Juvainsaarensuon turvetuotannon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja tuotantoalueen laajentaminen, Luumäki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 279/2011/4 Dnro ESAVI/435/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Juvainsaarensuon turvetuotannon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja tuotantoalueen laajentaminen, Luumäki Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on toimittanut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Juvainsaarensuon 59,3 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamishakemuksen. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon tarkistamishakemuksen perusteena olevan suunnitelman ja hakenut ympäristölupaa tuotantoalueen laajentamiseen 3,7 ha:lla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Juvainsaarensuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 15/03/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, mikäli luvan saaja aikoi jatkaa päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2010 jälkeen. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Itä-Suomen ympäristölupavirasto oli päätöksellään nro 15/03/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Juvainsaarensuon ja Hernemaansuon yhteensä noin 58 hehtaarin suuruisella tuotantoa varten kunnostettavalla alueella sekä vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen luvan Juvainsaarensuon kuivatusvesien johtamiseen kiinteistöillä Kallio RN:o 3:45, ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Ahola RN:o 3:40 ja Mäkelä RN:o 3:22 kulkevaan laskuojaan ja Hernemaansuon kuivatusvesien johtamiseen kiinteistöillä Hanskinmettä RN:o 3:119 ja Annila RN:o 3:72 Haimilan kylässä ja Suomiehen kylässä Luumäen kunnassa. Päätöksen lupamääräyksen 1 kaksi ensimmäistä kappaletta kuuluvat seuraavasti: 1. Päästöt vesiin ja niiden vähentäminen Hernemaansuon tuotantoalueen (noin 11 ha) vedet johdetaan hakemussuunnitelman kohdassa 2.5 ja ympäristölupavirastoon toimitetussa muutetussa liitekartassa 1:8 000 esitettyjen vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojan 1 kautta Pieneen Rasaseen ja Juvainsaarensuon tuotantoalueen (noin 47 ha) vedet laskuojan 2 kautta Rasasenojaan ja edelleen Urpalanjokeen. Hakemussuunnitelman mukaisesti sarkaojiin tehdään lietesyvennykset ja lietteenpidättimet, kokoojaojiin virtaamanrajoittimet sekä tuotantoalueen vesille laskeutusaltaat. Lupamääräyksen 8 kohta c) kuuluu seuraavasti: Toiminnasta aiheutuva melutaso (L Aeq ) on selvitettävä tuotantoaluetta lähinnä olevien asuntojen piha-alueella (Mäkelä RN:o 3:22 ja Ahola RN:o 3:40) tuotantoalueen kuntoonpanon aikana ja ensimmäisenä tuotantokautena ulkopuolisella asiantuntijalla teetetyillä melun mittauksilla. Mittaukset on tehtävä normaalin toiminnan aikana ja olosuhteissa. Mittaussuunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen mittauksia. Asiantuntijan laatima seloste mittaustuloksista ja arviointi toiminnan meluvaikutuksista on toimitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle ja Luumäen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa mittauksista. Jos mittausten perusteella havaitaan tarpeelliseksi, on lisäksi esitettävä suunnitelma toimenpiteistä melutasojen alentamiseksi. Tarvittaessa melumittauksia on jatkettava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lupamääräys 12 kuuluu seuraavasti: Luvan saajan on maksettava Kaakkois-Suomen TE-keskukselle kalatalousmaksua euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi Urpalanjoessa. Maksu on maksettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, kun tuotantoalueen kuntoonpanotoimet aloitetaan, ja sen jälkeen vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Luvan saaja oli lupamääräyksessä 13 velvoitettu maksamaan ennen laskuojien perkaustöiden aloittamista mutta kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta kertakaikkiset korvaukset uoman suurentamisen aiheuttamista vahingoista lupamääräyksessä mainittujen kiinteistöjen omistajille. 2

