Mä oon nyt online! Lasten mediaympäristö muutoksessa. Elina Noppari, Niina Uusitalo, Reijo Kupiainen, Heikki Luostarinen

Transkriptio

1 Mä n nyt nline! Lasten mediaympäristö muutksessa Elina Nppari, Niina Uusital, Reij Kupiainen, Heikki Lustarinen Tampereen ylipist Tiedtuspin laits Julkaisuja / Publicatins Sarja / Series A 104/2008

2 SARJA SERIES Tutkimuksia A Studies Raprtteja B Reprts Keskusteluja ja katsauksia C Discussin and reviews Opetusmnisteita D Textbk materials Bibligrafiita ja luettelita E Bibligraphies and catalgues Myynti: Tiedekirjakauppa TAJU PL Tampereen ylipist Puhelin (03) Faksi (03) taju@uta.fi granum.uta.fi Ulkasun suunnittelu ja taitt: Mikk Keinnen / Clinus Design ( ISBN

3 Sisältö Tiivistelmä 5 Esipuhe 8 1 Jhdant Tutkimuksen viitekehyksestä Tutkimuksen tavitteista Tutkimuksen tteuttaminen ja raprtin rakenne 13 2 Tutkimusmenetelmät ja -aineist Mediapäiväkirjat Virikkeistäminen ja muut tehtävät Taustatietlmakkeet ja teemahaastattelut Humita metdien sveltuvuudesta 20 3 Taustatietja tutkimukseen sallistuneista lapsista perheineen 25 4 Lasten välineellinen mediaympäristö Lastenhuneiden mediamaailma Sukupulten ert mediateknlgian haltuuntssa Mediavälineiden käyttö: mnitimisuutta ja simultaanikäyttöä Lasten ssiaalinen mediaympäristö Mediasisältöihin ja käyttötilanteisiin kytkeytyvä vurvaikutus Medialeikit: lelufiguureista keinelämäpeleihin Media keskustelunaiheena: Ei me yleensä puhuta uutisista Jaetut käyttötilanteet: Se n parempi tunnelma kuin js yksin katt Keskinäis- ja pikaviestintää Lasten kännykkäkulttuuri: Sitä ilahtuu kun jku kaipaa Sähköpstista Skypeen ja Messengeriin Ssiaalisen median skkelissa Ssiaalisten verkstjen paikat: Galleria n aina taustalla Keskustelufrumit: En mä mitään superystävyyksiä lunu Matalan julkaisukynnyksen kulttuuri Ssiaalisen vurvaikutuksen riskit: Anna kamaa tai saat turpiin! Lasten kulttuurinen ja kaupallinen mediaympäristö Median käytön muutkset ikäryhmittäin vutiaat: sujattua median käyttöä ja YLE:n lastenhjelmia vutiaat: Salkkareita ja kk perheen viihdettä vutiaat: frmaatit, tietknepelit ja ma maku vutiaat: itsenäistä nettielämää ja aikuisten sisältöjä Mediasisältöihin liittyvä jännitys ja pelk Mainsten kiehtva ja ärsyttävä läsnäl Brändättyjen mediahahmjen paulissa Fiktiiviset mediahahmt: Mikit, muumit ja prätkähiiret Tsielämän mediahahmt ja brändätty fanius Brändätyt verkkyhteisöt: Kyllä mä saan tehdä hyviä kauppja 133 3

4 4 7. Lasten mediataidt ja kdin mediakntrlli Mediataitja pitaan yhdessä Lasten ja nurten tiednhaun taidt Faktaa vai fiktita? Taitjen tarkastelua Ktien mediakasvatus Mediat ja ppiminen Kulun mediakasvatus Yhteenveta ja kurktuksia tulevaan Kriisit ja lama Perheestä prjekti? Vertaismedian palkinnt ja vaarat Rahaa, rahaa, rahaa Harmaa YLE Eriytyvät yleisöt 172 Lähteet 174 Liitteet 180 Liite 1. Pitkittäistutkimus lasten ja nurten mediaympäristön muutksesta. Tutkimuksen etenemisen havainnllistaminen Liite 2. Päiväkirjaphja 5- ja 8-vutiaille ja heidän vanhemmilleen. 181 Liite 3. Päiväkirjaphja 11- ja 14-vutiaille 182 Liite 4. Vanhempien taustatietlmakkeet. 187 Liite 5. Lasten taustatietlmakkeet. 199 Liite 6. Teemahaastattelurunk 204 Liite 7. Taustatietja tutkimukseen sallistuneista perheistä: perheiden tultas. 208 Liite 8. Taustatietja tutkimukseen sallistuneista perheistä: vanhempien kulutustas. 209

5 Tiivistelmä Mä n nyt nline! Lasten mediaympäristö muutksessa -tutkimukseen sallistui 56 lasta ja nurta Tampereen ja Vesilahden alueilta. Lapsista nurimmat livat 5-vutiaita ja vanhimmat 14-vutiaita. Tutkimuksessa tarkastellaan lasten ja nurten mediakäytön tapja ja phditaan heidän mediaympäristönsä muuttumista. Tutkimuksesta n tarkitus rakentaa pitkittäistutkimus, jka tistettaisiin suhteellisen saman sallistujaryhmän parissa klmen vuden välein yhteensä neljä kertaa. Tällä tutkimuskierrksella phdittiin muun muassa lasten ja nurten tutkimuksen metdisia haasteita ja lutiin yleiskuvaa lasten mediaympäristön piirteistä. Seuraavilla tutkimuskierrksilla vidaan tarkastella yksityiskhtaisemmin tiettyjä mediaympäristön sa-alueita. Vaikka teemallinen lähestyminen ei llut tämän tutkimuksen tavite, lasten ja nurten haastatteluissa, mediapäiväkirjissa ja taustatietlmakkeissa krstuivat vahvasti erilaiset median käytön ssiaaliset ulttuvuudet. Keskeistä kaikessa median käytössä li paitsi viihtyminen ja rutiinit, myös yhteenkuuluvuus ja yhteydenpit ikätvereihin ja vertaisryhmään. Osa etenkin 11- ja 14-vutiaista li niin santtuja mnikanavanuria, jtka käyttivät viestinnässään mnipulisesti eri mediateknlgiita kuten Messenger-pikaviestintähjelmaa, kännykkää, internetiä ja sen ssiaalisen verkstn paikkja. Lasten ja nurten elämässä uudet teknlgiat kerrstuvat vanhjen palvelujen ja teknlgiiden päälle, ja mediita käytetään sen mukaan kuin tilanteeseen ja käyttötarkitukseen spii. Median käytölle n tyypillistä mnen median yhtäaikaisuus, niin santtu simultaanikäyttö. Yhteen sisältöön ei välttämättä keskitytä, vaan mnien mediasisältöjen parissa puuhataan samanaikaisesti vutiaiden maailmassa netti li eniten käytetty mediamut: nline-elämää vietettiin keskimäärin pari tuntia vurkaudessa. 11-vutiaat viettivät vielä enemmän aikaa televisin ääressä kuin internetissä, mutta myös tämä ikäryhmä käytti verkkpalveluja mnipulisesti ja tti ensiaskeleitaan myös sisältöjen tuttajina. Lasten ja nurten mediakulttuuri likin lunteeltaan sallistumisen kulttuuria, jssa itse tehtyjen tutsten julkaisemisen kynnys n matala. Tutkimukseen sallistuneista 14-vutiaista suurin sa li jllain tavalla sallistunut ssiaalisen median sisältöjen tuttamiseen. 5- ja 8-vutiaat tutustuivat tietkne- ja nettimaailmaan vanhempiensa ja sisarustensa pastuksella, ja jtkut 5-vutiaatkin käyttivät knetta j itsenäisesti. Kaikkien ikäryhmien lasten elämää määrittelivät pitkälti kaupalliset ja viihteelliset mediasisällöt, jtka heijastuivat nurimpien lasten elämässä media-

6 leikkeinä ja kaikissa ikäryhmissä yhteisten puheenaiheiden määrittäjinä. Salatut elämät li pitänyt pintansa lapsia kiinnstavana saippuasarjana, jnka lisäksi he ikäryhmästä riippumatta etsivät viihdefiktista jännittäviä elementtejä. Idls ja Tanssii tähtien kanssa -hjelmafrmaatit ja brändit myös purevat, ja mediasisältöjen ympärille rakennetut tuteperheet löytävät lasten parista käyttäjänsä. Ppulaarikulttuurin sisältöihin yhdistyy myös vankka fanitus: esiintyjät vat mnilla ihailun khteina, ja internet timii fanitiminnan areenana. Vaikka verkkelämä ja ssiaalisen median käytännöt vetävät lapsia puleensa, tutkimukseen sallistuneiden lasten parissa myös painetun median käyttö etenkin aikakauslehdet ja kirjat li suhteellisen susittua. Osa lapsista jpa prfilitui median käyttäjinä lukijiksi, eikä internetissä leskelun vitu nähdä pyyhkäisseen kirjja tai niiden lukemisen halua lasten elämästä. Päinvastin, eri mediamutjen vertailussa kirjat samin kuin aikakauslehdet saattivat tulla susissa heti internetin jälkeen. 6 Keskimäärin lapset kkivat pärjäävänsä mnimutisessa mediaympäristössään hyvin. 5- ja 8-vutiaista lapsista suurin sa kerti nähneensä pelttavia televisi-hjelmia. Sen sijaan 11- ja 14-vutiaista televisissa tai netissä pelttaviin tai utihin asiihin törmänneitä li humattavasti vähemmän. Nurimpia 5-vutiaita lukuun ttamatta lapsia ja nuria hulettivat viihdefiktita enemmän uutiset ja tdellisen maailman tapahtumat. Lapset kkivat j pienestä pitäen levansa taitavia median käyttäjiä ja pastavansa myös mia vanhempiaan median käytössä. Omien taitjen arviinnissa krstuivat tekniset median käyttötaidt ja tiednhankkinnan taidt. Lapsille, kuten nurillekaan, ei kuitenkaan llut aivan selvää, miten esimerkiksi internetin lutettavuutta visi arviida. Pääasiassa arviinti tapahtui internetsivujen ulkasun perusteella. Arvinnin taidt tulivat esille parhaiten, kun tieta etsittiin man erityiskiinnstuksen alueelta ja tieta yhteistiminnallisesti jakaen. Tieta haettiin erityisesti miin harrastuksiin, kulutehtäviin ja ktieläimiin liittyen. Mediat, erityisesti internet, nähtiin tärkeänä ppimisen välineenä. Jtkut nuret kkivat erityisesti bisnestaitjensa kehittyvän nettipelaamisessa. Myös vanhemmat arvstivat mediaan liittyvää ppimista, kuten englannin kielen taitjen kehittymistä. Kdeissa ltiin varsin valveutuneita median uhkien suhteen ja harrastettiin mnipulista mediakntrllia, jka sisälsi niin mediaan käytetyn ajan kuin sisällönkin kntrllia. Myös ikärajituksia seurattiin, mutta ei kuitenkaan aivan tarkasti. Kntrlli alki myös hiipua 14-vutiaiden ikäryhmässä. Lapset esittivät, että kulussa visi lla enemmänkin mediaan liittyvää pe-

7 tusta. Opettajat tuntuivat käsittelevän asiita, jtka lapset j tunsivat, etenkin tietkneen käyttöön ja tiednhankintaan liittyen. Lasten kkemukset vaihtelivat kuitenkin humattavasti. Tiset livat saaneet pastusta esimerkiksi internetiin ja tiedn lutettavuuteen liittyen, tiset taas esittivät, että asiita ei le käsitelty. Myös kulujen suhtautuminen median käyttöön vaihteli lähes täydestä kännykkäkiellsta vapaaseen nettisurffailuun. 7

8 Esipuhe Lasten mediaympäristön muutksen tutkiminen n kiehtva mutta vaikea aihe. Aikuisen n jskus vaikea päästä kiinni lasten ja nurten mediakkemuksiin, etenkin kun mat median käytön tavat n pittu ennen ssiaalisen median, knslipelien ja pikaviestinten aikakautta. Tutkimuksen tekijöiden nni n llut, että kaikilta n löytynyt ksketuspintaa lasten ja nurten mediamaailmaan tutkimuksen ulkpulella. Kaikilla tutkimukseen sallistuneilla ja raprttia kirjittaneilla tutkijilla n mia lapsia, jista sa n jpa saman ikäisiä kuin tutkimukseemme sallistuneet lapset ja nuret. Tämä n humattavasti laajentanut ymmärrystämme nykyisestä lasten ja nurten mediamaisemasta. Tutkimukseen sallistuneissa perheissä käydyt neuvttelut ja vanhempien phdinnat suhteesta lasten median käyttöön tuntuvat varsin tutuilta. Tivmme, että tutkimuksemme saa jatka ja vimme nähdä millaiseksi lapset ja nuret mediaympäristöään mukkaavat ja mitä ympäristö heille tarjaa. 8 Haluamme kiittää kaikkia tutkimukseen sallistuneita lapsia, nuria, heidän vanhempiaan ja sisaruksiaan. Tivttavasti raprttimme vastaa edes sin varsinkin vanhempien mielessä pyöriviin kysymyksiin ja kasvatushaasteisiin sekä saattaa lasten ja aikuisten mediakkemukset dialgiin keskenään. Kiitämme lämpimästi tutkimuksen rahittajaa Helsingin Sanmain Säätiötä. Kiitkset kuuluvat myös raprttia kmmentineille Satu Sepälle ja Esa Reunaselle sekä kk Jurnalismin tutkimusyksikön tutkijayhteisölle. Tampereella Tekijät

9 1 Jhdant 1.1 Tutkimuksen viitekehyksestä Lasten mediakäyttöä tutkitaan ja siitä puhutaan julkisuudessa runsaasti. Julkisessa keskustelussa humin keskiössä vat usein erilaiset median käyttöön liittyvät uhkakuvat, kuten viihdeväkivallan vinuttavat vaikutukset, pelaamisen addiktivuus tai internetin spimattmat tai jpa vaaralliset sisällöt. Lastensujelun näkökulmasta phditaan usein passivik media lapsia ja etäännyttääkö se heitä autenttisesta elämästä ja ihmissuhteista. Harvemmin kiinnitetään humita lasten valmiuksiin tulkita mediassa esitettyjä merkityksiä tai sujautua ma-alitteisesti ei-spivilta sisällöiltä. Vähintäänkin passiivisen käytön kautta lasten nähdään altistuvan median haitallisille vaikutuksille. Tällaisen lastensujelullisen, lasten mediakäyttöä käsittelevän keskustelun puhujina timivat yleensä aikuiset lapsuutta käsittelevä tiet n aikuiskeskeistä. (Valknen, Pennnen & Lahikainen 2005; Buckingham, 2000). Lasten mediakäyttöä käsittelevässä tutkimuksessa näkökulmat vat mnipulisempia luvun lpulta lähtien ja etenkin 2000-luvun aikana lapsitutkimuksessa n haluttu antaa sijaa lapsille itselleen puhujina, määrittelijöinä ja yhteiskunnallisina timijina (esim. Valknen ym. 2005; Pennanen 2006; Kivusal-Kuusivaara 2007). Median haittavaikutusten lisäksi n kiinnitetty humita median mahdllisuuksiin: lapsilta löytyy mediatajua ja -lukutaita. Vaikka lapsia tulee myös sujella, heiltä itseltäänkin löytyy keinja, jilla he selviytyvät uusista ja myös epämukavista tilanteista. Lapset eivät le vain mediasisältöjen passiivisia vastaanttajia, vaan aktiivisia merkityksen lujia ja jpa sisältöjen tuttajia. Median tunnustetaan edesauttavan kgnitiivisten ja teknisten taitjen ppimista ja edistävän muun muassa avaruudellista hahmttamista ja kmmunikaativalmiuksia. Median mahdllisuuksia humiivan näkökulman mukaan tiedtusvälineet kehittävät lasten kulttuurista kmpetenssia ja ssiaalista päämaa. Media vi jpa vimaannuttaa lapsia ja lisätä heidän riippumattmuuttaan (Buckingham 2003; Valknen ym. 2005). 9 Tämän tutkimuksen viitekehys kumpuaa lasten aktiivisesta timijuudesta. Vaikka lasten mediaympäristön muutsta tarkastellessamme kiinnitimme humita myös median käyttöön liittyviin uhkiin, pelttaviin asiihin ja haasteisiin sekä ktien mediakntrlliin, lähdimme liikkeelle j tutkimuksenasettelussa lasten aktiivisesta subjektiudesta. Lapsi n timija eikä vain vaikutusten khde. Halusimme, että tutkimuksessa lapset timisi-

10 vat man elämänsä infrmantteina eli mediasuhdettaan kskevan tiedn antajina. Uskimme, että haastattelemalla lapsia ja nuria pääsisimme parhaiten heidän media-arkensa ja ympäristönsä jäljille. He tietävät parhaiten itse mitä media heille merkitsee. Kska sa tutkimukseen sallistuvista li hyvin nuria, vasta 4 5-vutiaita päiväkti-ikäisiä, tarvitsimme myös vanhempien apua, mutta pääsääntöisesti näkökulma n lasten. Halusimme välttää tilannetta, jssa lasten mediakäyttöä määrittäisivät ensisijaisesti heidän ympärillään levat aikuiset. 1 Lasten äänen säilyttämiseksi tutkimusraprtissa n suhteellisen runsaasti sitaatteja tutkimukseen sallistuneiden lasten puheesta ja päiväkirjista. 1.2 Tutkimuksen tavitteista Tutkiessamme lasten ja nurten mediaympäristöä tavitteenamme n hahmttaa, millaisessa mediaympäristössä he nyky-sumessa elävät, miten he käyttävät mediita ja miten media asettuu heidän kkemukseensa ja elämänsä kknaisuuteen (ks. Kivusal-Kuusivaara 2007; Valknen ym. 2005, 55). 10 Mediaympäristö n hyvin laaja tulkintakehys, jka sisältää lasten käytössä levat mediavälineet ja niiden käyttötavat, mutta humii myös median rlin lasten ssiaalisessa elämässä sekä rlien kulttuuriset ja yhteiskunnalliset ulttuvuudet (Kivusal-Kuusivaara 2007, 29). Mediaympäristö tai mediamaailma n lasta ympäröivä viestinnällinen kknaisympäristö, jhn kuuluvat niin mainkset, televisi-hjelmat, painetut tekset kuin erilaiset sähköisten viestimien avulla tteutetut vurvaikutustapahtumatkin (Inkinen 2005, 12). Mdernissa mediaympäristössä vi käydä stksilla, harrastaa, leikkiä, hitaa virallisia asiita, piskella ja se timii tiedn, halujen, mielikuvien, tiveiden ja tunteiden taslla (Kupiainen 2002, 72). Kska mediaympäristö kattaa suuren san nykylapsen kkemuksellisesta elämänpiiristä, sen tavittaminen tutkimuksen keinin n haastavaa. Tässä tutkimuksessa pyrimme siihen, että esimerkiksi eri viestimet ja niiden käyttötavat nusisivat tutkimuksen kuluessa mnipulisesti esille. Lpullinen määrittely mediaympäristön tärkeimmistä piirteistä n kuitenkin lasten. Teemahaastatteluissa puhuimme runsaasti aiheista, jista lapsilla ja nurilla tuntui levan eniten santtavaa. 1 On tki humiitava, että lapsia haastatelleet tutkijat vat myös aikuisia, jtka lpulta tulkitsevat lasten tuttamaa puhetta ja mukkaavat sitä tieteellisen tekstin mutn. Tästä lisää luvussa 2.4.

11 Tutkimuksen keskeinen tavite n phtia lasten mediaympäristön muuttumista. Tiedämme j, että ennen 1980-lukua mediaympäristön muuts li suhteellisen hidasta. Sähköisten viestinten tumia mullistuksia tapahtui parinkymmenen vuden välein luvun lpulta alkaen kteihin alkivat vähitellen saapua videnauhurit, tietkneet ja pelilaitteet luvulla teknlgian ktutumisen ja muutksen vauhti kiihtyi. Juha Herkmanin (2001, 60 61) mukaan lasten ja nurten mediatdellisuus muuttui etenkin 1990-luvun kuluessa sekä sisällöllisiltä että teknlgisilta painpisteiltään. Sisällöllisten painpisteiden muuts näkyi televisin hjelmatarjnnassa sekä televisin ja elkuvan välisten rlien uudenlaisissa paintuksissa. Teknlgisessa muutksessa määrittäviä vat lleet klmen keskeisen mediateknlgian läpimurt: knsli- ja tietknepelit, internet ja kännykät levisivät lasten ssiaaliseen tdellisuuteen. Lapset ja nuret vat perinteisesti npeita uusien mediateknlgiiden maksujia. He ttavat ne ripeästi saksi sukuplvensa ssiaalista vurvaikutusta. Nykyinen lapsisukuplvi jutuu mukautumaan teknlgiiden muutksiin npeammin kuin kskaan aikaisemmin. Itse lapsuus n muuttunut vimakkaasti mediaympäristön muutksen myötä. Lapset vat tietisia yhä nurempina aikuisten maailmasta, he maksuvat erilaisia ssiaalisia verkttumisen mutja ja heidän ikeutensa sekä kansalaisina että kuluttajina vat kasvaneet (Buckingham 2000). Tässä tutkimuksessa lähestymme mediaympäristön muuttumista mnesta eri näkökulmasta. Jssain määrin vertailemme eri ikäryhmiin kuuluvia lapsia ja näkökulmamme n sin kehityspsyklginen: miten median käyttötavat tai susikkisisällöt muuttuvat lapsen kasvaessa päiväkti-iästä murrsikään? Mukana tutkimuksessa n lapsia neljästä eri ikäryhmästä, jista nurimmat vat syntyneet vunna 2002 ja vanhimmat vunna Tavitteenamme n rakentaa tutkimuksesta pitkittäistutkimus eli tistaa tutkimus suhteellisen saman sallistujaryhmän keskuudessa yhteensä neljä kertaa, klmen vuden välein. Pitkittäistutkimus n validi tapa tarkkailla lasten ja nurten mediaympäristön muuttumista. Vimme seurata muutsta yhdessä tutkimukseen 4 5-vutiaina mukaan tulleiden lasten kanssa aina siihen saakka kun he täyttävät 14 vutta. Jkaisena tutkimuskertana tetaan mukaan uusi 5-vutiaiden ryhmä ja edellisen tutkimuskierrksen 14-vutiaat jäävät pis tutkimuksesta. Viimeinen tutkimuskierrs tehtäisiin näin vunna 2016 (ks. liite 1). Pitkittäistutkimuksen päämäärä erttaa tämän tutkimuksen useista muista lasten mediakäyttöä selvittäneistä tutkimuksista. Pitkäjänteistä seurantaa lasten ja nurten mediakäytöstä ei le juuri tehty.

12 Oletamme, että tietyt teemat visivat timia muutsmittareina, jihin humita kiinnittämällä mediaympäristön muuttumista vitaisiin kartittaa. Muutsta indikiviksi, samin kuin tätä raprttia jäsentäviksi teemiksi lemme tässä tutkimuksen vaiheessa valinneet seuraavat aihealueet. Lasten välineellisessä mediaympäristössä tapahtuvat muutkset lasten mistamat mediavälineet median parissa vietetty aika ja käyttömäärät Lasten ssiaalisessa mediaympäristössä tapahtuvat muutkset mediavälineiden käyttö ssiaalisessa vurvaikutuksessa mediasisältöjen käyttämiseen kytkeytyvä vurvaikutus ssiaalisen median käytännöt: man tuttamisen ja sallistumisen kulttuuri Lasten kulttuurisessa ja kaupallisessa mediaympäristössä tapahtuvat muutkset lasten ja nurten susikkisisällöt kaupallinen mediakulttuuri: heistutteet, mainnta, brändäys Lasten mediakmpetenssissa tapahtuvat muutkset mediataitjen, mediakriittisyyden muutkset vanhempien asenteiden ja kdin asenneilmapiirin muutkset 12 Edelliset teemat liittyvät niihin tapihin, jilla lapset ja nuret yhä enemmän käyttävät mediaa ja uutta teknlgiaa, ja letukseen lasten aktiivisesta timijuudesta ja sen mahdllisesta lisääntymisestä erityisesti ssiaalisen median kentällä. Kska vanhempien rajitukset ja linjaukset määrittävät saltaan lasten mediakäyttöä, myös vanhempien asenteiden mahdllisen muutksen humiiminen n perusteltua. Samalla nusevat tarkasteltaviksi myös vanhempien ja lasten mediaympäristössä mahdllisesti näkyvät ristiriidat ja eravaisuudet. Tällä hetkellä n jkseenkin mahdtnta sana millainen maailma mediateknlgiiden salta n vunna Otaksuttavasti uusia mediateknisiä svelluksia syntyy, ja letettavasti lapset ja nuret vat yhä niiden aktiivinen käyttäjäryhmä. Oletamme ssiaalisen median eri käyttötapjen edelleen kasvavan lasten ja nurten parissa. Sitä millaisia nämä käyttötavat tulevat lemaan, emme vi täysin ennakida. Jssain määrin tarkituksenamme n seurata esimerkiksi teknlgiissa, käyttömäärissä ja medialaitteiden mistajuudessa mahdllisesti tapahtuvia muutksia. Lasten ja nurten mediakäytön tilastja julkaistaan kuitenkin säännöllisesti muun muassa tilastkeskuksen tutkimuksissa. Siksi pyrimme keskittymään lasten ja nurten mediatulkinnissa, -valmiuksissa ja käyttötavissa tapahtuviin muutksiin. Meitä kiinnstaa etenkin merkityksenantn liittyvä muuts. Media vaikuttaa nyky-yhteiskunnassa merkittävästi lasten kehitykseen ja n

13 läsnä heidän elämismaailmassaan niin vimakkaasti, että vidaan puhua jpa suranaisesta medialapsuudesta (Kupiainen 2002). Mediaympäristön muutsta tutkiessamme pyrimme kuitenkin muistamaan myös muuttumattmuuden mahdllisuuden. Mediateknlgiat eivät keskimäärin le muuttaneet ihmisten arkea niin mullistavasti kuin hurjimmissa visiissa n väläytelty. Arkeen niin aikuisten kuin lasten liittyy paljn muutsta vastustavia elementtejä ja pysyvyyttä. Nykylapset seikkailevat luvasti internetin skkelissa, mutta he myös harrastavat, tapaavat ystäviään ja käyvät kulua aivan kuten vanhempansakin massa lapsuudessaan. Mediatdellisuus ei le kk heidän elämänsä. Media-arjen tutkimuksissa n tdettu, että ihmiset vivat elää niin, ettei medialla le heidän arjessaan erityistä merkitystä. Ktien runsaasta mediakirjsta hulimatta ihmiset eivät välttämättä muista, mitä mediasisältöjä he vat edellisen päivän aikana käyttäneet (Kytömäki 1999). Varaudumme myös siihen, että muutsmittareiksi lutaamamme teemat vivat vaihtua tisiksi seurantatutkimuksen edetessä. Ensimmäisellä tutkimuskierrksella vunna 2007 tavitteemme vat liittyneet myös metdiseen phdintaan ja kknaiskuvan lumiseen. Millä tutkimusmenetelmillä jidenkin nurten yli-ikäisiksi kutsumat tutkijat pääsivät sallisiksi lasten ja nurten mediatdellisuudesta? Mitä sa-alueita tarkastelemalla lasten mediaympäristön muutksen jäljille visi päästä? 1.3 Tutkimuksen tteuttaminen ja raprtin rakenne Alitimme tutkimuksen vuden 2007 alussa. Kevään kuluessa perehdyimme aiempaan tutkimukseen, rekrytimme tutkimukseen sallistuvat lapset ja nuret sekä tteutimme tutkimuskierrksen heidän parissaan. Tapasimme lähes jkaisen lapsen vanhempineen ennen varsinaisen tutkimusjaksn alkamista ja kerrimme tutkimuksen tavitteista. Tutkimusjaksn pituus li viisi päivää, jna aikana jkainen lapsi teki tutkimukseen liittyviä tehtäviä. Tämän jälkeen tapasimme perheet ja lapset vielä kerran ja haastattelimme sallistuneet lapset. Kesän ja syksyn aikana purimme ja analysimme kerättyä aineista. 13 Prjektia vat jhtaneet Reij Kupiainen ja Heikki Lustarinen. Tutkijina vat timineet Elina Nppari ja Niina Uusital. Raprtissa esittelemme ensin tutkimusaineistn ja -menetelmät sekä metdeihin liittyvää phdintaa. Tumme esiin jitakin leellisia taustatietja sallistuneista lapsista perheineen. Luvussa 4 tarkastelemme lasten välineellistä mediamaailmaa, heidän huneidensa mediakirja ja eri mediamutjen käyttömääriä. Luvussa 5 esitellään lasten mediakäytön syitä keskittyen

14 14 median ssiaalisiin funktiihin. Luvut 2 5 n kirjittanut pääasiassa Elina Nppari. Kulttuurista mediaympäristön muutsta käsittelevän luvun 6 n kirjittanut pääasiassa Niina Uusital. Pääasiassa Reij Kupiaisen kirjittamassa luvussa 7 phditaan lasten mediavalmiuksia ja ktien mediakntrllia. Lppupäätelmät ja yhteenvet n tehty tutkijiden lppukeskustelun phjalta. Luvun n kirjittanut Heikki Lustarinen.

15 2 Tutkimusmenetelmät ja -aineist Lasten ja nurten mediaympäristön muuttumista käsittelevään tutkimukseen sallistui yhteensä 56 lasta ja nurta Tampereen sekä Vesilahden alueilta. Tutkimukseen valittiin mukaan lapsia ja nuria neljästä eri ikäryhmästä 2 : Taulukk 1. Tutkimukseen sallistuneiden lasten ikäjakauma. Vesilahti Tampere 2002 syntyneet kpl 1999 syntyneet kpl 1996 syntyneet kpl 1993 syntyneet kpl Yhteensä: 56 kpl Tutkimuksen lähtökhta li hakeutua lasten ja varhaisnurten mediaympäristön äärelle niin, että ensisijaisesti lasten ma ääni tulisi kuulluksi. Kska tutkimuksessa masta elämästään kertjina livat lapset, spivien tutkimusmenetelmien löytäminen li haasteellista. Lasten ja nurten tutkimuksessa yleinen haaste n asiiden knkretisinti, yhteisen kielen ja luttamuksen löytäminen sekä sallistumaan innstaminen. 15 Osallistuneiden lasten ikähaitari teki menetelmien sveltamisesta mielenkiintista. Nurimmat tutkittavat livat luku- ja kirjitustaidttmia 5-vutiaita, jiden kyky keskittyä n rajallinen ja tapa hahmttaa tdellisuutta hyvin erilainen kuin esimerkiksi 14-vutiaalla. Kaikissa ikäryhmissä li leellista löytää metdeihin sellaisia elementtejä, jtka mtivisivat lapsia sallistumaan. Murrsikäistä lunnllisesti virittävät hieman erilaiset asiat kuin 5-vutiasta. Kaikissa ikäryhmissä tuli ylittää aikuisen tutkijan ja lapsen vurvaikutukseen liittyvät haasteet. Mnipulisen tutkimusaineistn takaamiseksi tutkimuksessa päätettiin käyttää eri metdeita ja sveltaa niitä hieman eri tavilla eri ikäryhmissä. Tutkimuksen yksi tavite li harrastaa metdien käyttöön liittyvää itsereflektita ja phtia menetelmien sveltuvuutta lasten ja nurten tutkimuk- 2 Käytämme raprtin haastattelusitaateissa luettavuuden helpttamiseksi lapsista syntymävuden sijasta heidän ikäänsä. Kutsumme kaikkia vunna 2002 syntyneitä 5-vutiaiksi, vunna 1999 syntyneitä 8-vutiaiksi, vunna 1996 syntyneitä 11-vutiaiksi ja vunna 1993 syntyneitä 14-vutiaiksi, vaikka kyseinen lapsi ei lisi vielä haastatteluajankhtana täyttänytkään em. ikävutta.

16 seen. Tässä luvussa esittelemme käytetyt metdit ja luvun lpussa kerrmme niiden käytössä ilmenneitä keskeisiä haasteita. 2.1 Mediapäiväkirjat Tutkimuksen pääasialliseksi metdiksi hankesuunnitelmassa li määritelty mediapäiväkirjjen täyttäminen. Päiväkirjametdin valinta li luntevaa, sillä sitä käytetään yleisesti haluttaessa päästä ihmisten arkikkemusten äärelle. Päiväkirjatekstien nähdään heijastavan suhteellisen autenttisesti arkea. Kun muistiinpant kirjataan päivittäin, muisti ei vääristä kkemuksia, eivätkä ihmiset tunne samankaltaista ssiaalista painetta antaa hyväksytyn tyyppisiä vastauksia kuin esimerkiksi haastattelutilanteessa. Päiväkirjamenetelmää käytetään usein tutkimuksissa, jissa pyritään analysimaan ajallista dynamiikkaa, tapahtumakulkuja ja prsesseja. Se paljastaa parhaiten lyhytaikaiset, muuttuvat prsessit, kun taas muut tutkimusmenetelmät vivat tuda esiin ilmiöiden pitkäaikaisemmat prsessit ja rakenteet (Blger, Davis & Rafaeli 2003). 16 Ennen tutkimuskierrksen alittamista phdimme kuitenkin päiväkirjamenetelmän sveltuvuutta tutkimukseen. Pienet lapset eivät pysty täyttämään päiväkirjaa itsenäisesti, vaan tarvitsevat kirjurin. Tällöin lapsen kkemusta sudattamassa timii usein hänen vanhempansa. Hieman vanhemmat lapset vivat unhtaa päiväkirjan täyttämisen eikä kirjittaminen le välttämättä varhaismurrsikäisen mielestä mtivivaa. Näitä epäilyksiä tukee Larsn (1989), jka tteaa, ettei alle 10-vutiaita kannata yleensä tutkia päiväkirjamenetelmän avulla. Päätimme sekä täydentää päiväkirjamenetelmää muilla metdeilla että lisätä siihen elementtejä, jtka palvelisivat mahdllisimman hyvin tämän tutkimuksen päämääriä. Päiväkirjametdin n usein nähtykin levan käyttökelpisin, kun sen yhteydessä käytetään myös muita tutkimusmenetelmiä. Vusina 2002 ja 1999 syntyneille suunnittelimme paperiversina tai vaihtehtisesti internetissä täytettävän päiväkirjaphjan (liite 2), jhn jkaiselle päivälle li varattu sarake sekä lapsen että tämän vanhemman kmmentteja varten. Pyysimme kirjureina timineita vanhempia kirjittamaan lapsen kkemukset ensimmäiseen sarakkeeseen sellaisina kuin lapsi ne sanelee, pidättyen itse niiden kmmentinnista tai ikmisesta. Jtta vanhemman lisi mahdllisimman helpp lla puuttumatta lapsen tarinaan, varasimme vanhempien kmmenteille man sarakkeensa. Krstimme, ettei mahdllista ristiriitaa tai tulkintaera lapsen ja vanhempien kirjitusten välillä tule häivyttää teksteistä.

