Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina

Transkriptio

1 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina Anu Suonpää Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 224/2011

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 224/2011 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina Anu Suonpää Lohja 2011 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 224/2011 Valokuva(t): LUVY ry Julkaisu on saatavana myös internetistä: Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2011 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto... 2 Taustatiedot Tarkkailuvuosien säätila Pistekuormitus Pohjaeläintutkimuksen toteutus Havaintopaikat ja näytteenotto Määritys Taksonimäärät ja yksilötiheydet Liejusimpukka (Macoma baltica) ja pohjantila BBI-indeksi ja vertailu ekologisen tilan luokitteluun Tulokset Yksilömäärät ja -tiheydet sekä esiintyvät taksonit Hangon eteläinen merialue Hangon pohjoinen merialue Forcitin edusta Bengtsårin alue Liejusimpukka (Macoma baltica) ja pohjan tila Hangon eteläinen merialue Hangon pohjoinen merialue Oy Forcit Ab:n edusta Bengtsårin alue BBI-indeksi ja vertailu ekologisen tilan luokitteluun Hangon merialueen matalat havaintopaikat (2-10 m) Hangon merialueen syvemmät havaintopaikat (10 43 m) Yhteenveto Hangon eteläinen merialue Hangon pohjoinen merialue Forcitin edusta Bengtsårin alue Tarkkailun jatkaminen... 27

6 LIITTEET Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 2. Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Liite 3. Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Liite 4. Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen taksonisto vuosina Liite. BBI-indeksi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueella vuonna Kuvailulehti

7 1 Johdanto Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu perustuu Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tämän ohjelman kirjeellään Dnro 0196Y Tarkkailuun kuuluu vuosittaisen veden laadun seurannan lisäksi biologiset kasvillisuus-, kalasto- ja pohjaeläintutkimukset. Tässä julkaisussa on käsitelty pohjaeläintutkimuksen tuloksia vuosilta Vuodet olivat ns. suppeita tarkkailuvuosia ja vuosi 2010 oli laaja tarkkailuvuosi, jolloin toteutettiin koko aluetta koskeva laaja pohjaeläintutkimus. Pohjaeläintutkimuksia on viimeksi raportoitu vuonna 2008 julkaisussa, joka koski tarkkailuvuosia (Saarikari ja Mettinen 2008). Tarkkailuvelvolliset ja niitä koskevat ympäristölupapäätökset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yhteistarkkailun tarkkailuvelvolliset ja niitä koskevat ympäristölupapäätökset. 2 Taustatiedot 2.1 Tarkkailuvuosien säätila Tarkkailuvuoden säätila vaihtelee vuosittain varsin paljon. Tarkkailujakson säätila on kuitenkin ollut suhteellisen samankaltainen (kuva 1). Talvet ovat olleet tavanomaista leudompia, jonka vuoksi tarkkailualueella on ollut heikosti jäitä. Vuonna 2007 jäätä oli jonkin verran Hangonniemen pohjoispuolella, Forcitin edustalla ja Bengtsårin alueella, mutta jääpeite pysyi ohuena. Jääpeitteen vähyys parantaa talvista happitilannetta, kun happea pääsee ilmasta liukenemaan veteen. Tarkastelujakson kesät ovat olleet epävakaita ja ainoa yhtenäinen lämmin jakso on esiintynyt kesän lopulla heinäkuussa. Syksyllä on satanut vaihtelevasti ja sää on muuttunut taas epävakaaksi. Vuosina, jolloin sateita saadaan runsaasti, valuma-alueen ravinnekuormitus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

8 vesistöön kasvaa. Hangon lähialueella ei ole merkittäviä maatalousalueita, joten ravinteiden suoraa huuhtoutumista pelloilta ei esiinny. Runsaat sateet lisäävät kuitenkin jätevesien kuormitusta vesistöön, jäteveden puhdistustehokkuuden heiketessä kun puhdistamolla hulevesien määrä kasvaa. Vuosien viileät kesät ja epävakainen sää näkyvät myös keskimääräistä vähempänä auringon säteilyn määränä. Valonmäärä vaikuttaa yhdessä muiden tekijöiden kanssa kasvituotannon suuruuteen. Vuoden 2007 kesällä auringon säteilyä oli keskikesällä runsaammin ja vuosina vähemmän verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. (Ilmatieteen laitos vuodet 2007, 2008 ja 2009). Vuosi 2010 erottuu selvästi muista tarkkailuvuosista kylmempien talvien ja lämpimämmän kesän johdosta. Vuoden 2010 talven alun kuukaudet olivat kylmiä ja Etelä-Suomessa myös lumisia (kuva 1). Talvi oli kylmin sitten talven ja pysyi keskimääräistä selvästi kylmempänä huhtikuuhun saakka. Tyypillistä olivat myös pitkät pakkasjaksot. Vuoden alussa Suomenlahden saaristossa oli ohutta jäätä ja jääkautta kesti aina huhtikuulle. Pakkaset alkoivat hiljalleen hellittää maaliskuun aikana, ja jääpeite haurastua. Lunta satoi maaliskuussa vielä lisää. Helsingissä lunta oli korkeimmillaan peräti 74 cm. Kevätkuukaudet olivat selvästi edellisvuosia sateisempia, toukokuun puolivälissä oli poikkeuksellisen varhainen hellejakso (kuva 1). Melko sateisen kevään jälkeen seurasi keskimääräistä lämpimämpi kesä. Heinäkuusta elokuun puoliväliin oli helteistä ja kuivaa, sen jälkeen sää alkoi muuttua viileämmäksi ja sateisemmaksi. Marraskuun puolivälissä alkoi kylmä sääjakso: lunta satoi marraskuun toisella viikolla ja samalla myös lämpötila laski nollan alapuolelle pysyen pakkasella vuoden loppuun saakka. Loppuvuosi oli jälleen keskimääräistä kylmempi. (Ilmatieteen laitos 2010). Tarkkailuvuosien kuukauden keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvassa 1. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

9 Lämpötila, Tvärminne C I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Sademäärä, Tvärminne mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 1. Kuukauden keskilämpötilat (yllä) ja sademäärät (alla) Tvärminnen (Hangon) säähavaintoasemalla vuosina verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Hangon merialue on vähäsaarisuuteensa vuoksi varsin riippuvainen läntisen Suomenlahden ja pohjoisen Itämeren yleistilasta. Varsinkin eteläisellä merialueella virtaukset ovat voimakkaita, joiden vuoksi veden vaihtuvuus on hyvä. Vesi virtaa pääasiassa länteen. Voimakkaat tuulet voivat saada aikaan veden kumpuamista pintaa kohti, jolloin veden laatu voi äkisti muuttua. Syvältä kumpuava pohjan läheinen vesi on suolaisempaa ja kylmempää. Itämeren ja Pohjanmeren välillä tapahtuu Tanskan salmessa jatkuvaa vedenvaihtoa. Suolaisempaa vettä virtaa sisään ja makeampaa vettä ulos. Kapeiden salmien vuoksi vesi on kuitenkin vähemmän suolaista kuin Pohjanmeren vesi sen virratessa Itämereen. Itämereen tulee Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011 7

10 sateen ja jokien kautta enemmän makeaa vettä kuin suolaista vettä. Ylimääräinen vesi Itämerestä virtaa Pohjanmereen. Yksittäistä tapahtumaa, jolloin suolaista vettä virtaa runsaasti kerralla Itämereen kutsutaan suolapulssiksi. Varsinaisia Itämeren suolapitoisuutta muuttavia suolapulsseja ei ole esiintynyt vähän aikaan. Ilman suolapulsseja Itämeri muuttuisi vähitellen makean veden altaaksi. Pitempiaikaiset suolapitoisuuden muutokset heijastuvat myös Itämeren lajistoon. Suolainen vesi on happirikasta ja virratessa Itämereen se syrjäyttää syvänteiden miltei hapettoman veden ja pohjan elinolosuhteet paranevat. Viimeinen merkittävä suolapulssi on havaittu vuonna 2003 ( 2.2 Pistekuormitus Pääosa pistemäisestä jätevesikuormituksesta kohdistuu Hangon merialueen eteläpuolelle. Kuormitus koostuu Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamon ja Hangon Puhdistamo Oy:n (Fermion Oy ja Genencor Oy) jätevesistä, jotka johdetaan samaa, kaupungin purkuviemäriä käyttäen Hangon merialueen eteläpuolelle. Kuormittavasta tekijästä riippuen Hangon Puhdistamon ja Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon osuus vuosikuormituksesta oli 9 97 % vuonna 2010 (kuva 2, Holmberg 2011, luonnos). Pienempi osa kuormituksesta kohdistuu Hangonniemen pohjoispuolelle Bengtsårin merialueelle. Kuormittavasta tekijästä riippuen Bengtsårin vesiin kohdistuva jätevesikuormitus oli 3,3 4 % vuonna Alueen huonomman veden vaihtuvuuden vuoksi jätevesien laimeneminen on Hangonniemen pohjoispuolella Bengtsårin alueella heikompaa kuin eteläpuolella, jonka vuoksi kuormitusvaikutus on usein ollut Hangon eteläpuolista merialuetta selvemmin havaittavissa (Holmberg ja Jokinen 2009). Bengtsårin merialueelle purkavat jätevetensä Oy Forcit Ab, Oy ViskoTeepak Ab, Finndisp Rohm and Haas ja Santalan kartano. Santalan kartanon ja Finndisp Rohm and Haasin osuus kokonaiskuormituksesta on erittäin pieni. Forcit Oy myi alkuvuodesta 2008 dispersiotehtaansa Rohm and Haas Finland Oy:lle. Rohm and Haas puolestaan lopetti tehtaan toiminnan vuonna 2010 (Holmberg 2011, luonnos). Tarkkailualueella biologisen hapen kulutuksen kuormitus (BHK 7 -ATU -kuormitus) on ollut jakson alussa suurimmillaan 26 kg O 2 /d ja jakson loppupuolella alle 100 kg O 2 /d. Fosforimäärä on ollut 1990-luvulla suurimmillaan n. 12 kg P/d. Vuonna 2010 mereen johdettu fosforimäärä oli,4 kg P/d. Typen määrä on kasvanut merkittävästi vuoteen 2002 asti. Määrä oli 1990-luvun alkupuolella 20 kg N/d. Suurimmillaan typenkuormitus oli n. 430 kg N/d vuonna Vuonna 2010 mereen johdettu typpimäärä oli n. 270 kg N/d (Holmberg 2011, luonnos). 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

11 100 % Kuormitusosuudet v Osuus 80 % 60 % 40 % 20 % Suursuo Ha Pu Oy Forcit Visko Santala 0 % Vesi BHK7 Fosfori Typpi Kuva 2. Pistekuormituksen % -jakaantuminen tarkkailualueella v (Holmberg 2011, luonnos). 3 Pohjaeläintutkimuksen toteutus 3.1 Havaintopaikat ja näytteenotto Suppeina tarkkailuvuosina pohjaeläinlinjoja oli yhteensä viisi ja niillä havaintopaikkoja yhteensä 10. Laajana tarkkailuvuotena 2010 pohjaeläinlinjoja oli yhteensä 18, ja niillä havaintopaikkoja oli yhteensä 42. Pohjaeläinlinjalla oli linjasta riippuen 1 havaintopaikkaa. Kultakin havaintopaikalta otettiin viisi rinnakkaista näytettä. Suppeina vuosina näytteitä oli yhteensä 0 kpl/vuosi ja laajana tutkimusvuotena yhteensä 210 kpl. Bengtsårin aluetta lukuun ottamatta kaikki linjat sijaitsevat ulkosaaristossa, missä vedenvaihtuvuus on hyvä. Pohjaeläintarkkailun havaintopaikkojen sijainnit on esitetty Hangon yhteistarkkailun kartassa (liite 1) ja havaintopaikat alueittain taulukossa 2. Pohjaeläinnäytteet otettiin syys-lokakuun aikana ja kustakin havaintopaikasta nostettiin viisi rinnakkaista näytteitä näytteenottimella (pinta-ala 20 cm²). Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä on seurattu ympäristökeskuksen laatimaa ohjetta sekä -noutimen näytteenottostandardia SFS 076 (Suomen standardisoimisliitto 1989). Jokainen näyte käsiteltiin erikseen. Näytteet seulottiin 0, mm:n ämpäriseulalla ja säilöttiin kentällä 70 % etanoliin. Pohjaeläimet poimittiin valkoiselta alustalta valosuurennusvalaisinta apuna käyttäen. Poiminnassa on käytetty tehtävään koulutettua aputyövoimaa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011 9

12 Taulukko 2. Pohjaeläinlinjat ja niiden havaintopaikat (syvyydet) tarkkailualueen eri osa-alueilla vuosina Suppeampien tarkkailujen linjat ja havaintopaikat on merkittynä harmaalla. 3.2 Määritys Pohjaeläinten määritystaso vaihteli lajiryhmittäin. Lajit määritettiin joko laji- tai sukutasolle. Määrityksessä on käytetty preparointimikroskooppia (16 64 kertaa suurentava). Yksityiskohtiin perustuvaa lajimääritystä vaativissa tapauksissa määritys on tehty tutkimusmikroskoopilla ( kertaa suurentava). Pohjaeläinten määrityksessä käytettiin soveltuvin osin Ympäristökeskuksen RiverLife projektissa esitettyä määrityskirjallisuutta ( päivitetty ). Pohjaeläinten määrityksestä ja tulosten raportoinnista vastasi vesistötutkija Anu Suonpää. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

13 Määritetyt pohjaeläimet punnittiin eläinryhmittäin analyysivaa alla (tarkkuus ±0,001 Wg). Punnitus tehtiin imupaperikuivatuksen jälkeen ilman, että eläimiä liotettiin vedessä. Nilviäiset punnittiin kuorineen. Lajitiedot ja kenttähavainnot on kirjattu ympäristöhallinnon Hertta ympäristötiedon hallintajärjestelmän pohjaeläintietokantaan (POHJE). 3.3 Taksonimäärät ja yksilötiheydet Taksoni tarkoittaa määritettyä yksikköä; eliölajia tai lajiryhmää. Taksonien lukumäärää voidaan käyttää havaintopaikkojen vertailuun. Ympäristön tila on yleensä sitä parempi, mitä enemmän taksoneja näytteissä esiintyy. Lisäkuormituksen alkuvaiheessa taksonien määrä saattaa hetkellisesti kasvaa ravinteiden lisääntyessä, mutta kuormituksen edelleen kasvaessa lajisto yleensä köyhtyy ja ainoastaan rehevyyttä sietävät lajit menestyvät. Hyvin rehevissä vesistöissä pohjaeläimistö koostuu enää hapettomuutta sietävistä lajeista. Lisäksi paikallaan pysyvien lajien puuttuminen voi viitata pohjan huonoon happitilanteeseen. Pitkään jatkunut hapettomuus, sekä rikin ja metaanin syntyminen, voivat johtaa makroskooppisten pohjaeläinten häviämiseen kokonaan. Taksonien lisäksi tarkastelussa on otettu huomioon yksilötiheydet, jotka kertovat lajien runsaussuhteista ja sitä kautta elinympäristön monimuotoisuudesta. Tiettyjen herkästi elinympäristön huononemiseen reagoivien lajien ja sukujen avulla voidaan saada kuvaa tapahtuneista muutoksista pohjan tilassa ja toisaalta rehevämpien pohjan lajien yleistyminen voi olla merkki kuormituksen lisääntymisestä. Lajit voivat olla hyvin erilaisia ympäristövaatimuksiltaan esimerkiksi ravinnonottotavoiltaan. Yhteistarkkailun pohjaeläintutkimuksessa on huomioitu makroskooppiset paljain silmin havaittavat taksonit. 3.4 Liejusimpukka (Macoma baltica) ja pohjantila Pohjan tilaa ja siinä tapahtuneita muutoksia voidaan pohjaeläinyhteisötason tarkastelun lisäksi selvittää ns. indikaattorilajien kautta. Liejusimpukka on aikuisena hyvin paikallaan pysyvä, pitkäikäinen ja lukumääräisesti sekä biomassaltaan Itämeren pohjoisrannikon merkittävin pohjaeläin. Sen vuoksi sitä käytetään usein indikaattorina veden laadun tarkastelussa. Leppäkosken (197) mukaan liejusimpukka on 2. asteen progressiivinen laji eli se sietää melko voimakasta kuormitusta, mutta taantuu lopulta pohjan olojen heikentyessä voimakkaasti. Liejusimpukka on herkkä erityisesti liettymiselle. Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläintutkimuksessa pohjan tilaa ja siinä tapahtuneita muutoksia havainnoitiin liejusimpukan (Macoma baltica) populaation kokojakauman avulla. Liejusimpukkapopulaation yksilöiden kokoluokkarakenteen luokitteluun käytettiin edellisvuosien tapaa, soveltaen Häkkilän ym. (1978) esittämiä luokituksia. Eri kokoluokkiin kuuluvien yksilöiden lukumääriä ja lukumääräsuhteita verrattaessa, saadaan tietoa liejusimpukan menestymisestä ja mm. sen uusiutumiskyvystä. Pienten yksilöiden puuttuminen on usein merkki populaation heikentyneestä uusiutumiskyvystä eli häiriöistä simpukan elinympäristössä ja lisääntymisongelmista. Häkkilän ym. (1978) luokitus soveltaen (Saarikari ja Mettinen 2008) on esitetty taulukossa 3. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

14 Taulukko 3. Liejusimpukkapopulaation (Macoma baltica) elinkelpoisuusluokittelu perustuen kokoluokkien sisältämien yksilöiden lukumääriin. Luokittelu pohjautuu suurimmaksi osaksi Häkkilän ym. (1978) luokitukseen. 1) Uusiutuvassa liejusimpukkapopulaatiossa yksilöistä yli 7 % on < 7 mm. Populaatio on lisäksi tasapainoinen, jos näitä suurempia kokoluokkia (kolmen mm. välein 7 9, 10 12, 13 1 mm jne.), on keskenään suurin piirtein yhtä paljon. 2) Liejusimpukkapopulaatio voi olla ns. välimuotoinen, jos pienempien kokoluokkien (< 7 mm) yksilöitä on 2 7 % kaikista liejusimpukoista. Populaation painopiste on siirtymässä lähinnä näitä suurempiin, keskikokoisiin (7 9, ja 13 1) kokoluokkiin. Se on kuitenkin vielä uusiutuva, mutta sen tasapaino on järkkymässä, koska populaation säilymiselle välttämättömät kokoluokat ovat vähenemässä tai pieniä. Tämä populaatiorakenne on usein kuitenkin lajia säilyttävä ja suuremmille syvyyksille ominainen, missä ankarammat olosuhteet vähentävät lisääntymismenestystä. 3) Liejusimpukkapopulaatio on vähenevä kun pienempien kokoluokkien (< 7 mm) osuudeksi jää alle 2 % kaikista yksilöistä ja painopiste on näitä suuremmissa kokoluokissa. Populaatio on tasapainottomassa tilassa, mikä voi johtaa nopeasti koko populaation häviämiseen, elleivät ympäristötekijät muutu populaation kannalta myönteiseen suuntaan. 4) Liejusimpukkapopulaatiosta suurikokoiset yksilöt (> 1 mm) puuttuvat. Se voi olla seurausta äkillisesti tuhoutuneesta populaatiosta, lyhytaikaisen myrkyllisen jäteveden vaikutuksesta tai lisääntymisen estymisestä useampien peräkkäisten sukupolvien aikana. Aivan matalilla vesialueilla liejusimpukoiden ikä on luonnostaan lyhyempi mm. saalistuksen paineesta johtuen ja siten keskimääräinen koko pienempi. Kasvu sinänsä on matalassa vedessä nopeampaa kuin syvänteissä. 3. BBI-indeksi ja vertailu ekologisen tilan luokitteluun Tutkimusalueen näytekohtaisten tulosten perusteella laskettiin pohjaeläinten tilaa arvioiva Brackish water benthic -indeksi (BBI) (Suomen ympäristökeskus 2009). BBI-indeksi on tarkoitettu kuvaamaan erityisesti Itämeren pehmeiden pohjien tilaa lajiston suhteen. Se ottaa huomioon lajien vaatimukset elinympäristönsä suhteen, lajien kuormituksen sietokyvyn, lajilukumäärän, tiheyden, sekä havaintopaikan sijainnin ja syvyyden (Perus ym. 2007). BBI-indeksi huomioi myös Itämeren luontaisesti vähälajisen eliökoostumuksen. Indeksin lähtöolettamuksena on, että lajiston monimuotoisuus vähenee ympäristön stressitekijöiden lisääntyessä. Yhden havaintopaikan rinnakkaisnäytteistä kunkin lajin yksilötiheys (yks/m²) on laskettu rinnakkaisnäytteiden keskiarvona ja lajiluku rinnakkaisnäytteiden summana. Indeksi perustuu 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