3 3 Hakija on vuokrannut hanketta varten tarvittavan alueen. Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan seutukaavassa hankealue kuuluu kaavan läntiseen osaan. Alue ja sen on ympäristö maa- ja metsätalousaluetta (MT). Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2010 Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Hankealue on kaavassa EOt- aluetta, joka tarkoittaa voimassa olevan ympäristöluvan omaavia turvetuotantoalueita. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantoalue muodostuu Juvainsaarensuosta (48,5 ha) ja Hernemaansuosta (14,4 ha, josta uutta aluetta on 3,7 ha). Voimassa olevan luvan mukainen Juvainsaarensuon turvetuotantoalue muodostuu neljästä pintaaloiltaan 17,6 ha, 20,4 ha, 3,8 ha ja 3,0 ha olevasta lohkosta ja Hernemaansuon turvetuotantoalue 11,6 ha:n suuruisesta lohkosta. Voimassa olevan luvan mukaisen tuotantoalueen kokonaispinta-ala on 59,3 ha 2,9 ha:n suuruiset auma-alueet mukaan lukien. Laajennusalue muodostuu Hernemaansuon lohkoista 6 ja 7, joiden pinta-alat ovat 1,0 ha ja 1,8 ha sekä yhteensä 0,9 ha:n suuruisista auma-alueista. Laajennusalueen kokonaispinta-ala on 3,7 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan. Tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 63,0 ha. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja osin ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat muun muassa Kaukaan Voima Oy:n voimalaitos Lappeenrannassa ja Kotkan Energia Oy:n voimalaitokset Kotkassa. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2040 asti. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Jälkikäyttömuotona voi olla metsittäminen tai viljely. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittaiset toimitukset edellyttävät noin 250 rekkakuljetusta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan vesienkäsittelyrakenteina on laskeutusaltaat ja kokoojaojissa virtaamaa hidastavat Klöven padot.

4 4 Suunnitelman mukaan vesienkäsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut lietteenpidättimineen ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat. Juvainsaarensuon (47,7 ha:n alue) kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan sulan maan aikana kemiallisella käsittelyllä. Talviaikaan vedet kulkevat selkeytysaltaan kautta alapuoliseen vesistöön. Kemiallisessa puhdistuksessa käytetään kemikaalia, joka sekoitetaan veteen ennen selkeytysallasta. Käsittelyllä arvioidaan saatavan fosforin 75 %:n, typen 40 %:n ja COD:n noin %:n reduktio. Hernemaansuon (15,3 ha:n alue) kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan ympärivuotisesti 0,8 ha:n suuruisen pintavalutuskentän avulla. Juvainsaarensuon tuotantoalueen nykyinen vesistökuormitus on vuosien tarkkailun perusteella kiintoainetta kg, kokonaisfosforia 72 kg ja kokonaistyppeä 770 kg vuodessa. Hankealueen kuivatusvesistä vesistöön aiheutuva brutto- ja nettokuormitus (netto sulkeissa) vuodessa on arvioitu seuraavaksi: Pinta-ala ha Kiintoaine kg/a Kokonaisfosfori kg/a Kokonaistyppi kg/a Tuotantovaihe 47, (8) 420 (310) Juvainsaarensuo (1 900) Kuntoonpano 3,7 500 (280) 6 (4) 200 (160) Hernemaansuo 1. vuosi Kuntoonpano 3,7 110 (60) 1 (1) 43 (34) Hernemaansuo 2. vuosi Tuotantovaihe I 11,6 250 (140) 3 (2) 100 (76) Hernemaansuo Tuotantovaihe II 14,4 310 (170) 4 (2) 130 (95) Hernemaansuo Yhteensä 1. vuosi (2 300) 20 (13) 720 (550) Yhteensä seuraava (11) 570 (420) 2. vuosi (2 100) Yhteensä seuraavat (10) 540 (410) vuodet (2 100) Muutos nykykuormitukseen 3, vuosi Muutos nykykuormitukseen 3, vuosi Muutos nykykuormitukseen seuraavat vuodet

5 5 Pöly, melu ja liikenne Hakijan mukaan turvetuotannon osuus fosforin ja typen kuormituksesta Urpalanjoen vesistöalueella on alle prosentti ja valuma-alueen yläosalla 1 2 %. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille mukaan turvetuotannon osuus Urpalanjoen valuma-alueelle kohdistuvasta fosforikuormituksesta on 5 % ja typpikuormituksesta 2 %. Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasu-päästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, mutta nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 m:n etäisyydellä pölylähteestä. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Tulosten perusteella tuotantoalueen reunalla alle 50 m:n etäisyydellä toiminnasta tuulen alapuolella oleva puusto sitoo syntyvän pölyn lähes kokonaan. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Avoimessa maastossa tehtyjen mittausten perusteella turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja m:n etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 m:n etäisyydellä). Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta.

