Sisällys Palvelu... 3 Miten tunnistan palvelun?... 3 Palveluilla ei tarkoiteta organisaation tehtäviä... 4 Pohjakuvaukset palvelukuvausten apuna...

Transkriptio

1 Sisällys Palvelu... 3 Miten tunnistan palvelun?... 3 Palveluilla ei tarkoiteta organisaation tehtäviä... 4 Pohjakuvaukset palvelukuvausten apuna... 4 Pohjakuvaus vähentää ylläpitotyötä... 5 Yritysten seutupalveluiden pohjakuvaukset... 5 Miten käytän pohjakuvauksia?... 5 Erikoissairaanhoidon palvelut... 6 Yleisiä ohjeita palvelujen kuvaamiseen... 6 Kuvattavat erikoissairaanhoidon palvelut... 6 Erikoissairaanhoidon palvelut sote-palvelunimikkeistössä... 8 Palvelun vastuu- ja tuottajataho Monituottajatilanteet Kieliversiot Asiointikanavat Verkkoasiointi Verkkosivu Tulostettava lomake Puhelinasiointi Palvelupaikka Asiointikanavien liittäminen palveluihin Yhteiskäyttöiset asiointikanavat Palveluiden ja asiointikanavien nimeäminen Palvelun tai asiointikanavan alueellinen rajaus Organisaatiotiedot Luokittelut ja asiasanat Palveluluokat Kohderyhmäluokat ja alakohderyhmät Elämäntilanneluokat Asiasanat Asiasanoina käytetään ontologiakäsitteitä Valmiiksi ehdotetut asiasanat Vapaat avainsanat... 20

2 Sanasto- ja ontologiapalvelu Finto Tyyliohjeet Laatuun liittyvät tarkistukset Pääkäyttäjän tarkistuslista... 23

3 Palvelu Palvelu yksilöi ja kuvaa organisaation asiakkaalleen järjestämän tai tuottaman palvelun ja siihen liittyvän prosessin, jossa tapahtuu vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. Palveluun kytketään asiointikanavat, joista asiakas palvelun saa. Kerro palvelusta ainakin seuraavat asiat: Palvelun kuvauskentässä, mikä palvelu on ja mihin asiakkaan tarpeeseen palvelu vastaa. Ehdot ja kriteerit -kentässä, kenelle palvelu on suunnattu ja liittyykö palvelun saamiseen vaikkapa joitakin asiakkaan ikään, asuinkuntaan tai statukseen liittyviä ehtoja. Toimintaohjeet-kentässä, miten asiakas voi palvelun saada. Kerro, mitä asiointikanavia asiakas voi käyttää ja mikä näistä kanavista on suositeltava tai ensisijainen. Erota palvelun kuvaus sen asiointikanavista. Kerro asiointikanavan kuvauksessa: miten asiakas voi asioida kyseisessä asiointikanavassa ratkaistakseen tilanteensa ja täyttääkseen jonkin velvollisuutensa mitä erityispiirteitä asiointikanavaan mahdollisesti liittyy (esim. sähköinen tunnistaminen tai allekirjoitus). Jos liität palveluun pohjakuvauksen [sisäinen linkki Pohjakuvaukset palvelukuvauksen apuna -artikkeliin], kerro miten pohjakuvauksessa kuvattu palvelu on sinun organisaatiossasi järjestetty ja mitä erityispiirteitä tällä palvelulla on. Älä toista pohjakuvauksessa jo kerrottuja asioita. Miten tunnistan palvelun? Palvelu koostuu ennalta määritellyistä asiakasprosesseista tai toimintasarjoista, joiden puitteissa asiakas toimii organisaation kanssa. Toiminnan seurauksena asiakkaan asiointitapaus toteutuu tai tilanne selviää. Tapaus tai tilanne voi koskea asiakkaan vapaaehtoisesti käynnistämää asiointia tai tilanteita, joissa asiakas suorittaa häntä koskevan velvoitteen (lupahakemukset, ilmoitukset). Ilman asiakasta palvelu ei konkretisoidu. Palvelun asiakas voi olla luonnollinen henkilö, yritys, yhteisö tai viranomainen, jonka asian selvittäminen ja ratkaiseminen edellyttää palvelussa toimimista. Palvelussa toimiminen ja vuorovaikutus asiakkaan ja palvelutuottajan välillä tapahtuu palveluun lisätyissä asiointikanavissa. Yksittäisen palvelun pitää olla niin suppea, että voit kuvata sen riittävän yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi verotus kokonaisuutena on liian laaja yhdeksi palveluksi. Verotukseen kokonaisuutena sisältyy useita erillisiä palveluja, joita kansalainen tai yritys tarvitsee ja käyttää eri tilanteissa. Esimerkiksi verokortti on palvelu, johon liittyy eri asiointikanavia. Pohdi asiakkaasi tarpeita: Mikä on suppein asiointitarve, joka asiakkaalla voi olla johonkin organisaatiosi hoitamiin asioihin liittyen? o Esimerkki: Jos henkilö haluaa muuttaa etunimensä, hän ei ole kiinnostunut sukunimen vaihtamiseen liittyvistä palveluista. Siksi on hyvä kuvata erillisinä palveluina etunimen vaihtaminen ja sukunimen vaihtaminen, vaikka ne asiaa hoitavan organisaation näkökulmasta olisivatkin samanlaisia prosesseja.

4 Palvelun kuvauksen perusteella asiakkaan täytyy pystyä toimimaan itsenäisesti ja löytää ne asiointikanavat, joissa palvelu on saatavilla. Asiointi voi tapahtua myös jonkin toisen organisaation tarjoamissa asiointikanavissa. Kuvaatko palvelun ja asiointikanavat niin hyvin, ettei asiakkaan tarvitse kysyä lisätietoja puhelimitse tai sähköpostilla? Palveluilla ei tarkoiteta organisaation tehtäviä Mieti palvelua asiakkaan näkökulmasta älä palvelua järjestävän organisaation tai sen prosessien näkökulmasta. Organisaation tehtävät eivät välttämättä ole suoraan palveluja. Organisaatioilla on paljon hallinnonsisäisiä ja päätöksentekoon liittyviä tehtäviä ja velvollisuuksia, joista ei kuitenkaan muodostu sellaisia asiakkaille tarjottavia palveluja, jotka tulisi kuvata Suomi.fi-palvelutietovarantoon. Palvelutietovarantoon kuvataan ainoastaan palvelut, joissa kansalainen, yrittäjä tai toinen viranomainen ovat aktiivisina asiakkaina. Useimmat organisaatiot kertovat asiakkaille suunnatuista palveluistaan verkkosivuillaan. Voit käyttää organisaatiosi verkkosivuilla esitettyjä tietoja apuna oman organisaatiosi palvelujen tunnistamisessa. Pohjakuvaukset palvelukuvausten apuna Pohjakuvaus on palvelun kuvaamisen pohjaksi tarkoitettu valmis pohja, jonka päälle ylläpitäjä voi täydentää palvelun tietoja. Pohjakuvaukset on laatinut Suomi.fi-verkkotoimitus Väestörekisterikeskuksessa. Pohjakuvauksella on valmiina: nimi palvelutyyppi kuvaus mahdollisesti ehdot ja kriteerit mahdollisesti toimintaohjeet mahdollisesti maksullisuustietoja kohderyhmä palveluluokka asiasanat mahdollisesti elämäntilanne mahdollisesti laki, johon palvelu perustuu. Valmiita pohjakuvauksia on laadittu lähinnä kuntien lakisääteisiin tehtäviin liittyville palveluille tai muuten yleisesti kuntien tarjoamille palveluille. Myös seudullisten yrityspalveluorganisaatioiden käyttöön on tarjolla pohjakuvauksia. Kaikille kuntien lakisääteisiin tehtäviin liittyville palveluille ei ole laadittu pohjakuvauksia, eikä tulla laatimaankaan. Pohjakuvaukset eivät siis ole listaus kuntien lakisääteisistä tehtävistä tai palveluista. Pohjakuvattujen palvelujen nimet voivat olla erilaisia kuin mihin kunnissa on totuttu. Pohjakuvatun palvelun nimeä voi kuitenkin muokata. Erikoissairaanhoidon palvelujen kuvaamiseen on tarjolla erillinen ohje [sisäinen linkki sivulle Erikoissairaanhoidon palvelut]. Pohjakuvauksia erikoissairaanhoidon palveluille ei ole tarjolla. Liikunta- tai kulttuuripalveluille ei ole valmiita pohjakuvauksia, koska palvelut vaihtelevat kunnittain suuresti eikä laissa ole säädetty palvelun tarjoamisesta yksityiskohtaisesti. Jokainen kunta voi kuvata

