SPRÅKBAROMETERN KIELIBAROMETRI 2016

Transkriptio

1 SPRÅKBAROMETERN KIELIBAROMETRI 2016 Marina Lindell Forskardoktor Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi Pressinformation/ Lehdistötilaisuus

2 KIELIBAROMETRI Seurataan kielipalveluiden toteutumista kaksikielisissä kunnissa. Miten paikalliseen kielivähemmistöön kuuluvat kuntalaiset kokevat kotikuntansa kielipalveluiden toteutuvan? Tutkimuksen on toteuttanut Åbo Akademin Institutet för samhällsforskning, yhteistyössä:

3 KIELIBAROMETRI kaksikielistä kuntaa - 15:ssa on ruotsinkielinen enemmistö (suomenkielinen vähemmistö) - 18:ssa on suomenkielinen enemmistö (ruotsinkielinen vähemmistö) Vastausprosentti: 42 Yhteensä henkilöä, joista: ruotsinkielisiä suomenkielisiä Kunnat Ruotsinkieliset Kaksikieliset, suomenkiel. enemmistö Kaksikieliset, ruotsinkiel. enemmistö Kuntarajat MML, 2015 Karttakuva Kuntaliitto/JAH Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Korsnäs Korsnäs Korsnäs Korsnäs Korsnäs Korsnäs Korsnäs Korsnäs Korsnäs Maalahti Maalahti Maalahti Maalahti Maalahti Maalahti Maalahti Maalahti Maalahti Mustasaari Mustasaari Mustasaari Mustasaari Mustasaari Mustasaari Mustasaari Mustasaari Mustasaari Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Espoo Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Lohja Sipoo Sipoo Sipoo Sipoo Sipoo Sipoo Sipoo Sipoo Sipoo Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Kauniainen Siuntio Siuntio Siuntio Siuntio Siuntio Siuntio Siuntio Siuntio Siuntio Kirkkonummi Kirkkonummi Kirkkonummi Kirkkonummi Kirkkonummi Kirkkonummi Kirkkonummi Kirkkonummi Kirkkonummi Inkoo Inkoo Inkoo Inkoo Inkoo Inkoo Inkoo Inkoo Inkoo Loviisa Loviisa Loviisa Loviisa Loviisa Loviisa Loviisa Loviisa Loviisa Lapinjärvi Lapinjärvi Lapinjärvi Lapinjärvi Lapinjärvi Lapinjärvi Lapinjärvi Lapinjärvi Lapinjärvi Myrskylä Myrskylä Myrskylä Myrskylä Myrskylä Myrskylä Myrskylä Myrskylä Myrskylä Pyhtää Pyhtää Pyhtää Pyhtää Pyhtää Pyhtää Pyhtää Pyhtää Pyhtää Parainen Parainen Parainen Parainen Parainen Parainen Parainen Parainen Parainen Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Närpiö Närpiö Närpiö Närpiö Närpiö Närpiö Närpiö Närpiö Närpiö Kaskinen Kaskinen Kaskinen Kaskinen Kaskinen Kaskinen Kaskinen Kaskinen Kaskinen Vöyri Vöyri Vöyri Vöyri Vöyri Vöyri Vöyri Vöyri Vöyri Pedersöre Pedersöre Pedersöre Pedersöre Pedersöre Pedersöre Pedersöre Pedersöre Pedersöre Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Brändö Brändö Brändö Brändö Brändö Brändö Brändö Brändö Brändö Raasepori Raasepori Raasepori Raasepori Raasepori Raasepori Raasepori Raasepori Raasepori Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Kruunupyy Kruunupyy Kruunupyy Kruunupyy Kruunupyy Kruunupyy Kruunupyy Kruunupyy Kruunupyy Kumlinge Kumlinge Kumlinge Kumlinge Kumlinge Kumlinge Kumlinge Kumlinge Kumlinge Kemiönsaari Kemiönsaari Kemiönsaari Kemiönsaari Kemiönsaari Kemiönsaari Kemiönsaari Kemiönsaari Kemiönsaari Kökar Kökar Kökar Kökar Kökar Kökar Kökar Kökar Kökar Sottunga Sottunga Sottunga Sottunga Sottunga Sottunga Sottunga Sottunga Sottunga Föglö Föglö Föglö Föglö Föglö Föglö Föglö Föglö Föglö Vårdö Vårdö Vårdö Vårdö Vårdö Vårdö Vårdö Vårdö Vårdö Lemland Lemland Lemland Lemland Lemland Lemland Lemland Lemland Lemland Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Jomala Jomala Jomala Jomala Jomala Jomala Jomala Jomala Jomala Sund Sund Sund Sund Sund Sund Sund Sund Sund Finström Finström Finström Finström Finström Finström Finström Finström Finström Saltvik Saltvik Saltvik Saltvik Saltvik Saltvik Saltvik Saltvik Saltvik Geta Geta Geta Geta Geta Geta Geta Geta Geta Hammarland Hammarland Hammarland Hammarland Hammarland Hammarland Hammarland Hammarland Hammarland Eckerö Eckerö Eckerö Eckerö Eckerö Eckerö Eckerö Eckerö Eckerö Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Luoto Luoto Luoto Luoto Luoto Luoto Luoto Luoto Luoto Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola

4 KOLME PÄÄTEEMAA: I. OMAN KIELEN KÄYTTÄMINEN II. KIELIPALVELUN ARVIOINTI KUNNAN JA VALTION PALVELUISSA III. KIELI-ILMAPIIRI

5 I. OMAN KIELEN KÄYTTÄMINEN

6 SUOMENKIELISET PYRKIVÄT RUOTSINKIELISIÄ AKTIIVISEMMIN SAAMAAN PALVELUA OMALLA KIELELLÄ Suomenkieliset pyrkivät ruotsinkielisiä aktiivisemmin saamaan palvelua omalla kielellään. Suomenkieliset 43,1 28,9 18,4 6,2 3,3 Kyllä, lähes aina Yleensä kyllä Vaihtelee Ruotsinkieliset 19 29,5 37,6 11,9 2 Harvoin En koskaan Kysymys: Yritätkö yleensä saada julkisia palveluja omalla kielellä? Vaihdan kieltä 54,8 81,7 Pyydän, että joku muu henkilö palvelee minua 22,1 24,1 Jatkan oman kieleni käyttämistä Teen asiasta valituksen viranomaiselle 6,7 2 1,5 31 Ruotsinkieliset Suomenkieliset Poistun paikalta 1,9 4, Kysymys: Miten toimit jos sinua ei palvella kielellä, jota sinulla on oikeus lain mukaan käyttää viranomaisen kanssa asioidessasi?

7 OLEN KÄYTTÄNYT PALVELUA, MUTTEN OLE PYYTÄNYT PALVELUA OMALLA KIELELLÄ SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD Hälsovårdens läkarmottagning Hälsovårdens skötarmottagning Sjukhusvård Jourmottagning Mödra- och barnrådgivning Barndagvård Socialarbete Äldrevård Hemvård, hemservice Mentalvårdstjänster Handikapptjänster och stödformer 7,3 6,8 5,9 6,5 3,8 2,2 3,2 1,9 2,9 1,9 2,1 1,7 1,7 0,7 11,1 12,8 18, , ,3 31,1 Svenskspråkiga Finskspråkiga ÖVRIGA KOMMUNALA TJÄNSTER Lokala trafikbolag Bibliotek Idrottsanläggningar Tekniska frågor Kommunala tjänstemän 23,8 10,2 22,3 15,1 15,6 12,2 14,6 10,9 14,3 12,

8 II. KIELIPALVELUN ARVIOINTI KUNNAN JA VALTION PALVELUISSA

9 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KIELIPALVELUN ARVOSANA Suomenkieliset antavat sosiaali- ja terveydenhuollon kielipalveluille paremman arvosanan kuin ruotsinkieliset. 8,8 8,6 8,4 8,2 8 7,8 7,6 7,4 7,2 7 8,7 8,5 8,2 7,8 7,8 7, Ruotsinkielinen sosiaali- ja terveydenhuolto Suomenkielinen sosiaali- ja terveydenhuolto Kuva. Keskimääräinen arvosana sosiaali- ja terveydenhuollon kielipalveluille Ruotsinkielisiä vähemmistöjä: Vaasa ja Sipoo 8,6 Myrskylä 6 Suomenkielisiä vähemmistöjä:: Parainen 9,2 Pietarsaari ja Maalahti 8

10 SUOMEN- JA RUOTSINKIELISTEN ARVIOISSA ON SUURIA EROJA Suomen- ja ruotsinkielisten arvioissa kunnallisten ja valtiollisten palveluiden toimivuudesta omalla kielellä on suuria eroja. 9, ,5 8,8 8,5 8,5 8,7 Kunnalliset palvelut: Suomenkieliset 8 7,5 8,1 7,9 7,9 7,8 7,7 7,6 7,8 Kunnalliset palvelut: Ruotsinkieliset Valtiolliset palvelut: Suomenkieliset 7 Valtiolliset palvelut: Ruotsinkieliset 6, Kuva. Keskimääräinen arvosana kunnallisille ja valtiollisille kielipalveluille

11 III. KIELI-ILMAPIIRI Tutkimus kohdennetaan kaksikielisten kuntien kielivähemmistöön kuuluville (suomen- tai ruotsinkielisille)

12 SUOMENKIELISET OVAT TYYTYMÄTTÖMÄMPIÄ SUOMEN- JA RUOTSENKIELISTEN VÄLISIIN SUHTEISIIN KOTIKUNNASSAAN KUIN RUOTSINKIELISET Suomenkieliset: Ruotsinkieliset: 5,9 Relationerna mellan språkgrupperna (fi) n = ,1 5,4 42,6 7,3 36,7 Mycket goda Goda Varierande Dåliga Mycket dåliga Kan inte säga Relationerna mellan språkgrupperna (sv) n = ,3 0,8 5,1 38,8 44,2 6,7 Mycket goda Goda Varierande Dåliga Mycket dåliga Kan inte säga 44 %: hyvät 43 %: vaihtelevat 8 %: huonot 5 %: ei osaa sanoa 51 %: hyvät 39 %: vaihtelevat 5 %: huonot 5 %: ei osaa sanoa