6 Varastointi ja jätteet Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus edellyttää noin 250 rekkakuljetusta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Turve kuljetetaan Miehekkälästä Luumäelle johtavaa paikallistietä nro 384. Urakoitsija säilyttää polttoaineita siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 190 l ja muita voiteluaineita noin 41 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tarvittaessa varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,6 tonnia. Tuotannossa arvioidaan syntyvän jäteöljyjä 190 l, kiinteää öljyjätettä 32 kg, akkuja 9 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 1,6 tonnia ja rautaromua 126 kg vuodessa. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakemukseen liitetyssä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden, laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Juvainsaarensuon tuotantoalue (lohkot 1 4) on jo tuotannossa olevaa aluetta. Hernemaansuon tuotantoalue (lohko 5 sekä laajennusalueet lohkot 6 ja 7) ei ole tuotannossa. Hankealueen laitaosat ovat pääasiassa metsäojitettua, puuston määrältään ja puulajisuhteiltaan vaihtelevaa turvemaata. Hankealuetta ympäröivät ojitetut suoalueet ja talousmetsät, joista osa on hakkuuaukeina. Lohko 1 rajoittuu Juha Näpin turvetuotantoalueeseen. 6

7 Juvainsaarensuon tuotantoalueesta 400 m itään sijaitsee kaksi asuttua kiinteistöä ja Hernemaansuon tuotantoalueesta 400 m:n ja 500 m:n etäisyydellä kaksi asuttua kiinteistöä. Toiminnasta voi ajoittain aiheutua pölyhaittaa lähimmille kiinteistöille. Hankealueen lähimmät kiinteistöt sijaitsevat vallitsevien lounaistuulien suhteen tuulen yläpuolella hankealueen itäpuolella. Melumittausten perusteella on mahdollista, että kunnostusjyrsintä voi aiheuttaa ympäristömelulle asetettujen päivä- ja yöaikaisten ohjearvotasojen ylittymisiä, mikäli jyrsintä tapahtuu alle 500 m:n tai 200 m:n etäisyydellä kohteista ja toiminta on pitkäkestoista. Mittauspaikoilla 1 ja 2 mitatut yöaikaiset keskiäänitasot alittivat 50 db:n tason. Tuotantoalueen ja asutuksen välissä oleva suojaava puusto ja asutuksen etäisyys tuotantoalueesta huomioon ottaen hankkeesta ei arvioida aiheutuvan hankealueen ympäristössä sijaitsevilla kiinteistöillä kohtuutonta pölyhaittaa eikä melulle asetettujen ohjearvojen ylittymistä. Maisemavaikutukset rajoittuvat lähes kokonaan itse tuotantoalueelle. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita eikä pohjavesialueita. Juvainsaarensuon tuotantoalue (lohkot 1 4) sijaitsee Urpalanjoen vesistöalueen (9) Urpalanjoen yläosan alueella (9.003) Kasarinjärven yläpuolisen lähialueen Suuri-Rasasen osavaluma-alueella. Sen kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Rasasenojaan ja edelleen Urpalanjokeen, joka laskee Kasarinjärveen. Hernemaansuon tuotantoalue (lohkot 5 7) sijaitsee Vaalimaanjoen vesistöalueella (10) Vaalimaanjoen yläosan alueella (10.003). Sen kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Pieni-Rasanen järveen, josta edelleen Vaalimaanjokeen. 7 Urpalanjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on 557 km 2 5,32 %), josta Suomen puolella oleva pinta-ala on 467 km 2. (järvisyys Juvainsaarensuon laskuojan ravinne- ja COD-pitoisuudet ovat olleet samanlaisia ennen turvetuotantoa ja sen aloittamisen jälkeen. Kiintoainepitoisuus on kunnostuksen ja tuotannon aloittamisen jälkeen lievästi lisääntynyt. Rasasenojan vesi on ollut erittäin runsaan humuksen vuoksi erittäin tummaa. Ojan veden kiintoainepitoisuus on ollut vuosina keskimäärin 7,7 mg/l, kokonaistypen µg/l, kokonaisfosforin 60 µg/l, COD:n 38 mg/l ja värin 325 mg Pt/l. Ojan veden laatu on tyypillistä turvemaiden pienille vesille. Veden ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja ravinteiden suh-

