Kontionevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Jalasjärvi ja Kauhajoki

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 129/2011/1 Dnro LSSAVI/190/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Kontionevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Jalasjärvi ja Kauhajoki Vapo Oy PL Jyväskylä VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vapo Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kontionevan 99,7 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa ja Kauhajoen kaupungissa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kontioneva on toiminnassa oleva tuotantoalue. Kokonaisuudessaan hakijan hallussa oleva alue Kontionevalla oli vuoden 2009 lopussa 165,4 ha, josta hakijan omistuksessa on 61,4 ha ja vuokramaata on 104 ha. Tuotan- LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 tokelpoista alaa oli jäljellä 99,7 h. Vuokrasopimukset päättyvät vuosina 2010 ja Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 133/2005/4 myöntänyt ympäristöluvan turvetuotantoon Kontionevan 127,5 ha:n ja Pallonevan 469,7 ha:n suuruiselle alueelle. Lupa Kontionevan alueelle on myönnetty määräaikaisena saakka lukuunottamatta 45,6 ha:n aluetta, josta vedet johdetaan laskuojaan 1. Tällä alueella lupa on voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0086/1 osittain muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräyksiä 2, 3, ja 5, jotka koskevat vesienkäsittelyrakenteita ja lupamääräystä 9, joka koskee polttonesteiden, voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämistä. Kontionevan alueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Turvetuotantoa koko maakunnan alueella koskee suunnittelumääräys I: "Turvetuotantovyöhykkeen suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000-verkosto. Tuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusarviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisen käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonto- ja kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet." Kontioneva sijoittuu maakuntakaavan turvetuotantovyöhykkeelle tt-2 Kyrönjoen vesistöalueelle (42), jota koskee suunnittelumääräys III: "Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla tt-2 Karvianjoen valuma-alue (36) tt-2 Kyrönjoen valuma-alue (42) tt-2 Lapuanjoen valuma-alue (44) tt-2 Ähtävänjoki (47)" Maakuntakaavassa Kontionevan luoteispuolella noin 4 km:n etäisyydellä sijaitsee Ponsineva - Ponsijärven soidensuojelualue ja lounaispuolella Ikkelänjoen valuma-alue, joka on luokiteltu erityistä suojelua vaativaksi. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Kontioneva on toiminnassa oleva tuotantoalue, joka on kunnostettu tuotantoon vuosina Laajimmillaan turvetta on nostettu noin 210 ha:n alalta.

3 3 Vuoden 2009 lopussa Kontionevalla oli tuotantokelpoista pinta-alaa aumaalueineen 99,7 ha. Tuotannosta poistuneet alueet on myyty tai luovutettu takaisin vuokranantajille ja ne ovat pääasiassa viljelykäytössä. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuosien aikana. Kuntoonpanotyöt on hankealueella jo tehty. Alueen vesiensuojelua tehostetaan perustamalla kaksi ympärivuotisesti toimivaa kasvillisuuskenttää ja pintavalutuskenttä. Kontionevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja hakumenetelmällä keräiltynä. Tuotantomäärä on keskimäärin m 3 jyrsinpolttoturvetta vuodessa. Alueella voidaan tuottaa myös palaturvetta. Energiaturve käytetään pääasiassa Seinäjoen, Tampereen ja Porin voimalaitoksissa. Tuotannon päätyttyä alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomat alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajille. Tuotannosta poistuneet alueet rajataan mahdollisuuksien mukaan tuotannossa olevien alueiden ulkopuolelle. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttö voi olla esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kontionevan tuotantokelpoisen alan kuivatusvedet käsitellään sarkaojaaltailla, päisteputkipidättimillä, kuudella virtaamansäätöpadolla ja viidellä laskeutusaltaalla. Lohkon 7 kuivatusvedet johdetaan 47,5 ha:n alalta 3,6 ha:n suuruisen olemassa olevan kasvillisuuskentän kautta ja lohkon 4 vedet 9,8 ha:n alalta kahden perustettavan kasvillisuuskentän kautta laskuojalla Jukaluomaan ja Jalasjärven kautta Jalasjokeen. Jukaluomaan johdetaan lisäksi virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaan kautta lohkon 1 kuivatusvedet 1,6 ha:n alalta. Lohkon 3 kuivatusvedet johdetaan 40,8 ha:n alalta perustettavan pintavalutuskentän 4 kautta Pettuluomaan ja edelleen Jalasjokea Pitkämön tekojärveen. Lohkolle 4 perustetaan kaksi uutta kasvillisuuskenttää. Kasvillisuuskenttä 2 perustetaan pengertämällä lohkon eteläreunaan ja sen kautta johdetaan 5,6 ha:n suuruisen tuotanto- ja auma-alueen vedet. Kentän pinta-ala on 0,3 ha ja se muodostaa 5,4 % valuma-alueesta. Kentän eteen kaivetaan laskeutusallas. Kasvillisuuskenttä 3 perustetaan lohkon 4 pohjoisreunaan ja sen kautta johdetaan 6,8 ha:n suuruisen tuotanto- ja auma-alueen vedet. Kentän pinta-ala on 0,5 ha ja se muodostaa 7 % valuma-alueesta. Virtaamansäätöpadot VS2 ja VS3 poistetaan tarpeettomina. Virtaamansäätöpadot VS 1, VS 4, VS 5 ja VS 6 säilytetään.

