Suurensuonneva I turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Karstula

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 32/2013/1 Dnro LSSAVI/485/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Suurensuonneva I turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Karstula Vapo Oy PL Vaasa Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Suurensuonnevan 59,7 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Karstulan kunnassa. Hakija on sittemmin täydentänyt ja muuttanut hakemustaan siten, että alueen kokonaispinta-ala on 61,3 ha. Tuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnassa noin 5 km keskustasta kaakkoon. Aluehallintovirasto on jakanut hakemuksen kahdeksi erilliseksi asiaksi (Suurensuonneva I ja II), koska alueet ovat erillään ja kuivatusvedet johdetaan eri reittiä. Suurensuonneva I:n tuotantoalueen suuruus on noin 45,4 ha. Hakija on pyytänyt lupaa johtaa jätevedet toisen maalla olevaan ojaan. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamislupaa haetaan uusien alueiden osalta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Keski-Suomen ympäristökeskus on antamassaan päätöksessä velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan ympäristölupaa Suurennsuonnevan turvetuotannolle viimeistään vuoden 2011 alussa. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Tuotantoalueella ei ole aikaisempaa lupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Tuotantoalue on kokonaisuudessaan hakijan omistamaa aluetta.

2 2 Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan. Suurensuonneva I:n alue on merkitty maakuntakaavassa turvetuotantoalueeksi (eo/tu). Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tuotanto Suurensuonnevalla on aloitettu vuonna ha:n alueella. Vuosina tuotantoala on ollut 31 ha, vuosina ha ja vuonna ha. Vuosina alueella ei ole ollut tuotantoa. Suurensuonneva I:n turvetuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 45,4 ha. Suurensuonneva I tuotantoalue muodostuu viidestä lohkosta. Lohkot 1 ja 2 ovat tuotannossa olevaa aluetta, pinta-alaltaan 25,3 ha auma-alueineen. Lohkot 5, 6 ja 7 ovat uutta tuotantoaluetta. Lohkon 5 pintaala on 6,5 ha, lohkon 6 pinta-ala auma-alueineen 10,7 ha ja lohkon 7 pintaala auma-alueineen 2,9 ha. Kuntoonpanovaihe kestää 1-3 ja tuotantovaihe vuotta. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla keräiltynä. Tuotannon alkuvuosina tuotetaan myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Kysynnän mukaan tuotetaan myös palaturvetta. Suurensuonneva I ja II:n yhteenlaskettu keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 päätuotetta jyrsinpolttoturve. Pinta-alojen perusteella suhteutettuna Suurensuonneva I vuosituotantomäärä on noin m 3. Energiaturpeen pääasiallisia käyttöpaikkoja ovat Äänekoskella ja Jyväskylässä sijaitsevat voimalaitokset. Ympäristöturve menee kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Tuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön

3 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat. Lohkojen 1, 2, 5 ja 6 osalta vesienkäsittelymenetelmänä on kasvillisuuskosteikko 1. Kasvillisuuskosteikko 1 on pääosin vanhaa tuotantoaluetta, joka on noin 60 % alueelta kasvittunut ja osin metsittynyt. Oikovirtauksia estetään ojastoon tehtävien tukosten avulla. Kasvillisuuskosteikon pinta-ala on 2,9 ha ja sen valuma-alue on 56,6 ha. Kasvillisuuskosteikon pinta-ala on 5 % sen valuma-alueesta. Lohkon 7 vedet käsitellään kasvillisuusaltaassa 4, minkä poistopäähän asennetaan virtaamansäätöpato. Kasvillisuusaltaan koko on 480 m 2. Kasvillisuusallas toimii samalla valunnansäätöaltaana. Lohkoilta 1, 2, 5, ja 6 vedet johdetaan kasvillisuuskosteikolle pumpuilla. Lohkolta 7 vedet johdetaan kasvillisuusaltaalle luonnollisella laskulla. Hakijan esittämän arvion mukaan Suurensuonneva I:n kuntoonpanovaiheen keskimääräinen nettovuosikuormitus on 1303 kg kiintoainetta, kokonaisfosforia 14,4 kg ja kokonaistyppeä 311 kg. Tuotantovaiheen keskimääräinen nettovuosikuormitus on 1077 kg kiintoainetta, 11,8 kg kokonaisfosforia ja 265 kg kokonaistyppeä. Toiminnasta voi ajoittain joutua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei hakijan arvion mukaan aiheudu naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Tuotantopäivä on vuodessa noin Tuotantopäivinä melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melun kokeminen riippuu etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Hanke ei merkittävästi lisää liikenteestä aiheutuvaa melua alueella, sillä alueen tiestö on jo muutoinkin melko vilkkaasti liikennöity, pienimpiä metsäteitä lukuun ottamatta. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus Suurensuonneva I ja II alueella vastaa noin 230 rekan ajosuoritetta. Pinta-alaan suhteutettuna Suurensuonneva I osuus on noin 170 ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevaa hakkurin yksityistietä pitkin valtatielle 13 ja edelleen asiakkaille Äänekoskelle tai Jyväskylään. Työmaatien varrella ei ole asutusta. Suurensuonneva I ja II tuotantoalueilla polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapa- 3

