1) Vasikkanevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Jalasjärvi

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätökset Nrot 1) 63/2011/1 2) 64/2011/1 Dnrot 1) LSSAVI/196/04.08/2010 2) LSSAVI/539/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIAT 1) Vasikkanevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Jalasjärvi 2) Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 134/2005/4 Pikku- Vasikkanevaa koskevien lupamääräysten muuttaminen, Jalasjärvi HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUKSET 1) Vapo Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Vasikkanevan 31,6 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen toimintaan Jalasjärven kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. 2) Vapo Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 134/2005/4 vesienkäsittelyä koskevan lupamääräyksen 2) muuttamista siten, että Pikku-Vasikkanevan kuivatusvedet saadaan johtaa uuden suunnitelman mukaiselle ruokohelpikosteikolle 4. Vapo Oy on pyytänyt myös, että mainitun päätöksen lupamääräyksessä 16) määrätty kalatalousmaksun määrä muutetaan 200 euroksi. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 134/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan 67,0 ha:n suuruisen Vasikkanevan turvetuotantoalueen toimintaan Jalasjärven kunnassa. Päätöksen mukaan lupa on voimassa saakka, kuitenkin siten rajoitettuna, että turvetta saadaan vuoden 2007 jälkeen ottaa vain Pikku-Vasikkanevan 30 ha:n suuruiselta alueelta. Ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräys 16) kuuluu seuraavasti: "Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana kalatalousmaksua 300 euroa Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava vuodelta 2005 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta." Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0087/1 muuttanut muun muassa lupamääräyksen 2) ensimmäisen ja toisen kappaleen kuulumaan seuraavasti: "Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden kautta. Lisäksi vanhan tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava kokoojaojaan rakennettavan virtausta säätävän padon kautta sekä Pikku-Vasikkanevan 30 hehtaarin suuruisen tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava 5 hehtaarin suuruisen kosteikkoaltaan kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit." Hakija omistaa hanketta varten tarvittavan alueen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kyrönjoen valuma-aluetta (42) koskee suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy ny

3 kyisellä tasolla. Maakuntakaavan mukaan kaava-alueella tulee ottaa turvetuotantoon ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita tai ojitettuja soita. Vasikkanevan alue sijoittuu osittain maaseudun kehittämisen kohdealueelle. Vasikkanevan purkureittiin kuuluvan Ilvesjoen alaosan ympäristö on maakuntakaavassa merkitty kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. 3 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Suunnitelman mukainen yhteensä 31,6 ha:n suuruinen tuotantoalue muodostuu yhdeksästä alueesta, joista seitsemän on vanhoja auma-alueita. Alue on jo toiminnassa olevan Pikku-Vasikkanevan noin 28,4 ha:n suuruisen alueen laajennusaluetta. Kuntoonpanovaihe kestää kahdesta neljään kuukautta. Kuntoonpanovaiheessa rakennetaan kosteikot, joiden kautta vedet on tarkoitus johtaa hakemuksen mukaiselta ja toiminnassa olevalta Pikku-Vasikkanevan tuotantoalueelta. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta hakumenetelmällä ja mekaanisella kokoojavaunulla keräiltynä. Vuodessa on noin tuotantopäivää. Keskimääräinen vuosituotantomäärä laajennusalueella on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Energiaturve toimitetaan Vaskiluodon Voimalle Seinäjoelle sekä Tampereen ja Porin voimalaitoksille. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen sekä Kekkilä Oy:lle kasvualustatuotannon raaka-aineeksi. Tuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta kuten jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osaalueita. Luvan saaja kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti rajaamalla ne tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat tällä hetkellä sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet sekä padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat, joiden kautta tuotannosta poistuneiden alueiden ja jälkikäytössä jo olevien alueiden vedet johdetaan. Pikku-Vasikkanevan tuotantoalueella on käsittelymenetelminä lisäksi kosteikko ja laskeutusallas,