5 liikunta- ja kulttuuripalvelunsa parhaaksi näkemällään tavalla, kunhan kunta noudattaa tietomallia ja kuvausohjeita. Kuntien tulee kuvata kaikki palvelunsa: myös ne, joille ei ole pohjakuvauksia. Pohjakuvaus vähentää ylläpitotyötä Pohjakuvauksia käyttämällä kunnan tietojen ylläpitäjä vähentää omaa palvelukuvaus- ja ylläpitotyötään. Lakisääteisiin tehtäviin liittyvien palvelujen sisältö on lähes sama kaikissa kunnissa, joten ei ole järkevää, että jokainen kunta tuottaisi kukin tahollaan lähes samanlaisen yleistasoisen tekstin Palvelutietovarantoon. Pohjakuvauksen kuvauskenttään ja joissain tapauksissa myös toimintaohjeet- ja ehdot ja kriteerit -kenttiin on valmiiksi kirjoitettu palvelun sisältö lyhyesti siten kuin se laissa määritellään. Ylläpitäjän on itse kuvattava palvelun paikalliset tiedot pohjakuvauksen jatkeeksi. Pohjakuvaustekstissä ei kerrota, miten palvelu toteutetaan kunnassa. Pohjakuvausteksti on pelkästään tiivis esitys siitä, mihin kuntalainen on oikeutettu. Tämä tiedon lisäksi kunnan on kirjoitettava kuntalaiselle yksityiskohtaisemmat ohjeet, miten kuntalaisen on palvelua saadakseen toimittava. Pohjakuvauksille on annettu valmiiksi eri luokitukset ja asiasanat. Nämä luokittelut ja asiasanat ovat siis valmiiksi valittuina palvelulle, kun palvelun pohjaksi ottaa pohjakuvauksen. Pohjakuvauksia ylläpidetään keskitetysti Suomi.fi-verkkopalvelun toimituksessa Väestörekisterikeskuksessa. Toimitus seuraa mm. lainsäädännön muutoksia ja Palvelutietovarantoon integroitujen ontologiaresurssien muutoksia asiasanoissa ja päivittää pohjakuvauksia näiden muutosten mukaisesti. Toimituksen pohjakuvaukseen keskitetysti tekemät muutokset päivittyvät automaattisesti niihin palveluihin, joihin pohjakuvaus on liitetty. Yritysten seutupalveluiden pohjakuvaukset Yritys-Suomen seudullisten yrityspalveluorganisaatioiden käyttöön on laadittu pohjakuvauksia keskeisimmistä yrityspalveluista. Palvelutietovarannossa jatketaan tähän asti Yritys-Suomen seutupalveluina toteutettua yhteistyömallia, jossa seutukohtaisesti tarjolla olevat yrityspalvelut esitetään asiakkaille selkeinä kokonaisuuksina. Seuduilla toimivat yrityspalveluorganisaatiot määrittelevät yhdessä palvelurepertuaarinsa ja sopivat keskenään kuvausvastuista. Yritysten seutupalvelujen pohjakuvaukset ovat ns. pääkuvauksia, kun muut pohjakuvaukset ovat taustakuvauksia. Pääkuvaukset ja taustakuvaukset eroavat siten, että kun tällaisen pääkuvauksen liittää pohjakuvaukseksi, tulee pohjakuvauksen teksti ensin näkyviin Suomi.fi-verkkopalvelussa. Kun pohjakuvaus on taustakuvaus, se tulee näkyviin Taustaa ja lainsäädäntöä -kohdassa. Vain Suomi.fi-verkkotoimitus voi määritellä, onko pohjakuvaus tausta- vai pääkuvaus. Yksittäinen ylläpitäjä, joka kuvauksen ottaa käyttöön, ei voi tätä määritellä. Miten käytän pohjakuvauksia? Pohjakuvaukset on tuotettu siten, että yksi pohjakuvaus vastaa yhtä palvelua. Pohjakuvauksilla ei ole keskinäisiä hierarkiatasoja vaan ne ovat kaikki samantasoisia. Kun aloitat palvelun kuvaamisen, tarkista onko palvelulle valmis pohjakuvaus. Jos pohjakuvausta ei ole, ohita sen valitseminen.

6 Jos löydät sopivan pohjakuvauksen, lue sen tiedot huolellisesti. Valitset pohjakuvaus ja se ilmestyy automaattisesti kuvaamasi palvelun tietojen eri kenttiin teksteineen, luokitteluineen ja asiasanoineen. Täydennä pohjakuvauksen tietoja oman organisaatiosi palvelun yksityiskohtaisilla, paikallisilla tiedoilla. Älä toista itse kirjoittamassasi tekstissä asioita, jotka on jo kerrottu pohjakuvauksessa, vaan täydennä pohjakuvauksen tietoja. Kenttään on kuitenkin pakko kirjoittaa jotakin. Pohjakuvauksen mukana tulevat vapaatekstimuotoiset tiedot järjestäytyvät palvelun tiedoissa Palvelutietovarannon käyttöliittymässä omaan laatikkoonsa. Pohjakuvaustekstin sekaan et siis voi tuottaa omaa palvelutietotekstiä. Pohjakuvauksella on valmiina: nimi palvelutyyppi kuvaus mahdollisesti ehdot ja kriteerit mahdollisesti toimintaohjeet mahdollisesti maksullisuustietoja kohderyhmä palveluluokka asiasanat mahdollisesti elämäntilanne mahdollisesti laki, johon palvelu perustuu. Voit muokata pohjakuvatun palvelun nimeä ja kohderyhmää. Muita kenttiä tai luokituksia et voi muokata, ainoastaan täydentää. Täytä huolellisesti myös ne palvelua koskevat tiedot, joita ei tule pohjakuvauksesta lainkaan. Erikoissairaanhoidon palvelut Sairaanhoitopiirejä suositellaan kuvaamaan erikoissairaanhoidon palvelunsa tämän ohjeartikkelin mukaisesti. Käytä ohjeen lukuapuna sen lopussa olevaa Sosiaali- ja terveysalan palvelunimikkeistön osiota josta saat palvelujen nimet. Palvelujen nimiä on sallittua muokata käyttäjäystävällisempään suuntaan. Yleisiä ohjeita palvelujen kuvaamiseen Korosta erikoissairaanhoidon palvelujen palvelukuvauksissa, että palveluihin pääsee lähetteellä perusterveydenhuollosta. Voit kirjoittaa tämän tiedon palvelun Ehdot ja kriteerit -kenttään. Kuvaustekstiin pätevät yleiset PTV:n ohjeet. Apuna kuvaustekstin laatimisessa voit käyttää seuraavia kysymyksiä: mitä palvelu tarkoittaa (erityisesti jos sen nimi ei ole kansalaisen kannalta helposti ymmärrettävä); millaisten sairauksien hoitoon palvelu on tarkoitettu; millaisia tutkimuksia tai hoitoja palveluun voi kuulua; miten palvelu on teillä järjestetty. Erikoissairaanhoidon palveluille sopiva palveluluokka PTV:ssä on erikoissairaanhoito. (Tarvittaessa voit valita sen lisäksi 1-2 muuta palveluluokkaa.) Kuvaa palvelupaikat ja muut asiointikanavat huolellisesti. Kuvattavat erikoissairaanhoidon palvelut 1. Kuvaa erikoissairaanhoidon palvelut vähintään tällä erikoisalatasolla:

7 Sisätautien erikoisalapalvelut Kirurgian erikoisalapalvelut Naistentautien ja synnytysten erikoisalapalvelut Lastentautien erikoisalapalvelut Silmätautien erikoisalapalvelut Korva-, nenä-, ja kurkkutautien erikoisalapalvelut Ihotautien ja allergologian erikoisalapalvelut Psykiatrian erikoisalapalvelut Neurologian erikoisalapalvelut Keuhkosairauksien erikoisalapalvelut Nämä palvelut ovat sote-palvelunimikkeistössä hierarkiatasolla 1. On myös sallittua kuvata näiden lisäksi tai näiden sijaan erikoissairaanhoidon yllä mainittua erikoisalatasoa tarkempia palveluja, jos se on asiakkaiden ohjaamisen ja asioinnin sekä palvelupaikkojen kuvaamisen selkeyden näkökulmasta tärkeää. Tällaisia voivat olla esim. synnytyspalvelut, kardiologian palvelut, lastenpsykiatrian palvelut. (Nämä palvelut ovat sote-palvelunimikkeistössä erikoisalapalvelujen alla hierarkiatasolla 2.) 2. Valitse ja kuvaa lisäksi seuraavista ne palvelut, joiden kuvaamisen näet tarpeelliseksi asiakkaiden ohjaamisen näkökulmasta, ja joissa on paljon asiakkaita ja asiointia palvelupaikoissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi syöpätautien ja sädehoidon palvelut, fysiatrian palvelut ja radiologian palvelut. Anestesiologian ja tehohoidon palvelut Syöpätautien ja sädehoidon palvelut Liikuntalääketieteen palvelut Perinnöllisyyslääketieteen palvelut Työlääketieteen ja työterveyshuollon palvelut Fysiatrian palvelut Yleislääketieteen palvelut Kliinisen farmakologian ja lääkehoidon palvelut Foniatrian palvelut Allergologian palvelut Radiologian palvelut Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen palvelut Kliinisen neurofysiologian palvelut Patologian palvelut Kliinisen kemian palvelut Nämä palvelut ovat sote-palvelunimikkeistössä yksittäisten erikoisalapalvelujen ja lääketieteellisten palvelujen alla hierarkiatasolla Valitse ja kuvaa seuraavista yksittäisistä poliklinikkapalveluista vain ne palvelut, joiden tarjonta ja palvelupaikat eivät tulleet muiden palvelujen yhteydessä kuvatuksi ja joiden kuvaamisen näet tarpeelliseksi asiakkaiden ohjaamisen näkökulmasta. Hengitysvajepotilaiden poliklinikkapalvelut Allergiapoliklinikkapalvelut Diabetespoliklinikkapalvelut MBO-poliklinikkapalvelut

8 Astmapoliklinikkapalvelut Kuntoutustutkimuspoliklinikkapalvelut Reumapoliklinikkapalvelut Sydänpoliklinikkapalvelut Osteoporoosipoliklinikkapalvelut Avannepoliklinikkapalvelut Inkontinenssipoliklinikkapalvelut Muistipoliklinikkapalvelut Aivovammapoliklinikkapalvelut Laihdutuspoliklinikkapalvelut Autismipoliklinikkapalvelut Epilepsiapoliklinikkapalvelut Ammattitautipoliklinikkapalvelut Selkäydinvammapoliklinikkapalvelut Kipupoliklinikkapalvelut Urheiluvammapoliklinikkapalvelut Perhesuunnittelupoliklinikkapalvelut Työlääketieteen poliklinikkapalvelut Invasiivisen kardiologian poliklinikkapalvelut Selkäpoliklinikkapalvelut Dialyysipoliklinikkapalvelut Infektiopoliklinikkapalvelut Sädehoitopoliklinikkapalvelut Päihdepsykiatrian poliklinikkapalvelut Jos esimerkiksi muistipoliklinikkapalveluissa on paljon asiointia, mutta muistipoliklinikan palvelut eivät sisälly mihinkään kohdassa 1 tai 2 mainituista erikoisalapalveluista, se on hyvä kuvata erillisenä palveluna. 4. Kuvaa muut asiakkaiden kannalta tärkeät palvelut, joita sairaanhoitopiiri mahdollisesti järjestää. Tällaisia voivat olla esimerkiksi: potilasasiamies (pohjakuvaus olemassa) apuvälinepalvelut (pohjakuvaus olemassa) lääkäripäivystys (pohjakuvaus olemassa) laboratoriopalvelut (pohjakuvaus olemassa) suu- ja leukasairauksien palvelut potilashotellin palvelut arkisto. 5. Kuvaa ne erikoissairaanhoidon erityisvastuualueen palvelut, joita sairaanhoitopiiri mahdollisesti järjestää. Erikoissairaanhoidon palvelut sote-palvelunimikkeistössä Tunniste Hierarkiataso (Palvelun) Pitkä nimi F 0 Erikoissairaanhoidon palvelut FA 1 Sisätautien erikoisalapalvelut FAA 2 Sisätautien palvelut FAB 2 Sisätautien allergologian palvelut

9 FAC 2 Sisätautien endokrinologian palvelut FAD 2 Geriatrian palvelut FAE 2 Sisätautien gastroenterologian palvelut FAF 2 Hematologian palvelut FAG 2 Infektiosairauksien palvelut FAH 2 Kardiologian palvelut FAI 2 Nefrologian palvelut FAJ 2 Reumatologian palvelut FC 1 Kirurgian erikoisalapalvelut FCA 2 Yleiskirurgian palvelut FCB 2 Gastroenterologisen kirurgian palvelut FCC 2 Käsikirurgian palvelut FCD 2 Lastenkirurgian palvelut FCE 2 Neurokirurgian palvelut FCG 2 Ortopedian palvelut FCI 2 Sydän- ja rintaelinkirurgian palvelut FCJ 2 Verisuonikirurgian palvelut FCK 2 Plastiikkakirurgian palvelut FCL 2 Urologian palvelut FD 1 Naistentautien ja synnytysten erikoisalapalvelut FDA 2 Naistentautien ja synnytysten palvelut FDB 2 Synnytyspalvelut FDC 2 Naistentautien palvelut FDD 2 Naistentautien sädehoidon palvelut FDE 2 Naistentautien urologian palvelut FDF 2 Endokrinologian, gynekologian ja andrologian palvelut FDG 2 Perinatologian palvelut FE 1 Lastentautien erikoisalapalvelut FEA 2 Lastentautien palvelut FEB 2 Lasten allergologian palvelut FEC 2 Neonatologian palvelut

10 FEE 2 Lasten endokrinologian palvelut FEF 2 Lasten gastroenterologian palvelut FEG 2 Lasten hematologian palvelut FEH 2 Lasten reumatologian palvelut FEI 2 Lasten infektiosairauksien palvelut FEK 2 Lasten nefrologian palvelut FEL 2 Lasten neurologian palvelut FEM 2 Lasten kardiologian palvelut FF 1 Silmätautien erikoisalapalvelut FFA 2 Silmätautien palvelut FFA010 3 Karsastustutkimuspalvelu FFB 2 Neuro-oftalmologian palvelut FG 1 Korva-, nenä-, ja kurkkutautien erikoisalapalvelut FGA 2 Korva-, nenä-, ja kurkkutautien palvelut FGB 2 Korva-, nenä ja kurkkutautien allergologian palvelut FGC 2 Audiologian palvelut FH 1 Ihotautien ja allergologian erikoisalapalvelut FHA 2 Iho- ja sukupuolitautien palvelut FHB 2 Ihotautien allergologian palvelut FHC 2 Ammatti-ihotautien palvelut FI 1 Psykiatrian erikoisalapalvelut FIA 2 Psykiatrian palvelut FIB 2 Vanhuspsykiatrian palvelut FIC 2 Lastenpsykiatrian palvelut FID 2 Nuorisopsykiatrian palvelut FIE 2 Oikeuspsykiatrian palvelut FIF 2 Aikuispsykiatrian palvelut FJ 1 Neurologian erikoisalapalvelut FJA 2 Neurologian palvelut FJB 2 Neurologisen geriatrian palvelut FK 1 Keuhkosairauksien erikoisalapalvelut