4 uksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 200 litraa ja sekä muita voiteluaineita noin 45 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,7 t. Suurensuonneva I ja II:n yhteinen vuotuinen jätemäärä on arviolta: jäteöljyjä noin 200 l, kiinteää öljyjätettä noin 30 kg, kuivajätettä noin l, aumamuovia noin kg ja rautaromua noin 140 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja kuivajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Tuotantoalueiden pinta-alaan suhteutettuna Suurensuonneva I osuus jätemääristä on noin 74 %. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan Suurensuonneva I ja II:n koko tuotantoaikana kertyy kantoja ja muuta puuainesta m 3, kiviä 30 m 3, kivennäismaata m 3 ja laskeutusaltaiden lietteitä 60 m 3. Kannot ja puuaines käytetään energiana. Kivet hyödynnetään maarakennusmateriaalina tai upotetaan maahan. Mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana, peltojen pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaan lietteet sijoitetaan tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Suurensuonneva I:n tuotantoalue koostuu kolmesta uudesta tuotantoalueesta (lohkot 5, 6 ja 7) sekä jo tuotannossa olevasta alueesta (lohkot 1 ja 2). Suurensuonneva I tuotantoaluetta ympäröivät pääasiassa metsät ja metsäojitetut suot. Tuotantoalue sijoittuu ojitetulle alueelle. Tuotantoalueesta on laadittu kasvillisuusselvitys Maastokäynti on tehty Tuotantoalue ei ole enää luonnontilainen eikä alueella ole erityistä maisemallista arvoa. Alueella ei esiinny luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia kohteita. Selvitysalueen luontotyypit ovat ojitusten vuoksi muuttuneita, ettei alueelta ole nimetty uhanalaisia tai silmäl- 4

5 Asutus ja maankäyttö läpidettäviä luontotyyppejä. Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu suojeltavia kasvilajeja Laajennusalueen ojitetut suot edustavat varpu-, puolukka- ja mustikkatyypin turvekankaita. Alueella on myös rehevämpää suokasvillisuutta. Laajennusalueilla ei esiinny luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia kohteita ja selvitysalueen luontotyypit ovat ojitusten vuoksi jo siinä määrin muuttuneita, ettei alueelta nimetty uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Laajennusalueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu suojeltavia kasvilajeja. Laajennusalueiden lajisto koostuu valtaosin hyvin tyypillisistä ja yleisistä metsälajeista. Alueiden yleisimmät lintulajit olivat peippo, pajulintu, metsäkirvinen ja punarinta. Alueella on havaittu suojeluluokitukseen kuuluvista lajeista tiltaltti ja käki sekä teeri, joka on laskennassa havaituista lajeista huomionarvoisin. Kanalinnuista metson todettiin myös käyttävän aluetta ainakin ruokailuun. Uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lajeja ei tiltalttia lukuun ottamatta laajennusalueilla tavattu. Tuotantoalueen lähiympäristössä eli alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ei ole asutusta. Lähin asutus on lohkon 7 kaakkoispuolella noin 900 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Lähimmät peltoalueet sijaitsevat Suurensuonneva I:n koillis-, itä- ja luoteispuolella noin metrin päässä hankealueesta. Välittömästi tuotantoalueen pohjoispuolella on Autosen Urakointi Oy:n Karametsän turvetuotantoalue. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelukohteita. Suurensuonneva I:n tuotantoalueen vedet tullaan johtamaan Kalmarinselkään, joka kuuluu Saarijärven reitin Natura-alueeseen (FI ). Hankealue sijaitsee noin 4,6 km:n etäisyydellä Saarijärven reitin Natura-alueesta. Suurensuonneva I:n eteläisemmän lohkon etelärajalla on alle hehtaarin kokoinen, karttatarkastelun perusteella luonnontilainen/luonnontilaisen kaltainen Suurensuonlampi, joka voi mahdollisesti olla vesilain 15 a tai 17 a :n mukainen kohde. Lampi rajautuu jo tuotannossa olevaan tuotantoalueeseen sekä itäreunaltaan jo tuotannosta poistuneeseen alueeseen. Hankkeen toteutuminen ei muuta Suurensuonlammen nykyistä luonnontilaa, sillä lammen lähistölle ei kaiveta merkittävästi lisää ojia eikä johdeta kuivatusvesiä. Suurensuonneva I:n lähin pohjavesialue on sen itäpuolella 2,5 km päässä sijaitseva luokkaan I kuuluva Rillakankaan pohjavesialue ( ). Rillakankaan pohjoispuolella noin 3,7 km päässä hankealueesta sijaitseva Heinäjoen pohjavesialue ( ) kuuluu luokkaan II. Noin 5,6 km päässä hankealueesta sen kaakkoispuolella sijaitsee luokkaan II kuuluva Kalmarin pohjavesialue ( ). 5