4 Pöly, melu ja liikenne Lohkon 3 pohjoispuolelle perustetaan luonnontilaiselle suolle pengertämällä uusi pintavalutuskenttä 4. Sen kautta johdetaan kuivatusvedet 46,6 ha:n alueelta. Kentän pinta-ala on 1,8 ha ja osuus valuma-alueesta 3,8 %. Vedet pumpataan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti ja jaetaan kentän ylälaitaan rei itetyn paineputken avulla. Kasvillisuuskentille vesi valuu ilman pumppausta ympärivuotisesti. Arvio Kontionevan kuivatusvesien aiheuttamasta vesistökuormituksesta nettoarvona (kg/a) vesiensuojelun tehostamisen jälkeen on seuraava: Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Pettuluomaan 490 6,2 280 Jukaluomaan Yhteensä Hakija on kuulemismenettelyn jälkeen vastineensa yhteydessä muuttanut edellä selostettua vesienkäsittelysuunnitelmaa. Muutettu suunnitelma kuvataan jäljempänä luvussa Hakemuksen käsittely kohdassa Hakemuksen muutos. Turvetuotanto aiheuttaa pölypäästöja pääasiassa kesän tuotantokaudella ja muulloin lähinnä turpeen lastauksen yhteydessä. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulisuus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Suurten hiukkasten lisäksi pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Tutkimustulosten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta voi ulottua avoimessa maastossa noin 500 m etäisyydelle. Yli m päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Turvetuotantoalueilla työskentelevät työkoneet ja turpeen kuormaus aiheuttavat melua. Tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella yhdessä tai kahdessa jaksossa. Kontionevalta toimitetaan vuosittain m 3 tur- 4

5 Varastointi ja jätteet vetta, joka vastaa noin 430 rekan ajosuoritetta. Kontionevan turve kuljetetaan seututietä 672 Seinäjoen voimalaan tai edelleen Tampereen ja Porin voimalaitoksille. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti työmaalla säilytetään polttonesteitä alle l. Urakoitsija säilyttää polttonesteitään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa niin, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 300 l, kiinteää öljyjätettä noin 50 kg, akkuja 15 kg, sekajätettä noin 1,5 m 3, aumamuovia noin 2,5 t ja rautaromua noin 200 kg. Urakoitsijat toimittavat ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu kierrätetään ja aumamuovit hyödynnetään energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Kannot ja muu puuaines käytetään polttoaineena ja laskeutusaltaiden lietteet siirretään takaisin tuotantoalueelle tuotettavaksi tai käytetään muuhun sopivaan tarkoitukseen. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Kontioneva on vanha tuotantoalue. Hakemuksen mukainen turvetuotanto ei aiheuta lisämuutoksia maisemaan. Kontioneva sijaitsee Jalasjärven kunnan Jalasjärven, Jokipiin ja Valtion maat -nimisissä kylissä sekä Kauhajoen kaupungin Kauhanevan kylässä noin 8 km Jalasjärven keskustasta lounaaseen. Kontionevan lähiympäristö on turvetuotannon lisäksi pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Vapon Pallonevan tuotantoalue sijaitsee hankealueesta länteen noin 500 m etäisyydellä ja Vapon Iso Korvanevan tuotantoalue on noin 1 km etäisyydellä Kontionevan eteläpuolella. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ei ole asuinrakennuksia. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Kontionevan lähin suojelualue on soidensuojeluohjelmaan kuuluva Ponsineva Ponsijärvi, joka sijaitsee noin 3,7 km:n etäisyydellä Kontionevan luoteispuolella. Hankealueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita alle viiden kilometrin etäisyydellä. 5