11 FKA 2 Keuhkosairauksien palvelut FKB 2 Keuhkosairauksien allergologian palvelut FL 1 Poliklinikkapalvelut FLA 2 Hengitysvajepotilaiden poliklinikkapalvelut FLB 2 Allergiapoliklinikkapalvelut FLC 2 Diabetespoliklinikkapalvelut FLD 2 MBO-poliklinikkapalvelut FLE 2 Astmapoliklinikkapalvelut FLF 2 Kuntoutustutkimuspoliklinikkapalvelut FLG 2 Reumapoliklinikkapalvelut FLH 2 Sydänpoliklinikkapalvelut FLI 2 Osteoporoosipoliklinikkapalvelut FLJ 2 Avannepoliklinikkapalvelut FLK 2 Inkontinenssipoliklinikkapalvelut FLL 2 Muistipoliklinikkapalvelut FLM 2 Aivovammapoliklinikkapalvelut FLN 2 Laihdutuspoliklinikkapalvelut FLO 2 Autismipoliklinikkapalvelut FLP 2 Epilepsiapoliklinikkapalvelut FLQ 2 Ammattitautipoliklinikkapalvelut FLR 2 Selkäydinvammapoliklinikkapalvelut FLS 2 Kipupoliklinikkapalvelut FLT 2 Urheiluvammapoliklinikkapalvelut FLU 2 Perhesuunnittelupoliklinikkapalvelut FLV 2 Työlääketieteen poliklinikkapalvelut FLW 2 Invasiivisen kardiologian poliklinikkapalvelut FLX 2 Selkäpoliklinikkapalvelut FLY 2 Dialyysipoliklinikkapalvelut FLZ 2 Muu terveydenhuollon erikoistunut poliklinikkapalvelu FLÅ 2 Infektiopoliklinikkapalvelut FLÄ 2 Sädehoitopoliklinikkapalvelut

12 FLÖ 2 Päihdepsykiatrian poliklinikkapalvelut FM 1 Yksittäiset erikoisalapalvelut FMA 2 Anestesiologian ja tehohoidon palvelut FMB 2 Syöpätautien ja sädehoidon palvelut FMC 2 Liikuntalääketieteen palvelut FMD 2 Perinnöllisyyslääketieteen palvelut FME 2 Työlääketieteen ja työterveyshuollon palvelut FMF 2 Fysiatrian palvelut FMG 2 Yleislääketieteen palvelut FMH 2 Kliinisen farmakologian ja lääkehoidon palvelut FMI 2 Foniatrian palvelut FMJ 2 Allergologian palvelut FN 1 Lääketieteelliset tutkimuspalvelut FNA 2 Radiologian palvelut FNC 2 Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen palvelut FND 2 Kliinisen neurofysiologian palvelut FNE 2 Patologian palvelut FNF 2 Kliinisen kemian palvelut Palvelun vastuu- ja tuottajataho Jokaiselle palvelulle on valittava palvelun vastuutaho eli organisaatio, joka vastaa palvelusta. Oletusvalintana on oma organisaatiosi eli organisaatio, johon käyttäjätunnuksesi on kytketty. Mikäli palvelusta vastaa useampi organisaatio, lisää oman organisaatiosi lisäksi myös muut vastuuorganisaatiot. Et voi silti poistaa omaa organisaatiotasi. Voit luoda Palvelutietovarantoon ainoastaan sellaisia palveluita, joissa oma organisaatiosi on yhtenä vastuuorganisaationa. Palvelun tuottaja on taho, joka käytännössä toteuttaa palvelun asiakkaille. Tuottaja voi olla joko sama kuin vastuuorganisaatio tai muu organisaatio. Valitse palvelulle myös toteutustapa, joka voi olla joko itse tuotetut, ostopalvelut tai muu. Toteutustavan valinta ohjeistetaan tarkemmin käyttöliittymässä. Monituottajatilanteet Monet palvelut järjestetään tai tuotetaan yhteistyössä eri organisaatioiden kesken. Esimerkiksi kunnan palvelua tai sen asiointikanavaa saattaa tuottaa kuntayhtymä, pelastuslaitos, jokin yritys, järjestö, kunnan liikelaitos tai muu kunta sopimuksen perusteella.

13 Nämä kaikki tilanteet voi esittää PTV:ssä, mutta se vaatii eri organisaatioiden välistä yhteistyötä ja kuvausja ylläpitotyön vastuista sopimista. Vaikka kunnan tai viraston lakisääteiseen tehtävään perustuvan palvelun järjestäisi ja tuottaisi jokin muu taho, kunnalla tai virastolla on velvollisuus huolehtia, että nämäkin palvelut ja niiden asiointikanavat tulevat kuvatuiksi PTV:hen. Kunta/virasto ja ulkopuolinen taho voivat keskenään sopia käytännön kuvaus- ja ylläpitovastuista. Jos ulkopuolinen taho ei liity Palvelutietovarannon käyttäjäksi, voi kunta tai virasto kuvata ulkopuolisen tahon asiointikanavat kunnan tai viraston nimissä. Kieliversiot Palvelutietovarantoon on mahdollista tuottaa samalle palvelulle tai asiointikanavalle kieliversiot. Jos tuotat suomenkielisten palvelutietojen lisäksi tietoja myös ruotsiksi ja/tai englanniksi, luo ensin organisaatiollesi kieliversio näillä kielillä. Älä tee alusta lähtien uutta organisaatiota eri kielellä, vaan lisää jo olemassa olevalle organisaatiolle kieliversio. Kun kuvaat saman palvelun tai asiointikanavan tiedot eri kielillä, tee niistä keskinäisiä kieliversioita. Älä siis luo ruotsiksi tai englanniksi kokonaan uutta palvelua. Kun kuvaat palvelun eri kielillä tekemällä niistä keskenään kieliversioita, saat automaattisesti käyttöösi suomenkieliselle versiolle jo annetut luokitukset ja asiasanat. Tämä toimii myös toisinpäin: jos olet luonut palvelun ensin ruotsiksi tai englanniksi, sen luokitukset ja asiasanat tulevat automaattisesti käännöksinä muun kielisille kieliversioille. Asiointikanavat Asiointikanava on tapa, jolla asiakas saa palvelun käyttöönsä. Yhdellä palvelulla voi olla useita vaihtoehtoisia tai sarjassa toisiaan seuraavia asiointikanavia. Asiointikanavat voivat olla verkkoasiointikanavia, verkkosivuja, tulostettavia lomakkeita, puhelinasiointikanavia tai fyysisiä palvelupaikkoja. Jokainen asiointikanava kuvataan PTV:hen vain kerran ja kytketään kaikkiin sopiviin palveluihin. Jos joku on jo kuvannut asiointikanavan, älä kuvaa sitä uudelleen. Voit kuitenkin täydentää asiointikanavan tietoja ja antaa sille ja palvelulle liitoksen lisätietoja. Et voi kuvata toisen organisaation asiointikanavaa toisen organisaation nimissä, et edes silloin kun se on vain verkkosivu. Voit liittää toisen kuvaaman kanavan omaan palveluusi, jos toinen organisaatio on merkinnyt kuvaamansa asiointikanavan yhteiskäyttöiseksi. Jos organisaatiosi ostaa jonkin vastuullaan olevan palvelun yksityiseltä taholta, voit kuvata yksityisen tahon ylläpitämät asiointikanavat oman organisaatiosi nimissä. Parempi tapa olisi kuitenkin velvoittaa yksityinen taho ylläpitämään itse asiointikanavien tietoja. Verkkoasiointi Verkkoasioinnilla tarkoitetaan sähköistä asiointikanavaa, jonka avulla asiakas voi oikeasti suorittaa jonkin asioinnin tai panna jonkin palveluprosessin vireille. Olennaista on lopputulos, johon asiakas voi kanavaa käyttämällä päästä. Verkkoasiointikanavia ovat esimerkiksi verkossa täytettävät erimuotoiset lomakkeet, jotka asiakas voi täyttää ja lähettää verkossa organisaatiolle. Jos asiointi edellyttää paperin tulostamista ja postittamista, ei

