassa Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 N 1 N 2 N 3 YHT G/M2 NEMATODA ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukasmadot) 0,88 11,72 Lumbriculus variegatus Limnodrilus hoffmeisteri Psammoryctides barbatus Potamothrix/Tubifex Hirudinea (juotikkaat) 0,12 1,55 Erpobdella octoculata Chironomidae (surviaissääsket) 0,08 1,11 Procladius sp Apsectrotanypus flavicollis Demicryptochironomus vulneratus Microtendipes pedellus-gr Polypedilum pullum Paratanytarsus austriacus Tanytarsus sp Epoicocladius flavens Orthocladiinae (indet.) Ceratopogonidae ,002 0,03 Empididae (larva) Megaloptera (kaislakorennot) 0,07 0,97 Sialis lutaria Ephemeroptera (päivänkorennot) 0,01 0,15 Caenis horaria Ephemera vulgata Trichoptera (vesiperhoset) 0,01 0,08 Athripsodes bilineatus Cyrnus trimaculatus Mystacides nigra Phryganea bipunctata Sericostomatidae Odonata (sudenkorennot) Platycnemis pennipes Coleoptera (kovakuoriaiset) Elmis aenea (toukka) MOLLUSCA 58,67 782,29 Gastropoda (kotilot) Lymnaea palustris Acroloxus lacustris Bivalvia (simpukat) Pisidium sp Anodonta piscinalis Unio pictorum Unio tumidus Yhteensä: ,84 797,89 Taksoneita: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

80 Liite 8. (1/9) Siuntionjoen vesistön järvihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina BJÖRNTRÄSK 2 M (BJT 2 m) , klo Näytteenottajat: Amu, SS Veden lt 12,2 oc Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2, jolla m 2 -kerroin 13,33 Pohjan laatu: Savi Poimija: Joonas Kaukoranta Seulos: N 1: pohjallinen saviliejua, lehden palasia, kariketta N 2: pohjallinen saviliejua, lehden palasia, kariketta N 3: pohjallinen saviliejua, kariketta ja ruo'on palasia, simpukan palasia Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 NEMATODA (sukkulamadot) , ANNELIDA (nivelmadot) 0 0 Oligochaeta (harvasukamadot) 0 0 0,540 Tubicicidae 0 0 Limnodrilus hoffmeisteri Potamothrix hammoniensis Cestoda (heisimadot) 0 0 Pseudophyllidae 0 0 Caryophylleus laticeps ARTHROPODA (niveljalkaiset) 0 Ceratopogonidae (polttiaiset) ,507 Diptera 0 Chironomidae (surviaissääsket) 0 Tanypodinae 0 Procladius spp ,236 Chironominae 0 29,286 Chironomus plumosus t. ( muratensis) Chironomus sp Cryptochironomus sp. (supplicans) Chaoboridae (sulkasääsket) 0 0 Chaoborus flavicans Yhteensä: ,569 30,70 (Chaoborus mukana) Taksoneita: LCI-indeksi: 1,03 Lisätietoja Chironomuksista: Chironomus plumosus t. ( ent. semired, muratensis) mm, 18 yks. (3/4 ventr.tub. pituus, 4 mustaa mdb-hammasta Chironomus plumosus t mm 25 yks. Chironomus plumosus t mm, 11 yks. Chironomus plumosus t. 12 mm, 3 yks. ja 6 mm 1 yks. Chironomus sp. 21 mm 2 yks. (3 mustaa mdb-hammasta, pidemmät ventr.tubulukset) Chironomus sp. 6 mm 1 yks. (3 mustaa mdb-hammasta, pidemmät ventr.tubulukset) Unio tumidus (kuori, 70 mm) 1 Cristatella mucedo (statoblasteja) * BJÖRNTRÄSK 4 M (BJT 4 m) , klo Näytteenottajat: Amu, SS Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2, jolla m 2 -kerroin Veden lt 12,2 oc Pohjan laatu: Savi Poimija: Joonas Kaukoranta Seulos: N 1: pohjallinen, savilieju, pajun lehti N 2: pohjallinen, lehden palasia N 3: pohjallinen saviliejua, hieman kariketta, lehden paloja Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) 0 Oligochaeta (harvasukamadot) 0 Tubicicidae 0 Potamothrix hammoniensis ,692 0 ARTHROPODA (niveljalkaiset) 0 Ceratopogonidae (polttiaiset) ,066 Diptera 0 Chironomidae (surviaissääsket) 0 Tanypodinae 0 0,405 Tanypodinae Procladius spp Chironominae 0 Chironomus plumosus t. ( muratensis) ,140 Chaoboridae (sulkasääsket) 0 Chaoborus flavicans Yhteensä: ,303 23,003 (Chaoborus mukana) Taksoneita: CI-indeksi: 1,0 Chironomus plumosus t. (ent, semired. laji muratensis) mm, 33 yks. (3/4 ventr.tub. pituus, 4 mustaa mdb-hammasta) Chironomus plumosus t mm, 31 yks. Chironomus plumosus t mm, 10 yks. Chironomus sp. prepupa 1yks. Cristatella mucedo (statoblasteja) 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