6 6 Vesistö Kontioneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Jukaluoman (42.046) ja Pettuluoman (42.047) valuma-alueilla. Jukaluoman valuma-alueella sijaitsee myös Iso-Korvanevan tuotantoalue (112,6 ha). Pettuluoman valumaalueella sijaitsee Pallonevan tuotantoalue (174,6 ha). Kontionevan kuivatusvedet johdetaan Jalasjokeen Pettuluoman kautta ja Jukaluoman kautta reittiä Jukaluoma-Jalasjärvi. Jalasjoen valuma-alueesta 40 % on metsää, 30 % soita ja 23 % peltoa. Keskimääräiset virtaamat Pettuluoman ja Jalasjoen alaosan valumaalueilla ovat seuraavat: Pettuluoma laskussa Jalasjokeen, F=25 km 2 Jalasjoki laskussa Pitkämön tekojärveen, F=966 km 2 m 3 /s m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 5,5 65 Keskivirtaama MQ 0,25 8,4 Keskialivirtaama MNQ 0,001 0,90 F= valuma-alueen pinta-ala Jukaluoman ja Pettuluoman vesi on hapanta, runsasravinteista ja suuren humusainemäärän vuoksi hyvin tummaa. Kummastakaan uomasta ei oteta talousvettä eikä niitä käytetä virkistyskäyttötarkoituksiin. Jalasjärven pinta-ala on noin 134 ha ja suurin syvyys noin 7 m. Vesi on runsasravinteista ja järvessä esiintyy ajoittain levien massaesiintymiä ja happivajetta. Jalasjoki on tummavetinen ja sen veden ravinnepitoisuudet ovat rehevällä tai erittäin rehevällä tasolla. Jalasjoen tila Kontionevan kuivatusvesien purkupaikoissa on Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu välttäväksi. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään turvetuotannolle nykykäytännön mukaisia vesiensuojelutoimia, joihin sisältyy vesiensuojelun perusmenetelmien lisäksi vähintään pintavalutuskenttä tai kasvillisuuskenttä. Kontionevan alapuolinen vesistö kuuluu Kyrönjoen kalastusalueeseen. Jukaluomalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Pettuluoman alaosalla on havaittu taimenia. Jalasjoen kalataloudellinen merkitys on keskinkertainen ja Jalasjärven suuri. Jalasjärven tärkein saaliskala on hauki. Kalastuskunnan arvio Jalasjärven ja Jalasjoen kokonaissaaliista on noin kg vuodessa. Alueella tavataan myös myös rapuja, mutta kannan heikkouden vuoksi rapu on rauhoitettu koko Jalasjärven kalastuskunnan alueella. Vaikutus vesistöön ja sen käyttöön Jalasjärven veden kokonaisfosforipitoisuus on vuosina ollut keskimäärin 103 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 940 µg/l.