17 Vusina 1996 ja 1993 syntyneille tarkitettu päiväkirjaphja (liite 3) li myös kaksisainen. Ensimmäiseen sarakkeeseen lapsen li määrä kirjittaa kyseisen päivän median käytöstä. Kirjittamisen tueksi limme kirjanneet tutkimuspäivien hjeisiin jukn apukysymyksiä, jihin vastauksia phtimalla päivän mediakäytöstä visi kerta. Tiseen mediapäiväkirjan sarakkeista liitimme media-aiheisen tehtävän. Lapsia muistutettiin päivittäin tekstiviestillä sekä päiväkirjasta että tehtävästä. Tekstiviestien tarkitus li paitsi muistuttaa lapsia, myös mukailla signaaliperusteista tutkimusasetelmaa, jssa päiväkirjaa n määrä täyttää tietyn signaalin, esimerkiksi piipparin äänen kuultuaan. Pyysimme lapsia kirjittamaan päiväkirjaansa tekstiviestin saatuaan tai mahdllisimman pian spivassa tilanteessa sen jälkeen. Lähetimme tekstiviestejä kl välisenä aikana. Oletimme sin teknlgia-avusteisen päiväkirjan täyttämisen tehtävineen lisäävän kiinnstavuutta päiväkirjan täyttämiseen. 11- ja 14-vutiaat lapset ja nuret täyttivät päiväkirjansa itsenäisesti. Päiväkirjan heen liitetyissä media-aiheisissa tehtävissä lapsia ja nuria pyydettiin kirjittamaan näkemästään mainksesta, valitsemaan päivän uutistarjnnasta yksi kiinnstava uutinen ja kertmaan siitä, kuvailemaan susikkisisältöään, ttamaan kantaa pelaamiseen ja kuvittelemaan tulevaisuuden media-ktia. 17 Päiväkirjista tai päiväkirjatehtävistä tetut lainaukset n merkitty tutkimusraprttiin tunnuksella PÄ. 2.2 Virikkeistäminen ja muut tehtävät Lapset ja nuret täyttivät mediapäiväkirjaa viiden päivän aikana huhti-tukkuussa Tutkimuspäivien ajaksi annimme heille myös muita tehtäviä. Lapsitutkimusta suunniteltaessa n tärkeää ttaa humin lasten timinnallisuus. Lapset eivät kmmuniki vain kertmalla (kirjittamalla) asiista, vaan myös käyttäen kehaan, leluja ja muita välineitä (Alasuutari 2005, 146). Kska etenkin pienille lapsille leikki n yksi keskeinen ilmaisun mut, jaimme alkutapaamisessa vusina 2002 ja 1999 syntyneille ktiinvietäväksi Media-Masaksi nimetyn pehmlelun. Lapsen tivttiin kuljettavan Media-Masaa mukanaan tutkimuspäivien aikana etenkin median käyttöön liittyvissä tilanteissa. Media-Masan tehtävänä li timia muistin virkistäjänä paitsi ktna mediakäytön tilanteissa myös lppuhaastattelun aikana.

18 Lasta vitaisiin rhkaista puhumaan Masan kautta kkemuksistaan kdin mediaympäristössä. Masan vastaantt li ilahtunutta. Etenkin 5-vutiaat livat kuljettaneet pehmlelua mukanaan päiväkdeista sukulaisvierailuihin. Masa li jillekin sallistuneille lapsille tärkeä tutkimukseen sallistumisen symbli. Pyysimme kahteen nurimpaan ikäryhmään kuuluvia myös tekemään tutkimuspäivien aikana piirustuksen, jnka aiheena li Masan seikkailut mediamaassa. Edelleen piirustuksenkin tehtävänä li avittaa pääsyä lapsen ssiaaliseen tdellisuuteen ja timia mahdllisesti myös keskustelun avaajana lppuhaastattelussa. Vusina 1996 ja 1993 syntyneet saivat samankaltaisen piirustustehtävän tsiklla Media minun maailmassani. Heidän li piirtämistehtävän vaihtehtna mahdllista ttaa samaan teemaan liittyviä valkuvia. Myös jtkut nurempiin ikäryhmiin kuuluneet halusivat tehdä tehtävän mieluummin valkuvaten. Törmäsimme j tässä tutkimuksen vaiheessa miin ennakk-letuksiimme. Olimme ajatelleet pienten lasten mieluummin käyttävän kynää ja paperia, mutta j 5-vutiaiden parista löytyi digikameraa käyttäviä lapsia. 18 Kuva 1. Media-Masa ja peli (pika, 8-v). Kuva 2. Media-Masa ja J katsvat Autt-elkuvaa DVD:ltä kun J li kipeä (pika, 5-v). 2.3 Taustatietlmakkeet ja teemahaastattelut Kksimme tutkimukseen sallistuneista lapsista ja heidän perheistään tietja myös taustatietlmakkeiden (liite 4 ja 5) avulla. Kahden nurimman ikäryhmän lapset täyttivät taustatietlmakkeen yhdessä vanhempansa kanssa. Lmakkeessa li kysymyksiä sekä vanhemmalle että lapselle. Vusina 1996 ja 1993 syntyneiden perheisiin jaettiin kaksi taustatietlmaketta: vanhemmille ja lapsille mansa. Myös taustatietlmakkeet li mahdllista täyttää

19 jk paperiversiina tai verkklmakkeina netissä. Taustatietlmakkeista lainatut sitaatit n merkitty raprttiin tunnuksella TA. Tutkimusjaksn päätteeksi tapasimme lapset lppuhaastattelun merkeissä. Kska lasten vi lla vaikea vastata suriin haastattelukysymyksiin (Alasuutari 2005), limme valmistautuneet etenemään haastattelutilanteessa mahdllisimman justavasti ja käytännönläheisesti lapsen ehdilla. Olimme tehneet haastattelua varten kysymysrungn (liite 6), mutta haastattelutilanteissa käytimme hyväksemme myös täytettyjä mediapäiväkirjja, taustatietlmakkeita, piirustuksia, valkuvia ja Media-Masan kkemuksia. Siirtääksemme mediaympäristöön liittyvää phdintaa myös ktiympäristön ulkpulelle esitimme lapsille lisäksi tutkijan ttamia valkuvia Tampereen keskustan alueelta. Tehty teemahaastattelurunk li näin enemmän haastattelun jäsentämisen työkalu kuin tiukka hjenura. Haastattelutilanteet livat vapaita, eikä niitä pyritty tteuttamaan samassa mudssa. Muutamaa pikkeusta lukuun ttamatta haastattelut tehtiin lapsen ktna, useimmiten tämän massa huneessa, jssa li samalla mahdllista havainnida huneen mediaympäristöä ja synnyttää siitä keskustelua. Lasten mediakulttuurin tutkimuksessa lasten malla huneella n tärkeä merkitys. Lastenhune vi timia hyvänä lasten mediakulttuurin tietlähteenä ja kulttuurisena tekstinä (Mitchell & Reid-Walsh 2002, 114). Kska halusimme khdella lapsia täysivaltaisina infrmantteina, pidimme hulta siitä, että heillä li mahdllisuus keskeyttää haastattelu näin halutessaan. Kun lapsi alki selvästi väsyä tai ilmaisi haastattelun kestäneen riittävän kauan, lpetimme sen. Timinnallisuuden ja riittävän knkretian (kuvat, tehtävät jne.) vuksi nurimmatkin haastateltavat jaksivat kuitenkin viipyä tilanteessa suhteellisen hyvin. Haastatteluiden kest vaihteli vajaasta pulesta tunnista yli tuntiin. 3 Haastattelusitaatit n merkitty raprttiin tunnuksella HA. Kaikista raprtin sitaateista n pistettu suraan lapseen tai tämän perheeseen yksilöitävät tiedt, kuten nimet, ja tekstiä n tältä sin mukattu. Henkilöihin viitataan raprtissa mielivaltaisesti valitulla kirjaimella. Useimpiin sitaatteihin n tettu mukaan myös haastattelijan suus, jtta vurvaikutustilanne lisi nähtävissä Olimme Olimme varautuneet, että että 5-vutiaiden haastattelut haastattelut vivat vivat lla lla kestltaan kestltaan hyvin hyvin lyhyil- lyhyiltä. Esimerkiksi Esimerkiksi 5 6-vutiaiden 5 6-vutiaiden uutisten uutisten katselua katselua tutkineessa tutkineessa pr gradussaan pr gradussaan Suvi Pennanen kert kert mien mien haastatteluidensa kestäneen kestäneen lyhymmillään lyhymmillään alle alle 10 minuuttia. 10 Suvi Pennanen minuuttia.

20 2.4 Humita metdien sveltuvuudesta Valitsemamme aineistnkeruumenetelmät livat pääsin timivia. Jkaisessa metdissa li mat puutteensa, mutta tisiaan täydentäen ne tuttivat mnipulisen tutkimusaineistn. Alkuperäinen idea täydentää päiväkirjamenetelmää muilla menetelmillä li hyvä ratkaisu, sillä mni haastattelu sittautui sisällöltään rikkaammaksi kuin kyseisen lapsen kirjittama mediapäiväkirja. Lasten ja nurten mediapäiväkirjat li yleensä täytetty krnlgisesti edeten aamusta khti iltaa. Pikkeuksia lukuun ttamatta ne keskittyivät kertmaan, mitä mediavälineitä päivän aikana li käytetty ja tivat mahdllisesti esille myös käytön arviidun kestn. Phdintaa ja tulkintja päiväkirjasiissa li suhteellisen niukasti. Pelkkä päiväkirjametdi lisi saattanut jättää aineistn niukaksi, sillä mut li jillakin kirjittajilla hyvin pelkistetty, kuten klme seuraavaa tetta perjantain päiväkirjasta kertvat: Luin 2 h kirjaa. Katsin tv:tä 2 h. (Pika, 11-v, PÄ) 20 Olimme isvanhemmilla. Pelasin siellä tietkneella ja katselin televisita. Ei sitte muuta perjantaista. (Pika, 11-v, PÄ) Olin aamulla tietkneella, pelailin, tekstailin, tv ja katsin DVD:eitä. (Pika, 14-v, PÄ) Teknlgia-avusteisuus (tekstiviestit ja verkklmakkeet) lienee mtivinut lapsia päiväkirjan täyttämisessä, vaikkakin suurin sa lapsista vanhempineen li valinnut täyttötavaksi perinteisen paperipäiväkirjan. 4 Päiväkti-ikäisten vanhemmat kertivat, että päiväkirjan täyttäminen yhdessä lapsen kanssa li paikin vaikeaa, sillä muistelu j muutaman tunnin aikaperspektiivissä saatti lla lapselle vaikeaa. Lapsen li hankala muistaa mitä esimerkiksi päiväktipäivän aikana li tapahtunut. Lppuviiksta median muistelu yhdessä vanhemman kanssa saatti j kyllästyttää lasta. Vanhempien kirjaamista mediapäiväkirjista li kuitenkin hyötyä. Ne kuvailivat sellaisia arkisia median käytön tilanteita, jihin tutkijalla ei lisi llut pääsyä. Etenkin 5-vutiailla vanhempien suus li merkittävä, sillä päiväkti-ikäisten haastatteleminen li vaikeata. Oli myös mielenkiintista vertailla lapsen ja vanhemman saman päivän mediakkemuksia. Vanhem- 4 Verkklmaketta käytti mediapäiväkirjan täyttämiseen lasta, jista nurimmilla nurimmilla vanhemmat kirjasivat päiväkirjamerkinnät. Verkklmakkeiden käyttö käyttö jakautui tasaisesti nurempien (-02 (-02 ja ja -99) -99) ja ja vanhempien (-96 ja ja -93) ikäryhmien kesken. Mlemmissa ikäryhmissä verkklmakkeen valitsi 10 tasaisesti sallistujaa.

21 pien ja lasten yhteistyö näytti timineen ivasti. Vanhemmat livat malttaneet kirjata lasten kkemukset mahdllisimman tarkasti ja kuvailleet elävästi mia humiitaan vanhempien sarakkeessa. Vaikka vanhempi timikin lapsen kirjurina, lapsen ääni tuntui teksteistä välittyvän: Dalmaatialaiset tuli aamulla Nelselta, eiku Subilta, eiku Nelselta. H n kertnut kuitenkin, että Subi n paras. Päikyssä kuuntelin unimusiikkia, mutta ei se mua yhtään unettanut, yleensä kyllä herään viimeisenä. Pikkukakksessa puhuttiin keijukaisista, sille tätille tuli mieleen sudenkrent. Äiti n kerran listinyt sellaisen mut se san, että vahingssa. Illalla mainksessa li vähän hauska juttu, kun se pika levitti rasvaa sen autn kylkeen. (Pika, 5-v, PÄ) Aamu alki tuttuun tapaan lastenhjelmilla. Ehdtn sääntö pukeminen ennen tv:n avausta ei taaskaan pätenyt, pukeminen kesti tasan yhtä kauan kuin hjelmakin. Autssa matkalla päiväktiin ehti tulla vain autmains. Hiensti lapsi yhdisti, että autja vi mainstaa myös telkkarista, ja alki rallattaa autmainslaulua. Siitä puhe jhtikin lehti- ja tienvarsimainntaan, melk kiinnstava keskustelu 5-vutiaan kanssa! Illalla Pikkukakksen jälkeen puhuttiin sudenkrennista, siitä puhe kääntyi paarmihin ja kimalaisiin. Ilta li melk mediavapaa, muutama mains herätti lapselta hersyvät naurut. Hiena humata kuinka lapsikin ymmärtää mainksen huumrin, lpullista sanmaa ei ehkä samaan tapaan kuin aikuinen. Kahdeksan jälkeen saatiin TODELLA vahva riita aikaan, lapsi lisi halunnut katsa Einstein-hjelmaa päivävaatteet päällä, vaadin yöpukua ja hampaiden pesua. Se ei lapselle käynyt, via paisken juksi ympäri ktia ja huusi. Lpputuls li yöpuvun vaiht ja pelkkä iltasatu. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) 21 Muu virikkeistävä aineist (piirustus- ja valkuvaustehtävät, Media-Masa, media-aiheiset tehtävät) jssain määrin aktivi tutkimukseen sallistuneita lapsia. Piirustus- ja valkuva-aineista ei tässä tutkimuksessa analysitu tarkasti 5, eivätkä ne pintataslla näyttäneet antavan leellista uutta tieta lasten ja nurten haastatteluihin. Osin tuls vi jhtua piirustus- ja valkuvatehtävien tehtävänasettelusta. Aiheiden ant li tässä tapauksessa ehkä liian mediakeskeinen tuttaen piirustuksina paljlti mediavälineitä käsitteleviä töitä. Tki niistäkin vidaan npeasti päätellä, että esimerkiksi mediateknlgiat vat lapsille yksityiskhtiaan myöten tuttuja. Piirustuksia käytettiin myös keskustelun virittäjinä, mutta niiden rli ei siinäkään sassa nussut keskeiseksi. Js vastaavaa piirtämistehtävää käytetään seuraavilla tutkimuskierrksilla, visi lla antisaa teettää lapsilla ja nurilla tehtäviä, jtka eivät suranaisesti liity mediaan, mutta jtka valaisisivat heidän 5 Esim. Esim. Rydin Rydin (2003) (2003) n n käyttänyt piirustusmetdia selvittäessään miten miten lapset lapset reflek- reflektivat televisitarinaa ja analysinut ja piirustuksista mm. mm. käytettyjä värejä, värejä, hahmjen ti- tilallista paikkaa, hahmjen kka, yksityiskhtien määrää, kuvien tunneilmaisua ja sitä miten lapset ilmaisevat kuvissa liikettä. Tämänkaltaista kuva-analyysiä ei tässä työssä tehty.

22 persnaansa, harrastuksiaan ja yleensä elämäänsä. Mediamaailman sijaan piirustustehtävän aihe visi lla vaikkapa ma unelmahune, jululahjalista, merkityksellinen kkemus tai tulevaisuuden haave. Näin mediaa ei leikattaisi tehtävänasettelussa irti lasten elämänkknaisuudesta, vaan media tulisi esille paikissa, jihin lapset sen maehtisesti liittävät. Sama prblematiikka näkyi myös lasten haastatteluissa. Suraan mediaan liittyvät kysymykset pelkistivät helpsti lapsen kanssa käydyn keskustelun mediateknlgiita ja käyttömääriä kuvailevaksi puheeksi. Harvat 14-vutiaatkaan kykenivät analyyttiseen phdintaan, js heille esitti suran kysymyksen siitä miksi he pitivät jstakin mediasisällöstä tai minkälaisia tunteita se herätti (vrt. Alasuutari, 2005). Periaatteessa tiesimme ennalta, että lasten n usein vaikea vastata suriin kysymyksiin. Mitä nuremmasta lapsesta n kyse, sitä mahdttmampaa n suriutua haastattelusta perinteistä kysymys vastaus -lgiikkaa nudattaen. Haastattelun teemista puhe asssiituu lapsen mielessä tisiin aiheisiin ja timintaan. Etenkin 4 5-vutiaiden haastatteluissa tutkijan li syytä varautua npeisiin ajatuksellisiin ja timinnallisiin käänteisiin, ja sujautua tarpeen vaatiessa niin saippuakuplilta kuin lentäviltä dinsaurusleluilta. 22 H: Sitten te visitte näyttää mitä täältä lkkarista löytyy, ainakin näyttää levan is telkkari. V: Meteliä ja kikatusta [lapsi juksee uls parvekkeelle puhaltamaan saippuakuplia palaa hetken päästä takaisin]. H: Teitkö sä niitä saippuakuplia vähäsen, n kyllä tsi hienja. Mutta juteltask vaikka tästä telkkarista vähän. Telkkarin katsmisesta vähän. Kattk sä kskaan telkkaria? V: Katn, aamulla ja illalla Pikku Kakksen. Tänään katin aamulla aikaisin. H: Katit vai, mikäs sieltä Pikku Kakksesta tänään tuli? Vai tuleek aamulla Pikku Kakknen? V: N eiii! Kun sunnuntai- ja lauantaiaamuna vaan. H: N mitäs tänä aamuna sieltä sitten tuli? V: Pirpana ja jtain. H: N lik se kiva? V: Oli. Ainakin se kun ne teki hevsen. H: Teki hevsen. Mistä ne hevsen teki? V: Pahvista. (Tyttö, 5-v, HA) Alasuutarin mukaan etenkin arjen kuvaukset vat hyvä kein tavittaa lapsen näkökulmaa. Kysymykset vi liittää lasten arjen rutiineihin kysyen lapsen tavallisista puuhista (Alasuutari 2005, 158). Humasimme tämän lähestymistavan hedelmälliseksi näissäkin haastatteluissa. Keskustelua syntyi kun, lapset esittelivät maa hunettaan, siellä levia lelujaan ja medialaitteitaan. Pyysimme heitä myös näyttämään internetin susikkisivujaan,

23 lempivideitaan, -levyjään, -kirjjaan ja niin edelleen. Tälläkin lähestymistavalla haastattelulla li kuitenkin vahva taipumus jäädä välinekeskeiseksi katsaukseksi. Käyttömtiiveihin tai median herättämiin tunteisiin n suhteellisen vaikea päästä kysymyksenasettelulla käsiksi. Teemjen syventymistä vaikeutti itse aihepiirin laajuus. Mediaympäristöön vi lukea kuuluvaksi niin kulun, kdin, harrastusten kuin kaupunkiympäristön mediamaailman. Rajallisessa haastatteluajassa tällaisen elämänpiirin kattaminen n haasteellista. Käytännössä median slmiutumiseen saksi arkea, mtiiveihin ja tunteisiin tulisi kiertää paljlti muiden kuin mediaan fkusituneiden kysymysten ja tehtävien kautta. Tällä tavin haastattelut tuttaisivat runsaasti myös varsinaisesta tutkimusteemasta pikkeavaa puhetta, mutta teemaan khdistuessaan saattaisivat valaista sitä uusista näkökulmista. Tällä tutkimuskierrksellakin pyrimme siihen, että lapsilla lisi halutessaan llut tilaa puhua haastattelutilanteessa hänelle tärkeistä asiista, vaikka ne eivät suranaisesti lisi liittyneet mediaympäristön teemaan. J ennen haastatteluiden teka limme tietisia haastattelussa vallitsevasta epätasa-arvn tilanteessa lapsen ja aikuisen välillä. Frresterin (2002) mukaan lasten ja nurten haastattelu ei kskaan le puhdas, niin että haastattelutilanteesta lisi täysin häivytetty lapsen ja aikuisen välisen aseman er. Suhteen epätasa-arva uusinnetaan puheessa jatkuvasti. Alasuutarin (2005) mukaan tämä valtaer vi kuitenkin lla haastattelun kannalta jk kielteinen tai myönteinen asia. Myönteisenä seikkana vidaan nähdä tilanteen kulttuurinen tuttuus. Lapset vat tttuneet arjessaan aikuisten kntrlliin ja tämä antaa aikuiselle ikeuden kysyä kaikenlaisia kysymyksiä dttaen lapselta rehellisiä vastauksia. Valtaer vi kuitenkin heijastua myös kielteisesti ja sillin lapsi pyrkii antamaan haastattelevalle aikuiselle ikeita vastauksia enemmän kuin kertisi mia kkemuksiaan. 23 Pyrimme välttämään ikeiden vastausten antamisen tilannetta asettautumalla Alasuutarin (emt.) vihjeiden mukaan lapsen arkipäivän kkemuksista pikkeavaan aikuisen rliin. Tällaisella aikuisella ei tule lla kntrllintipyrkimyksiä ja hänen suhtautumisensa lapsen kmmunikintitapihin tulisi lla refleksiivinen. Käytännössä tämä merkitsee, että lapsen kielen tulisi lla haastattelun pääkieli ja haastattelijan mukautua justavasti lapsen ilmaisun tapihin. Otimme myös humin, että arkaluntisista asiista puhuessaan lapsen vi lla helpmpi ilmaista itseään, js kysymyksenasettelussa viitataan tisiin lapsiin, heidän tapihinsa timia ja näin nrmalisidaan puhuttava asia (ks. emt., 150). Edellisistä keinista hulimatta lapsen ja aikuisen välinen valta-asetelma li jissakin haastatteluissa keskustelun tukkeena ja luttamusta li vaikea syn-

24 nyttää. Alasuutarin (emt.) mielestä lapsen lukuisat en tiedä -kmmentit vivat indikida hänen phtivan mielessään, mitkä lisivat haastattelevan aikuisen haluamia ikeita vastauksia, ja epäröivän mien mielipiteidensä ilmaisua. Jissakin haastatteluissa en tiedä -vastaukset hallitsivat vahvasti keskustelua. Kska etenkin 4 5-vutiaiden lasten puhuttaminen teemahaastattelun keinin sittautui haastavaksi, mietimme mahdllisia seuraavia tutkimuskierrksia varten jnkinlaisen sallistuvan metdin käyttöä. Tällä tutkimuskierrksella käytettyjen metdien sijasta tai hessa vitaisiin 4 5-vutiaille lapsille järjestää esimerkiksi päiväkdissa medialeikkipäivä. Mediapäivän etuna visi lla myös man ryhmän antama tuki, jllin jännittämisestä ja ujudesta jhtuva vaitnaisuus visi vähentyä. Osallistuvaa metdia visi harkita myös varhaisnurten ikäryhmissä, jllin se visi merkitä esimerkiksi liikkumista päivän ajan nuren kanssa kaupungilla, kulumatkilla ja ktna, tai jllakin tavalla heidän käyttämiensä verkkpalvelujen seuraamista. Timinnallisuuden ja knkretian merkitystä lasten tutkimuksessa ei vi kyllin krstaa. 24 Edellä kuvatut tutkimusmetdien haasteet liittyvät pitkälti paitsi tutkijiden miin kykyihin löytää ikeita vurvaikutuksen keinja, myös lasten kehitysvaiheiden asettamiin rajituksiin. Perinteisessä lapsitutkimuksessa n tulkittu, että pienten lasten ajattelu n usein knkreettiseen timintaan sidttua ja heidän kykynsä ilmaista itseään n kielellisesti rajittunutta. Lapsille nähdään tyypillisenä, että he muistavat kullisellakin hetkellä mielentilansa mukaan tärkeät asiat (Ritala-Kskinen 2001). Lapsitutkimukseen n myös perinteisesti liittynyt epäilys lapsilta saadun tiedn lutettavuudesta. On muun muassa epäilty, pystyvätkö lapset erttamaan mikä n ttta ja mikä mielikuvitusmaailman tutetta ja tisaalta mikä n heidän ma kantansa asiihin suhteessa vanhempien kantaan (emt., 145). Lapsilta saadun tiedn lutettavuutta emme tässä tutkimuksessa kkeneet ngelmalliseksi, sillä lemme krstaneet lasten mien tulkintjen merkityksellisyyttä. Pyrkimyksenämme n lasten subjektiivisten kkemusten tavittaminen. Tietyissä tilanteissa esimerkiksi havaitsimme lapsen esittävän mielipiteinään hänelle selvästi vanhempien kertmia selityksiä tai perusteluja. On mahdllista, että lapsi haastattelutilanteessa tuntee lnsa turvalliseksi antaessaan vanhemmilta kuultuja perusteluja vastauksia vieraalle aikuiselle. Tisaalta ennen murrsiän eriytymistä vanhempien mielipiteet vat lapsen tdellisuutta ja myös hänen selitysmallejaan.

25 3 Taustatietja tutkimukseen sallistuneista lapsista perheineen Lasten ja nurten mediaympäristön muuttumista käsittelevään tutkimukseen sallistui yhteensä 56 tamperelaista ja vesilahtelaista lasta ja nurta. Tässä luvussa esittelemme jitakin taustatietlmakkeilla kttuja tietja tutkittavista lapsista perheineen. Pyrimme saamaan tutkimukseen mukaan erilaisista taustista tulevia lapsia ja nuria. Haimme lapsia, jtka asuisivat Tampereen keskustan alueella, lähiössä, haja-asutusalueella sekä pienellä paikkakunnalla Vesilahdella. Otaksuimme, että asuinympäristö saltaan mukkaa lasten elämänpiiriä ja arjen kkemuksia etenkin vanhempien, j itsenäisesti liikkuvien lasten salta. Lasten sukupulijakauma li tasainen: tyttöjä tutkittavista li 27, pikia 29 kappaletta. Kuten edellä n j kerrttu, tutkimukseen valittiin mukaan lapsia ja nuria neljästä eri ikäryhmästä. Tutkimusta tehtäessä nurimmat lapset livat vasta 4 5-vutiaita päiväkti-ikäisiä, vanhimmat 14-vutiaita yläkulua käyviä murrsikäisiä. Tutkimukseen sallistuneet lapset valittiin ilmittautumisten perusteella. Tutkimuksesta kertvaa esitettä ja ilmittautumislmaketta jaettiin alueiden kuluihin ja päiväkteihin. Ilmittautuneiden määrä kahdessa keskimmäisessä ikäryhmässä li niin runsasta, että lpulta lasten valinnassa käytettiin arpaa. 25 Kska tavitteena n tistaa tutkimus pitkittäistutkimuksen periaattein, mukaan haluttiin mtivituneita perheitä. Näin tdennäköisyys sallistua mahdlliselle uudelle tutkimuskierrkselle lisi suurempi. Vapaaehtinen ilmittautuminen ja mtivituneisuus vaikuttivat siihen, millaisia perheitä tutkimukseen hakeutui, ja tämä tulee ttaa humin tulksia tulkittaessa. Vaikka mukana lleiden 56 lapsen tutkimus piirtää mnimutisen kuvan lasten mediamaailmasta, se ei le läpileikkaus kaikkien sumalaisten lasten tdellisuuteen. Siksi käytämme raprtissa myös muita sekä sumalaisia että kansainvälisiä tutkimuksia, jtka antavat laajemman kuvan lasten ja nurten mediamaisemasta vusituhannen vaihteessa. Vanhempien täyttämien taustatietlmakkeiden mukaan mnissa perheissä tutkimukseen sallistumisen mtiivit livat mediakasvatuksellisia. Aihepiiri kettiin tärkeäksi, ja useissa mukana lleissa perheissä lasten ja nurten mediakäytölle li asetettu selkeitä rajja ja sääntöjä. Suhteessa lastensa mediakäyttöön sallistuneita perheitä vidaan kuvailla valveutuneiksi. Osalla vanhemmista li hyvinkin tiukkja lasten mediakäyttöön liittyviä periaatteita, ja perheen varjelemiseen kiinnitettiin humita:

26 Käytännössä televisi, radi, videt, dvd vat lleet kknaan kiinni lapsen valveillalaikana siihen asti kun lapsi täytti 5-vutta. Sen jälkeen alimme katsa yhdessä muutamia Nalle Puh -videita ja televisista urheiluhjelmia lähinnä isän kanssa. Pikku kakksta lapsi n alkanut katsa täytettyään 7-vutta. Televisin katselun välttäminen n merkinnyt sitä, että mummn katsessa susikkisarjjaan lemme menneet tiseen huneeseen tekemään jtain muuta. Lapsen pittua lukemaan lemme pitäneet sanmalehdet sen verran pissa näkyvistä, ettei lapsi pääse niitä lukemaan. Lapsi n kaupassa vain kun n pakk, kska emme halua, että lapsi lukee iltapäivälehtien tsikita. Tietknepelejä lapsi alki pelata vajaan 8-vuden ikäisenä. Kska televisi ja radi vat lleet lapsen valveillalaikana kiinni, me vanhemmat emme aina tiedä maailman tapahtumista (esim. Yhdysvaltjen terrri-iskut (9/11) ja tsunami). Näistä maailman tapahtumista lapsemme ei tiedä edelleenkään mitään. (Pika, 8-v, vanhempien TA) 26 Keskimäärin vanhempien asenne li kuitenkin maltillisen hulestunut. Hulta lasten ja median välisestä suhteesta kannettiin enemmän yleisellä taslla kuin miin lapsiin khdistuen. Esimerkiksi 71 prsenttia vanhemmista li hyvin hulissaan mediaväkivallan vaikutuksista lapsiin. Sen sijaan 64 prsenttia heistä ei llut hulestunut man lapsensa median käytön määrästä. 65 prsenttia vanhemmista ei ajatellut, että media tisi heidän lastensa elämään pelka päinvastin, 93 prsenttia heistä ajatteli median tuvan lasten elämään ila. Vanhemmat luttivat myös muihin median myönteisiin vaikutuksiin. 78 prsenttia vastanneista arveli lapsensa ppivan median avulla merkittäviä taitja. Vanhempien asennitumista lasten mediakäyttöön käsitellään tarkemmin tämän raprtin luvussa seitsemän. Tutkimukseen sallistuvista perheistä merkittävä sa li suhteellisen hyvätulisia ja krkeasti kulutettuja (liite 7 ja 8). Taludelliset resurssit vaikuttavat saltaan siihen minkälaisia mediavälineitä, ja tätä kautta sisältöjä lapsella n käytössään. Eurppalaisten tutkimusten mukaan perheen ssieknminen asema ei niinkään vaikuta perinteisten viestinten käyttöön, mutta näkyy enemmän tietkneiden ja uuden teknlgian mistamisessa (Livingstne & Bber 2005). Seuraava taulukk 2 kert kuinka paljn erilaisia medialaitteita perheiden käytössä tutkimusajankhtana li. Yleisin vaihteht n ilmaistu tummennuksella.