15 tiettyihin yleisiin lajeihin tai ympäristöstressiin herkästi reagoiviin lajeihin. Kukin näistä lajeista saa indeksissä tietyn herkkyysarvon. Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 7 :n mukaan pintavedet on jaoteltu Suomessa maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin (YM3/401/2006). Tarkkailualueesta Hangon merialue kuuluu lounaiseen ulkosaaristoon ja Bengtsårin vesialue (Viskon merialue) lounaiseen sisäsaaristoon. Pohjaeläinten BBI-indeksissä jokaisella vesimuodostumalla on omat tyyppikohtaiset raja-arvot, joihin indeksin saamaa arvoa verrataan (Suomen ympäristökeskus 2009). BBI-ELS arvo kuvaa laskettujen BBI -indeksiarvojen poikkeavuutta luonnontilaisista arvoista. BBI-indeksi luokittelee pohjan tilan viiteen eri luokkaan, jotka ovat E= erinomainen, H= hyvä, T= tyydyttävä, V= välttävä ja H= huono. BBI-indeksin luokkien vertailuarvot on saatu referenssiaineistosta (Suomen ympäristökeskus 2009). BBI-indeksi laskettiin yhteistarkkailualueen laajan tutkimusvuoden 2010 pohjaeläinaineistolle. BBI-indeksin saamia arvoja verrattiin Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa (UUS- ELY 1/2010) esitettyyn niemen ja Bengtsårin vesialueen ekologiseen tilaluokitukseen. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetty niemen ja Bengtsårin vesialueen ekologinen tilaluokka on välttävä. Ekologinen luokitus perustuu vuosina kerättyyn aineistoon. Ekologinen luokitus on niemellä ja Bengtsårin vesialueella tehty kasviplanktonin, pohjaeläinten ja veden fysikaalis-kemiallisten tekijöiden perusteella. Pohjaeläinten osalta niemen ja Bengtsårin vesialueen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. 4 Tulokset 4.1 Yksilömäärät ja -tiheydet sekä esiintyvät taksonit Tutkimuksessa määritettiin vuosina yhteensä makroskooppista pohjaeläinyksilöä. Yksilömäärissä oli vähenevä trendi suppeina tarkkailuvuosina vuodesta 2007 vuoteen Vuonna 2007 tavattiin 428 yksilöä, vuonna 2008 tavattiin 394 yksilöä ja vuonna pohjaeläinyksilöä. Laajana vuonna 2010, jolloin havaintolinjoja on 13 kpl:ta enemmän kuin suppeina tarkkailuvuosina, yksilömäärä oli luonnollisesti suurempi. Vuonna 2010 näytteissä esiintyi pohjaeläinyksilöä. Taksonimäärä kertoo eliöstön monimuotoisuudesta. Vuosittaisissa makroskooppisten taksonien lukumäärissä ei ollut suurta eroa suppeina tarkkailuvuosina. Vuosina 2007 ja 2008 määritettiin 47 taksonia ja vuonna taksonia. Taksonien lukumäärä on kasvanut vuodesta 2001 vuoteen Alhaisin taksonimäärä havaittiin suppeana tarkkailuvuotena 2001, 21 taksonia (Saarikari ja Mettinen 2008). Laajana tutkimusvuonna 2010 tavattiin 67 taksonia. Edellisten laajojen tutkimusvuosien taksonimäärät ovat olleet vuonna taksonia, taksonia ja vuonna taksonia (Mettinen 1999, Saarikari ja Mettinen 2008). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

16 Tutkimusvuosina pohjaeläinnäytteissä yleisin ja runsaslukuisin pohjaeläin oli liejusimpukka (Macoma baltica). Myös muut nilviäiset olivat yleisiä, kuten tulokaslaji vaeltajakotilo (Potamopyrgus antipodarum) ja sukkulakotiloihin kuuluva Hydrobia ulvae. Vaeltajakotilo elää pehmeillä pohjilla ja on levinnyt Itämereen Uudesta-Seelannista laivaliikenteen mukana (Baltic Sea Alien Spieces Database). Laji on tavattu Suomessa ensimmäisen kerran 1920-luvulla. Vaeltajakotilo on arvioitu Suomessa todennäköisesti vaarattomaksi tulokaslajiksi (Marttila ym. 2011, työryhmämuistio MMM 2011). Toinen tulokaslajiryhmä amerikansukasjalkaiset eli Marenzelleria-suku oli tarkkailualueella hyvin yleinen. Se on levinnyt Itämereen painolastivesien mukana Pohjois-Amerikasta ja arktisilta vesiltä. Ensimmäinen havainto Marenzelleria-suvun lajista tehtiin Tvärminnessä vuonna Sittemmin se on levinnyt koko Suomen rannikolle ja esiintyy usein pehmeiden pohjien valtalajina (Ljungberg ym. 2011). Itämeressä esiintyy kolme lähilajia Marenzelleria-suvusta, jotka ovat ainoastaan geneettisesti erotettavissa toisistaan. Marenzelleria-suvun monisukamadot on arvioitu Suomessa haitallisiksi tulokaslajeiksi (Marttila ym. 2011, työryhmämuistio MMM 2011). Amerikansukasjalkaiset kykenevät menestymään vähäsuolaisessa murtovedessä, ne ovat vahvempia kilpailijoita ja siksi dominoivat usein esiintyessään pohjaeläinyhteisöjä. Marenzelleria spp. kykenee kaivautumaan syvemmälle kuin kotoiset itämeren pohjaeläinlajit ja sen esiintymisen on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan negatiivisesti valkokatkan (Monoporeia affinis) ja toisen kotoisen monisukasmadon merisukasjalkaisen (Hediste diversicolor) esiintymiseen (Kotta ym. 2006). Liejusimpukka, vaeltajakotilo ja amerikansukasjalkaiset ovat pehmeiden pohjien tyyppilajeja. Lisäksi yhteistarkkailualueella yleisenä esiintyi kovien pohjien avainlaji sinisimpukka (Mytilus trossulus). -pohjakauhalla ei saada edustavaa kuvaa sinisimpukan esiintymisestä, koska laji elää kiinnittyneenä koviin pintoihin. -näytteenotin soveltuu parhaiten pehmeiden pohjien sedimentin rajapinnassa ja sen sisässä elävien pohjaeläinten havainnoimiseen. Sinisimpukan yleisyys näytteissä kertoo kuitenkin siitä, että sitä on etenkin Hangon eteläpuolella runsaasti (kuva 2). Sinisimpukka oli vuosina yksilötiheydeltään toiseksi runsain ja vuonna 2009 runsain pohjaeläin. Se esiintyi lähes yksinomaan eteläisten havaintolinjojen kovien pohjien avoimien kalliorantojen havaintopaikoilla. Pohjaeläinnäytteenoton yksilömäärät ja biomassatulokset vuosilta on esitetty liitteessä 2 ja 3. Tarkkailualueella esiintyneet taksonit vuosina on esitetty liitteessä 4. Intensiivilinjojen havaintopaikkakohtaiset yksilötiheydet ja eri eliöryhmien osuudet yksilötiheyksistä vuosina on esitetty kuvissa 3 ja 4. Eliöryhmien jakautuminen yhteistarkkailualueella kertoo pohjan laadusta ja havaintopaikan avoimuudesta sekä veden vaihtuvuudesta. Hangon eteläisellä merialueella sinisimpukka on kaikkina tarkkailuvuosina muodostanut valtaosan pohjaeläimistöstä, etenkin linjan matalammalla havaintopaikalla HI 8 10 m. Hangon pohjoisella merialueella pohjanlaatu on pehmeämpi kuin eteläpuolella ja valtaosan pohjaeläimistöstä muodostaa monisukamadot, joista suurin osa oli amerikansukasjalkaisia. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

17 yks/m² H I Andalskär 8-10 m COLEOPTERA Gammarus Monoporeia affinis OSTRACODA CRUSTACEA muut ACARINA BRYOZOA (Mytilus %) HIRUDINEA yks/m² H I Andalskär 24 m Gammarus Monoporeia affinis Saduria entomon CRUSTACEA muut ACARINA POLYCHAETA PRIAPULA yks/m² H VI Bockaholm 8-10 m yks/m² Chironomidae 4000 Gammarus 300 Saduria entomon 3000 CRUSTACEA muut 200 ACARINA POLYCHAETA 00 NEMERTEA 0 H VI Bockaholm 23 m Chironomidae Monoporeia affinis Saduria entomon POLYCHAETA PRIAPULA PLATYHELMINTHES Kuva 3. Hangon eteläisen ja pohjoisen merialueen intensiivilinjojen (linjat, joita seurataan vuosittain) yksilömäärät/m² ja eri eläinryhmien/lajien osuus yksilömääristä vuosina Huom. erisuuruiset asteikot yksilömäärissä. Forcitin edustalla yksilömäärät ovat matalammalla havaintopaikalla ( m) selvästi vähentyneet, pääosan pohjaeläimistöstä muodostavat nilviäisistä sukkulakotilot. Syvemmällä havaintopaikalla pohjasedimentissä oli vuonna 2008 selvä rikkivedyn haju, joka kertoo sedimentin olevan ainakin osan aikaa hapetonta. Myös vuonna 2009 sedimentissä oli lievä haju ja vuonna 2010 osassa näytteistä oli selvä rikkivedyn haju. Pohjaeläimissä amerikansukasjalkainen on lisääntynyt ja sukkulakotilot vähentyneet Forcitin edustan syvemmällä (14 m) havaintopaikalla. Amerikansukasjalkainen kestää kuormitusta, pohjan liettymistä ja kykenee menestymään runsaasti orgaanista ainetta sisältävillä rehevillä pohjilla. Viskon puhdistamon purkuvesien alueella yksilömäärät olivat tutkimuslinjoista alhaisimmat ja lajisto yksipuolisin. Matalammalla 12 m havaintopaikalla pohjaeläinten yksilömäärät ovat alentuneet vuodesta 2007 vuoteen 2010 ja syvemmällä 19 m havaintopaikalla tilanne oli vielä heikompi. Pohjaeläimiä tavattiin enää harvakseltaan. Viskon edustalla pohjaeläimistö erosi selvästi vertailulinjan Jönskärin pohjaeläimistöstä. Yksilötiheydet ja pohjaeläinlajisto oli monimuotoisempaa vertailulinjalla verrattuna Viskon edustan pohjaeläinlinjaan. Tämä kertoo jätevesien kuormittavasta vaikutuksesta Viskon edustalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011 1

18 yks/m² Forcit II m yks/m² Forcit II 14 m Chironomidae 300 Gammarus 3000 CRUSTACEA POLYCHAETA 1000 NEMERTEA 00 CNIDARIA ACARINA POLYCHAETA NEMERTEA yks/m² Visko II 12 m Chironomidae OSTRACODA CRUSTACEA muut /Macoma baltica yks/m² Visko II 19 m Chironomidae CRUSTACEA muut NEMERTEA yks/m² Visko Jönskär VI m yks/m² Chironomidae 1800 DIPTERA 1600 ODONATA 1400 Gammarus 1200 CRUSTACEA muut POLYCHAETA 200 NEMERTEA 0 Visko Jönskär VI 11 m Chironomidae/ Procladius OSTRACODA CRUSTACEA muut ACARINA POLYCHAETA/Marenzelleria NEMERTEA yks/m² Visko Jönskär VI 1 m Chironomidae CRUSTACEA/Mysis POLYCHAETA NEMERTEA Kuva 4. Forcitin edustan ja Bengtsårin merialueiden (Viskon) intensiivilinjojen (linjat, joita seurataan vuosittain) yksilömäärät/m² ja eri eläinryhmien/lajien osuus yksilömääristä vuosina Huom. erisuuruiset asteikot yksilömäärissä. Alla on käsitelty tarkkailualueen eri osien pohjaeläinyhteisöjen tilaa laajan tutkimusvuoden 2010 aineiston perusteella. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

19 4.1.1 Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisellä merialueella tavattiin laajana tutkimusvuotena silmin havaittavaa makroskooppista taksonia. Kaikki taksonit edustivat Itämerelle tyypillisiä lajeja. Useimmalla havaintopaikalla esiintyviä eli frekvenssiltään yleisempiä olivat pehmeiden pohjien tyyppilajit liejusimpukka, sukkulakotilo, amerikansukasjalkainen ja vaeltajakotilo. Nämä olivat myös frekvenssiltään yleisemmät lajit koko tarkkailualueella (kuva ). Pohjaeläimet voidaan jakaa ravinnonottotavoiltaan funktionaalisiin ryhmiin (Tomczak ym. 2009). Edellä mainitut lajit kuuluvat keräilijöihin tai raastajiin, mikä kertoo orgaanisen aineen runsaudesta sedimentissä. Havaintopaikoilla 3 10 m syvyydellä suodattajat sinisimpukka (Mytilus trossulus) ja idänsydänsimpukka (Cerastoderma glaucum) dominoivat pohjaeläimistöä. Yksilötiheydeltään runsaimpana eteläisellä merialueella esiintyi sinisimpukka, mikä kertoo osittain myös kyseisen lajin elintavasta. Sinisimpukat kiinnittyvät rihmojen avulla kaikkiin koviin pintoihin myös toisiin yksilöihin ja muodostavat tiiviitä kolonioita. Hangon puhdistamon purkuputken läheisten havaintopaikkojen (HIC, HIB ja HI) lajisto ei suuresti poikennut Hangon eteläpuolella kauempana sijaitsevien (HII, HIII ja HIIIB) linjojen pohjaeläinlajistosta. Jätevesien kuormittavaa vaikutusta ei ollut havaittavissa. Monipuolisin taksonisto esiintyi litoraalissa Uddskatanin 3 metrin havaintopaikalla (HIIIB 3 m). Rantavyöhykkeessä lajisto on yleensä monimuotoisempaa kuin syvemmällä, elinympäristö on monipuolisempaa ja ravintoa on runsaasti saatavilla. Uddskatanin litoraalin havaintopaikalla (HIIIB 3 m) havaittiin myös pohjakasvillisuudessa runsaasti meriajokasta (Zostera marina). Meriajokasniittyjen on todettu ylläpitävän monimuotoista pohjaeläimistöä ja ne on listattu maailman tuottavimpien habitaattien joukkoon (mm. Frederiksen ym. 2010). Vähiten taksoneita tavattiin syvillä Lergrundin havaintopaikalla (HII, 24 m), 7 taksonia ja Gunnarstrandin havaintopaikalla (HIII, 30 m), 8 taksonia. Kummankin syvännepohjan tila oli vähäisestä taksonimäärästä huolimatta kuitenkin kohtalaisen hyvä. Pohjaeläimistössä esiintyy harvakseltaan kilkki (Saduria entomon) ja valkokatka (Monoporeia affinis), jotka esiintyvät ainoastaan hapekkailla sedimenttipohjilla. Valkokatka on taantunut yleisesti Suomen rannikkovesissä. Sen esiintymiselle ovat tyypillisiä sykliset kannanvaihtelut. Osittain valkokatkan vähentäminen voi johtua myös amerikansukasjalkaisten yleistymisestä, jonka kanssa se kilpailee elintilasta. Valkokatkan voimakas yleinen taantuminen pitemmällä aikavälillä voi olla myös merkki pohjan olojen heikkenemisestä (Saarikari ja Mettinen 2008). Hangon eteläisen merialueen havaintopaikoissa sedimentti oli syvimpiä havaintopaikkoja myöten hajutonta ja väriltään ruskeaa tai harmaanruskeaa, merkkejä hapettomuudesta ei ollut havaittavissa. Myös pohjaeläinlajiston perusteella sedimentti oli hapekasta. Pohjaeläimistössä runsaina esiintyivät simpukat ja kotilot, jotka eivät menesty hapettomilla pohjilla. Itämeren avainlaji ja yleisenä esiintyvä liejusimpukka hyötyy rehevöitymisestä, mutta sekin taantuu hapen vähetessä ja kuormituksen lisääntyessä. Edelliseen laajaan tutkimusvuoteen 2006 verrattuna Hangon eteläpuolella lajisto oli vuonna 2010 monimuotoisempaa. Vuonna 2006 alueella tavattiin 30 taksonia ja vuonna taksonia. Alueelle havaittiin uusina lajeina mm. mittarimato (Piscicola geometra) ja monisukamato (Fabricia stellaris). Osa taksonimäärien eroista johtuu kuitenkin määritystarkkuudesta. Katkat (Gammarus spp.) ja merisiirat (Iaera spp.) on määritetty sukutasolle vuonna 2006, kun Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