6 6 Hakijan arvion mukaan kaivokyselylle ei ole tarvetta, koska hankealueen lähiympäristössä (500 m) ei ole asutusta. Vesistö Suurensuonneva I sijaitsee Saarijärven reitin (14.6) Mahlunjärven (14.62) valuma-alueen Humalalammen (14.627) osavaluma-alueella. Suurensuonneva I:n kuivatusvedet johdetaan reittiä metsäoja - Veteläpuro Humalalampi Tuhmajoki Kalmarinselkä. Suurensuonneva I:n hankealueelta on matkaa vesiteitse Humalalampeen noin 4,9 km ja Kalmarinselälle noin 9,2 km. Kuivatusvedet laskevat Humalalammen osavaluma-alueelle. Humalalammen osavaluma-alueen pinta-ala laskussa Tuhmalampeen on 18,81 km 2. Keskimääräiset virtaamat (m 3 /s): Kalmarinselän valuma-alue Humalalammen valuma-alue keskivirtaama 17,85 0,22 keskialivirtaama 6,18 0,06 keskiylivirtaama 46,87 0,73 Veden laatutiedot Veteläpuron tarkkailupiste sijaitsee Suurensuonneva I:n tuotantoalueen alapuolella Veteläpuron keskiosassa, Kytömäen tilan itäpuolella. Vedenlaatutietoja on vuodelta Veteläpuron vesi on vuonna 2010 ollut humuspitoista ja lievästi hapanta, ph:n vaihtelu on ollut melko suurta. Kokonaisfosforipitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä ja kokonaistyppipitoisuudet ovat humusvesille tyypillisellä tasolla. Vedenlaatuluokituksen mukaan Veteläpuron veden laatu sijoittuu luokkaan välttävä kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Humalalammen veden laadun tarkkailupiste sijaitsee syvänteen luona lammen keskiosassa. Lammen vesi on lievästi hapanta, tummaa ja humuspitoista. Humalalammen vesi on ravinteikasta: kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä. Veden puskurikyky on Humalalammessa hyvä. Vedenlaatuluokituksen mukaan Humalalammen veden laatu sijoittuu tyydyttävän ja välttävän rajamaille. Tuhmakosken veden laadun tarkkailupiste sijaitsee Tuhmakosken alkuosassa. Tuhmakosken vesi on lievästi hapanta, tummaa ja humuspitoista. Kokonaisfosforipitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä ja kokonaistyppipitoisuudet ovat humusvesille tyypillisellä tasolla. Veden sähkönjohtokyky on hieman alhaisempi kuin sisävesissä tyypillisesti ja alkaliniteetti on tyy-