81 Siuntionjoen vesistön järvihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Liite 8. (2/9) TJUSTRÄSK 6 m, (TJT 6 m UUSI HAVAINTOPAIKKA) , KLO Näytteenottajat: Amu, SS Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2, jolla m 2 -kerroin Veden lt 13.0 Oc Pohjan laatu: Savi Poimija: Joonas Kaukoranta Seulos: N 1: pohjallinen saviliejua, isohko kaislanpätkä, kariketta N 2: " N 3: " " Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 0 ANNELIDA (nivelmadot) 0 Oligochaeta (harvasukamadot) 0 Tubicicidae 0 Potamothrix hammoniensis ,427 ARTHROPODA (niveljalkaiset) 0 Diptera 0 Chironomidae (surviaissääsket) 0 Chironominae 0 Chironomus plumosus t ,040 Chaoboridae (sulkasääsket) 0 Chaoborus flavicans Yhteensä: ,467 4,147 (Chaoborus mukana) Taksoneita: CI-indeksi: 1,0 Statoblasteja * TJUSTRÄSK 9 m (TJT 9 m) , klo Järviruovikosta ja ilmastimesta noin 70 m Näytteenottajat: Amu, SS Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2, jolla m 2 -kerroin Pohjan laatu: savilieju (liejuisempaa kuin rannassa) Poimija: Joonas Kaukoranta Seulos: N 1: pohjallinen saviliejua, kariketta, simpukan palasia N 2: pohjallinen saviliejua, oksanpätkä, kariketta N 3: pohjallinen saviliejua, oksanpätkä, ruo'on kpl ym. kariketta Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) 0 Oligochaeta (harvasukamadot) 0 Tubicicidae 0 Potamothrix hammoniensis ,507 ARTHROPODA (niveljalkaiset) 0 Diptera 0 Chironomidae (surviaissääsket) 0 Tanypodinae 0 Procladius spp ,020 Chironominae 0 1,053 Chironomus plumosus t Chironomus plumosus plumosus Chaoboridae (sulkasääsket) 0 Chaoborus flavicans Yhteensä: ,580 6,439 (Chaoborus mukana) Taksoneita: CI-indeksi: 1,0 Statoblasteja * Copepoda (hankajalkaisäyriäinen) 1 Lisätietoa Chironomuksista: Chironomus plumosus t. (sis. entinen semireductus eli ventr. tub kork. 3/4 pitkiä, jotku er. pitkiä, mm) Chironomus plumosus plumosus (pitkät ventr. tub., toukat olivat pienikokokisia, 4-22 mm) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

