Kävelykatuun liittyvät uudet liiketilamahdollisuudet ja tarvittavat pysäköintiratkaisut

Transkriptio

1

2 JÄRVENPÄÄN KESKUSTA- ALUEEN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN KAUPUNKIKUVALLINEN VIITESUUNNITELMA Tälle keskusta-alueen täydennysrakentamisen tarkastelulle syntyi tarve Perhelän korttelin uudisrakennushankkeen myötä. Perhelän korttelin luonnostelussa on ollut useita vaiheita erityisesti pysäköinnin järjestelyn sekä asuntorakentamisen määrän ja korttelihahmon osalta. Koko ajan keskeisenä on ollut koko korttelin kattava liikerakentaminen ja sitä täydentävä asuntorakentaminen, joka on olennaisesti ympäröivää kaupunkirakentamista korkeampaa. Tämän selvityksen tarkoitus on esittää keskustan mahdollista tulevaisuuden hahmotelmaa, johon tämä korkea rakentaminen liittyy sekä samalla kävelykadun varren muita liikerakentamismahdollisuuksia. Tarkastelua on laajennettu myös keskusta-alueen reunamille, erityisesti eteläiseen lähestymissuuntaan Sibeliuksenväylän ympäristöön ja edelleen Helsingintien ympäristöön. Helsingintien järjestelyjä tullaan muuttamaan merkittävästi keskeisten korttelien asemakaavoituksen yhteydessä. Korkea rakentaminen Järvenpään keskustan selkäranka on kävelykatu Tuusulanjärven rantapuistosta rautatieasemalle. Akselin eteläpää alkaa Prisman korttelin korkeahkoilla asuinrakennuksilla (7 8 kerrosta) ja laajalla liikerakentamisella. tämän vastapainona on pohjoispäässä Perhelän liikekortteli ja sen tornitalo. OP-korttelin kulmaan voidaan luoda sille vastapari, jolloin korostuksena ei ole vain torni, vaan niiden väliin jäävä raitti. Etelästä katsottuna tornit piirtyvät nousevaa, puustoista mäkeä vasten, asemalta etelään katsottuna tornien välistä korostuu näkymä kohti järveä. Tornit ovat kerrosta korkeita. Näiden kahden keskeisen tornin lähiympäristöön voidaan hyvin rakentaa muita korkeita rakennuksia. Mahdollisia paikkoja on esimerkiksi Helsingintien ja Mannilantien risteyksen tyhjä kulma, joka korostaisi tärkeää, uudelleen rakennettavaa risteystä. Sille vastapainoksi on sijoitettu toinen torni kävelykadulta luoteeseen Mannilantien varteen liiketalon paikalle siten, että katutasossa olisi edelleen liiketilaa. Tähän tarkasteluun olisi syytä liittää myös viereinen pysäköintitalon tontti, jolloin asuin-, liike/toimisto- ja pysäköintitiloista voidaan saada toimivampi kokonaisuus. Näiden rakennusten tulisi kuitenkin olla keskeisiä torneja matalampia siten, että ne olisivat mittakaavaltaan korkeimpien tornien ja muun keskustan välittäjinä, suunnitelmassa ne on esitetty 16-kerroksisina. Kävelykadun itäreunalla on jo nykyään ympäristöstään kohoavien kolmen pistetalon sarja, 7-kerroksisina varsinaisia tornitaloja ne eivät kuitenkaan ole. Näiden ryhmää voisi täydentää Helsingintien varren korkeampien rakennusten sarja (suunnitelmassa 8-kerroksisia). Kävelykadun länsipuolelle Tupalantielle on esitetty näille vastapainoksi uusi, vähän korkeampi torni (12-kerroksinen). Se on kuitenkin sijoitettu hiukan kävelykadun reunan ulkopuolelle, jolloin kävelykadun länsireuna jää nykyiseen tapaan horisontaaliseksi, vaikka rakennuskantaa uudistettaisiinkin. Jos korkeilla rakennuksilla halutaan korostaa ydinkeskustaa niin Rantakadun ja Helsingintien risteyksen eteläpuolelle ei ole luontevaa rakentaa poikkeavan korkeita taloja. Kävelykatuun