20 osittain tarkempaa määritystarkkuutta on käytetty vuonna Hyvin pienikokoiset ja yleiset lajit kuten vesipunkit (Hydracarina) ja raakkuäyriäiset (Ostracoda) ovat voineet jäädä huomioimatta vuonna Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueelle ei ole johdettu jätevesiä 1970-luvun lopun jälkeen. Hangon pohjoisella merialueella lajisto on eteläistä köyhempää. Vuonna 2010 siellä tavattiin 31 makroskooppista pohjaeläintaksonia. Osaltaan lajistoa vähentää havaintopaikkojen syvyys ja linjojen vähyys eteläiseen merialueeseen verrattuna. Pohjoisella merialueella matalimmat havaintopaikat ovat 8 10 m syvyydessä, alueella ei ole matalan rantavyöhykkeen havaintopaikkoja. Pohjanlaatu oli pääosin hiekka-sora pohja, jonka joukossa oli liejua ja savea. Sedimentissä ei ollut merkkejä hapettomuudesta. Se oli väriltään ruskeaa ja hajutonta. Nämä havaintolinjat sijaitsevat ulkosaaristossa. Pohjaeläinlajisto oli pääasiassa mereistä, mikä kertoo paikan avoimuudesta ja veden hyvästä vaihtuvuudesta. Lajistossa 8 10 metrin havaintopaikoilla dominoivat liejusimpukka ja sukkulakotilot. Syvemmillä pohjilla 24 m ja 43 m lajistossa runsaimpana esiintyy amerikansukasjalkainen ja toiseksi yleisimpänä liejusimpukka. Syvemmillä havaintopaikoilla esiintyi myös vaateliaita hapekkaiden pohjien lajeja kuten makkaramato (Halicryptus spinulosus) ja liejusukasjalkainen (Bylgides sarsi, kuva 6) Forcitin edusta Forcitin edustalla tavattiin vuonna 2010 tarkkailualueen suurin taksonimäärä 0 taksonia. Osaltaan tämä johtuu matalien havaintopaikkojen runsaudesta tällä alueella (7 kpl alle 7 m) verrattuna muihin alueisiin. Hangon eteläisellä merialueella on ainoastaan yksi matala havaintopaikka (Uddskatan 3 m) ja Viskon alueella 4 kpl alle/tai 6 m havaintopaikkoja. Matalien kasvillisuusrantojen on todettu selvästi lisäävän lajiston monimuotoisuutta ja yksilömääriä. Forcitin puhdistamon purkuputken lähellä (linjat FI ja FIII) yksilömäärät laskivat selvästi aivan matalasta 2 3 m syvyydeltä 6 m syvyyteen. Matalilla havaintopaikoilla lajistossa esiintyi vähäistä oligotrofiaa ilmentäviä lajeja kuten surviaissääskentoukka Cladotanytarsus mancus -t. Lisäksi merisukasjalkainen (Hediste diversicolor) näyttää menestyvän amerikansulkasjalkaisia paremmin matalilla rantavyöhykkeillä Forcitin edustalla. Havaintopaikoilla 2 6 metrin syvyydellä merisukasjalkainen esiintyi runsaampana (yksilötiheydet m²) kuin amerikansukasjalkainen (yksilötiheydet 8 72 m²). Forcitin puhdistamon purkuputkea lähinnä olevan havaintolinjan (F I) pohjaeläimistö oli syvemmällä 12 m ja 19 m selvästi köyhää. Havaintopaikalla 12 m syvyydellä sedimentti oli ruskeaa ja hajutonta, merkkejä hapettomuudesta ei ollut havaittavissa. Lajistossa kotiloiden ja simpukoiden esiintyminen viittaa myös siihen, ettei pohjasedimentti ollut hapetonta. Sen sijaan linjan syvimmän havaintopaikan 19 m sedimentti oli mustaa ja siinä oli lievä tunnistamaton haju. Linjalla tavattiin ainoastaan muutama rehevyyttä ja likaantumista indikoiva surviaissääsken toukka Chironomus plumosus-t. Forcitin tehtaan jätevedenpuhdistamon edustalla sijaitsee lisäksi linja F II, jossa pohjan tila heikkeni myös linjan syvemmillä havaintopaikoilla. F II linjan 11 m sedimentti oli väriltään ruskeaa ja hajutonta, mutta syvemmällä 14 m havaintopaikalla osassa näytteistä sedimentti oli mustaa ja niissä oli selvä rikkivedyn haju. Tämä viittaa sedimentin alentuneeseen happipitoisuuteen. Lajisto oli yksipuolista ja rehevälle orgaaniselle poh- 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

21 jalle tyypillistä. Kuitenkin liejusimpukan runsaus ja kotiloiden esiintyminen viittaa siihen, ettei pohja ole täysin hapetonta. Forcitin alueen vertailulinjoilla FV ja FIV sedimentti oli hapekasta, väriltään ruskeaa ja hajutonta. Edelliseen laajaan tutkimusvuoteen 2006 verrattuna linjalla F I taksonimäärä oli alempi vuonna Linjan F I 3 m havaintopaikalla surviaissääskentoukkia ja harvasukamatoja esiintyi harvempia lajeja vuonna 2010 kuin vuonna Suurin osa näistä lajeista on makeissa vesissä tavattuja lajeja, kuten Enchytraeidae-heimon madot sekä Otrthocladius consobrinus ja Psectrocladius sordidellus surviaissääskentoukat (Saarikari ja Mettinen 2008). Näiden pohjaeläinryhmien määrät olivat kuitenkin hyvin pieniä vuonna Bengtsårin alue Viskon edustalla pohjan tila on tarkkailualueen heikoin. Alueella tavattiin vuonna taksonia. Jopa rantavyöhykkeen havaintopaikalla (VI, m) lajisto oli köyhää ja koostuu lähinnä detritusta ravinnokseen käyttävistä pohjaeläinryhmistä, mikä kertoo orgaanisen aineksen runsaudesta alueella. Sedimentti oli hajutonta ja väriltään harmaanruskeaa. Pohjanlaatu oli pääasiassa orgaanista savea ja mutaliejua. Linjan keskisyvällä (7 m) havaintopaikalla sedimentti oli tummanharmaata ja siinä oli selvä tunnistamaton haju. Lajistossa Leppäkosken (197) likaantumista karttavaksi lajiksi luokiteltua viherlimamatoa (Cyanopthalma obscura) esiintyi enää muutamia yksilöitä. Likaantumisesta hyötyviä ja rehevyyttä indikoivia surviaissääsken toukkia Chironomus plumosus-t. havaittiin kohtalaisesti. Liejusimpukoilla oli selvästi selviämisvaikeuksia alueella, ainoat tavatut yksilöt olivat hyvin pieniä eli nuoria yksilöitä. VI linja sijaitsee lähimpänä Viskon puhdistamon purkuputkea alueen pohjaeläinlinjoista. Myös muilla Bengtsårin alueen tarkkailulinjoilla pohjaeläimistö oli köyhää. Viskon edustan alue Bengtsårin saaristossa on tarkkailualueen suojaisin, jonka vuoksi veden vaihtuminen alueella on heikkoa. Tästä johtuen alue on herkkä kuormitukselle. Alueen pohja on voimakkaasti liettynyt ja pohjan läheinen happitilanne on kesän lopulla säännöllisesti erittäin huono (Suonpää ym. 2010). Pohjaeläimistön perusteella tilanne oli edelleen huono, mutta hieman parantunut. Tarkkailujaksolla VII linjalla ei tavattu yhtään pohjaeläintaksonia. Vuonna 2010 pohjaeläintaksoneita tavattiin 4 8 kpl. VII linjan 19 m havaintopaikan sedimentissä oli selvä rikkivedyn haju ja se oli mustaa. Sedimentin haju ja väri kertovat pohjan hapettomuudesta. Myös linjan matalammalla 12 m havaintopaikalla sedimentissä oli selvä haju ja se oli väriltään tummaa. Vertailulinjalla VVI Jönskär pohjaeläimistö oli verrattuna Viskon edustan linjojen (VI, VII) pohjaeläimistöön selvästi runsaampaa ja monilajisempaa matalalla m havaintopaikalla, mutta väheni ja muuttui yksipuoliseksi syvemmillä 10 m ja 1 m havaintopaikoilla. Vertailulinjankin syvemmillä havaintopaikoilla pohjan tila oli heikko. Tämä kertoo Bengtsårin vesialueen yleisestä heikosta tilasta. Makroskooppisten pohjaeläintaksonien lukumäärät olivat vertailulinjalla (VVI) m 24 kpl, 11 m 10 kpl ja 1 m 4 kpl. Bengtsårin eteläpuolella sijaitsevalla Sandöfjärdenillä (VIV) lajisto oli myös köyhää. Rantavyöhykkeessä (4 m) pohjaeläimistöstä 91 % koostui valtajakotiloista ja syvänteessä (6 m) noin puolet oli vaeltajakotiloita ja puolet rehevyyttä suosivia surviaissääskentoukkia. Muita lajeja tavattiin vain yksittäin. Vertailulinjan (VII) ja Sandofjärdenissä sijaitsevan linjan (VIV) sedimentti oli kaikilla havaintopaikoilla hajutonta ja ruskeaa. Pohjan laatu oli pääasiassa liejua, jonka seassa oli vähän hiekkaa ja detritusta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

22 Macoma baltica Hydrobia ulvae Marenzelleria Potamopyrgus Hediste diversicolor Tubifex costatus Electra crustulenta Cerastoderma glaucum Mytilus trossulus Balanus improvisus Cyanophthalma obscura Mya arenaria Gammarus salinus Hydrobia ventrosa Pygospio elegans Tubificoides Saduria entomon Neomysis integer Jaera Halicryptus spinulosus Limnodrilus hoffmeisteri Clitellio arenarius Corophium volutator Chironomus plumosus-t. Boccardia redeki Fabricia stellaris Theodoxus fluviatilis OSTRACODA Procladius Ephydatia fluviatilis Idotea balthica Cladotanytarsus mancus Naididae Idotea chelipes Hydracarina Tanypodinae Chironomus thummi-t. Bylgides sarsi Monoporeia affinis Gammarus locusta Leptocheirus pilosus Cryptochironomus Kuva. Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläinten frekvenssit eli esiintymis -% osuus kaikista havaintopaikoista vuonna Vain yhdessä tai kahdessa havaintopaikassa esiintyvät pohjaeläimet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Kuvassa kolmessa havaintopaikassa esiintyvä pohjaeläin saa alimman frekvenssin 7 %. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

23 Kuva 6. Bylgides sarsi, Hangon vaateliaampia pohjaeläimiä (Kuva Luvy/Anu Suonpää). 4.2 Liejusimpukka (Macoma baltica) ja pohjan tila Liejusimpukkapopulaation tilaa seurattiin yksilöiden kokojakauman perusteella vuosina edellisen tarkkailujakson tapaan (Saarikari ja Mettinen 2008). Tarkkailussa suppeina vuosina liejusimpukoiden kokoarviot perustuvat vain yhteen linjaan eteläisellä, pohjoisella ja Forcitin merialueilla. Bengtsårin merialueella linjoja oli kaksi. Laajana tutkimusvuotena eteläisellä merialueella oli 6 linjaa, pohjoisella 2 linjaa, sekä Forcitin edustalla ja Bengtsårin alueella linjaa. Yhteensä vuonna 2007 tavattiin 39 liejusimpukkaa, vuonna simpukkayksilöä, vuonna yksilöä ja laajana vuotena yksilöä. Simpukkamäärät havaintolinjaa kohti olivat varsin pieniä, joten tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina. Havaintolinjojen liejusimpukoiden yksilömäärät ja kokoluokat vuonna 2010 on esitetty kuvassa Hangon eteläinen merialue Jätevesikuormituksella ei havaittu olevan vaikutusta eteläisen puolen liejusimpukkapopulaatioon. Hangon eteläisellä merialueella vuonna 2007 simpukkapopulaatio oli uusiutuva, suurin osa (89 %) tavatuista liejusimpukoista oli pienikokoisia eli nuoria yksilöitä. Seuraavina vuosina simpukoiden kokorakenne oli tasoittunut ja populaation rakenne oli ns., välimuotoinen sekä lajia säilyttävä. Tällainen populaatiorakenne on tyypillinen syvemmällä eläville liejusimpukoille, jota eteläisen merialueen havaintopaikatkin edustavat Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella liejusimpukkayhteisö oli välimuotoinen vuonna sekä vähenevä vuonna Vähenevässä populaatiossa pienikokoisia eli nuoria simpukoita Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

24 on vähän alle 2 %, eli populaatioon ei tule uusia rekryyttejä. Vuonna 2010 tilanne oli kuitenkin palautunut ja pienikokoisia alle 7 cm simpukoita oli 39 % linjoilla esiintyneistä yksilöistä. Hangon pohjoispuolelle ei kohdistu varsinaista pistekuormitusta päinvastoin kuin Hangon eteläpuolelle. Liejusimpukkapopulaation rakenne oli samankaltainen Hangon eteläisellä ja pohjoisella merialueella Oy Forcit Ab:n edusta Forcitin edustalla vuonna 2007 ja vuosina liejusimpukkayhteisö oli välimuotoinen. Populaation painopiste oli siirtymässä isompiin kokoluokkiin mikä on tyypillistä varsinkin syvemmille alueille. Kokoluokkia 7 9, ja 13 1 cm oli keskenään yhtä paljon mikä tarkoittaa että populaation rakenne oli lajia säilyttävä. Vuonna 2008 linjalla havaituista simpukoista valtaosa oli pienikokoisia alle 7 cm. Forcitin vertailulinjan (FV) ja pistekuormitusten läheisten havaintolinjojen (FI, FII, FII ja FIV) simpukoiden kokorakenteessa ei ollut eroja eli pistekuormituksen vaikutusta liejusimpukkapopulaation ei ollut havaittavissa. Aikaisempaan laajaan tutkimusvuoteen 2006 verrattuna simpukoiden määrät syvemmillä havaintopaikoilla (alle 1 m) ovat lisääntyneet Forcitin merialueella vuonna Tätä syvemmällä havaintopaikalla (VII, 19 m) ei esiintynyt yhtään liejusimpukkaa Bengtsårin alue Bengtsårin alueella liejusimpukkapopulaatioiden kokojakauma edusti kaikkina tutkimusvuosina välimuotoista populaatiorakennetta. Jos verrataan Viskon purkuputken lähempänä olevien VI, VIV, VII ja VIII linjojen simpukoiden kokorakennetta kauempana sijaitsevaan vertailulinjan yksilöihin havaitaan selkeä ero. Viskon edustalla liejusimpukoita on vähemmän 0 3 yksilöä kuin kauempana sijaitsevalla vertailulinjalla (VVI) 7 yksilöä ja ne selkeästi kärsivät kuormituksesta. Lähes kaikki havaitut liejusimpukat ovat pienikokoisia eli nuoria yksilöitä. Tämä kertoo siitä, että simpukat eivät selviä vanhemmiksi. Syvemmillä havaintopaikoilla (yli 10 m) ei tavata enää liejusimpukoita ja pohja kärsii täällä usein hapettomuudesta. Tilanne ei ole muuttunut edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna. Viskon edustan kuormittuneisuus johtuu pääosin aiemmasta kuormitushistoriasta ja alueen suojaisuudesta. Nykyinen pistekuormitus on vähäistä. Bengtsårin alueella tavataan selvästi vähemmän liejusimpukoita kuin Hangon eteläisellä, pohjoisella merialueilla ja Forcitin edustalla. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

25 % Hangon eteläinen merialue ,0 4,0 40,0 3,0 30,0 2,0 20,0 1,0 10,0,0 0,0 %-osuus yks yks % Hangon pohjoinen merialue ,0 40,0 3,0 30,0 2,0 20,0 1,0 10,0,0 0,0 %-osuus yks yks % Forcitin edusta ,0 30,0 2,0 20,0 1,0 10,0,0 0,0 %-osuus yks yks % Bengtsårin alue ,0 60,0 0,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 %-osuus yks yks Kuva 7. Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen liejusimpukoiden yks.määrät ja kokojakaumat vuonna Huom. kuvissa erisuuruiset pystyasteikot. 4.3 BBI-indeksi ja vertailu ekologisen tilan luokitteluun Laajan vuoden 2010 aineistolle laskettiin BBI-indeksin (Perus ym. 2007) arvot. BBI-indeksi on kehitetty kuvaamaan Itämeren pehmeiden pohjien pohjaeläinyhteisöjen tilaa. Tämän vuoksi indeksi laskettiin ainoastaan pehmeiden sedimenttipohjien havaintopaikoille. Itämeren lajisto on vähäsuolaisuuden vuoksi vähälajisempaa, joka BBI-indeksissä on otettu huomioon. Indeksissä pohjantilaa arvioidaan tiettyjen joko sensitiivisten tai tyypillisten lajien esiintymisen perusteella. BBI-indeksi pyrkii huomioimaan myös syvyyden vaikutuksen lajiston vähenemiseen syvyyden kasvaessa, 0-10 m ja yli 10 m syvännepohjia arvioidaan erikseen. BBI-indeksin tulokset Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pehmeillä havaintopaikoilla vuonna 2010 on esitetty liitteessä Hangon merialueen matalat havaintopaikat (2 10 m) Hangon eteläisen, pohjoisen merialueen ja Forcitin edustan pehmeiden pohjien saamat BBIindeksin arvot vastasivat hyvää tilaluokkaa. Bengtsårin vesialueella Viskon matalilla havaintopaikoilla BBI-indeksi vastasi hyvää tai erinomaista tilaluokkaa. Vaikka näillä linjoilla lajisto oli köyhää, joukossa oli lajeja, jotka on indeksissä luokiteltu ympäristöstressille herkiksi lajeiksi. Näillä lajeilla on indeksissä suuri painoarvo, kuten viherlimamadolla ja vaeltajakotilolla Hangon merialueen syvemmät havaintopaikat (10 43 m) BBI-indeksi vastasi Hangon eteläisen merialueen syvemmillä havaintopaikoilla pääosin hyvää tilaluokkaa. Ainoastaan syvimmän havaintopaikan (HIII, 30 m) BBI-indeksi vastasi tyydyttävää Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

26 tilaluokkaa. Vaikka tällä syvyydellä esiintyikin kuormitukselle sensitiivisiä lajeja kuten kilkki ja valkokatka niiden yksilömäärät olivat pieniä. Pohjoisella merialueella BBI-indeksi vastasi molempien linjojen (HIV, HVI) syvimmillä paikoilla hyvää tilaluokkaa. Forcitin edustalla BBI-luokka vastasi m syvyydellä hyvää luokkaa, sitä syvemmällä vertailulinjalla FV 16 m tyydyttävää luokkaa ja purkuputken edustan FI linjan 19 m havaintopaikalla huonoa tilaluokkaa. Vertailulinjankin (FV) heikentynyt pohjan tila osoittaa pohjaeläimistön olevan syvemmällä yksipuolista. Bengtsårin alueella VII 12 m havaintopaikan BBI-indeksi vastasi välttävää tilaluokkaa, muilla syvännepohjilla indeksi vastasi hyvää luokkaa. Kuitenkin syvimpien havaintopaikkojen VI 19 m ja vertailulinjan VVI 1 m havaintopaikkojen BBI-indeksi vastasi arvoa tyydyttävän ja hyvän luokan rajalla, näilläkin havaintopaikoilla pohjan tila on lajiston perusteella selvästi heikentynyt. BBI-indeksin arvot niemen ja Bengtsårin vesialueen alueella vastasivat osalla havaintopaikoista parempaa pohjan tilaa kuin kuin niemelle ja Bengtsårin vesialueelle tehty ekologinen luokitus (tyydyttävä pohjaeläinten osalta). Osaltaan tähän vaikuttaa se, että tietyt rannikolla yleisenä esiintyvillä lajeilla kuten vaeltajakotilolla on indeksissä suuri painoarvo. Lajisto voi olla hyvin köyhää, mutta jos siellä esiintyy runsaasti esim. vaeltajakotiloa pohjan tila vastaa BBI-indeksissä parempaa tilaa, kun koko pohjaeläinlajiston perusteella voidaan päätellä. BBI-indeksissä on edustettuna vaan osa tavatuista lajeista. BBI-indeksiin saattaa jatkossa olla luvassa muutoksia kun uutta ekologista luokitusta Suomen vesialueilla laaditaan (Åkerla 2012 komm.). Yhteenveto.1 Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisellä merialueella havaittiin 47 taksonia vuonna Hangon puhdistamon purkuputken läheisten linjojen (HIC, HIB ja HI) lajisto ei suuresti poikennut Hangon eteläpuolella kauempana sijaitsevien (HII, HIII ja HIIIB) linjojen pohjaeläinlajistosta. Monipuolisin pohjaeläintaksonisto esiintyi litoraalissa Uddskatanin 3 metrin havaintopaikalla (HIIIB 3 m). Hangon puhdistamon edustalla ei ole litoraalin havaintopaikkaa. Matalassa rantavyöhykkeessä eliöstö on luontaisestikin runsaampaa kuin syvemmällä 10 metrin havaintopaikoilla. Hangon eteläisen merialueen pohjaeläinlinjoilla sedimentti oli hapekasta, väriltään ruskeaa ja hajutonta. Liejusimpukoiden populaation tila oli vuosina tasapainoinen ja lajia säilyttävä. Tavatuissa liejusimpukoissa oli runsaasti pienikokoisia yksilöitä. BBI-indeksi vastasi Hangon eteläisen merialueen havaintopaikoilla vuonna 2010 hyvää luokkaa lukuun ottamatta syvimmän 30 m havaintopaikan tilaa, jonka tila vastasi tyydyttävää luokkaa. Edelliseen tarkkailujakson verrattuna eteläisellä merialueella havaittiin vuonna 2010 monimuotoisempi eliöyhteisö. Uusina lajeina vuosien havaintoihin nähden tavattiin ympäristöstressille herkäksi luokiteltuja lajeja (Perus ym. 2007) Fabricia stellaris, Leptocheirus pilosus, Limapontia capitata ja raakkuäyriäiset Ostracoda. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