4 Pöly, melu ja liikenne josta vedet johdetaan edelleen samaa reittiä kuin tuotannosta poistuneiden ja jälkikäytössä olevien alueiden vedet. Hakemussuunnitelman mukaista tuotantoaluetta ja Pikku Vasikkanevan tuotantoaluetta varten rakennetaan neljä itsestään kasvittuvaa kosteikkoa, yksi ruokohelpikosteikko ja yksi pumppausallas. Kuivatusvedet johdetaan seuraavasti: Kosteikko 1 (0,5 ha) Alueen nro 1 (7,7 ha) kuivatusvedet Kosteikko 2 (0,2 ha) Alueen nro 2 (2,5 ha) kuivatusvedet Kosteikko 3 (0,8 ha) Alueiden nrot 3 (2,7 ha), 4 (3,2 ha) ja 5 (6,7 ha) kuivatusvedet Ruokohelpikosteikko 4 (6,0 ha) Alueiden nrot 6 (1,7 ha), 7 (0,9 ha), 8 (2,3 ha) ja lohkon 5, Pikku-Vasikkanevan, (28,4 ha) kuivatusvedet Kosteikko 5 (0,3 ha) Alueen nro 9 (3,9 ha) kuivatusvedet. Vedet johdetaan kosteikoille ympäri vuoden painovoimaisesti, lukuun ottamatta alueen nro 5 (6,7 ha) kuivatusvesiä, jotka pumpataan sulan maan aikaan kosteikko 3:lle ja talviaikaan vain nykyisen laskeutusallas 5:n kautta. Valtaosa alueen nro 5 tuotannosta loppuu kahden tuotantovuoden jälkeen, minkä vuoksi alueelle ei ole kannattavaa rakentaa ympärivuotista pumppaamoa. Lyhyt kuntoonpanovaihe (2 4 kk) sisältää pääasiassa vesiensuojelurakenteiden rakentamista. Tuotantoalueet kunnostetaan pääosin pienillä kenttien tasauksilla ja ojituksilla vesien johtamiseksi kosteikoille. Kuntoonpanovaiheen kuormitus vastaa tuotantovaiheen kuormitusta. Vasikkanevan hakemuksen mukaisen alueen (31,6 ha) tuotantovaiheen päästöt ovat arvion mukaan bruttona kiintoainetta noin kg, fosforia 12 kg ja typpeä 260 kg vuodessa. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt ovat kiintoainetta noin 790 kg, fosforia 8,5 kg ja typpeä 180 kg vuodessa. Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä, tuotantovaihe ja tuulen nope- 4

5 Varastointi ja jätteet us. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Melua syntyy turvekentillä työkoneista ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Vuosittainen toimitus vastaa noin 130 rekan ajosuoritetta. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevaa yksityistietä myöten Holkontielle (tie nro 17087) ja edelleen seututielle nro 273 ja siitä edelleen asiakkaille. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella loka huhtikuussa keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Urakoitsija säilyttää polttoaineita siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 100 l ja muita voiteluaineita noin 20 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 800 kg. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä 100 l, kiinteää öljyjätettä 15 kg, akkuja 10 kg, sekajätettä 500 l, aumamuovia 800 kg ja rautaromua 70 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. 5

6 6 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Vapo Oy:n omistamasta ja vuokraamasta alueesta turvetuotannossa on 28,4 ha (lohko 5), ruokohelpiviljelyssä tai muuna viljelymaana noin 134 ha, metsitettynä 17 ha ja muussa maankäytössä noin 111 ha. Muu maankäyttö käsittää tekniset alueet, vesienkäsittelyn, auma-alueet, hyödyntämättömät alueet sekä alueet, joilla tuotanto on päättynyt turpeen loppumisen tai ympäristöluvan umpeutumisen johdosta. Alue, jolle haetaan lupaa, on vanhaa turvetuotantoaluetta, joka on jo muokattu turvetuotantoa varten. Ensimmäiset kuntoonpanotoimet turvetuotantoa varten aloitettiin Vasikkanevalla jo vuonna 1972 ja turvetuotanto vuonna Vasikkaneva sijaitsee Jalasjärven kunnassa noin 15 km kunnan keskustasta etelälounaaseen. Vasikkanevan lähiympäristö on metsä- ja suomaata. Lähimmät rakennetut kiinteistöt sijaitsevat noin 1,4 km:n etäisyydellä hankealueen itäpuolella. Hankkeesta ei asutuksen kaukaisen etäisyyden vuoksi arvioida aiheutuvan pöly- eikä meluhaittaa asutukselle. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Näsimäenlehto (LHO ) sijaitsee noin 300 m ja Hakonevan-Mustasaarennevan soidensuojelualue (SSA ) noin kilometri hankealueesta lounaaseen. Molemmat alueet kuuluvat Mustasaarennevan Natura alueeseen (FI , SCI). Vasikkanevalta 5,2 km etelään sijaitsee Natura ohjelmaan kuuluva Jäkälänevan-Isonevan soidensuojelualue (FI , SSA020006). Vasikkanevan tuotantoalue on vuoteen 2007 saakka ollut lähellä lehtoa paljon suurempi kuin hakemuksen mukainen alue eikä haitallisia vaikutuksia lehtoon ole ilmennyt. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta suojelukohteiden luontoarvoihin. Hankealueesta alle 5 km:n etäisyydellä sijaitsee kolme I-luokkaan kuuluvaa pohjavesialuetta: Lähteenmäen pohjavesialue ( ) etelässä 1,5 km:n, Koivuniemen ( ) pohjavesialue luoteessa 2,9 km:n ja Rytinevan ( ) pohjavesialue lännessä 4,1 km:n etäisyydellä hankealueesta. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjavesialueisiin. Hankealueen läheisyydessä ei ole kaivoja, joiden veden laatuun tuotantoalueella voisi olla vaikutusta.