liittyvät uudet liiketilamahdollisuudet ja tarvittavat pysäköintiratkaisut Perhelän korttelin uudisrakentaminen lisää merkittävästi kävelykadun liiketilakapasiteettia. Tätä vastapäätä voidaan rakentaa laajarunkoista liiketilaa Mannilantien ja Venny Soldaninraitin välille. Kävelykadun varressa liiketilaa olisi kahdessa kerroksessa ja kävelykatu voitaisiin tältä osin kattaa. Myöhemmässä vaiheessa voidaan Venny Soldaninraitin ja Tupalantien väliselle korttelin osalle jatkaa liikekeskusta, joko toimimaan yhdessä edellisen kanssa tai omana yksikkönään. Liiketiloja halkaiseva kevyen liikenteen raitti voitaisiin muuttaa myös liiketilojen sisäiseksi raitiksi. Pohjoisreunan asuintornin lisäksi liiketilojen yläpuolelle on esitetty toimistotiloja. Näiden tilalle voidaan tehdä myös lisää asuntoja. Nämä liiketilat sekä uusi (asuin)torni edellyttävät laitospysäköintiä. Keskusta-alueella kellarien rakentaminen on teknisesti vaikeaa ja epätaloudellista, joten tarvittavat autopaikat on esitetty pääosin liiketilojen yläpuolelle. Olennaista on jalankulkijan ja yleensä keskustan elävyyden kannalta sijoittaa katutasoon mahdollisimman paljon aktiivisia liike- ja palvelutiloja pysäköintikenttien sijaan. Kävelykadun liikerakentamista voidaan edelleen tehostaa Tupalantien kulmassa. Viereiseen VVO:n tonttiin yhdistettynä saadaan tässäkin katutasoon laajempia liiketiloja. Näiden yläpuolelle on esitetty asuinrakentamista. Tämä edellyttää laitospysäköintiä, jolle on tilaa kävelykadusta katsoen taaempana Tupalantien varrella. Tälle pysäköintitalolle olisi hyvä saada lisätilaa viereiseltä Elisan tontilta, jolloin laitoksesta tulee taloudellisemman kokoinen. Laitokseen voidaan sijoittaa myös viereisen Elisan ja Järnefeltinkadun LPA -tontin autopaikat, jolloin tontit voidaan ottaa aktiivisempaan asuinkäyttöön. Sibeliuksenväylä ja Helsingintie Lähestyttäessä kaupunkia etelästä Sibeliuksenväylää pitkin Sipoontien kohdalta alkaa kolmio, joka voitaisiin ottaa asuinrakentamisen käyttöön. Tästä alkaisi selkeä kaupungin raja. Yhtä lailla rantapuistosuunnitelmassa esitetty vaihtoehto, jossa kolmio liitetään puistoalueeseen, on luonteva liitos eteläisten peltoalueiden ja puiston välillä. Mikäli alue rakennetaan, se olisi luontevasti lähempänä pientaloalueen mittakaavaa, tiivistä ja matalaa rakentamista. Edellisen alueen jatkeena on huoltoasematontti ja Jyskin myymälä. Tarpeen mukaan liikekiinteistöä voitaisiin laajentaa tai vaihtoehtoisesti muuttaa koko alue asumista varten. Tämä voisi olla jo selvemmin keskustaan liittyvää kerrostalorakentamista, esimerkiksi 6-kerroksista. Palaneen kasinon tontilla voitaisiin jatkaa rannan kerrostalojen riviä. Luontevampaa kuitenkin olisi ottaa alue julkiseen käyttöön, esimerkiksi puiston tarvitsemille pysäköintipaikoille, jolloin voisi myös harkita nykyisen pysäköintialueen reunan siirtämistä kauemmaksi rannasta. Pysäköintipaikkoja puistoon päin rajaamaan on esitetty paviljonkimaista rakennusta, johon sijoittuisi esimerkiksi nuorisopuiston tarvitsemia huoltotiloja ja kioski/kahvila. Rannan asuintalorivi rajautuu vaatimattomasti pääsisääntuloväylään pysäköintialueilla ja katoksilla. Kaupunkikuvallisesti olisi suotavaa, että varsinaista rakennusrivistöä jatkettaisiin katuun asti esimerkiksi 5- kerroksisina, tällöin tarvittaisiin korvaavia