14 kyseessä ole verkkoasiointi vaan asiointi tulostettavan lomakkeen välityksellä. Tällaiset tapaukset kuvataan tulostettava lomake -asiointikanavana. Verkkosivut, joilla tarjotaan vain lisätietoa aiheesta tai neuvoja asiointiin, eivät ole verkkoasiointikanavia vaan verkkosivukanavia. Voit kuvata esimerkiksi chatin joko verkkoasiointikanavana tai verkkosivukanavana riippuen siitä, mihin chat on tarkoitettu. Jos chatin avulla voi suorittaa jonkin asioinnin tai panna jonkin palveluprosessin vireille, se on verkkoasiointikanava. Jos chatissa voi pelkästään kysellä lisätietoja johonkin palveluun liittyen, se on asiointikanavatyypiltään verkkosivu. Verkkosivu Verkkosivu on varsinaista asiointia tukeva kanava, jonka välityksellä saa lisätietoa. Verkkosivukanava voi olla ns. tavallinen verkkosivu, chat, laskuri, sosiaalisen median sivu tai jokin muu työkalu. Sitä käyttämällä asiakas ei kuitenkaan saa asiointia viranomaisen kanssa hoidetuksi. Kokonaisen verkkosivuston (esim. Mikkeli.fi tai Valtiokonttori.fi) voit kuvata jonkin palvelun verkkosivukanavana. Ensin sinun on siis tunnistettava palvelu tai palvelut, joihin liittyen verkkosivusto antaa tietoa tai työkaluja. Tulostettava lomake Tulostettavalla lomakkeella tarkoitetaan tiedostomuotoista lomaketta, jolle annetaan verkko-osoite organisaation omalla palvelimella olevaan tiedostoon. Lomake voi olla tiedostomuodoltaan esim. doc, xls, pdf tai rtf. Tulostettavia lomakkeita ovat myös lomakkeet, jotka asiakas voi tallentaa omalle koneelleen ja lähettää sähköpostin liitteenä. Lomakkeen postiosoitetiedot eivät ole pakollisia, vaan osoitetiedoksi kelpaa myös sanallinen toimitustiedon kuvaus. Sanallinen kuvaus voi olla vaikkapa "Toimita lomake täytettynä ja allekirjoitettuna lapsesi koulun rehtorille." Jos osoite tai muu tieto siitä, mihin lomake toimitetaan, löytyy selkeästi jo itse lomakkeelta, voit jättää osoitteen ja sanallisen kuvauksen täyttämättä. Toimitusosoitteen tai muun osoitetiedon kuvaaminen pelkässä palvelun toimintaohjeessa ei riitä, koska asiakas ei välttämättä näe palvelun toimintaohjetta siirtyessään kanavan tietoihin. Toisaalta käyttäjä saattaa saapua tulostettavan lomakkeen sivulle suoraan käymättä lainkaan palvelun sivulla. Puhelinasiointi Puhelinasioinnilla tarkoitetaan puhelinkanavaa, jonka kautta asiakas voi saada lisätietoa palvelusta ja hoitaa palveluprosessiin liittyvää asiointia. Puhelinasiointikanavia on kolmenlaisia: puhelu, tekstiviesti ja faksi. Älä kirjoita PTV:hen henkilöiden nimiä, vaikka puhelinasiointiin käytettävä numero olisikin jonkun henkilökohtainen työnumero. Nimeä puhelinkanava numeron haltijan tittelillä tai jollakin muulla tavalla, joka kertoo missä asioissa puhelinnumerossa palvellaan. Nimi voi olla vaikkapa muotoa "Asuntosihteeri" tai "XX koulun rehtori" tai "Asuntoasiaintoimisto".

15 Voit antaa yhdelle puhelinkanavalle useita eri puhelinnumeroita. Jos yhteen palveluun liittyvää asiakaspalvelua saa vaikkapa kaupunginosittain eri puhelinnumerosta, voit antaa nämä eri numerot samalle puhelinkanavalle. Kirjoita puhelinnumeron lisätietokenttään, missä asioissa tai millä alueella kyseinen numero tulee valita. Kilpailu- ja kuluttajaviraston linjausten mukaisesti asiakkaan tulee tietää, mitä palvelunumeroon soittaminen maksaa. Anna puhelinkanavan hintatiedot PTV:ssä valmiin listan mukaan tai täytä hintatiedot sanallisesti. Anna puhelinkanavalle ajat, jolloin se palvelee. Muista ylläpitää tietoja, jos ne muuttuvat. Palvelupaikka Palvelupaikkoja tarkoitetaan toimipistettä, jossa asiakas voi henkilökohtaisesti käydä asioimassa tai saamassa palvelua. Virastojen, yhteispalvelupisteiden ja kirjastojen lisäksi palvelupaikkoja ovat esimerkiksi koulurakennukset, puistot ja liikuntapaikat. Huomaathan, että paikka ei voi olla palvelu. Paikat ovat aina palvelupaikkoja, jotka esitetään osoitetietoineen kartalla. Esimerkiksi uimahalli ei ole palvelu, vaan palvelupaikka, jossa voi saada mm. vesiliikuntapalvelua. Terveyskeskus ei ole palvelu, vaan palvelupaikka, jossa tarjotaan erilaisia terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja. Kuvaa kukin organisaatiosi palvelupaikka PTV:hen vain kerran. Voit kytkeä yhteen palvelupaikkaan rajattoman määrän palveluita, joita palvelupaikassa on tarjolla. Jos samassa palvelupaikassa tarjottavilla eri palveluilla on yksilölliset yhteystiedot, aukioloajat ym., voit esittää ne yksityiskohtaisesti palvelun ja palvelupaikan välisen liitoksen lisätiedossa. Yhdellä palvelupaikalla voi olla useita osoitteita, esimerkiksi eri käyntiovia tai sisäänkäyntejä, jotka ovat eri katujen puolilta. Palvelupaikat, jotka sijaitsevat suurissa virastorakennuksista, kauppakeskuksissa tai muissa rakennuksissa, joissa operoi useita erillisiä toimijoita, kannattaa kuvata erillisinä palvelupaikkoina, vaikka niillä olisikin sama osoite. Tällaisille rakennuksille nimittäin harvoin löytyy yhtä organisaatiota, joka voisi kuvata saman osoitteen yhtenä palvelupaikkana kaikkien toimijoiden puolesta. Samaan osoitteeseen saa siis tehdä useita palvelupaikkoja. Asiointikanavien liittäminen palveluihin Kun olet kuvannut palvelun ja asiointikanavan, voit liittää ne yhteen. Voit liittää yhteen palveluun useita asiointikanavia ja saman asiointikanavan tarvittaessa useaan eri palveluun. Liitoksen lisätietojen avulla voit antaa palvelun ja asiointikanavan väliselle liitokselle lisätietoja, jotka koskevat vain valitun palvelun ja asiointikanavan liitosta. Esimerkiksi monitoimitalolla saattaa samassa osoitteessa olla uimahalli, kuntosali ja kansalaisopiston luokkatila. Voit antaa monitoimitalolle erilliset liitostiedot siellä tarjottaviin palveluihin, vaikka kyseessä onkin yksi palvelupaikka.