27 Taulukk 2. Medialaitteiden määrä perheissä. Ktien medialaitteet Ei yhtään 1 kpl 2-3 kpl 4-5 kpl 6 kpl tai enemmän % Analginen TV Digitaalinen TV Digibksi Ktiteatteri VHS-videt DVD Peliknsli Maksulliset tv-kanavat/ kanavapaketit Matkapuhelin Matkapuhelimen datapaketit Radi/ cd-sitin Kannettava musiikkilaite Kannettava pelilaite Tietkne Tilatut sanmalehdet Tilatut aikakauslehdet Lapselle tilatut lehdet Oletetusti medialaitteiden kirj tutkimusta tehtäessä li perheissä mninainen. Myös määrällisesti mediateknlgia li runsaasti edustettuna tutkimukseen sallistuneissa kdeissa. Yli pulessa perheistä li enemmän kuin yksi televisivastaantin, mnissa perheissä miltei jkaisella perheenjäsenellä li matkapuhelin ja yli 70 prsentissa perheistä li enemmän kuin yksi radi tai sitinlaite. Myös tietkneita kdeissa li runsaasti. 40 prsentissa taluksista tietkneita li 2 3 kappaletta ja jissakin kdeissa jpa 6 kappaletta tai enemmän. Sen sijaan peliknsleita tai kannettavia pelilaitteita tutkimusperheissä ei llut kvinkaan paljn. Peräti 87 prsentilla perheistä ei llut yhtään kannettavaa pelilaitetta. Peliknsleita löytyi vajaalta pulelta perheistä. Nin 80 prsenttia perheistä li tilannut muiden ktiin tulleiden julkaisujen lisäksi myös lapselleen jk yhden tai useamman lehden. Taulukkn lisäten vidaan tdeta, että 93 prsentissa perheistä li käytössään internet-liittymä. 6 Haastattelut paljastivat, että teknlgian ktutuessa turein teknlgia päätyy yhteiskäyttöön ja vanhat laitteet vähitellen valuvat uusien hankintjen tieltä kdin muihin tilihin, myös lastenhuneisiin. Eri-ikäisten las- 6 Medialaitteiden määrä tutkimukseen sallistuneissa perheissä li runsaampi kuin sumalaisperheissä keskimäärin. Tilastkeskuksen (2007) mukaan esimerkiksi tietkneita li vuden 2006 lpulla 71 prsentissa sumalaisperheistä (tässä tutkimuksessa 95 %). Nin 52 prsenttia sumalaisperheistä misti tällöin DVD-sittimen (tässä tutkimuksessa 91 %). Televisi li 92 prsentilla (vrt. 99 %) ja internet-yhteys 65 prsentilla (vrt. 93 %) sumalaistaluksista vunna 2006.

28 ten masta huneesta löytyvää medialaitekirja esitellään myöhemmin luvussa 4.1. Perheiden hyvästä tultassta ja kulutusmahdllisuuksista hulimatta erilaisten mediasisältöjen hankkiminen kdin ulkpulelta ei llut pikkeuksellisen runsasta. Kun perheiltä kysyttiin, kuinka usein he stavat lehtien irtnumerita, pelejä tai musiikkia, suurin sa perheistä vastasi hankkivansa kyseisiä mediasisältöjä jk muutaman kerran vudessa tai sitä harvemmin. Halutut aikakauslehdet tilattiin ktiin irtnumeriden stamisen sijasta (taulukk 3). 28 Taulukk 3. Perheiden stamat mediasisällöt (n=56). Perheiden stamat mediasisällöt Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vudessa Harvemmin tai ei kskaan % Kerran Päivittäin viikssa Iltapäivälehdet Muut lehtien irtnumert Pelien staminen Pelien vukraaminen Musiikin staminen / lataus DVD/ videiden staminen DVD/ videiden vukraaminen Elkuvissa käyminen Medialaitteiden määrä tutkimukseen sallistuneissa perheissä li runsaampi kuin sumalaisperheissä keskimäärin. Tilastkeskuksen (2007) mukaan esimerkiksi tietkneita li vuden 2006 lpulla 71 prsentissa sumalaisperheistä (tässä tutkimuksessa 95 %). Nin 52 prsenttia sumalaisperheistä misti tällöin DVD-sittimen (tässä tutkimuksessa 91 %). Televisi li 92 prsentilla (vrt. 99 %) ja internet-yhteys 65 prsentilla (vrt. 93 %) sumalaistaluksista vunna 2006.

29 4 Lasten välineellinen mediaympäristö Lasten ja nurten mediaympäristö n muuttunut etenkin 1990-luvun aikana ja 2000-luvun alussa. Tähän tutkimukseen sallistuneet lapset vat viettäneet suurimman san elämästään digitaalisen median ympäristössä, eivätkä muista aikaa ennen internetiä, kännyköitä tai digitaalisia pelejä. Heistä puhutaan usein digitaalisina alkuasukkaina, siinä missä heidän vanhempansa suunnistavat digitaalisessa mediatdellisuudessa maahanmuuttajina (Prensky 2001). Alkuasukas-termillä krstetaan sitä luntevuutta, jlla lapset ja nuret erilaisten mediateknlgiiden yhteyteen kasvavat. Esimerkiksi televisin katseluun ssiaalistutaan j alle yhden vuden iässä. Pulivutiaiden n tdettu paikallistavan televisin saksi kdin ympäristöä. Säännöllinen median seuranta alkaa lapsilla alle klmen vuden iässä (Kivusal-Kuusivaara 2007, 14). Yhä nuremmat lapset vat sisältöjen ja laitteiden suunnittelijiden khderyhmänä. Alle 2-vutiaille suunnitellaan mia televisi-hjelmia ja tallenteita. Aivan pientenkin lasten leikkiympäristöön n ilmestynyt kännyköitä, ensitietkneita ja radi- ja karakelaitteita. Lasten humiiminen mediavälineiden khderyhmänä ei le ihme, sillä perheiden päätöksentekdynamiikka n muuttunut demkraattisemmaksi ja lasten mielipiteitä kuunnellaan myös mediavälineiden stpäätöksiä tehtäessä (vrt. YIPPEE-tutkimus 2008). 29 Kuten edellisessä luvussa tutiin esille, tutkimukseen sallistuneissa perheissä ktien mediavarustelu li runsasta sin jpa runsaampaa kuin sumalaisissa taluksissa keskimäärin. Yleisen elintasn nusun vuksi n tavallista, että tämän päivän kdeissa n useita televisivastaanttimia, tietkneita ja erilaisia laitteita pelaamista tai musiikinkuuntelua varten. Medialaitteet sijitetaan kdeissa eri tilihin. Ktien mediamaisemaa n perinteisesti hallinnut televisi, jka perheenjäseneksi ktutuneena n llut kdin yhteisten tiljen keskipisteessä, lhuneessa. Tietkneet sitä vastin n sijitettu usein muualle kuin lhuneeseen: työhuneeseen, lastenhuneeseen tai makuuhuneeseen. Mitä enemmän medialaitteita perheellä n käytössään, sitä runsaammin niitä yleensä löytyy myös lasten käytöstä ja heidän mista huneistaan. Livingstnen (2002) mukaan lastenhuneiden mediavälineiden määrä n usein kaksinkertainen verrattuna kdin muihin tilihin. Tässä luvussa tarkastellaan lasten ja nurten välineellistä mediaympäristöä keskittyen etenkin kdin piiriin. Mitä mediavälineitä eri-ikäisillä tutkimukseen sallistuvilla lapsilla n hallussaan ja millainen n lastenhuneiden mediamaailma. Luvussa tarkastellaan myös mahdllista sukupul-

30 ten välistä era mediateknlgiiden käyttööntssa, erilaisten välineiden käyttömääriä sekä niiden välillä tehtyjä rinnastuksia ja valintja. 4.1 Lastenhuneiden mediamaailma Suurin sa tämän tutkimuksen haastatteluista tehtiin lasten ja nurten ktna, heidän massa huneessaan. Haastattelut li perusteltua tteuttaa juuri lastenhuneissa, sillä lasten ja nurten kulutuskulttuuri n mukannut merkittävästi kdeissa lapsille tarkitettuja tilja (Livinstne & Bvill 2001). Yhä useammalla eurppalaisella lapsella n ensinnäkin ma hune 7 ja lastenhuneiden mediavarustelu n usein humattava. Lastenhuneissa vietetään aikaa median äärellä ja puuhastellaan paljn muutakin. Mitchellin ja Reid-Walshin (2002) mukaan lastenhune timii hyvänä kulttuurisena tekstinä ja tietlähteenä. Se n lasten maa aluetta, jssa aikuisten valta n sittain murentunut. Lastenhuneen tavarista, sisustuksesta, peleistä ja leikkikaluista vi tavittaa lapsen man maun ja mediakulttuuriset kiintymykset ja tavittaa niitä kkemuksia, jita lapsi pitää tärkeänä. 30 Suranaisten mediavälineiden lisäksi lastenhuneet vat myös muunlaisten mediatutteiden esillepann paikkja. Länsimaissa lapset ilmaisevat itseään sisustamalla huneitaan man makunsa mukaisesti. Mediatutteilla ilmaistaan henkilökhtaista tyyliä ja merkitään maa identiteettiä. Ppparien julisteet, Disneyn elkuvista tutut hahmt ja masta lastenhuneen televisista katsttu hjelma mudstavat yhdessä tekstin, jka n paitsi individualistinen, myös vahvasti kaupallisuuden lävistämä 8 (Livingstne & Bvill 2001). Tteuttamalla haastattelut lastenhuneissa pääsimme tutkimustilanteessa siihen kntekstiin, jssa lapset käyttävät mediasisältöjä ja viettävät merkittävän san päivästään. Sumalaislapsista viidennes viettää pulet tai enemmän valveillalajastaan massa huneessaan (Kivusal-Kuusivaara 2007, 43). Teini-ikäiset viettävät huneessaan aikaa usein enemmän kuin nuret lapset, ja tytöt enemmän aikaa kuin pjat vaikkakin pelien ja uuden teknlgian vuksi lastenhuneet vat muuttuneet pikaystävällisemmiksi. Lastenhuneen suljetun ven takana lapset vivat häiritsemättä keskittyä miin mediasisältöihinsä. 7 Viiden Viiden eurppalaisen maan lasten mediakäyttöä tarkastelevassa vertailusta käy ilmi, että yli pulella 6 7-vutiaista n ma hune, ja vanhempien lasten ikäryhmässä luku n vielä krkeampi (Livingstne & Bvill 2001). Sumi n n yksi yksi vertailuun sallis- sallistuneista maista. 8 Lasten ja nurten mediakulttuurin kaupallistumista käsitellään lisää luvussa kuusi. 8 Lasten ja nurten mediakulttuurin kaupallistumista käsitellään lisää luvussa kuusi.

31 H: Minkäs takia sitä [vea] pidetään kiinni? V: Jtta isin musiikki ei häiriinny tsta tv:stä, eikä tv:n kuuntelijat häiriinny musiikista. (Tyttö, 14-v, HA) Vanhempia lastenhuneen mediituminen n perinteisesti hulestuttanut. Vanhemmat eivät pysty täysin kntrllimaan, mitä huneissa tehdään tai millaisia mediasisältöjä teknlgiaa taitavat lapset käyttävät. Lastenhunekulttuurin n pelätty jhtavan myös eristäytymiseen niin perheen yhteisistä tilista kuin ihmissuhteistakin (Livingstne & Bvill 2001). Uhkana n myös, että erilaiset kdin ulkpulelta tulevat infrmaativirrat murtava kdin perinteisiä rajja. Kdit pyrkivät siksi säätelemään teknlgiita, jtka uhkaavat niiden rajja ja tuvat vieraita aineksia l- ja lastenhuneisiin (Mrley 2003, 168). Lastenhunekulttuuri ei suinkaan le hmgeenista 9, ja se tuli ilmi myös tutkimuksemme aikana. Jissakin lastenhuneissa mediiden ja mediatutteiden kirj li humattava, tisissa varsinkin pienten lasten huneissa saatti lelujen ja heistutteiden lisäksi lla ainastaan kirjja, lelukuvastja ja lehtiä. Englantilais- ja amerikkalaistutkimuksissa n tdettu, että lastenhuneiden varsinainen mediituminen alkaa usein radista. Esimerkiksi englantilaislapsista nin 68 prsentilla n massa huneessaan steret tai cd-sitin (Livingstne 2002; Rideut, Vanderwater & Wartella 2003). Humasimme saman myös sumalaisissa kdeissa. Vajaa pulet tutkimukseen sallistuneista 5-vutiaista misti j radin tai cd-sittimen. Muutamalla 5-vutiaalla li myös kannettava musiikkilaite. Musiikin tai satulevyjen kuunteluun tarkitettu laite n usein ensimmäinen lapsen maan käyttöön hankittu medialaite ja musiikki n merkittävällä sijalla kaikenikäisten lasten ktien mediamaisemassa. Varsinainen hyppäys musiikkilaitteiden mistajuudessa tapahtuu kuitenkin 8 ja 11 vuden välillä: neljäslukkalaisista 77 prsenttia misti sekä man radin että jnkinlaisen kannettavan kuuntelulaitteen. Myös kännykkää käytetään musiikinkuuntelun välineenä. 11- ja 14-vutiaat kuuntelivat musiikkia myös internetistä ja ladattu musiikki kasvatti susitaan Livingstne (2002) n tyypitellyt lastenhuneet neljään eri lukkaan: 9 mediarikkaat Livingstne (2002) lastenhuneet, tyypitellyt lastenhuneet erikiskäyttäjien neljään (esim. eri lukkaan: paljn mediarikkaat tietkneita lastenhuneet, käyttävien) erikiskäyttäjien huneet, televisiviihteeseen (esim. paljn tietkneita keskittyneet käyttävien) huneet, televisiviihteeseen keskittyneet huneet ja mediaköyhät lastenhuneet. ja mediaköyhät lastenhuneet Mnet lapset ja nuret ja nuret kuuntelevat kuuntelevat susikkimusiikkiaan susikkimusiikkiaan esim. YuTubesta: esim. YuTubesta:

32 Pikkusisk: Kats tätä vi värittää. V: Ei sitä saa värittää! H: Se ei varmaan enää si, js sen levyn värittää. Js siihen menee piirtämään, niin sitten sieltä ei enää kuulu mitään. V: Mutta tämä nkin leikkilevy. H: N js pitää sitä leikkilevynä. Mutta tulla näyttää levan sulla ikeitakin levyjä. Kerrpa mitä sieltä löytyy. V: Siellä n kaikkia: Ti-Ti Nalle ja Frööbelin palikita ja kaikkia. H: Mikäs niistä n kiva, näytäs mulle. V: Pöllö-Pöö! H: Pöllö-Pöö, Sari Kaasisen levy. V: Pöö-Pöö-Pöllö-Pöö!! Se meidän ihan susikkilevy. Siinä n muitakin lauluja. Ja hämähäkkilaulu. H: Missäs te nita lauluja kuuntelette? Osaattek laittaa ihan itse pyöriin sinne? V: Mun äiti ja isi laittaa. Sitten meillä n nukutushune. (Tyttö, 5-v, HA) 32 H: Ktna sä kuuntelet kännykästä musiikkia. Pystyykö silläkin kuuntelemaan? V: Pystyy, mää vin näyttää. H: N näytä, nks sulla kännykkä tässä jssain? V: [Näpyttelee kännykkäänsä pitkään] Mulla n ihan tavallisiakin lauluja. H: Mites sitä musiikkia saa siihen? V: Tietkneelta. H: Onks ne semmsia, että ne n netistä haettu vai? V: On tai ööö, en mä tiedä, mutta tässä n nita Idls-lauluja. H: J, kukas sulle n, nks jku auttanut hakeen niitä? V: Äiti n hakenut. (Tyttö, 8-v, HA) H: Sulta löytyy täältä huneesta radi- ja cd-sitin. Kuunteletk sä musiikkia? V: Välillä. Mulla n cd:tä, Eminemii ja tllasta. H: Sä t räppimiehiä sitten. Kuunteleek sun kaverit samaa musiikkia? V: Kyllä ne kuuntelee. H: Milln n kiva kuunnella musiikkia? Kuunteletk sä kun teet läksyjä? V: N jskus mä kuuntelin, mutta mulla ilmeni sellanen, että se vähän häiritsi. Piti ruveta jammaamaan että mä en pysty tekeen näitä matikan tehtäviä js n musiikki päällä. Sitten meillä n MP3, mutta mä en tiedä missä se nyt n. H: Mitäs musiikkia sulla n siellä? V: Mun lempparilevyistä useimmat n semmsia kpisujattuja, niin sinne juduttiin laittaan kaikenlaista tarpeetntakin. Niinkun jtain Antti Tuiskuu, jsta mä en tykkää ikein. H: Miten te sitä musiikkia tte MP3:een laittanut? V: Me tetaan ensin levy tietkneeseen ja sitten me tetaan jllain me-

33 diaplayerilla ne kappaleet sieltä. (Pika, 11-v, HA) H: Onk sulla jtain tiettyä susikkibändiä? V: N mä sann aina, että mun lempparibändi n The Rasmus. Mulla n sen kaikki levyt, paitsi ei kaikkia singlejä, mutta kuitenkin ne päälevyt. Ja siitä mä n tykännyt jstain tkalukkalaisesta lähtien. H: Se n kestänyt sulla sitten tsi kauan. V: J, mutta sitten mä tykkään tsi mnesta muustakin musiikista. Mutta sen mä vaan aina jtenkin mainitsen. H: Sä kuuntelet ladattavaa musiikkia? V: J, niin kun mulla n se ipd, siis mä n yleensä cd-levyiltä laittanut ja sit mä n stanut ne musiikit. Mä en ladannut mitään laittmasti. (Tyttö, 14-v, HA) Televisi seuraa lastenhuneisiin radin ja musiikkilaitteiden kintereillä. Alle 6-vutiaista englantilaislapsista 29 prsenttia mistaa man televisin (Livingstne 2002; Marsh, Brks, Hughes, Ritchie, Rberts & Wright 2005). Yhdysvallissa luku n suurempi, sillä 36 prsentilla alle kuusivutiaista n ma televisi lastenhuneessa (Rideut ym. 2003). Tämän tutkimuksen 5-vutiaista vain 15 prsentilla li huneessaan televisivastaantin luvun alussa julkaistun tutkimuksen mukaan pienillä sumalaislapsilla likin eurppalaisessa vertailussa vähiten mia viestintälaitteita (Livingstne & Bvill 2001) Televisiiden määrä tähän tutkimukseen sallistuneiden sumalaislasten huneissa jäi kknaisuudessaan vähäisemmäksi kuin esimerkiksi Englannissa vusikymmenen alussa. Tutkimukseemme sallistuneista 14-vutiaista 38 prsentilla li huneessaan ma televisi ja 23 prsentilla peliknsli, siinä missä kaikista englantilaislapsista 63 prsentilla n ma televisi ja 34 prsentilla peliknsli. Englantia nkin kutsuttu usein televisiviihteen maaksi, jssa kiinnstus tietkneita khtaan jää knslipelien ja televisin varjn (d Haenens 2001, 79). Televisiiden määrä lastenhuneissa yleensä lisääntyy lasten ikääntyessä. Laajemmissa sumalaistutkimuksissa vunna 2001 kerätystä 8 10-vutiaisiin khdistetusta tutkimuksesta 38 prsentilla lapsista li ma televisi (n=945) (Suranta. Lehtimäki & Hakulinen 2001; Suranta & Lehtimäki 2004), kun taas 1999 kerätyssä aineistssa (n=362) sumalaisista vu- 11 Pienistä sumalaislapsista nin jka viidennellä li televisi ja videt 6 prsentilla lapsista (Livingstne & Bvill lapsista (Livingstne & Bvill 2001, 57-58). 2001, 57-58). 11 Pienistä sumalaislapsista nin jka viidennellä li televisi ja videt 6 prsentilla

34 tiaista vastaava luku li 52 prsenttia (Luukka, Hujanen, Lkka, Mdins, Pietikäinen & Suninen 2001). Kun kdin yhteisiin tilihin hankitaan uutta teknlgiaa, vanhat kuvaputkitelevisit usein siirtyvät lasten maan käyttöön juuri kuvanauhurien ja knslipelien rinnalle. Vanhemmat pyrkivät näin myös kntrllimaan lastenhuneen mediasisältöjä. Pienten lasten huneissa ei välttämättä katsta televisi-hjelmia, eikä antennikaapelia le, vaan televisi timii muiden mediiden näyttöpäätteenä. H: Kuinka kauan sulla n llut telkkari massa huneessa? V: Oiskhan siitä jtain pultista vutta kun se n llut täällä. H: Onk teillä tinen telkkari alakerrassa? V: On. H: Kummasta sä kattelet enemmän tv:tä, täällä ylhäällä vai alhaalla? V: Tästä mä pelaan ja katn DVD:tä. H: Onk ti teidän entinen kk perheen telkkari? V: N n! H: Miksi sä tlla äänellä sanit? V: N j. (Pika, 11-v, HA) 34 Lasten kasvaessa lastehuneisiin sijitetaan enemmän varsinkin tietkneita. Tutkimukseen sallistuneista 8-vutiaista 14 prsentilla li huneessaan ma tietkne, 11-vutiailla 31 prsentilla ja 14-vutiailla luku li j 69 prsenttia. Tutkimuksemme pienen tksen mukaan tietkneiden määrä lastenhuneissa näyttäisi kasvaneen. Vunna vutiaista vaajaalla 40 prsentilla li käytössä ma tietkne (Luukka ym. 2001). Vunna 2001 kerätyssä, 8 10-vutiaisiin khdistuneessa sumalaistutkimuksessa, tietkne löytyi pulestaan 26 prsentilla masta huneesta (Suranta, ym. 2001; Suranta & Lehtimäki 2004). Tutkimuksista ja lasten ikäjakaumista riippuen tulkset hieman vaihtelevat. Omassa tutkimuksessamme lasten käytössä levien tietkneiden suus krstuu perheiden ssieknmisen taustan vuksi (ks. luku 3). Tutkimuksia verrattaessa tulee humata muutamat internetin ja tietkneiden ktutumisen kannalta ratkaisevat vudet vustuhannen vaihteen mlemmin pulin. Tiettekniikan, laajakaistan ja internetin kehitys n llut huikeaa. Esimerkiksi vudesta 1997 vuteen 1999 internet-yhteyksien suus vutiaiden ktna kasvi 18 prsenttia (30 prsentista 48 prsenttiin) (Luukka ym. 2001, 20). Vastaavasti lasten missa huneissa internetyhteyksien määrä lisääntyi kahdeksalla prsentilla (9:stä 17 prsenttiin) (emt.). Omaan tutkimukseemme sallistuneista perheistä 93 prsentilla li internetyhteys ktna käytössä. Tutkimuksemme mukaan myös perheen yhteinen tietkne saatti lla sijitettuna lastenhuneeseen. Tietkneiden sijituspaikan valinta herättää

35 usein perheissä keskustelua ja närää. Tietkneet vivatkin päätyä lastenhuneisiin paitsi siksi, että lapset vat perheissä niiden aktiivinen käyttäjäryhmä, myös sen vuksi, ettei muualla kdissa le tilaa ehkä epäesteettisenä pidetylle laitteelle (Peteri 2006). H: Tässäkö sä käyt netissä tässä tietkneella? V: J. H: Onk tää ihan sun ma? V: N, ei tää mun ma le, mutta ei tällä le muutakaan paikkaa, niin tää n mun huneessa. (Pika, 11-v, HA) Lasten intressi miin medialaitteisiin syntyy j hyvin pienenä. Vaikka esimerkiksi tutkimukseen sallistuneista 5-vutiaista vielä kukaan ei mistanut maa matkapuhelinta, keskustelua perheissä kännykän tarvittavuudesta li käyty j päiväkti-ikäisten kanssa. Jtkut lapset tistivat hyväksyen vanhemmiltaan kuulemansa perustelut, miksi kännykkä ei llut heille vielä ajankhtainen, tiset taas ilmaisivat tiveensa kännykän saamisesta välittämättä vanhempien mielipiteestä. Mnissa perheissä lasten kännykän hankinta ajankhtaistui kulun alkaessa. Ensimmäistä kuluvuttaan päättävistä lapsista 43 prsentilla li ma matkapuhelin. Ala-asteen aikana ja viimeistään seitsemännellä lukalla kaikki lapset livat tavitettavissa kännykän kautta. Tutkimukseen sallistuneista 14-vutiaista kaikilla li ma matkapuhelin. Yläasteikään mennessä 62 prsentilla lapsista li ehtinyt lla 1 2 kännykkämallia käytössään, 23 prsentilla j 3 4 puhelinta. 35 Kuva 3. Media minun maailmassani, pika 11-v.

36 Kuva 4. Media minun maailmassani, tyttö 11v. 36 Kiinnstus medialaitteisiin näkyy myös lasten tavassa eritellä mediateknlgian minaisuuksia. Lapset ja nuret ttavat mediateknlgian haltuunsa usein vanhempiaan kknaisvaltaisemmin ja tutustuvat laitteella leikkiessään sen eri timintamahdllisuuksiin. Teknisten yksityiskhtien hallinta näkyi esimerkiksi lasten tekemistä piirustuksista. Lapset sasivat myös arvstaa yhteyksien npeutta, välineiden pientä kka ja helppkäyttöisyyttä. He livat tietisia yleisistä teknlgian arvtuksista: pienin, npein ja tehkkain li kivinta. Mediavälineiden ktisessa kierrssa nuremmat sisarukset usein perivät vanhemmilta sisaruksiltaan näiden käytössä lleita medialaitteita, jten nuremmat sisarukset saavat laitteita usein haltuunsa aikaisemmin kuin perheiden esikiset. V: Täällä n mankka ja sitten mulla n tietsikka ja semmsta. H: Sulla n tietsikka täällä massa huneessa. V: Iskä n varmaan kateellinen kun mulla n tämmönen pieni. Ja sillä n semmnen kauhee pönttö siellä. Tää ei vie tilaakaan niin hirveesti. (Tyttö, 8-v, HA) H: Onk sulla ma tietkne? V: J, n llut aika mnta vutta ja nyt saan uuden kannettavankin. H: Mitäs sää sillä kannettavalla meinaat tehdä eri tavalla kun sillä nykysellä? V: N en mä varmaan hirveesti erilaista, et kun se vie vähemmän tilaa niin se n kivempi. H. Mihinkäs se vanha kne lähtee? V: Menee mun pikkusisklle. H: Minkäs ikäinen pikkusisk n? V: Kymmenen. (Tyttö, 14-v, HA)

37 Seuraavissa kuviissa (kuvi 1 ja 2) eritellään vielä tämän tutkimuksen lastenhuneiden mediavarustelua ja eri-ikäisten lasten mediavälineiden mistajuudessa tapahtuvaa muutsta. Luettavuuden helpttamiseksi mediavälineet n jaettu kahteen eri kuvin. Keskeiset välineet televisi ja tietkne n vertailun mahdllistamiseksi sijitettu samaan kuvin. Kuvat kertvat selvästi, että tähän tutkimukseen sallistuneiden lasten parissa tietkne hittaa televisin susin lastenhuneiden mediamaisemassa. Kuvi 1. Eri-ikäisten lasten mistamat televisit, VHS/DVD:t, radit ja tietkneet. Televisi VHS/DVD Radi Tietkne 80% % 40% 20% % 5-v (n=13) 8-v (n=15) 11-v (n=14) 14-v (n=14) 37 Kuvi 2. Eri-ikäisten lasten mistamat knslipelit, kannettavat peli- ja musiikkilaitteet ja kännykät. 100% Peliknsli Kannettava musiikkilaite Kannettava pelilaite Kännykkä % 77 60% 62 40% % 8 0% v (n=13) 8-v (n=15) 11-v (n=14) 14-v (n=14)

38 4.2 Sukupulten ert mediateknlgian haltuuntssa Lasten mediakäytön n tutkittu levan j hyvin varhain sukupulittunutta, vaikkakaan krkean teknlgian maissa sukupuliert eivät välttämättä le kvin suuria. Yleensä pjat vat kuitenkin tyttöjä aikaisemmassa vaiheessa kiinnstuneita interaktiiviisesta mediateknlgiasta, ja he myös ttavat ne varhaisemmassa vaiheessa käyttöönsä. Tytöillä n usein vähemmän televisiita, tietkneita ja pelilaitteita, etenkin knslipelejä kuin pjilla. Sen sijaan musiikkilaitteita ja tanssimattja n tytöillä enemmän kuin pjilla. (d Haenens 2001; Luukka ym. 2001; Marsh ym. 2005, 20.) Halusimme tässä tutkimuksessa tarkastella lastenhuneen mediakirja lyhyesti myös sukupulinäkökulmasta: missä määrin tyttöjen ja pikien haltuun päätyvät mediateknlgiat vat erilaisia. Seuraavaan taulukkn n kirjattu eri-ikäisten tyttöjen ja pikien hallussa lleet mediavälineet. 38 Taulukk 4. Mediavälineiden mistajuus sukupulittain tarkasteltuna. Tyttöjen ja pikien huneiden mediavarustelu eri ikäryhmissä 5-vutiaat 8-vutiaat 11-vutiaat 14-vutiaat Medialaitteet: Tytöt (n=5) Pjat (n=8) Tytöt (n=8) Pjat (n=7) Tytöt (n=5) Pjat (n=9) Tytöt (n=9) Analginen televisi VHS-videt DVD Peliknsli Radi-/ cd Kannettava musiikkilaite Kannettava pelilaite Tietkne Kännykkä Pjat (n=5) Tässäkin tutkimuksessa 5-vutiailla pjilla li hallussaan enemmän mediavälineitä kuin samanikäisillä tytöillä vaikkei medialaitteita tun ikäisten huneissa vielä runsaasti llutkaan. Radi- ja cd-sittimia kummallakin sukupulella li yhtä paljn. Sen sijaan 5-vutiaiden televisit, videt ja peliknslit löytyivät kaikki pikien huneista. Muutamaa vutta vanhempien lasten ikäryhmässä tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Vanhemmat livat uskneet 8-vutiaiden tyttöjen haltuun mnipulisemmin mediateknlgiaa kuin samanikäisten pikien. Pjista vain yhdellä li ma matkapuhelin, sen sijaan ekalukkalaisista matkapuhelimen misti viisi tyttöä. 8-vutiaista tytöistä kaksi li saanut maan huneeseensa myös tietkneen, pjista ei yksikään. Tytöiltä löytyi myös enem-

39 män televisiita ja videita kuin pjilta. Kska ts li varsin pieni eikä sukupulijakauma llut tasainen, tulksesta ei vi vetää suuria jhtpäätöksiä. On kuitenkin mahdllista, että esimerkiksi kännykkä usktaan tyttöjen haltuun pikia aikaisemmin, kska tyttöjen usktaan pystyvän hulehtimaan laitteesta paremmin kuin samanikäiset pjat. Kännykät vat myös pikkeus mediateknlgiamarkkinilla siinä mielessä, että tytöille ja naisille n suunniteltu kännyköihin mia mutiluja ja värejä. Ert sukupulten ja mediamieltymysten välillä selvenevät vanhemmilla ikäryhmillä. Peliknslit näyttävät levan pääasiassa pikien huneista löytyviä laitteita, kannettavat musiikkilaitteet taas vat tyttöjen susissa. Myös tietkneita n prsentuaalisesti enemmän 14-vutiaiden pikien (80 % pjista) kuin tyttöjen (56 % tytöistä) huneissa. Laajemmassa tutkimuksessa vunna vutiailta pjilta löytyi tietkneita humattavasti enemmän kuin tyttöjen huneista (Suranta ym. 2001; Suranta & Lehtinen 2004). Er pikien hyväksi li peräti yli 10 prsenttiyksikköä (Suranta ym. 2001, 38). 4.3 Mediavälineiden käyttö: mnitimisuutta ja simultaanikäyttöä Mediavälineiden runsaus ei suraviivaisesti merkitse niiden käyttämistä. Esimerkiksi laitteiden sijittelu vaikuttaa niiden käyttöön. Mitä enemmän lapsella n medialaitteita massa huneessaan, sitä tdennäköisemmin myös niiden varsinaisen käyttömäärän vidaan arviida kasvavan. Käyttöön vaikuttavat myös vanhempien rajitukset ja muiden perheenjäsenten, esimerkiksi sisarusten, median käytön tavat. (Rideut ym. 2003; Hllway & Valentine 2003.) Lasten haastatteluissa tuli esille runsaasti käyttöä rajittavia tekijöitä. Esimerkiksi tietkneelle saatti lla jna. Pelivurja jaettiin sisarusten kesken ja myös vanhemmat rajittivat eri tavin lastensa median käyttöä. 12 H: Sä saat käyttää tietknetta miltei aina kun haluat. Tuleek teille (veljen kanssa) kskaan kinaa siitä käytöstä? V: N aika usein. H: Miten ne niitä ratktte? V: N mä yritän tehdä vurt, että A n nyt siinä tunnin, ja sitten mä tuun tunnin päästä ja sitten A nkin siinä kaks tuntia, enkä mä pääse edes seuraavan kahden tunnin päästä. H: Ja sitten tulee riita? Vanhempien asenteista ja median käytön rajittamisesta enemmän luvussa seitse- 12 Vanhempien asenteista ja median käytön rajittamisestmän. enemmän luvussa seitsemän.