7 Kontionevan kuivatusvesien (A) ja Kontionevan, Pallonevan ja Iso- Korvanevan kuivatusvesien yhteensä (B) aiheuttamat pitoisuuslisäykset alapuolisen vesistön vedessä nettoarvoina laskettuna ovat seuraavat: 7 Pettuluoma laskussa Jalasjokeen Jukaluoma laskussa Jalasjärveen Jalasjärvi Jalasjoki laskussa Pitkämön tekojärveen Virtaama m 3 /s Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l A 0,062 0,78 35 B 0,25 0,79 5,6 187 A 0,17 1,9 41 B 0,26 1,0 4,9 114 A 0,008 0,087 1,9 5,8 B 0,08 0,44 13 A 0,007 0,083 2,3 B 8,43 0,05 0,3 9,0 Vaikutukset kalatalouteen Hakemuksen mukaan Kontionevan kuivatusvedet vaikuttavat lähinnä Pettuluomaan ja Jukaluomaan, joiden kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Pettuluomasta on kuitenkin saatu koekalastuksissa saaliiksi taimenia. Uomalla voi olla merkitystä taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueena. Kuivatusvesien johtaminen Pettuluomaan on aloitettu 1970-luvulla, ja hakemuksessa on arvioitu, että kuivatusvedet eivät ole hävittäneet taimenen elinmahdollisuuksia Pettuluomassa. Jalasjärven ja Jalasjoen kalataloudellinen merkitys on kohtalainen. Hakija on arvioinut, että yhdessä muiden kuormittavien toimintojen kanssa Kontionevan kuivatusvedet voivat aiheuttaa kompensoitavaa haittaa. Vaikutukset pohjaveteen Hankealueella ei ole asutusta eikä sen lähistöllä pohjavesialueita. Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Lähin vakituinen asutus sijaitsee 1,7 km etäisyydellä ja lähin loma-asunto noin 650 m etäisyydellä Kontionevasta. Työmaateiden varsilla ei ole asutusta. Hakijan arvion mukaan Kontionevan toiminnasta ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja.

8 8 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Pelastus- ja ympäristöviranomaiset tekevät tarkastuksia työmaalla. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on tehnyt esityksen Kontionevan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Päästötarkkailua on esitetty tehtäväksi pintavalutuskentän alapuolelle asennettavalla mittapadolla kaksi vuotta ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen ja kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä. Pintavalutuskentän tehoa arvioidaan päästötarkkailun yhteydessä ottamalla näytteet neljä kertaa vuodessa myös kentälle tulevasta vedestä. Hakija on esittänyt vesistötarkkailun havaintopaikoiksi Jukaluomaa, Pettuluomaa ja Jalasjärveä. Havaintopaikat ovat yhteisiä Vapon Iso- Korvanevan, Korvajärvennevan ja Liikanevan kanssa ja kuuluvat Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotannon yhteistarkkailuun. Kontionevan kalataloustarkkailu on esitetty liitettäväksi Kyrönjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Hakija on katsonut pöly- ja melutarkkailun tarpeettomaksi. Kontionevalla on voimassaoleva yhteinen ympäristölupa Pallonevan kanssa yhteensä noin 600 ha:n alueelle. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 133/2005/4 on vuotuiseksi kalatalousmaksuksi määrätty euroa. Ottaen huomioon parantuvan vesiensuojelun tason, hakija on esittänyt Kontionevan vuotuiseksi kalatalousmaksuksi 500 euroa. Korvaukset Hakija on katsonut, että Kontionevan turvetuotannosta ei kalatalousmaksun lisäksi aiheudu kompensoitavaa tai korvattavaa haittaa.

