Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Minna Janhonen

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos Minna Janhonen

2 Miten pärjätä verkostoituvassa ja ennakoimattomassa työssä? Minna Janhonen, erikoistutkija Työhyvinvointi muuttuvassa järjestötyössä, OKopintokeskus,

3 Esityksen eteneminen Mitä verkostoituva työ tarkoittaa? Mistä olemme tulleet verkostoituvan työn aikakaudelle ja miten työ on muuttunut? Miten voimme hallita verkostoituvaa työtä? Sujuvan verkostotyön ulottuvuudet ja johtajuus verkostoissa

4 Mitä verkostoituva työ tarkoittaa?

5 Verkostoituva työ Yli organisaation erilaisten sisäisten ja ulkoisten rajojen Projektityön yleistymistä Ei kiinteitä työryhmiä vaan vaihtuvia työporukoita Jne.

6 Mistä olemme tulleet verkostoituvan työn aikakaudelle ja miten työ on muuttunut?

7 Toimintakonseptien kehitys (Muokattu alkup.: Victor & Boynton 1998) "Käsityömäinen " käsityönä tuotettavat tuotteet Tilannekohtaiset, joustavat piiloiset toimintatavat: Tavoitteena erityisyys Asiantuntija-organisaatio: Henkilökohtaisiin suhteisiin ja substanssin parhaaseen hallintaan perustuva johtaminen Toimintatavat henkilösidonnaisia, yksilön vastuu laajasta prosessista Kokemusperäistä ja hiljaista tietoa ammattisalaisuudet Asiantuntijuus henkilösidonnaista Mestari kisälli oppiminen, työn kautta oppiminen Kehittäminen perustuu henkilökohtaisiin taitoihin ja näkökulmiin Teollinen vallankumous "Massatuotanto " perinteinen massatuotanto sekä asiakaskohtaistettu massatuotanto Hierarkkiset, standardoidut toimintatavat: Tavoitteena yhtenäisyys ja tehokkuus Funktionaalinen organisaatio: Hierarkkinen johtaminen Toimintatavat kuvattu erilaisiin prosessikuvauksiin ja standardeihin Tieto funktioiden sisäistä Alakohtainen asiantuntijuus Oppiminen perustuu tehtäväkohtaiseen formaaliin koulutukseen, "kurssittaminen" Kehittäminen tuotteen ja prosessin alkuvaiheessa; kehittäjien vastuulla Informaatioteknologinen vallankumous "Yhteiskehittely" verkoston kehittämät tuotteet, asiakaslähtöisyys Verkoston yhteistyö yhdistyy paikallisiin toimintoihin teknologian avulla: Tavoitteena eri toimijoiden osallisuus, tuotteiden uusiutuvuus Monen organisaation verkosto: Osallistuva ja jaettu, monialaisen toiminnan johtaminen/koordinointi Toiminta yhteisprosesseina "kukaan ei yksin paras asiantuntija" Tieto suhteellisen avoimesti yhdisteltävissä järjestelmissä Alakohtainen ja moniosaaminen Oppiminen perustuu yhteiseen iteratiiviseen analyysiin tilanteista Kehittäminen tuotteen koko elinkaaren ajan: verkoston eri organisaatioiden vastuulla M. Schaupp & HH & JL

8 Uusien teknologioiden leviäminen Millaisessa murroksessa nyt eletään? Massatuotanto Organisaatio: Funktionaalinen, hierarkkinen, tavoitteena yhtenäisyys ja tehokkuus Asiantuntijuus: Ala- ja professiokohtaist a Tieto: Toimintojen ja asiantuntijaryhmien sisäistä, hierarkkista Oppiminen perustuu tehtäväkohtaiseen koulutukseen ("kurssittaminen"), olemassa olevan omaksumista Kehittäminen: ennen kuin tuote tai palvelu lanseerataan, jalkauttamista, parantelua kehittäjien ja suunnittelijoiden vastuulla Vuosituhannen vaihde Käännekohta Teknologiapohjainen verkostotuotanto, yhteiskehittely Organisaatio: monen organisaation ja toimijaryhmän verkosto, tavoitteena eri toimijoiden osallisuus ja tuotepalvelukokonaisuuksien uusiutuvuus Tieto: Avoimesti yhdisteltävissä, jaettua, arkkitehtonista Oppiminen perustuu yhteisiin analyyseihin ja iteraatioon, uuden luomista Asiantuntijuus: Ilmiölähtöistä (oma asiantuntijuus suhteessa muihin), "kukaan ei yksin paras asiantuntija" Kehittäminen: tuotepalvelun koko elinkaaren ajan, kaikkien vastuulla, myös asiakas mukana (Perez 2002, Victor & Boynton 1998) kuva: Marika Schaupp, muokattu IC-teknologian synnyttämä murros, teknologiset innovaatiot Sosiaaliset Seuraava murros innovaatiot Työterveyslaitos Heli Heikkilä Aika

