Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Transkriptio

1 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006

2

3 Loppuraportin sisältö ESIPUHE 1. PYSÄKÖINTITUTKIMUS AUTOPAIKKATARVE KESKEISTEN KORTTELIEN PYSÄKÖINTITARKASTELUT SUOSITUKSIA KESKUSTAN LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Tutkimusalue ja menetelmä Tutkimustulokset Nykytilanne Tuleva tarve Nahkurintori Torialue Sokoksen kortteli Pysäköintilaitosten toteuttamismalleja

4 ESIPUHE tuli ajankohtaiseksi keväällä 2006 Lohjan keskustan kehittämishankkeen yhteydessä. Kehittämishanketta koordinoi Lohjan Keskustan Kehittämisyhdistys LOHCASE ry. Keskustan kehittämishankkeeseen liittyen Tuomas Santasalo Ky on tehnyt kaupallisen selvityksen. Pysäköintiselvityksestä on vastannut Esisuunnittelijat Sito Oy. Lohjalla oli tehty edellinen pysäköintitutkimus vuonna 1996 ja sitä edeltävä pysäköintiselvitys vuonna Lohjan kaupunginhallitus on vuonna 2000 päättänyt, että Lohjan keskustan pysäköintiä kehitetään hajakeskitetyn vaihtoehdon pohjalta. Tällä hetkellä keskustaan, Laurinkadun, Kauppakadun ja Harjukadun rajaamaan kolmioon, on rakenteilla Prisman kaupansuuryksikkö pysäköintilaitoksineen. ja kaupallinen selvitys antavat lähtökohtia keskustan osayleiskaavoitukselle ja kehittämis- ja arkkitehtuurikilpailulle, joissa kilpailualueina ovat tori sekä korttelit 42 ja 53. Kilpailujulistus tapahtuu keväällä Lohjan kaupungin taajama-alueiden yleiskaavoitus aloitettiin v Voimassaoleva keskustan osayleiskaava ( ) on tarkistettu Kaupungin keskustan kehittämiseksi on tarpeellista selvittää mm. pysäköinnin kysyntä sekä tuleva autopaikkatarve.

5 1. PYSÄKÖINTITUTKIMUS Pysäköintitutkimuksen tavoitteena on selvittää keskustan nykyinen asiakaspysäköintipaikkojen tarjonta ja niiden käyttö. Tutkimus kattaa yleiset pysäköintialueet, kadut sekä asiakaspysäköinnin käytössä olevat yksityiset pysäköintialueet ja laitokset. 1.1 Tutkimusalue ja menetelmä Tutkimusalue kattaa keskustaajaman osayleiskaava-alueen. Lisäksi tutkimusalue laajenee lännessä ja lounaassa Aurlahden rantapuistoon sekä idässä Pengerkatuun. Pohjoisessa tutkimusalue rajautuu Tytyrin kaivosalueeseen ja junarataan sekä Pyhän Laurin kirkon alueeseen. Etelässä mukaan on otettu harjun sekä sairaalan ympäristön pysäköintialueet ja kadunvarsipaikat. Lohjan liikekeskusta jaettiin kahteen alueeseen Kauppakadun itä- ja länsipuolelle. Kolmas alue kattoi liikekeskustan ulkopuolelle jäävät keskustan asuntoalueet. Kultakin alueelta määriteltiin erillisiksi tutkimuskohteiksi pysäköintilaitokset, alueet ja kadunvarsipaikat. Kohteita on yhteensä 87. Tutkittavat pysäköintialueet ja pysäköintikohteet on esitetty karttakuvassa 1.