9 9 Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Vapo Oy on hakenut toiminnanaloittamislupaa voidakseen aloittaa vesiensuojelurakenteiden rakentamisen ja jatkaakseen tuotantoa keskeytyksettä vesiensuojelun tehostamisen jälkeen tuotantokunnossa olevilla alueilla, joiden tuotannon arvioitiin päättyvän vuoden 2010 lopussa. Turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista on hyödyntää jo tuotannossa oleva alue loppuun. Hakija on esittänyt euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Vapo Oy on täydentänyt hakemustaan täsmentämällä toiminnanaloittamispyynnön perusteita ja esittämällä päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailun tulokset sekä arvion Kontionevan, Pallonevan ja Iso- Korvanevan yhteisten päästöjen vaikutuksista. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa, Jalasjärven kunnassa sekä Kauhajoen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu JP-Kunnallissanomissa ja Kauhajoen Kunnallislehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Jalasjärven kunnalta, Kauhajoen kaupungilta sekä Jalasjärven kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmä on todennut, että uomakartoituksessa vuonna 2007 on ilmennyt, että Jukaluomassa ja Pettuluomassa on lohensukuisille kaloille soveltuvia koskialueita ja niiden lisääntymisen kannalta tärkeitä soraikkoja. Pettuluomasta on koekalastuksen yhteydessä vuonna 2002 tavattu taimenia. Turvetuotannon aiheuttama rehevöityminen ja pohjien liettyminen heikentävät etenkin rapujen ja lohensukuisten kalojen elinmahdollisuuksia. Tällöin vesistökuormituksen lisääminen on ristiriidassa vesienhoitosuunnitelman kanssa. Tuotantoalueen alapuolinen vesi on erittäin hapanta, mikä antaa viitteitä tuotantoalueelta tulevasta happamoittavasta kuormituksesta. Kuormitustarkkailun puuttuessa ei voida sulkea pois kalakantojen esiintymistä rajoittavaa happamuushaittaa, eikä sitä myöskään käytössä olevien ja suunni-

10 teltujen vesiensuojelumenetelmien avulla pystytä merkittävästi rajoittamaan. Puuttuvien kalataloustarkkailutietojen ja happamuusongelman vuoksi hakemus on puutteellisena hylättävä tai hakija on velvoitettava täydentämään hakemusta Kontionevan alueen kuormitustiedoilla ja koekalastuksiin perustuvalla kalastotiedolla. Hakemukseen on lisäksi liitettävä suunnitelma happamuushaitan vähentämismenetelmistä. Jos hakijalle myönnetään lupa hakemuksen puutteellisten tietojen perusteella, on luvan saajan maksettava Pohjanmaan ELY-keskukselle vuosittain euron suuruinen kalatalousmaksu vahinkojen vähentämiseksi ja toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Maksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon, että kyseessä on vesialue, jossa esiintyy purotaimenta. Haittojen vähentäminen edellyttää tavanomaista korkeampaa maksua. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Koska kosteikkojen käytöstä on vain vähän tietoa, on Kontionevan kosteikon toimivuutta seurattava vesinäytteenotolla. Kuivatusveden ph-arvoa on seurattava jatkuvatoimisella ph-mittauksella vähintään vuoden ajan, jonka jälkeen ph-seuranta voidaan sisällyttää kuormitustarkkailuun. 2) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa Kontionevan lupahakemuksesta. 3) Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että turvetuotantoalueet tulee pyrkiä sijoittamaan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille välttäen niiden sijoittamista vesistön tai suojelualueen välittömään läheisyyteen. Kontioneva on vanha tuotantoalue, joka näin ollen on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Hakija on esittänyt vesiensuojelurakenteiden parantamista laskeutusaltaan, kahden kosteikon ja pintavalutuskentän avulla. Hakija on myös esittänyt turvetuotannon alueella loppuvan viimeistään vuonna Tämän hetkisiin BAT-periaatteisiin verrattuna esitetyt vesiensuojelutoimenpiteet voidaan katsoa riittäviksi. Päästötarkkailua tulee tehdä neljän vuoden välein alueen ollessa vielä tuotannossa. Alueella syntyvät jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti ja alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota aumamuovien keräämiseen. Öljyisten jätteiden keräyspisteiden on oltava kiinteällä alustalla tai muuten niin, että jätteitä ei pääse maaperään. 10