7 dyttävällä tasolla. Tuhmakosken happipitoisuus on hyvä. Pintavesien ekologisen tilan luokittelun mukaan Tuhmajoen tila on hyvä, mutta veden laatuluokituksen mukaan tila on tyydyttävä. Kalmarinselän havaintopiste sijaitsee järven syvänteen luona järven länsiosassa. Kalmarinselän vesi on humuspitoista, tummaa ja lievästi hapanta. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ovat rehevälle vedelle tyypillisellä tasolla. Kalmarinselän pintaveden happipitoisuus on hyvä, samoin puskurikyky. Veden sähkönjohtokyky on hieman sisävesien tyypillistä tasoa alempi. Pintavesien ekologisen tilan luokittelun mukaan Kalmarinselän ekologinen tila on tyydyttävä, mutta korkeasta veden kokonaisfosforipitoisuudesta ja kiintoainepitoisuudesta johtuen Kalmarinselän laatuluokka on tyydyttävä tai huono. Kalasto ja kalastus Hakijan arvion mukaan Veteläpurolla ei ole kalastuksellista merkitystä, koska se on umpeenkasvava oja. Kalmarinselän kalastuksellista merkitystä pidetään suurena. Kalmari- Heijostenmäen kalastuskunnan vesialueilla on arvioitu virkistys- ja kotitarvekalastavan vuosittain noin 100 ihmistä. Välineitä käytetään lähinnä verkkoja, koukkuja ja katiskoita. Kalasaaliista ei saatu tietoja. Kalmarinselälle on istutettu 1990-luvulla siikaa, järvitaimenta ja kuhaa luvulla järveen on istutettu lähinnä kuhanpoikasia. Viimeisimmät kuhaistutukset järveen on tehty vuoden 2009 syksyllä, jolloin istutettiin kuhanpoikasta. Istutukset ovat onnistuneet erittäin hyvin. Humalalammen kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen. Noin 40 paikkakuntalaista virkistys- ja kotitarvekalastaa lammella ympäri vuoden lähinnä verkoin, katiskoin ja pilkkiongin. Myös heittovapaa ja koukkuja käytetään jonkin verran pyyntivälineenä. Saaliista ei saatu tietoja, mutta Kahasuon ympäristölupapäätöksessä vuodelta 2005 lammessa on todettu esiintyvän haukea, kuhaa, siikaa, lahnaa, ahventa, särkeä ja madetta. Kalastuskunnan puheenjohtaja arvioi Humalalammen veden laadun välttäväksi. Kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan Humalalampeen on 1990-luvulla istutettu kerran siian- ja kerran kuhanpoikasia. Tuhmajoella arvioitiin sivuammattikalastavan vuosittain noin 120 henkilöä ja virkistys- ja kotitarvekalastavan noin 60 henkeä. Kalastusvälineenä käytetään lähinnä yksinomaan heitto/perhovapoja. Saalistietoja Tuhmajoesta ei saatu. Tuhmakoskeen on istutettu ja 2000-luvuilla runsaasti aikuisia järvitaimenia ja rapuja luvulla on kokeiltu myös harjuksen poikasistutuksia. Istutukset ovat onnistuneet hyvin. Kalastuskunnan puheenjohtaja arvioi Tuhmajoen veden laadun välttäväksi. Vesistön käyttö Kalmarinselän rannoille ja niiden läheisyyteen sijoittuu runsaasti vakituista ja loma-asutusta eli vesisidonnaista käyttöä on paljon. Hankealueen puh- 7

8 Ympäristöriskit distettujen kuivatusvesien vaikutukset vesialueen veden laatuun ovat kuitenkin pienet tai kohtalaiset, joten rantakiinteistöjen käytölle ei hakijan arvion mukaan aiheudu virkistyskäyttöhaittaa. Vesienhoitosuunnitelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kalmarinselän ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Kalmarinselkä kuuluu Saarijärven reittiin, jonka vesimuodostumista valtaosan tila on tyydyttävä. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. 8 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kalatalousmaksu Toiminnan aloittamisluvan perustelut Hakija esittää Suurensuonneva I:n käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun liitettäväksi Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaan vuosille Hakija esittää Suurensuonneva I ja II yhteiseksi vuotuiseksi kalatalousmaksuksi 300 euroa. Hankkeen toiminnoista ei tule aiheutumaan muuta korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Uudet tuotantoalueet ovat jo tuotannossa olevan alueen yhteydessä. Haetun luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy.

9 9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija esittää vakuudeksi Suurensuonneva I ja II:n osalta euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Pinta-aloihin suhteutettuna Suurensuonneva I:n osuus on euroa. Hakemusta on täydennetty suunnitelmakartalla, johon on eritelty Suurensuonneva I ja II:n tuotantoalueet, kartalla, johon on merkitty purkureitit Kalmarinselkään asti, esityksellä vesistötarkkailupaikoista Veteläpurossa ja Mustalammessa, turvepaksuudet pintavalutuskentällä 2, tarkennuksella arvioituihin kalastustietoihin sekä tarkemmalla selvityksellä pintavalutuskentästä ja sen rakenteesta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Karstulan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Viispiikkinenlehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Karstulan kunnalta ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Suurensuonnevan käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti Kalmarinselän tilaa ei tule heikentää ja tavoitteena on hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää lähivaluma-alueen, samoin kuin yläpuolisen vesistön kuormituksen vähentämistä. Tavoite on mahdollista saavuttaa vain nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä että lisätoimenpiteillä, joka käytännössä edellyttää vähintäänkin toimijakohtaisesti sovittuja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vesiensuojelutoimenpiteitä valuma-alueella. Tarkastelussa on ollut mukana kuormitustekijöistä kokonaisfosfori ja kokonaistyppi sekä kiintoaine, mutta liuenneen orgaanisen aineen kuormitusta ei ole arvioitu. Humuskuormitus voi kuitenkin tuotantovaiheesta riippuen olla huomattava kiintoainekuormitukseen verrattuna ja siksi sen arvioimiseen tulisi myös lupahakemuksessa kiinnittää huomiota. Yhteisvaikutusta ala-