6 Kuva 1. Tutkimusalueet ja -kohteet.

7 7 Ajankohdat ja suoritustapa Nykyisten autopaikkojen käyttö on selvitetty pysäköintitutkimuksen avulla. Pysäköityjen autojen määrä tutkimuskohteissa on laskettu perjantaina ja lauantaina joka toinen tunti Tutkimusajankohdan sää oli molempina laskentapäivinä melko lämmin ja aurinkoinen, mutta tuulinen. Keskustan olemassa olevat autopaikat pysäköintilaitoksissa, alueilla, kaduilla ja korttelipihoilla on kartoitettu tiistaina ja perjantaina Pysäköintikohteiden pysäköintipaikat, mahdolliset aikarajoitukset ja pysäköintimaksuvelvoitteet on kirjattu ylös ja pysäköityjen autojen määrät on laskettu kustakin tutkimuskohteesta. Perjantaina pysäköityjen autojen määrälaskennat suoritettiin joka toinen tunti klo ja lauantaina joka toinen tunti klo Laskennat suoritti Esisuunnittelijat Sito Oy. Taulukossa 1 on esitetty pysäköintikohteiden inventointitiedot. Taulukko 1. Vyöhyke P-paikan numero Autopaikat (luku sis. invapaikat) Maksu Muuta I 1 16 X I 2 4 X kadunvarsipysäköinti I 4 X I 4 6 X kadunvarsipysäköinti I 5 22 aikarajoitus 2 h I aikarajoitus I 7 9 X kadunvarsipysäköinti I 8 20 X kadunvarsipysäköinti I X I 10 5 X kadunvarsipysäköinti I X aikarajoitus 1 h I 12 8 I 1 22 X kadunvarsipysäköinti I aikarajoitus 2 h I X kadunvarsipysäköinti I X kadunvarsipysäköinti I kadunvarsipysäköinti / aikarajoitus 2 h I aikarajoitus 4 h II aikarajoitus 1 h II X kadunvarsipysäköinti II X kadunvarsipysäköinti II 22 6 X kadunvarsipysäköinti II 2 9 X II 24 1 aikarajoitus 2 h II X kadunvarsipysäköinti II 26 7 X II 27 X kadunvarsipysäköinti II II kadunvarsipysäköinti / aikarajoitus 4 h II 0 22 aikarajoitus 1 h

8 8 Vyöhyke P-paikan numero Autopaikat (luku sis. invapaikat) Maksu Muuta III 1 14 X III 2 12 X kadunvarsipysäköinti III 64 III 4 20 kadunvarsipysäköinti / aikarajoitus 1 h III 5 50 kadunvarsipysäköinti / aikarajoitus 2 h III 6 24 kadunvarsipysäköinti III 7 80 kadunvarsipysäköinti III 8 8 aikarajoitus 4 h III 9 9 kadunvarsipysäköinti III aikarajoitus 4 h III kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III 4 6 kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti / aikarajoitus 2 h III kadunvarsipysäköinti III 46 9 kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III III kadunvarsipysäköinti III III 51 6 III III 5 4 kadunvarsipysäköinti III 54 2 aikarajoitus 2 h III 55 kadunvarsipysäköinti III 56 kadunvarsipysäköinti III III kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III 60 7 kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III 6 29 kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III 69 4 kadunvarsipysäköinti III 70 1 kadunvarsipysäköinti III 71 4 kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III 7 19 kadunvarsipysäköinti / aikarajoitus 2 h III aikarajoitus 4 h III kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti / aikarajoitus 2 h III aikarajoitus 4 h III 78 kadunvarsipysäköinti / aikarajoitus 0 min. III 79 5 kadunvarsipysäköinti/osittain aikaraj. 0min. III kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III 8 10 kadunvarsipysäköinti III kadunvarsipysäköinti III III 86 III yht ap

9 9 1.2 Tutkimustulokset Tutkimuksen tuloksena on saatu selville pysäköintikysynnän vuorokausivaihtelu ja maksimikysyntä kohteittain, eri aluejaoilla sekä käyttötarkoituksen ja rajoitusten mukaan. Pysäköintitutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat: * Koko keskusta-alueella yleistä pysäköintiä palvelevia paikkoja on paljon (noin 2.700). Vilkkaimpana ajankohtana autopaikoista on käytössä noin 40 %. * Liikekeskustassa asiakaspaikkoja on noin Paikkojen kokonaismäärä on riittävä. Vilkkaimpana ajankohtana autopaikoista on käytössä noin 60 % eli vapaita autopaikkoja on noin 450. * Tutkimusalueella 1 (Suurlohjankatu ja Kauppakadun itäpuoli), jolla sijaitsevat Sokos, Eka Market ja Lohjantähti, pysäköintikysyntä on suurinta. Vilkkaimpana aikana (lauantaina puolen päivä aikoihin) pysäköintipaikoista (noin 750) noin 70 % on käytössä. * Pysäköintipaikkojen kysyntä on suurinta keskustan maksullisilla pysäköintialueilla; noin 75 % paikoista on käytössä vilkkaimpana ajankohtana. * Maksulliset kadunvarsipaikat eivät ole yhtä suosittuna. Vilkkaimpana aikana niistä vähän yli 50 % oli käytössä. * Lohjan keskustassa asiakaspysäköinnin käyttöaste on jonkin verran suurempi kuin 13 muussa suomalaisessa kaupunkikeskustassa, joissa pysäköintitutkimus on tehty samalla menetelmällä. Kaupunkikeskustojen asiakaspaikkojen maksimikäyttöasteen keskiarvo on noin 50 %. Lohjalla se on 60 %. Pysäköintipaikkojen käyttöaste pe ja la Lohjalla Koko tutkimusalueella (2689 ap) 1 0,8 0,6 0,4 Pe La 0, Pysäköintipaikkojen käyttöaste pe ja la Lohjalla Alueilla 1 ja 2 yhteensä (1164 ap) 1 0,8 0,6 0,4 Pe La 0,