13 Suomenkieliset: RUOTSINKIELISET OVAT HUOMATTAVASTI SUOMENKIELISIÄ SUUREMMASSA MÄÄRIN SITÄ MIELTÄ, ETTÄ YLEINEN SUHTAUTUMINEN ERI KIELTÄ PUHUVIIN ON MUUTTUNUT KIELTEISEMMÄKSI. Ruotsinkieliset: Merkittävästi suurempi osa suomenkielisistä taas kokee suhtautumisen Yleinen suhtautuminen eri kieltä puhuviin Suomessa (suom.) n = muuttuneet paljon 5,4 myönteisemmiksi muuttuneet 3,5 15,3 myönteisimmiksi ei muutosta 14 14,7 47,1 muuttuneet kielteisemmiksi muuttuneet paljon kielteisemmiksi en osaa sanoa Yleinen suhtautuminen eri kieltä puhuviin Suomessa (ruots.) n = ,4 35,7 0,4 19,3 22,1 muuttuneet paljon myönteisemmiksi muuttuneet myönteisemmiksi ei muutosta muuttuneet kielteisemmiksi muuttuneet paljon kielteisemmiksi en osaa sanoa Kysymys: Miten yleinen suhtautuminen eri kieliä puhuviin on mielestäsi muuttunut viime vuosien aikana Suomessa? 53 %: muuttuneet myönteisemmiksi 15 %: ei muutosta 17 %: muuttuneet kielteisemmiksi 15 %: ei osaa sanoa 20 %: muuttuneet myöntesimmiksi 22 %: ei muutosta 41 %: muuttuneet kielteisimmiksi 17 %: ei osaa sanoa

14 YHÄ SUUREMPI OSA KATSOO SUHTEIDEN OLEVAN VAIHTELEVIA *) Prosenttia (%) Suomen- ja ruotsinkielisten väliset suhteet kotikunnassa (suomenkieliset) 52 53, , ,7 42, , * 2008 (n = 1 902) 2012 (n = 1 698) 2016 (n = 1 598)** hyvät vaihtelevat huonot *) Pietarsaari, Mustasaari, Kemiö, Tammisaari, Pernaja. Luvut vuoden 2008 Kielibarometristä. **) vuonna ,4 % valitsi vaihtoehdon en osaa san

15 YHÄ SUUREMPI OSA KATSOO SUHTEIDEN OLEVAN VAIHTELEVIA. Arviot kieli-ilmapiiristä Suomen- ja ruotsinkielisten väliset suhteet kotikunnassa (ruotsinkieliset) Prosenttia (%) ,3 58,7 50, ,7 38,8 5 3,7 5,6 5,1 2004* 2008 (n = 2 731) 2012 (n = 2 182) 2016 (n = 2 062)** hyvät vaihtelevat huonot *) Ainoastaan Kokkola, Lohja, Espoo, Porvoo, Lapinjärvi. Luvut vuoden 2008 Kielibarometristä. **) vuonna ,1 % valitsi vaihtoehdon en osaa sanoa.

16 KIELI-ILMAPIIRI KUNNISSA ON MUUTTUNUT YHÄ ENEMMÄN VAIHTELEVAKSI Svenskspråkiga är mer nöjda med relationerna mellan svensk- och finskspråkiga i hemkommunen än vad finskspråkiga är (51 % - 44 %). Men jämfört med 2012 har språkklimatet blivit mer varierande Försämringen gått från goda relationer till mer varierande, inte uttryckligen sämre Av alla 33 kommuner har endast Grankulla, Mörskom och speciellt Sjundeå (+21 %) ett bättre språkklimat 2016 än 2012 (svenskspråkig minoritet) Grankulla har överlägset bästa relationerna mellan svensk- och finskspråkiga (88 % anser de är goda) Jakobstad har största försämringen sedan år 2008 (finskspråkig minoritet), (-26 % år ) Korsnäs, Pargas, Kronoby och Vörå har största försämringen

17 YLEINEN SUHTAUTUMINEN ERI KIELTÄ PUHUVIIN SUOMESSA Inställningen till andra språkgrupper i Finland Finskspråkiga anser inställningen till andra språkgrupper i Finland har blivit bättre (53 % anser den har blivit bättre 20 % sämre) Svenskspråkiga anser att inställningen har blivit sämre (41 % anser den har blivit sämre 18 % bättre) Upplevelse av trakasserier och/eller diskrimnering pga. språk Nästan varannan svenskspråkig och var femte finskspråkig har upplevt diskriminering/trakasserier pga. sitt språk Observera att vi endast frågat den lokala språkminoriteten detta kan vinkla resultatet Antalet svarande varierar kommunvis

18 LISÄÄ ANALYYSEJÄ: Tai ota yhteyttä: Tutkija Marina Lindell, Tutkimusraportti valmistuu myöhemmin syksyllä. Forskningsrapport publiceras på webben senare i höst.