8 Kalasto ja kalastus teen vesi on rehevää. Pitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla koko tarkkailujakson ajan. Urpalanjoen veden laatua on seurattu Rasasenojan laskun ylä- ja alapuolella. Veden laatu on hyvin samankaltainen molemmissa paikoissa ja Rasasenojan laskun jälkeen hieman parempi. Jokiveden laatu on fosforipitoisuuden suhteen tyydyttävää, typen suhteen välttävää ja ph:n osalta erinomaista. Hernemaansuon tuotantoalueen purkuojan veden laatu on ollut tyypillistä turvemaiden pienille vesille. Tarkkailutulosten perusteella ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat laskeneet lähes 50 % vuodesta 2004 vuoteen Suolla siirryttiin tuotantoon vuonna Ruunuojan vesi oli erittäin tummaa. Veden kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeita. Pieni-Rasanen -järven veden kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 2,0 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 678 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 26 µg/l sekä väriarvo 216 mg Pt/l. Veden laatu on fosforin suhteen hyvää, mutta runsaan humuksen vuoksi tummaa. Veden kiintoainepitoisuus on pieni. Tarkkailutulosten perusteella kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuudet puolittuvat laskuojan ja järven välillä. Vapo Oy:n Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen läheisyydessä on toiminnassa Juhani Näpin 32 ha:n suuruinen Juvainsaarensuon pohjoisen osan tuotantoalue. Urpalanjoen valuma-alueella on tuotannossa myös Vapo Oy:n Läntinen Suurisuon (41 ha), Huuhansuon (37 ha), Säkkisuon (41 ha), Lampsansuon (112,5 ha) ja Mika Härkön Kurannonsuon- Lehtisaarensuon (24 ha) turvetuotantoalueet. Lisäksi Hyrmäsaarensuolla (105 ha) ja Näpinsuolla (107,6 ha) on lupahakemus vireillä. Pistekuormituksen lisäksi jokea kuormittaa voimakkaasti maatalous ja metsätalous. Urpalanjokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta ja pistekuormitusta. Jokeen johdetaan Taavetin jätevedenpuhdistamon vedet hankealueen yläpuolella. Vaalimaanjoen valuma-alueella ei ole muita Vapo Oy:n turvetuotantoalueita. Kokonaiskuormitus muodostuu maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta sekä Miehikkälän kirkonkylän asumajätevesien puhdistamon pistekuormituksesta. Vuoden 2009 kalataloudellisen yhteistarkkailun perusteella Urpalanjoen yläosan kalastoon kuuluvat hauki, ahven, lahna, made, harjus, taimen, särki ja kivisimppu. Istutusten vaikutuksesta taimenta ja harjusta on esiintynyt ajoittain melko runsaastikin, mutta istutuskannoista ei ole muodostunut luontaisesti lisääntyviä kantoja. Joella kalastaa arviolta muutamia kymmeniä kalastajia heittovavoilla, katiskoilla ja mato-ongilla. Pätärilän alapuolella esiintyy myös hiukan täplärapua, mutta kanta ei ole pyyntivahva. Ravustusta harjoitetaan alempana Ylämaan kunnan alueella. Kaak- 8