9 Projekti erilainen logiikka eri toimintakonsepteissa A. Massatuotanto B. Verkostomainen toimintaympäristö ja yhteiskehittelytuotanto Projekti on yhtenäinen, pysyvä, valmis, selkeä ja ennalta suunniteltu kokonaisuus (suunnittelu vastuutettu) Ennakoitavuuteen ja säännönmukaisuuteen pyrkiminen; projektikuvaukset Häiriöt pyritään ehkäisemään ennalta poistamalla variaatiota ja poikkeamia standardoinnin avulla Hierarkkinen toiminta Projekti on monimuotoinen, muuttuva, kehittyvä; yksityiskohtainen suunnittelu tehdään projektin aikana (kaikkien vastuulla) Ratkaisu ei yksinkertaisesti ennakkoon määriteltävissä kukaan ei yksin paras asiantuntija Ongelmanratkaisua tehdään toiminnan solmukohdissa/ryhmissä Verkostomainen toiminta (Mukaeltu; Hirkman et al. 2014; Victor & Boynton 1998)

10 Massatuotannon taakka Ajatus massatuotantomaisesta työstä elää meissä hyvin sitkeästi Haluamme hallittavuutta, ennakoitavuutta, säännönmukaisuutta ja muuttumattomuutta Jatkuvat muutokset rasittavat, koska ne luovat epäjatkuvuutta elämäämme

11

12 Miten voimme hallita verkostoituvaa työtä?

13 Rajoja rikkova työ -hanke

14 Sujuvan projektityön / verkostotyön ulottuvuuksia Suunnittelu -reaktiivisuus Kiinteys avoimuus Ryhmä yksilö Luotsi pomo Stressi työn imu

15 Suunnittelu - reaktiivisuus Projektin laajuuden ja vision hallitsemiseksi tarvitaan etukäteissuunnittelun lisäksi jatkuvaa projektin aikaista joustavaa reagointia.

16 Kiinteys avoimuus Tieto ja osaaminen rakentuvat parhaiten silloin, kun projektin sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus ovat tasapainossa.

17 Vuorovaikutus, yhteisöllisyys, kohtaamiset Projekti on yksilöiden työosuuksista koostuva kokonaisuus, jota pitää koossa koordinointi ja siihen liittyvä oikeaaikainen kommunikaatio.

18 Vuorovaikutus ja tiedon kulku Tiedon kulku on yksi työelämän suurista haasteista, yhä edelleen Olennainen tieto vs. infoähky Tiedonhallinta Virtuaalisuus vs. kasvokkaisuus Yhteisöllisen tiedon rapautuminen

19 Yhteisöllisyyden muutos Yhteisöllisyys yhteenkuuluvuuden tunnetta, emotionaalinen kokemus yhteisten käytäntöjen ja kokemusten jakamista Työyhteisö yksi, pysyvä ja selvärajainen? sekä emotionaalinen yhteisö että organisatorinen yksikkö sekä yksilön tunnekokemus että työnantajan tarpeiden mukaan määrittyvä "työryhmä"

20 Yhteisöllisyyden muutos Pitkäjänteinen yhteisöllisyys käy harvinaisemmaksi yhteisöjen hajautuminen, lohkoutuminen, moninaistuminen aina ollut "porukoita"; uutta organisatorinen ylirajaisuus (eri työnantajia, erilaisia työsopimuksia) virtuaalinen yhteisöjen rakentuminen Mitkä ovat työyhteisöjäni ja missä suhteessa ne ovat toisiinsa?

21 Luottamus on keskeistä yhteisöllisyydessä Luottamus työelämässä perustuu uskomukseen, että muut osallistuvat yhteisesti jaetun päämäärän saavuttamiseen Persoonallisuus, moraali, viestinnän tasapuolisuus, osaaminen ja asiantuntemus vaikuttavat luottamuksen heräämiseen

22 Luottamus Epävirallisuus, innostuksen osoittaminen ja tasapuolinen viestintä ovat keskeisessä roolissa kun rakennetaan luottamusta Voi syntyä myös ammatin tai instituution vuoksi Esim.hoitotiimit ensiavussa Luottamuksen rakentaminen virtuaalisesti?