40 V: Niin. Niitä n vähän liikaakin. (Pika, 11-v, HA) Yksittäisten välineiden käyttömääriä vi lla vaikea arviida, sillä mediavälineiden runsaus merkitsee sitä, että kdeissa n usein auki useampia medialaitteita kerrallaan. Median käyttö ei läheskään aina le sisältöihin keskittynyttä. Media vi lla sa kdin äänimaisemaa, ja sen käyttö vi lla enemmän passiivista kuin aktiivista. Myös median simultaanikäyttö etenkin lasten ja nurten parissa n yleistä. Tietknetta käytettäessä kuunnellaan musiikkia ja televisita katsellessa selaillaan lehtiä. Median simultaanikäyttö n niin yleistä, että yhdysvaltalaistutkimuksessa (Yah! and OMD Research 2006) nykyperheestä n käytetty nimitystä perhe 2.0. Tämä tarkittaa perhettä, jssa yksittäisten perheenjäsenten vurkausi n keskimäärin 43 tunnin mittainen. Vurkauden venyminen 24:stä 43 tuntiin perustuu siihen, että ihmiset tekevät useita asiita yhtäaikaisesti ja käyttävät muun muassa useita mediita samanaikaisesti. Olin suurimman san ajasta Mikseri.netin frumeilla. Samaan aikaan katin Music Televisinia. Se ei le kyllä mikään laatukanava, kska siellä n turhanpäiväsiä musavideita. Jskus kylläkin sieltä tulee musiikkia, varsinkin iltaisin ja öisin. Mesetin samalla. Nukkumaan menin kl 0.45 (Pika, 14-v, PÄ) 40 Mnen median käyttö yhtä aikaa n myös situs uusista lukutaidista ja timintamudista, jita vanhemmat eivät välttämättä tunnista massa kkemuksessaan. Clin Lankshear ja Michele Knbel humauttavat, että digitaalista nuruutta määrittää eräänlainen mnitimisuus (multitasking) (Lankshear & Knbel 2007, 14 15). Tämä tarkittaa juuri mnimediaalista ja -aistista timintaa, jka perustuu sin silmäilyyn ja hajamieliseen median kuluttamiseen. Mediaa ei siis seurata aina keskittyneesti selvissä jaksissa. Arviita eri mediavälineiden käyttömääristä vidaan kuitenkin tehdä. Eurppalaisten vertailujen mukaan lapset viettävät erilaisten mediiden parissa keskimäärin nin neljä ja puli tuntia päivässä, js luvussa humiidaan myös musiikin kuuntelu. Vusituhannen vaihteessa eurppalaisista lapsista nin 40 prsentin arviitiin käyttävän mediaa suhteellisen vähän, millä tässä tarkitettiin alle 2,5 tunnin päivittäistä käyttöä. (Jhnssn-Smaradgi 2001.) Televisi n mnissa maissa susituin lasten käyttämistä välineistä. Se khtaa parhaiten eri ssiaalilukista tulevia ja eri-ikäisiä lapsia, eikä uusien viestimien susin le santtu yltävän televisin taslle (emt. 2001). Finnpanelin mukaan vutiaat sumalaislapset katselivat vunna 2007 televisita päivittäin nin 84 minuuttia, 4 9-vutiaat viihtyivät televisin edessä runsaan tunnin, 71 minuuttia. Luvut eivät sisällä erilaisten tallenteiden

41 katselua. Valksen, Pennsen ja Lahikaisen (2005) tutkimuksessa 5 6-vutiaat katsivat televisita päivittäin 1,4 tuntia. Tämän lisäksi lapset katsvat televisita passiivisesti 1,2 tuntia päivässä. Passiivisella katselulla tarkitetaan leskelua tai leikkimistä huneissa, jissa televisi n päällä, vaikka sitä ei seurata intensiivisesti. Kuva 5. Median simultaanikäyttöä: Media minun maailmassani, tyttö, 14-v. 41 Aikaisempien tutkimusten arvit televisin katselun määristä vat suurin piirtein samankaltaisia kuin tähän tutkimukseen sallistuneiden lasten parissa. Nin 77 prsenttia 5-vutiaiden vanhemmista arvii lapsensa katsvan televisita päivittäin 1 2 tuntia, samaan päätelmään tuli 62 prsenttia 8-vutiaiden vanhemmista. 11-vutiaat katsivat televisita man arvinsa mukaan keskimäärin 83 minuuttia päivässä. 14-vutiaiden ikäryhmässä televisin parissa viihdyttiin keskimäärin 113 minuuttia vurkaudessa. Kska tietkneet ja internet vat tulleet yhä tärkeämmiksi varsinkin ismpien lasten mediamaisemassa, li mielenkiintista vertailla kuinka hyvin televisin katselu säilytti sijansa internetin puristuksessa. 5- ja 8-vutiaiden lasten vanhemmilta ei vielä kysytty tietkneen ja internetin päivittäisiä käyttömääriä, vaan sitä, käyttääkö lapsi tietknetta ja internetiä aikuisen avustuksella vai itsenäisesti. Valtasa 5-vutiaista käytti tietknetta aikuisen avustamana. Kaksi 5-vutiasta ei käyttänyt knetta vielä lainkaan, ja jtkut vanhemmat liittivät kysymyksen heen kmmentin, että itsenäinen käyttö kskee vain tietkneella pelaamista, kirjittamista ja niin edelleen,

42 ei internetissä surffailua. Myös 8-vutiaat timivat tietkneen ääressä paljlti vanhempien silmälläpidn alla, mutta sa j itsenäisesti. 11- ja 14-vutiaat arviivat itse maa päivittäistä median käyttöään. Useimpien 11-vutiaiden elämässä televisi päihittää susissa internetin. Nelslukkalaiset arviivat käyttävänsä nettiä keskimäärin 50 minuuttia päivässä. Sen sijaan 14-vutiaiden ikäryhmässä internetin päivittäinen käyttömäärä hittaa televisin: murrsikäiset käyttivät nettiä keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Kuvi vutiaiden ja 14-vutiaiden päivittäinen televisin ja internetin käyttö. Televisin ja internetin käyttö lisääntyy merkittävästi lapsen kasvaessa Televisi Internet vutiaat (n=14) 14-vutiaat (n=14) 11-vutiaasta 14-vutiaaksi. Televisita katstaan nin puli tuntia kauemmin ja netin käyttö yli kaksinkertaistuu. 13 Internetin susin sumalaisnurten susituimpana mediamutna vat vahvistaneet myös muut tureet tutkimukset. Esimerkiksi Sanmalehtien liitn Talustutkimuksella teettämän tutkimuksen (Nurisn mediankäyttötutkimus 2007) mukaan, netti n selvästi vutiaiden tärkein media. Vielä vunna 2004 televisi ja internet livat tasissa. 13 Osaksi netin käyttöä vi khdistua myös pelaaminen, jhn käytettyä aikaa Osaksi emme netin pyytäneet käyttöä vi erikseen khdistua tässä myös tutkimuksessa pelaaminen, jhn arviimaan. käytettyä Sen aikaa sijaan emme 13 pyytäneet kysyimme erikseen lapsilta tässä heidän tutkimuksessa susikkipeleistään arviimaan. ja Sen pelaamisen sijaan kysyimme mtiiveista. lapsilta heidän Susikkisisällöistä lisää ja pelaamisen luvussa 6.1. mtiiveista. Susikkisisällöistä lisää luvussa susikkipeleistään 6.1.

43 Omassa tutkimuksessamme netin ja televisin käyttöä sittavat minuuttimäärät vat keskiarvja tutkimukseen sallistuneiden lasten vastauksista. Lasten parista löytyi niitä, jtka käyttivät nettiä tai televisita kyseistä määrää enemmän tai vähemmän. Osa lapsista prfilitui median suurkäyttäjiksi. Esimerkiksi kaksi 14-vutiasta nurta arvii käyttävänsä nettiä päivässä 4 6 tuntia ja vastaavasti 11-vutiaiden parista löytyi lapsia, jtka arviivat katsvansa televisita päivittäin selvästi keskiarva enemmän, 2 4 tuntia. 14 Tietkneiden ja internetin susi tuli esiin myös haastatteluissa. Näytti siltä, että internet-yhteydellä varustetun tietkneen saamisen jälkeen kiinnstus tai tarve muihin mediavälineisiin laski. Netin käyttö krvasi muilla välineillä aikaisemmin hankittuja samantyyppisiä sisältöjä. Osalle lapsista tietkne ja internet livat selvästi välineitä, jiden avulla he uskivat saavuttavansa ainakin suurimman san haluamistaan mediasisällöistä. V: Mä n kyllä ajatellut j aika kauan, että mä en hanki mitään telkkaria tai sellasta. H: Siis silln kun muutat jskus maan ktiin? V: Niin, kun tietkneella kuitenkin pystyy kattn telkkaria ja mä en tee mitään niillä erikseen. Ja sillai eiköhän tietkneella saa ne kaikki minaisuudet mitä tarvis telkkarista tai jtain musiikinkuuntelujuttuja tai sellasta. (Tyttö, 14-v, HA) Tietkneesta n tullut yhä enemmän eräänlainen mediakeskus, jka timii niin musiikkilaitteena, kuvatallentimena kuin televisinakin. Haastattelut sittivat myös, että tietkne n internetyhteyden myötä hyvinkin mnenlaisessa käytössä. Tietkneen käytön nkin havaittu mnipulistuneen j vusikymmenen vaihteessa (Luukka ym. 2001). Internetin asema keskeisenä nurten mediaympäristön sana nstaa esiin kysymyksen sen suhteesta televisin lisäksi myös muihin viestimiin. Esimerkiksi Rideutin ym. (2003) tutkimuksessa n phdittu plkeek nettiviestintä painetun viestinnän jalkihinsa. Yhdysvaltalaislapsista kaksi kertaa niin suuri määrä elää sellaisissa kdeissa, jissa n internet-yhteys kuin kdeissa, jihin tilataan tai stetaan sanmalehti. 43 Tähän tutkimukseen sallistuneet perheet livat suhteellisen aktiivisia myös painetun viestinnän kuluttajina. 87 prsenttiin perheistä tuli tilattuna vähintään yksi sanmalehti. 80 prsenttia perheistä li myös tilannut vähin- 14 Sekä 11- että 14-vutiaita pyydettiin arviimaan mediavälineiden päivittäistä 14 Sekä käyttöä 11- että asteiklla 14-vutiaita ei pyydettiin yhtään, alle arviimaan tunnin, 1 2 mediavälineiden tuntia, 2 4 tuntia, päivittäistä 4 6 käyttöä asteiklla 6 tuntia tai ei yhtään, enemmän. alle tunnin, Näistä 1 2 vastauksista tuntia, 2 4 laskettiin tuntia, 4 6 keskiarvt: tuntia, 6 tuntia alle tun- tai tuntianin=30 enemmän. min., Näistä 1 2 vastauksista tuntia=90 laskettiin min., 2 4 keskiarvt: tuntia=180 alle min. tunnin=30 jne. Keskiarv min., 1 2 kknaiskäyttömääristä min., 2 4 tuntia=180 n saatu min. jne. kertmalla Keskiarv keskiarvminuutit kknaiskäyttömääristä vaihtehdn n saatu kertmalla valinnei- tuntia=90 den keskiarvminuutit vastaajien määrällä, vaihtehdn laskemalla valinneiden ne vastaajien yhteen ja määrällä, jakamalla laskemalla vastaajien ne yhteen määrällä. ja jakamalla vastaajien määrällä.

44 tään yhden aikakauslehden lapselle. Kun 93 prsentissa taluksista li käytössään internet-liittymä, ert painetun ja nettiviestinnän käyttömahdllisuuksien välillä eivät lleet yhdysvaltalaistutkimuksen lukkaa. Tämä näkyi jssain määrin myös tutkimuksen tulksissa. Vaikka netti li 14-vutiaiden eniten käyttämä mediamut, heistä 85 prsenttia kerti lukevansa myös perheeseen tulevaa sanmalehteä. 11-vutiaiden ikäryhmässä sanmalehden avasi 67 prsenttia vastanneista. Tsin sanmalehtien lukeminen mlemmissa ikäryhmissä li sisällöllisesti hyvin kapeaa. Sekä 11- että 14-vutiaat kertivat lukevansa etenkin sarjakuvia, televisi-hjelmia ja urheilusivuja. 14-vutiaat livat laajentaneet lukemistaan edellä mainittujen sisältöjen lisäksi yleisönsastn, liitteisiin, ilmituksiin, ulkmaanuutisiin ja mudltaan helppihin ja lyhyisiin uutisiin. Vaikka sisältöjen taslla sanmalehtien lukeminen li rajittunutta, lehden käyttökynnys li kuitenkin ylittynyt. Vunna 1999 kerätyssä laajemmassa tutkimuksessa 93 prsenttia vutiaista li sanmalehden lukijita (Luukka ym. 2001). Tullin lehden susikkisisältöinä livat televisi-hjelmat, sarjakuvat, urheilu- ja nurtensivut. Myös yleisönsast ja paikallisuutiset herättivät kiinstusta (emt. 159). 44 Mielikuvien taslla sanmalehti merkitsi lapsille ja nurille uskttavaa uutismediaa. Tämä tuli ilmi paitsi puhuttaessa median lutettavuudesta 15, myös siitä, että mediapäiväkirjaan liitettyä uutistehtävää kirjittaessaan miltei kaikki lapset ja nuret pimivat heitä kiinnstavan uutisen nimenmaan sanmalehdestä. Vain yksi 11-vutias pika kirjitti netistä lukemastaan uutisaiheesta. On tietenkin letettavaa, että uutisen pimiminen li kätevää sanmalehdestä, varsinkin kun lapsille ja nurille tutut nettiympäristöt eivät välttämättä käsittele ajankhtaisia uutisaiheita. Sanmalehdestä li myös mediapäiväkirjan tehtävää varten helpp etsiä mielenkiintisia uutisia eikä tehtävää tehdessä tarvinnut muistella esimerkiksi televisin uutislähetyksiä. Kuitenkin merkittävä sa lasten ja nurten pimimista sanmalehtiuutisista vaikutti myös aiheiltaan sellaisilta, että ne livat ikeasti kiinnstaneet lukijitaan. Lasten ja nurten pimimia uutisaiheita livat erikiset ulkmaanuutiset, eläinaiheiset uutiset, urheilu-uutiset, nnettmuuksista ja rikksista kertvat jutut sekä kiinnstavista henkilöistä tehdyt uutiset. Helsingin sanmien sivuilta löytyi yksi tsi kiva uutinen: idlini hjaaja Pekka Lehtsaari kerti filmien testa ja keräilyharrastuksestaan. Hän keräilee kaikkea leffjen heiskamaa kuten minäkin. Siinä puhuivat itse Lehtsaari ja haastattelija, jka kyseli kaikenlaista, esim. minkälaisia tavarita keräät, mitä sarjaa sinulla n eniten ja pyysi kertmaan elkuvan tekemisestä myös vähän. (Pika, 11-v, PÄ) 15 Lutettavuuden sekä sekä faktan faktan ja fiktin ja fiktin teemista teemista lisää luvussa lisää 7.2. luvussa 7.2.

45 Luin sen Aamulehdestä. Se li jku sellanen juttu kun jku rekka jutui klariin. Ja siinä rekassa li 5000 kania ja ne pääsi vapaaksi. Se li kiinnstava, kska siinä li eläimiä. Kuulstaa udlta, että niin paljn pääsi vapaaksi, mutta n se varmaan ttta! (Tyttö, 11-v, PÄ) Luin tänään Aamulehdestä ulkmaanuutisten khdalta mielenkiintisen uutisen. Se kerti, että harvinaista sumatransarvikuna n nnistuttu kuvaamaan ensimmäistä kertaa. Siinä kerrttiin myös mitä sarvikunvidessa tapahtuu. Aihe n mielestäni mielenkiintinen, kska len kiinnstunut bilgiasta ja harvinaisista eläimistä tieteelliseltä kannalta. (Pika, 14-v, PÄ) Uutinen/ juttu löytyi Aamulehden B-sasta: Chagallin henki leijuu Vitsebskin yllä. Juttu kert elämästä Chagallin kaupungissa, Valk-Venäjän itärajalla. Matti Kuusela ja Emil Bbyrev tekevät juttua kaupungeista em. rajalla. Jutussa yritettiin mm. ttaa kauniita ja aurinkisia kuvia k. kaupungista. Juttu n nneksi vasta rajamatkan 4. sa, lisää n siis luvassa. Itseäni kiinnstaa suuresti Venäjä, Valkvenäjä ym. Haluaisin jskus päästä niihin matkustamaan. (Tyttö, 14-v, PÄ) Vaikka sanmalehdet näyttivät ainakin tutkimustilanteessa tarjavan lapsille kiinnstavaa uutissisältöä, arjessaan he lukivat mieluummin aikakausja iltapäivälehtiä. Nuret ja media -tutkimuksen (2007) mukaan aikakauslehti nkin vutiaiden sumalaisnurten susituin mediamut heti netin jälkeen. Samansuuntainen kehitys li mahdllista nähdä tähän tutkimukseen sallistuneiden parissa. Mnet lapset lukivat harrastuksiinsa liittyviä lehtiä (esim. hevset, jääkiekk), tiset taas livat kiinnstuneita esimerkiksi tieteestä. Yleisuutisissa lapsia ja nuria kiinnstivat dramaattiset ja viihteelliset, julkkiksia ja nnettmuuksia käsittelevät uutiset, jita selailtiin muun muassa iltapäivälehdistä ja niiden verkksivuilta. 45 Yleensä mä luen iltalehtiä, kska siellä n paljn hauskempia juttuja. Niitä niinku jaksaa lukee. Siellä n kaikkia, että jku n murhannut jnkun ja ne n kiinnstavampia kuin jtkut säätiedtukset. (Tyttö, 11-v, HA) Painetusta viestinnästä, etenkin kirjista ja aikakauslehdistä, puhuttiin tutkimukseen sallistuneiden lasten ja nurten kanssa kuitenkin suhteellisen runsaasti, eikä niiden merkitys lasten elämässä näyttänyt suinkaan levan vähäinen kaikesta nettiä krstavasta teknlgiapuheesta hulimatta. Itse asiassa kirjan asema n säilynyt varsin vahvana kk digitaalisen kulttuurin murrksen aikana 2000-luvun alussa. Myös Surannan, Lehtimäen ja Hakulisen tutkimuksessa vunna 2001 kirjan asema nähtiin vahvaksi (Suranta ym. 2001, 37).

46 Lastenhuneiden mediamaailmassa kirjat vat usein määrällisesti eniten edustettuina (Rideut ym. 2003) ja vanhemmat tapaavat arvstaa kirjja enemmän kuin muita mediavälineitä. Kansainvälisissä tutkimuksissa n humattu, että krkean tultasn perheissä ja vanhempien kulutustasn llessa krkea, kirjjen ja lukemisen suus perheen median käytössä krstuu, samin kuin mahdllisuudet päästä internetiin (Livingstne & Bvill 2001; Marsh ym. 2005, 20). Tämä n tettava humin myös massa tutkimuksessamme, jssa tutkimuksessa mukana lleiden perheiden tult ja kulttuurinen pääma livat khtalaisen krkealla taslla. Mnissa tutkimukseen sallistuneissa perheissä vanhemmat kannustivat palkinnin lapsiaan lukemaan ja säännölliset iltasadut kuuluivat useiden 5-vutiaiden iltarutiineihin. Vuteessa lukeminen li yleistä myös muihin ikäryhmiin kuuluvien lasten parissa, eivätkä esimerkiksi helpsti mukana kulkevat mbiilipelit tai kännyköiden pelit lleet syrjäyttäneet kirjaa tässä suhteessa. Sunisen (2004, 80) mukaan lukeminen ennen nukkumaanmena nkin yksi kiinteimpiä sumalaiseen kulttuuriin kuuluvia median käytön rituaaleja. Iltasatuja lukemalla vanhemmat veivät tätä perinnettä eteenpäin. 46 H: Ja leluja sulla ainakin riittää ja kirjja. Lukeek äiti sulle kirjja? V: Herra Hakkaraista. Iltasatua. H: Iltasatu n sulle tärkeä? Äiti: Se n ihan ehdtn. H: Ja sulla n se Herra Hakkarainen mistä sä tykkäsit. Äiti: Se n aina. H:n huneen shvalla istutaan. Ja tarkassa järjestyksessä santaan hyvää yötä. (Pika, 5-v, HA) Vanhempien myönteinen asennituminen heijastui paikitellen myös lasten haastattelupuheesta. Lapset saattivat esimerkiksi perustella kirjjen lukemisen levan hyödyllistä mielikuvituksen kehittymisen vuksi tdennäköisesti he livat kuulleet tämän perustelun vanhemmiltaan. Tki vanhemmat lapset j itsenäisestikin phtivat kirjjen lukukkemusta verraten sitä esimerkiksi pelaamisen tai elkuvan katsmisen kkemuksiin. Näissä vertailuissa kirjat pärjäsivät tämän tutkimuksen lasten parissa suhteellisen hyvin. V: Mutta mä niinku mieluummin haluan lukea kirjan ennen kun mä nään elkuvan. H: Miksi? V: Kun sitten js mä katn elkuvan ensin ja luen kirjan sitten, niin sitten mä vaan kirjassa nään niitä mitä elkuvassa li. Ja mä haluan ajatella ite niinku miltä ne näyttää ja vasta sitten nähdä miten jku muu n ajatellu ne. H: N vastaak ne tisiaan, sun ja jnkun muun näkemykset? V: Ei. Siis missään Harry Ptterissa ei, paitsi ykkösessä. Niinku mä n aina ajatellut, että ne n semmsii ihania, lämpimiä paikkja. Ja sitten ne n l-

47 lutkin semmsia kylmiä ja kauheen klkkja paikkja. Mutta mä kuitenkin, kun eihän se välttämättä se ikee, mikä n siinä elkuvassa. Ei se haittaa mua kun mä itse kuitenkin ajattelen ne semmsina lämpiminä ja valisina paikkina. (Tyttö, 14-v, HA) V: Kirjaa yleensä jaksaa lukee js siihen pääsee sisälle, niin sitä vaan jatkaa ja jatkaa. Mutta netissä kyllästyy jssain vaiheessa. Ja kyllä mä tykkään kaikesta lukemisesta. H: Onk sulle luettu pienenä? V: J, kyllä mulle luettiin iltasatuja ja sillai. H: Sä t sitten tttunutkin tavallaan. V: J, ja mähän n lukenutkin tsi paljn tavallaan ennen kuin mä alin leen enemmän kneella, niin mä n tsi paljn lukenut. En mä tiedä luenk mä nykyään niin paljn, mutta kyllä mä ainakin pari kertaa kuukaudessa luen jtain. (Tyttö, 14-v, HA) Kuten edellä tulee esille, lapset kkevat eläytyvänsä helpsti kirjihin. Myös Ermin, Heliön ja Mäyrän (2004, 94) tutkimuksessa lapset esittivät kirjjen levan jpa mukaansa tempaavampia kuin elkuvat ja pelit. He esittivät kirjjen lukemisen levan aktiivista mielikuvituksen käyttämistä, kun taas elkuvien ja televisin katsmista arviitiin passiivisemmaksi timinnaksi. Samantyyppisen jattelun tämän tutkimuksen lapset tekivät pelien ja televisin suhteen. Televisin katselu n passiivista, pelaaminen ja internetissä leskelu aktiivista timintaa. Tutkimukseen sallistuneet lapset lukivat kirjja myös määrällisesti khtalaisen runsaasti. Vaikka lukeminen netin pariin hakeutuneiden 14-vutiaiden parissa hieman hiipuu, yli pulet tutkimukseen sallistuneista 14-vutiaista ja 76 prsenttia 11-vutiaista kerti lukevansa muita kuin kulukirjja jk päivittäin tai muutamia kertja viikssa. 14-vutiaiden ryhmästä ei löytynyt yhtään lasta, jka ei lisi harrastanut lukemista lainkaan. 11-vutiaista muutama kerti, ettei lue lehtien tai kulukirjjen lisäksi muuta kirjallisuutta. Vunna 1999 kerätyn laajan aineistn mukaan vutiaista nurista pulet arvi lukevansa kirjja vähintään kerran viikssa (Luukka ym. 2001). Ahkerimpia livat vutiaat tytöt, jista 16 prsenttia luki kirjja päivittäin ja 30 prsenttia vähintään kerran viikssa (emt., 119). YIPPEE-tutkimuksen (2008) mukaan 3 16-vutiaista pulestaan 48 prsenttia ilmitti lukevansa päivittäin muita kuin kulukirjja ja 20 prsenttia nin kerran viikssa. 47 Yleensä lukemisen n havaittu levan enemmän tyttöjen kuin pikien harrastus. Pisa-tutkimuksissa n tdettu 15-vutiaiden tyttöjen pärjäävän humattavasti pikia paremmin lukutaitkkeessa. Sumessa sukupulier n OECD-maiden suurin ja jatkuvasti kasvanut (Arinen & Karjalainen 2007; Linnakylä & Malin 2007).

48 Tässä tutkimuksessa tyttöjen ja pikien lukemistapjen väliltä ei vitu löytää suuria erja. Sekä 11- että 14-vutiaissa pjissa li mukana jpa median käyttäjinä lukijiksi prfilituvia. Lapset, kuten aikuisetkaan, eivät le hmgeeninen ryhmä, vaan juksta löytyy vaihtelevin paintuksin erilaisia mediamutja käyttäviä. Tutkimuksen sallistuneiden perheiden myönteinen asenne tdennäköisesti näkyy lasten lukemisen määrässä. Tietyn median käyttöön ei vaikuta vain sen fyysinen saatavuus (access) ktna kirjahyllyssä n kirjja vaan myös sen psyykkinen saatavuus, jlla tarkitetaan sitä kuinka tttunut kukin henkilö n käyttämään mediaa. Vanhempien kannustus median, tässä tapauksessa kirjjen, pariin alentaa sen käyttökynnystä. Median käytön syyt vat hyvin arvlatautuneita ja arvt välittyvät helpsti eteenpäin vanhemmilta lapsille. Lukemiseen kannustavia asiita vat muun muassa myös psitiiviset asenteet kulunkäyntiin ja pettajiin, jatk-pintsuunnitelmat ja ssieknminen tausta, jka tuli j edellä esille (Linnakylä & Malin 2007). 48 H: Lukeeks sulle jku yleensä näitä kirjja? V: J. H: Kukas se n? V: Äiti. H: Äiti lukee. V: Tääkin n hauska khta, kun se lähti ilman lupaa ti Manu tnne lasketteleen tta jyrkkää mäkee. H: Mites sille kävi kun se meni sinne? V: Lpuks se kaatu tssa nin melkein alhaalla. [Näyttää kirjasta hauskja khtia]. V: Tääkin n hauska khta kun ti Heikki-hiiri kuvittelee, että ti n juust ti kuu. H: Käyttekste kirjastssa? V: Se n Mets [Tampereen pääkirjast]. H: Ai se n Mets. Mitä sää teet siellä? Meetkö sä hyllylle suraan vai mitä sää teet siellä? V: Otetaan ktiin vähäks aikaa ja sitten palautetaan. Tääkin n hauska, kun tää lumiukk alk elään, siellä likin jku kissa sisällä. (Pika, 5-v, HA) H: Luetk sä kirjja itte? Onk sulla jtain kirjaa kesken? V:J. Tuisku. Pikkupni Tuisku. Äiti: Sähän visit hakea tulta huneesta ja näyttää minkälaisia kirjja sä luet. H: Tuiskun talvipuuhia. Mistä tää kirja kert? V: Siinä li rava, jka varasti kaikkea mitä metsässä li, rukaa. H: Jutuuk tää Tuisku jhnkin seikkailuihin näissä kirjissa? V: Kyllä se jskus jutuu.

49 H: Onk tää jännä kirja? V: Jännä ja hauska. (Tyttö, 8-v, HA) H: Mitäs kirjja sulla n? V: N tällä hetkellä uusin minkä mä luin n tämmönen. H: Ahaa Prtin laulu. Mimmnes n hyvä kirja, jsta sä tykkäät? V: Esim. tää Rbin Hd. Tän mä n lukenut. H: Sä luet aika paksuja kirjja. Onk ti jku salapliisijuttu vai mikä? V: Tavallaan, mä tykkään salapliisikirjista. Ne n jännittäviä, ja jskus pelttavia. Mulla n semmnen jssa n semmsia arvtuksia, mitä vi itse yrittää ratkaista. V: Js mä pelaan jtain, niin kyllä musta hyvä kirja n parempi. Että js mun pitäis valita pelaisink vai lukisink kirjaa, mä lukisin kirjaa. (Pika, 11-v, HA) H: Vis ikeestaan kysyä mikä sulle n nista se tärkein media? V: Kyllä se varmaan n kirjat. H: Sä kirjitit tssa mediapäiväkirjassa, että luet aina bussissa kun meet kuluun. V: J, mä luen vähän kaikkee mitä mulla sattuu leen. Jskus mia kirjja, jskus kirjaststa lainattuja. Mää luen kaikkia tämmösiä fantasiakirjja, öhm... jännäreitä, dekkareita, tmmsta kaikkee. Mää luen lähinnä tmmsta Alex Reider, Aar Krpi, James Bnd -tyyppistä. H: Onks sulla nyt menssa jku? V: On mulla parikin kirjaa. Parhaimmillaan mä luen neljää viittä kirjaa samaan aikaan. H: Ja karttakirja. Onks se läksyihin lähinnä vai? V: J, mutta kyllä mää välillä ihan huvikseni tutkin ja tan selk nista maantieteellisistä jutuista. Ne kiinnstaa. (Pika, 14-v, HA) 49 Tutkimukseen sallistuneet lapset pitivät kirjista perinteisen kirjan mutisina. Digitaaliseen mutn siirretyt äänikirjat eivät herättäneet etenkään 11- ja 14-vutiaiden kiinnstusta. Vain yksi 14-vutias kerti kuuntelevansa äänikirjja muutaman kerran vudessa, saman vastauksen anti kaksi 11-vutiasta. Yksi 11-vutias paljn lukemista harrastava pika sani kuuntelevansa äänikirjja viikittain. Sen sijaan nurempien ikäryhmässä satukasetit ja -cd:t livat vielä susittuja. Vain kaksi 5-vutiaan vanhempaa kerti, ettei perheessä kuunnella äänikirjja tai satukasetteja lainkaan. Suurin sa (85 %) lapsista kuunteli äänitettyjä tarinita jk viikittain tai muutaman kerran kuussa. Kuluikään siirryttäessä äänikirjjen kuuntelu lukutaidn karttuessa lievästi laskee. Äänitettyjä tarinita ei kuunneltu 30 prsentissa 8-vutiaiden perheistä lainkaan ja 33 prsenttia kuunteli niitä vain kerran pari vudessa.

50 Musiikki li merkittävällä sijalla kaikenikäisten lasten elämässä. Sen nkin tutkittu levan yksi susituimmista median käytön mudista lasten ja nurten parissa ja radit sekä cd-sittimethan livat ensimmäisiä lastenhuneisiin päätyviä mediavälineitä. Emme kysyneet tutkimukseen sallistuvilta nurimmilta lapsilta arvita heidän päivittäisestä musiikinkuuntelustaan, vaan pyysimme heidän vanhempiaan arviimaan kuuntelevatk heidän lapsensa musiikkia päivittäin, viikittain vai harvemmin, ja nk kyseessä lapsen itse valitsema musiikki vai muiden perheenjäsenten valitsema musiikkitarjnta. Hieman yli pulet 5-vutiaiden vanhemmista kerti lapsensa kuuntelevan satunnaisesti muiden perheenjäsenten valitsemaa musiikkia jk autradista tai cd-levyiltä. Autssa kuunnellun kanavan päättää yleensä jku muu kuin perheen pienin, ja niinpä perinteisten lastenlaulujen lisäksi 5-vutiaiden mielimusiikiksi löytyvät usein vanhempien susikit Katri Helenasta Kirkaan. 50 Kuva 6. Masan seikkalut Mediamaassa, piirustustehtävä, tyttö, 8-v.

51 Matkalla kuunneltiin autradista Iskelmä-kanavaa. A tunnistaa j hyvin varttuneet sumalaiset ppparit Kari-Tapin, Kirkan, Katri Helenan, kska perheen autssa kuunnellaan aina iskelmää. A kysyy aina kuka esiintyjä n, js ei tunnista tätä äänestä. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) Kuuntelin vaan radi aamulla äitin autssa. Idlsit laul sen pp-pp-musiikkia. Siinä se yks san kirsanan. Autssa me kuunneltiin taas Sumipppia. Taas tuli se pp-pp-musiikkia. Vähä se n hyvä. (Pika, 5-v, PÄ) 8-vutiailla maehtinen musiikinkuuntelu lisääntyi. Nin pulet ekalukkalaisista kuunteli itse valitsemaansa musiikkia jk päivittäin tai vähintään viikittain. CD-levyt vat susituin musiikin lähde. 11-vutiaat kuuntelivat musiikkia päivittäin man arvinsa mukaan keskimäärin 25 minuuttia. Musiikin susi kasvaa 14-vutiaiden murrsikäisten parissa j miltei nelinkertaiseksi llen nin 95 minuuttia vurkaudessa. Jälleen kerran lukuarvt vat keskiarvja. Lasten juksta löytyi musiikkia runsaasti, jpa yli 6 tuntia päivässä, kuuntelevia ja vaihtehtisesti niitä, jtka kertmansa mukaan eivät kuunnelleet sitä juuri lainkaan. Musiikin kuuntelun määrää lisäävät ladattavaa musiikkia sisältävät kannettavat MP3-sittimet, jtka vat lasten ja nurten käytössä niin kulujen väli- ja ppitunneilla kuin kulumatkillakin. Js mediiden käyttömääriä summataan yhteen, päivittäinen musiikin, internetin ja televisin parissa vietetty aika n 11-vutiailla 2,6 tuntia ja 14-vutiailla nin 5,5 tuntia. Murrsikäisten median parissa keskimäärin viettämä aika, yli viisi päivittäistä tuntia, vi tuntua suurelta määrältä, mutta mediapäiväkirjat näyttävät, että yhtäjaksisen käytön hella päiviin mahtuu lukuisia lyhyitä käytön hetkiä. Lasten mediakäyttö nivutuu päivää kiinteästi rytmittäväksi rihmastksi. Päivä alkaa usein median parissa: kännykästä tarkistetaan mahdllisesti sinne tulleet viestit ja svitaan ensimmäisen kerran kavereiden kanssa päivän aikatauluista. Mediaa saatetaan käyttää kulussa ppitunneilla, siitä keskustellaan tai sitä käytetään muutama minuutti välituntisin. Lööppeihin ja uutistsikihin törmätään kulu- ja kauppamatkilla. Kulun jälkeen n aikaa pitkäkestiselle käytölle: televisin katselulle, pelaamiselle ja nettisurffailulle. 51 Jinakin päivinä käyttömäärät vivat nusta krkeiksikin. Kun esimerkiksi alla levissa päiväkirjissa mediapäivästään kirjittavien 14-vutiaiden tyttöjen mediakäytön määriä summaa yhteen, saadaan päivittäisen käytön määriksi ensimmäisellä tytöllä hieman vajaat klme tuntia ja jälkimmäisellä tytöllä miltei 7.5 tuntia vurkaudessa.