9 kois-suomen ELY-keskuksen kalaistutusrekisterin mukaan vuosina Urpalanjokeen on tehty istutuksia yhteensä 46 kpl. Urpalanjokeen istutettiin säännöllisesti täplärapua (noin kpl) ja yksi erä kuhaa (870 kpl) vuonna 1996 sekä purotaimenta noin kpl vuosina ja harjusta kpl vuonna Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Vaikutukset kalastoon Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen lohkojen 1 4 aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset Rasasenojan vedessä ovat vuositasolla keskimäärin kiintoainetta 0,5 mg/l, fosforia 0,002 µg/l ja typpeä 0,08 µg/l. Nettopitoisuuslisäykset laskussa Urpalanjokeen ovat kiintoainetta 0,002 mg/l, fosforia 0,00002 µg/l ja typpeä 0,001 µg/l. Hernemaansuon turvetuotantoalueen (lohkot 5 7) kuntoonpanovaiheen ensimmäisen vuoden aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset Vaalimaanjoen vedessä ovat vuositasolla keskimäärin kiintoainetta 0,01 mg/l, fosforia 0,0002 µg/l ja typpeä 0,01 µg/l. Tuotantovaiheen aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset vuositasolla Vaalimaanjokeen ovat keskimäärin kiintoainetta 0,01 mg/l, fosforia 0,0001 µg/l ja typpeä 0,003 µg/l. Pitoisuuslisäykset ovat ravinteiden osalta mittatarkkuuden alapuolella. Kiintoaineen pitoisuuslisäykset ovat hyvin pieniä. Hankealueen kuivatusvedet eivät normaalissa tuotantovaiheessa muuta merkittävästi purkureitin tilaa. Arvioiden perusteella tuotantovaiheen aikana hankealueen kiintoaine- ja kokonaisfosforipäästöt pysyvät nykytasolla tuotantokauden ajan tai hieman pienevät. Vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät melko vähäisiksi ja rajoittuvat lievinä pääosin laskuojaan ja Rasasenojaan. Hankkeen kokonaisvaikutusten on arvioitu olevan vähäiset. Rankat sateet voivat hetkellisesti lisätä ravinnehuuhtoumia. Juvainsaarensuon alapuolisissa lähivesissä verkkokalastus on hyvin vähäistä, joten kuormituksen suorat haitalliset vaikutukset kalastukseen jäävät pieniksi. Juvainsaarensuon kuivatusvesien kalataloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan lieviä Pieni- Rasasessa ja Rasasenojassa sekä hyvin lievä Urpalanjoessa. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Vesienhoitosuunnitelma Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Kaakkois- Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille mukaan Urpalanjoki luetaan ekologiselta luokaltaan ja vedenlaatuluokaltaan välttäväksi. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan vesimuodostuman hyvä tila saavutetaan lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Toimenpideohjelman mukaan turvetuotannossa vesiensuojelumenetelmiä tehostamalla voidaan periaatteessa vähentää ravinneja kiintoainekuormitusta tavoitteiden mukaisesti (5 10 %) edellyttäen, että 9

10 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu myös perustoimenpiteet ovat kunnossa kaikilla alueen turvetuotantoalueilla. Kemiallinen käsittely saattaa olla paikoitellen tarpeen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös sijainninohjausta ja neuvontaa. Toimenpideohjelman mukaan mainituilla lisätoimenpiteillä turvetuotannon kuormituksen vähenemätavoite voitaneen saavuttaa vuoteen 2015 mennessä, kun myös kaikki perustoimenpiteet toteutetaan. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensi-apuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on esittänyt käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua jatkettavaksi vuonna 2008 päivitetyn Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman ja kalataloudellista tarkkailua vuonna 2007 päivitetyn Säkkisuon, Juvainsaarensuon ja Läntisen Suurisuon kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija on voimassaolevan lupapäätöksen perusteella maksanut vuodesta 2005 alkaen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikölle kalatalousmaksua euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämistoimenpiteisiin turvetuotantoalueen alapuolisessa vesistössä. Hakija on esittänyt, että kalataloudelle korvattava haitta on vesienkäsittelyn tehostumisesta ja kuormituksen vähenemisestä johtuen enintään 500 euroa vuodessa. 10