16 Yhteiskäyttöiset asiointikanavat Organisaatiot voivat liittää palveluihinsa yhteiskäyttöisiä asiointikanavia, joita tuottaa joku viranomainen tai muu taho. Esimerkiksi Mela on kuvannut PTV:hen tulostettavia lomakkeita ja verkkoasiointikanavia, joita kunta voi liittää Maatalouslomitus-nimiseen palveluunsa. Kaikki Palvelutietovarantoon tallennetut asiointikanavat ovat oletuksena yhteiskäyttöisiä. Ylläpitäjä voi erikseen merkitä asiointikanavan ns. suljetuksi, minkä jälkeen sen voi liittää ainoastaan organisaation omiin palveluihin. Kun kuvaat palvelun, voit kohdassa Liitä kanavia palveluun hakea ja liittää yhteiskäyttöisen asiointikanavan omaan palveluusi. Ylläpitäjien avuksi on koottu myös lista yhteiskäyttöisistä asiointikanavista. Toisen organisaation puolesta et voi kuvata asiointikanavaa. Älä siis kuvaa itse esimerkiksi Rakennushankeilmoitusta (RH 1), vaan liitä omaan palveluusi Väestörekisterikeskuksen kuvaama Rakennushankeilmoituslomake. Palveluiden ja asiointikanavien nimeäminen Palvelun nimeen ei saa kirjoittaa siitä vastaavan tai sitä tuottavan tahon nimeä. Tämä pätee myös kuntien palveluihin. Jos käytät yhtä pohjakuvausta kahden tai useamman palvelun kuvaamiseen, muista nimetä palvelut eri tavalla. Asiointikanavan nimeen ei tarvitse kirjoittaa organisaation nimeä. Voit kuitenkin kirjoittaa organisaation nimen, jos se on sekaannuksien välttämiseksi tarpeellista, esimerkiksi Höttölän kunnan Facebook-sivu tai Höttölän kunnanvirasto. Valtion viraston palvelupaikan nimeen on kuitenkin hyvä kirjoittaa organisaation nimi, jotta eri virastojen toimipaikat voi erottaa toisistaan. Palvelun ja siihen liitettyjen kanavien nimi ei saa olla sama. Käyttäjän on voitava erottaa palvelu nimen perusteella sen kanavista. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun palvelu on käytännössä ilmoitus. Esimerkkejä: Palvelun nimi voi olla "Kemikaalitietojen ilmoittaminen kemikaalituoterekisteriin" ja sen asiointikanavana käytettävän verkkoasiointikanavan tai lomakkeen nimi voi olla "Kemikaaliilmoitus". Korjausavustukset -nimiseen palveluun liitettävän verkkosivukanavan nimen on oltava tyyliä "Tietoa korjausavustuksista" vaikka verkkoasiointikanavaksi linkitetyn verkkosivun otsikko olisi vain "Korjausavustukset". Palvelun tai asiointikanavan alueellinen rajaus Organisaation tiedoissa määritellään alue, jolla organisaatio pääsääntöisesti tarjoaa palveluja. Tällä on vaikutuksia myös siihen, miten palvelun alueellinen rajaus valitaan. Organisaatiolle valittu alue tulee esitäytettynä organisaatiolle luotuihin palveluihin, mutta voit tarvittaessa muuttaa ja tarkentaa valintaa palveluittain tai asiointikanavittain. Ajattele aluetiedon valintaa loppuasiakkaan näkökulmasta: aluetiedon tarkoitus on auttaa loppuasiakasta löytämään oman alueensa palvelut ja asiointikanavat.

17 Valitse Koko maa vain silloin, kun palvelu tai asiointikanava on tarkoitettu koko maan kattavaksi. Valitse "Koko maa paitsi ei Ahvenanmaa", jos palvelu tai asiointikanava on käytettävissä muualla paitsi Ahvenanmaan maakunnassa. Kun palvelu tai asiointikanava on käytettävissä rajatulla alueella, tee jokin seuraavista valinnoista: Kunta: yksi tai useampi kunta Maakunta: yksi tai useampi maakunta, jolloin valituiksi tulevat kyseisen maakunnan kaikki kunnat Sairaanhoitopiiri: valituiksi tulevat kaikki sairaanhoitopiirin kunnat Yrityspalvelujen seutualue: valituiksi tulevat kaikki seutualueen kunnat Anna asiointikanavalle aluetieto ainoastaan silloin, kun asiointikanavan alue poikkeaa palvelulle annetusta aluetiedosta. Asiointikanavaan liitetyn palvelun aluetieto siis on oletuksena asiointikanavalla, mutta voi tarvittaessa muuttaa sitä. Näin kannattaa toimia, kun palvelu on valtakunnallinen, mutta palveluun liitettyjä puhelinasiointikanavia on useita ja ne on suunnattu kukin omalle alueelleen. Organisaatiotiedot Organisaatiolle täytyy antaa vähintään nimi, organisaatiotyyppi ja tieto siitä, onko organisaatio pääorganisaatio vai hierarkiassa jonkin toisen organisaation alle luotava alaorganisaatio. Organisaatiolle voi antaa myös kuvaustekstin ja yleiset yhteystiedot. Organisaatio voi halutessaan luoda PTV:ssä organisaatiolleen alaorganisaatioita, korkeintaan kaksi tasoa pääorganisaation alapuolelle. Organisaatiohierarkia kannattaa kuitenkin pitää niin ohuena kuin mahdollista. Alaorganisaatioita luodaan yleensä silloin, jos palveluita etsivällä käyttäjälle on erityistä hyötyä nähdä palvelun vastuuorganisaationa juuri kyseinen alaorganisaatio pääorganisaation sijaan tai jos organisaatiolle on tarpeellista saada PTV:stä raportointitietoa alaorganisaatiokohtaisesti. Alaorganisaation täytyy olla joko pääorganisaation hallinnollinen ja operatiivinen osa tai pääorganisaation täysin omistama yhtiö tai liikelaitos. Jos organisaatiolla on useita omistajia, sen täytyy aina liittyä itsenäisesti PTV-tietojen tuottajaksi, jolloin siitä tulee oma pääorganisaationsa. Liittyminen edellyttää käyttöehtojen hyväksymistä. Huomaathan, että PTV:ssä organisaatiotieto ei ole sama kuin asiointipistetieto. Kaikki asiointipaikat kuvataan PTV:ssä palvelupaikkatyyppisiksi asiointikanaviksi. Organisaatio on PTV:ssä taustatieto, joka kertoo tiedon etsijälle, mikä organisaatio vastaa palvelusta tai asiointikanavasta vastaa tai tuottaa palvelua. Organisaation tiedoissa sinun tulee määritellä alue, jolla organisaatio pääsääntöisesti tarjoaa palveluja. Jos organisaatiotyyppinä on kunta, aluetiedoksi on valittavissa ainoastaan yksi kunta. Jos organisaatiotyyppinä on "Alueellinen yhteistoimintaorganisaatio", voit valita aluetiedoksi kuntia yksitellen, maakunnan, yrityspalvelujen seutualueen tai sairaanhoitopiirin. Muiden organisaatiotyyppien kohdalla valittavissa ovat seuraavat vaihtoehdot: Koko maa, Koko maa paitsi ei Ahvenanmaa tai Rajattu alue (valittavissa kunta, maakunta, yrityspalvelujen seutualue tai sairaanhoitopiiri). Organisaatiolle valittu alue tulee esitäytettynä organisaatiolle luotuihin palveluihin, mutta voit tarvittaessa muuttaa ja tarkentaa valintaa palveluittain.