82 Liite 8. (3/9) Siuntionjoen vesistön järvihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina VIKTRÄSK 6 m (UUSI HAVAINTOPAIKKA) , klo 9.30 Uusi näyteasema: järven keskikohta, lähempänä lännenpuoleisen rannan järviruo'ikon reunaa Näytteenottajat: Amu, SS Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2, jolla m 2 -kerroin Poimija: Joonas Kaukoranta Pohjan laatu: savi Seulos: N 1: pohjallinen, savilieju, lehden palasia, hienoa kariketta N 2: pohjallinen, savilieju, lehden palasia, hienoa kariketta N 3: pohjallinen, savilieju, lehden palasia, hienoa kariketta Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) 0 Oligochaeta (harvasukamadot) 0 Tubicicidae 0 Potamothrix hammoniensis ,027 ARTHROPODA (niveljalkaiset) 0 Diptera 0 Chironomidae (surviaissääsket) 0 Tanypodinae 0 Procladius spp ,160 Chironominae 0 7,971 Chironomus plumosus t Chironomus plumosus plumosus Polypedilum nubeculosum Chaoboridae (sulkasääsket) 0 Chaoborus flavicans Yhteensä: ,158 8,238 (Chaoborus mukana) Taksoneita: CI-indeksi: 1,02 Statoblasteja * * Lisätietoa Chironomuksista: Chironomus plumosus t. (sis. entinen semireductus eli ventr. tub kork. 3/4 pitkiä) Chironomus plumosus plumosus (pitkät ventr. tub., toukat olivat pienikokokisia, 4-22 mm) VIKTRÄSK 15 m UUSI HAVAINTOPAIKKA (syvyys) , klo 9.00 Huom! Eri näyteasema kuin aikaisemmin; on sama kuin erillistutkimuksessa vuodelta 1998 (Mettinen, Julkaisu 89) noin 700 m syvänneasemasta, noin 200 m länsirannan järviruovikosta Näytteenottajat: Amu, SS Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2, jolla m 2 -kerroin Poimija: Joonas Kaukoranta Pohjan laatu: tumma lieju, savi, ei haise! Seulos: N 1: pohjallinen, savilieju, lehden palasia, hienoa kariketta N 2: pohjallinen, savilieju, lehden palasia, hienoa kariketta N 3: pohjallinen, savilieju, lehden palasia, hienoa kariketta Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 ARTHROPODA (niveljalkaiset) 0 Diptera 0 Chironomidae (surviaissääsket) 0 Tanypodinae 0 0 Procladius spp ,013 Chironominae 0 0 5,705 Chironomus plumosus t Chironomus plumosus plumosus Chaoboridae (sulkasääsket) 0 0 Chaoborus flavicans Yhteensä: ,718 7,785 (Chaoborus mukana) Taksoneita: CI-indeksi: 1,0 statoblasteja * * * Lisätietoa Chironomuksista: Chironomus plumosus t. (sis. entinen semireductus eli ventr. tub kork. 3/4 pitkiä) Chironomus plumosus plumosus (pitkät ventr. tub., toukat olivat pienikokokisia, 6-20 mm) 80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

83 Siuntionjoen vesistön järvihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Liite 8. (4/9) BJÖRNTRÄSK 2 M (BJT 2 m) , klo 9.05 Näytteenottajat: Ame, Amu Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2 Pohjan laatu: lieju/muta, hieno detritus Poimija: Jaana Tikkanen Seulos: N 1: savi, hieno detritus N 2: hieno detritus, karkea detritus, savi N 3: savi, hieno detritus Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 NEMATODA (sukkulamadot) ,079 Oligochaeta (harvasukamadot) 0 0 1,889 Psammoryctides barbatus Potamothrix hammoniensis BIVALVIA 0 0 Anodonta piscinalis ,536 ARACHNIDA 0 0 Hydracarina ,176 INSECTA 0 0 Collembola NEUROPTERA 0 0 Sialis lutaria ,855 Ceratopogonidae (polttiaiset) Chironomidae (surviaissääsket) 0 0,904 Procladius spp Chironomus plumosus t ,401 Chironomus semireductus-t Cryptochironomus sp. (supplicans) Einfeldia dissidens Glyptotendipes Polypedilum nubeculosum Tanytarsus Chaoboridae (sulkasääsket) 0 0 Chaoborus flavicans ,036 Yhteensä: ,876 Taksoneita: LCI-indeksi: 1,03 Lisätietoja: Statoblasteja kaikissa näytteissä. 3 Chironomus semireductus prepupaa näytteessä 3 BJÖRNTRÄSK 4 M (BJT 4 m) , klo 9.40 Näytteenottajat: Ame, Amu Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2 Pohjan laatu: lieju/muta Poimija: Jaana Tikkanen Seulos: N 1: savi, hieno detritus N 2: savi, hieno detritus N 3: savi, hieno detritus Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 NEMATODA (sukkulamadot) ,004 Oligochaeta (harvasukamadot) 0 0 4,348 Potamothrix/Tubifex Ceratopogonidae (polttiaiset) ,483 Chironomidae (surviaissääsket) 0 1,521 Procladius spp Chironomus plumosus t ,563 Chironomus semireductus-t Cryptochironomus sp. (supplicans) Chaoboridae (sulkasääsket) 0 0 Chaoborus flavicans ,511 Yhteensä: ,430 Taksoneita: CI-indeksi: 1,0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