52 Kulussa sitin pari kertaa kännykälläni ja kulusta tullessani kuuntelin 20 min MP3:sta, jsta tuli Night Wishia. Ktna menin heti pelaamaan Harry Ptter ja Salaisuuksien kammi PC-peliä, nin 35 min ja 40 min pelaamiseni jälkeen menin katsmaan tv:tä, jsta katsin Vicea, Buusteria ja Päivien viemää. Tv:n katselu kesti nin min. Sen jälkeen menin kuuntelemaan musiikkia netistä YuTubesta. Kesti nin 30 min. Luin iltapalalla Aku Ankkaa ja menin katsmaan tv:stä Salatut elämät. 20 min sen jälkeen kuuntelin musiikkia YuTubesta 40 min. (Tyttö, 14-v, PÄ) Aamulla heräsin kl 6.40 ja trkutin kännykän herätyskellani tunnin ajan painaen lisäaikaa. Teen sen tarkituksella, kska minun n herättävä vasta kl 7:40. Kulussa menin pistumisvälitunnilla mummille katsmaan tv:tä 10 minuutin ajaksi. Kulun jälkeen tulin ktiin katsmaan digibksille tallennettuja hjelmia 5 tunnin ajaksi. Olin myös tietkneella 2 tunnin ajan. Menin sänkyyn 23:00 ja luin Harry Ptteria 15 min. (Tyttö, 14-v, PÄ) 52 Tisaalta lasten mediapäiväkirjihin li kirjitettu myös päivistä, jllin mediaa ei ainakaan aktiivisesti tai lapsen man kkemuksen mukaan ehditty käyttää nimeksikään. Iltapäivät saattavat kulua harrastuksissa, jita tutkimukseen sallistuvilla lapsilla li suhteellisen runsaasti. Myös vudenaika vaikuttaa etenkin nurimpien lasten mediakäytön määrään. Kevätkauden kittaessa ulkna leskelun määrä lisääntyy, talvikausi n vastaavasti median käytön sesnkia. Tänään en kerennyt muuta kuin kuuntelemaan tdella vähän aikaa radita. Syynä li, että lin lähes kk päivän L:n kanssa pyöräilemässä. (Tyttö, 11-v, PÄ) En katsnut tänään paljn mediaan liittyvää, pelasin vain päivällä tietsikkaa 20 min ja katsin Salkkarit veljeni kanssa. En tehnyt paljn mediaan liittyvää kska vein hitkirani lenkille, leikin kilpiknnani kanssa. Ja menimme kaverin kanssa kattn sille uudet tapetit. (Tyttö, 11-v, PÄ)

53 Kuva 7. Media minun maailmassani, tyttö, 14-v. 53

54 5. Lasten ssiaalinen mediaympäristö Edellisessä luvussa käsittelimme lasten ja nurten hallussa levia medialaitteita ja eri mediamutjen käyttömääriä. Seuraavaksi phdimme lasten mediakäytön funktiita ja tapja. Määrällisten muutsten lisäksi meitä kiinnstaa se miksi ja miten lapset mediaa käyttävät. Tässä luvussa kiinnitämme humita etenkin niihin median käytön tapihin, jissa n mukana ssiaalisia ulttuvuuksia: miten lapset käyttävät eri mediamutja yhdessä, millaisia keskustelunaiheita media lapsille tarjaa tai miten media mahdllistaa erilaisia vurvaikutuksen ja timinnan tapja. Ssiaalisten funktiiden n santtu levan yksi median tärkeimmistä tehtävistä lasten ja nurten elämässä (Kytömäki 1999; Herkman 2001). 54 Ssiaaliset funktit eivät tki le ainita lasten mediakäytön syitä. Cecilia vn Feilitzen n listannut medialla levan 3 15-vutiaiden lasten elämässä vahvasti viihteellisiä ja emtinaalisia funktiita. Mediaa käytetään, kska se n kivaa tai viihdyttävää ja halutaan rentutua. Media täyttää myös tiedllisia tarpeita. Mediasta etsitään jk yleistieta, tieta ajankhtaisista tapahtumista, ratkaisuja ngelmiin tai ssiaalisen elämän nrmeihin. Klmantena syynä vn Feilitzen mainitsee ssiaaliset funktit. Mediaa jk käytetään yhdessä tai media-aiheista keskustellaan varsinaisen käyttötilanteen ulkpulella. Median käytöllä saattaa jillekin lapsille lla myös ei-ssiaalisia tai eskapistisia funktiita. Lapsi haluaa paeta median avulla mielikuvamaailmaan. Vn Feilitzenin lukittelussa viides ja viimeinen funkti liittyy kulutustapaan tai mediaan itseensä: nk median käyttö esimerkiksi sidttu tiettyyn aikaan tai paikkaan. (vn Feilitzen 1976, Sunisen 2004, 60 mukaan.) Annikka Sunisen (2004, 59) mukaan vn Feilitzenin 1970-luvulla tekemä jattelu n käyttökelpinen vielä 2000-luvullakin. Median käytön syyt vat pitkälti samanlaisia käyttäjän iästä riippumatta, eivätkä median käytön perusfunktit merkittävästi vaihdu mediateknlgian ja mediaympäristön muutksista hulimatta. Suninen n kuitenkin itse ryhmitellyt vn Feilitzenin jattelua hieman uudelleen. Hänen mukaansa lasten mediakäytön funktit vidaan jakaa mediasisältöön liittyviin syihin (tiet, kuten faktat ja ssiaalinen tiet; viihde, kuten huumri ja jännitys; viihtyminen, kuten parassiaalisuus ja sisältöeskapismi) käyttötilanteeseen liittyviin syihin (rituaalit ja riitit; ajantappaminen ja rentutuminen; ssiaalisuus ja eskapismi) ja ssiaaliseen yhteisöön liittyviin syihin (yleinen tietämys; puheen- ja leikinaiheet; kuuluminen ryhmään) (Suninen 2004, 62).

55 Tunnistimme helpsti tämän tutkimuksen haastattelupuheesta ja päiväkirjista kaikkia sekä vn Feilitzenin että Sunisen paikallistamia median käytön syitä. Mediasisältöjä käytetään viihtymisen ja ajantappamisen välineinä. Tutkimuslapsemme liittivät jännän, kivan tai erikisen attribuutteja katsmiinsa televisi-hjelmiin ja peleihin tai ttesivat valitsevansa tietyn mediasisällön sillin, js heillä ei le muuta tekemistä. H: Sä t tänne päiväkirjaan laittanut, että katst the Vice-kanavaa. Se n se musiikkikanava? V: Sitä mä katn js mulla n tylsää. H: Millasia videita sieltä tulee? V: Ihan kaikenlaisia. Sieltä jskus tulee jtain sellasia mitkä n tullut jskus vunna 2002 tai H: Niin, että vanhempia sitten kanssa. V: Ja erimaalaisia. H: Onk se musiikkivideiden kattminen sulle sitten semmsta, että sitä tekee js ei tsiaan muuta tekemistä? V: J ja kyl mä sitä jskus katn, js mä haluun nähdä jnkun musiikkividen, mutta js mä dtan jtain niin sitten sieltä tulee aina jtain tyhmää. Jtain ihmetyyppejä. Zmbieita. (Tyttö, 11-v, HA) Media timi lapsille myös faktatiedn ja ssiaalisen tiedn lähteenä. Sekä 11- että 14-vutiaat käyttivät etenkin internetin hakukneita kulutehtäviinsä liittyvän tiedn haussa. Lapset hakivat myös harrastuksiinsa tai muihin kiinnstuksen khteisiinsa liittyvää tieta netin lisäksi jssain määrin esimerkiksi sanmalehden urheilusivuilta, televisi-hjelmista tai tietkirjista. Viihteellinen media timii pulestaan merkittävänä ssiaalisen tiedn lähteenä. Mniin viihdehjelmiin n tarkituksellisesti sisällytetty tieta. Amerikkalaisissa sarjafilmeissä saatetaan antaa ehkäisyvalistusta ja Sumessa pulestaan Habb Htelli -virtuaalielämäpelissä n annettu huumevalistusta ja Salatut elämät n palkittu muun muassa hmseksuaalisuutta käsittelevän tiedn välittämisestä. Näitä sisältöjä katsessaan lapset ja nuret saavat phdittavakseen erilaisia elämään ja ihmissuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ne tarjavat myös samaistumismalleja identiteetin rakentamisen phjaksi (Suninen 2004, 67). 55 Myös mediarutiineihin liittyvät käytön funktit livat helpsti paikallistettavissa tutkimusaineiststa. Erityisesti rutiineitaan rakastavia tuntuivat levan nurimmat, runsaasti televisita katsvat lapset. Vanhemmat kirjittivat 5-vutiaiden päiväkirjassa havahtuneensa tutkimuksen aikana siihen kuinka paljn lasten televisi-hjelmien lähetysajat säätelevät kk perheen arkirytmiä. Kauppareissut saatetaan suunnitella Pikku Kakksen lähetysaikjen mukaan ja lastenhjelmat timivat siirtymäriittinä tultaessa päiväkdista ktiin (vrt. Okknen, 2007). Myös muissa ikäryhmissä lapset nimesivät suhteellisen kiinteästi aikataulutettuja median käytön tapjaan. Jllekin se

56 li lauantai-illan lunt-hjelman katselu yhdessä perheen parissa, tiselle Nelsen piirrettyjen lastenhjelmien katselu aamuisin. Keskiviikk-iltapäivät kuluivat tureen Aku Ankan parissa. Lapset saattivat käyttää ikeastaan kaikkia mediavälineitä sana päivittäisiä rutiineitaan, alittaa aamunsa tarkistamalla kännykän viestit, aukaista tietkneen heti kulusta tultuaan tai lukea kirjaa juuri ennen nukkumaan menaan sängyssä. Myös vanhemmat käyttivät hyväkseen mediaa ludessaan lapselle arkea helpttavia rutiineita tai järjestääkseen itselleen maa aikaa. Arkiset rituaaliset vatkin yksi tyypillisimpiä median käytön syitä (Suninen 2004, 78). Havahduin ajattelemaan sitä kuinka paljn media, lähinnä tv hjaa päivärytmiä ts. lastenhjelmat. Rmutan heti lapsen päivän, js töihin täytyy lähteä aikaisemmin tai tullaan myöhemmin ktiin esim. kaupan kautta, ja lastenhjelmat n j alkaneet. Tisaalta lapsi n niin rutiineita rakastava, että samat tistuvat kuvit kannattaa säilyttää kaikessa li kysymyksessä sitten syöminen, nukkuminen, telkkarin katselu, iltasatu ym. (Pika 5-v, vanhempien PÄ) Aamun piirretyt kl 7 8 pitävät lapsen tyytyväisenä kun vielä uni painaa silmiä, mutta pukea täytyy ja päiväktiin n lähdettävä. Lauantai-aamunkin lastenhjelmat tulee aina katsttua. Puuha Pete elkuva n tarpeellinen kun herätään lauantai-aamulla ennen kuutta. (Pika 5-v, vanhempien PÄ) 56 Lauantaina päivästä tuli sään takia mediapaintteisempi kuin nrmaalisti. J heräsi j seitsemän jälkeen, ja kska nuseminen ei vapaapäivänä niin aikaisin hukutellut, turvauduimme vanhaan knstiin ja hjasimme pjan tv:n ääreen. Lastenhjelmat eivät lleet vielä alkaneet, jten pika katseli Hessu Hp -DVD:tä. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) Mediarutiinit vat usein myös kk perheen rutiineja, jita lapset maksuvat vanhemmiltaan: Lapset matkivat aikuista siis tässäkin asiassa: kun isä ja äiti katsvat Aamuuutiset, hekin tahtvat niin tehdä. Kun äiti lukee sanmalehteä aamiaispöydässä, haluavat lapsetkin raahata kuvakirjansa rukapöytään. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) Lauantaisin n aika tietty kaava, aamulla lapset katsvat lastenhjelmat ja illalla lunt-hjelman. Viiknlput vat siitä mukavia, että aikuisillakin n sillin aikaa lukea Aamulehti kunnlla, usein lapsetkin kysyvät jtain lehdessä levista jutuista tai kuvista. Tänään li nrmaali päivä, lehdenlukua, vähän hjelmia ja lähes kk ajan kun ltiin sisällä, radi li taka-alalla. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) Syy miksi valitsimme lähemmin tarkasteltavaksi lasten mediakäytön ssiaaliset funktit, li aineistn rajaamisen lisäksi teeman vahva esiintyminen haastatteluaineistssa ja päiväkirjissa. Lapset kertivat paitsi internetin vurvaikutusmahdllisuuksista myös perinteisen median jaetuista käyt-

57 tötilanteista, mediaan liittyvistä leikeistä tai median mtivimista keskustelunaiheista. Mediasisältöjen tuntemisella n merkitystä ssiaalisessa elämässä. Sijittumisella kaveripiirin ssiaaliseen hierarkiaan n pulestaan suuri merkitys lasten elämässä (Suninen 2004). Teeman valinta li luntevaa myös pitkittäistutkimuksen tavitteen kannalta. Ssiaalisen median mutjen vidaan lettaa lisäävän susitaan lasten ja nurten parissa tulevina vusina. Hahmttaessamme lasten ja nurten ssiaalista mediaympäristöä emme pitäytyneet Sunisen tai vn Feilitzenin lukitteluissa sellaisinaan, vaan lähestyimme teemaa tarkastelemalla ensin millaista ssiaalista timintaa ja vurvaikutusta erilaisten mediasisältöjen kuluttamiseen ja käyttötilanteisiin liittyy. Tisessa alaluvussa phdimme miten mediat timivat vurvaikutuksen mahdllistajina ja paikkina. Klmannessa alaluvussa liikumme khti ssiaalisen median ja sisältöjen man tuttamisen tematiikkaa siinä määrin kuin se lasten ja nurten haastatteluissa ja päiväkirjissa tuli esille. Käsittelemme luvun lpussa lyhyesti myös vurvaikutukseen mahdllisesti liittyviä riskejä. Jattelulla pyrimme saamaan esille mahdllisimman mnipulisesti ssiaalisuuteen liittyviä, sittain päällekkäisiä näkökulmia. 5.1 Mediasisältöihin ja käyttötilanteisiin kytkeytyvä vurvaikutus Medialeikit: lelufiguureista keinelämäpeleihin Vaikka mien sisältöjen tuttamista internetiin kutsutaan varsinaisesti ssiaaliseksi mediaksi, myös perinteisen median käyttö sisältää ssiaalisia ulttuvuuksia. Televisin susikkihjelmiin, peleihin tai kirjihin liittyvä vurvaikutus vi tapahtua jk median käytön tilanteessa tai sen ulkpulella. Median mtivima vurvaikutus vi lla jk suranaista keskustelua mediasisällöistä (junen käänteistä, henkilöhahmista), keskustelua median kertmista aiheista (ajankhtaiset asiat) tai välillistä median mtivimaa timintaa, jta vat esimerkiksi mediahahmista, peleistä tai hjelmista kimmkkeensa saavat leikit. Media timii kaikenikäisillä lapsilla ssiaalisen timinnan resurssina. Median merkittävä välillinen rli lasten ssiaalisessa vurvaikutuksessa näkyi hyvin tutkimukseen sallistuneiden nurimpien lasten elämässä heidän leikkiessään. Mediasisällöt kietutuivat saksi lasten leikkejä ja timinnallisen vurvaikutuksen tapja. Mediasta tutun maailman siirtyminen

58 lasten leikkeihin n luntevaa, sillä juuri leikkiessään lapset käsittelevät ssiaalisesta ympäristöstään maksumiaan asenteita ja tietja, ja harjittelevat niiden sveltamista käytäntöön (Okknen 2007). Mediasta innkkeen saavia leikkejä kutsutaan usein medialeikeiksi. Karimäen (2007) mukaan medialeikeistä vidaan puhua, kun leikin aiheena n mediasta tuttu hahm, tapahtuma, televisi-hjelma, elkuva tai digitaalinen peli. Medialeikkien määrä tutkimukseen sallistuneiden parissa li suhteellisen suuri. 5-vutiaista nin 77 prsenttia ja 8-vutiaista 64 prsenttia arvii itse taustatietlmakkeessa leikkivänsä usein telkkarihahmihin tai peleihin liittyviä medialeikkejä. Ulkpulinen ei välttämättä vi päätellä leikin sisällöstä lapsen leikkivän medialeikkiä, sillä lapsi vi yhdistellä leikkiinsä vapaasti eri mediista tuttuja hahmja ja tapahtumia (emt.). Sikäli medialeikkien suus vi lla krkeampikin kuin tutkimukseen sallistuneet lapset tai heidän vanhempansa sasivat taustatietlmakkeessa arviida. Lapset vat tietenkin aina löytäneet leikin ainekset ympäröivästä kulttuurista ja maisemasta. Mediakulttuurin näytellessä suurta saa kaikenikäisten elämässä, myöskään lasten leikkien kiinnittyminen mediakulttuuriin ei le tässä mikään yllätys. 58 Lasten leikkien aiheena vivat lla mitkä tahansa mediasta pimitut tapahtumat, myös uutiset tai ajankhtaiset asiat. Usein lasten leikeissä käsiteltäviksi päätyvät dramaattiset uutistapahtumat, kuten lunnnkatastrfit, sdat tai nnettmuudet (emt.). Tässä tutkimusaineistssa lapset eivät kertneet ajankhtaisista asiista kummunneista leikeistään leikin aiheeksi eivät nusseet sen paremmin lööppien tsikt kuin uutisskuupitkaan. Tilanne lisi vinut lla tinen, js tutkimusajankhtana mediassa tai aikuisten puheissa lisi aktualisitunut jkin suuri, esimerkiksi tsunamin tai Yhdysvaltjen WTC-iskun kaltainen uutistapahtuma. Useimmiten lasten leikkien keskiössä livat heille suunnatusta sisältötutannsta tutut fantasiahahmt tai televisi-hjelmiin ja peleihin liitetyt heistutteet 16. Oheistutteita, vatpa ne figuureja tai Pkémn-krtteja, sekä keräillään että niiden ympärille rakennetaan timinnallisia leikkejä. Okknen (2007) tteaa, että lasten leikit vat hyvin sukupulittuneita. Varsinkin pjat tapaavat leikkiä peli- ja televisileikkejä. Sukupuli alkaa vaikuttaa televisin katseluun nin 5 6-vutiaana ja timinnalliset sarjat vat etenkin pikien susissa. Tytöt taas vat televisin katselussaan verbaalisemmin suuntautuneita. Okksen mukaan timintasarjat timivat pjille siirtymäriittinä päiväkdista ktiin, sillä päiväktipäivän aikana pjilla n lähipiirissään vähemmän ihailtuja mieshahmja ja samaistumisen khteita. 16 Oheistutteista ja lasten kulutuskulttuurista enemmän luvussa 16 Oheistutteista 6. ja lasten kulutuskulttuurista enemmän luvussa 6.

59 Vimakkaan sukupulisteretypinen lelujen maailma vahvistaa sukupulten välisen leikkikulttuurin erja entisestään (emt., 69). Myös tähän tutkimukseen sallistuneista peli- ja televisileikeistään kertneista lapsista valtasa li 5- ja 8-vutiaita pikia. Pikien puheessa leikit livat etupäässä taisteluleikkejä, jissa seikkailivat sankareina niin Prätkähiiret kuin Teini-ikäiset Mutantti Ninja Kilpiknnat. Pjat keräilivät televisista tuttuja figuureita, ja livat tarkasti tietisia millä minaisuuksilla, väreillä tai tunnuksilla varustettuja hahmja heidän kaveripiiristään löytyi. Itse leikkiminen ei välttämättä rajittunut lelutavaralla leikkimiseen vaan taisteluleikin päätähtenä saatti timia myös lapsi itse. Ktiin tultaessa A jäi pihalle naapurin pikien kanssa. Leikittiin muun muassa turtlesta eli tv:stä tuttuja Teini-ikäisiä mutantti-ninja-kilpiknnia. A:n mukaan sitä leikitään taistelemalla, vähän niin kuin karatea. Naapurin pjat saavat katsa hjelmaa viiknlppuisin, A:ta harmittaa kun hän ei saa sitä katsa. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) Medialeikit eivät välttämättä edellyttäneet, että lapsi itse lisi seurannut leikin taustalla levaa hjelmaa, vaan leikit ja mediasisällöt levisivät vertaisryhmissä. Leikkiä vikin pitää tältä sin sana hjelmien, lelujen, figuurien, keräilykrttien ja muiden tutteiden kknaisuutta, lasten mediakulttuuria, jta tisaalta hjataan kaupallisesti mutta jta lapset itse mukkaavat. Leikkiin tarvitaan kulttuurinen tietämys hjelmasta ja siihen liittyvistä tutteista, eräänlainen yleissivistys, jka antaa kielen ja kyvyn sallistua leikkeihin. Lapsen n tältä sin ltava kulttuurisesti kartalla vidakseen sallistua erilaisiin mediaan phjautuviin leikkeihin (ks. Suninen 2004; Valknen ym. 2005, 87). 59 Medialeikkejä n tietysti erilaisia. Barbiella, Bratzeilla ja Binicleilla leikitään varsin vapaasti, samin kuin ulkleikit vivat saada mitä mielikuvituksellisimpia mutja. Pikien taisteluleikeissä niin perinteisissä miekkailu- ja staleikeissä kuin niiden nykyversiissakin pääsassa n liikunta ja taistelu. 7 heräsin ja katselin sängystä aamupiirrettyjä tv:stä ja söin aamiaisleivän. 8 lähdin kaverilleni P:lle, pelasimme Leg Star Wars -peliä, kunnes 9 menimme yhdessä kuluun. Iltapäiväkerhssa luin Aku Ankkaa. 16 isi haki mut ktiin, tein läksyt, lähdin uls kavereiden kanssa ja leikimme ulkna puistssa Star Wars-miekilla. (Pika, 8-v, PÄ) Pikien taisteluleikkeihin n perinteisesti suhtauduttu varautuneesti, yhtäältä idelgisista syistä ja tisaalta siksi, että ne aiheuttavat usein rauhattmuutta, jta vi lla vaikea hillitä. Myös actin-figuurit tapaavat huku-

60 tella riehumiseen, mikä n syy siihen, miksi muun muassa päiväkdeissa ei figuureilla leikkimistä aina sallita. H: Mä vähän luin sieltä päiväkirjasta, että sä t päiväkdissa leikkinytkin nita prätkähiirileikkejä. V: J. Kivja leikkejä. Me ei saatu kerran enää tuda niitä. Mutta nyt me alettiin vähän tumaan. Mutta ei me lla vielä tutu. H: Minkä takia te ette saanut tuda niitä? V: Meni hurjaksi. Niin siks me vietiin ne ktiin. Ja mä sain synttärilahjaksi J:ltä lilahuivisen. Mulla n j sinihuivinen ja punahuivinen. H: Kuinkas mnta prätkähiirtä sulla nyt n? [Haastattelija putaa kärryiltä]. V: Yks. [Siirtyi puhumaan Turtles-kilpiknnista]. (Pika, 5-v, HA) Osa medialeikeistä nudattaa nähdyn elkuvan tai televisisarjan tapahtumia llen lunteeltaan draamallisempia. Tutkimuksemme haastatteluissa jtkut lapset kertivat, että leikeissä pyritään tistamaan se, mitä esimerkiksi televisisarjassa n tapahtunut. H: Sähän sanit tulla, että nyt sä leikit niitä Turtles-leikkejä vähän. V: Niin mitä n tapahtunut edellisessä jaksssa, niin niitä sit leikitään kavereiden kans. (Pika, 8-v, HA) 60 Pikien leikeissä eivät yleensä esiintyneet ihmiset tai eläimet timintasankareita ja fantasiahahmja lukuun ttamatta. Pikkeuksena saattivat lla dinsaurukset tai muinaiset hirviöt, jilla leikkiminen kuitenkin pikkesi tyttöjen hivaamiseen keskittyvistä eläinleikeistä. Jtkut pjat elivät hirmuliskvaihettaan hyvin kknaisvaltaisesti. Se käsitti timinnallisen taisteluleikin lisäksi aktiivista hjelmien ja kirjjen katselua, faktatiedn etsintää ja maksumista. Mediasta maksuttu leikin aihe vikin jhtaa tiedn hankkimiseen ja kehittää lgista ajattelua (Okknen 2007, 73). Kuten seuraavasta sitaatista vi lukea, lapset maksuivat susikkitelevisi-hjelmansa sisällön yksityiskhtiaan myöten, sanatarkasti hjelman replikintia leikeissään tistaen. Äiti: Se li ihan uskmattman vimakas se dinvaihe. Se kerta kaikkiaan li tlle pjalle ihan ylitsepääsemätön paikka. Kaikki mikä liitty, sakset ja puutarhapihdit. Mä kuuntelin yks päivä kun K, lisk se llut 5-vutias, kun se li tulla nurmiklla plvillaan ja pöpisi jtain. Mä menin kuunteleen mitä se tekee siellä. Sillä li sellaset pienet puutarhapihdit ja se mumisi: repii vahvilla leuillaan kerrallaan 80 kila lihaa. Ja just li kattnut tmmsen missä jku repäsi 80 kila vahvilla leuillaan. Mua nauratti ihan hillittömästi. Ja K kävelikin vähän aikaa näin, että sillä li kädet tällä tavalla. Sä menit tllai niinku dinsaurus. (Pika, 8-v, HA) Sukupulisteretypiita nudatellen tyttöjen medialeikit liittyivät usein ihmissuhteisiin ja eläimiin. Siinä missä pjat etsiytyivät timinnan pariin, tyt-

61 töjen leikeissä puhuminen n keskeisessä sassa (vrt. Okknen 2007). Bratznuket, kirat ja hevset tistuivat mnen 5- ja 8-vutiaan tytön leikkikuvauksessa. Etenkin 8-vutiaiden tyttöjen maailmassa medialeikit alkavat saada mausteita niin Salatuista elämistä kuin Idls-tähdistä ja fanittamisesta. Leikeissä perustetaan bändejä tai ktileikit saavat junikkaita ihmissuhdekuviita perinteisten satujen lastenkulttuuri fuusiituu ppulaarikulttuurin hahmihin. Alla levassa sitaatissa ekalukkaisen tytön bändileikkiinsä kirjittamat laulunsanat ilmentävät hyvin vaikutteita, jita 8-vutias n maksunut niin MTV3:n Idlsista Antti Tuiskuineen kuin lukemistaan Winx-keijusarjakuvista. Ihmissuhdetta käsitteleviä sanja sävyttävät maagiset keijut, taikuus ja kulema. H: Kiinnstaak sua tllaset julkkisjutut? V: J! Pitäis kysyä Antti Tuiskultakin sen nimmari. Mulla taitaa lla kaikki muut paitsi se uusin levy. H: Kuunteletk sä sitten just Antti Tuiskun musaa? V: En mä sitä niin kauheesti kuuntele enää. Sitten meillä n itsellä kanssa bändi ja kaikkee. H: Sitatk sä siinä tta kitaraa? V: J. Mehän llaan tehty biisikin. H: Mites te sen tte tehnyt? V: Tietsikalla mä sen kirjtin. Tässä. H: Ihan ttta, siis sanat kirjitit biisiin. Miten ne menee? V: Rck-musa. Ovi aukeaa, astun huneeseen ja jatkan musiikin kuuntelua. Tanssin, enkä humaa kun tulet. Enkä tiedä mitä sinun mielessä liikkuu, kska sinä saat taika. Sinä surmaat minut. Raahaat minut sänkyyn kulleena. Kska tiedät, että minulla n jalkiviä ja herään henkiin kska len keiju. Minä lennän siihen huneeseen ja surmaan sinut. H: Aika dramaattinen laulu. Hient sanat sä t kirjittanut. Otk sä saanut vähän nista keiju-sarjakuvista innitusta? V: En mä tiedä. (Tyttö, 8-v, HA) 61 Lasten medialeikkeihin vidaan liittää myös mediavälineen käyttäminen perinteisestä käyttötavasta piketen. Tämä nnistuu erityisesti käytöstä pistettujen tai helpsti rikkumattmien ja kevyiden medialaitteiden kanssa: Aamulla leikin kirjatehdasta eli tyhjensin lastenkirjahyllyt maan sänkyyn. (Pika, 5-v, HA) Leikkien tutkimuksen kannalta valitsemamme tutkimusmetdit eivät lleet parhaat mahdlliset. Leikkien tutkimisessa havainniva tai sallistuva menetelmä lisi llut ehkä parempi vaihteht. Vaikka hjeistimme perheitä mediapäiväkirjjen täyttämisessä sanen, että päiväkirjaan vi kirjittaa vapaasti päivän tapahtumista humiiden myös lasten leikit, leikit eivät välttämättä vanhempien tai lasten mielikuvissa yhdisty median käyttämiseen, ja ne jäävät dkumentimatta. Päiväkirjissa leikkimisestä puhuttiin paljn, mutta leikin sisällöstä tai sen synnystä ei kerrttu yksityiskh-

62 taisesti. Halusimme kuitenkin tuda esille medialeikit, sillä ne vat merkittävä timinnallisen vurvaikutuksen mut etenkin nurimmilla tutkimukseen sallistuneilla. Arvidessamme tutkimusaineista humasimme, ettemme lleet paljakaan käsitelleet leikkeihin liittyviä kysymyksiä 11- ja 14-vutiaiden parissa. Ilmeisesti jtkut tekijät haastattelutilanteessa livat tukeneet mahdllista etukäteisletustamme 11- ja 14-vutiaiden isudesta ja siitä, ettei leikki kuulu enää heidän elämäänsä. Tun ikäiset eivät myöskään juuri tuttaneet spntaania ja maehtista leikeistä kertvaa puhetta. Tästä ei kuitenkaan vi päätellä etteikö leikki enää kuuluisi lainkaan 11-vutiaiden maailmaan. Myös heidän huneistaan löytyi leluarsenaalia, jta he saattivat himennen esitellä mediavälineidensä hella. 62 Perinteisten leikkien sijasta 11- ja 14-vutiaiden kanssa keskustelu hjautui lasten pelaamiin tietkne- tai knslipeleihin. Digitaalisia pelejä vidaan tietyssä mielessä tarkastella leikkimisenä tai leikin jatkumna. Peleissä n paljn leikinmaisuutta ja pelien ja leikin raja n hämärtymässä. Perinteisistä mielikuvitusleikeistä piketen peleissä vi myös hävitä ja epännistua, mutta muuten yhdessä pelaten tteutetaan mnia leikin kaavja: neuvtellaan, autetaan tisia tai hyväksytään tisen ratkaisuja (Karimäki 2007, 43). Mnet perinteisen leikit mudt, kuten ihmissuhdeleikit ktien sisustamisineen, vat hakeneet uuden tteutumistavan virtuaalitdellisuudessa. Esimerkiksi Sims-tietknepeli, jssa pelaajan n mahdllista perustaa perhe keinelämässä sijaitsevaan naapurustn, li mnen tutkimukseen sallistuneen tytön ja pjan susikkipeli, jta jtkut lapset kertivat surastaan rakastavansa. H: N mitäs siinä Simsissä tehdään? V: N se n niinku semmsia ihmisiä ja sitten mulla n Sims-lemmikkieläimiä, niin sitä mä yleensä pelaan. H: Ja lemmikeilläkin vi sitten tehdä siinä pelissä jtain vai? V: N niitä vi luda itse. Siitä mä tykkään eniten kun sitä mä saan tehdä. Ja sitten jskus mä n ruvennut kristelemaan niitä paikkja tsi paljn. Kaikkia kristeita tungen sinne. (Pika, 11-v, HA) Pidän tdella paljn pelaamisesta, erityisesti pelaan Sims2-tietknepeliä. Minulla n kaikki siihen kuuluvat lisäsat. Tykkään Simsistä kska siinä saa luda kknaan man maailman ja tehdä hahmillaan kaikkea hauskaa. En välitä mistään stapeleistä, vaan tykkään enemmän tden tuntuisista virtuaalielämä peleistä. Pelaan Simsiä viiknlppuisin ja jskus parhaan kaverini kanssa. (Tyttö, 14-v, PÄ-tehtävä) Simsin kaltainen keinelämäpeli leikin näkökulmasta li mielenkiintinen ilmiö sikäli, että se ensinnäkin näytti tasaavan vimakkaasti sukupu-