27 .2 Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoiselle merialueelle ei kohdistu varsinaista pistekuormitusta, siitä huolimatta pohjoisen merialueen lajisto oli eteläistä merialuetta köyhempää. Pohjoisella merialueella tavattiin 31 makroskooppista pohjaeläintaksonia vuonna Lajihavaintoja pohjoisella merialueella eteläiseen merialueeseen verrattuna vähensi havaintopaikkojen suurempi syvyys ja linjojen vähäisempi määrä. Sedimentissä ei ollut merkkejä hapettomuudesta. Se oli väriltään ruskeaa ja hajutonta. Pohjaeläinlajisto oli pääasiassa mereistä. Hangon pohjoisen merialueen liejusimpukkayhteisö oli pääasiassa vuosina välimuotoinen, mikä on syvännepohjille tyypillinen populaatiorakenne. BBI-indeksi vastasi pohjoisen merialueen pehmeillä pohjilla hyvään luokkaa vuonna Edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna pohjoisella merialueella tavattiin laajoissa tutkimuksissa enemmän taksoneita vuonna 2010 kuin vuonna Selvin ero oli syvimmän Slakteribuktenin havaintopaikan 4 m pohjaeläimistössä, missä tavattiin vuonna 2010 erityisesti monisukamatoja ja äyriäisiä enemmän kuin vuonna Forcitin edusta Forcitin edustalla Hangon pohjoisella merialueella tavattiin tarkkailualueen monimuotoisin pohjaeläimistö. Vuonna 2010 alueen pohjaeläinlinjoilta määritettiin yhteensä 0 makroskooppista taksonia. Osittain suuri eliömonimuotoisuus johtuu todennäköisimmin matalien havaintopaikkojen runsaudesta tällä alueella. Matalilla havaintopaikoilla lajisto oli monimuotoista. Pohjan kunto kuitenkin heikkeni syvemmällä, missä lajisto oli selvästi köyhää. Jätevesien purkualueen läheisten havaintopaikkojen syvännepohjien sedimentissä oli merkkejä hapettomuudesta. FI linjan syvimmän havaintopaikan 19 m sedimentti oli mustaa ja siinä oli lievä tunnistamaton haju. Linjalla tavattiin ainoastaan muutama rehevyyttä ja likaantumista indikoiva surviaissääsken toukka Chironomus plumosus-t. F II linjan 14 m havaintopaikalla osassa näytteistä sedimentti oli mustaa ja niissä oli selvä rikkivedyn haju. Forcitin alueen kuormituksen vertailulinjoilla FV ja FIV sedimentti oli hapekasta, väriltään ruskeaa ja hajutonta. Kuitenkin vertailulinjan FV syvännepohjan pohjaeläimistön tila oli alentunut. Verrattaessa Forcitin vertailulinjan (FV) ja pistekuormitusten läheisten havaintolinjojen (FI, FII, FII ja FIV) liejusimpukkapopulaatioita toisiinsa ei pistekuormituksen vaikutusta ollut havaittavissa. Liejusimpukkapopulaatiorakenne oli vuosina pääasiassa välimuotoinen ja lajia säilyttävä. BBI-indeksi vastasi vuonna 2010 Forcitin merialueen pehmeillä pohjilla hyvää luokkaa. Syvännepohjilla vertailulinjan FV 16 m havaintopaikalla BBI-indeksi vastasi tyydyttävää luokkaa ja purkuputken edustan F I linjan 19 m havaintopaikka vastasi huonoa luokkaa. Edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna, pohjaeläinyhteisössä ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia..4 Bengtsårin alue Bengtsårin alueen pohjaeläinyhteisö oli köyhää. Osaltaan tähän vaikuttaa alueen heikko veden vaihtuvuus, mutta Viskon edustan läheisillä linjoilla oli nähtävissä myös jätevesien kuormittava vaikutus. Viskon merialueella tavattiin 32 taksonia. Jos verrataan purkualueen läheisen havaintolinjan VI ja vertailulinjan pohjaeläimistöä VVI toisiinsa huomataan, että purkualue on selvästi kuormitettu ja pohjaeläimistö on varsinkin matalalla m havaintopaikalla yksipuolista. Viskon edustan linjoilla pohjan tila heikkenee huomattavasti yli 7 metrin syvyydessä, missä pohjaeläinlajisto muuttuu selvästi yksipuolisemmaksi ja yksilömäärät romahtavat. Bengtsårin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011 2

28 merialueen yleinen pohjan heikko tila näkyy myös vertailulinjan syvimmillä havaintopaikoilla. Vertailulinjalla 11 m ja 1 m pohjaeläimistö oli köyhää. Bengtsårin alue on tarkkailualueen suojaisin, jonka vuoksi veden vaihtuminen alueella on heikkoa. Heikkosta veden vaihtuvuudesta johtuen alue on herkkä kuormitukselle. Pohja on voimakkaasti liettynyt ja pohjan läheinen happitilanne on kesän lopulla säännöllisesti erittäin huono. Bengtsårin alueella lajistoa lisää hieman makean veden vaikutus. Varsinkin vertailulinjan matalalla havaintopaikalla ( m) tavattiin makean veden lajeja. Bengtsårin alueella liejusimpukkapopulaatioiden kokojakauma edusti kaikkina tutkimusvuosina välimuotoista populaatiorakennetta. Jos verrataan purkuputken lähempänä olevien VI, VIV, VII ja VIII linjojen simpukoiden kokorakennetta kauempana sijaitsevaan vertailulinjaan havaitaan jätevesien kuormittava vaikutus. Viskon edustalla liejusimpukoita on vähemmän 0 3 yksilöä kuin kauempana sijaitsevalla vertailulinjalla 7 yksilöä ja ne selkeästi kärsivät kuormituksesta. Jätevesien purkualueella kaikki simpukat ovat pienikokoisia, joka kertoo liejusimpukoiden vaikeudesta selvitä alueella. Viskon edustalla purkuputken läheisen VI 12 m havaintopaikalla BBI-indeksi vastasi välttävää luokkaa, muilla syvännepohjilla indeksi vastasi hyvää luokkaa. Kuitenkin syvimpien havaintopaikkojen VI 19 m ja vertailulinjan VVI 1 m havaintopaikoilla BBI-indeksi vastasi arvoa tyydyttävän ja hyvän rajalla, näillä havaintopaikoilla pohjan tila oli selvästi heikentynyt. Edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna Bengtsårin alueen tila ei ole merkittävästi muuttunut. Viskon VI linjan 12 ja 19 m syvyyksillä tavattiin vuosina muutamia sukkula- ja vaeltajakotiloita, joita ei esiintynyt lainkaan tai vähäisemmissä määrin vuosina Tältä osin linjan VII syvänteen tilanne näyttäisi hieman parantuneen 2010-luvun loppua kohden, kotilot eivät selviä täysin hapettomassa ympäristössä. Muilla pohjaeläinlinjoilla ei näkynyt muutoksia edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna. Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että Hangon eteläisellä merialueella pohjaeläinlinjoilla jätevesien vaikutusta ei ollut tarkkailun aikana havaittavissa. Pohjasedimentti oli linjoilla hyväkuntoista. Hangon pohjoiselle merialueelle ei kohdistu varsinaista pistekuormitusta. Havaintolinjojen pohja oli sielläkin hyväkuntoista. Lajisto oli pääosin mereistä. Forcitin edustalla jätevesikuormitus oli nähtävissä, vaikka kokonaisuutena Forcitin merialueella tavattiin tarkkailualueen monimuotoisin pohjaeläimistö. Purkualueen lähellä olevien linjojen pohjasedimentissä, oli syvemmillä havaintopaikoilla merkkejä hapettomuudesta. Sedimentti oli väriltään tummaa ja siinä esiintyi tunnistamaton tai selvä rikkivedyn haju. Pohjaeläimistö oli syvemmällä yksipuolista ja kuormittuneille alueille tyypillistä. Viskon jätevedenpuhdistamon purkualue oli selvästi kuormittunut. Viskon edustan linjoilla pohjan tila heikkenee yli 7 metrin syvyydessä, missä pohjaeläinlajisto muuttuu yksipuoliseksi. Viskon edustan havaintolinjat sijaitsevat Bengtsårin saaristossa, missä veden vaihtuvuus on heikointa, mikä osaltaan vaikuttaa alueen pohjaeläinlajiston köyhyyteen. Edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna pohjaeläimistö näyttää linjoilla monipuolistuneen Hangon eteläisellä merialueella. Pohjoisella merialueella, Forcitin merialueella ja Bengtsårin vesialueella havaintolinjoilla ei havaittu merkittäviä muutoksia edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna. Bengtsårin alueella linjan VII syvänteen tilanne näyttäisi pohjaeläimistön perusteella hieman parantuneen 2010-luvun loppua kohden. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

29 6 Tarkkailun jatkaminen Hangon yhteistarkkailun tarkkailuohjelma on tällä hetkellä päivityksen alla. Jätevesienkuormituksen vähentymisen myötä voidaan tarkkailuohjelmaan pohjaeläinten osalta esittää kevennyksiä. Hangon eteläiseltä merialueelta HIB linja, jolla on yksi 8 10 m havaintopaikka, voidaan jättää pois. Alueella on vastaavia syvyyksiä linjoilla HI ja HIC, joiden pohjaeläimistö ei merkittävästi poikkea tämän linjan pohjaeläimistöstä. Forcitin edustalta voidaan jättää pois havaintopaikat FI 2 m, FI 12 m, FII 2 m, FII 11 m ja FIII 2 m. Tarkkailuohjelmaan ehdotetaan lisättäväksi Hangon eteläiselle merialueelle HIC linjalle 3 m ja pohjoiselle merialueelle HIV Slakteribukten 3 m matalat havaintopaikat. Kummaltakin alueelta puuttuu rantavyöhykkeen havaintopaikka. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

30 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

31 LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

32 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite. Kartta yhteistarkkailualueesta Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen taksonisto vuosina BBI-indeksi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueella vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

33 Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

34 Liite 2. (1/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä HI Andalskär 8-10 m meri ulkos litoraali kova pohja ,0-9,0 20 0, linja H I Andalskär meri ,0-24,0 20 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PLATYHELMINTHES Planaria torva 2 0, ,91 POLYCHAETA Marenzelleria, Pygospio elegans 13 1, ,66 Fabricia stellaris 6 0, ,82 Tubifex costatus ,9 Limnodrilus hoffmeisteri 2 2,4 16 3,78 Nais 2 2, ,91 HIRUDINEA Piscicola geometra 1 0,1 8 17,89 Theodoxus fluviatilis 11 1, ,4 Hydrobia ventrosa ,33 Hydrobia ulvae 30 3, ,77 Potamopyrgus antipodarum 1 1,2 8 17,89 Limapontia capitata 26 3, ,63 Mytilus trossulus , , , ,98 Cerastoderma glaucum 1 0,1 8 17,89 Macoma baltica 28 32, ,13 BRYOZOA Electra crustulenta 0, ,2 8 17,89 ARACHNIDA ACARINA 12 1, 96 16,46 CRUSTACEA OSTRACODA 6 0, ,33 Balanus improvisus 19 2, ,82 Idotea balthica 1 0,1 8 17,89 Jaera 9 7, ,99 Monoporeia affinis 1 0,1 8 17,89 4 4, ,47 Gammarus oceanicus 4 0, 32 43,82 Gammarus salinus 14 1, ,94 Corophium volutator 2 2,4 16 3,78 Summa , ,7 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

35 Liite 2. (2/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä VI Bockaholm 8-10 m kova pohja ,0-10,0 20 0, linja H VI Bockaholm meri ,0-23,0 20 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 6 1, , PRIAPULA Halicryptus spinulosus 1 0,2 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor ,66 1 0,2 8 17,89 Boccardia redeki 2 0, 16 3,78 Marenzelleria , , , ,28 Pygospio elegans 9 2, ,72 Tubifex costatus , , ,11 Potamothrix/Tubifex 2 0, 16 3,78 Theodoxus fluviatilis 1 0,2 8 17,89 Hydrobia ulvae 106 2, ,71 Potamopyrgus antipodarum 1 0,2 8 17,89 Mytilus trossulus ,97 Mya arenaria 2 0, 16 21,91 1 0,2 8 17,89 Cerastoderma glaucum ,82 Macoma baltica 84 20, , , ,4 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,2 8 17,89 ARACHNIDA ACARINA 1 0,2 8 17,89 CRUSTACEA Balanus improvisus 9 2, ,72 Neomysis integer Saduria entomon 2 0, 16 3,78 1 0,2 8 17,89 Monoporeia affinis ,47 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomus plumosus-t. 1 0,2 8 17,89 Summa , ,46 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

36 Liite 2. (3/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Forcit II m litoraali hiekka pohja :10 3, -,0 20 0, Forcit II 14 m :4 14,0-14,0 20 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 1 0,3 8 17,89 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,1 8 17,89 9 2,7 72 9,33 POLYCHAETA Hediste diversicolor 1 0,1 8 17,89 1 0,3 8 17,89 Marenzelleria 7 0, 6 21, , ,4 Pygospio elegans 2 0,1 16 3,78 4 1, , Enchytraeidae 11 0, ,72 Tubifex costatus 1 0,3 8 17,89 Limnodrilus 2 0,6 16 3,78 Limnodrilus hoffmeisteri 1 0,3 8 17,89 Hydrobia ventrosa 23 1, ,66 Hydrobia ulvae , ,1 184, ,24 Potamopyrgus antipodarum 2 0, , , Mytilus trossulus 7 0, 6 12, , ,8 Mya arenaria 4 0,3 32 2,1 Cerastoderma glaucum 6 0, ,47 Macoma baltica 20 1, , , ,36 BRYOZOA Electra crustulenta 2 0, ,91 ARACHNIDA ACARINA 1 0,3 8 17,89 CRUSTACEA Idotea chelipes 4 0, , Gammarus salinus 1 0,1 8 17,89 INSECTA DIPTERA Chironomidae Cladotanytarsus mancus 2 0, ,91 Summa , ,82 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

37 Liite 2. (4/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Visko II 12 m :20 12,0-12,0 20 0, Visko II 19 m :0 19,0-19,0 20 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 6, ,91 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 12, 8 17,89 Limnodrilus hoffmeisteri 1 1,3 8 17,89 Hydrobia ulvae 1 1,3 8 17,89 Potamopyrgus antipodarum 9 11, , 1 12, 8 17,89 Macoma baltica 8 10, ,11 CRUSTACEA OSTRACODA 1 1,3 8 17,89 Neomysis integer 1 12, 8 17,89 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomus plumosus-t , , , 8 17,89 Chironomus thummi-t. 6, ,91 Summa , ,66 Lajiluku 8 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011 3

38 Liite 2. (/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteiden lukumäärä Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 1, , 8 17,89 3 4, ,91 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,2 8 17, , ,1 3 4,2 24 3,78 POLYCHAETA Hediste diversicolor 44 10, ,82 Marenzelleria 1, ,28 Lumbriculus variegatus 1 1,4 8 17,89 Tubifex costatus 1 1,4 8 17,89 Limnodrilus 28 6, ,2 12 6, ,64 Limnodrilus hoffmeisteri 4,6 32 2,1 Potamothrix/Tubifex 10 13, Aulodrilus 3 4, ,91 Naididae 4 2, , Visko Jönskär VI m Visko Jönskär VI 11 m Visko Jönskär VI 1 m Raasepori Raasepori Raasepori litoraali,,, : : :4,0 -,0 11,0-11,0 1,0-1,0 Hydrobia ulvae , ,7 10, ,6 6 8,3 48 2,1 Potamopyrgus antipodarum , ,1 6 33, , , ,67 Mya arenaria 2 0, 16 21,91 1 1,4 8 17,89 Cerastoderma glaucum 11 2, 88 33,47 Macoma baltica 21 4, , , , , ,07 ACARINA 1 0, 8 17,89 INSECTA Chironomidae Procladius 1 1,4 8 17,89 Einfeldia 1 1,4 8 17,89 Summa , , ,2 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

39 Liite 2. (6/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä HI Andalskär 8-10 m meri ulkos litoraali kova pohja :1 8,0-8,0 20 0, linja H I Andalskär meri :30 24,0-24,0 20 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² CNIDARIA Hydra 1 0,1 8 17,89 PLATYHELMINTHES Planaria 4 0, ,47 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 0,6 40 6,7 POLYCHAETA Marenzelleria 28 33, ,21 Pygospio elegans 3 0,4 24 3,78 Fabricia stellaris 2 0, ,91 Tubifex costatus 1 0,1 8 17, , ,7 Limnodrilus hoffmeisteri 2 0, ,91 HIRUDINEA Piscicola geometra 1 0,1 8 17,89 Theodoxus fluviatilis 24 3, ,89 Hydrobia ventrosa 48 6, ,36 Hydrobia ulvae 48 6, , 7 0, ,31 Potamopyrgus antipodarum 7, Limapontia capitata ,76 Mytilus trossulus , , , ,86 Cerastoderma glaucum 2 0, ,91 Macoma baltica 1 0,1 8 17, , ,8 BRYOZOA Electra crustulenta 4 0, ,89 4 0, 32 17,89 ACARINA 6 0,8 48 6,73 CRUSTACEA OSTRACODA 2 0, ,91 Balanus improvisus 20 2, ,62 3 0,4 24 3,78 Praunus inermis 1 0,1 8 17,89 Saduria entomon 11 1, ,21 Jaera 2 3, ,6 2 0,3 16 3,78 Monoporeia affinis 7 0,9 6 3,78 Gammarus salinus 4 0, ,82 44, ,84 Corophium volutator 1 0,1 8 17,89 INSECTA COLEOPTERA Scirtidae Elodes larv. 1 0,1 8 17,89 Summa , ,27 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