7 7 Vesistö ja vedenlaatu Hankealue sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueen (42) Mustajoen valumaalueeseen kuuluvilla Vasikkaluoman Liikaluoman (42.057) ja Ilvesjoen alaosan (42.052) valuma-alueilla. Vasikkanevan puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Vasikkaluomaan. Siitä vedet laskevat reittiä Liikaluoma Ilvesjoki Mustajoki Jalasjoki Jalasjärvi Jalasjoki Kyrönjoki. Purkukohdasta Ilvesjokeen on vesimatkaa noin 5,6 km. Jalasjärveen on hankealueelta vesiteitse noin 26 km. Kyrönjoen vesistöalueen pinta-ala on km 2 (järvisyys 1,23 %), Mustajoen valuma-alueen pinta-ala 320,08 km 2 (järvisyys 1,39 %) ja Vasikkaluoman-Liikaluoman valuma-alueen pinta-ala 31,34 km 2. Hakemuksen mukaisen laajennusalueen (31,6 ha) osuus Kyrönjoen vesistöalueesta on 0,006 %, Mustajoen valuma-alueesta 0,1 % sekä Vasikkaluoman ja Liikaluoman valuma-alueesta 1,0 %. Virtaamat (m 3 /s) Vasikkaluoman-Liikaluoman (42.057) ja Ilvesjoen alaosan (42.052) valuma-alueilla vuosina ovat olleet seuraavat: Vasikkaluoma purkupaikan kohdalla F~ 11 km 2 Liikaluoma laskussa Ilvesjokeen F=31 km 2 Ilvesjoki laskussa Mustajokeen F=161 km 2 MNQ 0,023 0,066 0,19 MQ 0,098 0,28 1,4 MHQ 0,39 1,1 15,7 Vasikkaluoma ja Liikaluoma Vuonna 2009 ennakkotarkkailua tehtiin Vasikkaluomasta ja Liikaluomasta. Vasikkaluoman ja Liikaluoman vesi on ennakkotulosten perusteella hapanta, ruskeaa ja runsashumuksista. Ravinteista fosforia on runsaasti ja typpiyhdisteitä kohtalaisesti. Ravinnepitoisuudet kuvastavat rehevyyttä. Ilvesjoki Viljelysmaiden keskellä kulkeva noin 35 km pitkä Ilvesjoki saa alkunsa kahdesta puronhaarasta Karvian kunnan alueella. Joki yhtyy Ala-Koskuella Koskutjoen kanssa Mustajoeksi. Ilvesjoentien kohdalta Myllypadolle joessa on paikoin suvantoja ja koskia. Joen vettä ei käytetä talousvetenä. Ilvesjoesta ei ole tuoretta vedenlaatuaineistoa. Veden laatua on tutkittu ainoastaan joen alaosassa ja yksittäisten vedenlaatutietojen mukaan joen vesi on ollut ravinne- ja humuspitoista, väriltään tummaa sekä lievästi hapanta tai hapanta. Maatalouden aiheuttama hajakuormitus on merkittävä.

8 Ilvesjoen alaosan alueella sijaitsee Apemet A-P.N. Ky:n Ilvesnevan turvetuotantoalue. Vasikkaluoman Liikaluoman alueella sijaitsevat Vapo Oy:n Korvanevan ja Vasikkanevan turvetuotantoalueet. Mustajoki Noin 10 km pitkä Mustajoki saa alkunsa Mustajärvestä, jonka lasku-uoma on aluksi Mustaluoma, sitten Mustajoki ja lopuksi Koskutjoki. Mustajoen vesi on ollut kohtalaisen hyvälaatuista. Joen alaosan veden laatu on ollut tyypillistä suoperäisen valuma-alueen vettä, johon kohdistuu myös hajakuormitusta. Vesi on humuspitoista, tummaa, runsasravinteista, lievästi hapanta ja rautapitoisuudeltaan korkeaa. Mustajoki muuttuu Jalasjärven taajaman kohdalla Jalasjoeksi, joka laskee Kurikan kaupungin kohdalla Kyrönjokeen. Jalasjoki Kalasto ja kalastus Jalasjoen vesi on ollut ravinteikasta, humuspitoista ja lievästi hapanta. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l. Joen ph-arvot ovat olleet eliöstölle sopivalla tasolla. Ilvesjoen, Mustajoen, Jalasjärven, Jalasjoen ja Kyrönjoen vedenlaatu on ympäristöhallinnon vuosien aineistoon perustuvan vedenlaatuluokituksen mukaan välttävä. Jalasjärven kalastuskunnan mukaan Vasikka- ja Liikaluoman sekä Ilves- ja Mustajoen kalastuksellinen merkitys on vähäinen. Jalasjoen kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen ja Jalasjärven suuri. Jalasjoella ja -järvellä kalastuksessa käytetään lähinnä vieheitä, katiskoja ja verkkoja. Vuosittain on käytössä noin 50 katiskaa, noin 400 erilaista vapavälinettä ja noin 20 verkkoa. Jalasjärven ja -joen kalasaalis on viime vuosina ollut suuri, noin kg. Saalis koostuu pääosin ahvenesta, hauesta ja särkikaloista. Kuhaa saadaan hyvin ja sen saaliit ovat olleet kasvussa. Mateen pyyntisaaliit ovat olleet kohtalaisia. Taimenta saadaan vain vähän ja saaliit ovat vähentyneet viime vuosina. Rapukanta koko alueella on heikko, ja rapu on rauhoitettu koko Jalasjärven kalastuskunnan alueella. Kalastusta alueella haittaavat eniten pyydysten likaantuminen, pohjan liettyminen ja vähäarvoisten kalojen runsaus. Vedenlaatu on kalastuskunnan mukaan tyydyttävä koko alueella. Eniten kalastukselle haittaa alueella ovat aiheuttaneet metsä- ja suo-ojitukset, maanviljely ja turvetuotanto. Kyrönjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailun puitteissa vuonna 2007 on sähkökoekalastettu Mustajoen (Mustaluoma) latvoilla. Mustaluomasta saatiin 8