10 10 Pysäköintipaikkojen käyttöaste pe ja la Lohjalla Alue 1 (734 ap) 1 0,8 0,6 0,4 Pe La 0, Pysäköintipaikkojen käyttöaste pe ja la Lohjalla Alue 2 (430 ap) 1 0,8 0,6 0,4 Pe La 0, Pysäköintipaikkojen käyttöaste pe ja la Lohjalla Alue 3 (1525 ap) 1 0,8 0,6 0,4 Pe La 0,

11 11 Pysäköintipaikkojen käyttöaste pe ja la Lohjalla Maksullisilla autopaikoilla (624 ap) 1 0,8 0,6 0,4 Pe La 0, Pysäköintipaikkojen käyttöaste pe ja la Lohjalla Maksullisilla pysäköintikentillä (348 ap) 1 0,8 0,6 0,4 Pe La 0, Pysäköintipaikkojen käyttöaste pe ja la Lohjalla Maksullisilla kadunvarsipaikoilla (276 ap) 1 0,8 0,6 0,4 Pe La 0,

12 12 Pysäköintipaikkojen käyttöaste pe ja la Lohjalla Pysäköintilaitoksissa ja -alueilla (805 ap) 1 0,8 0,6 0,4 Pe La 0, Pysäköintipaikkojen käyttöaste pe ja la Lohjalla Aikarajoituksellisilla autopaikoilla (902 ap) 1 0,8 0,6 0,4 Pe La 0, Pysäköintipaikkojen käyttöaste pe ja la Lohjalla Kadunvarsipaikoilla (1433 ap) 1 0,8 0,6 0,4 Pe La 0,

13 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Keskustojen autopaikkamäärät ja maksimikäyttöasteet Keskiarvo Lohja Salo Lappeenranta Uusikaupunki Rovaniemi Vaasa Rauma Varkaus Kemi Riihimäki Oulu Seinäjoki Lieksa Kajaani Hämeenlinna käyttöaste autopaikkamäärä Pe La Pys.paikkoja

14 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet.