40 Liite 2. (7/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, :00 Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä VI Bockaholm 8-10 m kova pohja :30 9,0-9,0 20 0, linja H VI Bockaholm meri :4 24,0-24,0 20 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PLATYHELMINTHES Planaria torva 1 0,3 8 17,89 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 0, ,91 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 1 0,3 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor 9 2, , 1 0,3 8 17,89 Bylgides sarsi 1 0,3 8 17,89 Boccardia redeki 3 0,9 24 3,78 Marenzelleria 70 20, , , ,07 Pygospio elegans , ,9 Tubifex costatus 4 1, ,47 6 1,9 48 2,1 Hydrobia ventrosa 1 0,3 8 17,89 Hydrobia ulvae 31 9, ,98 1 0,3 8 17,89 Potamopyrgus antipodarum 2 0, ,91 Mytilus trossulus 18, ,49 Mya arenaria 2 0, ,91 1 0,3 8 17,89 Cerastoderma glaucum 7 2,1 6 4,61 Macoma baltica 3 1, , , ,03 BRYOZOA Electra crustulenta 2 0, ,91 CRUSTACEA Balanus improvisus 3 0,9 24 3,78 Saduria entomon 1, Monoporeia affinis 10 3, ,99 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 1 0,3 8 17,89 Chironomus plumosus-t. 1 0,3 8 17,89 Summa , ,81 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

41 Liite 2. (8/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, :00 Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Forcit II m Forcit II 14 m litoraali hiekka pohja : :0,0-6,0 14,0-14, , 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 6 1,2 48 2,1 11 2, ,72 POLYCHAETA Hediste diversicolor 2 0, ,91 Marenzelleria 12 2, 96 92, ,89 Pygospio elegans 8 1, ,98 Paranais litoralis 1 0,2 8 17,89 Hydrobia ventrosa 2 0,4 16 3,78 Hydrobia ulvae , , , ,06 Potamopyrgus antipodarum 13 2, , ,33 Mytilus trossulus 12 2, ,24 2 0, 16 21,91 Cerastoderma glaucum 9 1,8 72 2,1 Macoma baltica 1 0,2 8 17, , ,69 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,2 8 17,89 ARACHNIDA ACARINA 1 0,2 8 17,89 CRUSTACEA Neomysis integer 2 0,4 16 3,78 Summa , ,37 Lajiluku 12 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

42 Liite 2. (9/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, :00 Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Visko II 12 m : 12,0-12,0 20 0, Visko II 19 m :2 19,0-19,0 20 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 1 33,3 8 17,89 Nais 1 4,8 8 17,89 Hydrobia ulvae 23, ,28 Potamopyrgus antipodarum 3 14,3 24 3,67 Cerastoderma glaucum 1 33,3 8 17,89 Macoma baltica 7 33,3 6 4, ,3 8 17,89 CRUSTACEA OSTRACODA 1 4,8 8 17,89 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 1 4,8 8 17,89 Chironomus plumosus-t. 2 9, 16 21,91 Chironomus thummi-t. 1 4,8 8 17,89 Summa , ,91 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

43 Liite 2. (10/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Visko Jönskär VI m Raasepori litoraali ei tietoa kasvillisuudesta :10,0 -,0 20 0, Visko Jönskär VI 11 m Visko Jönskär VI 1 m Raasepori Raasepori : :1 11,0-11,0 1,0-1,0 20 0, 20 0, Yksilömäärä Summa %-os Ka Keskihajonta Summa %-os Ka Keskihajonta Summa %-os Ka Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 4 0, ,89 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,2 8 17,89 1 3,4 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor 17 3, ,93 Marenzelleria 1, Limnodrilus hoffmeisteri 1 0,2 8 17,89 Potamothrix/Tubifex ,91 Nais 2 6,9 16 3,78 Theodoxus fluviatilis 13 2, ,93 Hydrobia ventrosa 27, ,61 Hydrobia ulvae 12 27, ,6 Potamopyrgus antipod. 1 34, , , 80 63, ,99 Tenellia adspersa 1 0,2 8 17,89 Mytilus trossulus 1, ,28 Mya arenaria 1 0,2 8 17,89 Cerastoderma glaucum ,37 1 3,4 8 17,89 Macoma baltica 33 7, , , , ,61 BRYOZOA Electra crustulenta 4 0, ,89 CRUSTACEA OSTRACODA Balanus improvisus 16 3, ,82 Neomysis integer 1 0,2 8 17,89 1 3,4 8 17,89 Idotea balthica 4 0, ,47 Idotea chelipes 1 0,2 8 17,89 Gammarus 1 0,2 8 17,89 Gammarus salinus ,66 Leptocheirus pilosus 1 0,2 8 17,89 INSECTA ODONATA Coenagrion pup. 1 0,2 8 17,89 DIPTERA Chironomidae Orthocladiinae pup. 1 0,2 8 17,89 Summa , , Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

44 Liite 2. (11/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä HI Andalskär 8-10 m meri ulkos litoraali, kova pohja linja H I Andalskär meri, : :0 8,0-10,0 24,0-24, , 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² CNIDARIA Aurelia aurita larv. 2 0,2 16 3,78 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 4 0, ,47 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 1 0,2 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor 1 0,1 8 17,89 Boccardia redeki 2 0,2 16 3,78 Marenzelleria , Pygospio elegans 8 1, ,93 Fabricia stellaris 1 0,1 8 17,89 Tubifex costatus 1 0,1 8 17, ,4 Psammoryctides barbatus 1 0,1 8 17,89 Limnodrilus hoffmeisteri 6 1, ,33 Nais 2 0,4 16 3,78 Stylaria lacustris 3 0,2 24 3,67 Theodoxus fluviatilis 20 1, Hydrobia ventrosa 7 0, 6 104,31 Hydrobia ulvae 30 2, ,6 Potamopyrgus antipodarum 31 6, ,84 Limapontia capitata 24 1, ,73 Mytilus trossulus , ,19 26, ,67 Mya arenaria 1 0,1 8 17,89 2 0, ,91 Macoma baltica 6 0, 48 71, ,41 BRYOZOA Electra crustulenta 0, , ,89 ACARINA 6 0, 48 6,73 1 0,2 8 17,89 CRUSTACEA Balanus improvisus 36 2, ,92 Neomysis integer 1 0,2 8 17,89 Praunus inermis 1 0,1 8 17,89 Praunus inermis larv. 0, ,44 Saduria entomon 6 1,3 48 2,1 Idotea balthica 7 0, 6 3,67 Idotea chelipes 1 0,1 8 17,89 Jaera 1 3, ,13 3 0,6 24 3,78 Monoporeia affinis 1 3, ,62 Gammarus 1 0,2 8 17,89 Gammarus locusta 1 0,1 8 17,89 Gammarus oceanicus 7 0, 6 104,31 2 0, ,91 Gammarus salinus 12 0, , , ,13 Summa , ,36 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

45 Liite 2. (12/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä VI Bockaholm 8-10 m kova pohja :3 9,0-10,0 20 0, linja H VI Bockaholm meri :10 2,0-2,0 20 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 0, ,91 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 2 0, ,91 POLYCHAETA Hediste diversicolor 9 1, ,82 Bylgides sarsi 1 0,3 8 17,89 Boccardia redeki 2 0,4 16 3,78 Marenzelleria , , , ,18 Pygospio elegans 268, ,16 1 0,3 8 17,89 Fabricia stellaris 1 0,2 8 17,89 Tubifex costatus 11 2,3 88 9, 2 0,6 16 3,78 Limnodrilus hoffmeisteri 1 0,2 8 17,89 1 0,3 8 17,89 Clitellio arenarius 2 0,4 16 3,78 Nais 1 0,2 8 17,89 Hydrobia 2 0,4 16 3,78 Hydrobia ventrosa Hydrobia ulvae ,6 Potamopyrgus antipodarum 1 0,3 8 17,89 Mya arenaria 1 0,2 8 17,89 Cerastoderma glaucum ,99 Macoma baltica 42 8, , , BRYOZOA Electra crustulenta 2 0, ,91 ARACHNIDA ACARINA 2 0, ,91 CRUSTACEA Saduria entomon 1 0,3 8 17,89 Monoporeia affinis 2 0, ,91 Corophium volutator 2 0, ,91 INSECTA DIPTERA Chironomidae 1 0,2 8 17,89 Chironomus 1 0,3 8 17,89 Cryptochironomus 1 0,2 8 17,89 Summa , ,3 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

46 Liite 2. (13/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen A [cm2] + Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Forcit II m litoraali, hiekka pohja :30,0 -,0 20 ja 0, Forcit II 14 m, :0 14,0-14,0 20 ja 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² CNIDARIA Hydra 2 0, ,91 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,3 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor 10 4,7 80 6, ,91 Boccardia redeki 2 0, ,91 Marenzelleria 21 9, , , ,11 Pygospio elegans 3 1, ,91 1 0, 8 17,89 Tubifex costatus 2, ,99 4 1, ,47 Limnodrilus hoffmeisteri ,78 Bithynia tentaculata 3 1,4 24 3,78 Hydrobia ventrosa ,37 1 0,3 8 17,89 Hydrobia ulvae 78 36, ,14 7 2, ,31 Potamopyrgus antipodarum 8 3, , ,89 Mya arenaria 1 0, 8 17,89 1 0,3 8 17,89 Cerastoderma glaucum ,73 Macoma baltica 2 11, , , ,41 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,3 8 17,89 INSECTA DIPTERA Chironomidae Cryptochironomus 2, Summa , ,29 Lajiluku 1 11 Visko II 12 m, Visko II 19 m, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 1 9,1 8 17,89 Potamopyrgus antipodarum 1 9,1 8 17, ,89 Macoma baltica 6 4, 48 86,72 CRUSTACEA Neomysis integer 1 9,1 8 17,89 INSECTA Chironomus plumosus-t. 1 9,1 8 17,89 Chironomus thummi-t. 1 9,1 8 17,89 Summa ,89 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

47 Liite 2. (14/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta/pohjaeläimet Visko Jönskär VI m Visko Jönskär VI 11 m Visko Jönskär VI 1 m Kunta Raasepori Raasepori Raasepori Vesistöalue Ympäristötyyppi litoraali Kasvillisuustyyppi ei tietoa kasvillisuudesta Pohjatyyppi Näytteenottoaika : : :00 Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m],0 -,0 11,0-11,0 1,0-1,0 Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] 0, 0, 0, Näytteiden lukumäärä Yksilömäärä Summa %-os Ka Keskihajonta Summa %-os Ka Keskihajonta Summa %-os Ka Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 4 1, , , ,98 POLYCHAETA Hediste diversicolor ,83 3, ,91 Boccardia redeki 1 0,4 8 17,89 Marenzelleria 8 3, ,66 1 1,7 8 17,89 3,4 24 3,78 Tubifex costatus 3 1, ,91 Psammoryctides b. 1 1,8 8 17,89 Potamothrix/Tubifex 1 1,7 8 17,89 1 1,8 8 17,89 Theodoxus fluviatilis 1 0,4 8 17,89 Hydrobia ventrosa 1 0,4 8 17,89 Hydrobia ulvae ,11 3,4 24 3,78 Potamopyrgus antipod ,8 1 2, ,2 3,4 24 3,78 Cerastoderma glaucum 17 6, ,09 Macoma baltica ,4 2 42, , , BRYOZOA Electra crustulenta 4 1, ,89 1 1,7 8 17,89 1 1,8 8 17,89 CRUSTACEA Balanus improvisus Neomysis integer 1 1,7 8 17,89 Idotea balthica 2 0,8 16 3,78 Leptocheirus pilosus 4 1, , INSECTA DIPTERA Tanypodini pup. 1 0,4 8 17,89 Procladius 1 1,7 8 17,89 1 1,8 8 17,89 Summa , , ,49 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011 4

48 Liite 2. (1/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina HI Andalskär 8-10 m linja H I Andalskär linja H IB Granskär Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi meri ulkos meri meri litoraali, kova pohja,, Kasvillisuustyyppi Näytteenottoaika : : :0 Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] 10,0-10,0 24,0-24,0 9,0-9,0 Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] 0, 0, 0, Näytteiden lukumäärä Yksilömäärä Summa %-os Ka Keskihajonta Summa %-os Ka Keskihajonta Summa %-os Ka Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PLATYHELMINTHES Planaria torva 4 0, ,47 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 6 7, ,82 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 3 0, ,91 NEMATODA NEMATODA 1 1,3 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor 2 0,2 16 3, ,07 Marenzelleria ,1 1 1,3 8 17,89 Pygospio elegans 2 0, ,91 1 0,2 8 17,89 Fabricia stellaris 2 0, ,91 Tubifex costatus 36 8, ,92 6 7,7 48 2,1 Clitellio arenarius , Nais 2 2, ,91 HIRUDINEA Piscicola geometra 1 0,1 8 17,89 Theodoxus fluviatilis 2 0,2 16 3,78 Hydrobia ventrosa ,76 2 2,6 16 3,78 Hydrobia ulvae 101 7, , 2 0, 16 3,78 1 1,3 8 17,89 Potamopyrgus antipod. 2 0, 16 21,91 Limapontia capitata 1 0,1 8 17,89 Mytilus trossulus ,4 16 3, ,94 Mya arenaria 1 0,2 8 17,89 1 1,3 8 17,89 Cerastoderma glaucum 1 1, ,96 6 7,7 48 2,1 Macoma baltica 24 1, , ,1 2 2,6 16 3,78 BRYOZOA Electra crustulenta 0, , 16 21,91 CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,1 8 17,89 Balanus improvisus 20 1, ,44 3 3,8 24 3,67 Saduria entomon 14 3, ,94 Idotea balthica 1 0,1 8 17,89 Jaera 2 0, ,91 Gammarus salinus 1 0,1 8 17,89 Leptocheirus pilosus 1 0,2 8 17,89 Corophium volutator Summa , , ,9 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

49 Liite 2. (16/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina HIC Norra Andalskär 8-10 m HIC Norra Andalskär 17 m Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi hiekka pohja Näytteenottoaika : Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] 10,0-10,0 17,0-17,0 Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä 0, 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PRIAPULA Halicryptus spinulosus 1 1,1 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor 1 0,3 8 17,89 Marenzelleria 3 0, , , ,72 Pygospio elegans 2 0, 16 21,91 Fabricia stellaris 1 0,3 8 17,89 1 1,1 8 17,89 1 1,1 8 17,89 Tubifex costatus 12 3, ,4, 40 28,28 Limnodrilus hoffmeisteri 1 0,3 8 17,89 Hydrobia ventrosa 9 2, ,72 2 2,2 16 3,78 Hydrobia ulvae ,03 Potamopyrgus antipodarum 1, ,1 8 17,89 Mytilus trossulus 17 41, , , ,29 Cerastoderma glaucum 40 10, ,99 1 1,1 8 17,89 Macoma baltica 21, , 3 38, BRYOZOA Electra crustulenta 1, , ,91 CRUSTACEA Balanus improvisus ,79 Neomysis integer 1 1,1 8 17,89 Saduria entomon 1 0,3 8 17,89 3 3,3 24 3,78 Jaera 1 0,3 8 17,89 1 1,1 8 17,89 Gammarus salinus 11 2, , 2 2, ,91 Corophium volutator 1, ,44 Summa , ,88 Lajiluku 18 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

50 Liite 2. (17/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä II Lergruud 8-10 m linja H II Lergruud meri ulkos meri hiekka pohja : :0 10,0-10, ,0-24,0 20 0, 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² CNIDARIA Hydra 1 0,2 8 17,89 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 0,4 16 3,78 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 1 0, 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor 11 2, ,77 Marenzelleria 2 0,4 16 3, , ,33 Pygospio elegans 1 0,2 8 17,89 Fabricia stellaris 1 0,2 8 17,89 Tubifex costatus 20 3, ,77 Limnodrilus hoffmeisteri 0, ,44 Chaetogaster 1 0, 8 17,89 Theodoxus fluviatilis 1 0,2 8 17,89 Hydrobia ventrosa 20 3, ,4 Hydrobia ulvae 19 3, ,87 Limapontia capitata 1 0,2 8 17,89 Mytilus trossulus 12 28, ,91 Cerastoderma glaucum ,28 Macoma baltica 24 4, , , ,71 BRYOZOA Electra crustulenta 0, ARACHNIDA Hydracarina 4 0, ,82 CRUSTACEA Balanus improvisus , ,72 Saduria entomon 2 0, ,91 Jaera 4 0, , Gammarus locusta 1 0,2 8 17,89 Gammarus salinus 9 1, , , Leptocheirus pilosus 1 0,2 8 17,89 Corophium volutator 17 3, ,11 INSECTA DIPTERA Chironomidae Orthocladius 1 0, 8 17,89 Summa , ,94 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

51 Liite 2. (18/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä HIII Gunnarstrand 8-10 m 82V009 kova pohja :2 8,0-10,0 20 0, linja H III Gunnarstrand meri :3 30,0-30,0 20 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor 20 4, ,98 Marenzelleria 14 3, , , ,67 Pygospio elegans 4 0, ,82 1 0,2 8 17,89 Tubifex costatus 39 8, ,7 Limnodrilus hoffmeisteri 4 0, , Tubificoides 3 0,7 24 3,78 Naididae 3 0,7 24 3,78 Theodoxus fluviatilis 1 3, ,99 Hydrobia ventrosa 41 9, ,6 Hydrobia ulvae 44 9, ,02 Potamopyrgus antipodarum ,33 Mytilus trossulus ,76 2 0, ,91 Mya arenaria Cerastoderma glaucum 39 8, ,3 1 0,3 8 17,89 Macoma baltica 47 10, , , ,07 BRYOZOA Electra crustulenta 3 0, ,91 2 0, ,91 CRUSTACEA Balanus improvisus 60 13, ,47 Saduria entomon 1 0,2 8 17,89 1, ,99 Jaera 6 1, , Jaera albifrons 1 0,2 8 17,89 Monoporeia affinis 4 1, ,82 Gammarus salinus 24, ,19 Corophium volutator 3 0, ,91 INSECTA DIPTERA Chironomidae Orthocladius 1 0,3 8 17,89 Summa , ,08 Lajiluku 22 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