18 Luokittelut ja asiasanat Palvelutietovarantoon kuvataan tuhansia palveluita ja niiden asiointikanavia. Palvelutietovarannossa palveluille annetaan kuvailu- eli metatiedot, joita ovat asiasanat ja erilaiset luokitukset. Tarkoituksenmukaiset luokitukset ja asiasanat tekevät Suomi.fi-palvelunäkymissä mahdolliseksi sen, että käyttäjä löytää tarvitsemansa tehokkaasti ja nopeasti. Ilman systemaattisia metatietoja tämä ei onnistu. Eri luokituksia ovat: Palveluluokat Kohderyhmäluokat ja alakohderyhmät Tilanneluokat Palvelujen asiasanakuvailussa käytetään käsitteitä seuraavista Finto-palvelussa (ulkoinen linkki olevista sanasto- ja ontologiaresursseista: Julkishallinnon ontologia JUHO, Julkisen hallinnon palveluontologia JUPO, Liiketoimintaontologia LIITO, Terveyden ja hyvinvoinnin ontologia TERO, TSR-ontologia ja Yleinen suomalainen ontologia YSO. Palveluluokat Valitse kullekin palvelulle vähintään yksi palveluluokka kaksitasoisesta luokituksesta. Palveluluokka on aihetunniste, jonka avulla palvelut voidaan ryhmitellä ja löytää. Palveluluokitus on hierarkiana matalin mahdollinen eli sisältää kaksi tasoa. Tämä johtuu siitä, että luokituksen on oltava sekä valtakunnallinen että täysin siiloton. Pääluokkia on 27 ja kunkin pääluokan alla on useita alaluokkia. Esim. kunnan vuokra-asuntopalvelut luokitellaan Asuminen-pääluokan alla olevaan Vuokra-asuminen -alaluokkaan. Palveluluokituksella ei ole PTV:ssä tarkoituskaan kuvailla palvelun tarkkaa sisältöä, käyttötapoja tai asiointikanavia. Palvelun kiinnittämisellä yhteen tai useampaan pää- ja alaluokkaan PTV:ssä on kolme pääsyytä: Luokituksia käytetään uudessa Suomi.fi-verkkopalvelussa ja PTV:ssä palvelujen siilottomaan ryhmittelyyn ja kokoamiseen erilaisten kattoteemojen ja opastavien sisältöjen alle. Kun palveluilla on luokkatiedot, saman aihepiirin ja palveluja voidaan hakea PTV-tietokannasta täsmällisesti. Luokitusten mahdollistaman ryhmittelyn avulla palveluja voidaan vertailla. Palvelu tulee myös selattaessa esiin vastaavassa luokassa Suomi.fi-verkkopalvelussa. Selaus ei silti ole ensisijainen hakutapa, koska kussakin palveluluokassa on selaamista ajatellen liikaa kohteita. Palveluluokitus on tuotettu vuonna 2015 monialaisessa työryhmässä. Sama ryhmä laati myös kohderyhmäja tilanneluokat. Kohderyhmäluokat ja alakohderyhmät Valitse palvelulle jokin pääkohderyhmä ja tarvittaessa alakohderyhmä sen mukaan, kenelle palvelu on suunnattu. Kohderyhmäluokitus on kaksitasoinen. Pääkohderyhmät ovat kansalaiset, yritykset ja viranomaiset. Valitse vähintään yksi näistä. Kullakin pääkohderyhmällä on useita alakohderyhmiä. Alakohderyhmillä tarkoitetaan palvelutuotannon kannalta selkeitä väestöryhmiä, joille tuotetaan kohdennetusti erityisiä julkisia palveluja: lapsiperheet, vammaiset, ikääntyneet, yrityksen perustajat, työnantajat jne.

19 Alakohderyhmää ei ole pakko valita. Älä anna palvelulle alakohderyhmäluokitusta sen perusteella, onko kyseisellä ryhmällä oikeus palveluun. Valitse alakohderyhmä vain, jos palvelu on erityisesti kohdennettu vain kyseiselle alakohderyhmälle. Alakohderyhmäluokitus on yksi palveluhakuja täsmentävä muuttuja, jonka avulla tietylle kohderyhmälle suunnatut palvelut saadaan tehokkaasti ja siilottomasti esille erilaisia ryhmittelyjä ja käyttöjä varten. Elämäntilanneluokat Voit valita kansalaisille tarkoitetulle palvelulle tilanneluokan, mutta se ei ole pakollinen tieto. Elämäntilanteilla tarkoitetaan sellaisia muutosvaiheita, joita leimaa väliaikaisuus, erityisten palvelujen ja tiedon tarve sekä se, että julkinen hallinto tuottaa erityisiä palveluja näihin tilanteisiin. Elämäntilanneluokan voi halutessasi antaa vain kansalaisille suunnatuille palveluille. Tyypillisiä elämäntilanteita ovat muutokset työelämässä, perhesuhteissa ja asumisessa. Yrityksille ja viranomaisille suunnatuille palveluille et voi valita tilanneluokkaa. Asiasanat Valitse palvelulle vähintään yksi mahdollisimman tarkka asiasana. Suositeltava asiasanojen maksimimäärä on noin kymmenen asiasanaa. Jos olet käyttänyt palvelun pohjakuvausta, kenttään on valittu valmiiksi pohjakuvauksen asiasanat. Voit tarvittaessa lisätä uusia asiasanoja. Valitse aina tarkin mahdollinen asiasana. Jos voit valita palvelulle asiasanan työeläkkeet, älä valitse sen yläkäsitettä eläkkeet. Asiasanoina käytetään ontologiakäsitteitä PTV:ssä hyödynnettävät asiasanat ovat itse asiassa ontologiakäsitteitä. Ontologialla tarkoitetaan systemaattista käsitteistöä, jossa paitsi käsitteiden merkitykset, myös niiden väliset suhteet kuten hierarkia, vastaavuudet ja vaihtoehtoisuudet on määritelty. Ontologiat eroavat tässä suhteessa perinteisistä asiasanastoista, vaikka sanojen tasolla sisältävät hyvin paljon samaa aineistoa. Ontologiakäsitteet on sijoitettu johonkin Suomen kansallisista eri alojen ontologioista ja KOKO-ontologiaan, joka on yhdistelmä erikoisontologioiden sisällöstä. Suomen kansallisissa ontologioissa kaikilla käsitteillä on pysyvä, koneluettava tunniste, jonka avulla käsitteet toimivat myös järjestelmien välisessä tietoliikenteessä. Suomessa kansalliset ontologiat sijaitsevat Kansalliskirjaston Finto.fi-palvelussa. Kun annat palvelulle tai sen kanavalle kuvailevia ontologiakäsitteitä, sinulla on käytössäsi palveluihin liittyvät ontologiat ja niiden sisältämät käsitteistöt. Käsitettä valitessasi näet käsitteen suhteet muihin lähikäsitteisiin voidaksesi varmistua, että olet valitsemassa juuri oikeaa käsitettä, etkä samaa sanaa, jolla on jokin toinen merkitys (esim. kuusi nimenomaan puun eikä numeron merkityksessä). Jos PTV:ssä käytettävistä ontologioista puuttuu jokin käsite, jonka pitäisi mielestäsi olla vakioitu kansallinen käsite, lähetä asiasta viesti osoitteeseen Tällöin sana menee käsitearviointiin ja päätyy mahdollisesti Fintoon kansalliseksi ja hallinnon yhteiseksi vakioiduksi käsitteeksi. Valmiiksi ehdotetut asiasanat Asiasanojen valitsemista helpottamaan PTV:ssä on käytössä automaattinen hakutoiminto, joka ehdottaa sopivia asiasanoja täyttämäsi sisällön mukaan. Tätä kutsutaan automaattiseksi annotoinniksi.

20 Hae asiasanaehdotukset Hae asiasanat -painikkeella. Jos toiminto ehdottaa mielestäsi vääränlaisia asiasanoja, jätä ne valitsematta. Otamme mielellämme vastaan palautetta automaattisten asiasanaehdotusten osuvuudesta. Kyseessä on varsin uusi teknologia, joka vasta kehittyy. Vapaat avainsanat PTV tarjoaa lisäksi mahdollisuuden antaa kohteelle vapaita avainsanoja, joita voit käyttää, jos asiakkaat tuntevat jonkin palvelun jollain lempinimellä tai muulla epävirallisella termillä. Vapaiden avainsanojen käyttö ei saa korvata asiasanojen käyttöä. Sinun on aina valittava ainakin yksi asiasana. Jos mielessäsi oleva avainsana löytyy asiasanana, valitse se asiasanahaun tuloksista. Älä siis kirjoita avainsanakenttään sanoja, jotka löydät asiasanahaulla. Sanasto- ja ontologiapalvelu Finto Finto on Kansalliskirjaston palvelu, josta ovat vapaasti käytettävissä kansalliset ontologiat ja sanastot sekä eräät luokitus- ja nimistöaineistot. Finto on saanut alkunsa vuosien aikana toimineessa semanttista verkkoa kehittäneessä FinnONTO-hankkeessa. Tarjonta- ja käyttöpalvelu Finto.fi-sivustolla palvelun tehtävä on kuvattu seuraavasti: Finto on suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu, joka mahdollistaa sanastojen julkaisun ja selailun. Palvelu tarjoaa myös rajapinnat sanastojen ja ontologioiden hyödyntämiseen muissa ohjelmistoissa. Finto on ennen muuta sanastojen ja ontologioiden tarjonta- ja käyttöpalvelu. Aineistojen tuottaminen ja sisällöllinen päivittäminen kuuluvat eri alojen sanasto- ja ontologiatyötä tekeville toimijoille ja verkostoille. Kansalliskirjasto vastaa aineistojen sähköisestä tallentamisesta ja tarjoamisesta ja huolehtii siitä, että aineistot ovat muodollisesti Finto-kelpoisia. Aineistojen esittely Aineistot on lueteltu ja linkitetty heti Finton etusivulla. Kunkin aineiston omalla sivulla on täsmällinen kuvaus aineiston sisällöstä sekä mm. julkaisijasta, kieliversioista ja käyttölisensseistä. Käsitekohtaiset sivut Tietyn ontologian tai sanaston jokaisella käsitteellä on oma sivunsa, jossa esitetään käsitteen asema kyseisessä käsitehierarkiassa, mahdollinen luokitustieto, kielivastaavuudet (sv/en), käsitteen pysyvä URItunniste, vastaavat käsitteet muissa Finton aineistoissa sekä käsitteen latauslinkki Finton rajapintaan. Hakutoiminto Finton käyttöliittymän hakutoiminnallisuus etsii kaikista Finto-aineistoista, jos hakua käytetään Finton etusivulta. Jos käyttäjä on jonkin aineiston Finto-sivulla, haku kohdistuu ko. aineistoon mutta antaa myös tuloksia Yleisestä suomalaisesta ontologiasta (YSO), jos haettu käsite on YSO:ssa. Näin ollen esim. liiketoimintaontologian LIITO:n sivulla tehty haku allergia antaa hakutuloksen YSO-aineistosta, vaikka LIITO ei sisällä etsittyä käsitettä. Rajapinnat Rajapintapalveluna Finto on REST-pohjainen. Kyselymalleja on kaksi, joista yksi palauttaa JSON-muotoista dataa ja toinen RDF/XML- tai TURTLE-dataa. Rajapintaohje on sivulla