pysäköintipaikkoja em. alueelta. Helsingintie Rantakadusta eteenpäin rakennetaan uusien liikennejärjestelyjen mukaisesti uudestaan. Sen ilme on muuttumassa selvästi kaupunkimaisemmaksi, kun kaakkoispuolen kuusikerroksinen asuintalo valmistuu kadun varteen. Tätä voimakasta kadun rajaamista voitaisiin jatkaa Yhteiskouluntien risteyksen molemmin puolin. Kävelykadun puoleisella reunalla on kaupunkikuvallisesti ongelmallinen pysäköintipaikkojen vyöhyke. Olennainen parannus olisi jatkaa tämänkin korttelin rakentamista kadun reunaan asti, myös korkeampien rakennusten rivistö olisi luontevaa. Suunnitelmassa korttelin päämassa on esitetty kaksikerroksisena ja korkeat rakennukset ovat kahdeksankerroksisia. Tällöin kuitenkin nykyiset pysäköintipaikat poistuvat ja uusi rakentaminen vielä lisäisi pysäköintipaikkojen tarvetta. Koko korttelin kattava ratkaisu olisi helpompi toteuttaa, jos nykyisten liiketilojen uudistaminen olisi tarpeen. Perhelän kortteli rajaa osaltaan Helsingintietä kaupunkimaisemmin. Sen pohjoispuolella Mannilantien ja Helsingintien risteykseen on esitetty uusi asuintorni, joka voi käyttää viereisen pysäköintilaitoksen paikkoja hyväkseen. Pysäköintitiloja voidaan mahdollisesti laajentaa radan varrelle siten, että autopaikkojen ylätaso jää ratapihan tasoon. Junaradan toisellekin puolelle on esitetty täydentävää rakentamista. Radan jälkeen ensimmäisen korkean asunrakennuksen toiselle puolelle Järvenpää-talon viereen voidaan hyvin rakentaa uudisrakennus. Tämä olisi luontevasti julkinen rakennus, joka liittyisi toiminnallisesti Järvenpää-taloon, ja nämä muodostaisivat välilleen aukion. Tämä ei kuitenkaan olisi korkean rakentamisen paikka, alueen dominantiksi jäisi edelleen luontevasti Järvenpää-talo ja sen takana kaupungintalo. Kävelykadun luoteispuoleinen keskusta-alue Sibeliuksenkadun ja Postikadun välistä aluetta leimaavat tällä hetkellä laajat pysäköintialueet. Suuri osa tästä ongelmasta poistuu kävelykadun reunan uuden liike- ja asuinrakentamisen myötä, jolloin pysäköintiä ei voi enää ratkaista avokenttinä. Olemassa olevaa asuinkorttelistoa voi vähäisessä määrin täydentää erityisesti Postikadun puoleisessa reunassa. Kaupunkikuvallisesti ongelmallisimpia ovat avoimet pysäköintikentät kadun ja rakennuksen välissä. Näiden kohdalla tulisi tutkia, voiko osaa autopaikoista siirtää kaduille ja lisätä istutuksia tontilla. Puuistutuksia suositaan pysäköintipaikkojen ja kadun välissä aina kun se on mahdollista. Yksityiskohtaisempi täydennysrakentamisen selvittäminen vaatisi tarkempaa tonttikohtaista tutkimista rakennusten korjaustarpeista, mahdollista purkamisista, suojeltavista rakennuksista ja pienemmistä korotus- tai laajennustarpeista Arkkitehtiryhmä A6 Oy

3 NYKYTILANNE YLEISKUVA 1:4000

4 NYKYTILANNE AKSONOMETRIA 1:4000

5 YLEISKUVA 1:4000

6 HAVAINNEKUVA 1:2000

7 HAVAINNEKUVA 1:2000

8 HAVAINNEKUVA VAIHTOEHTO 1:2000

9 AKSONOMETRIA 1:4000

10 AKSONOMETRIA 1:2000

11 AKSONOMETRIA 1:2000

12 AKSONOMETRIA VAIHTOEHTO 1:2000

13 AKSONOMETRIA 1:2000

14 YDINKORTTELIT, AKSONOMETRIA 1:1000

15 SIBELIUSKADULLE HELSINGINTIELLE SKANSKA PERHELÄ JÄRVENPÄÄ KORTTELIJULKISIVUT 1:1000 LUONNOS/PARKKITALO VE ARKKITEHTIRYHMÄ A6 OY PURSIMIEHENKATU 29 A HELSINKI PUH FAX etunimi.sukunimi@a6oy.fi

16 TORNITARKASTELU KÄVELYKADULTA 28/24 KERROSTA

17

18

19

20