52 Liite 2. (19/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina HIIIB Uddskatan 3 m HIIIB Uddskatan m linja H IIIB Uddskatan 18 m Vesistöalue litoraali, hiekka pohja, hiekka pohja, Kasvillisuustyyppi muuta kasvillisuutta Näytteenottoaika : : Näytteenotin, kvantitatiivinen, kvantitatiivinen, kvantitatiivinen Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] 0, 0, 0, Näytteiden lukumäärä Yksilömäärä Summa %-os Ka Keskihajonta Summa %-os Ka Keskihajonta Summa %-os Ka Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,3 8 17,89 1 0,1 8 17,89 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 3 0, ,91 POLYCHAETA Hediste diversicolor 26 0, ,78 7 1,9 6 4, ,78 Marenzelleria 14 3, , , ,94 Pygospio elegans 34 0, ,99 9 2,4 72 9, ,61 Fabricia stellaris 4 0, , 1 0,1 8 17,89 Manayunkia aestuarina 4 0, , 4 0, 32 33,47 1 0,1 8 17,89 Tubifex costatus 243, ,12 7 1,9 6 4, , ,41 Limnodrilus hoffmeisteri 9 0, , 1 0,3 8 17,89 1 0,1 8 17,89 Tubificoides 2 0,3 16 3,78 Clitellio arenarius 28 0, ,98 1 0,3 8 17,89 6 0,8 48 2,1 Naididae 8 0, ,11 7 0,9 6 60,66 Stylaria lacustris 1 0,1 8 17,89 Theodoxus fluviatilis 39 9, ,07 3 0,8 24 3,67 Hydrobia ventrosa 342 8, ,71 2 0, 16 21,91 Hydrobia ulvae , , , 32 2,1 Potamopyrgus antipod. 1 0, ,92 0, Mytilus trossulus 07 12, , , ,9 4 0, 32 71, Mya arenaria 8 0, ,64 6 1, ,72 Cerastoderma glaucum , , ,68 0, ,28 Macoma baltica 199 4, ,9 36 9, , , ,99 BRYOZOA Electra crustulenta 3 0, ,91 1, ,1 8 17,89 Hydracarina 18 0, ,4 CRUSTACEA OSTRACODA ,78 Balanus improvisus 6 0, , 6 1, ,33 Saduria entomon ,89 1 0,1 8 17,89 Idotea balthica 16 0, ,33 Idotea chelipes 49 1, ,2 Jaera 7 0,2 6 66,93 1, ,44 Jaera albifrons ,89 Gammarus pulex 6 0, , Gammarus locusta 74 1, ,1 Gammarus oceanicus 19 0, ,77 Gammarus salinus 72 1, ,07 1 0,3 8 17,89 2 0, ,91 Leptocheirus pilosus Corophium volutator 49 1, ,1 7 1,9 6 82,9 1 0,1 8 17,89 INSECTA Cricotopus 1 0,3 8 17,89 Chironomus juv. 1 0,1 8 17,89 Chironomus thummi-t. 10 1, ,89 Summa , , , Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

53 Liite 2. (20/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina IV Slakteribukten 8-10 m linja H IV Slakteribukten Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika : meri :40 Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 10,0-10,0 43,0-43,0 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä 20 0, 20 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PRIAPULA Halicryptus spinulosus 3 0, ,91 POLYCHAETA Hediste diversicolor 26, Bylgides sarsi 2 0, 16 3,78 Boccardia redeki 3 0,7 24 3,67 Marenzelleria 11 2,3 88 6, , ,43 Pygospio elegans 1 0,2 8 17,89 Tubifex costatus 7 11, , ,66 Limnodrilus hoffmeisteri 2 0, ,91 Tubificoides Clitellio arenarius 1 0,2 8 17,89 Naididae 1 0,2 8 17,89 Theodoxus fluviatilis 1 0,2 8 17,89 Hydrobia ventrosa 4 0, ,47 Hydrobia ulvae , ,32 Potamopyrgus antipodarum 8 1, ,9 Mytilus trossulus 12 2, 96 92,09 2 0, 16 21,91 Mya arenaria 6 1, ,82 Cerastoderma glaucum 28, ,22 Macoma baltica 14 30, , , ,19 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,2 8 17,89 CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,2 8 17,89 Balanus improvisus 1 0,2 8 17,89 1 0,2 8 17,89 Neomysis integer 1 0,2 8 17,89 Saduria entomon 4 0, ,47 Jaera 2 0, ,91 Monoporeia affinis 27 6, ,82 Corophium volutator 6 1, ,82 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomus juv. 1 0,2 8 17,89 Chironomus plumosus-t. pup. 1 0,2 8 17,89 Summa , , Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011 1

54 Liite 2. (21/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina VI Bockaholm 8-10 m linja H VI Bockaholm Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi meri Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika kova pohja : :10 Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä 10,0-10,0 20 0, 24,0-24,0 20 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PRIAPULA Halicryptus spinulosus 6 1,4 48 2,1 POLYCHAETA Hediste diversicolor 23 10, ,26 3 0,7 24 3,78 Bylgides sarsi 1 0,2 8 17,89 Boccardia redeki 1 0, 8 17,89 Marenzelleria 33 1, , , ,9 Pygospio elegans 9 4,2 72 6,73 Fabricia stellaris 1 0, 8 17,89 Tubifex costatus 4 1,9 32 2,1 8 1,9 64 4,61 Hydrobia ventrosa 2, ,28 Hydrobia ulvae 24 11, ,78 1 0,2 8 17,89 Potamopyrgus antipodarum 1 0, 8 17,89 1 0,2 8 17,89 Mytilus trossulus 8 3, ,31 Mya arenaria 3 1,4 24 3,78 Cerastoderma glaucum 12, ,93 Macoma baltica 87 40, , , ,2 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0, 8 17,89 CRUSTACEA Balanus improvisus 1 0, 8 17,89 Saduria entomon 2 0, 16 3,78 Gammarus salinus 2 0, ,91 Corophium volutator 1 0, 8 17,89 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 1 0,2 8 17,89 Chironomus juv. 1 0,2 8 17,89 Summa , ,78 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

55 Liite 2. (22/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Forcit I 2 m Forcit I 3 m Forcit I 6 m litoraali litoraali litoraali muuta kasvillisuutta ei tietoa kasvillisuudesta hiekka pohja hiekka pohja : : :1 2,0-2,0 3,0-3,0 6,0-6, , 0, 0, Yksilömäärä Summa %-os KA Keskihajonta Summa %-os KA Keskihajonta Summa %-os KA Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 0, ,91 1 0,4 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor 3, , , ,46 1 7, ,83 Boccardia redeki 1 0, 8 17,89 Marenzelleria 1 0,2 8 17,89 6 2,3 48 6,73 9 4, ,6 Tubifex costatus 3 0, 24 3,78 4 1, 32 33,47 1 0, 8 17,89 Limnodrilus hoffmeisteri 1 0, 8 17,89 Tubificoides 1 0, 8 17,89 Clitellio arenarius 0, ,28 1 0,4 8 17,89 Naididae 2 0,3 16 3,78 Chaetogaster 1 0,2 8 17,89 Hydrobia ulvae , , ,4 1 26, ,43 Potamopyrgus antipod. 0, ,44 2 1, ,91 Mytilus trossulus 1 0,2 8 17,89 Mya arenaria 7 2,7 6 60,66 1 0, 8 17,89 Cerastoderma glaucum , , , , ,0 Macoma baltica 38, , , , , ,18 BRYOZOA Electra crustulenta 2 0, ,91 1 0,4 8 17,89 CRUSTACEA Balanus improvisus 8 1, ,64 1 0,4 8 17,89 Idotea balthica 1 0,2 8 17,89 Idotea chelipes 8 1, ,9 Jaera 1 0,2 8 17,89 Gammarus salinus 10 1, 80 93,81 INSECTA LEPIDOPTERA larv. 0,8 40 6,7 DIPTERA Chironomidae Cryptochironomus 3 0, 24 3, ,9 1 0, 8 17,89 Cladotanytarsus mancus 4 0, , 69 26, ,39 Tanytarsus chinyensis-agg. 7 1, ,31 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 2 0,3 16 3,78 Summa , , ,3 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011 3

56 Liite 2. (23/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Forcit I 12 m Forcit I 19 m Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika : :20 Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] 12,0-12,0 19,0-19,0 Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä 0, 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 1 16,7 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor ,66 Marenzelleria 87 32, , Pygospio elegans 6 2, , Tubifex costatus 2 0, ,91 Tubificoides 2 0, ,91 Hydrobia ulvae 1, Potamopyrgus antipodarum 9 3, ,33 Mya arenaria 1, ,28 Macoma baltica 144 3, ,63 CRUSTACEA Neomysis integer 2 0, ,91 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomus plumosus-t. 83, ,99 Summa , ,82 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

57 Liite 2. (24/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Forcit II 2 m Forcit II 3 m Forcit II m litoraali litoraali litoraali muuta kasvillisuutta ei tietoa kasvillisuudesta hiekka pohja hiekka pohja hiekka pohja : : :3 2,0-2,0 3,0-3,0,0 -, , 0, 0, Yksilömäärä Summa %-os KA Keskihajonta Summa %-os KA Keskihajonta Summa %-os KA Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,2 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor 37, , , ,0 8 2, ,93 Marenzelleria 1 0,2 8 17,89 1, Tubifex costatus 4 0,6 32 2,1 6 1, ,47 1 0,3 8 17,89 Spirosperma ferox 1 0,2 8 17,89 Clitellio arenarius 1 0,2 8 17,89 Paranais litoralis 1 0,2 8 17,89 Bithynia tentaculata Hydrobia ventrosa 10 1, ,81 7 1, 6 66,93 2 0,6 16 3,78 Hydrobia ulvae , , ,7 12 4, Potamopyrgus antipod. 7 1,1 6 3,67 7 1, 6 4,61 Mytilus trossulus 8 1, ,93 8 1, ,93 Mya arenaria 1 0,2 8 17,89 1 0,3 8 17,89 Cerastoderma glaucum , , ,7 34 9, ,32 Macoma baltica 44 6, , , , ,33 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,2 8 17,89 4 0, ,89 1 0,3 8 17,89 CRUSTACEA COPEPODA 1 0,2 8 17,89 Balanus improvisus 2 0, , ,33 1 0,3 8 17,89 Praunus inermis 1 0,2 8 17,89 Idotea balthica 0, ,28 Idotea balthica juv. 2 0, ,91 Idotea chelipes 7 1,1 6 66,93 1 0,2 8 17,89 Jaera 1 0,2 8 17,89 Gammarus locusta 1 0,2 8 17,89 Gammarus salinus 2 3, ,33 8 1,8 64 3,78 Palaemon adspersus 1 0,2 8 17,89 Crangon crangon 1 0,2 8 17,89 INSECTA Nymphulinae larv. 1 0,2 8 17,89 DIPTERA Chironomidae Cladotanytarsus mancus 1 0,2 8 17,89 3 0, ,91 Summa , , ,08 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

58 Liite 2. (2/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Forcit II 11 m Forcit II 14 m Forcit III 2 m litoraali muuta kasvillisuutta hiekka pohja : : :0 11,0-11, 14,0-14,0 2,0-2, , 0, 0, Yksilömäärä Summa %-os KA Keskihajonta Summa %-os KA Keskihajonta Summa %-os KA Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 0, ,91 3 0, ,91 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 2 0, ,91 POLYCHAETA Hediste diversicolor 4 1, , , ,09 Boccardia redeki 1 0,3 8 17,89 Marenzelleria 1 17, , , ,7 2 0,1 16 3,78 Pygospio elegans 8 2, ,9 1 0,1 8 17,89 Tubifex costatus , , ,36 Tubificoides 2 0,7 16 3,78 Hydrobia ventrosa ,96 Hydrobia ulvae ,27 7 1,9 6 77, , ,9 Potamopyrgus antipod. 10 3, ,83 2 6, , , ,2 Mytilus trossulus 19 6, ,82 1 0,3 8 17,89 Mya arenaria 2 0, ,91 1 0,3 8 17,89 Cerastoderma glaucum 8 2, , , ,48 Macoma baltica , , ,6 16 8, ,1 BRYOZOA Electra crustulenta ,91 2 0, 16 21,91 1 0,1 8 17,89 ARACHNIDA Hydracarina 1 0,3 8 17,89 CRUSTACEA Balanus improvisus 26 8, ,8 10 0, ,62 Saduria entomon 1 0,3 8 17,89 Gammarus salinus ,78 1 0,1 8 17,89 INSECTA DIPTERA Chironomidae Psectrocladius 1 0,1 8 17,89 Chironomus thummi-t. 2 0,1 16 3,78 Cladotanytarsus mancus 7 0,4 6 60,66 Micropsectra 1 0,1 8 17,89 Summa , , , Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

59 Liite 2. (26/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Forcit IV 7 m :30 7,0-7,0 20 0, Forcit IV 10 m kova pohja :10 10,0-10,0 20 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura ,91 3 0, ,91 POLYCHAETA Hediste diversicolor 12 6, , ,6 96 3,78 Boccardia redeki 3 1, 24 3,67 2 0, ,91 Marenzelleria 12 6, , , ,72 Pygospio elegans ,22 Tubifex costatus 2 0, ,91 Tubificoides 1 0, 8 17, , ,94 Paranais litoralis 1 0, 8 17,89 HIRUDINEA Piscicola geometra 2 0,6 16 3,78 Bithynia tentaculata 2 0,6 16 3,78 Hydrobia ulvae 27, ,2 9 2,7 72 2,1 Potamopyrgus antipodarum 19 9, , ,8 Mytilus trossulus 4 1, ,82 Mya arenaria 1 0, 8 17,89 1 0,3 8 17,89 Cerastoderma glaucum 4 1, ,47 Macoma baltica 8 43, , , ,7 BRYOZOA Electra crustulenta 2 0, ,91 ARACHNIDA Hydracarina 1 0,3 8 17,89 CRUSTACEA Balanus improvisus 1 0, 8 17, , ,9 Neomysis integer 1 0,3 8 17,89 Idotea balthica 1 0,3 8 17,89 Idotea chelipes 1 0,3 8 17,89 Gammarus salinus 2 0, ,91 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius ,47 3 0,9 24 3,78 Cladotanytarsus mancus 1 0, 8 17,89 Tanytarsus chinyensis-agg. 1 0,3 8 17,89 Summa , ,29 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011 7

60 Liite 2. (27/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Forcit V 10 m :2 10,0-10,0 20 0, 0, linja Forcit V meri :00 16,0-16,0 20 Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,4 8 17,89 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 1 0,4 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor ,28 4 1, 32 2,1 Bylgides sarsi 1 0,4 8 17,89 Marenzelleria 89 3, , , ,22 Tubifex costatus 4 1,6 32 2,1 Hydrobia ulvae 3 1,2 24 3,78 Potamopyrgus antipodarum ,2 Mytilus trossulus 4 1, ,82 Mya arenaria 2 0, ,91 Cerastoderma glaucum 1 0,4 8 17,89 Macoma baltica 114 4, , , ,41 BRYOZOA Electra crustulenta 4 1, ,89 CRUSTACEA Balanus improvisus 13, Neomysis integer 1 0,4 8 17,89 Saduria entomon 1 0,4 8 17,89 Monoporeia affinis 1 0,4 8 17,89 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 1 0,4 8 17,89 Chironomus thummi-t. 1 0,4 8 17,89 Summa , ,9 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

61 Liite 2. (28/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Visko I m Visko I 7 m litoraali :30,0 -,0 7,0-7, , 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 1 0,7 8 17,89 4 6, ,89 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 21 1, ,33 2 3, ,91 POLYCHAETA Hediste diversicolor 3 2, ,91 Marenzelleria 3, ,28 Tubificoides 1 0,7 8 17,89 Hydrobia ulvae 3 2,2 24 3,78 8, Potamopyrgus antipodarum , , ,6 Lymnaea peregra 1 1,7 8 17,89 Macoma baltica 2 18, , , ,6 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomus plumosus-t , ,44 Summa , , Lajiluku 8 7 Näytteiden lukumäärä Visko II 12 m, Visko II 19 m, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 3 33, ,91 Hydrobia ulvae 2 22, ,91 Potamopyrgus antipodarum 3 33,3 24 3, , ,91 CRUSTACEA Neomysis integer 2 22, ,91 INSECTA Chironomidae Chironomus plumosus-t. 3 33, ,91 Chironomus plumosus-t. pup. 2 22, ,91 Chironomus thummi-t. 1 11,1 8 17,89 Summa , ,1 Lajiluku 4 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011 9

62 Liite 2. (29/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Kunta Vesistöalue Kasvillisuustyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Visko III 8 m Visko III 11 m ,, : : , 0, Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² Lumbriculidae 2 6, ,91 Tubificoides 4 12,1 32 2,1 1 4,8 8 17,89 Hydrobia ulvae ,89 1 4,8 8 17,89 Potamopyrgus antipodarum 6 18, , 8 38,1 64 4,61 Macoma baltica 18 4, ,4 3 14,3 24 3,78 BRYOZOA Electra crustulenta 2 9, 16 21,91 CRUSTACEA OSTRACODA 1 4,8 8 17,89 Neomysis integer 2 6, ,91 INSECTA Chironomidae Procladius ,47 Chironomus plumosus-t. 1 4,8 8 17,89 Summa , ,4 Lajiluku 6 8 Visko IV 4 m litoraali, kova pohja Visko IV 6 m, kova pohja Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 4 1, ,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor 3 0,8 24 3,78 Marenzelleria 6 1,7 48 2,1 Tubificoides 1 0,3 8 17, , ,76 Hydrobia ulvae 2 0, ,91 Potamopyrgus antipodarum , , , ,96 Macoma baltica ,61 6 2,2 48 2,1 CRUSTACEA OSTRACODA 2 0, ,91 1 0,4 8 17,89 Neomysis integer 3 0,8 24 3,67 1 0,4 8 17,89 INSECTA Chironomidae Procladius 1 0,4 8 17,89 Chironomus plumosus-t. 3 0,8 24 3, , ,08 Summa , ,12 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

63 Liite 2. (30/30) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten yksilömäärät vuosina Visko Jönskär VI m Visko Jönskär VI 11 m Visko Jönskär VI 1 m Kunta Raasepori Raasepori Raasepori Vesistöalue Ympäristötyyppi litoraali Kasvillisuustyyppi ei tietoa kasvillisuudesta Pohjatyyppi Näytteenottoaika : : Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m],0 -,0 11,0-11, 1,0-1,0 Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] 0, 0, 0, Näytteiden lukumäärä Yksilömäärä Summa %-os KA Keskihajonta Summa %-os KA Keskihajonta Summa %-os KA Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 4 1, ,89 1 1,3 8 17,89 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 7 2,4 6 3,67 1 1,3 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor 3 11, ,32 Boccardia redeki ,82 Marenzelleria 17, ,09 3 3,8 24 3,67 Tubifex costatus 4 1, ,47 Limnodrilus 2 0, ,91 Tubificoides 1 1,3 8 17,89 Theodoxus fluviatilis 1 0,3 8 17,89 Hydrobia ventrosa 1, ,28 Hydrobia ulvae 78 26, ,27 2 2,6 16 3,78 1 7,1 8 17,89 Potamopyrgus antipod , , , ,66 Mytilus trossulus 1 0,3 8 17,89 Mya arenaria 2 0, ,91 Cerastoderma glaucum 4 1, ,47 Macoma baltica 33 11, , , , ,47 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,3 8 17,89 CRUSTACEA OSTRACODA 1 1,3 8 17,89 Balanus improvisus 4 1, , Neomysis integer 6, , , ,91 Idotea balthica 1 0,3 8 17,89 Gammarus salinus 1 0,3 8 17,89 Leptocheirus pilosus 1 0,3 8 17,89 INSECTA ODONATA Lestidae juv. 1 0,3 8 17,89 Coenagrion juv. 1 0,3 8 17,89 DIPTERA Chironomidae Procladius 2 2, ,91 Psectrocladius 1 0,3 8 17,89 Dicrotendipes objectans 1 0,3 8 17,89 Summa , , ,94 Lajiluku Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