84 Liite 8. (5/9) Siuntionjoen vesistön järvihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina TJUSTRÄSK 6 m, (TJT 6 m) , KLO Näytteenottajat: Ame, Amu Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2 Pohjan laatu: lieju/muta Poimija: Jaana Tikkanen Seulos: N 1: savi, hieno detritus N 2: savi, karkea detritus, hieno detritus N 3: savi, karkea detritus, hieno detritus Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) 0 0 Oligochaeta (harvasukamadot) 0 0 0,951 Potamothrix/Tubifex BIVALVIA 0 0 Pisidium henslowanum ,036 CRUSTACEA 0 0 Ostracoda Copepoda Chironomidae (surviaissääsket) 0 0 1,232 Procladius spp Chironominae 0 0 Chironomus anthracinus Chironomus plumosus t ,940 Cryptochironomus sp. (supplicans) Polypedilum nubeculosum Chaoboridae (sulkasääsket) 0 0 Chaoborus flavicans ,759 Yhteensä: ,918 Taksoneita: CI-indeksi: 1,01 Lisätietoja: Statoblasteja kaikissa näytteissä. Mermithida yhden Chironomuksen sekä Oligon kyljessä. Chironomus plumosusten tuloksissa prepupia 1/1/2 kpl näytteissä 1/2/3. TJUSTRÄSK 9 m (TJT 9 m) , klo Ame, Amu Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2 Pohjan laatu: lieju/muta Poimija: JT/MM Seulos: N 1: savi, hieno detritus N 2: savi, karkea detritus N 3: savi, hieno detritus Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) 0 0 Oligochaeta (harvasukamadot) 0 0 0,815 Potamothrix/Tubifex Chironomidae (surviaissääsket) 0 0 0,239 Procladius spp Chironominae 0 0 Chironomus plumosus t ,968 Polypedilum nubeculosum Chaoboridae (sulkasääsket) 0 0 Chaoborus flavicans ,561 Yhteensä: ,583 Taksoneita: CI-indeksi: 1,02 Lisätietoja: Chironomus plumosus lukumäärä sisältää kaksi prepupaa. 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

85 Siuntionjoen vesistön järvihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Liite 8. (6/9) VIKTRÄSK 6 m , klo aloitettu näyteasema: järven keskikohta, lähempänä lännenpuoleisen rannan järviruo'ikon reunaa Näytteenottajat: Ame, Amu Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2. Poimija: MM Pohjan laatu: lieju/muta Seulos: N 1: savi, hieno detritus, karkea detritus N 2: savi, hieno detritus, karkea detritus N 3: savi, hieno detritus, karkea detritus Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 NEMATODA (sukkulamadot) 0 0 Mermithidae ,003 Oligochaeta (harvasukamadot) 0 0 0,235 Limnodrilus hoffmeisteri CRUSTACEA 0 0 Copepoda Chironomidae (surviaissääsket) 0 0 1,351 Procladius spp Chironominae 0 0 Chironomus plumosus t ,589 Chironomus semireductus-t Cryptochironomus sp. (supplicans) Polypedilum nubeculosum Chaoboridae (sulkasääsket) 0 0 Chaoborus flavicans ,936 Yhteensä: ,114 Taksoneita: CI-indeksi: 1,03 Lisätietoja: Statoblasteja kaikissa näytteissä. VIKTRÄSK 15 m , klo Näyteasema sama kuin 2003 ja erillistutkimuksessa vuodelta 1998 (Mettinen, Julkaisu 89) noin 700 m syvänneasemasta, noin 200 m länsirannan järviruovikosta Näytteenottajat: Ame, Amu Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2. Poimija: Jaana Tikkanen Pohjan laatu: lieju/muta Seulos: N 1: savi, karkea detritus, hieno detritus N 2: savi, hieno detritus N 3: savi, karkea detritus, hieno detritus Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 Oligochaeta (harvasukamadot) 0 0 0,416 Limnodrilus hoffmeisteri Potamothrix/Tubifex CRUSTACEA 0 0 Copepoda ,025 Chironomidae (surviaissääsket) 0 0 0,269 Procladius spp Chironominae 0 0 Chironomus agilis Chironomus plumosus t ,691 Chironomus semireductus-t Polypedilum nubeculosum Chaoboridae (sulkasääsket) 0 0 Chaoborus flavicans ,060 Yhteensä: ,461 Taksoneita: CI-indeksi: 1,05 Lisätietoja: Statoblasteja kaikissa näytteissä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