63 littunutta leikkien maailmaa: Sims veti ihmissuhdeleikin pariin myös pjat. Tisaalta Simsiä leikkivät vielä 14-vutiaat murrsikäiset, jtka tuskin fyysisessä tdellisuudessa kaivaisivat barbie-nukkejaan esille ihmissuhdeleikkejä varten. Kun median usein ajatellaan lyhentävän lapsuutta ja leikkimisen ajanjaksa lasten elämässä, (keinelämä)pelien tapauksessa vaikutus vi lla myös päinvastainen. Ne tarjavat nurille eräänlaisen leikin jatkajan. Lapsuuden lppu -puheen rinnalla nkin käyty keskustelua myös kulttuurin kaikkinaisesta lapsellistumisesta, jka näkyy muun muassa aikuisten kiinnstuksessa Harry Ptteriin ja Idlsiin sekä erilaisten visailujen, leikillisyyden ja Facebk-tyyppisten svellusten innkkaana käyttönä (ks. Barber 2007). Pelien lisäksi murrsikäisten parissa esiintyi myös muita leikillisiä tai draamallisia median käytön tapja: 14-vutiaat saattivat käyttää mediasisältöä näytelmällisen rlileikkinsä materiaalina keksien uudet vursanat näkemäänsä televisi-hjelmaan tai sarjakuvaan, ja näytellen itse uudelleen katsmansa khtaukset. Vastaava hjelmien muuntelua ja uudelleen sanitusta n havainnut lasten televisinkäyttöä ssiaalisena timintana tutkinut Juha Kytömäki (1999, 145). V: Sitten tssa n Witchia, niin se n ihan hyvä, n kavereiden kanssa mennään semmsta että näytellään ni sat ite, että puhutaan ni, sitä mää yleensä mun kavereiden kanssa. H: Mitä sää tarktat kun sanit, että vitte näytellä ne sat? V: Siis niinkun, niissähän n ne puhekuplat, niin me puhutaan ne ääneen ja niinkun päätetään ketä n, ja vidaan muutella niitä ääniä. H: Onks se ihan vakavasti vai ihan hupailumielessä? V: Kyllä se n hupailuu periaatteessa, ei me sitä mitenkään vakavasti teta. H: Osaattekste ne ulk sitten vai? V: Ei me sata ulk, meillä n aina sitten tssa ti lehti ja sitten vurtellen vaihdellaan sitten. (Tyttö, 14-v, HA) 63 Kuten edelliset esimerkit sittavat, lasten leikit vat mniultteinen maailma, jssa media timii mnissa tilanteissa lasten ssiaalisena resurssina. Vaikkakin leikkejä sävyttävät vahvat sukupulisteretypiat ja lapset saattavat leikeissään imitida näkemiään mediasisältöjä sanasta sanaan, leikkeihin liittyy myös tiednhakua, ppimista, ivaltavaa yhdistelyä ja uuden lumista. Vaikka medialeikin taustalla n valmis hjelma, jnka mukkaamiseen lapset eivät sallistu (pelejä ehkä lukuun ttamatta), leikkiessään he edelleen jalstavat ja sudattavat sisäistämäänsä materiaalia. Leikkitutkimuksen näkökulmasta media ei passivikaan lasta, vaan tarjaa ehtymätöntä materiaalia erilaisten leikkien phjaksi ja ssiaalisten suhteiden rakennusaineeksi (Karimäki 2007, 45). Vanhempien puheessa lasten medialeikkejä ei kuitenkaan juuri arvstettu

64 tai niihin suhtauduttiin hyväntahtisen huvittuneesti. Yhtäällä vanhempien huli kski sitä millaiset sisällöt leikkeihin siirtyvät. Pienten lasten vanhemmat tuntuivat levan hulissaan etenkin mainsrahitteisten televisikanavien hjelmatarjnnan vaikutuksista. Televisita n muissakin yhteyksissä syytetty siitä, että se eristää lapset tdellisesta maailmasta ja heidän sisäisestä minästään (Okknen 2007, 70). Tisaalta tämän keskustelun rinnalla eli vahvasti käsitys medialeikkien epäaitudesta. Vanhemmat livat hulissaan autenttisen leikin katamisesta. Mielikuvituksen turvaamisen ja leikkien maehtisuuden säilyttämisen vuksi sa vanhemmista likin pyrkinyt rajittamaan tiettyjen mediasisältöjen käyttöä. Äiti: Esimerkiks Bratzeista, niin musta n ihan hyvä, ettei S katsnut sitä hjelmaa, muuta kun ihan yksittäisen vilauksen jstakin, kska silln ne leikit pysyy mina. Meillä n hyvä esimerkki tää yks serkku, missä kaikki leikit n niitä telkkarileikkejä. Että S kyllä leikkii niillä barbeilla ihan mia juttujansa. Js sitä Bratz-hjelmaa kauheesti katt, niin kyllähän ne heti tulee sinne leikkeihin. Se n selvä juttu. (Tyttö, 8-v, HA) 64 Medialeikkien arvstuksen puute vi jhtua siitä, että vanhempien vi lla vaikea ymmärtää lasten leikkien sisältöjä, eivätkä lapset välttämättä keskustele leikeistään vanhempiensa kanssa. Näin vanhempien arvtuksen perusteeksi jää usein se missä ympäristössä leikki tapahtuu. Ulkna leikkimistä tavataan arvstaa autenttisena ja tervehenkisenä, ngelmallisiksi sen sijaan nähdään etenkin lasten virtuaaliset leikkipaikat, jiden hallinninti n vanhemmille vaikeaa (Karimäki 2007, 46). Vanhempien kmmenteissa ja mediapäiväkirjissa ulkilusta puhuttiinkin ilahtuneeseen sävyyn ikään kuin arvttaen jkainen ulkleikeissä vietetty päivä medialta vitetuksi. Upea ilma ulkna ja lapset leikkivät paljn ulkna. Median käyttö n llut tsi vähäistä tänään! Tv:kin n llut kk päivän ja illan kiinni ja kl n j 21! Leikit n kyllä llut mielikuvitusleikkejä hevstallilta. En tiedä nk se mediaan liittyvää. (Tyttö, 8-v, vanhempien PÄ) Media keskustelunaiheena: Ei me yleensä puhuta uutisista Leikin kaltaisen timinnallisen vurvaikutuksen lisäksi media li merkittävästi lasten maailmassa läsnä puheenaiheiden antajana ja keskustelun virittäjänä. Mediasta aiheensa saavia keskusteluja käytiin sekä perheen piirissä että kavereiden kanssa. Keskustelunaiheeksi päätyvät teemat saltaan sittavat minkälaisen käsityksen lapsi mediavälitteistä maailmasta mudstaa, mitkä asiat vat hänelle tärkeitä tai phdituttavia. Taustatietlmakkeiden mukaan erilaiset media-aiheet nusevat perheissä keskustelunaiheeksi usein päivittäin. Kaikissa tutkimukseen sallistu-

65 neissa ikäryhmissä keskusteltiin vanhempien taustatietlmakkeen mukaan runsaasti televisi-hjelmien tai pelien sisällöistä, henkilöhahmista tai junenkäänteistä. 5-vutiaiden lasten vanhempien täyttämät päiväkirjat kertivat, että lasten näkemät hjelmat nstavat esille perimmäisiä kysymyksiä käsittelevää puhetta ikeasta ja väärästä, maailman synnystä, faktan ja fiktin suhteesta, siitä mikä n nrmaalia, sallittua tai kiellettyä. Vanhemmat käyttivät mediasisältöjä, niiden tarinita ja henkilöhahmja, mien käsitysten havainnllistajina ssiaalisen ppimisen edistäjinä. Lapset peilaavat vanhempien vastauksia median antamaan kuvaan, ja ne yhdessä antavat hänelle mraalista kdista miten ssiaalisessa ympäristössä tulee elää tai mihin hän sijittuu suuremman kknaisuuden sana. Keskustelutilanteiden mnipulisuutta lisäsi se, että esimerkiksi televisi-hjelmat saattavat hjata vanhemmat hakemaan yhdessä lapsen kanssa lisätieta internetistä. Usein tietyt hjelmat jhdattivatkin lapsen jk hjelman malle tai vastaavaa sisältöä muuten käsittelevälle nettisivustlle. Etenkin kyselyikäisten lasten vanhempien mielestä internet n merkittävästi helpttanut perheiden tiednhakua. Äiti: Iltapäivällä seurattiin yhdessä pikkusiskn kanssa TV2:n lastenhjelmat, ja niidenkin aikana keskusteltiin siitä mitä kullisessakin hjelmassa tapahtuu. J vähän kmmenti yhtä lastenhjelmaa jännittäväksi, ja sen ajaksi hän halusi samaan huneeseen. Ohjelman jälkeen keskusteltiin hetki siitä nk kummituksia vai ei. Dinsaurushjelmat herättävät aina kysymyksiä maailman synnystä ja eri lajien kehityksestä, ja näistä haettiin myöhemmin tieta internetistä. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) 65 Puhuttiin edellisiltana tulleesta Prisman dinsaurus-dkumentista, jka li pelttanut A:ta ja hän li pelännyt näkevänsä siitä painajaisia. Nyt A lisi halunnut katsa hjelman uudelleen, ei kuulemma enää yhtään pelttanut. Puhuttiin siitä miten nykytekniikalla saadaan aikaan tsi aidnnäköisiä dinsauruksia. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) Tänään katseltiin paljn lastenhjelmia (elkuvia, Lelut-elkuva, Simpsnit). R kyseli khtalaisesti hjelmien aikana: saak nin tehdä, minne se meni, miksi jne. Ohjelmat livat kivja ja vähän jännittäviä. (Tyttö, 5-v, vanhempien PÄ) Itsestä tuntuu että nettimaailma n tavallaan siunaus, sillä J n niin tiednhaluinen, että nyt saamme tutkittua usein asiita heti kun kysymyksiä herää, eikä tarvitse dttaa kirjastn pääsyä. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) Edellisistä sitaateista vi lukea, että 5-vutiailla keskustelua syntyi usein myös jännittävistä hjelmista, ja niihin katselutilanteisiin tivtaan vanhempien tukea. Päiväkti-ikäisistä lähes kaikki kertivat, että televisi-hjelmat pelttavat heitä jskus. 8-vutiaista kerti ajittain pelkäävänsä rei-

66 lusti yli pulet. Pelttaviksi asiiksi kettiin esimerkiksi kulema tai tietyt uutisaiheet, mutta myös jtkut lastenhjelmien hahmt. 17 Vanhempien taustatietlmakkeessa kuitenkin vain nin 35 prsenttia vanhemmista arvii median tuvan lapsensa elämään pelka. Era vi sittain selittää se, lapset eivät välttämättä tee era jännittävän ja pelttavan välillä, kun taas aikuiset tekevät. Vanhempien arvi vi perustua myös sille, ettei esimerkiksi lastenhjelman jännittävä hahm le aikuisten perspektiivistä pelttava, vaikka se sitä pienen lapsen kkemuksessa hetkellisesti lisikin. Jka tapauksessa median välittämät uhkakuvat tai mediassa nähdyt lapsen mielestä pelttavat aiheet nusevat perheissä keskustelun khteiksi suhteellisen usein. Keskustelun itsessään vi tietenkin nähdä hälventävän ahdistusta pelttavan asian ympäriltä. Vanhemmat kävivät kaikenikäisten lastensa kanssa myös mediavälineisiin, -teknlgiaan ja -hankintihin liittyvää keskustelua. Jissakin perheissä lapset tetaan demkraattisesti mukaan perheen stamista kskevaan päätöksentekn. Lapsilla n neuvtteluvaltaa, kuten alla leva sitaatti sittaa. Pääasiassa mediahankintja kskeva keskustelu käsitteli lapsen mia tiveita, hänen käyttöönsä tulevia pelejä, pelilaitteita, puhelimia ja niin edelleen. 66 P alki puhua millinka sen uuden pelin visi staa. Sääntönä meillä n llut, että js itse säästää jstain lelun hinnasta pulet, n vanhempien velvllisuus maksaa tinen puli. Ktiin tultua P alki heti laskea eteisen lattialla lmpakssaan levia rahja. Ei malttanut ttaa kenkiä tai takkia pis ja mietti kuinka mnet viikkrahat vielä tarvitaan. P ehdtti, että js hän visi saada puuttuvat viikkrahat etukäteen, niin pelin visi staa j nyt. Sitettiin vielä töissä levalle isälle ja svittiin, että vidaan tehdä P:n ehdttamalla tavalla. Saman tien lähdettiin kaupunkiin stksille; stettiin uusi plkupyörä ja tu uusi peli (Mari Kart). Eli se siitä stn pitkittämisestä. Ktiin tultua P pelasi uutta peliä tunnin ajan. (Pika, 8-v, vanhempien PÄ) Jissakin tutkimusperheissä vanhempien työ liittyi uuteen teknlgiaan. Näissä perheissä medialaitteita kskeva keskustelu saatti keskittyä teknlgiaan ja laitteiden minaisuuksiin, eikä välinepuheeseen suranaisesti liittynyt stamissuunnitelmia. Teknlgian nykyisten minaisuuksien lisäksi lapset livat hahmtelleet vanhempiensa kanssa myös tulevaisuuden medialaitteiden mahdllisuuksia. Vanhempien kanssa käydyt keskustelut piirtyivät esiin lasten teknlgiapuheessa tai 11- ja 14-vutiaiden mediapäiväkirjan tehtävässä, jka käsitteli tulevaisuuden mediaktia. Nämä lapset livat selvästi phtineet teknlgian kehittymisen suuntauksia aikaisemminkin ja puheelle li minaista tietynlainen teknlgiadeterminismi. 17 Pelista ja jännittävistä mediasisällöistä lisää luvussa Pelista ja jännittävistä mediasisällöistä lisää luvussa 6.2.

67 V. Me yleensä R:n [isäpuli] kanssa keskustellaan mitä tulevaisuudessa tapahtuu. H. Ai te puhutte siitä? V: J, melkein aina. Me keksittiin, mä en laittanut sitä thn, mutta me keksittiin, että puettas päälle jku, vaikka käteen pistettäisi jtkut jutut ja jssain lis sensri, jka tunnistaa liikkeet, lis semmnen jnkinlainen liikepeli tai semmnen. H: Että sä visit tavallaan itse sallistua siihen. V: Niin tai ikeestaan siihen pystyykin, pleikkarillahan n se Eye-ty, siinä tulee kamera ja siinä vi liikkua. Mä n pelannut sitä kaverin luna. (Pika, 11-v, HA) Sisällöistä aiheensa ammentavan keskustelun useimmat vanhemmat tuntuivat kkevan psitiiviseksi. Rakentavan keskustelun vastakhtana etenkin 5- vutiaiden perheissä esiintyi runsaasti myös median käyttöön liittyviä ristiriitja ja rajanveta. Median käytön määrä, sallitut ja kielletyt sisällöt ja katseluajat livat yli pulessa 5-vutiaiden perheistä puheenaiheena päivittäin. Mediat vivatkin kdeissa synnyttää myös ristiriitja ja jännitteitä sekä lapsen ja tämän vanhemman että sisarusten välille. A jäi uls leikkimään. Nin tunnin kuluttua A lisi halunnut mennä sisälle katsmaan Muumi-dvd:tä, mutta äiti kielsi dvd:n katselun. A huusi ja parkui ktiprtaalla istuen nin 20 minuuttia ja haukkui äitiä tyhmäksi. Sisään mentiin kun naapurintyttö tuli kyläilemään ja leikkimään Bratz-nukeilla A:n issiskn kanssa. Aika kului A:llakin tyttöjen seurassa, paitsi sitten kun tytöt halusivat leikkiä rauhassa ja ajivat A:n tiseen huneeseen. A suuttui ja vaati äidiltä lupaa pelata Muumi-peliä tietkneella, kun ei le mitään muuta tekemistä. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) 67 Median käytön rajittamiseen liittyvä keskustelu vähenee lasten ikävusien karttuessa, niin että 14-vutiaiden vanhemmista yli pulet ttaa puheeksi lapsensa kanssa tämän median käytön määrän jk muutaman kerran kuukaudessa tai sitäkin harvemmin. Netinkäyttöön liittyvää keskustelua (esimerkiksi netietiketistä, luvallisista sisällöistä jne.) vanhemmat käyivät etenkin 11-vutiaiden lasten kanssa. Sitä nuremmista lapsista kaikki eivät vielä käyttäneet internetiä itsenäisesti, jten valistus ei ilmeisesti tullut ajankhtaiseksi. Lasten kasvaessa media-aiheista käydään enemmän keskustelua ystäväpiirissä. Vaikka 11- ja 14-vutiaat juttelevat vanhempiensakin kanssa, heitä phdituttavat myös mnet sellaiset mediasisällöt tai tapahtumat, jita vanhempien kanssa ei enää teta puheeksi. Lasten n helpinta jakaa kkemuksensa ikätveriensa kanssa, sillä ensinnäkin lasten susikkisisällöt vat samanlaisia. Lapset kyllä haluaisivat kerta vanhemmilleen esimerkiksi käyttämiensä pelien hahmista ja niiden mi-

68 naisuuksista, mutta js yhteistä käyttökkemusta ei le, vanhempien saksi jää usein kuunteleminen ja ulkkhtainen kmmentinti. Kaveripiirissä mediakulttuuria käytetään sekä erttautumisen että yhteenkuulumisen merkkinä (Matikkala & Lahikainen 2005, 101). Lasten televisinkatselua tutkinut Juha Kytömäki (2001, 50) n tdennut, että etenkin varhaisnurilla televisin katseluun liittyy vilkas ssiaalinen vurvaikutus kaveripiirissä. Sarjafilmien ja elkuvien tallenteita katstaan yhdessä, ja niistä käydään jatkuvaa ja vilkasta keskustelua sekä vapaa-aikana että kulussa. Tämä ei Kytömäen (emt.) mukaan liity niinkään median lumiin uusiin ssiaalisiin ilmiöihin vaan kyseessä n lapsen kehitysvaihe, jssa vertaisryhmässä tapahtuvalla läheisellä vurvaikutuksella n tärkeä kehitystehtävänsä. Varhaisnurten sallistuminen mediaa kskeviin keskusteluihin n palkitsevaa siksi, että se n kein vurvaikutuksessa tarvittavien taitjen ja kkemusten kautta kerta ikätvereille siitä, millaisia he itse vat. Esimerkiksi televisi-hjelmista keskustellessaan lapset arviivat hjelmien ja niiden tapahtumien lisäksi myös kavereitaan ja näiden arvstelukykyä. Keskustelut tarjavat kaikille tasa-arvisen (sama kkemusphja) mahdllisuuden saavuttaa tunnustettu asema vertaisryhmässään (emt.). 68 Lasten ja nurten susikkisisällöiksi mututuvat usein sisarusten tai kavereiden susittelemat hjelmat. Tisten käyttämät sisällöt antavat lapselle takeen samaan vertaisryhmään kuulumisesta ja siitä, että kyseisen hjelman valinta n ssiaalisesti hyväksyttyä. Uuden sisällön valinta ja siitä puhuminen ystäväpiirissä visi sisältää riskin, ettei hjelma lekaan muiden mielestä ikea (emt.). Lapset livat yleensä hyvin tietisia siitä mitä pelejä tai hjelmia esimerkiksi heidän lukkatverinsa käyttivät. Alla levassa sitaatissa 14-vutias tyttö kert, ettei juuri valitse itsenäisesti hjelmaansa, vaan alkaa seurata sisältöjä, jita vanhempi sisarkin käyttää: mitä ismmat edellä sitä pienemmät perässä. V: Tta tietknetta mää käytän varmaan siksi enemmän vähän, kun se n tullu siltä (issisklta), kun se li ennen tietkneella. Mitä ismmat edellä sitä pienemmät perässä. Tv-hjelmissakin mun sisk yleensä katt jtain sarjaa, niin sitten mä kiinnstun kattn sitä. Kun en mä yleensä itse ala kattn jtain sarjaa. Se n eka sisk, jka katt ja sitten mää perässä. Kun en mä jaksa katt sellasta, niinkun jsta mää en tiedä yhtään mitään. (Tyttö, 14-v, HA) Tutkimuslastemme keskustelujen kärjessä livat viihdesisältöjen viimeisimmät käänteet. Esimerkiksi Salatut elämät li pitänyt hyvin pintansa keskusteluaiheiden synnyttäjänä (vrt. Matikkala & Lahikainen 2005). Salkkareita katsivat niin tytöt kuin pjat. Usein perheen pienimmät ajautuivat Salattujen elämien katsjiksi muun perheen vanavedessä. Pienet lapset eivät

69 aina ymmärtäneet tapahtumien kulkua, mutta siitä hulimatta saattivat keskustella vanhemman sisaren kanssa sarjan jaksista ja päivittää tälle uusimmat käänteet, js issisklta li jäänyt sa näkemättä esimerkiksi sanktina käytetyn katselukielln vuksi. H: Ai sekin (pikkusisk) katt (Salattuja elämiä). V: Sen takia kun mää katn, niin sekin katt siitä mallia. H: N kyseleekö se sitten sulta, että mitä ni nyt tekee tai ymmärtääkö se? V: N välillä se n ihan pihalla, että minkä takia ti tyyppi, js vaikka siinä li nyt jku Aar ja sitten se n vaihtunut Eerksi, niin se n ihan pihalla. H: N luuletk sä, että sun pikkusisk tykkää katt sitä nimenmaan sun kanssa, nk se sen takia niin kivaa? Aika mnet n jäänyt kukkuun siihen sarjaan. V: Niin mäkin n, en mä pysty lpettaan. Mun pikkusisk, js mulla n Salkkarikielt, niin se katt yksin ja kert mitä siinä n tapahtunut. (Tyttö, 11-v, HA) Salatuissa elämissä niin tyttöjä kuin pikia kiinnstivat erikiset ihmissuhteet ja -khtalt. Sarjan käänteitä muistettiin yksityiskhtiaan myöten. Mnilla lapsilla li sarjassa myös jku lempihahmnsa, jka vi Sunisen (2004, 73) mukaan mudstaa lapselle niin santun parassiaalisen ystävyyssuhteen. Usein lapset samastuvat suunnilleen samanikäiseen (samankaltaisuussamastuminen) tai hieman vanhempaan (tivesamastuminen), useimmiten samaa sukupulta levaan hjelman hahmn. H: Onk sulla jtain lempihahma siinä, vai mikä siitä tekee kiinnstavan? V: N se Ism, kun se n tuhlannut kaikki rahansa, ja sitten se n saanut kdin Ullalta ja Seplta niin sitten se n rikknut sen lukn, vaikka se asuu siellä. Sitten se n pöllinyt kaiken siitä talsta, kaiken arvkkaan. Kun Ulla ja Sepp li häämatkalla. H: N jutuk se vaikeuksiin? V: Ei jutunut sen takia kska se lavasti jnkun muun. Tai ikeastaan se ei lavastanut, mutta esitti, että jku varas lis vienyt ne kaikki. H: Ai jaa, silln kun mä len viimeks kattnut Salkkareita niin mulle jäi sellanen kuva, että se Ism eikös se pitänyt sitä kiskia? V: Vai lik se, se jlla li pää vähän kalju. H: Niin n mulle jäi sellanen mukava kuva siitä, mutta siitä tuli tmmsia häijyjä pulia esiin. Onk sulla jäänyt Salkkareista muita tällasia khtauksia mieleen? V: N sellasia, että se Ossi li hukutellut sen Ismn jhnkin pelipaikkaan ja ikeesti se pelipaikka li laitn, mutta se ei sannut sitä Ismlle. Sitten kun Ism li pelannut siellä itsensä umpiköyhäksi, niin sitten se Ossi ajatteli sana, se uhkas sana sille Ismn vaimlle, sille Tarjalle, että se li pelannut ne kaikki rahansa siellä laittmassa baarissa. Ellei se era siitä timitusjhtajan virasta, että Ossi sai sitten sen timitusjhtajan viran. H: Siellä tuntuu levan aika paljn kaikkee tällasta junittelua. V: Niin n. H: Kattk sä sitä yksin, vai kattk teidän perheessä sitä jku muu? V: Kaikki ikeestaan. Paitsi kaikista isin veli. (Pika, 11-v, HA) 69

70 Mnet sarjat n draamallisesti kehitetty niin, että jaks päättyy avimeksi jäävään, kukuttavaan kysymykseen. Näistä vastausta vielä vaille jääneitä kysymyksiä phdittiin seuraavana päivänä kulussa. Frmaattihjelmat ja erilaisilla äänestyksille perustuvat kilpailut, kuten Idls tai Tanssii tähtien kanssa, vat myös tyypiltään sellaisia, jiden etenemistä li keskusteluissa helpp seurata. Usein keskustelua käydään hjelmista vasta jälkeenpäin, mutta sekä internetin että kännykän välityksellä lapset hakevat myös jaettua katselukkemusta sittelemalla, tekstittelemällä tai kirjittelemalla nettifrumille sarjan käänteistä hjelman aikana tai heti sen jälkeen, vaikka fyysisesti eivät hjelmaa yhdessä katsisikaan. H: Onk Salkkarit muuten semmnen, jsta syntyy kavereitten kanssa juttua? Mä ajattelin, että js tapahtuu jtain tämmöstä, että se Annika (sarjan hahm) vaikka kuli? V: Ei kaikki kat, mutta mun paras kaveri aina js Salkkareissa tapahtuu jtain, se aina Salkkareiden jälkeen lähettää jnkun viestin mitä siinä n tapahtunut. H. N laitatk sä takasin kanssa jtain? V: J. Silln kun se Annika kuli niin se lähetti mulle mnta viestiä, että nyt Annika kuli ja sitten kaikkee tällasta ja mä lähetin, että niin vähän n tyhmää ja sillee. (Tyttö, 11-v, HA) 70 Myös pelikkemuksia jatkettiin niistä intensiivisesti keskustellen. Tutkimukseen sallistuneille lapsille näytti levan tyypillistä pelaamisen aaltmaisuus: tiettyä peliä pelattiin jkin aika kiivaasti, ja vapaa-ajan timinta ja puheet pyörivät pelin ympärillä. Kulukavereiden silmissä peliin hurahtaneet näyttivät kiihkeimmän pelivaiheen aikana Habb-hulluilta myös lapset saattivat näin arvstella tisten lasten ylenpalttista mediakiinnstusta. Intensiivinen pelivaihe ei kuitenkaan jatkunut lputtmiin, vaan tietyt pelit saattivat painua välillä pis mudista kunnes ne jk löydettiin tai ei-löydetty kaveripiirissä uudelleen. V: Meidän lukalla n hirveitä Habb-hulluja. Yleensä kun se tulee kuluun niin se rupee heti puhuun siitä. H. Ai jaa, n mitäs se puhuu siitä? V: En mä ikein tiedä. H. Otk sä pelannut ite sitä Habb? V: En. H. N sitten se vi lla vähän vaikee ymmärtää mistä se tinen puhuu. V. Melkein aina nettipeli mitä mä pelaan n Aapeli. H: Puhuttek te kavereitten kanssa paljn tämmösistä peleistä? V. J. Käsitöissä js me tehdään jtakin, vaikka kudtaan, kun mä en tykkää kutmisesta, niin mun kaverin kanssa me jutellaan jstain pelistä. Meillä mlemmilla n, mulla n tämä peli ja sitten P:llä n ti tinen. Tai P:llä n vaan dem, mutta kyllä sitäkin pelaa. H. Niin että te vertailette vähän pelejäkin sitten? V: Niin. (Pika, 11-v, HA)

71 Uutiset tai ajankhtaiset tapahtumat päätyvät lasten ja nurten puheisiin heidän mukaansa vain harvakseltaan, yleensä dramaattisten tai mieltä järkyttäneiden aiheiden kautta. Tällaisia vivat lla suuret, maapalln mittakaavassa ihmistä uhkaavat asiat, kuten vaikkapa lintuinfluenssa, ilmastn lämpeneminen tai sdat, jtka phdituttivat lapsia myös mediapäiväkirjissa. Mni lapsi puhui haastattelussa vuden 2004 tsunami-katastrfista uutisesimerkkinä, jka li herättänyt keskustelua sekä ktna että kavereiden parissa. Myös 8-vutiaiden vanhemmat kertivat tapahtuman aikaan 5-vutiaiden lastensa reagineen aihetta käsitteleviin uutisiin. Osittain lapset muistivat tsunamin myös siksi, että tapahtumasta keskusteltiin myös kuluissa pettajien jhdlla. Suurten uutisaiheiden lisäksi keskustelua käytiin riittävän lähelle tulevista aiheista, jihin lapsi samastui. V: Kun mä katsin uutisia niin kun mä tajusinkin, että ti ilmastnmuuts ei pelkästään sitä, että aurink prttaa ja n pitemmät kesät ja pääsee uimaan, niin sitten mä myös muistin sen, että tulla phjis- ja etelänavalla sulaa se jää, niin vedenpinta nusee tsi paljn, ja sitten ei talvia llenkaan. Eikä kylmääkään ja maapallsta tulee vaan yks ainut sininen planeetta. Ja se n hulestuttavaa, kska tulvat ei tdellakaan hyviä. (Pika, 11-v, HA) H: Millaset uutisaiheet sua tai sun kavereita yleensä puhuttaa? V: N siis just tllaset pelttavat, kuten lintuinfluenssasta tai jstain sdista saatetaan puhua, mutta ei me puhuta mistään presidentinvalinnista tai niinku sillai. Eikä me yleensä puhuta uutisista. Mutta js n jku kiinnstava juttu, niin siitä yleensä jku kert. (Tyttö, 14-v, HA) 71 V: N, mun kaveri li lukenut jstain lehdestä jnkun, että jku li murhannut vaimnsa ja sen verellä kirjttanut jnkun lauseen seinään. Kun li jtain juttuu jssain ja mä kysyin tiedäksää mistä ti n, kun li jtain pientä juttuu siitä. Ja sitten se kert mulle sen. Se li sillee aika hirvee. Että kun jku klmekuukautinen lapsi tai jku tällanen näkee kun sen äiti murhataan. H: J, se li kauhee tapaus, mä len kanssa lukenut siitä niitä juttuja. Mitäs js tulee vastaan jku tllanen järkyttävä uutinen, niin tk sä jutellut äidin tai isän kanssa niistä? V: En. H: Te tte sitten kavereitten kanssa puhellut. V: Niin. (Tyttö, 11-v, HA) Jälkimmäinen, perheen äidin murhaa käsitellyt uutinen li kauhistuttanut siitä kuulleita tyttöjä tdennäköisesti siksi, että uhri li llut äiti ja rikksen tdistajana tämän ma lapsi. Vertaistukea tytöt livat saaneet tisiltaan. Vanhemmille järkyttävien sisältöjen herättämistä tunteista ei välttämättä kerrttu, ehkä sin siksi että lapset saattavat sujella vanhempiaan tietäen näiden pitävän tiettyjä mediasisältöjä heidän silmilleen spimattmina. Esimerkiksi varsin mnet lapset kertivat silmäilevänsä iltapäivälehtien

72 lööppejä kauppareissuilla. 14-vutiaat puhuivat iltapäivälehtien tsikiden lukemisesta avimesti. Sen sijaan jillakin 8- ja 11-vutiailla lööppipuheeseen liittyi selvästi peittelevä sävy. He livat tietisia, ettei tyhmien lehtien katselu ja niiden sisältöjen tunteminen le aikuisista tivttavaa. Näin llen niistä ei välttämättä haastattelutilanteessakaan haluttu puhua. Lapset tuntuivat kuitenkin hittavan puhuttavat uutisaiheet suhteellisen npeasti. He lukivat mielellään riksuutisia, mutta mediaseurantaa vaille jääneet uutiset painuivat npeasti unhduksiin, pikkujutuiksi, eikä niitä phdittu myöskään ystävien kesken. 72 Etenkin nurimmat lapset saattivat kerta ahdistuvansa ajankhtaishjelmista ja uutislähetyksistä. Kuitenkin haastatteluita ja mediapäiväkirjja lukiessa syntyi yleisesti ttaen käsitys, että lapset ja nuret kkivat sekä mediavälitteisen kuvan ympäröivästä maailmasta että man elinpiirinsä suhteellisen turvallisiksi. Maailmanlaajuiset ngelmat saattavat hulettaa, mutta ne eivät alituiseen määritä lasten arkipuhetta. Lapset itse näyttivät pitävän median käyttöään ja mediasta nähtyjä sisältöjä kutakuinkin ngelmattmina ja psitiivisina, vaikka aikuiset usein liittävät siihen uhkia (vrt. Valknen ym. 2005, 90). Mnien lasten ja nurten mediatdellisuus li pitkälti ppulaarikulttuurin ja viihdesisältöjen maailmaa, jnne vakavilla uutisaiheilla li asiaa vain ajittain. Erilaiset julkkisjutut ja jtkut kauheat jurut livat usein 11- ja 14-vutiaiden humin keskiössä, ja tärkeintä li viihtyminen. V: N kyllä mä uskn jhnkin aamulehden tai jhnkin virallisiin YLE:n uutisiin, mutta sit js n vaikka Iltasanmat, niin nehän vi lla vähän sillee väriteltyjä. Mutta ne viihdeuutiset, mä haluun ikeen usk niihin, vaikka en uskiskaan. H: Minkä takia? V: N mä haluun viihtyä. (Tyttö, 14-v, HA) Sekä viihde- että asiasisällöistä puhuminen timii lapsille identiteetin merkitsijänä kerten sekä muille että heille itselleen keitä he vat. Varsin mnissa perheissä erilaisia mediasisältöjä li rajattu lasten käytön ulkpulelle. Ovatk sisältöjä kkemattmat lapset näin suljettuja ssiaalisen vurvaikutuksen ulkpulelle, ja miten he selviytyvät tilanteista, jissa heillä itsellään ei le kkemusta keskustelun khteena levasta sisällöstä? Tutkimukseen sallistuneet, hieman vanhemmat lapset tuntuivat ainakin selviävän kyseisistä tilanteista suhteellisen hyvin. He eivät haastattelutilanteessa tai päiväkirjissaan kuvanneet tilanteita heille ylivimaisiksi. Js jku peli tai hjelma li jäänyt näkemättä, lapsi pysytteli kyseisen keskustelun ajan hieman syrjemmässä, eikä sallistunut puheeseen aivan täysivaltaisena keskustelijana. Usein muut kaverit kuitenkin kertvat sisältöä käyttä-