11 11 4) Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on ilmoittanut puoltavansa hakemusta seuraavin ehdoin: - Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee esittää lupaviranomaiselle mennessä. Hakemuksen tulee sisältää esitys kuivatusvesien käsittelystä tuotannon loppuaikana. - Hakijan on suoritettava kalataloustarkkailua alapuolisissa vesistöissä aluehallintoviraston edellyttämin ehdoin. - Hakijan on järjestettävä alueen jätehuolto jätelain ja sen pohjalta annettujen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Poltto- ja voiteluaineet tulee käyttää ja varastoida niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään. - Hakijalle tulee asettaa velvollisuus huolehtia vesiensuojelurakenteiden kunnosta kolme vuotta tuotannon päättymisen jälkeen. Hakija ei saa siirtää velvoitetta esimerkiksi maanomistajalle palauttaessaan vuokramaat. Luvan hakijalle voidaan myöntää ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen toiminnanaloittamislupa, koska kyseessä on jo tuotannossa oleva alue ja osa vesiensuojelurakenteista on jo käytössä. Tärkeintä on täydentävien vesiensuojeluratkaisujen toteuttaminen viivytyksettä ja rakenteiden pitäminen kunnossa. 5) Jalasjärven kunta on ilmoittanut yhtyvänsä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon. Muistutus Hakijan vastine 6) AA:n omistama lomakiinteistö Niemi RN:o 4:114 sijaitsee noin 650 metrin päässä Kontionevasta. AA on esittänyt huolestumisensa talousvesikaivonsa veden riittävyydestä ja toivonut, että hakija seuraa sen vesimäärää. Lisäksi hän on toivonut pöly- ja meluhaittojen jäävän mahdollisimman pieniksi mökkikiinteistöllään. 1) Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän lausunnosta hakija on todennut, että supistuva tuotanto merkitsee kuormituksen vähenemistä, mikä on vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaista. Hakija on katsonut, että vaikka Jukaluoma ja Pettuluoma eivät pienuutensa takia ole kalastuksellisesti merkittäviä vesistöjä, on niissä kuitenkin kalastolle soveltuvia ja merkittäviä elinympäristöjä. Tämän vuoksi hakija on esittänyt 500 euron suuruista vuosittaista kalatalousmaksua. Hakija on uudistanut aikaisemman kalatalousmaksua koskevan lausumansa katsoen, että esitetty 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu on riittävähankkeesta aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi. Maksua voidaan pi-

12 tää riittävänä myös siksi, että tuotantopinta-ala pienenee merkittävästi jo vuoden 2012 tuotantokauden jälkeen. Hakijan käsityksen mukaan kuivatusvedet eivät ole erityisen happamia eivätkä aiheuta vesistölle ja sen kalastolle haittaa. Pallonevan pintavalutuskentältä purkautuvat vedet (ph keskimäärin 4,6) ovat olleet kentälle tulevaa vettä happamampia. Korvanevalta purkautuvien vesien keskimääräinen ph-arvo on vuosina ollut 5,6. Pettuluomassa ja Jukaluomassa veden ph-arvot ovat vuonna 2010 vaihdelleet välillä 4,5-6,1. Hakija on arvioinut, että alhaisten arvojen syynä voivat olla runsassateiset jaksot tai kevään happamat sulamisvedet. 3) Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja 5) Jalasjärven kunnan lausunnoista hakija on todennut, että tarkkailua tehdään kahtena vuotena lupakauden alussa ja kahtena vuotena ennen mahdollisen tarkistushakemuksen jättämistä. Tarkkailuihin sisällytetään päästötarkkailun lisäksi vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu. 4) Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnosta hakija on todennut, että mikäli luvan ehtoja on tarpeen tarkistaa, se tulisi tehdä noin 10 vuoden toimintajakson jälkeen. 6) AA:n muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajan mökkikiinteistö sijaitsee noin 680 metrin päässä tuotantoalueen reunasta, joten merkittävää pöly- ja meluhaittaa ei kiinteistölle aiheudu. Kyseinen lohko 3 jää pois käytöstä vuonna 2012, jolloin AA:n kiinteistön ja tuotantoalueen välinen etäisyys tulee olemaan 1400 m. 12 Hakemuksen muutos Hakija on vastineen yhteydessä muuttanut hakemussuunnitelmaa turpeen ennakoitua nopeamman loppumisen vuoksi. Lohko 3 jää eteläosassa olevaa auma-aluetta ja siihen rajoittuvaa 1,9 ha:n tuotantoaluetta lukuunottamatta pois käytöstä vuoden 2012 tuotantokauden jälkeen. Tällöin jäljelle jäävä tuotantopinta-ala tulee olemaan 63,8 ha. Hakija on esittänyt, että pumppaukseen perustuvaa pintavalutuskenttää nro 4 ei rakenneta, koska turvetuotannon kuormitus Pettuluomaan vähenee merkittävästi tuotannon päättyessä suurimmassa osassa lohkoa 3. Hakijan esityksen mukaan vuonna 2012 tuotannosta poistuvalta noin 36 ha:n alueelta kuivatusvedet johdetaan olemassa olevia sarkaojia pitkin virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaan LA1 kautta Pettuluomaan. Jäljelle jäävän 4,9 ha:n vesiensuojelun tehostamiseksi hakija on esittänyt tuotantoalueen vedet johdettavaksi alueen viereen perustettavan kasvillisuuskentän läpi. Päästötarkkailupiste on esitetty siirrettäväksi kasvillisuuskentän alapuolelle rakennettavalle mittapadolle, jossa myös kentän tehoa tarkkaillaan.