86 Liite 8. (7/9) Siuntionjoen vesistön järvihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina BJÖRNTRÄSK 2 M (BJT 2 m) Näytteenottajat: Ame, Amu Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2 Pohjan laatu: harmaanruskea savi, karike Savi >75% hieno detritus 5-25% Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 Oligochaeta (harvasukamadot) 0,307 Limnodrilus hoffmeisteri Potamothrix hammoniensis MOLLUSCA 14,373 GASTROPODA Valvata piscinalis BIVALVIA Unio pictorum INSECTA Ceratopogonidae (polttiaiset) Chironomidae (surviaissääsket) 0 0,147 Procladius spp Chironomus 1,400 Chironomus plumosus t. pup Chironomus semireductus-t Yhteensä: ,227 Taksoneita: BJÖRNTRÄSK 4 M (BJT 4 m) Näytteenottajat: Ame, Amu Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2 Pohjan laatu: Ruskean harmaa savi, vähän liejua savi >75% lieju/muta 5-25% Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 Oligochaeta (harvasukamadot) ,000 Ceratopogonidae (polttiaiset) ,960 Chironomidae (surviaissääsket) 0 0,107 Procladius spp Chironomus semireductus-t ,027 Tanytarsus Chaoboridae (sulkasääsket) 0,760 Chaoborus flavicans Yhteensä: ,854 Taksoneita: CI-indeksi: 1,0 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

87 Siuntionjoen vesistön järvihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina Liite 8. (8/9) TJUSTRÄSK 6 m, (TJT 6 m) , KLO Näytteenottajat: Ame, Amu Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2 Pohjan laatu: ruskeanharmaa savi, vähän liejua Savi >75% Lieju/Muta 5-25% Hieno detritus 5-25% Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukamadot) 1,000 Potamothrix harmoniensis INSECTA Chironomidae (surviaissääsket) 14,027 Procladius spp Chironomus anthracinus Chironomus plumosus t ,200 Chironomus semireductus-t Polypedilum nubeculosum Chaoboridae (sulkasääsket) 0,520 Chaoborus flavicans Yhteensä: ,747 Taksoneita: CI-indeksi: 1,85 TJUSTRÄSK 9 m (TJT 9 m) , klo Ame, Amu Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2 Pohjan laatu: harmaa savi, jossa tummia juovia Siltti >75% Lieju/Muta 5-25% Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 ANNELIDA (nivelmadot) Oligochaeta (harvasukamadot) 0,240 Potamothrix harmoniensis MOLLUSCA 0,187 Pisidium Chironomidae (surviaissääsket) 0,613 Procladius spp Chironomus pupa 1 13 Chironomus plumosus t ,667 Polypedilum nubeculosum Chaoboridae (sulkasääsket) 5,933 Chaoborus flavicans Yhteensä: ,640 Taksoneita: CI-indeksi: 1,0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

88 Liite 8. (9/9) Siuntionjoen vesistön järvihavaintopaikkojen pohjaeläinyksilömäärät ja biomassatulokset vuosina VIKTRÄSK 6 m , klo Näytteenottajat: Ame, Amu Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2. Pohjan laatu: Ruskeanharmaa savi Savi >75% Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 Oligochaeta (harvasukamadot) 0,173 Limnodrilus hoffmeisteri INSECTA Chironomidae (surviaissääsket) 0,640 Procladius spp Chironomus anthracinus Chironomus plumosus t ,787 Chironomus neocorax Cryptochironomus sp. (supplicans) Chaoboridae (sulkasääsket) Chaoborus flavicans ,947 Yhteensä: ,547 Taksoneita: CI-indeksi: 1,98 VIKTRÄSK 15 m , klo Näytteenottajat: Ame, Amu Näytteenotin: Ekman, 250 cm 2. Pohjan laatu: harmaanruskea savi, jossa tummia raitoja Savi >75% Lieju/Muta 5-25% Näyte N 1 N 2 N 3 YHT N/M2 G/M2 Oligochaeta (harvasukamadot) 1,027 Limnodrilus hoffmeisteri INSECTA Chironomidae (surviaissääsket) 0,080 Procladius spp Chironomus plumosus t ,133 Chironomus anthracinus Polypedilum nubeculosum Chaoboridae (sulkasääsket) Chaoborus flavicans ,227 Yhteensä: ,467 Taksoneita: CI-indeksi: 1,73 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/2010