9 suhteellisen runsaasti kesänvanhoja taimenen poikasia, joten sitä voidaan pitää melko hyvänä taimenalueena. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Lupahakemuksen mukaisen Vasikkanevan alueen (31,6 ha) aiheuttamat vuosittaiset teoreettiset pitoisuuslisät (netto sulkeissa) alapuolisen vesistön vedessä tuotantovaiheessa arvioidaan seuraaviksi: 9 Vasikkaluoma purkupaikan kohdalla Liikaluoma laskussa Ilvesjokeen Ilvesjoki laskussa Mustajokeen Kiintoaine mg/l 0,35 (0,25) 0,12 (0,088) 0,024 (0,018) Kok.P µg/l 3,7 (2,7) 1,3 (0,94) 0,26 (0,19) Kok.N µg/l 84 (60) 29 (21) 5,8 (4,1) Lupahakemuksen mukaisen Vasikkanevan alueen (31,6 ha) ja tuotannossa olevan Pikku-Vasikkanevan (noin 30 ha) yhdessä aiheuttamat vuosittaiset teoreettiset pitoisuuslisät (netto sulkeissa) alapuolisessa vesistössä tuotantovaiheessa on arvioitu seuraaviksi: Vasikkaluoma purkupaikan kohdalla Liikaluoma laskussa Ilvesjokeen Ilvesjoki laskussa Mustajokeen Kiintoaine mg/l 0,68 (0,49) 0,23 (0,17) 0,047 (0,034) Kok.P µg/l 7,3 (5,4) 2,5 (1,9) 0,51 (0,37) Kok.N µg/l 162 (115) 56 (39) 11 (7,9) Vasikkaluoman veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut vuonna µg/l, kokonaistyppipitoisuus µg/l ja kiintoainepitoisuus 3,5 9,3 mg/l. Liikaluomassa veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut µg/l, kokonaistyppipitoisuus µg/l ja kiintoainepitoisuus 6,3 2,7 mg/l. Vasikkaluomassa ja Liikaluomassa Vasikkanevan kuivatusvesien vaikutukset näkyvät typpi- ja fosforipitoisuuksien kohoamisena. Vasikkanevan aiheuttamat teoreettiset pitoisuuslisillä Ilvesjoessa ei niiden vähäisyyden vuoksi ole vaikutusta Ilvesjoen veden laatuun. Vasikkanevan ja Pikku-Vasikkanevan yhteiset kuormitusvaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Vasikkaluomaan, Liikaluomaan ja lievänä Ilvesjokeen, joiden kalastuksellinen merkitys on vähäinen. Mustajoen kalastuksellinen merkitys on myös vähäinen. Tuotantoalueiden kuivatusvedet eivät vaikuta Mustajoen yläosalla, jolla on kalataloudellista arvoa sillä esiintyvän luontaisen purotaimenkannan johdosta.