11 11 Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan muuta korvattavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon hakemuksen perusteena olevan suunnitelman ja täydentänyt sitä kartalla, johon on merkitty osakaskuntien hallinnoimat vesialueet, Husulan osakaskunnan yhteystiedoilla, arviolla Urpalanjoen ja Vaalimaanjoen muiden kuormittajien aiheuttamasta vesistökuormituksesta, aiemmin esitettyä tarkemmilla tiedoilla kemikalointiyksiköstä ja kalatalousmaksun käytöstä. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Luumäen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille.. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Luumäen kunnalta. Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Juvainsaarensuolle esitetty vesienkäsittely on BAT-periaatteen mukainen ja edesauttaa turvetuotannon osalta Urpalanjoen yläosan hyvän tilan saavuttamista. Vesienkäsittelymenetelmälle tulisi asettaa tuotantoaikainen ohjeellinen kiintoaineen ja kokonaisfosforin 50 %:n ja kokonaistypen 20 %:n puhdistustehovaatimus. Tuotantoalue ei sijaitse vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyllä metsätalouden ja turvetuotannon ympäristönsuojelun painopistealueella. Juvainsaarensuon vaikutustarkkailu tulee suorittaa Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistö-tarkkailuohjelman puitteissa. Ohjelmaa voidaan päivittää ja tarkistaa. Lähin asutus sijaitsee 400 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Hakijalle ei ole valitettu melu- tai pölyhaitasta. ELY-keskuksella ei ole tietoa, että alueella olisi kärsitty turvetuotannosta aiheutuneesta melu- tai pölyhaitasta. 2) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen E- vastuualue on huomauttanut, että Urpalanjoen vesistöalueella on toiminnassa useita turvetuotantoalueita yhteensä noin 300 ha ja uusien tuotantoalueiden hakemuksia on vireillä yli 200 ha:n alueella. Urpalanjoen kalakannoille aiheutetun haitan arviointi ja kompensointi tulee määrätä koko valuma-alueelle kohdistuvan turvetuotannon kuormituksen kalatalousvaikutusten perusteella.

12 Urpalanjoessa esiintyy paikallisia lisääntyviä taimenkantoja, jotka ovat peräisin ilmeisesti istutuksista. Lisäksi Urpalanjoessa esiintyy myös täplärapua pyyntivahvana kantana. Urpalanjoen kalataloudellista merkitystä on hakemuksessa vähätelty. Urpalanjokea on tarkoitus kehittää luontaiset kala- ja rapukannat omaavana vaelluskalajokena. Saimaan vesi- ja ympäristöntutkimus Oy on paikallisten osakaskuntien aloitteesta laatinut Urpalanjoen kunnostuksen esiselvityksen, jossa kartoitettiin vesistön tilan parantamiseksi käytettävissä olevia keinoja. Merkittävimpiä tekijöitä vesistön kunnon parantamiseksi kannalta ovat haja- ja pistekuormituksen vähentäminen. Oleellisena osana on turvetuotannon kuormituksen vähentäminen. Vedenlaatua parantavien toimien lisäksi tärkeimpiä tavoitteita on kalateiden rakentaminen ja useiden koskialueiden kalataloudelliset kunnostukset. Urpalanjoen kunnostuksen esiselvityksen pohjalta ollaan käynnistämässä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen vuosien maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella Urpalanjokialueen kehittämishanketta. Periaatepäätös hankkeen rahoituksesta on tehty ja hankesuunnitelman mukaiset vedenlaatua ja kalojen elinolosuhteita parantavat toimenpiteet aloitetaan syksyn 2010 aikana. Vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoon liittyvässä VHA 1:stä koskevassa muistiossa Voimakkaasti muutetuksi nimeäminen ja hydro-morfologisia olosuhteita parantavien toimenpiteiden kuvaukset Urpalanjoen vesistön vedenlaadun parantamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Nämä tavoitteet tulee erityisesti ottaa huomioon turvetuotannon lupaehtoja määrätessä. Kalataloudellista velvoitetta määrättäessä on otettava huomioon, että pienillä turvetuotantoalueilla ei taloudellisesti tai muusta syystä ole kannattavaa tai mahdollista rakentaa BAT:n mukaisia vesiensuojelurakenteita, jolloin vesistöön kohdistuu suurempi kuormitus kuin vesistöalueella, jolla sijaitsee yksi suurempi yhtenäinen alue. Juvainsaarensuon lohkojen 1 4 vesienkäsittelyn tehostaminen kemikalointiyksiköllä ei muuta ratkaisevasti nykyistä tilannetta. Vuonna 2009 Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n mukaan Juvainsaarensuolta lähtevä vesi oli koko tuotantokauden ajan voimakkaasti hapanta ja sisälsi runsaasti orgaanista ja kiintoainesta. Lupamääräyksiä tarkistettaessa on otettava huomioon koko Urpalanjoen vesistöalueella sijaitseva ja lupakäsittelyssä oleva turvetuotanto sekä mahdolliset suunnitellut turvetuotantoalueet. Haittavaikutuksia on tarkasteltava koko vesistöalueen kannalta kokonaisuutena. Velvoitteiden määrää ei tule muuttaa ennen kuin tarkkailutuloksilla kuormituksen vähenemä on osoitettavissa. Velvoitteen pienentäminen ei voi perustua pelkästään teoreettiseen laskelmaan tai oletukseen. Kuivatusvesien johtamisesta saattaa aiheutua ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu seuraus. Mikäli Juvainsaarensuon ympäristölupaa jatketaan hakemuksen mukaisesti, tulee hakijalle määrätä euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu ja velvoite osallistua Urpalanjoen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Juvainsaarensuon turvetuotannon vaikutusten osalta alapuolisen vesistön 12