64 Liite 3. (1/11) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi HI Andalskär 8-10 m meri ulkos litoraali kova pohja linja H I Andalskär meri VI Bockaholm 8-10 m kova pohja linja H VI Bockaholm meri Pohjanlaatu (pääosin) kallio,lohkareet, kivet sora, hiekka kivi-sora, savi sora, savi hiekka savi-lieju Näytteenottoaika : :4 Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Märkäpaino 8,0-9,0 20 0, Summa %-osuus 24,0-24,0 20 0, Summa %-osuus 10,0-10,0 20 0, Summa %-osuus 23,0-23,0 20 0, Summa %-osuus 3, -,0 20 0, Summa %-osuus 14,0-14,0 20 0, Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW PLATYHELMINTHES TURBELLARIA 0,00 0 Forcit II m litoraali hiekka pohja NEMERTEA NEMERTEA 0, ,001 0,1 0,009 0,2 PRIAPULA PRIAPULA 0,087 0, POLYCHAETA 0, ,022 0,8 0,97 2,9 0,43 2,4 0,023 1,3 0,078 1,3 0,007 0,2 0, , ,001 0,1 0,001 0 HIRUDINEA HIRUDINEA 0, ,236 99,6 1, ,699 8,1 16,724 87,9 1,683 98,1,769 98, Mytilus trossulus 1,69 7,7 1,73 8,3 CRUSTACEA 0,179 0,4 0,01 0,3 0,007 0,4 Saduria entomon 0,767 3,7 1,73 9,1 AMPHIPODA 0,012 0,1 Forcit II 14 m INSECTA Chironomidae Summa 0, , , , ,71 100, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

65 Liite 3. (2/11) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Pohjanlaatu (pääosin) HI Andalskär 8-10 m meri ulkos litoraali kova pohja kallio, lohkareet linja H I Andalskär meri sora VI Bockaholm 8-10 m kova pohja hiekka, lieju/muta linja H VI Bockaholm meri savi Forcit II m litoraali hiekka pohja hiekka Forcit II 14 m lieju/muta Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä :1 8,0-8,0 20 0, :30 24,0-24,0 20 0, :30 9,0-9,0 20 0, :4 24,0-24,0 20 0, :3,0-6,0 20 0, :0 14,0-14,0 20 0, Märkäpaino Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW PLATYHELMINTHES TURBELLARIA 0,018 0 NEMERTEA NEMERTEA 0, ,009 1,1 0,018 0,9 PRIAPULA PRIAPULA 0,212 0, 0,094 0,3 POLYCHAETA 0, ,019 2,3 0,61 4,2 0,6 1,7 0,07 7,1 0,017 0,9 0,03 0,1 0, ,002 0 HIRUDINEA HIRUDINEA 0, ,474 99,9 41,823 9,3 14,116 9,8 29,018 87,9 0,72 90, 1,944 98,2 CRUSTACEA 0,041 0,1 0,14 0,3 0,023 0,1 0,01 1,2 Saduria entomon 0,66 1, 3, INSECTA DIPTERA Chironomidae 0,001 0 Summa 48, , , , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

66 Liite 3. (3/11) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Visko II 12 m Kunta Visko II 19 m Visko Jönskär VI m Visko Jönskär VI 11 m Visko Jönskär VI 1 m Raasepori Raasepori Raasepori Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Pohjanlaatu (pääosin) lieju/muta lieju/muta litoraali ei tietoa kasvillisuudesta savi savi savi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä : 12,0-12,0 20 0, :2 19,0-19,0 20 0, :10,0 -,0 20 0, :3 11,0-11,0 20 0, :1 1,0-1,0 20 0, Märkäpaino Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0, ,001 0,1 POLYCHAETA 0,443 3,6 0,00 0,3 0,033 86,8 0, ,2 94,3 1,97 99,6 1,727 99,7 CRUSTACEA 0,232 1,9 0,00 0,3 INSECTA ODONATA 0,021 0,2 DIPTERA Chironomidae 0,00 13,2 0,001 0 Summa 0, , , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

67 Liite 3. (4/11) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Pohjanlaatu (pääosin) HI Andalskär 8-10 m meri ulkos litoraali kova pohja kallio, lohkareet linja H I Andalskär meri sora, pienet kivet, hiekka VI Bockaholm 8-10 m kova pohja hiekka, sora linja H VI Bockaholm meri sora, savi Forcit II m litoraali hiekka pohja hiekka Forcit II 14 m savi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä :30 8,0-10,0 20 0, :0 24,0-24,0 20 0, :3 9,0-10,0 20 0, :10 2,0-2,0 20 0, :30,0 -,0 20 0, :0 14,0-14,0 20 0, Märkäpaino Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0, ,001 0 PRIAPULA PRIAPULA 0,07 0,3 POLYCHAETA 0, ,31 1,4 1, ,08,9 0,111 0,7 0,066 0,3 0, ,001 0,1 77,332 99,6 23,066 91, 7, , ,627 99,3 CRUSTACEA 0,34 0,4 0,114 0, 0,001 0 Saduria entomon 1,39 6,1 Summa 77, , , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011 6

68 Liite 3. (/11) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Visko II 12 m Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Visko II 19 m Visko Jönskär VI m Visko Jönskär VI 11 m Visko Jönskär VI 1 m Raasepori Raasepori Raasepori litoraali ei tietoa kasvillisuudesta savi lieju/muta savi savi savilieju : : : : :00 12,0-12,0 19,0-19,0,0 -,0 11,0-11,0 1,0-1, , 0, 0, 0, 0, Märkäpaino Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0,012 0,3 POLYCHAETA 0,60 3,7 0, ,337 3,4 0, ,11 99,1 1,68 96,2 3,633 99,6 9,624 96,6 CRUSTACEA 0,019 0,1 INSECTA DIPTERA Chironomidae 0,001 0,9 Summa 0, , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

69 Liite 3. (6/11) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, HI Andalskär 8-10 m linja H I Andalskär linja H IB Granskär HIC Norra Andalskär 8-10 m HIC Norra Andalskär 17 m II Lergruud 8-10 m linja H II Lergruud Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Pohjanlaatu (pääosin) meri ulkos litoraali kova pohja lohkareet meri hiekka meri hiekka hiekka pohja hiekka hiekka meri ulkos hiekka pohja hiekka meri savi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä :00 10,0-10,0 20 0, :2 24,0-24,0 20 0, :0 9,0-9,0 20 0, :20 10,0-10,0 20 0, ,0-17,0 20 0, :1 10,0-10,0 20 0, :0 24,0-24,0 20 0, Märkäpaino Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW PLATYHELMINTHES TURBELLARIA 0,013 0 NEMERTEA NEMERTEA 0,002 0,2 0,007 0 PRIAPULA PRIAPULA 0,041 0,1 0,002 0,1 0,116 0,6 Halicryptus spinulosus POLYCHAETA 0, ,223 0,6 0,063 7,6 0,013 0,1 0,011 0,3 0,083 0,2 Marenzelleria 1,32 6,8 0, ,013 1,6 0,00 0 0,003 0,1 0, HIRUDINEA HIRUDINEA 0, ,421 1,2 0,036 0,1 0,096 11,6 0,77 3 0,02 0, 2,77 Mytilus trossulus 33,92 97,8 1,446 3,7 23,0 89,4 1, ,801 92, Macoma baltica 0,309 0,9 33, ,6 79 1,28,9 1,986 0,8 1, ,918 80,2 CRUSTACEA 0,02 0,1 0, ,071 0,3 0,024 0,6 0,147 0,3 0,008 0 Saduria entomon 3,716 9, 0,334 1,3 0,26 6,6 2,4 12,4 Summa 34, , , , , , ,8 100 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

70 Liite 3. (7/11) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi muuta kasvillisuutta kova pohja hiekka pohja hiekka pohja kova pohja Pohjanlaatu (pääosin) sora, hiekka hiekka, lieju hiekka hiekka hiekka lieju hiekka, savilieju hiekka hiekka Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä :2 8,0-10,0 20 0, :3 30,0-30,0 20 0, :00 3,0-3,0 20 0, :40 11,0-11,0 20 0, ,0-18,0 20 0, : 10,0-10,0 20 0, :40 43,0-43,0 20 0, :4 10,0-10,0 20 0, :10 24,0-24,0 20 0, Märkäpaino Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0, PRIAPULA PRIAPULA 0,02 0,1 0,419 1,6 0,214 0,7 POLYCHAETA 0,099 0, 0, 1,8 0,01 0,1 0,026 0,3 0,636 3, 0,086 0,9 0,806 3,1 0,187 1,3 0,493 1, 0,024 0,1 0,092 0,1 0,00 0,1 0,064 0,4 0,01 0, 0, , , ,67 13,2 0, ,683 19,6 2,333 27, 0,843 4,6 0,78 8,3 0,803, 0,007 0 Mytilus trossulus 13,633 67,8 1,476,3 1,9 69 4,007 47,3 0, ,82 37,8 0,249 0,9 1,239 8, Macoma baltica 3,43 17,1 19,43 69,8 6,663 8,9 2,076 24, 14,716 80, 4,969 2,4 24,133 91,7 12,283 84,6 27,366 84,7 CRUSTACEA 0,263 1,3 1,098 1, 0,022 0,3 0, ,008 0,1 0,02 0,2 0,012 0,1 INSECTA DIPTERA HIII Gunnarstrand 8-10 m linja H III Gunnarstrand meri HIIIB Uddskatan 3 m meri litoraali HIIIB Uddskatan m meri linja H IIIB Uddskatan meri IV Slakteribukten 8-10 m linja H IV Slakteribukten meri VI Bockaholm 8-10 m linja H VI Bockaholm meri Saduria entomon 0, ,469 23,1 0,626 0,8 1,247 6,8 0,637 2,4 4,24 13,1 Monoporeia affinis 0,023 0,1 Orthocladius 0,001 0 Chironomus 0,00 0 0, Summa 20, , , , , , , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

71 Liite 3. (8/11) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Pohjanlaatu (pääosin) hieno detritus hiekka hiekka, siltti savi lieju/muta hiekka hiekka hiekka hiekka hieno detritus hieno detritus Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Forcit I 2 m Forcit I 3 m Forcit I 6 m Forcit I 12 m Forcit I 19 m Forcit II 2 m Forcit II 3 m Forcit II m litoraali litoraali litoraali 0, 0, 0, 0, 0, Märkäpaino Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0, ,002 0,1 0,001 0 POLYCHAETA 0,23 1,7 0,166 4,8 0,067 0,4 0,141 0,9 0,27 1, 0,13 0, 0,032 3,1 0, ,002 0, , , , ,001 0,1 9,68 71,2 1,979 7,7 13,491 82,6 0,43 3,7 12,493 69,6 16,331 68,7 0,997 9 Mytilus trossulus 0,027 0,2 0,6 3,1 2,266 9, Macoma baltica 3,497 2,7 1,27 37,2 2, ,166 9,3 4,18 23,3 4,81 20,4 0,018 1,7 CRUSTACEA 0,11 1,1 0, ,436 2,4 0,119 0, Palaemon adspersus 0,071 0,3 Crangon crangon 0,001 0 INSECTA LEPIDOPTERA 0,002 0 LEPIDOPTERA larv. 0,013 0,1 DIPTERA Chironomidae Chironominae 0, ,003 0,1 0, ,001 0,1 Chironomus 0, Summa 13, , , , , , , , litoraali litoraali litoraali muuta kasvillisuutta ei tietoa kasvillisuudesta hiekka pohja hiekka pohja : : : : :20 2,0-2,0 3,0-3,0 6,0-6,0 12,0-12,0 19,0-19, muuta kasvillisuutta ei tietoa kasvillisuudesta hiekka pohja hiekka pohja hiekka pohja : : :3 2,0-2,0 3,0-3,0,0 -, , 0, 0, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

72 Liite 3. (9/11) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Forcit II 11 m Forcit II 14 m Forcit III 2 m Forcit IV 7 m Forcit IV 10 m Forcit V 10 m linja Forcit V Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi hiekka pohja litoraali muuta kasvillisuutta kova pohja meri Pohjanlaatu (pääosin) hiekka, sora, savi savi, hieno detritus hiekka, hieno detrit siltti, hiekka hiekka, sora sora, savi savi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä :20 11,0-11, 20 0, : 14,0-14,0 20 0, :0 2,0-2,0 20 0, :30 7,0-7,0 20 0, :10 10,0-10,0 20 0, :2 10,0-10,0 20 0, :00 16,0-16,0 20 0, Märkäpaino Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0, , ,01 0,3 0, , ,006 0 PRIAPULA PRIAPULA 0,01 0,1 POLYCHAETA 0,16 0,6 0,336 2, 0,14 4, 0,247 2,1 0,267 0,8 0,297 2,1 0,17 3 0, ,009 0, , ,001 0 HIRUDINEA HIRUDINEA 0,00 0 1,04,4 1,43 10, 0,86 26,8 0,03 4,3 4,623 13,8 0,448 3,2 Mytilus trossulus 13,084 46,6 0,074 0, 10, ,172 8,3 Macoma baltica 13,23 47,2 11,812 86, 2, ,02 93,6 17,779 3,2 12,164 86,4 16,843 96,7 CRUSTACEA 0, , ,062 0,2 0, ,00 0 INSECTA Saduria entomon 0,03 0,1 0,03 0,2 Tanypodinae 0, ,001 0 Procladius 0,001 0 Chironomus 0, ,001 0 Cladotanytarsus mancus 0,001 0 Summa 28, , , , , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

73 Liite 3. (10/11) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Pohjanlaatu (pääosin) Visko I m litoraali savilieju linja Visko I meri savilieju Visko II 12 m lieju/muta Visko II 19 m lieju/muta Visko III 8 m lieju/muta linja Visko III meri lieju/muta Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä ,0 -,0 20 0, :30 7,0-7,0 20 0, :4 12,0-12,0 20 0, ,0-19,0 20 0, : 8,0-8,0 20 0, :30 11,0-11,0 20 0, Märkäpaino Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0,013 1,4 POLYCHAETA 0, ,8 62,7 0,004 3,9 0, ,029 4,7 Mytilus trossulus Macoma baltica 0,186 19,9 0,76 93,3 CRUSTACEA 0 0,4 0,012 1,9 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomus 0,098 9,7 0,004 2 Cladotanytarsus mancus Summa 0, , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

74 Liite 3. (11/11) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen pohjaeläinten biomassat ja pohjan laatu vuosina Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Pohjanlaatu (pääosin) Visko IV 4 m litoraali ei tietoa kasvillisuudesta kova pohja lieju/muta Visko IV 6 m lieju/muta Visko Jönskär VI m Raasepori litoraali ei tietoa kasvillisuudesta lieju/muta, hiekka Visko Jönskär VI 11 m Raasepori lieju/muta Visko Jönskär VI 1 m Raasepori lieju/muta Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä :1 4,0-4,0 20 0, ,0-6,0 20 0, :00,0 -,0 20 0, :30 11,0-11, 20 0, ,0-1,0 20 0, Märkäpaino Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0,00 0,1 0,00 0,1 0,028 0,7 POLYCHAETA 0,13 3, 0,71 7,2 0,013 0,3 0,002 0,2 0, ,03 80,7 0,697 84,9,488,4 0,087 2,3 0,036 2,7 Mytilus trossulus 0,034 0,3 Macoma baltica 0,66 1,1 0,002 0,2 3,638 36,7 3,61 96, 1,27 9,7 CRUSTACEA 0,006 0, ,026 0,3 0,002 0,1 0,02 1, INSECTA ODONATA 0,002 0 DIPTERA Chironomidae Tanypodinae 0,001 0 Chironominae 0,001 0 Chironomus 0,018 0, 0,119 14, Summa 3, , , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

75 Liite 4. (1/7) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen taksonisto vuosina HI And 8-10 m linja HI And 24 m H VI Bock 8-10 m linja HVI Bock 2 m H VII 12 m H VII 19 m F II m F II 14 m V Jöns VI m V Jöns VI 11 m V Jöns VI 1 m Lajilista 2007 PORIFERA Ephydatia fluviatilis X X X X X X PLATYHELMINTHES Planaria torva X 9 NEMERTEA Cyanophthalma obscura X X X X X X X 64 PRIAPULA Halicryptus spinulosus X 9 Hediste diversicolor X X X X X 4 Boccardia redeki X 9 Marenzelleria X X X X X X Pygospio elegans X X X X 36 Fabricia stellaris X 9 Lumbriculus variegatus X 9 Enchytraeidae X 9 Tubifex costatus X X X X X 4 Limnodrilus X X X 27 Limnodrilus hoffmeisteri X X X X 36 Potamothrix/Tubifex X X 18 Aulodrilus X 9 Naididae X 9 Nais X 9 HIRUDINEA Piscicola geometra X 9 Theodoxus fluviatilis X X 18 Hydrobia ventrosa X X 18 Hydrobia ulvae X X X X X X X X 73 Potamopyrgus antipodarum X X X X X X X X X 82 Limapontia capitata X 9 Mytilus trossulus X X X X X 4 Mya arenaria X X X X X 4 Cerastoderma glaucum X X X X 36 Macoma baltica X X X X X X X X X 82 BRYOZOA Electra crustulenta X X X X 36 ACARINA X X X X 36 OSTRACODA X X 18 Balanus improvisus X X 18 Neomysis integer X 9 Saduria entomon X X 18 Idotea balthica X 9 Idotea chelipes X 9 Jaera X 9 Monoporeia affinis X X X 27 Gammarus oceanicus X 9 Gammarus salinus X X 18 Corophium volutator X 9 INSECTA Chironomidae X X X 27 Procladius X 9 Chironomus plumosus-t. X X X 27 Chironomus thummi-t. X X 18 Einfeldia X 9 Cladotanytarsus mancus X 9 Tanytarsus X 9 Lajiluku Kokonaislajiluku 47 Frekv % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

76 Liite 4. (2/7) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen taksonisto vuosina HI And 8-10 m linja H I And 24 m H VI Bock 8-10 m linja H VI Bock 2 m F II m F II 14 m HVII1 2 m H VII 19 m V Jöns VI m V Jöns VI 11 m V Jöns VI 1 m Lajilista 2008 PORIFERA Ephydatia fluviatilis X X 18 CNIDARIA Hydra X 9 PLATYHELMINTHES Planaria X 9 Planaria torva X 9 NEMERTEA Cyanophthalma obscura X X X X X 4 PRIAPULA Halicryptus spinulosus X X 18 Hediste diversicolor X X X X 36 Bylgides sarsi X 9 Boccardia redeki X 9 Marenzelleria X X X X X X Pygospio elegans X X X 27 Fabricia stellaris X 9 Tubifex costatus X X X X 36 Limnodrilus hoffmeisteri X X 18 Potamothrix/Tubifex X 9 Paranais litoralis X 9 Nais X X 18 HIRUDINEA Piscicola geometra X 9 Theodoxus fluviatilis X X 18 Hydrobia ventrosa X X X X 36 Hydrobia ulvae X X X X X X X X 73 Potamopyrgus antipodarum X X X X X X X X 73 Limapontia capitata X 9 Tenellia adspersa X 9 Mytilus trossulus X X X X X X Mya arenaria X X X 27 Cerastoderma glaucum X X X X X X Macoma baltica X X X X X X X X X X X 100 BRYOZOA Electra crustulenta X X X X X 4 ACARINA X X 18 OSTRACODA X X 18 Balanus improvisus X X X X 36 Neomysis integer X X X 27 Praunus inermis X 9 Saduria entomon X X 18 Idotea balthica X 9 Idotea chelipes X 9 Jaera X X 18 Monoporeia affinis X X 18 Gammarus salinus X X X 27 Leptocheirus pilosus X 9 Corophium volutator X 9 INSECTA Coenagrion pup. X 9 Procladius X X 18 Orthocladiinae pup. X 9 Chironomus plumosus-t. X X 18 Chironomus thummi-t. X 9 COLEOPTERA Elodes larv. X 9 Lajiluku Kokonaislajiluku 47 Frekv % 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