10 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kuivatusvesien vaikutus Jalasjokeen ja Jalasjärveen on hyvin vähäinen, eikä vaikutuksia voida täsmällisesti eritellä alueen muista kuormitustekijöistä. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Vasikkanevan vaikutustarkkailua on tehty vuodesta 2009 lukien Vasikkaluoman ja Liikaluoman havaintopaikoissa. Vasikkanevan turvetuotannon vaikutusta alapuolisessa vesistössä on vaikea erottaa hajakuormituksen vaikutuksesta. Vasikkanevan tarkkailu liitetään osaksi Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa vuosille Hakija on esittänyt suunnitelman käyttö-, päästö- ja vesistövaikutustarkkailuksi. Hakijan mukaan kalataloustarkkailu eikä pöly- ja melutarkkailu ole tarpeen. 10 Kalatalousmaksu Vasikkanevan ja Pikku-Vasikkanevan kuivatusvesistä voi aiheutua yhdessä vesistön muiden kuormittajien kanssa kalastolle ja ravustolle haittaa, jonka kompensoimiseksi kalatalousmaksuvelvoite on käyttökelpoisin. Vasikkanevan lupapäätöksen nro 134/05/4 mukaisen 67 ha:n suuruisen tuotantopinta-alan lupa päättyi vuonna ha:n suuruisella alueella ja jäljellä on Pikku-Vasikkanevan 30 ha:n tuotantopinta-ala. Vasikkanevan lupapäätöksen perusteella voidaan arvioida myös nyt luvitettavan Vasikkanevan kalatalousmaksun suuruutta. Koska molempien Vasikkanevojen ve-

11 siensuojelumenetelmät ja kuivatusvesireitti ovat yhteisiä, niin myös kalatalousmaksu voi olla yhteinen. Hehtaarialan mukaan laskettuna edellä mainitun päätöksen mukainen vuotuinen kalatalousmaksu on 300 (4,48 /ha). Tuolloin vesienkäsittelymenetelmäksi 30 ha:n alalle (Pikku-Vasikkaneva) määrättiin ympärivuoden toimiva kosteikko ja muulle tuotantoalueelle perustaso virtaamansäädöllä. Lupahakemuksen mukaiselle Vasikkanevalle ja toiminnassa olevalle Pikku- Vasikkanevalle tulee yhteensä kolme ympäri vuoden toimivaa kosteikkoaluetta ja ruokohelpikenttä. Lisäksi parin vuoden kuluttua tuotannosta poistuvalta 6,7 ha alalta vedet johdetaan sulanmaan aikana kosteikon ja talvisin laskeutusaltaan kautta. Vasikkanevan parannettu vesiensuojelutaso huomioiden hakija on arvioinut Vasikkanevojen vuotuisen yhteisen kalatalousmaksun suuruudeksi 60 ha:n tuotantoalan perusteella 200 (3,33 /ha). Hankkeesta ei tule aiheutumaan muuta kompensoitavaa haittaa. 11 Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUSTEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Alue, jolle lupaa haetaan, on vanhaa turvetuotantoaluetta, joka on jo muokattu turvetuotantoa varten. Kunnostusvaiheessa rakennettavat kosteikot tehostavat alueelta tällä hetkellä valuvien vesien puhdistumista, joten luvan täytäntöönpano mahdollisen muutoksenhaun aikana ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella on tarve, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Haettavan luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. Hakija on esittänyt vakuudeksi viiden tuhannen (5 000) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut hakevansa muutosta ympäristölupaviraston päätöksen nro 134/2005/4 kalatalousmaksuun ja vesienkäsittelyyn, selvitystä päätöksen nro 134/2005/4 mukaisista vaikutustarkkailuista ja arvion hankkeen vaikutuksista Näsimäenlehtoon.

12 12 Hakemuksista tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kauhajoen kaupungissa sekä uudelleen aluehallintovirastossa, Jalasjärven kunnassa ja Kauhajoen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu ja JP-Kunnallissanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Jalasjärven kunnalta sekä Kauhajoen kaupungin ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää. Tuotannosta tulee pitää käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitus- ja vesistötarkkailu voidaan tehdä esitetyn suunnitelman mukaan. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että turvetuotanto lisää vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sekä liettymistä ja umpeenkasvua. Liettyminen heikentää etenkin lohensukuisten lajien ja ravun selviytymistä. Vesistökuormituksen lisääminen on ristiriidassa vesienhoitosuunnitelman kanssa, jonka mukaan vesistökuormitusta tulisi vähentää nykyisestään merkittävästi. Vasikkanevalta poistuneiden turvetuotantoalueiden hyöty menetetään osittain tuotantoa täydentävillä alueilla. Tuotantoalueen alapuolella happamuus rajoittaa voimakkaasti kalakantojen selviytymistä. Alhainen ph viittaa myös siihen, että kyseessä oleva tuotantoalue aiheuttaa myös hapanta kuormitusta. Käytössä olevat ja suunnitellut vesienkäsittelymenetelmät eivät merkittävästi rajoita happamuushaittaa. Hakemusta tulisi täydentää nykyiseltä tuotantoalueelta poistuvan veden laatutiedoilla. Alapuolisten luomien ja jokien heikentynyt tila edellyttää turvetuotannolta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoa ja happamuushaitan huomioon ottamista vesiensuojelun suunnittelussa. Kosteikkojen käytöstä turvetuotantoalueiden kuivatusvesien käytössä on ainoastaan vähän tietoa ja veden kosteikkokäsittelyn toimivuutta on seurattava vesinäytteisiin perustuvalla kuormitustarkkailulla. Luvan saajan on maksettava vuosittain 600 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden

13 suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi liettymien poistoon, kutualueiden kunnostukseen ja kalojen istutuksiin. Kalatalousmaksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon, että kyseessä on vesistöalue, jossa esiintyy purotaimenta. Ravinnekuormituksesta johtuvia haittoja ja happamuushaittaa on vähennettävä. Luvan saaja on määrättävä tarkkailemaan kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Hakija ei ole esittänyt sellaista perusteltua syytä, joka mahdollistaisi toiminnanaloittamisluvan myöntämisen. 3) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on todennut, että Vasikkanevan alue on vanhana turvetuotantoalueena valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Hakijan esittämät kosteikot vesiensuojelurakenteiden parantamiseksi ovat lautakunnan mukaan riittävät. Tuotannon mahdollisia vaikutuksia Näsimäenlehtoon tulee tarkkailla. 4) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa lupahakemuksen ja toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen johdosta. 5) Jalasjärven kunnanhallitus on antanut samansisältöisen lausunnon kuin Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta kohdassa 3). 13 Hakijan vastine Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueen 1) eikä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan 4) lausunnoista. Hakija on todennut Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 2) lausunnosta, että Vasikkanevan aiheuttama kuormitus ja sen vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun ja kalastoon on hyvin vähäistä. Vasikkanevan kuormituksen suhteuttamiseksi muusta maankäytöstä ja pistemäisistä lähteistä syntyvään kuormitukseen hakija on esittänyt täydennyksenä eri maankäyttömuotojen (hajakuormitus) kuormituksen ja pistekuormituksen kokonaisuudessaan suuntaa antavaksi arvioimiseksi seuraavan taulukon Vasikkaluoman-Liikaluoman valumaalueen (42.057) kuormituksen vuosittaisesta jakaantumisesta SYKE:n vesistömallin perusteella.

14 Pelto Muu alue Haja-asutus Pistekuormitus Yhteensä kg kg kg kg kg Fosfori Typpi Kiintoaine Vasikkanevan luvitettavan alueen pinta-ala, 31,6 ha, on 1,0 % Vasikkaluoman-Liikaluoman valuma-alueen pinta-alasta. Taulukon ja ympäristölupahakemuksessa esitetyn kuormituslaskelman mukaisesti luvitettavan alueen turvetuotannosta vuosittain aiheutuva fosforikuormitus (8,5 kg) on noin 1,6 %, typpikuormitus (184 kg) noin 0,7 % ja kiintoainekuormitus (789 kg) noin 0,7 % valuma-alueen nykyisestä kuormituksesta. Osuudet ovat hyvin pieniä koko valuma-alueen kuormituksesta. Hajakuormitus edustaa 98 % valuma-alueen fosforikuormituksesta, 97 % typpikuormituksesta ja 98 % kiintoainekuormituksesta. Vasikkanevalla tullaan käyttämään BAT-periaatteen mukaista vesienkäsittelytekniikkaa ympärivuotisen kosteikkokäsittelyn muodossa (sulanmaan aikainen käsittely 6,7 ha:n alueella, jonka arvioitu tuotantoaika on enää kaksi vuotta). Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 ei turvetuotannolta ole edellytetty lisätoimenpiteitä vesistöalueen hyvän tilan saavuttamisessa. Toimenpideohjelmassa turvetuotannon vesienkäsittelyn vaihtoehtotarkastelussa kasvillisuuskentät on esitetty ensisijaisesti suositeltavaksi toimenpiteeksi, mitä myös Vasikkanevan suunnitellut kosteikot edustavat. Vasikkanevan vaikutustarkkailua on tehty vuodesta 2009 lähtien Vasikkaluomassa ja Liikaluomassa. Tähän mennessä on otettu kummastakin havaintopisteestä kuusi näytettä, joissa Vasikkaluoman ph on vaihdellut välillä 5,0 6,2 ja Liikaluoman ph välillä 5,5 6,9. Ilvesjoesta ja Mustajoesta on hyvin vähän mittaustietoa, mutta näytteissä ph on ollut samalla tasolla kuin Vasikkaluomassa ja Liikaluomassa. Alueen maaperästä johtuen valumaalueen vesi on lievästi hapanta eikä Vasikkanevan kuivatusvesi lisää alapuolisen vesistön happamuutta. Ympäristölupahakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti tullaan suorittamaan myös päästötarkkailua Vasikkanevan laskuojaan johdettavasta vedestä, jossa tarkkailussa on phmittaus mukana. Edellä esitetyn ja ympäristölupahakemuksessa kohdassa Haitat ja vahingot esitetyn perusteella hakija on pitänyt kalatalousviranomaisen vaatimusta 600 euron vuosittaisesta kalatalousmaksusta liian suurena. Hakijan mukaan kompensaatiotoimet, joita voidaan määrätä muun muassa kalatalousmaksulla, riippuvat sekä kuormituksen suuruudesta että kuormituksen vastaanottavan vesistön kalataloudellisesta merkityksestä ja vesistön tilasta. Vasikkanevan, Pikku-Vasikkaneva mukaan lukien, kuivatusvesien vaikutus alapuolisen vesistön tilaan on kuitenkin hyvin vähäinen ja vain marginaalinen siinä osassa alapuolista vesistöä (Jalasjoki ja Jalasjärvi), jolla on kalataloudellista merkitystä. Mustajoen luontainen purotaimenkanta esiintyy joen yläosalla, jonka kautta Vasikkanevojen kuivatusvedet eivät 14