15 15 2. AUTOPAIKKATARVE 2.1 Nykytilanne Pysäköintitutkimuksen mukaan Lohjan liikekeskustan alueella (alueet 1 ja 2) on noin asiakkaiden yleisessä käytössä olevaa autopaikkaa. Tutkimuksen mukaan vilkkaimpana ajankohta näistä paikoista noin 60 % (n. 700 ap) oli käytössä ja 40 % (noin 450 ap) oli vapaana. Liikekeskustaa kokonaisuutena tarkastellen voidaan todeta, että nykyinen asiakaspaikkojen määrä on riittävä. Kun maksimikäyttöaste nousee yli 80 %:n alkaa pysäköinnissä esiintyä ongelmia (vapaata paikkaa hakeva liikenne lisääntyy, pysäköidään väärillä paikoilla jne.) liian pienestä autopaikkamäärästä johtuen. Keskeisten liikekortteleiden nykyisiä kerrosaloja ja toteutettuja pysäköintipaikkoja koskeva tarkastelu osoittaa, että asemakaavojen pysäköintinormit on varsin hyvin täytetty. 2.2 Tuleva tarve Tulevaisuuden autopaikkatarpeeseen vaikuttavat seuraavat tekijät: - asukasluvun kasvu lisää keskustassa asioivien määrää - autotiheyden kasvu lisää autojen määrää keskustassa - uusi rakentaminen lisää autopaikkatarvetta - uusi rakentaminen vähentää nykyistä autopaikkamäärää Lohjan nykyinen asukasluku on noin henkeä. Väestöennusteen mukaan asukasluku vuonna 2015 on henkeä ja vuonna henkeä. Kasvu vuoteen 2025 on alle 25 %. Autotiheyden kasvu ei vaikuta merkittävästi keskustan pysäköintikysyntään, koska kotitalouksien toisten autojen käyttö on vähäisempää ja se painottuu vapaa-ajan matkoihin. Jos pysäköintikysyntä lisääntyisi samassa suhteessa väestönkasvun kanssa, olisi liikekeskustan maksimikysyntä vuonna 2025 noin 860 autoa, eli maksimikäyttöaste olisi noin 75 %. Keskustan asiakaspaikkojen nykyinen kokonaismäärä riittäisi tyydyttämään väestönkasvun ja autotiheyden kasvun aiheuttaman pysäköintikysynnän kasvun vuoteen Pysäköinnin keskittäminen suurehkoihin laitoksiin vähentää asiointipysäköinnin autopaikkatarvetta noin %, koska sama laitos palvelee useita liikkeitä ja palvelupisteitä. Keskustan jalankulkuolosuhteiden ja ympäristön laadun parantaminen vähentää myös pysäköintitarvetta, koska samalla pysäköinnillä asioidaan kävellen laajemmalla alueella. Tulevaisuuden maankäyttöhankkeet synnyttävät tarpeen kolmen asiakaspysäköintiä palvelevan pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Nahkurintorin rakentaminen poistaa nykyiset maantasopaikat. Alueelle suunnitellut liiketilat edellyttävät noin 150 autopaikan rakentamista. Lisäksi laitokseen tulee sijoittaa alueelta poistuvat noin 130 autopaikkaa. Nahkurintorin pysäköintilaitoksen kokonaistarve on noin 300 autopaikkaa. Torin eteläreunan (korttelit 34 ja 39) rakentaminen edellyttää alueelle rakennettavien toimintojen ja maan tasosta poistettavien rakentamista laitokseen. Alustavissa luonnoksissa alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi liike- ja toimistotilaa, hotelli ja asumista. Korttelin 42 ottaminen asuinkäyttöön poistaa alueelta noin 130 autopaikkaa, jotka ovat pääasiassa palvelleet Sokoksen asiakkaita. Sokoksen liikerakennuksen laajentaminen osayleiskaavaluonnoksen mukaisesti noin kerrosneliömetrillä lisää autopaikkatarvetta 80 autopaikalla. Sokoksen korttelia palvelevaan pysäköintilaitokseen tulisi sijoittaa Sokoksen autopaikkatarpeen (noin 230 ap) lisäksi korttelista 42 poistuvat autopaikat (130 ap), jotka ovat nykyisin tehokkaassa käytössä. Sokoksen korttelin pysäköintilaitokseen tulisi sijoittaa yhteensä noin 350 autopaikkaa.

16 16 3. KESKEISTEN KORTTELIEN PYSÄKÖINTITARKASTELUT Työn aikana on tutkittu Nahkurintorin, Torialueen ja Sokoksen korttelin pysäköinnin järjestämistä pysäköintilaitokseen eri ratkaisuvaihtoehdoilla, joiden ratkaisuperiaatteet ovat seuraavat: 3.1 Nahkurintori Nahkurintorin pysäköintilaitoksesta on tehty yksi ratkaisuvaihtoehto, jossa ajo pysäköintilaitokseen ja ulos on Paikkarinkadulta. Osa pysäköintilaitoksesta sijoittuu Nahkurinkadun alle. Yksisuuntainen sisäänajoramppi johtaa pysäköintitasolle -1, jolta on kaksisuuntainen alas/ylösajoramppi pysäköintitasolle -2. Ulosajoramppi on niin ikään yksisuuntainen. Laitoksen pysäköintiväylillä on yksisuuntainen liikenne ja pysäköintipaikat on sijoitettu 70 asteen kulmaan liikenteen toimivuuden parantamiseksi ja pysäköintiruutuun ajon helpottamiseksi. Pysäköintirivit sijaitsevat pohjois-eteläsuunnassa. Pysäköintirivien läpi on viety jalankulkuyhteys suoraan pysäköintilaitoksen länsireunalla sijaitseville liukuportaille, jotka nousevat joko katutasoon tai mahdolliseen pysäköintilaitoksen päälle rakennettavaan liikerakennukseen. Pohjois-eteläreunojen ajoväylät ovat pääasiassa kaksi suuntaisia ja niillä ei ole pysäköintiä. Laitoksen ylätasolla on 144 auto- paikkaa ja alatasolla 152 autopaikkaa eli yhteensä 296 autopaikkaa. Pysäköintipaikkojen leveys on 2,50 m ja pituus 5,50 m. Yksisuuntainen pysäköintiväylä on 5,00 m ja laitoksen reunoilla olevien kaksisuuntaisten ajoväylien leveys on 6,50 m. Kuvat 3 ja 4.