23 Sujuva työ kaaoksen keskellä? - Anu Järvensivu on sanonut: - Kaaos ei ole järjestyksen vastakohta, vaan järjestys, joka on liian vaikea kuvattavaksi yksinkertaisesti - Esim. akuuttikohtaamiset, joka muodosti työprosessien perusyksikön = työtä tekevien, potilaiden ja omaisten kohtaamiset - intensiivisiä, lyhytkestoisia (päivystyksen työntekijöiden välillä esim. työvuoronmittaisia) -> Työprosessit kulkevat akuuttikohtaamisesta toiseen, ovat vaikeasti ennustettavia ja kuvattavissa vasta jälkikäteen Työterveyslaitos Anu Järvensivu

24 Mikä sitoo ihmisiä kaaoksen keskellä yhteen ja ohjaa toimintaa? (Järvensivu) - Erilaiset virstanpylväät, esim. kokoukset - Yhteiset päämäärät - Arvot ja identiteetit, kulttuuri - Ohjeistukset, standardit, mittarit - Ihmiset: solmutyöntekijät, johtajuus Työterveyslaitos Anu Järvensivu

25 Työn yhteinen määrittely auttaa: Keitä me ollaan, minne me mennään? Alussa huolehditaan siitä, että toimintatavat, työnjako, tehtävät ja aikataulut on määritelty yhdessä ja ne ovat selkeitä kaikille. Arvot ja ammatillisuus Verkostojen jäsenillä on usein erilaiset ammatilliset taustat, toimintatavat, taustaorganisaatiot, kulttuurit ja ehkä jopa eri kieli, mitkä on huomioitava yhteisessä toimintatavassa.

26 Tsekkipisteet ovat tärkeitä Luovat rakenteita muuten ehkä rakenteettomalta tuntuvaan kaaokseen Antavat mahdollisuuden arvioida, mihin nykyinen toiminta vie, ja onko mahdollisesti tarpeen tarkentaa suuntaa

27 Johtajuus verkostoissa Projektien johtaminen on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa vastuun jakamista. Jokainen projektin jäsen johtaa osaltaan omaa toimintaansa, mutta johtajaakin tarvitaan.

28 Johtajuus toimintana Perinteiset johtamisen mallit ja teoriat, joiden mukaan johtaminen tapahtuu hierarkkisissa linjoissa ylhäältä alas, eivät välttämättä kuvaa kovin hyvin verkostoissa ja projektiympäristössä tapahtuvaa johtamista. Yksi lähiesimies, monia työn ohjaajia Jokapäiväinen johtajuus voi olla jopa keskeisempää kuin virallisten johtajien toiminta

29 Hajautuva johtajuus Johtajuus hajautuu moninaisiksi johtajuuksiksi ja valtasuhteiksi, jotka eivät pysähdy yksiköiden tai työpaikkojen rajoille. Jaettu johtaminen (Pearce ym. 2009): tilannekohtainen kokonaisuus, jossa johtaminen tapahtuu. Asioista sopiminen korostuu: mikä on kenenkin vastuulla Myös työntekijän oma vastuu korostuu

30 Yhteenvetoa

31

32 Pärjäämisen ydintaidot Joustavuus, resilienssi, epävarmuuden sieto ja vuorovaikutus Siedä epävarmuutta asioiden tasolla ja rakenna turvaa ammatillisuuden, arvojen ja kulttuurin varaan. Enää hyvin suunniteltu ei ole välttämättä puoliksi tehty, mutta asioilla on tapana järjestyä (joustavuuden, vuorovaikutuksen ja johtamisen ansiosta) Tämä ei tarkoita kuitenkaan paikoilleen jäämistä, vaan ammatillisuutta pitää kehittää, arvoja pitää joskus tarkentaa ja uutta kulttuuria pitää kyetä luomaan silloin, kun se on tarpeen, yhdessä muiden kanssa. esim. Marttojen toiminnan kehittyminen

33 Lisätietoja

34 Kiitos! Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa meitä Twitterissä facebook.com/tyoterveyslaitos twitter.com/tyoterveys ja twitter.com/fioh