15 kulje. Hakija on pitänyt esittämäänsä 200 euron vuosittaista kalatalousmaksua Vasikkanevan ja Pikku-Vasikkanevan yhteensä 60 ha:n suuruisen tuotantoalueen osalta riittävänä. Hakijan mukaan vesienkäsittelyn tehostaminen kosteikkokäsittelyllä jo tuotannossa olevalla alueella, jolta edelleen johdetaan vettä laskeutusaltaiden kautta, on perusteltu syy haetun toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija on todennut Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan 3) ja Jalasjärven kunnanhallituksen 5) vaatimuksiin hankkeen vaikutusten tarkkailemisesta Näsimäenlehtoon, että Vasikkanevan turvetuotannolla ei ole vaikutusta Näsimäenlehtoon. Vasikkanevan turvetuotantoalue on ollut vuoteen 2007 saakka lähellä lehtoa paljon suurempi kuin nyt haettavana olevan luvan mukainen alue eikä haitallisia vaikutuksia lehtoon ole ilmennyt. Tuotantoalueen ja lehdon välinen alue on puustoista, joten lehtoon ei tule leviämään turvepölyä. Erillinen tarkkailu Näsinmäenlehdon osalta ei ole tarpeen. Muilta osin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausuntojen johdosta. 15 MERKINTÄ Asioita ratkaistaessa on ollut esillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama Vasikkanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupapäätös nro 134/2005/4 ja sen perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 1) Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Vasikkanevan turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa Kyrönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 31,6 ha. Tuotantoalueen kartta on päätöksen liitteenä 2. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan vesienkäsittelyrakenteisiin kuuluvien eristysojien, laskeutusaltaiden ja kosteikkojen rakentamiseen muutoksenhausta huolimatta, jos luvan saaja asettaa euron vakuuden Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 8 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Vasikkaluomaan.

16 Päästöt ilmaan ja melu 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 10 olevan piirustuksen Tuotantoalueet ja vesienkäsittelysuunnitelma mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kosteikon avulla, lukuun ottamatta alueen nro 5 vesiä, jotka on käsiteltävä kosteikon avulla sulan maan ajan. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen Vasikkanevan tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 16

17 17 Varastointi ja jätteet 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä

18 tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kalataloustarkkailun vuosiraportit Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä kaikkien tarkkailujen vuosiraportit Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 13. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on 18

19 jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 19 Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Vasikkanevan alue, jolle haetaan lupaa, on vanhaa turvetuotantoaluetta, joka on jo muokattu turvetuotantoa varten. Natura-alueeseen sisältyvä Näsimäenlehdon suojelualue on noin 300 m:n etäisyydellä tuotantoalueen osa-alueesta 2. Osa-alue 2 on pieni 2,5 ha:n suuruinen alue. Sen ja suojelualueen välinen maasto on puustoista. Olosuhteiden perusteella on ilmeistä, ettei hankkeella ole merkittävää vaikutusta Näsimäenlehdon luontoarvoihin. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole muita erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään kosteikkojen avulla ympärivuotisesti lukuun ottamatta alueen nro 5 kuivatusvesiä, jotka

20 käsitellään kosteikko 3:n avulla sulan maan ajan. Muiden alueiden kuivatusvedet johdetaan kosteikoille painovoimaisesti, mutta alueen nro 5 kuivatusvedet pumpataan sulan maan ajan kosteikko 3:lle. Alue nro 5 on pintaalaltaan 6,7 ha ja sen tuotanto on valtaosaltaan loppumassa lähivuosina. Ottaen huomioon alueen nro 5 pieni pinta-ala ja tuotannon lyhyt kestoaika, kuivatusvesien käsittelyn tehostaminen sulan maan aikaisella kosteikkokäsittelyllä on riittävä. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantoalueen lähellä ei ole asutusta. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Vasikkanevan ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Jalasjoen nykyinen ekologinen luokka on välttävä ja tavoitteena on sen nostaminen hyväksi. Ravinteiden ja kiintoaineksen vähentämisessä nykykäytännön mukaiset toimenpiteet turvetuotannossa todennäköisesti riittävät. Suositeltavia vesienhoidon toimenpiteitä ovat pintavalutus ja kasvillisuuskentät ja toissijaisena jätevesien kemiallinen käsittely ja virtaaman säätö. Vasikkanevan turvetuotantohanke ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman eikä toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamista. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Kyseessä on pienehkö turvetuotantoa varten jo valmisteltu alue, jonka toiminnan aloittaminen ei lisää merkittävästi vesistöön joutuvia päästöjä etenkin, kun otetaan huomioon, että jo tuotannossa olevan Pikku- Vasikkanevan vesienkäsittely tehostuu samalla. Lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. 20