17 17 Kuva 3.

18 18 Kuva 4.

19 Torialue Torialueen pysäköintilaitoksesta on suunniteltu kolme ratkaisuvaihtoehtoa seuraavasti: Ratkaisuvaihtoehto 1 Torialueen pysäköintilaitos sijoittuu Sepänkadun ja Harjukadun väliin rajautuen lännessä Kauppakatuun. Katutasossa pysäköintilaitos toimii liike- ja palvelutiloina. Rakennuksen läpi tehdään suora ajoyhteys Laurinkadulta Harjukadulle. Torin eteläpää laajenee rakennukseen kiinni, jolloin Sepänkadun suora ajoyhteys Kauppakadulle katkeaa. Torin itälaidalla nykyinen ajoramppi Lohjan Tähden pysäköintilaitokseen säilyy. Uuden pysäköintilaitoksen sisään/ulosajo tapahtuu Harjukadulta. Sisäänajorampin jatkeena on kaksisuuntainen ramppi yläkellarista alakellariin, joka toimii myös toisinpäin. Rampin viereen varataan tila katutason liiketiloihin johtaville liukuportaille. Laitoksen pysäköintiväylillä on yksisuuntainen liikenne ja pysäköintipaikat on sijoitettu 70 asteen kulmaan liikenteen toimivuuden parantamiseksi ja pysäköintiruutuun ajon helpottamiseksi. Autopaikat ovat 2,50 m leveitä ja 5,00 metriä pitkiä. Pysäköintirivit sijaitsevat pohjois-eteläsuunnassa. Pohjois- ja eteläpään ajoväylät ovat osittain kaksisuuntaisia. Pysäköintitasot ovat periaatteiltaan identtiset; tasoilla on 2 x 213 autopaikkaa eli yhteensä 426 autopaikkaa. Kuvat 5 ja 6. Ratkaisuvaihtoehto 3 Kolmannessa ratkaisuvaihtoehdossa tapahtuu merkittävin muutos katutason ilmeeseen, jossa rakennus sijoittuu Sepänkadun ja Harjukadun väliin kahdeksi erilliseksi rakennusmassaksi. Itäisempi osa on malliltaan neliö ja läntisempi osa leveä L-kirjain, jonka kulman täydentää rakennukseen lasikatteella liitettävä vanha säilytettävä (leipomo?)rakennus. Tori rajautuu rakennukseen kiinni ja torinlaidan ramppi säilyy nykyisellään. Pysäköintilaitokseen ramppi johdetaan Harjukadulta ja se sijoittuu pysäköintitasojen länsipäähän. Pysäköintirivejä on pohjois-eteläsuunnassa yhdeksän ja pysäköintiväylät ovat yksisuuntaisia. Etelä-pohjoisreunojen ajoväylät ovat pääosin kaksisuuntaisia. Pysäköintilaitoksen autopaikat sijoittuvat kahteen tasoon ja autopaikkoja on yhteensä 250 autopaikkaa (2 x 125 ap). Kuvat 9 ja 10. Ratkaisuvaihtoehto 2 Toisessa ratkaisuvaihtoehdossa torialueen pysäköintilaitos sijoittuu katutasossa ratkaisuvaihtoehdon 1 mukaiseen kohtaan Sepänkadun ja Harjukadun väliin. Ajoyhteyttä rakennuksen läpi Laurinkadulta Harjukadulle ei ole tässä vaihtoehdossa. Torialue edelleen rajautuu kiinni rakennukseen, mutta torin eteläreunalle on pollareilla rajattu huoltoliikenteelle ajoyhteys Kauppakadulle. Torin itälaidan ramppi on sallittu vain huoltoajolle. Uuden pysäköintilaitoksen sisään/ulosajoramppi pysäköintilaitokseen on Harjukadulta. Ramppi jatkuu niin ikään alakellariin. Rampin vieressä on liukuportaat. Pysäköintilaitos on L- mallinen ja itäpäästä typistetympi kuin 1. ve:ssä. Pysäköintilaitosta on jatkettu torin alle neljällä pohjois-eteläsuuntaisella pysäköintirivillä, jossa on yksisuuntainen vastapäivään kiertävä pysäköintiväylä. Pohjoispäästä on mahdollista tehdä kaksisuuntainen ajoyhteys Lohjantähden maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Kahdessa tasossa (2 x 222 ap) on yhteensä 444 autopaikkaa. Kuvat 7 ja 8.