21 Finto tukee KaPA:n yhteentoimivuutta Finto on tärkeä osa kansallisen palveluarkkitehtuurin yhteentoimivuusrakennetta. Se tukee siilotonta semanttista yhteentoimivuutta ja yksittäisten termien URI:t mahdollistavat aineistojen koneellisen käytön järjestelmien välillä. Hallituksen kansalliseen digitalisaatiopakettiin kuuluvassa yhteentoimivuusmenetelmässä Fintolla on olennainen rooli määriteltyjen käsitteiden yhteisenä pisteenä. KaPA-ohjelman hankkeista Palvelutietovaranto on erittäin kiinteässä suhteessa Fintoon: koska palvelujen ja asiointikanavien kuvailuun tarvittavat vakioidut käsitteet tarvitsevat tällaisen hallinnonalariippumattoman, luotettavan resurssin, jonka sisältö voidaan helposti tarjota PTV-tietotuotannon käyttöön. Tyyliohjeet PTV:hen tuotettavan sisällön tulee olla laadukasta ja sen tulee noudattaa PTV-tietomallia. Tiedon tulee olla rakenteista. Vapaatekstikentissä tulee käyttää neutraalia asiatyyliä, jossa puhutellaan lukijaa. Verkossa suositaan lyhyitä tekstejä Ilmaisun tiiviys korostuu, kun mobiililaitteet yhä yleistyvät. Tekstin pituus ei kuitenkaan yksin ole ratkaiseva, vaan tekstin sujuvuus ja helppolukuisuus merkitsee enemmän kuin sanojen määrä. Priorisoi sisältöä esim. aineiston tärkeyden, ajankohtaisuuden tai pääkohderyhmien huomioimisen perusteella. Huomioi kirjottaessasi, että hyvä PTV-verkkoteksti on silmäiltävää ja helposti ymmärrettävää, on lyhyttä ja helppolukuista, esittää tärkeimmän asian alussa, on laadittu käyttäjän näkökulmasta, ei organisaatiolähtöisesti, on kantaaottamatonta, objektiivista ja arvovapaata, ei markkinoi tai mainosta, kestää hyvin aikaa. Puhuttele ja ohjaa Puhuttele ja kohdista tekstin sisältö sen käyttäjälle sinä-muodossa. Ohjaa lukijaa toimimaan ( Katso seuraavaksi, Kysy neuvoa, Täytä verkkoasiointilomake jne.) Vältä passiivia. (Asumistukea haetaan Kelasta. -> Paremmin olisi: Hae asumistukea Kelalta sähköisesti.) o Sisältökohtaisesti harkitse tarvittaessa neutraalimpaa esitystapaa. (Esim. arkaluontoisia asioita ei ole hyvä esittää sinä-muodossa: Jos epäilet saaneesi sukupuolitaudin, varaa aika lääkärin vastaanotolta. -> Paremmin olisi: Kun epäillään sukupuolitautitartuntaa, on varattava aika lääkärin vastaanotolta.) Palvelun pohjakuvaustekstit ovat poikkeus: o Palvelun pohjakuvauksissa ei välttämättä sinutella lukijaa, koska tarkoitus on esittää yleisluontoinen kuvaus palvelusta. o Palvelun pohjakuvaukseen organisaatiot liittävät oman palvelukuvauksensa, jonka he kohdistavat asiakkailleen käyttäen sinä-muotoa. Asetu lukijan asemaan Kuvaa asiakkaalle tarjottavaa palvelua, älä palvelua järjestävää organisaatiota tai sen tehtäviä.

22 Mieti, mitä tietoja lukija tarvitsee saadakseen kokonaiskuvan palvelusta ja tarjolla olevista asiointikanavista ja päästäkseen käyttämään palvelua. Palvelutietovarannon kuvaustekstit eivät ole markkinointiviestintää. Vältä mainosmaisia ilmauksia ( Tule ja viihdy kirjastossa! ) ja keskity kuvaamaan palvelua ja sen käyttöä ( Kirjaston lukusalissa voit lukea päivän lehdet. ). Ole tarkka Käytä yksinkertaisia ilmaisuja ja tuttuja sanoja. Selitä lyhenteet ja vaikeat termit, jos niitä on pakko käyttää. Vältä ympäripyöreyttä ja epäinformatiivisia lauseita. Käytä täsmällisiä verbejä esim. saada, hakea, kirjoittaa, postittaa ja liitä niihin subjekti silloin, kun sellainen on. (Asumistukea haetaan kirjallisesti Kelasta. -> Paremmin olisi: Hae asumistukea Kelalta sähköisesti tai tulostettavalla lomakkeella.) Muodosta täydellisiä lauseita ja käytä sekä pää- että sivulauseita. Vältä kiemuraisia lauseenvastikkeita ja korvaa ne sivulauseilla. (Verkkoasiointikanavan käytön ollessa mahdotonta palauta hakemuksesi kirjeitse. > Paremmin olisi: Jos sinun ei ole mahdollista käyttää verkkoasiointikanavaa, vie hakemuksesi tulostettuna paikkaan X tai lähetä se postitse.) Lue kirjoittamasi teksti lopuksi alusta loppuun ja korjaa lyönti- ja kielioppivirheet. Hyödynnä pohjakuvaustekstiä oikein Jos olet valinnut palvelulle valmiin pohjakuvauksen, lue se huolellisesti läpi ja laadi paikallisen palvelun kuvaus vasta sitten. Älä toista pohjakuvauksessa jo kerrottuja yleispäteviä asioita. Korosta tärkeintä asiaa Esitä tärkein asia tekstin alussa ensimmäisessä kappaleessa. Käy suoraan asiaan, taustoita lopussa. Esitä yhdessä kappaleessa vain yksi asia. Muista kevyt kappale- ja virkerakenne Tee kappalejakoja tekstiin. Kappaleessa on korkeintaan neljä virkettä. (Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Virke koostuu yhdestä tai useammasta lauseesta.) Virkkeessä on korkeintaan kolme lausetta. Muotoile niukasti PTV:stä tiedot ovat rajapintojen kautta esitettävissä eri nettisivuilla. Esim. Suomi.fi-verkkopalvelussa PTVsisältötekstin ulkoasu noudattaa Suomi.fi-verkkopalveluun määriteltyjä tyylejä. PTV-tekstieditorilla voit tehdä tekstiin joitakin muotoiluja: Editorilla voit tehdä kappalejakoja ja luettelomerkkejä. PTV-käyttöliittymässä kappalejaot eivät näy tallentamisen jälkeen, vaikka ne olisi sinne lisätty. Väliotsikointi, lihavointi, kursivointi tai alleviivaus ei ole mahdollista. Hyödyllisiä kielenhuoltosääntöjä