21 21 Lupamääräysten perustelut PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Kun hankealueen lähellä ei ole asutusta, lupamääräyksen 5 velvoitteet ovat riittävät pöly- ja meluhaitan ehkäisemiseksi. Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa niiltä osin, kuin lupa toiminnan aloittamiseen on tässä päätöksessä myönnetty, ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

22 22 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 2) Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 134/2005/4 lupamääräyksen 2) ensimmäisen kappaleen kuulumaan seuraavasti: Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden kautta sekä viimeistään alkaen vähintään 6,0 ha:n suuruisen kosteikon 4 kautta. Aluehallintovirasto hylkää pyynnön Pikku-Vasikkanevan tuotantoalueen kalatalousmaksun pienentämisestä. Ratkaisun perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ympäristölupaviraston päätöksen nro 134/2005/4 lupamääräystä 2 voidaan muuttaa ratkaisusta ilmenevällä tavalla. RATKAISUJEN 1) JA 2) YHTEINEN OSA Ympäristölupaviraston päätöksessä nro 134/2005/4 määrätyn kalatalousmaksun suuruudessa oli otettu huomioon toiminnan supistuminen. Sen vuoksi mainitussa päätöksessä määrättyä kalatalousmaksua ei ole tarpeen muuttaa nyt myönnetyn Vasikkanevan luvan ja siinä määrätyn kalatalousmaksun perusteella. Vastaus lausuntoihin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimus tarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksissä 10 ja 11 sekä vaatimus vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ilmoittamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lupamääräyksessä 3. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän 2) lausuntoon hankkeen ristiriitaisuudesta vesienhoitosuunnitelman kanssa todetaan, että Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan ravinteiden ja kiintoaineksen vähentämisessä nykykäytännön mukaiset toimenpiteet turvetuotannossa todennäköisesti riittävät. Nyt annettavalla lupapäätöksellä myös voimassa olevan ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan nro 134/2005/4 mukaisen Pikku-Vasikkanevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittely tehostuu. Vasikkanevan tuotantoalueesta poistuneet alueet ja vesienkäsittelyn tehostuminen huomioon ottaen myönnetyn luvan mukaisen tuotantoalueen kuivatusvesien päästöt eivät heikennä alapuolisen vesistön vedenlaatua. Vaatimukseen hakemuksen täydentämisestä nykyiseltä tuotantoalueelta poistuvan veden laatutiedoilla todetaan, että asian ratkaisemiseksi on saatu riittävä selvitys alapuolisesta vesistöstä.

23 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Sovelletut oikeusohjeet Vaatimukseen kalatalousmaksun suuruudesta todetaan, että kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon hankkeesta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Purotaimenta ei tiettävästi esiinny hankkeen vaikutusalueella. Vaatimukset tarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksessä 11. Toiminnanaloittamisluvasta todetaan, että päätöksen ratkaisuosassa on mainittu perustelut toiminnanaloittamisluvan myöntämiselle. Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan 3) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan 4) ja Jalasjärven kunnanhallituksen 5) lausunnot otetaan huomioon luparatkaisussa. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä kunnanhallituksen vaatimus Näsimäenlehdon tarkkailusta hylätään tarpeettomana. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 23

24 24 KÄSITTELYMAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN 1) Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. 2) Käsittelymaksu on 731 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristölupaviraston päätöksen nro 134/2005/4 lupamääräysten muuttamista. Hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) mukaan yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteisesta muuttamisesta perittävän maksun suuruus on 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Käsittelymaksu on siten 731 euroa.

25 25 PÄÄTÖKSISTÄ TIEDOTTAMINEN Päätökset Vapo Oy Jäljennökset päätöksistä Ilmoitus päätöksistä Jalasjärven kunta Kauhajoen kaupunki Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpolssavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätösten antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Vaasan toimipisteen ilmoitustaululla ja päätöksistä kuulutetaan Jalasjärven kunnan ja Kauhajoen kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan JP-Kunnallissanomat -lehdessä.

26 26 MUUTOKSENHAKU Päätöksiin saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Heikki Penttinen Lasse Känsälä Anne Valjakka Asiat ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (puheenjohtaja) ja Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka.

27 VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

28 Kartta Liite 2