77 Liite 4. (3/7) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen taksonisto vuosina HI And 8-10 m linja HI And 24 m H VI Bock 8-10 m linja HVI Bock 2 m F II m F II 14 m H VII 12 m H VII 19 m V Jöns VI m V Jöns VI 11 m V Jöns VI 1 m Frekv % Lajilista 2009 PORIFERA Ephydatia fluviatilis X 9 CNIDARIA Hydra X 9 Aurelia aurita larv. X 9 NEMERTEA Cyanophthalma obscura X X X X X 4 PRIAPULA Halicryptus spinulosus X X 18 Hediste diversicolor X X X X X X Bylgides sarsi X 9 Boccardia redeki X X X X 36 Marenzelleria X X X X X X X X 73 Pygospio elegans X X X X 36 Fabricia stellaris X X 18 Oligochaeta indet. X 9 Tubifex costatus X X X X X X X 64 Psammoryctides barbatus X X 18 Limnodrilus hoffmeisteri X X X X 36 Potamothrix/Tubifex X X 18 Clitellio arenarius X 9 Nais X X 18 Stylaria lacustris X 9 Theodoxus fluviatilis X X 18 Bithynia tentaculata X 9 Hydrobia ventrosa X X X X 36 Hydrobia ulvae X X X X X X Potamopyrgus antipodarum X X X X X X X X X 82 Limapontia capitata X 9 Mytilus trossulus X X 18 Mya arenaria X X X X X 4 Cerastoderma glaucum X X X 27 Macoma baltica X X X X X X X X X X 91 BRYOZOA Electra crustulenta X X X X X X X 64 ACARINA X X X 27 Balanus improvisus X 9 Neomysis integer X X X 27 Praunus inermis X 9 Saduria entomon X X 18 Idotea balthica X X 18 Idotea chelipes X 9 Jaera X X 18 Monoporeia affinis X X 18 Gammarus locusta X 9 Gammarus oceanicus X X 18 Gammarus salinus X X 18 Leptocheirus pilosus X 9 Corophium volutator X 9 INSECTA Tanypodini pup. X 9 Procladius X X 18 Chironomus X 9 Chironomus plumosus-t. X X 9 Chironomus thummi-t. X 9 Cryptochironomus X X 18 Lajiluku Kokonaislajiluku 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011 7

78 Liite 4. (4/7) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen taksonisto vuosina linja HI And 2 m linja HIB Gr 8-10 m Lajilista 2010 Hangon eteläinen HI And HIC N And HIC N And 8-HII Ler HIII Gun HIIIB HIIIB Udd linja HIIIB merialue 8-10 m 17 m 10 m 8-10 m 8-10 m Udd 3 m m Udd 19 m CNIDARIA Hydra X 13 PLATYHELMINTHES Planaria torva X 2 NEMERTEA Cyanophthalma obscura X X X X 37 PRIAPULA Halicryptus spinulosus X X X X 17 NEMATODA NEMATODA X 2 Hediste diversicolor X X X X X X X X 9 Marenzelleria X X X X X X X X X X 67 Pygospio elegans X X X X X X X X 30 Fabricia stellaris X X X X X X 1 Manayunkia aestuarina X X 4 Oligochaeta indet. X X 2 Tubifex costatus X X X X X X X X X 4 Limnodrilus hoffmeisteri X X X X X X 17 Tubificoides X X 30 Clitellio arenarius X X X X 17 Naididae X X X 11 Chaetogaster X 4 Nais X 2 Stylaria lacustris X 2 HIRUDINEA Piscicola geometra X 4 Theodoxus fluviatilis X X X X X 1 Hydrobia ventrosa X X X X X X X X 33 Hydrobia ulvae X X X X X X X X X 74 Potamopyrgus antipod X X X X X X 67 Limapontia capitata X X 4 Mytilus trossulus X X X X X X X X X X 46 Mya arenaria X X X X 37 Cerastoderma glaucum X X X X X X X X X X 0 Macoma baltica X X X X X X X X X X X X 8 BRYOZOA Electra crustulenta X X X X X X X X X X 2 Hydracarina X X 9 OSTRACODA X X 1 Balanus improvisus X X X X X X X 46 Neomysis integer X 24 Saduria entomon X X X X X X X X 26 Idotea balthica X X 13 Idotea chelipes X 11 Jaera X X X X X X X 22 Jaera albifrons X X 4 Monoporeia affinis X 7 Gammarus pulex X 2 Gammarus locusta X X 7 Gammarus oceanicus X 2 Gammarus salinus X X X X X X X X X 37 Leptocheirus pilosus X X 7 Corophium volutator X X X X X X 17 INSECTA DIPTERA Orthocladiinae X 4 Cricotopus X 2 Orthocladius X X 4 Chironomus thummi-t. X 9 Lajiluku Kokonaislajiluku linja HII Ler 24 m linja H III Gun 30 m Frek 2010 % 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

79 Liite 4. (/7) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen taksonisto vuosina Lajilista 2010 Hangon pohj. merialue ja Forcit:in edusta PORIFERA NEMERTEA PRIAPULA HIV Slak 8-10 m HIV Slak 4 m HVI Bock 8-10 m linja HVI Bock FI 2 m FI 3 m FI 6 m FI 12 m Ephydatia fluviatilis X 13 Cyanophthalma obscura X X X X X X X X 37 Halicryptus spinulosus X X X X 17 Hediste diversicolor X X X X X X X X X X X X X X X X 9 Bylgides sarsi X X X 7 Boccardia redeki X X X X X X 1 Marenzelleria X X X X X X X X X X X X X X X X X 67 Pygospio elegans X X X X X X 30 Fabricia stellaris X 1 Tubifex costatus X X X X X X X X X X X X X X X 4 Limnodrilus hoffmeisteri X X 17 Spirosperma ferox X 2 Tubificoides X X X X X X 30 Clitellio arenarius X X X X 17 Naididae X X 11 Chaetogaster X 4 Paranais litoralis X X 4 HIRUDINEA Piscicola geometra X 4 Theodoxus fluviatilis X 1 Bithynia tentaculata X 2 Hydrobia ventrosa X X X X X X 33 Hydrobia ulvae X X X X X X X X X X X X X X X X 74 Potamopyrgus antipodarum X X X X X X X X X X X X X X 67 Mytilus trossulus X X X X X X X X X X 46 Mya arenaria X X X X X X X X X X X X 37 Cerastoderma glaucum X X X X X X X X X X X X 0 BRYOZOA Electra crustulenta X X X X X X X X X X X X 2 F I 19 m FII 2 m FII 3 m FII m FII 11 m FII 14 m FIII 2 m FIV 7 m FIV 10 m FV 10 m linja FV 16 m Frek 2010 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

80 Liite 4. (6/7) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen taksonisto vuosina Lajilista 2010 Hangon pohj. merialue ja Forcit:in edusta HIV Slak 8-10 m HIV Slak 4 m HVI Bock 8-10 m linja HVI Bock FI 2 m FI 3 m FI 6 m Hydracarina X X 9 OSTRACODA X 1 COPEPODA X 2 Balanus improvisus X X X X X X X X X X X X X 46 Neomysis integer X X X X 24 Praunus inermis X 2 Saduria entomon X X X X 26 Idotea balthica juv. X 2 Idotea balthica X X X 13 Idotea chelipes X X X X 11 Jaera X X X 22 Monoporeia affinis X X 7 Gammarus locusta X 7 Gammarus salinus X X X X X X X 37 Corophium volutator X X 17 Palaemon adspersus X 2 Crangon crangon X 2 INSECTA LEPIDOPTERA X X 2 Nymphulinae larv. X 2 DIPTERA Tanypodinae X X 9 Procladius X X X X 1 Orthocladiinae X 4 Psectrocladius X 4 Chironominae X X X X X X 1 Chironomus X X X X X 26 Chironomus plumosus-t. X X 13 Chironomus thummi-t. X X 9 Cryptochironomus X X X 7 Cladotanytarsus mancus X X X X X X 13 Micropsectra X 2 Tanytarsus chinyensis-agg. X X 4 Ceratopogonidae X 2 Lajiluku Kokonaislajiluku FI 12 m F I 19 m FII 2 m FII 3 m FII m FII 11 m FII 14 m FIII 2 m FIV 7 m FIV 10 m FV 10 m linja FV 16 m Frek 2010 % 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

81 Liite 4. (7/7) Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueen taksonisto vuosina Lajilista 2010 Viskon edusta V I m V I 7 m V II 12 m V II 19 m V III 8 m V III 11 m V IV 4 m V IV 6 m V Jöns VI m V Jöns VI 11 m V Jöns VI 1 m PORIFERA Ephydatia fluviatilis X X X X X 13 NEMERTEA Cyanophthalma obscura X X X X X 37 Hediste diversicolor X X X 9 Boccardia redeki X 1 Marenzelleria X X X X 67 Lumbriculidae X 2 Tubifex costatus X 4 Limnodrilus X 2 Tubificoides X X X X X X 30 Theodoxus fluviatilis X 1 Hydrobia ventrosa X 33 Hydrobia ulvae X X X X X X X X X 74 Potamopyrgus antipodarum X X X X X X X X X X X 67 Lymnaea peregra X 2 Mytilus trossulus X 46 Mya arenaria X 37 Cerastoderma glaucum X 0 Macoma baltica X X X X X X X X X 8 BRYOZOA Electra crustulenta X X 2 OSTRACODA X X X X 1 Balanus improvisus X 46 Neomysis integer X X X X X X 24 Idotea balthica X 13 Gammarus salinus X 37 Leptocheirus pilosus X 7 INSECTA ODONATA X 2 Lestidae juv. X 2 Coenagrion juv. X 2 DIPTERA Procladius X X X 1 Psectrocladius X 4 Chironomus plumosus-t. X X X X X X 13 Chironomus thummi-t. X 9 Dicrotendipes objectans X 2 Lajiluku Kokonaislajiluku Frek 2010 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

82 Liite. (1/3) BBI-indeksi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueella vuonna 2010 Liite. Vuoden 2010 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläinaineistolle lasketut BBI-indeksit ja BBI-ELS arvot Taulukko 1. BBI-indeksin saamat arvot Hangon eteläisen ja pohjoisen sekä Forcitin edustan alle 10 m syvillä pehmeillä pohjilla vuonna 2010 Vesialue Lu Lu Lu Lu Lu Lu Lu H IC Norra Granskär H IV Slakterib. H FI H FIII H FIV H FV 9 m 10 m 10 m 6 m 2 m 7 m 10 m H IB Granskär AB_tot S H' 2,1 2,32 2,4 2,20 1,21 2,26 1,76 H'_max 3,23 3,23 3,23 3,23 3,23 3,23 3,23 BQI_max 8,6 8,6 8,6 8,6 8,6 8,6 8,6 BQI 4,17 6,79,3,86,83,8,47 BBI Vertailuarvo 0,83 0,83 0,83 0,83 0,83 0,83 0,83 BBI 0,4 0,73 0,69 0,6 0,0 0,64 0,6 BBI-ELS 0,6 0,88 0,83 0,78 0,6 0,77 0,67 BBI Luokka H H H H H H H BBI-ELS Luokka H H H H H H H Taulukko 2. BBI-indeksin saamat arvot Bengtsårin alueen alle 10 m syvillä pehmeillä pohjilla vuonna 2010 Vesialue Ls Ls Ls Ls Ls Ls H VI H VI H VIII H VIV H VIV H VVI m 7 m 8 m 4 m 6 m m AB_tot S H' 1,82 2,04 1,3 0,62 1,39 2,71 H'_max 2,86 2,86 2,86 2,86 2,86 2,86 BQI_max 10,02 10,02 10,02 10,02 10,02 10,02 BQI 7,7, 3,63 9,67 3,87 8,08 BBI Vertailuarvo 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 BBI 0,6 0,8 0,39 0,6 0,39 0,8 BBI-ELS 1 0,89 0,6 0,86 0,6 1,31 BBI Luokka E E H H H E BBI-ELS Luokka E E H H H E 80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

83 Liite. (2/3) BBI-indeksi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueella vuonna 2010 Liite. Vuoden 2010 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläinaineistolle lasketut BBI-indeksit ja BBI-ELS arvot Taulukko 3. BBI-indeksin saamat arvot Hangon eteläisen ja pohjoisen merialueen yli 10 m syvillä pehmeillä pohjilla vuonna 2010 Vesialue Lu Lu Lu Lu Lu Lu Lu H I Andalskär H IC Norra And H II Lergrund H III Gunnarstr. H IIIB Uddskatan H IV Slakterib. H VI Bockaholm 24 m 17 m 24 m 30 m 18 m 43 m 24 m AB_tot S H' 1,8 2, 1,3 1,3 2,1 2,0 1,3 H'_max 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 BQI_max 1,46 1,46 1,46 1,46 1,46 1,46 1,46 BQI,32 6,03,01 4,93,0 4,77,32 BBI Vertailuarvo 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 BBI 0,46 0,60 0,37 0,36 0,1 0,47 0,38 BBI-ELS 0,68 0,88 0,4 0,3 0,7 0,69 0,6 BBI Luokka H H H T H H H BBI-ELS Luokka H H H T H H H Taulukko 4. BBI-indeksin saamat arvot Forcitin edustan ja Bengtsårin alueen yli 10 m syvillä pehmeillä pohjilla vuonna 2010 Vesialue Lu Lu Lu Lu Ls Ls Ls Ls Ls H FI H FI H FII H FV H VII H VII H VIII H VVI H VVI 12 m 19 m 14 m 16 m 12 m 19 m 11 m 11 m 1 m AB_tot S H' 1,8 0,0 1, 1,3 1,0 1,6 2,1 1,7 1,3 H'_max 2,9 2,9 2,9 2,9 2,92 2,92 2,92 2,92 2,92 BQI_max 1,46 1,46 1,46 1,46 11,49 11,49 11,49 11,49 11,49 BQI 4,96 0,30,1 4,8 2,32 3,21,38,9 4,77 BBI Vertailuarvo 0,68 0,68 0,68 0,68 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 BBI 0,43 0,00 0,41 0,3 0,20 0,34 0, 0,1 0,3 BBI-ELS 0,63 0 0,6 0,1 0,34 0,8 0,93 0,86 0,9 BBI Luokka H Hu H T V H H H H BBI-ELS Luokka H Hu H T V H H H H Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

84 Liite. (3/3) BBI-indeksi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailualueella vuonna 2010 Liite. Vuoden 2010 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläinaineistolle lasketut BBI-indeksit ja BBI-ELS arvot BBI-indeksin ja BBI-ELS-arvojen selitykset Vesimuodostumatyypit: Lu Lounainen ulkosaaristo Ls Lounainen sisäsaaristo AB_tot kokonaisyksilötiheys yks/m² S laji tai taksonimäärä H' Shannon-Wiener diversiteetti-indeksi H' max tyypeittäin ja syvyysluokittain korkein H'-arvo BQI Benthic Quality Index BQImax tyypeittäin ja syvyysluokittain korkein BQI -arvo BBI vertailuarvo tyyppi- ja syvyysvyöhykekohtainen BBI-referenssiarvo (odotusarvo) BBI Brackish Water Benthic Index BBI-ELS BBI-indeksin ekologinen laatusuhde (BBI/BBI-vertailuarvo) BBI ja BBI-ELS laatuluokat Erinomainen E Hyvä H Tyydyttävä T Välttävä V Huono Hu 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/2011

85 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 12/2011 Tekijä(t) Anu Suonpää Julkaisun nimi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä 224/2011 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu perustuu Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan (hyväksytty Dnro 0196Y ). Tässä julkaisussa on käsitelty pohjaeläintutkimuksen tuloksia vuosilta Vuodet olivat ns. suppeita tarkkailuvuosia ja vuosi 2010 oli laaja tarkkailuvuosi. Tutkimuksessa määritettiin vuosina yhteensä makroskooppista pohjaeläinyksilöä. Vuonna 2007 tavattiin 428 yksilöä, vuonna 2008 tavattiin 394 yksilöä ja vuonna pohjaeläinyksilöä. Laajana vuonna 2010 yksilömäärä oli luonnollisesti suurempi. Vuonna 2010 näytteissä esiintyi pohjaeläinyksilöä. Tutkimusvuosina pohjaeläinnäytteissä yleisin ja runsaslukuisin pohjaeläin oli liejusimpukka (Macoma baltica). Hangon eteläisellä merialueella havaittiin vuonna taksonia. Hangon puhdistamon purkuputken läheisten linjojen (HIC, HIB ja HI) lajisto ei suuresti poikennut Hangon eteläpuolella kauempana sijaitsevien (HII, HIII ja HIIIB) linjojen pohjaeläinlajistosta. Jätevesien kuormittavaa vaikutusta ei ollut havaittavissa. Uusina lajeina verrattuna edelliseen tarkkailujaksoon havaittiin ympäristöstressille herkäksi luokiteltuja lajeja (Perus ym. 2007) Fabricia stellaris, Leptocheirus pilosus, Limapontia capitata ja raakkuäyriäiset Ostracoda. Hangon pohjoiselle merialueelle ei kohdistu varsinaista pistekuormitusta, siitä huolimatta pohjoisen merialueen lajisto oli eteläistä merialuetta köyhempää. Pohjoisella merialueella tavattiin 31 makroskooppista pohjaeläintaksonia vuonna Osaltaan lajistoa vähentää havaintopaikkojen suurempi syvyys ja linjojen vähyys eteläiseen merialueeseen verrattuna. Forcitin edustalla tavattiin tarkkailualueen monimuotoisin pohjaeläimistö. Vuonna 2010 alueen pohjaeläinlinjoilta määritettiin yhteensä 0 makroskooppista pohjaeläintaksonia. Osittain suuri eliömonimuotoisuus johtuu todennäköisesti suurimmaksi osaksi matalien havaintopaikkojen runsaudesta tällä alueella. Forcitin merialueella pohjan kunto heikkenee syvemmällä. Bengtsårin alueen pohjaeläinyhteisö oli hyvin köyhä. Osaltaan tähän vaikuttaa alueen heikko veden vaihtuvuus, mutta Viskon edustan läheisillä linjoilla oli nähtävissä myös jätevesien kuormittava vaikutus. Bengtsårin alueella tavattiin 32 taksonia. Myös liejusimpukoiden perusteella oli havaittavissa jätevesien kuormittava vaikutus. Liejusimpukat eivät selviä alueella aikuisiksi, isokokoiset yksilöt puuttuivat Viskon edustalta lähes kokonaan. Lisäksi sedimentti oli voimakkaasti liettynyttä mustaa liejua, jossa on usein ollut hapettomuudesta kertova rikkivedyn haju. Asiasanat Toimeksiantaja Hangon eteläinen merialue, hangon pohjoinen merialue, Forcitin edusta, Bengtsårin alue, yhteistarkkailu, kuormitus, pohjaeläimet, taksoni, pohjan tila, BBI-indeksi yhteistarkkailuryhmä Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN (nid.) Sivuja 83 ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN-L Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 1, Lohja Puh. (019) Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi Painopaikka ja -aika Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2011 ISSN (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN (verkkojulkaisu) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 224/

86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 1, Lohja Puh. (019) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)