13 kala- ja rapukantojen tarkkailuun Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Lupa on määrättävä tarkistettavaksi vähintään viiden vuoden välein. 3) Luumäen kunnan ympäristölautakunta on edellyttänyt, että turvetuotantoalueen pölypäästöjä tarkkaillaan lähimpien vakituisten ja kesämökkikiinteistöjen piha-alueilla vuosittain. 4) Luumäen kunnanhallitus on yhtynyt kohdassa Luumäen kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon. 13 Hakijan vastine Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunnosta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakija on todennut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen E-vastuualueen 2) lausunnosta, että Urpalanjoen vesistöalueella olevista tuotantoalueista ja vireillä olevista uusista hankkeista on tehty selvitys hakemuksen täydennyksessä. Turvetuotantoalueiden aiheuttamasta kuormituksesta ja niiden osuudesta koko Urpalanjoen vesistöalueen kuormituksesta on olemassa luotettavaa tietoa. Turvetuotannon lupakäsittelyjen yhteydessä vesienkäsittely tehostuu ja kuormitus vähenee. Perusteet kalatalousmaksun pienentämiseen ovat olemassa. Vesienkäsittelyn tehostumisen ja aiheutuvan kuormituksen vähenemisen sekä tuotantoalueen vähäisen pinta-alan vuoksi kalatalousviranomaisen vaatima euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu on kohtuuttoman suuri. Hakija on vaatinut kalatalousmaksun alentamista 500 euroon vuodessa. Kalatalousviranomaisen vaatimukselle lupamääräysten tarkistamisajan lyhentämiseen tavanomaisesta noin kymmenen vuoden jaksosta ei ole perustetta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa kalataloustarkkailun osalta. Hakija on todennut Luumäen kunnan ympäristölautakunnan 3) ja Luumäen kaupunginhallituksen 4) lausunnoista, että hakijalle eikä ELYkeskukselle ole valitettu pölyhaitasta. Pölytarkkailu ei hakijan mukaan ole sen vuoksi tarpeen. Mikäli pölytarkkailu katsotaan tarpeelliseksi, se voidaan hakijan mukaan tehdä aistinvaraisesti ja kiinteistönomistajat voivat kyselykirjelmän perusteella ottaa yhteyttä hakijan yhteyshenkilöön, mikäli pöly- tai meluhaittoja ilmenee. Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 15/03/2 lupamääräykset. Tarkistetut lu-