20 20 Kuva 5.

21 21 Kuva 6.

22 22 Kuva 7.

23 23 Kuva 8.

24 24 Kuva 9.

25 25 Kuva 10.

26 Sokoksen kortteli Sokoksen korttelin pysäköintilaitoksesta on suunniteltu kolme ratkaisuvaihtoehtoa seuraavasti: Ratkaisuvaihtoehto 1 Sokoksen korttelin maanalainen pysäköintilaitos on sijoitettu Sokoksen tontin itäpäähän. Pysäköintilaitoksen eteläreunalle sijoittuva kaksisuuntainen sisään/ulosajoramppi on itä-länsisuuntainen ja ajo tapahtuu nykyiseltä Sokoksen pysäköintialueelta Nyyrikinkadun puolelta. Pysäköintiväylillä on yksisuuntainen liikenne, ja itäreunan ajoväylällä on kaksisuuntainen liikenne. Pysäköintirivit ovat rampin suuntaiset ja niiden läpi on viety jalankulkuyhteys. Hissit on sijoitettu keskimmäiselle pysäköintiriville jalankulkuyhteyden viereen sekä pysäköintilaitoksen luoteiskulmaan. Pysäköintipaikat ovat sijoitettu 70 asteen kulmaan. Autopaikat ovat 2,5 m leveitä ja 5,5 metriä pitkiä. Autopaikat sijaitsevat kahdessa tasossa, yhteensä 218 autopaikkaa. Kuvat 11 ja 12. Ratkaisuvaihtoehto 2 Tässä ratkaisuvaihtoehdossa Sokoksen korttelin pysäköintilaitos sijoittuu nykyisen pysäköintialueen alle. Sisäänajo tapahtuu Nyyrikinkadulta laitoksen itäpäädystä ja ulosajo erillistä ramppia pitkin laitoksen lounaiskulmasta niin ikään Nyyrikinkadulle. Pysäköintirivit sijoittuvat itä-länsisuuntaisesti. Liikenne pysäköintiväylillä on yksisuuntainen. Liukuportaat sijoittuvat laitoksen länsipäätyyn sekä hissit pysäköintilaitoksen keskiosaan jalankulkuväylän yhteyteen ja laitoksen luoteisnurkkaan. Kahdella pysäköintitasolla on yhteensä 189 autopaikkaa. Ratkaisuvaihtoehto 3 Sokoksen korttelin kolmas ratkaisuvaihtoehto muodostaa nykyisen huoltoaseman paikalle maanpäällisen parkkitalon, jossa on kolme pysäköintikerrosta. Yhdessä kerroksessa on kaksi pysäköintitasoa, jotka ovat kaltevia. Pysäköintitaloon ajetaan Nyyrikinkadun puolella sijaitsevalta ajorampilta, joka sijoittuu rakennuksen länsipäätyyn ja jatkuu läpi rakennuksen muodostaen parkkitalon pohjoispuolelle näyttävän lieriön. Lieriön mallista ajoramppia pitkin pääsee parkkitalosta ulos Nyyrikinkadulle. Porrashuoneet sijoittuvat parkkitalon eteläreunalle sekä koillisnurkkaan. Liikenne on ajoväylillä yksisuuntainen. Parkkitalossa on yhteensä 207 autopaikkaa.