73 mättömälle lapselle mitä hjelmassa tai pelissä n tapahtunut (ks. Suninen 2004, 97). Näin mnilla lapsilla likin tieta sellaisista sisällöistä tai vaikkapa nettisivuista, jita he itse eivät lleet mien sanjensa mukaan käyttäneet. Kukaan lapsista ei tunut esille, että häntä lisi esimerkiksi kiusattu sen vuksi, ettei hänellä le pääsyä ystäväpiirissä yleisesti käytettyihin mediasisältöihin. Pienten lasten perheissä saatettiin keskustella kiivaastikin siitä miksi kaverit saavat katsa jitakin hjelmia, mutta perheen ma lapsi ei saa. Lasta tilanne saatti suuresti harmittaa. Vanhemmilla lapsilla median käyttö pulestaan eriytyy ja kiellistakaan ei enää le niin suurta harmia. Ktiin tultaessa leikittiin Turtlesta Naapurin pjat saavat katsa hjelmaa viiknlppuisin. A:ta harmittaa kun hän ei saa sitä katsa (äiti ja isä kieltävät). Juteltiin sitten tvi siitä miksi A ei saa Turtlesia katsa. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) H: Entäs [juttelettek] jidenkin telkkarisarjjen tai jnkun Idlsin, tän tämmösen etenemisestä? V: N j niistäkin, mutta kun mä en seuraa mitään sarjja, niin mun kaverit niinku enemmän puhuu niistä keskenään. H: N etkö sä tunne levasi ulkpulella? V: N ei mua ikeestaan haittaa. Kun mä en siis saa seurata. Oikeestaan mitään sarjja. Tai kyllä mä varmaan nykyään saisin jnkin verran. Kun mä n kuitenkin khta 14. Mutta ei mua sillai kiinnstakaan mikään OC esimerkiks. H: N mitäs js sun kaverit n sitten kattnut jtain tllasia, niin miten ne n puhunut niistä? V: N, ne jtka tietää puhuu siitä, mutta mä yleensä sann aina, että j, en nähnyt. Ja mun mielestä n ihan hyvä asia, että mä en saa katt niitä. Sitten js jtkut n, että mikset, niin vi san, että just j. Sitten mä vaan sann, että niin se vaan n, ei mua haittaa. (Tyttö, 14-v, HA) 73 Jnkin verran sisältöjen tai mediamutjen tuntemattmuus vi aiheuttaa lapsille epävarmuutta ja kulttuurista tiseutta. Js jkin mediateknlgia n rajattu miltei kknaan lapsen käytön ulkpulelle, se vi aiheuttaa kuulumattmuuden tai epävarmuuden tunteita keskustelutilanteissa tai yhteisen käytön hetkissä. Tämä näkyi esimerkiksi erään tytön haastattelusta, kun ktna ei llut internet-yhteyttä. Yhtäällä lapsi tttuu kdin käytäntöihin, eikä kaipaa sitä mitä kdissa ei le. Tisaalta tiettyjen sisältöjen tai laitteiden käyttämättömyyden vuksi yhteisen käytön tilanteet vaikkapa kulussa vivat tuntua epämiellyttäviltä, ja lapsi mieluummin jättäytyisi käyttötilanteiden ulkpulelle. H: Mites muuten tsta internetistä, kun teillä ei ktna internet-yhteyttä, niin harmittaak se sua? V: N mä len kyllä tttunut, että mulle n ihan sama, että nk meillä sitä vai ei. H: Mites teettekö te kulussa mitään tietknehmmeleita? V: N kyllä me välillä llaan pn tunnilla tehty, siirrelty kuvia paikasta ti-

74 seen ja tämmöstä. H: Miltäs se tuntuu? V: N kyllä se n llu aika vaikeeta kun ne menee niin npeesti ja kun mun srmet ei pysy siinä näppäimillä mukana ikein. H: Pitäiskö sun mielestä kulussa lla enemmän tämmösiä mediajuttuja? V: Musta se n ihan hyvä kun, en mä tykkää tietkneella kauheesti lla sillai. (Tyttö, 14-v, HA) Jaetut käyttötilanteet: Se n parempi tunnelma kuin js yksin katt 74 Vaikka ktiympäristössä medialaitteiden lisääntymisen ja eriytymisen kdin eri tilihin n ajateltu jhtavan individualistiseen käyttökulttuuriin, lasten haastattelut ja päiväkirjat tdensivat lukuisia tilanteita, jissa perheenjäsenet käyttivät mediaa yhdessä. Viikkihin mahtui lukuisia kertja, jllin ainakin sa perheenjäsenistä kkntui yhteiseen mediahetkeen, esimerkiksi katsmaan Salattuja elämiä, aamu-televisita, lunt- tai lastenhjelmia. Perinteinen televisi näyttää yhä levan yhteisöllinen media, vaikka mediajulkisuudessa ei enää tarjillakaan yhtä kaikille yhteistä agendaa ja yleisöt vat sirpalituneet. Lasten mielestä televisin katsminen yhdessä n yksinkertaisesti mukavampaa kuin yksin. Maffeslin (1995) mukaan jaettu käyttökkemus mahdllistaa yhdessä värähtelyn, nurten sanin tunnelma n parempi. V: N aika usein just niitä susikkisarjja kattaan yhdessä kaikki. H: Onk se hauskaa katt yhdessä? V: N ehkä se n parempi tunnelma kun js yksin katt. Että jku muukin katt sitä. (Tyttö, 14-v, HA) H: Mitäs sä ajattelet nista Salkkareista? V: N mää n kattnut ihan alusta asti. Tai meillä itse asiassa kk perhe n kattnut. Että ei mitään semmsta, että vanhemmat ei kattis, että katt ne itekin yleensä, js vaan ehtii. Kesälläkin kun tulee nita uusintja, niin nekin kattaan yleensä. Se n semmnen tapa aina, että silln iltasin llaan yleensä ktna, kun Salkkarit tulee. (Tyttö, 14-v, HA) Kytömäen (1999) mukaan vanhempien ja lasten yhteistä televisin katselua näyttää usein leimaavan eräänlainen khtelias seuranpit. Lapset näyttävät pitävän vanhemman mukana la suuressa arvssa, mutta aikuiselle katselukkemus ei le välttämättä tärkeä. Ohjelma n yleensä lapsen valitsema ja yhteistä käyttöä aikuisen näkökulmasta mtivivat enemmänkin vanhemman vastuu ja kasvatukselliset päämäärät. Aineiststamme kävi ilmi, että tilanne vi lla tisinkin päin. Vanhemmat vivat valita katsttavan sisällön man mieltymyksensä mukaan, ja lapset yhtyvät katselutilanteeseen ensisi-

75 jaisesti yhdessä lemisen mtivimina, vaikka itse mediasisältö ei heitä suuresti kiinnstaisi. Televisin katselu n paljlti ssiaalista timintaa, perheen yhteisiä arkirutiineja, jissa lapset vivat hakeutua vanhempiensa läheisyyteen. Vastaavan humin n tehnyt Suninen, jnka mukaan etenkin alle kuluikäisten lasten televisinkatselusta suuri sa kstuu hjelmista, jtka lasten mielestä vat surastaan tylsiä. He ainastaan haluavat viettää aikaa vanhempiensa tai sisarustensa seurassa (Suninen 2004, 86). H: Katttek te perheen kanssa jitain hjelmia yhdessä? Onk sellaisia yhteisiä susikkeja? V: Me kattaan yleensä kun tulee tää Tartu mikkiin, niin sitten me kattaan äidin ja iskän kaa. Mutta mää ja [veli] kuitenkin kattaan tylsistyneenä siitä vierestä. H: Eikös se se karakehjelma? V: J. H: Te tte sitten tylsistyneitä, mutta haluatte sit kuitenkin siinä yhdessä lla? V: J. (Pika, 11-v, HA) Jaetun ja yksilöllisen median käytön tilanteet lmittuvat kun perheenjäsenet kkntuvat samaan tilaan ja keskittyvät kukin ensisijaisesti maan mediasisältöönsä. 14-vutiaan tytön heisessa piirustuksessaan kuvaama median käytön tilanne li tavallinen mnissa perheissä muistuttaen entisajan iltapuhteiden teka: päreiden vulemisen ja käsitöiden sijaan käsissä vat kännykät, isä silmäilee sanmalehteään, lapsi sarjakuvaansa, sisarukset keskittyvät televisi-hjelmaan. Vaikka kaikki näyttävät npeasti katsen puuhailevan mien mediasisältöjensä parissa, lapsen kkemuksessa kyse n yhdessä lemisesta: kaikki tulee siihen lkkariin. Medialaitteiden käyttö muuttaa kuitenkin kdin ja tilan lunnetta. Se n samaan aikaan sekä intiimi että julkinen, ja median välityksellä kdin ulkpuliselle maailmalle avin. 75 V: N tässä [kuvassa] n kk meidän perhe. Tässä n iskä, issisk, äiti, mää, pikkusisk ja pikkuveli. H: Onk teillä tmmsia tilanteita usein? V: J, yleensä kattaan tv:tä. Ainakin Salatut elämät, niin kaikki tulee kattn siihen lkkariin. H: Minkäsikäsiä sun sisarukset n? V: Issisk n 15, pikkuveli täyttää 12 ja pikkusisk n 9. (Tyttö, 14-v, HA) Varsinkin vapaapäivinä eri mediavälineet livat usein kdeissa auki, niitä seurattiin vaihtelevin kknpanin välillä puuhaten muita asiita. Median käytön tilanteista nkin ertettavissa mnenlaisia käytön hetkiä: ei-keskittynyttä arkikäyttöä ja sisältöön pitkäjänteisesti fkusitunutta juhlakäyttöä (ks. Suninen 2004, 87).

76 Kuva 8. Media minun maailmassani, tyttö, 14-v. 76 Ktilauantaille n aika tyypillistä, että televisi/tietkne n lähes kk ajan auki: sa perheestä kats jtain hjelmaa, tinen puli perheestä kats jtain hjelmaa. Lapset katsivat piirrettyjä aamulla, aikuiset pngasivat televisista kaiken vähänkin kiinnstavan. K pitää selvästi siitä, että vaan vetelehditään ktna: ei le kiirettä laittaa vaatteita päälle, saa makilla sängyssä sillin kun haluaa, saa pelata pelata tietkneella js huvittaa ja isällä ja äidillä n aikaa pelata lautapelejä päivän aikana. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) Vaikka Kytömäen mukaan eri sukuplvien yhteiset televisin käytön kkemukset vat harvin perheissä elämyksellisiä (Kytömäki 1999, 76), tutkimusperheissämme vanhemmilla ja lapsilla li myös yhteisiä susikkisisältöjä. J pienillekin lapsille spivat elkuvat saattavat aidsti kiinnstaa myös perheen vanhempia ja lla kk perheen susikkisisältöjen kärjessä. Samin urheilu- tai laulukilpailujen ja Tanssii tähtien kanssa -tyyppisten viihdehjelmien seuraaminen miellytti sekä lapsia että vanhempia. Niiden katsmisesta saatettiin rakentaa vanhemman ja lapsen yhteinen elämyksellinen televisiilta. Katsimme kk perhe yhdessä Ice Age ykkösen, jka n ikeastaan kk perheemme lempielkuva. Olemme nähneet sen mnta kymmentä kertaa. Illalla katselimme mieheni kanssa American Idlsia Sub-tv:ltä. Se ei kiinnstanut pikaa llenkaan ja hän yritti kaikin mahdllisin tavin häiritä. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) H: Otk sä nyt kattnut eurviisuja, kun Hanna Pakarinen esiintyy. Tai ne taitaakin tulla vasta lauantaina. V: Lauantaina me pidetään sellanen, kun iskä n töissä ja meille tulee sella-

77 nen kira mikä me ehkä stetaan, niin nelisteen pidetän sellanen eurviisuilta, että syödään karkkia ja katstaan eurviisuja. H: Kaks kiraa ja sinä ja äiti. V: Niin. (Tyttö, 8-v, HA) Jtain sukuplvien välisen yhteisen kkemuksellisuuden puutteesta vi kuitenkin kerta se, että lasten ja vanhempien arviidessa yhteisen median käytön määrää, yhteiset käyttötilanteet livat lapsien mielestä harvinaisempia kuin heidän vanhempiensa mukaan. Lähes jkaisessa ikäryhmässä vanhemmat arviivat käyttävänsä useammin mediaa yhdessä lastensa kanssa kuin lapset vanhempiensa kanssa. Ert vanhempien ja lasten käsityksissä vivat jhtua siitä, että lapset tivisivat enemmän selvästi yhteiseen intressiin phjautuvia yhteisen käytön tilanteita, jissa vanhemmat tuntuisivat levan läsnä man kiinnstuksen mukaan, eivät kasvatusvastuunsa mtivimina. Vaikka elämykselliset hetket eivät lasten ja vanhempien välisistä median käytön tilanteista tyystin puutu, tunneilmaisu lasten keskinäisissä käyttötilanteissa n vimakkaampaa kuin aikuisten kanssa mediaa käytettäessä. Vertaisryhmä ja samanlaiset ajatukset, mahdllinen mediasisällön fanittaminen, tekevät yhteisestä käytöstä juhlaa (Suninen 2004). Lapset kmmentivat mediasisältöjä tisilleen, nahistelevat, vitsailevat ja ilmaisevat tunteitaan usein liiitellustikin. Esimerkiksi varsin mnet tutkimukseen sallistuneet murrsikäiset tytöt kertivat katsvansa kauhuelkuvia. Osa niiden katsmisen viehätystä näytti levan jännityksen krstettu ilmaisu yhdessä: 77 H: Osaatk sana miksi sä rakastat kauhuelkuvia? V: En mä tiedä. Mulla n yks kaveri, jnka kanssa me aina kattaan niitä yhessä ja kiljutaan. (Tyttö, 14-v, HA) Sisarusten tai muuten eri-ikäisten lasten yhteisiä median käytön tilanteita määritti elämyksellisyyden lisäksi myös ppiminen. Varsin usein vanhempi sisarus timi nuremmalleen tulkkina selittäen sisältöä tai auttaen vaikkapa npeasti vaihtuvien tekstien lukemisessa tai englanninkielisten pelikäskyjen ymmärtämisessä. Tulkitseminen ei välttämättä le varsinaista keskustelua tai vastauksen saavia kysymyksiä, vaan spntaania kmmentintia ja satunnaisia humautuksia, jtka selventävät asiita (ks. Kytömäki 1999, 86). Vanhemmat sisarukset saattivat ttaa myös kasvattajan rlin käskien pikkusiskjaan esimerkiksi pistumaan huneesta tai katsmaan muualle liian jännittävissä khdissa. Lasten puhetta leimasikin varsin usein huli heitä itseään nurempien lasten mediakäytöstä. Miltei ikäryhmästä riippumatta lapset itse kkivat levansa suhteellisen kykeneviä sisältöjen vastaanttajia ja arviijia, median mahdlliset uhat kskivat heitä nurempia lapsia (vrt. Buckingham 2000).

78 Televisin katselun lisäksi etenkin pelaaminen li tutkimuslapsille tärkeä jaetun tekemisen mut. Pelatessa vurvaikutus vi tteutua useammalla tavalla. Lapset vivat pelata samassa fyysisessä tilassa jk samaa peliä vurtellen, mia pelejään samalla tisen pelitapahtumaa himennen kmmentiden tai seurata yleisönä kavereidensa tai sisarusten pelaamista. Varsin mnessa perheessä lapselle määritellyt peliajat mninkertaistuivat näiden seuratessa yleisönä sisarustensa pelaamista man peliajan umpeuduttua. Tarhassa li retkipäivä. Ktiin tultuaan J halusi heti käyttää peliaikansa. Hän valitsi taas saman Tilt-tv:n pelisivustn pelin, jta pelasi 20 minuuttia. Vanhemmat veljet pelasivat J:n jälkeen kukin 30 minuuttia ja J seurasi heidän pelejään. Veljet pelasivat Tilt-tv:n Adventure Quest-peliä. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) Jillekin lapsille nimenmaan pelikkemuksen jakaminen teki pelaamisesta mielekästä. Pelit eivät kiinnstaneet yksin llessa. Vain muutama lapsi sani selvästi haluavansa pelata ensisijaisesti yksin ja rauhassa. 78 V: Täällä ajetaan tämmösillä radilla, hypitään. H: Viks tässäkin lla mnta pelaajaa? V: Vi, tässä vi lla vaan kaks kerrallaan. Tää n sillain tai siis kaikissahan pystyy itte hjaan tätä tyyppiä, että tää n hauska, kun pystyy tämmöstä tyyppiä hjaileen itte. Se tttelee, sit täällä n kaikkia eri ratja tämmösiä. Ei tääkään sillain yksin kivaa. Kaikessa kun pelaa, mää tykkään kun n kaveri, ei sitä yksin jaksa. (Pika, 11-v, HA) Jaettu käyttökkemus vi syntyä myös kknaan pelitdellisuudessa. Online-nettipelien avulla lapset ja nuret kertivat näkevänsä tai tapaavansa ystäviään. Verbien käyttö kert siitä, että verkkpeleissä pelaajat tulevat tisilleen knkreettisiksi liikutellessaan hahmjaan tai kirjittaessaan kmmenttejaan näkyviksi pelin sen mahdllistaessa vaikka fyysisesti usein vatkin tisistaan erillään. Pelit nähtiin paikkina, jissa tavataan kavereita. Pelatessa hidetaan näin ssiaalisia suhteita. Pelasin tietkneella 1 h 15 min (päivittäinen peliaikani) Runescapea kuten aina. Ja len llut Runescape-frumeilla ja katsnut tv:stä vähän lastenhjelmia. Runescape n internetissä leva peli ja siinä kehitetään kaikenlaisia taitja ja siinä n muita pelaajia ja se n hyvä kska pidän siitä. Siinä vi samalla nähdä kaverit, jtka pelaavat sitä. Pelaan sitä yleensä yksin ja jskus kavereiden kanssa. (Pika, 11-v, PÄ ja päiväkirjaan liitetty tehtävä) Vaikka lapsia viehätti nettipeleissä myös maailmanlaajuinen peliyhteisö mahdllisuus pelata tuntemattmia, mutta tdellisia ihmisiä vastaan heille erityisen tärkeää tuntui levan reaalielämän kavereiden khtaaminen verkssa. Sama näkyi myös lasten kmmenteissa, jtka kskivat netin keskustelufrumeita ja ssiaalisen verkstn paikkja. Uusiin ihmisiin tutustu-

79 misen sijaan lapset käyttivät nettiä ensisijaisesti j lemassa levien ssiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. 5.2 Keskinäis- ja pikaviestintää Siinä missä valmiit mediasisällöt timivat välillisesti leikkien ja keskustelunaiheiden resursseina, mediateknlgiat ja -palvelut mahdllistavat pulestaan ssiaalisen vurvaikutuksen. Lapset ja nuret vat aktiivista vurvaikutusta tukevien teknlgiiden käyttäjäryhmää ja maksuvat uudet palvelut npeasti. Lasten ja nurten käyttökulttuurille leimallista n muuts. Heille n usein tärkeää kulkea etujukissa. He ttavat kkeillen käyttöön erilaisia mediamutja ja itsensä ilmaisun tapja. Kun tavat yleistyvät liiaksi, he alkavat etsiä jtain uutta tai sveltavat j tuttua pikkeavalla tavalla. (Cgan ja Kangas 2001.) Tässä alaluvussa tarkastellaan sellaisia mediateknlgiita, jtka vat pääasiassa kahdenvälisen vurvaikutuksen alustina ja keskitytään etenkin kännykkään keskeisenä lasten mediaympäristöä mullistaneena mediateknlgiana. Lisäksi selvitetään missä määrin lapset ja nuret hyödyntävät esimerkiksi sähköpstia tai sen nurten parissa pitkälti krvannutta Messenger-pikaviestintähjelmaa ssiaalisen elämänsä sana. Syvemmälle internetin mnenvälisiin ssiaalisten vurvaikutuksen tilihin edetään seuraavassa luvussa 5.3, jka käsittelee varsinaiseksi ssiaaliseksi mediaksi määriteltyjä nettipalveluja ja paikkja Lasten kännykkäkulttuuri: Sitä ilahtuu kun jku kaipaa Lasten ja nurten kännykkäkulttuuria n tutkittu eri maissa runsaasti etenkin 1990-luvun lpulla ja vusituhannen vaihteessa, jllin matkapuhelimet yleistyivät npeasti kk kansan arkisiksi välineiksi. Sumi li pitkään kännykän käytön edelläkävijämaita. Sumea n kutsuttu kännykkäyhteiskunnaksi, jssa nurimmat puhelinten käyttäjät vat lleet reippaasti alle kuluikäisiä (Kpmaa 2000). Kännyköitä hankittiin Sumessa yleisesti vutiaille lapsille ja tilastkeskuksen mukaan jka klmannella 10-vutiaalla li vusituhannen alussa ma matkapuhelin (Oksman & Rautiainen 2001, 73). Eurppalaisen 29 maata kattavan tutkimuksen mukaan vunna 2007 j 75 prsentilla 9 10-vutiaista li ma matkapuhelin, ja vutiailla kännykkä li yhdeksällä kymmenestä (Safer Internet fr Children 2007).

80 Tähän tutkimukseen sallistuneissa perheissä kännykän staminen lapsen käyttöön näytti ajankhtaistuvan usein lapsen alittaessa kulunsa. Miltei pulella 8-vutiaista tutkimuslapsista li ma matkapuhelin. Päiväkti-ikäisillä mia puhelimia ei vielä llut, vaikka jtkut 5-vutiaat ilmaisivatkin maehtista kiinnstusta kännyköitä khtaan ja käyttivät ajittain vanhempiensa tai sisarustensa puhelinta. Yleensä tämä käyttö liittyi kuitenkin pelaamiseen puhumisen sijasta. 5-vutiaiden puhelut esimerkiksi isvanhemmille tai muille sukulaisille livat vanhempien järjestämiä ja kestltaan lyhyitä. Viimeistään matkapuhelimen hankinta ajankhtaistui yleensä ala-asteen ylemmillä lukilla, ja kaikki tutkimukseen sallistuneet 14-vutiaat livat j tavitettavissa kännykän kautta. 80 Kuluiässä lapsen itsenäinen liikkuminen kdin ulkpulella lisääntyy, samin kasvaa lapsen ssiaalisten suhteiden kirj. Mnet vanhemmat kkivat kännykän lisäävän lasten turvallisuutta ja tämä li myös puhelimen hankintapäätöksen syy. Merkittäviä kännykkäkulttuurin erja kaupunkilaislasten ja taajamien ulkpulella asuvien lasten väliltä ei tuntunut levan. Tsin haja-asutusalueella kännykän tarpeellisuutta saattivat krstaa pitkät etäisyydet ja bussilla kuljetut kulumatkat. Asuinympäristöä enemmän kännykän tarpeellisuuteen ja hankintapäätökseen saatti vaikuttaa se lik esimerkiksi jmpikumpi vanhemmista ktna päivisin ja kuinka pitkään kuluikäisen lapsen piti lla yksin iltapäivien aikana. Lapset itsekin kkivat kännykän lisäävän arjen turvallisuutta: vanhemmat tai sisarukset livat puhelinsitn päässä. Isä: Se n sitten vähän sellanen turvatekijä, se puhelin. V: J, esimerkiksi js mää jään talvella (bussista) ja sitan äidille, niin se saattaa tulla hakeen. (Tyttö, 8-v, HA) Useimmiten kännykän lisäämä turvallisuuden tunne li lunteeltaan abstraktia. Silti sekä vanhemmat että lapset ajattelivat, että kännykkä visi vaaratilanteissa timia myös hätäpuhelimena tai sen lemassal sellaisenaan visi ehkäistä vaaratilanteen synnyn ja karkttaa esimerkiksi kaupunkialueella ahdistelijan tiehensä. H: Pidätkö sä muuten kännykkää yleensä mukana, vaikka kulussa sitä ei saa pitää auki? V: J, kyllä se välillä unhtuu. Se tuntuu jtenkin, että pelkää että jku ttaa yhteyttä. Ja n hätääntynyt, että js jku nyt sieltä sittaa ja kaipaa. H: Mitäs sitten vis tapahtua? V: N js jku lis jutunut semmseen tilanteeseen, vaikka jhnkin nnettmuuteen. (Tyttö, 14-v, HA) V: Kyllä mun yks kaveri li illalla llut kiraa ulkiluttamassa, se n siinä Lapinniemessä, niin sitä li jku ihmeellinen tyyppi kai lähtenyt seuraan. Ja se

81 li just jllekin sittanut ja muuta. Oli sitten tullut vähän turvallisempi l. En mä usk, että kukaan tavallaan sitten hyökkää kimppuun js sä puhut jnkun kanssa puhelimessa. Sehän vi tietää missä sä t. Ja muutenkin ei sitä tuu ajatelleeksi, että js jku puhuu kännykkään, niin ei sitä sitten uskaltaisi käydä käsiks. (Tyttö, 14-v, HA) Yleensä kännykkä timi lapsilla arjen aikataulujen hallinnan työkaluna. Se li yleisin lasten vurvaikutukseen käyttämä päivittäinen medialaite. Kännykän avulla svittiin menista, neuvteltiin ktiintulajista ja päivitettiin ma sijainti suhteessa tisiin. Puhelut livat yleensä lyhyitä, varsinaiset keskustelut lapset kävivät kasvkkain. Tutkimuslasten kuvailemat aikataulujen spimiseen liittyvät käyttötilanteet ja turvallisuusfunktit livat pitkälti tuttuja aikaisemmista lasten ja nurten kännykän käyttöä tarkastelleista tutkimuksista (esim. Kasesniemi & Rautiainen 2001; Suranta ym. 2001; Suranta & Lehtimäki 2004). Vaikkakin esimerkiksi Oksmanin ja Rautiaisen (2001 a & b) tutkimuksesta piketen j 8-vutiaat tutkimuslapset pitivät kännykällä yhteyttä kaveripiiriinsä vanhempien lisäksi. Oksmanin ja Rautiaisen mukaan vusituhannen alussa alle 10-vutiaat ttivat kännykällä yhteyttä ensisijaisesti man perheensä jäseniin. Yhteydenpidn kavereihin vi nähdä kertvan siitä, että kännykän käyttö n arkipäiväistynyt entisestään. H: Sitatk sä sillä puhelimella paljn, vai sittaak äiti ja isä sulle? V: Enemmänkin mää jskus pysäkiltä. H: Mitäs sä sieltä pysäkiltä sitat? Äiti: Paljn kell n, kska bussi tulee. V: Niin, ja jskus ehkä kun mun serkku tulee esimerkiks tänään, niin kska sää tuut, kska sää tuut. Mä sitin sille kk ajan. H: Sä hputit sitä sitten vähän. V: Niin, kun se n niin kauheen hidas syömään. Se ei syökään melkein mitään muuta kun makkaraa. (Tyttö, 8-v, HA) 81 H: Sitatk sä sillee useimmin äidille ja isälle, että ne tulis vaikka hakeen vai...? V: Kavereitten kanssa. N vaikka js n llut jtain riitaa tai... H: Tuleek niistä pitkiä puheluita? Ottek saanut asiat hyvin puhelimessa svittua? V: J, ja sitten n jtain sellaista, että jku sittaa, että mitä tehään. (Tyttö, 11-v, HA) Sittäänin ja lgin persnitu puhelin n lapselle yksi identiteetin merkitsemisen väline, kiinteä persnallisuuden sa, jta varsinkin 11- ja 14-vutiaat pitävät yleensä aina mukanaan kdissa eri tilissa sekä kdin ulkpulella: Puhelin n pakk lla mukana. Kännykän unhtuminen saa aikaan epämääräisesti rvn ln (vrt. Oksman & Rautiainen 2001b). Kännykkään tulleet viestit tarkastetaan säännöllisin väliajin ja kulussa välituntien

82 tekstiviestiliikenne saattaa lla hyvinkin aktiivista. Myös musiikin kuuntelu kännykän kautta tai pelien pelaaminen n jidenkin lapsien välituntiajankulua. Varsinaiset matpeliringit pelien pelaaminen välituntisin yhteen kkntuen livat erään 14-vutiaan mukaan menettäneet susinsa tai livat ainakin häntä nurempien lasten puuhia. Kännykkään tulevat viestit kertvat mnille lapsille sijittumisesta saksi kaveripiirin ssiaalista hierarkiaa. Viestin saaminen kert siitä, että n lemassa jllekulle. H: Onk teillä kännykät mukana kulussa? V: N nhan siellä, mutta ei meillä mitään matpelirinkiä. Missä pelataan matpelejä. Mutta jku lähettää jllekin kaverille viestin tai sillee. H: Kuinka usein sä tarkistat, että nk sulle tullut sinne viestiä? V: N siis kyl mä jka välitunti tarkistan. H: Miksi? Tuleek sulle niin usein niitä viestejä? V: N se n hauska saada jtenkin viestejä. Kun näkee sen viestikuvakkeen siinä, niin siinä jtenkin ilahtuu tai sillai, että jku kaipaa. (Tyttö, 14-v, HA) 82 V: J, melkein kaikilla n aina kännykkä [kulussa] mukana, vähän pakk lla. H: Tuleeks sulle päivisinkin viestejä? V: Mulle ei kauheesti nita viestejä tuu, että lähinnä puhelinpelillä hidetaan varsinkin meidän perheessä nää asiat. Tekstiviestejä ei pahemmin lähetellä, mutta täytyy ne aina tarkistaa kummiskin. H: Niin, j. Mites muilla sitten, tuleeks niille kauheet määrät viestejä kulussa? V: J, ja jtkut niin meidän lukkalaiset lähettää mnia kymmeniä viestejä päivässä. H: Mihin ne lähettää niitä? V: N, tisille kavereille. Mää yleensä yritän hitaa hmmat mieluummin nilla sitilla kun tekstiviesteillä. (Pika, 14-v, HA) H: Kavereittenk kanssa sä puhut vai sitatk äidille ja iskälle? V: N äitille ja iskälle, ja kavereillekin jskus. H: Osaatk sana millasissa asiissa sä sitat sun kavereille? V: N tapaamisista, mutta mä en vi kerta muuta. H: Mikset vi? Onks se salaisuus? V: On. Sä t yli-ikäinen. H: N sellaisia juttuja n varmaan hyvä sittaa kännykällä, js n jtain salaisuuksia. V: Niin. H: Mistäs sä äidin ja iskän kanssa sitten juttelet? V: N esimerkiks silln kun mä n mun kaverilla, ja mä haluan lla enemmän aikaa. N sen verran mä vin kerta siitä meidän kavereiden yhteisestä jutusta, että me kerätään jka viikk vähän rahaa, ja sitten me vidaan staa kaikenlaista ja järjestää juhlia. (Pika, 11-v, HA) Vaikka jtkut tutkimuslapset tekstailivat ahkerasti, tekstiviesteillä ei haastateltujen jukssa llut enää sellaista asemaa kuin tekstiviestimisen huippu-

83 kausina. Osalle lapsista tekstiviestien kirjittaminen tuntui levan liian hidasta ja työlästä. Reaaliaikaiseen viestintään tttuneet lapset ja nuret dttavat viestinnän levan yhä helppkäyttöisempää ja npeampaa. Haastatteluissa lapset eivät kvinkaan yksityiskhtaisesti sanneet kerta tai halunneet ilmaista, millaisia asiita he kännykän avulla hitelevat. Arkaluntisimmillaan he saattivat tdeta spivansa riitja tekstiviestein. Edellä levassa sitaatissa 11-vutias pika ttesi haastattelijan levan yli-ikäinen tietääkseen lasten kännykän käytön syitä. Aikuisten ja vanhempien nkin tdettu tietävän yhä vähemmän, mitä lapset kännyköiden kanssa ikeastaan tekevät. Pelastakaa lapset ry:n lasten matkapuhelinten käyttöä käsittelevään nettikyselyyn (Kännykällä ttta kai! 2006) sallistuneista lähes lapsesta lähes pulet kerti käyttävänsä kännykän kautta myös nettiä, Messengeriä ja sähköpstia. Lapset itse arviivat, että netin käytön siirryttyä matkapuhelimiin vanhempien mahdllisuudet valva jälkikasvunsa netinkäyttöä n vaikeutunut. Mbiilin netin käytön lisäksi lasten kännykkäkameran käyttö ja kuvien lähettäminen n yleistynyt. Samaiseen kyselyyn sallistuneista vutiaista lapsista lähes 39 prsenttia li ttanut kuvia kännykällään. Kännykkäkameralla tetaan kuvia myös luvatta ja niitä sekä julkaistaan Internetissä että lähetetään myös ihmisille, jita ei le tavattu ikeassa elämässä. Negatiivinen piirre n kännykkäkiusaamisen yleistyminen, jnka khteeksi li jutunut 28 prsenttia Pelastakaa lapset ry:n kyselyyn sallistuneista. Usein kiusatut eivät kerr kiusaamisviesteistä tai -kuvista kenellekään. 83 Myös tähän tutkimukseen sallistuneet lapset livat suhteellisen aktiivisia kännykkäkameran käyttäjiä. Kuten seuraava taulukk 5 sittaa nin pulet 11- ja 14-vutiaista käytti säännöllisesti kännykässä levaa kameraa. Sen sijaan näiden tutkimuslasten jukkn ei mahtunut nettiä tai Messengeriä kännykän välityksellä käyttäviä, eikä kukaan myöskään kertnut kännykkäkiusaamisen tapaisesta negatiivisesta lieveilmiöstä. Lyhyehkön haastattelutukin aikana kiusaamisen kaltaisen kipeän asian esille tuminen ei llutkaan kvin tdennäköistä, vaikka lapsi kiusaamisen khteeksi lisi jutunutkin.