10 puoliseen vesistöön muiden tuotantoalueiden kanssa tulisi hakemuksessa myös tarkastella. Tuotantoalueilla tulisi tehdä virtaamien mittausta jatkuvatoimisesti tai muuten luotettavalla tavalla, jotta valumien vaihtelusta johtuvat kuormituspiikkien vaihtelut saataisiin kiinni. Suurensuonneva sijoittuu Saarijärven reitin alueelle, missä vesien tila on suurelta osin korkeintaan tyydyttävä. Vesiensuojelutoimet tulee kohdistaa koko toiminta-alueelle, mukaan lukien eristysojien kaivaminen. Uusilla tuotantoalueilla vesienkäsittelyn on oltava vähintään pintavalutuksen tehoista. Tuotannossa olevilla alueilla ei aina ole mahdollisuutta pintavalutuksen käyttöön. Tällöin vanhoilla tuotantoalueilla vesienkäsittelyä on tehostettava muilla menetelmillä, esimerkiksi kasvillisuuskentillä ja altailla. Suunniteltu vesienkäsittelymenetelmä ei vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia lohkojen L5, L6 ja L7 osalta. Koska lohko 5 on pieni ja sijaitsee välittömästi vanhan tuotantoalueen kyljessä ja yksityisen toiminnanharjoittajan tuotantoalueen ympäröimänä, voidaan uusi lohko 5 kuitenkin kunnostaa ja kuivatusvedet käsitellä rakennettavan kasvillisuuskosteikon avulla. Lohkoille L6 ja L7 ei tule myöntää lupaa. Lohkojen L3 ja L4 vesien käsittelemiseksi suunniteltu pintavalutuskenttä sijoittuu metsäojitetulle alueelle. Tämän takia kentän toimivuutta on tarpeen tehostetusti tarkkailla. ELY-keskukselle on ilmoitettava pintavalutuskentän ja kasvillisuuskosteikon valmistumisesta. Kaivettaviin eristysojiin tulee tehdä lietekuoppia noin 100 metrin välein. Eristysojia ei saa tehdä tarpeettoman suuriksi ja vältettävä kivennäismaahan asti kaivamista. Kasvillisuuskosteikon 1 ja pintavalutuskentän 2 puhdistustehoa tulee tarkkailla tehostetusti. Hakijan esittämää päästötarkkailuohjelmaa tulee täydentää siten, että kuntoonpanovaiheen aikana myös kasvillisuuskenttää tulee tarkkailla samoin kuin pintavalutuskenttää ja tuotantovaiheen aikana kasvillisuuskosteikon ja pintavalutuskentän toimivuuden tarkkailua tulee suorittaa päästötarkkailuvuosina ottamalla näytteitä ennen käsittelyä ja niiden jälkeen yhtä tiheästi kuin kuntoonpanovaiheen aikanakin. Pintavalutuskenttä ja kasvillisuuskosteikko voidaan rakentaa muutoksenhausta huolimatta. Kenttien ja kosteikkojen on hyvä ehtiä rauhoittua työn jäljistä ennen kuivatusvesien johtamista niille ja näin ollen niiden tekeminen on perusteltua aloittaa mahdollisimman pian. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen Hakijalle voidaan myöntää lupa seuraavin velvoittein: - Hakijan tulee edelleen tarkkailla Suurensuonneva I ja II turvetuotannon vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELY- 10

11 keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä muiden alueen turvetuotantoalueiden kanssa. Esitys tarkkailun toteuttamiseksi tulee toimittaa ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä kun lupa on saanut lainvoiman. - Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen ELY-keskukselle 900 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman, ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. - Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Pintavalutuskentän ja kasvillisuuskosteikon toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja näiden tulee olla toiminnassa ympärivuotisesti. - Uusien lohkojen 6 ja 7 kunnostamiselle turvetuotantoon ei tule myöntää lupaa. Lupa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta voidaan myöntää pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän osalta. Saarijärven reitillä tulisi vähentää turvetuotannon aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia alueen kala- ja rapukantoihin. Sen vuoksi hakija tulee velvoittaa noudattamaan tiukkoja vesiensuojelullisia määräyksiä. Suunniteltu vesienkäsittelymenetelmä ei vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia uusien lohkojen 6 ja 7 osalta. 3) Karstulan kunnan ympäristölautakunta Hakemuksessa oleville uusille tuotantoalueille ei tule myöntää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnan aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta, koska määräys voidaan antaa vain perustellusta syystä ja edellyttäen ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan perustelu turpeen kovalla kysynnällä ei ole ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu perusteltu syy. Mikäli tuotantoaluetta aletaan kunnostaa muutoksenhausta huolimatta ja lupa valituksen johdosta kumotaan, ympäristöä ei pystytä palauttamaan ennalleen, joten täytäntöönpano tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Vesistöön tulevaa kuormitusta on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä vähentämään ja käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa. Turvetuotantoalueiden vesien puhdistaminen ympärivuotisesti vähintään pintavalutuksella vastaa ympäristönsuojelulain 4 :ssä tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pintavalutuskentät on rakennettava siten, että vesi jakaantuu niihin tasaisesti. Karttatarkastelun perusteella suunnitellulla pintavalutuskentällä on metsäojia. Metsäojat tulee tukkia niin, ettei oikovirtauksia synny. Lohkon L7 kuivatusvedet johdetaan suunnitelman mukaan valunnansäätöaltaan kautta laskuojaan. Myös lohkolle L7 tulee tehdä vesiensuojelurakenteet vähintään ympärivuotisen pintavalutuskentän tasoisiksi. 11