13 13 Hakemuksen muutoksen johdosta pyydetty lausunto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on hakemuksen muutoksen johdosta katsonut, että kasvillisuusvyöhykkeen tulee olla kooltaan vähintään 5 % valuma-alueesta. Otettaessa huomioon lohkon 3 lyhyt tuotantoaika ja jäljelle jäävän tuotantoalan pieni koko (4,9 ha), voidaan esitettyjen vesienkäsittelymenetelmien katsoa tässä tapauksessa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaiset vaatimukset. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ELY-keskukselle ennen niiden käyttöönottoa. Tuotannosta poistuvalle lohkolle tulee myöntää määräaikainen lupa saakka. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen saakka, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Kontionevan turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa ja Kauhajoen kaupungissa Kyrönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja vastineessa esitetyn hakemuksen muutoksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 99 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan muutoksenhausta huolimatta rakentaa vesiensuojelurakenteet Kontionevalle ja aloittaa tuotanto niillä tuotantokunnossa olevilla alueilla, joilla tuotannon arvioitiin päättyvän vuoden 2010 lopussa. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen muutoksen liitteenä olevan, päivätyn kartan Vesienkäsittelyn tehostaminen ja tuotantoalueet mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen lohkoilta 1, 2, 4 ja 7 laskuojan kautta Jukaluomaan ja lohkolta 3 laskuojan kautta Pettuluomaan. 2. Lohkon 3 kuivatusvedet on käsiteltävä hakemuksen muutoksen liitteenä olevan päivätyn suunnitelmakartan suurennuksen mukaisesti ja muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Muulta tuotantoalu-

14 Päästöt ilmaan ja melu eelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen muutoksen liitteenä olevan päivätyn vesienkäsittelyn tehostaminen ja tuotantoalueet piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden avulla. Lisäksi lohkon 7 kuivatusvedet on käsiteltävä ympärivuotisesti olemassa olevan kasvillisuuskentän 1 ja lohkojen 2 ja 4 vedet uusien kasvillisuuskenttien 2 ja 3 avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä , lohkolla 3 kuitenkin , mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. 14

15 Varastointi ja jätteet 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Jalasjärven kunnan ja Kauhajoen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin, lukitus ja laponesto. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Jalasjärven kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 15 Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

16 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan hakemuksen liitteenä 8 olevan vaikutustarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailua voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus kalataloudelliseksi tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Jalasjärven kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 700 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 16

17 Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat todenneet jälkihoitotoimet tehdyiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 17 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi, lohkolla 3 kuitenkin vain lohkon eteläosan noin 5 ha:n suuruisella alueella. Lohkon 3 muulla alueella lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