27 27 Kuva 11.

28 28 Kuva 12.

29 29 Kuva 13.

30 30 Kuva 14.

31 31 Kuva 15.

32 32 Kuva 16.

33 Pysäköintilaitosten rakentamiskustannuksia Pysäköintilaitostyypeistä erillinen pysäköintitalo on rakentamiskustannuksiltaan edullisin. Autopaikan rakentamiskustannukset ovat noin euroa/ap ilman tonttikustannuksia. Torikannen alle rakennettavan laitoksen rakentamiskustannukset ovat noin euroa/ap ilman torikiveyksen kustannuksia. Liike- ja toimistorakennusten kellaritasoille rakennettavan pysäköintilaitoksen rakentamiskustannukset ovat noin euroa/ap. Erityisesti toimistorakennusten alle rakennettaessa pilarijako ei yleensä ole pysäköinnin toimivuuden kannalta paras mahdollinen. Liikerakennusten yhteydessä pilarijako on helpommin sovitettavissa pysäköinnin vaatimuksiin. 3.5 Pysäköintilaitosten toteuttamismalleja Pysäköintilaitoksen rakennuttamisen, rahoittamisen sekä toiminnan pyörittämisen osalta on olemassa useita ratkaisumalleja. Rakennuttaja Periaatteellisia rakennuttajamalleja on kolme: Yksityinen rakennusliike toimii rakennuttajana (esim. Helsingin Kasarmitorin laitos) Keskustan kiinteistönomistajat muodostavat pysäköintiyhtiön, joka rakennuttaa laitoksen. Kaupunki voi myös olla osakkaana pysäköintiyhtiössä. (esim. Vaasan toriparkki) Kaupunki rakennuttaa pysäköintilaitoksen. (esim. Kotkan toriparkki) Rahoitus Pysäköintilaitosten rakentamisen rahoitukseen on käytetty mm. seuraavia malleja: Yksityinen rakennuttaja ottaa riskin ja hoitaa rahoituksen. Laitoksen valmistuttua rakennuttaja myy sen pysäköintiyhtiölle tai vuokraa sen operaattorille. (esim. Kasarmitori)

34 34 Keskustan kiinteistöt maksavat asemakaavan autopaikkavelvoitteen mukaisista autopaikoista rakennuttajalle tai pysäköintiyhtiölle. Pysäköintilaitoksen autopaikkojen käyttöön oikeuttavia ns. kuukausipaikkoja myydään myös muille halukkaille. (esim. Vaasan toriparkki) Pysäköintilaitos toteutetaan kaupungin rahoituksella. (esim. Kotkan toriparkki) Toimija Pysäköintilaitoksen toimintaa hoidetaan mm. seuraavilla tavoilla: Pysäköintiyhtiö tai kaupunki (pysäköintilaitoksen haltija) vuokraa laitoksen yksityiselle operaattorille. (esim. Kasarmitori) Pysäköintiyhtiö vastaa toiminnan toiminnasta. (esim. Vaasan toriparkki) Kaupunki vastaa laitoksen toiminnasta. (esim. Kuopion toriparkki) 4. SUOSITUKSIA KESKUSTAN LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Lohjan keskustan kehittymisen myötä keskustan asiakaspysäköintiä palvelee viisi melko suurta pysäköintilaitosta (Sokos, Nahkurintori, Lohjan Tähti, Tori ja Prisma), jotka sijaitsevat hyvin keskustan palveluihin ja eri saapumissuuntiin nähden. Keskustan toimivuutta tulisi samalla kehittää parantamalla keskustan kävelyolosuhteita ja kävely-ympäristön laatua. Keskeisimpiä toimenpide-ehdotuksia ovat seuraavat: * Torikatu muutetaan kävelykaduksi Kauppakadulta Laurinkadulle yhdistämään torin ympäristö ja Lohjan Tähti Nahkurintorin kauppakortteliin. * Laurinkatu muutetaan kävelypainotteiseksi kaduksi Torikadulta pohjoiseen. * Kauppakadulta poistetaan kadunvarsipysäköinti ja jalkakäytävät levitetään. * Torin eteläreunalta poistetaan autoliikenne, kun eteläreunaan rakennetaan liiketilaa.