12 12 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 4) Karstulan kunta Kunnanhallitus yhtyy ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon. 5) Karstulan osakaskunta Turvetuotantoalueelta tulevat laskuvedet on puhdistettava nykymääräysten mukaisesti suodatuskentän läpi. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli pölystä ja melusta tulee muistutuksia, hakijan tulee tehdä asiasta selvitys ja pyrkiä korjaamaan haitta. Hakijoiden tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen turvesuon alapuolisissa vesistöissä Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Lupaa ei tule myöntää toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. 6) Pääjärven kalastusalue Hakijalle voidaan myöntää lupa toiminnan jatkamiselle seuraavilla ehdoilla: - Hakija velvoitetaan puhdistamaan kaikki kuivatusvedet kemiallisella saostuksella ja puhdistetun jäteveden happamuus säädetään neutraaliksi ennen purkuvesistöön pääsyä. - Hakijan tulee muuttaa tuotantoalueen rakenteita siten, että ylivirtaamia pystytään poikkeustilanteissa asianmukaisesti hallitsemaan esimerkiksi padottamalla. - Ohitusuomat kunnostetaan niin, ettei niihin pääse liukenemaan turvepitoista maata tai niiden vedet ohjataan kokonaisuudessaan puhdistettavaksi. - Hakija velvoitetaan suorittamaan vesistö- ja kalataloustarkkailua viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tarkkailu tulee määrätä riittävän kattavaksi mm. ylivirtaamakausien päästöjen selvittämiseksi. Tarkkailuun tulee sisällyttää vähintään kiintoaine, COD Mn, väri, typpi ja fosfori. - Hakija velvoitetaan korvaamaan kalataloudelle aiheutettuja haittoja vuosittaisella 1500 euron kalatalousmaksulla. Lupahakemuksessa esitetyt puhdistusmenetelmät eivät nykykäsityksen mukaan vastaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa niiden olosuhteista riippuvien heikkouksien vuoksi. Riittävän puhdistustehon saavuttaminen edellyttää rakenteiden uusimista ja uusien menetelmien käyttöönottamista. Kalastusalue katsoo kuitenkin, että lupaa toiminnan aloittamiselle uusilla lohkoilla ei tule myöntää. Purkuvesistön kuormituksen lisääminen ei ole mahdollista mm. vesipuitedirektiivin tavoitteita vaarantamatta.

13 13 1) Pääjärven kalastusalue Hakija katsoo, että lupa voidaan myöntää hakemussuunnitelman mukaisesti. Kemiallisella käsittelyllä ei kaikilta osin päästä pintavalutuskentän tasoiseen puhdistukseen ja kemiallisen käsittelyn toteuttaminen pienille erillisille lohkoille ei ole taloudellisesti mahdollista. Vesien johtaminen pintavalutukseen ja kasvillisuuskosteikolle tapahtuu pumppaamalla, mikä tasaa virtaamia merkittävästi. Eristysojiin voidaan kaivaa lietekuoppia. Hankealueen pienen koon vuoksi tavanomaista laajemman tarkkailun suorittaminen ei ole tarpeen. Hakija kuitenkin katsoo, että esitettyjen vesiensuojelurakenteiden tulee olla toimivia, mikä on tarpeen varmistaa riittävällä, valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla tehtävällä tarkkailulla. Tarkkailuun voidaan sisällyttää myös vesienkäsittelyn tehon tarkkailu. Hakija viittaa myös kohdassa 5) esittämäänsä. Hakija paljoksuu esitetyn kalatalousmaksun suuruutta ja vaatii sen pienentämistä hakemussuunnitelmassa esitetyn suuruiseksi. 2) Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 3) Karstulan kunta, kunnanhallitus Ottaen huomioon lisäalueen metsäojitettu nykytila ja alueiden sijainti suhteessa toimivaan tuotantoalueeseen ja sen käyttövaiheeseen, hakija pitää toiminnan aloittamislupaa perusteltuna. Hakija viittaa myös hakemuksessa esittämäänsä. Pintavalutuskentän rakentamisen osalta hakijalla ei ole huomauttamista. Lohko 7 on kooltaan vain 2,7 ha ja sijaitsee siten, että pintavalutuksen rakentaminen vaatisi vesien pumppausta. Lohkon 7 tapauksessa esitettyä vesienkäsittelyä, jossa rakennetaan 4x120 m=480 m 2 kasvitettava valunnansäätöallas ja valunnansäätöpato, voidaan pitää riittävänä. 4) Keski-Suomen ELY-keskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue Tarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista. Hakija paljoksuu esitetyn kalatalousmaksun suuruutta ja vaatii sen pienentämistä hakemussuunnitelmassa esitetyn suuruiseksi. Muutoin hakija viittaa kohdassa 5) esittämäänsä. 5) Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakija käsityksen mukaan lupa lohkoille 6 ja 7 voidaan myöntää siten, että suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden tehoa tarkkaillaan tehostetusti