18 18 Korvattava päätös Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 133/2005/4 sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä nro 07/0086/1 voimassa, niiltä osin kuin päätös koskee Kontionevan turvetuotantoa RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kontionevan turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue, joka on kokonaisuudessaan ojitettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltavia lajeja ja luontotyyppejä. Lähes kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti kasvillisuuskentillä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Kontionevan olosuhteissa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Kontionevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Lupa myönnetään määräaikaisena lohkon 3 valtaosalle, koska tuotannon arvioidaan loppuvan sillä alueella vuonna Kontionevalle rakennettavat ympärivuotisesti toimivat kasvillisuuskentät tehostavat tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelytasoa Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa edellytetyllä nykykäytännön mukaisella tavalla. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Kyseessä on toiminnassa oleva tuotantoalue, jonka toiminnan jatkaminen keskeytyksettä myös lohkolla 3, jonka määräaikainen lupa päättyy vuoden 2010 lopussa, on hakijalle tarpeen. Vesiin johdettavien päästöjen määrä pienenee, kun tuotantoalueen vesien käsittely tehostuu rakennettavien kasvillisuuskenttien avulla ja osa tuotantoalueesta poistuu lähiaikana käytöstä turpeen loppumisen takia. Lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää.

19 Lupamääräysten perustelut Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi Kontionevan olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Lohkon 1 vedet 1,6 ha:n alalta käsitellään perustasoisesti, muutoin kaikki kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentillä ympärivuotisesti. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on noin 650 metrin etäisyydellä, mutta vuoden 2012 jälkeen tuotannon loputtua valtaosalla lohkoa 3 yli kilometrin etäisyydellä. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesienkäsittelykenttien ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä tuotannon päättyminen valtaosalla lohkoa 3. 19

20 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lohkolle 3 myönnetyn luvan määräaikaisuudella ja lupamääräyksissä 1, 2, 3 ja 15. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimukset on tarkkailun osalta otettu huomioon lupamääräyksessä 12, kalatalousmaksun osalta lupamääräyksessä 14 ja toiminnan lopettamisen osalta lupamääräyksessä 15. Kalatalousmaksun määrän perusteena on ollut tuotannon päättyminen valtaosalla lohkoa 3, jonka vedet laskevat Pettuluomaan, vesienkäsittelyn parantaminen ja näiden johdosta tapahtuva päästöjen ja vaikutusten väheneminen. Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja Jalasjärven kunnan vaatimukset on vesiensuojelun osalta otettu huomioon lupamääräyksissä 1, 2, 11 ja 12, jätehuollon osalta lupamääräyksessä 7 ja päästötarkkailun osalta tarkkailuohjelmassa päätöksen liitteessä 3. Neljän vuoden jatkuva tarkkailu kasvillisuuskenttien valmistumisen jälkeen ja kaksi vuotta ennen tarkistushakemuksen jättämistä on Kontionevan olosuhteissa riittävä päästöjen arvioimiseksi. Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukset on otettu jätehuollon osalta huomioon lupamääräyksessä 7, kalataloustarkkailun osalta lupamääräyksessä 12 ja tuotantoalueen jälkihoidon osalta lupamääräyksessä 15. Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on vaatinut lupamääräysten tarkistushakemuksen jättämistä vuoden 2015 loppuun mennessä. Aluehallintovirasto on kuitenkin katsonut, että Kontionevan tuotannon supistuessa ennakoitua nopeammin, tarkistushakemus voidaan jättää lokakuun 2021 loppuun mennessä. AA:n muistutuksesta aluehallintovirasto toteaa, että koska Kontionevalla ei tehdä uusia vesienkäsittelyrakenteita lukuun ottamatta muita huomattavia kunnostustöitä ja ojituksia, turvetuotanto ei todennäköisesti tule vaikuttamaan Mäkisen omistaman tilan kaivon antoisuuteen. AA:n tila sijaitsee lohkon 3 koillispuolella noin 650 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Koska tuotanto lohkon 3 pohjoisosalla päättyy vuonna 2012, mahdollinen pöly- ja meluhaittariski tulee vähenemään oleellisesti. Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. 20

21 21 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunta Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kauhajoen kaupunki Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

22 22 Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Jalasjärven kunnan ja Kauhajoen kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan JP-Kunnallissanomat ja Kauhajoen Kunnallislehti -nimisissä sanomalehdissä.

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Heikki Penttinen Reko Vuotila Kirsti Poikonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Heikki Penttinen (puheenjohtaja) ja ympäristöneuvos Reko Vuotila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Kirsti Poikonen. KP/tka

24 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.