89 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 12/2010 Tekijä(t) Aki Mettinen, Anu Suonpää, Katriina Könönen ja Vesa Saarikari Julkaisun nimi Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläinseuranta vuosina Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Julkaisu 188 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on Siuntionjoen pistekuormittajien toimeksiannosta toteuttanut vuodesta 1978 alkaen Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailua. Yhteistarkkailuvelvollisia ovat Vihdin vesihuoltolaitos (Nummelan puhdistamo), Rosk n Roll Oy Ab (Munkkaan jätekeskus), Top Hotels Oy (Kokoushotelli Elohovi) ja Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy. Vapaaehtoisina tarkkailijoina ovat mukana Lohjan kaupunki sekä Vihdin, Siuntion ja Kirkkonummen kunnat. Yhteistarkkailuohjelma on vuodelta 2001 ja se on Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymä (hyväksymiskirje , Dnro 0196Y ). Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailussa biologisten vesistövaikutusten ilmentäjänä käytetään makroskooppista, paljain silmin havaittavaa pohjaeläimistöä. Pohjaeläimistöllä on suuri merkitys vesistöjen ravintoverkoissa orgaanisen aineen hajottajina ja kierrättäjinä sekä ravintokohteena muille lajeille. Tämä raportti käsittää pohjaeläintutkimuksen tulokset vuosilta Siuntionjoen vesistön tarkkailujakson pohjaeläinaineistossa tavattiin yhteensä pohjaeläinyksilöä, joista yksilöä oli koskinäytteissä, 1216 suvantonäytteissä ja yksilöä järvinäytteissä. Aineistosta määritettiin yhteensä 153 pohjaeläintaksonia (lajia tai vastaavaa laajempaa taksonomista ryhmää). Koskissa esiintyi 140 taksonia, suvantoalueella yhteensä 68 taksonia ja järvissä 36 taksonia. Taksonien esiintymisrunsauden ero kuvasti myös luonnollisia eroja tutkittavien elinympäristöjen välillä. Yleisimpiä ja runsaslukuisimpia olivat hyönteisiin kuuluvat surviaissääskien toukat (Chironomidae). Erityispiirteenä olivat purokatkat (Gammarus pulex), joiden esiintyminen latvapuroissa on seurausta Lohjanharjun pohjavesivaikutuksesta. Paikoittain voimakkaastakin kuormituksesta huolimatta Siuntionjoella esiintyi tarkkailujakson aikana eräitä harvinaisia ja uhanalaisia pohjaeläinlajeja etenkin vesiperhosten ryhmästä. Pohjaeläimistö ilmensi paikoin hyvin selvää kuormitusvaikutusta ja pohjan rehevyyttä koskissa, suvanto- ja järvialueilla. Kuormitus on pääasiassa maatalouden hajakuormitusta, latvapuroissa myös pistekuormituksen merkitys korostuu. EPT-indeksi (virtavesien tilaa ilmentävän tyyppiominaisten päivä- ja koskikorentoheimojen sekä vesiperhosheimojen esiintymiseen perustuva indeksi) osoitti vuonna 2009 kaikkien Siuntionjoen tutkittujen vähävetisten latvapurojen kärsivän kuormituksesta eniten. Vuonna 2009 Palokoskessa oli eniten yksilöitä kuin koskaan aikaisemmin on havaittu tarkkailualueen koskissa. Lempaankosken ja Kvarnbynkosken ohella Palokosken pohjaeläimistö on ollut koskialueista monipuolisin ja ilmentänyt rehevää mutta vähiten kuormittunutta pohjan tilaa. Kirkkojoen Munksinkosken koskialueen pohjaeläimistö ja Siuntionjoen pääuomassa sijaitseva Sjunbbynkosken pohjaeläimistö ovat ilmentäneet hieman rehevämpää ja kuormituksesta muuttunutta pohjan tilaa. Asiasanat Siuntionjoen yhteistarkkailu, pohjaeläintutkimus, taksoni, CI-indeksi, EPT-indeksi, pistekuormitus, hajakuormitus, pohjan tila, rehevöityminen Toimeksiantaja Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuryhmä Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN ISBN (nid.) Sivuja 87 ISBN ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN-L Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, Lohja Puh. (019) Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi Painopaikka ja -aika Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2010 ISSN (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN (verkkojulkaisu) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 188/

90 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, Lohja Puh. (019) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)