14 kahden tuotantokauden ajan rakenteiden käyttöönoton jälkeen. Seurannan tuloksista hakijan tulee tehdä selvitys Keski-Suomen ELY-keskukselle. Mikäli tulokset poikkeavat merkittävästi pintavalutuskentille tavanomaisesta tasosta, hakijan tulee laatia suunnitelma vesienkäsittelyn tehostamisesta ja ryhdyttävä sen toteuttamiseen. Kaivettaviin eristysojiin voidaan tehdä lietekuoppia. Mahdollisuuksien mukaan eristysojien kaivussa tulee välttää kaivamista kivennäismaahan asti. Toiminnanaloittamislupa on myönnettävissä hakemuksessa ja edellä esitetyillä perusteilla. 6) Karstulan osakaskunta Pölyn ja melun osalta hakijalla ei ole huomauttamista. Muilta osin hakija viittaa edellä esittämäänsä. 14 Hakemuksen muutos Hakija on muuttanut hakemustaan Suurensuonneva I:n vesienkäsittelyn osalta. Kasvillisuuskosteikon sijaintia on muutettu. Muutoksen johdosta kasvillisuuskentän koko on myös 0,1 ha alkuperäistä suurempi. Suurensuonneva I:n tuotantokelpoinen pinta-ala kasvaa muutoksen johdosta 1,6 ha. MERKINTÄ Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tänään antanut päätöksen 33/2013/1, joka koskee Vapo Oy:n Suurensuonneva II:n ympäristölupaa Karstulan kunnassa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Suurensuonneva I:n turvetuotantoon Karstulan kunnassa Saarijärven reitin vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa myönnetään lohkoille 1, 2 ja 5. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 31,8 ha. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa Suurensuonneva I:n lohkoilla 6 ja 7, joiden vedet johdettaisiin laskuojaan 3. Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle kuivatusvesien johtamistarkoituksessa oikeuden johtaa tuotantoalueen kuivatusvesiä tilojen (Lamminpää), (Vanha Lamminpää) ja (Hakkurinkytö) alueella sijaitsevaa ojaa pitkin. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

15 15 Vesiensuojelurakenteisiin kuuluvien laskeutusaltaiden ja kasvillisuuskentän 1 rakentaminen voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, jos luvan saaja asettaa euron vakuuden Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava päivätyn hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan 1 kautta Veteläpuroon. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä päivätyn hakemuksen muutoksen liitteenä olevan päivätyn piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kasvillisuuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ja sen täydennyksestä ilmenevällä tavalla Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja kasvillisuuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Vastaava ilmoitus on saatettava tiedoksi Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kasvillisuuskentän kautta ei saa johtaa kuivatusvesiä ennen varmistumista rakenteiden toimintakunnosta. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina

16 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 16

17 17 Tarkkailut 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksen liitteenä 10 esitetyn Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman vuosille mukaisesti. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuohjelman osana. Vesistötarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalataloustarkkailu on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuohjelman osana. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pääjärven kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 13. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 400 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

18 Ensimmäinen maksu vuodelta 2013 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, jos sitä ei ole tältä vuodelta maksettu. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 18 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen

19 RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Hakemuksen mukaan Suurensuonneva I uusien lohkojen 6 ja 7 kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskosteikolla 1 ja kasvillisuusaltaalla, johon asennetaan virtaamansäätöpato. Lohkolta 6 kuivatusvedet johdetaan kasvillisuuskentälle 1 pumpulla. Suunniteltu kasvillisuuskenttä on ojitettu. Lohkon 7 kuivatusvedet johdetaan kasvillisuusaltaalle luonnollisella laskulla. Uusilla turvetuotantoalueilla vesienkäsittelyn tulee olla vähintään pintavalutuksen tehoista. Kuivatusvesien käsittely uusien lohkojen 6 ja 7 osalta ei täytä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Suurensuonneva I:n turvetuotantoalueen lohkot 1 ja 2 ovat tuotannossa olevaa aluetta. Lohko 5 on pieni uusi alue, joka sijaitsee välittömästi tuotannossa olevan alueen vieressä. Tuotantoalue on ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti kasvillisuuskentällä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Suurensuonneva I olosuhteissa. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta eikä toiminta sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Suurensuonneva I tuotantoalueen koko ja vesienkäsittelyn tehostaminen huomioon ottaen tuotannon jatkaminen lohkojen 1 ja 2 alueella sekä uuden lohkon 5 ottaminen tuotantoon ei ennalta arvioiden heikennä alapuolisen vesistön tilaa. Suurensuonneva I turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan turvetuotannon vesiensuojelua tulee tehostaa virtaamansäädöllä, pintavalutuskentillä, kosteikoilla, kasvillisuus- ja ylivuotokentillä tai kemiallisella käsittelyllä. Hankealueen vesienkäsittelyratkaisu (ym- 19

20 pärivuotinen kasvillisuuskenttä) on vesienhoitoalueen turvetuotantoalueiden vesien käsittelylle asetettujen tavoitteiden mukainen. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Suurensuonneva I ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tuotantoalueen sijainti ja vesienkäsittely huomioon ottaen tuotannolla ei ole ennalta arvioiden haitallista vaikusta lohkon 2 läheisyydessä sijaitsevaan Suurensuonlampeen. Luvan saajalle voidaan myöntää oikeus johtaa tuotantoalueen kuivatusvesiä toisen maalla olevaa ojaa pitkin, jos johtamisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa muille ja johtaminen on taloudellisesti ja teknisesti perusteltua. Suurensuonneva I:n kuivatusvesien johtaminen laskuojan 1 kautta Veteläpuroon on perusteltua kuivatusvesien tarkoituksenmukaisen johtamisen kannalta. Laskuojan läheisyydessä ei ole asutusta. Hakijan arvion mukaan ojaa ei ole tarpeen suurentaa. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut Vesienkäsittelyrakenteiden toiminnan vakiinnuttamiseksi laskeutusaltaiden ja kasvillisuuskentän rakentaminen on tarpeen hyvissä ajoin ennen kuivatusvesien johtamista. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5. Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 28 :n / (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on ol- 20

21 tava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Selvyyden vuoksi käytetään nykyisen jätelain vaarallisen jätteen käsitettä vanhan jätelain ongelmajäte-käsitteen sijasta. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 21 Vakuuden perustelut Vakuuden suuruus on arvioitu riittäväksi mahdollisten korvausten maksamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 1-4 ja tarkkailua koskevat vaatimukset lupamääräyksissä Tuotantoalueen rajaamista koskevien vaatimusten osalta viitataan ympäristöluparatkaisuun ja hakemuksen osittaista hylkäämistä koskeviin perusteluihin. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen tarkkailua ja raportointia koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 11 ja kalatalousmaksua koskevat vaatimukset lupamääräyksessä 13. Tuotantoalueen rajaamista koskevien vaatimusten osalta viitataan ympäristöluparatkaisuun ja hakemuksen osittaista hylkäämistä koskeviin perusteluihin.

22 22 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Karstulan osakaskunnan vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 1-4 ja tarkkailua koskevat vaatimukset lupamääräyksessä 11. Luvan saajalle on myönnetty oikeus aloittaa vesienkäsittelyrakenteiden rakentaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta rakenteiden toiminnan vakiinnuttamiseksi. Asetettu vakuus on katsottu riittäväksi. Pääjärven kalastusalueen vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 1-4 ja tarkkailua koskevat vaatimukset lupamääräyksissä Kemiallista saostusta koskevaan vaatimukseen aluehallintovirasto toteaa, että ympärivuotista kasvillisuuskenttää on Suurensuonneva I:n olosuhteissa pidettävä parhaana käyttökelpoisena tekniikkana. Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 48, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a ja 103c Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Jätelaki 8,13 ja 29 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Päätös Vapo Oy

23 23 Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Karstulan kunta Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan LSSAVI/485 ja 513/04.08/2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Karstulan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan sanomalehdessä Viispiikkinen.

24 24 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Stefan Nyman Katja Söderlund Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Stefan Nyman. Asian on esitellyt ympäristölakimies Katja Söderlund. KS/TKa

25 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

26 Liite 2