14 pamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 59 ha. Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Hernemaansuon tuotantoalueen lohkojen 6 ja 7 kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Luumäen kunnassa Vaalimaanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 3,7 ha. Juvainsaarensuon tuotantoalueen kokonaispinta-ala on noin 63 ha. Tuotantoalueen kartta on päätöksen liitteenä Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Lohkojen 1 4 vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 3 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Rasasenojaan ja lohkojen 5 7 vedet laskuojan kautta Pieni-Rasaseen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 8 olevan tuotantosuunnitelmapiirustuksen Juvainsaarensuo mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden sekä lohkojen 1 4 vedet lisäksi ainakin välisenä aikana suunnitelman mukaisen kemikalointiyksikön ja lohkojen 5 7 vedet lisäksi ympärivuotisesti hakemuksen liitteenä 8 olevan pintavalutuskenttäsuunnitelman Juvainsaarensuo, pintavalutuskenttä mukaisesti pintavalutuskentän avulla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Kemikalointiyksikön selkeytysaltaan on oltava mitoitussuosituksen mukainen. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Kemiallisen käsittelyn poistotehon on oltava välisen ajan keskiarvona toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien vähintään seuraava: Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn 60 % Kokonaisfosfori 80 % Kokonaistyppi 20 %

15 15 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön lohkojen 1 4 kuivatusvesille mennessä ja lohkojen 5 7 kuivatusvesille ennen laajennusalueen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista, mutta kuitenkin viimeistään Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvitta-

16 essa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on toteutettava Säkkisuon, Juvainsaarensuon ja Läntisen Suurisuon kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kaakonkul- 16

17 man kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 14. Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Urpalanjoen vesistön kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 600 euroa kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2011 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. 17

18 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Korvattava päätös Itä-Suomen ympäristölupaviraston antama ympäristölupapäätös nro 15/03/2. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut ja laajennusalueen luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on lohkojen 1 5 osalta ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 15/03/2. Kuivatusvesien käsittelyä määrätään tehostettavaksi oleellisesti, jonka seurauksena vesistöön johdettavat päästöt ja niiden vaikutukset vähenevät huomattavasti. Toiminnassa ei muutoin tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan verrattuna. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia.

19 19 Lupamääräysten perustelut Hernemaansuon turvetuotantoalueen pinta-alaltaan pienet lohkot 6 ja 7 ovat uutta tuotantoaluetta, joka liittyy ympäristöluvan mukaiseen Juvainsaarensuon tuotantoalueeseen. Laajennusalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Asutukselle aiheutuvia pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Juvainsaarensuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Hankkeen kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvat päästöt ja niiden vaikutukset vesistössä eivät vaikuta haitallisesti Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille tavoitteiden toteutumiseen. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on noin 400 metrin etäisyydellä. Lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen välissä on suojaavaa puustoa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi.

20 20 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 15 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 11 ja 12 ilmenevällä tavalla. Vaatimuksiin pölytarkkailusta todetaan, että ottaen huomioon tuotantoalueen etäisyys asutuksesta, asutuksen ja tuotantoalueen välissä oleva puusto ja lupamääräys 5, jossa on asetettu pölystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi toimenpidevelvoitteet, pölytarkkailun määrääminen ei ole tarpeen. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunto otetaan huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen E- vastuualueen 2) lausunnosta todetaan, että luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on lohkojen 1 5 osalta ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 15/03/2. Vaatimus kalataloudellisen velvoitteen määräämisestä otetaan huomioon määräämällä lupamääräyksessä 15 luvan saajan suoritettavaksi 600 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus, vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus ja vesistön kalataloudelli-

21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO nen arvo. Kalatalousmaksua määrättäessä on otettu huomioon muiden samaa vesistöaluetta kuormittavien turvetuotantoalueiden aiheuttaman kuormituksen johdosta määrättävät tai määrätyt kalatalousmaksut. Vaatimukseen lupamääräysten määräämisestä tarkistettavaksi vähintään viiden vuoden välein todetaan, että siihen ei ole erityistä perustetta nyt määrätyt tehostetut vesienkäsittelymenetelmät huomioon ottaen. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta voimassaolevan luvan lupamääräyksiä noudattaen. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaista maksua pienempi, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. Pienen laajennusalueen ympäristöluvan käsittely ei ole lisännyt asian käsittelyn vaatimaa työmäärää. Asian käsittelystä perittävän maksun suuruus on siten euroa. 21

22 22 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luumäen kunta Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Luumäen kunnan virallisella ilmoitustaululla.

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Heikki Penttinen Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Heikki Penttinen (puheenjohtaja) ja ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sk

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Kartta Liite 2