84 Taulukk ja 14-vutiaiden kännykästä säännöllisesti käyttämät minaisuudet. Kännykästä käytetyt minaisuudet 11-vutiaat (n=14)/ % käyttäjistä Puhelut Tekstiviestit Kamera Sittäänet Musiikin kuuntelu Pelit Kuvaviestit 0 8 Internet 0 0 Sähköpsti 0 0 Chat 0 0 Tv 0 0 Jku muu, mikä? (herätyskell) vutiaat (n=14)/ % käyttäjistä 84 Val- tai videkuvauksen khteina lapsilla livat usein mat perheenjäsenet ja lemmikkieläimet tai vaikkapa yhteisillä matkilla nähdyt nähtävyydet, jita asetettiin puhelimen taustakuviksi. 14-vutiaat ttivat paljn kuvia ja videita kaveripiiristään tai harrastuksistaan. Parhaat tai hauskimmat tkset jaettiin kavereiden kesken tai netissä. H: Mitäs sää yleensä, kun sää tat esimerkiks videkuvaa tai näin, niin mitäs sää teet niille sitten? V: N, js siitä tulee hyvä, niin mää säilytän ne, mutta yleensä mää ne pistan. H: Pystyyks niitä siirtään sieltä jnnekin? V: Pystyy. H: Oksää siirtäny? V: En, paitsi kaverille mää n lähettäny, js n llu jku hyvä. H: Sää lit ttanut ainakin jtain, mitäs sää litkaan ttanu? Skeittaus, skeittaaksää itekin? V: N emmää, mää vain pyöräilen, mutta ihan jskus. H: N, liks [kaveri] tehny jtain temppuja, kun sää tit? V: N, mää tin kaverista, kun se hyppi, niin mää tin siitä kuvia ja mää lähetin sitten sille. (Pika, 14 v. HA) H: Otatk sä paljn kuvia? V: J, aika paljn. Tässä n meidän kira. H: Kun sä t ttanut nita kiran kuvia, niin tk sä lähettänyt niitä kellekään? V: Kavereille bluetthilla. H: Onk sun isä tai äiti kertnut sulle, että laita sen kautta vai mistä sä tiesit? V: J mun iskä san mulle, että ei saa muuten laittaa kun tulee liian kalliiks.

85 H: Otk sä esim. sun ttamia kirakuvia laittanut mihinkään nettiin nähtäville? V: En mutta mä haluaisin laittaa. Kun mä en sillee saa siirtää niitä kuvia tietkneelle puhelimesta. Tai ei niitä ikeestaan saa siirrettyä. (Tyttö, 11-v, HA) Kiinnstus kännykkään liittyykin sittain laitteen mnimediaalisuuteen: kännykkä timii paitsi puhelimena myös musiikkisittimena, viesti- ja pelilaitteena. Sen avulla vi esimerkiksi äänittää mia äänimaailmja, tehdä animaatiita tai säveltää sittääniä. Sittäänien tilaaminen li yleistä sekä 11-vutiaiden että 14-vutiaiden parissa. H: Tässä n nista sittäänistä vielä, tilaatk sä niitä jskus? V: Ehkä pari kertaa kuukaudessa. H: Mikäs sittääni sulla n nyt? V: Ti Ashley Simpsnin Byfriend (Tyttö, 14-v, HA) Tutkimuksen jatkn kannalta nkin mielenkiintista seurata, miten puhelinlaite kehittyy ja miten sen käyttö lasten ja nurten parissa muuntuu. Esimerkiksi 8-vutiaiden vanhemmat pyrkivät vielä hjaamaan kännykän käyttöä ratinaaliseen suuntaan. Vaikka erilaisiin televisi-hjelmiin, kilpailuihin ja chatteihin n mahdllista sallistua kännykkä-äänestyksin ja Idls-äänestykset kiinnstivat ekalukkalaisia, vanhemmat pyrkivät usein lykkäämään turhina pitämiensä palvelujen käyttöä niin pitkälle kuin mahdllista. 85 H: Mites kun sulla n kännykkä ja te kattte Idlsia, niin tiesitkö sä, että siinä vi äänestää niitä? V: J, mutta mä en ikinä saa äänestää. Ja se n tn (isä) vika! Isä: Se ei ensisijainen tarktus petella siihen. V: Mä lisin halunnut äänestää, että Anna lis vittanut! Isä: Se n sitten vaan, että kun sen hmman pettelee, niin sitten se riistäytyy käsistä. Siinä vaan käy sillai. (Tyttö, 8-v, HA) Tällä tutkimuskierrksella päiväkirjat ja haastattelut tivat esille suhteellisen vähän lasten kännykkäkulttuuriin liittyviä negatiivisia piirteitä tai ngelmia. Mnilla lapsilla li puhelimessa saldrajitus ja he saivat käyttää kännykkää sen sallimissa rajissa vapaasti. Jissakin perheissä saldrajitukseen tai palveluestihin li päädytty kun lapsi li vahingssa tilannut puhelimeensa kesttilauksena kalliita mbiilipelejä. Varsin mnella lapsella saldrajitus ei kuitenkaan kuukausittain tullut edes täyteen. V: Mun iskä n laittanut kaikki palveluestt mitä vi sen takia kun mä kerran tilasin vahingssa yhden pelin ja siitä tuli jku kesttilausjuttu, että mulle tuli kk ajan sald täyteen. Ja jka kuukausi meni kakskymppiä. Iskä teki siitä lpun.

86 H: Oliks se sitten semmnen vähän harmillinen juttu. V: Ei mun mielestä. (Pika, 11-v, HA) Sähköpstista Skypeen ja Messengeriin Yleensä alle 10-vutiaat lapset eivät vielä hyödynnä mnipulisesti medialaitteita ssiaalisessa viestinnässä (Matikkala & Lahikainen 2005, 95) Kännykkä li kuitenkin käytössä j lähes pulella tähän tutkimukseen sallistuneista 8-vutiaista. 11- ja 14-vutiaiden ikäryhmissä vurvaikutus mnipulistui ratkaisevasti ja kännykän käyttö nivutui justavasti muihin infrmaatiteknlgiihin. 11- ja 14-vutiaat sukkulivat eri mediiden välillä ja valitsivat aikaan ja paikkaan spivan välineen. Valinta riippuu esimerkiksi viestin pituudesta, yksityisyydestä ja humiarvsta (Oksman & Rautiainen 2001a, 74). 86 Lasten ja nurten mediavalinnat pikkeavat aikuisten viestinnän malleista mnella tavalla. Esimerkiksi aikuisten työ- ja yksityiselämässä susima sähköpsti n vähiten nurten käyttämä päivittäisen kmmunikinnin mut. Vaikka yli pulella tutkimukseen sallistuneista 11-vutiaista ja lähes kaikilla 14-vutiailla li sähköpstisite jssakin palvelussa, harva heistä kerti kirjittavansa tai välttämättä edes tarkistavansa sähköpstejaan päivittäin. Sähköpstin vähäinen käyttö n havaittu myös yhdysvaltalaisnurten parissa, jista vain 14 prsenttia sani lähettävänsä päivittäin ystävilleen sähköpstia vutiaat yhdysvaltalaisnuret kuvailivat sähköpstia vanhentuneeksi viestintäkeinksi. Sähköpstin susi laskee tai sitä ei välttämättä edes aleta käyttää, kska lapsilla ja nurilla n valittavinaan paljn muitakin, reaaliaikaisuutta tavittavia viestinnän vaihtehtja. (Lenhart, Madden, MacGill & Smith 2007.) Tutkimukseen sallistuneiden lasten parissa sähköpsti li lähinnä tapa pitää yhteyttä säännöllisesti sukulaisiin tai saada infrmaatita harrastuksiin liittyen. Sähköpstin, samin kuin internetin ilmaisten Skype-puheluiden avulla saatettiin pitää yhteyttä esimerkiksi erperheiden tisaalla asuvaan vanhempaan. Perheen ertilanteessa medialla näyttikin levan merkittävä rli ja se lähensi lasten suhdetta pissalevaan vanhempaan. Sähköpsti valittiin viestintätavaksi kuitenkin usein aikuisten alitteesta. Ystävien kanssa viestimiseen sähköpsti li liian hidas ja vaivallinen. Kavereiden kanssa ltiin mesessä eli käytettiin viestintään MSN Messenger -pikaviestintähjelmaa.

87 V: Mun äiti yleensä laittaa mulle kaikkia huumrisähköpsteja, sitten mulla n salasanat sähköpstissa. Etten mä palj muuta. (Pika, 14-v, HA) H: Kirjitatk sä itse paljn sähköpstia? V: N lähinnä vastaan js jku lähettää. Ja mun tädille, jka asuu tulla Englannissa, niin sille jskus jtain kuulumisia. H: Otk sä kavereiden kanssa enemmän tlla Messengerillä vai? V: J, se n helpmpi ja sillee. H: Kuis usein sä t mesessä? V: N sekin n yleensä auki siinä, js mä n kneella. Siinä sivussa. Js sit haluaa vaihtaa pari sanaa, niin sillee. (Tyttö, 14-v, HA) Messengerillä viestiminen li perinteistä kirjittamista mnimutisempaa. Kirjittamisessaan säästeliäät lapset viljelevät runsaasti hymiöitä ja lyhenteitä 18. Js tietkneeseen li yhdistetty web-kamera, Messengerin avulla saatettiin lähettää videkuvaa. Palvelua käytettiin myös yleisesti kuva- ja musiikkitiedstjen jakamiseen. H. Sä kirjtat tänne, että Messengerissä jaat tiedstja. V: Niin niitä musiikkitiedstja saan mun kavereilta. Ja sitten ne kysyy nk sulla mulle jtain ja mä sitten niiltä levyiltä mitä mulla n kneella, niin sitten mä vin lähettää jnkun niille. (Tyttö, 14-v, HA) Fyysinen etäisyys lasten välillä ei vaikuttanut Messengerin käyttöön. Naapurukset saattivat viestiä Messengerin avulla tisilleen seinän takaa. Saman perheen sisarukset saattivat mesettää tisilleen llessaan yhtä aikaa ktna eri huneissa sijaitsevilla tietkneilla. Pikkusisar kerti saavansa pelaamiseen upputuneen isveljensä humin helpmmin mediavälitteisesti Messengerillä kuin pikkeamalla tämän huneeseen. Kaverukset saattivat kirjitella Messengerissä vaikka lisivat nähneet äskettäin. Siinä missä sähköpsti li tapa mudllisesti päivittää kuulumisia, Messenger li lapsille ja nurille paikka, jssa jatkaa keskustelua siitä mihin yhdessä llessa jäätiin. Messengeriä n mahdllista käyttää myös matkapuhelinten välityksellä, mutta tähän tutkimukseen sallistuneet lapset käyttivät sitä ktitietkneelta. H: Kirjttelettek te kavereiden kanssa Messengerissä usein? V: On se jka päivä, mutta harvemmin kuitenkin, kun mä en jaksa illalla ja kaverit n just silln siellä. Jä mä en saa silln. Mut mun veljen kanssa mesetän. Kska se pelaa knetta ja ei sille pysty silln puhuun, ei se kuuntele Lasten ja nurten ja nurten nettikielelle nettikielelle n tyypillistä n tyypillistä lauseiden lauseiden lyhentäminen lyhentäminen kirjainyhdis- kirjainyhdistelmiksi: L.O.L= Laughing L.O.L= Laughing Out Lud. Out Lista Lud. yleisistä Lista kirjanyhdistelmistä yleisistä kirjanyhdistelmistä löytyy mm.: löytyy mm.:

88 H: Niin sitten sä laitat sille mesestä viestejä? V: Niin. (Tyttö, 11-v, HA) Mesettäminen li salle haastatelluista hyvin keskeinen päivittäinen nettirutiini ja Nurisn mediankäyttötutkimuksen (2007) mukaan suurin sa nurten verkssa käyttämästä ajasta kuluukin juuri mesettämiseen. Tähän tutkimukseen sallistuneiden lasten ja nurten parissa li kuitenkin myös niitä, jiden puheesta li havaittavissa kyllästymistä Messengerin käyttöön. H: J aivan, entäs ti mesetys? V: Emmää ikein enää siä jaksanu. Jskus nurempana, kun mää sain sen, niin silln mää lin kk ajan, mutta ei enää tullu käytyä paljn llenkaan. H: Minkäs ikäisenä sää sait sen? H: Mää n saanu jskus 10- tai 11-vutiaana sen. H: J, milln sulla n alkanu hiipuun tää kiinstus? V: Ehkä puli vutta sitten. Ei enää ees muistanu käydä siellä tai llu kiinnstusta yhtään. (Pika, 14-v, HA) Myös kansainvälisissä tutkimuksissa (Lenhart ym. 2007) n havaittu pikaviestintähjelmien susin jnkin verran laskeneen. Osaltaan se vi jhtua siitä, että sama timinnallisuus n yhdistynyt mneen muuhun verkkpalveluun ja peliteknlgiaan, eivätkä nuret enää tarvitse sitä erillisenä palveluna. 88 Nurten suhtautuminen sähköpstiin ja mahdllisesti myös pikaviestinnässä tapahtuvat muutkset kuvaavat hyvin mediayhteiskunnan ja erityisesti mediateknlgian muutksia sekä median käytön eriytymistä. Esimerkiksi sähköpsti n yleistynyt yhdeksi tärkeimmäksi keskinäisviestinnän välineeksi vasta parin viime vusikymmenen aikana, ja j nyt sen susi näyttää uusien sukuplvien näkökulmasta hiipuvan. Uudet npeammat viestintäteknlgiat ja viestinnän tavat syrjäyttävät vanhat teknlgiat, jtka eivät välttämättä kule, vaan kehittyvät maan suuntaansa. Sähköpstin n sin ennustettu kiinnittyvän työelämään, kun yksityinen viestintä eriytyy Facebkin tyyppisiin palveluihin, tekstiviestintään ja pikaviestintään. Kun nykyisellään j 80 prsentin kaikesta sähköpstiliikenteestä arvellaan levan rskapstia, tämä n miaan kannustamaan uusien palveluiden etsimistä. 5.3 Ssiaalisen median skkelissa Edellisissä luvuissa käsittelimme lasten ja nurten mediakäyttöä, jka li lunteeltaan ssiaalista, ja jnka mtivaattrina timivat jk valmiit mediasisällöt tai varta vasten viestimeen tarkitetut teknlgia. Kknaan man kenttänsä mudstavat varsinaiseksi ssiaaliseksi mediaksi kutsutut yhteisöllisesti tutetut (user-created) tai ainakin jaetut internet-sisällöt ja -palvelut.

89 Js ssiaalisen median antaa itse määritellä itsensä, kyse n Wikipedian mukaan sallistuvasta nline-mediasta, jssa käyttäjät julkaisevat uutisia, kuvia, videita, tekstejä ja pdcasteja erilaisten palveluiden kautta. 19 Käyttäjät jakavat keskenään mielipiteitä, näkemyksiä, kkemuksia ja näkökulmia. Tyypillistä ssiaalisen median sisällöille n jatkuva keskeneräisyys ja kehittyminen. Tm O Reillyn (2005) Web 2.0:ksi nimeämän ssiaalisen median sisällöiksi ja palveluiksi luetaan yleensä wikit (esim. Wikipedia) keskustelufrumit ssiaalisen verkstn paikat (esim. IRC-Galleria 20 ) pdcastit blgit (esim. Blgger, Vudatus, WrdPress 21 ) nline-pelimaailmat (esim. Wrld f Warcraft 22 ) videiden ja kuvien jakamissivustt (esim. YuTube 23, Flickr 24 ) pelien jakamissivustt (esim. Miniclip 25 ) virtuaalitdellisuudet (esim. Secnd Life 26 ) Maailman susituimmista verkkpalveluista humattava määrä n tällä hetkellä ssiaaliseen mediaan luettavia palveluita. Lapset ja nuret vat niiden keskeistä käyttäjäryhmää. Yhdysvaltalaisista vutiaista nurista 64 prsenttia sallistuu tällä hetkellä jllain tavin ssiaalisen median sisältötutantn. Nin 55 prsentilla nurista n prfiili jssain ssiaalisessa verkstpalvelussa, kuten Yhdysvallissa susitussa MySpacessa. 39 prsenttia jakaa kuvia tai videita verkn välityksellä ja 28 prsenttia kirjittaa blgia. (Lenhart ym ) 89 Tutkimuksemme mukaan erilaiset ssiaalisen median mudt kasvattivat susitaan vanhempien lasten keskuudessa. Seuraava taulukk 6 sit

90 taa, että 5- ja 8-vutiailla tietkneen ja internetin käyttö painttuu pitkälti pelaamiseen. Päiväkti-ikäiset käyttivät tietknetta usein vanhempiensa avustuksella, vaikka 5-vutiaiden juksta löytyi muutama lapsi, jka käytti knetta myös itsenäisesti. Pelit livat nurimmilla ikäryhmillä susittujen nettisisältöjen kärjessä ja yhdessä pelattavat nline-pelimaailmat vidaan nähdä ensimmäisinä lasten käyttöönttamina ssiaalisen median svelluksina. 11-vutiaat livat tutustuneet pelien lisäksi kuvagallerihin ja keskustelufrumeihin, mutta laajemmin ssiaalisen median vurvaikutukseen perustuvat svellukset innstivat 14-vutiaita. Tutkimukseen sallistuneilla murrsikäisillä ssiaalisten verkstpalvelujen käyttö li susitumpaa kuin pelaaminen. 90 Taulukk 6. Internetissä sijaitsevien palvelujen käyttö eri ikäryhmissä. 5-vutiaat (n=13) 8-vutiaat (n=15) 11-vutiaat (n=14) 14-vutiaat (n=14) % % % % Yksin pelattavat 69 Yksin pelatta- 80 Hakukneet 85 Hakukneet 92 pelit vat pelit Jtkut muut, 46 Hakukneet 40 Yksin pelattavat 69 Sähköpsti 92 mitkä? 1 pelit Yhdessä pelattavat pelit 15 Jtkut muut, mitkä? 2 40 Yhdessä pelattavat pelit 62 Verkstpalvelut (esim. IRC-Galleria, Myspace, ii2) 58 Hakukneet 8 Yhdessä pelattavat pelit 20 Sähköpsti 62 Messenger 58 Messenger 8 Sähköpsti 13 Messenger 46 Keskustelu- 58 frumit Musiikin lataussivustt 7 Internet-puhelut 31 Jtkut muut, 58 mitkä? 4 Kuva-albumit 7 Jtkut muut, 23 Yksin 50 mitkä? 3 pelattavat pelit Internetpuhelut 7 Chatit 15 Yhdessä 25 pelattavat pelit Verkstpalvelut 15 Kuva-albumit 25 (esim. IRC-Galleria, MySpace) Keskustelu- 15 Blgit 17 frumit Musiikin 15 Musiikin 17 lataussivustt lataussivustt Blgit 8 Chatit 8 Kuva-albumit 8 Internetpuhelut 8 1 Muita palveluja 5-vutiailla: Pikku Kakksen sivut 2 Muita palveluja 8-vutiailla: paperinukkesivustt, Opit, Leg-sivut, Lemmikit-sivust 3 Muita palveluja 14-vutiailla: sanakirjat, Wikipedia, YuTube 4 Muita palveluja 11-vutiailla: julkkisten sivut, Aku-Ankka -sivut, eläinaiheiset sivut

91 Tutkimukseen sallistuneilta lapsilta kysytiin myös vatk he tuttaneet itse sisältöjä käyttämiinsä internet-palveluihin. Varsinaisesti itse tutettujen sisältöjen julkaisun kynnys ylittyi 11-vutiaiden ikäryhmässä (kuvi 4). Neljäslukkalaisista yli pulet kerti tehneensä jnkinlaisia sisältöjä internetiin. 14-vutiaiden ikäryhmästä sisältöjä nettiin li tuttanut yli 80 prsenttia nurista. Kuvi 4. Sisältöjen itse tuttaminen internetiin. Oletk tehnyt itse sisältöjä internetiin? 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 91 5-vutiaat (n=13) 8-vutiaat (n=15) 11-vutiaat (n=14) 14-vutiaat (n=14) 5- tai 8-vutiaat eivät juuri lleet tuttaneet verkksisältöjä itsenäisesti, mutta livat saattaneet esimerkiksi ladata vanhempiensa kanssa yhdessä valkuvia kuvien jakelupalveluihin. 5- ja 8-vutiaatkin piirsivät ja kirjittivat tietkneella sekä ttivat valkuvia ja videita, mutta harvemmin vielä julkaisivat tutksiaan netissä. 11-vutiaat kertivat tehneensä esimerkiksi kulutehtäviä Opit-hjelmassa, jka n kulujen käytössä leva, WSOY:n internetiin kehittämä sähköisen ppimisen palvelu 27. Nelslukkalaiset sanivat myös kirjitelleensa blgitekstejä, he livat sallistuneet keskustelufrumeille ja chatteihin, luneet virtuaalimaailma Habbhtellissa mia tyyppejä tai jakaneet kuviaan ja luneet prfiileja ii2-palvelussa, jka n IRC-Gallerian tapainen palvelu hieman nuremmalle käyttäjäryhmälle. YuTube li 11-vutiaidenkin käytös- 27

92 sä, mutta tutkimukseen sallistuneista nelslukkalaisista kukaan ei kertnut lähettäneensä itse tekemiään videita palveluun. 14-vutiaiden ssiaalisen median susikeiksi nusivat IRC-Gallerian tapaiset verkstpalvelut. Videiden julkaisemisen kynnys YuTubeen li ylittynyt, yläkululaiset livat ladanneet kuvia myös kuvien jakamissivustille sekä kirjittaneet keskustelufrumeille ja blgeihin. Seuraavissa alaluvuissa käsitellään lähemmin niitä funktiita, jita ssiaalisen median ratkaisuilla lasten ja nurten elämässä näytti levan sekä tapja, jilla he ssiaalista mediaa arjessaan käyttivät Ssiaalisten verkstjen paikat: Galleria n aina taustalla 92 Ssiaaliset verkstpalvelut livat 14-vutiailla tutkimukseen sallistuneilla nurilla susituimpien nettipalvelujen kärjessä. Tähän tutkimukseen sallistuneiden määrä n suhteellisen pieni, mutta kyseisten palvelujen laajempi susi n tdennettavissa esimerkiksi IRC-Gallerian tilastsivuja tarkastelemalla. Sumen suurimpana ssiaalisen median yhteisönä itseään mainstavaan IRC-Galleriaan n rekisteröitynyt yli 60 prsenttia sumalaisista vutiaista nurista. Sivustn man tilastn mukaan vutiaita käyttäjiä n yli Hieman nurempien lasten parissa vastaava susittu kuvagalleria n ii2, jhn n rekisteröitynyt yli sumalaislasta ja nurta. Valtasa käyttäjistä n vutiaita. 29 Verkkbrändien arvstus -tutkimuksen (2007) mukaan tällä hetkellä IRC-Galleria n tunnetuin verkkbrändi nurten parissa. Sekä ii2 että IRC-Galleria rakentuvat lapsen tai nuren henkilökhtaista ktisivua muistuttavalle prfiilille, jhn hän vi ladata kuvia, kutsua ystäviään ja jnne tiset käyttäjät vivat jättää kmmenttejaan. Kutsumme tämän tyyppistä palvelua ssiaalisen verkstn paikaksi (scial netwrk site). Vastaavia verkstpalveluja n internetissä lukuisia (esim. Facebk, MySpace), mutta tutkimukseen sallistuneiden lasten käytössä livat ensisijaisesti juuri IRC-Galleria ja ii2. 14-vutiaiden parissa verkstpalveluiden käyttö li susitumpaa kuin esimerkiksi pelaaminen. IRC-Galleria ja ii2 näyttäytyivät tutkimusaineistssamme nimenmaan ver- 28 IRC-galleriassa käy viikittain yli eri käyttäjää, 22 prsenttia käyttäjistä n vutiaita IRC-galleriassa lapsia käy ja nuria. viikittain Keskivertkäyttäjä yli eri viettää käyttäjää, aikaa 22 IRC:ssä prsenttia jka käyttäjistä päivä nin n vutiaita minuuttia. Eniten lapsia käyttäjiä ja nuria. tulee Keskivertkäyttäjä Etelä- ja Länsi-Sumesta viettää aikaa sekä Helsingin IRC:ssä jka alueelta. päivä nin Vähiten 35 minuuttia. Itä-Sumesta Eniten sekä käyttäjiä Lapista. (IRC-galleria, tulee Etelä- ja tilastt, Länsi-Sumesta sekä Helsingin alueelta. Vähiten Itä-Sumesta sekä Lapista. (IRC-galleria, tilastt,

93 kstn, ei verkstitumisen paikkina. Palveluihin li useimmiten kirjauduttu kavereiden hukuttelemana, ja nuret livat palvelun kautta tekemisissä eniten sellaisten ihmisten kanssa, jtka he tunsivat henkilökhtaisesti. Varhaisissa virtuaaliyhteisön tutkimuksissa virtuaalitdellisuus n usein määritelty erillään reaalimaailmasta levaksi sfääriksi, missä n mahdllista täysin vapaasti leikkiä identiteeteillä. Tutkimuksissa n puhuttu nettimaailmassa kirjittaen tutetusta digitaalisesta ruumiista (digital bdy), jka jk muistuttaa tai ei muistuta netin ulkpulista tdellisuutta (Byd & Ellisn 2007). Ssiaalisen median käyttäjien jukssa nkin runsaasti digitaalisiksi perhsiksi kutsuttuja käyttäjiä, jtka rakentavat samaan palveluun useita päällekkäisiä prfiileja tai vaihtavat palvelusta tiseen, ja vat tyytyväisiä saadessaan alittaa prfiilinsa rakentamisen alusta. Bydin (2007) mukaan nuri ei nline-prfiilinsa kautta välttämättä yritäkään ilmaista laajasti identiteettiään ja itseään, vaan hän vi sen avulla lla yhteydessä ystäviinsä. Nurten ssiaalisten verkstjen tutkimukset vat kuitenkin myös paljastaneet, ettei yhteisöllisessä verkkelämässä identiteettiä mukata aivan vapaasti. Etenkin nurilla käyttäjillä nettiverkstt vat kiinteästi linkittyneitä reaalielämään, fyysisiin ihmisiin fyysisessä maailmassa. Nurilla n valmiita ssiaalisia verkstja, jita he ylläpitävät internetissä. (Lehtinen 2007.) Nuret eivät etsi ssiaalisen median palveluista useinkaan laajja yleisöjä, vaan heillä n tarve näyttää uskttavilta man lähipiirinsä silmissä. IRC- Galleriassa ystävät timivat sekä vurvaikutuksen tisena sapulena että katu-uskttavuuden määrittävänä yleisönä. Kska IRC-Galleriassa llaan tekemisissä ensisijaisesti mien ystävien kanssa, ffline-elämän kaverisuhteet säätelevät sitä millä tavin nuri vi verkssa itseään ilmaista. Kaverit panisivat npeasti rutuun sellaisen, jka pikkeaisi liikaa internetissä masta itsestään (Byd 2007). 93 Kun kysyimme tutkimukseen sallistuneilta nurilta IRC-prfiilin rakentamisen syitä, he arvelivat, että mni nuri dttaisi saavansa palautetta lähettämistään kuvista vierailta ihmisiltä. Heillä ei kuitenkaan llut juuri makhtaista kkemusta siitä, että tuntemattmat yhteisön jäsenet lisivat kmmentineet heidän kuviaan galleriassa. Yleensä kirjittelua käytiin reaalielämän kavereiden kesken. Eräs haastateltava ttesi, että mittavassa IRCyhteisössä tuntemattmien mielenkiinnn herättävät vain pseerauskuvat, jilla hän ilmeisesti viittasi jllain tapaa paljastaviin tai vihjaileviin, niin santtuihin herutuskuviin. IRC:n tapaisia kuvagalleriita nkin usein kritisitu siitä, että ne pettavat humita hakevat lapset imitimaan seksuaaliväritteisiä ppulaarimedian kuvastja (Lehtinen 2007).

94 H: Mitä luulet, minkä takia nuret haluaa lähettää niitä sinne julkaistavaksi? V: N ehkä ne haluaa kmmentteja masta ulknäöstään ja haluaa uusia tuttavuuksia ja... Mutta mä en saanut kyllä kmmentteja kun milta kavereilta. Että eihän sellasia nrmikuvia paljn kmmentidakaan, mutta just kaikki tllaset ihme pseerauskuvat, niin niitä kaikenmaailman ihmiset kmmenti. (Tyttö, 14-v, HA) H: Mikä tssa n niin hauskaa laittaa nita kuvia nettiin? V: N en mä tiedä, kun siellä n just kavereita ja js haluaa vaikka jllekin nettityypille näyttää kuvaa tai jtain. En mä ikeestaan saa san mikä siinä n hauskaa, mutta se vaan just n. Kun kmmentidaan kavereidenkin kuvia. Se ei nnistu js ei kirjautunut. (Tyttö, 14-v, HA) 94 IRC-Galleriassa prfiileihin liitettävät ystävälistat ja ystävien kirjittamat kmmentit vat nurille kein tdentaa maa ssiaalista verkstaan, tuda se visuaalisesti esille. Ystäviä keräilemällä ja ssiaalisia verkstjaan paljastamalla he samalla kertvat, keitä he vat (Byd 2007). Etenkin nurten elämässä julkisesti jnkun ystäväksi tunnustautumisella n ssiaalisia seurauksia. Lukemalla tisten prfiileja nuret taas saavat kuvan siitä millainen kirjittelu n ssiaalisesti hyväksyttävää. Ssiaaliset kategriat ja ssiaalinen status vat avainasemassa lasten ja nurten elämässä. Kankaan ja Laukkasen (2007) mukaan nuret hakevat ssiaalisista verkkpalveluista myös vanhemmista vapaata vyöhykettä ja autnmiaa. Kti n usein hyvin tarkasti vanhempien säätelemää aluetta, ja useimmilla varhaismurrsikäisillä n aikaiset ktiintulajat. Netin ssiaalisissa verkissa n mahdllista hengata kavereiden kanssa iltaisin ktiintulaikjen jälkeen. Kuvagalleriiden käyttöön liittyy myös ssiaalista vyerismia. Esimerkiksi IRC-Galleriassa mnilla julkisuuden henkilöillä n ma prfiili, ja nurten mukaan muusikkjen ja muiden julkkisten prfiileissa n kiinnstava vierailla. Ssiaalisten verkstjen vidaankin tietyllä tavalla nähdä arkistavan julkisuutta. Idls-vittajat ja tsi-tv-tähdet esittäytyvät samassa palvelussa, samanlaisen prfiilin kautta kuin nuri itse. Tisaalta nettiyhteisössä kuvien tai prfiilien ympärille rakentuu myös hetkellisiä alajulkisuuksia, jissa esiintyvät tavalliset nuret. He puhuttavat yhteisössä hetken, mutta eivät nuse julkkiksiksi yhteisön ulkpulella. H: Käytkö sä kskaan katselemassa sellaistenkin ihmisten kuvia, jita sä et tunne, vai käytkö sä vaan kavereitten sivuilla? V: N täällä n just tämmönen päivän kuva. Niin täällä n jskus jtain hauskja. Niin niitä sitten meen kattn. Ja välillä ajautuu muihinkin kuviin ja sitten jtain niinku tunnettuja. Täällä n jtain julkkisia, niiden kuvia ja... H: Onk ne itse laittanut?

95 V: J n. H: Ihan ttta? V: Ainakin Maija Vilkkumaa, en mä niitä kaikkia muista mutta se nyt n ainakin yks. Ari Kivusella n H: Niin sillä Idls-tyypillä? V: J, sillä n ja sitten näillä Big Brther tähdillä ja muilla, jillakin n. H: N saak ne julkut sitten enemmän kmmentteja? V: J, sille Ari Kivusellekin li jssain päivässä tullut yli 7000 kmmenttia. Kyllähän niille kmmentidaan, mutta eihän ne ehdi niihin välttämättä kaikkiin vastata ja siellä n aika paljn sellaista mi, t tsi hyvä laulaan -juttua, niin ei se sitten niin hirveen ihmeellistä. (Tyttö, 14-v, HA) Ssiaalisen median käyttäjille santaan levan minaista tietynlainen netissä tekemisen ja leskelun tapa (Rättilä, 2007). Nettileskelulle tutkimuslastemme parissa li tyypillistä usean palvelun päällekkäinen käyttö. Avatessaan kneen mni nuri avasi taustalle tietyt vurvaikutuksen mahdllistavat palvelut, kuten juuri IRC-Gallerian ja Messengerin, sitten hän saatti valita musiikkividen kuunneltavaksi YuTubesta ja siirtyä esimerkiksi harrastusaiheiselle keskustelufrumille llen samalla valmis verkstpalveluiden kautta tuleviin kavereiden yhteydenttihin. Vaikka IRC-Galleriassa kmmentit vat julkisesti luettavissa, nuret pitkälti käyttivät sitä samaan tapaan kuin Messengeriä kmmentteja ei sitettu laajemmalle yleisölle vaan henkilökhtaisiksi tervehdyksiksi prfiilin laatijalle. H: Onk sun kavereilla, kuinka mni n laittanut kuvansa tnne? V: En mä saa san, aika mni. H: Mistä sä sait idean, että haluat laittaa kans? V: N kun mun kaveri, muutamakin, js me llaan vaikka kneella, niin ne aina pistää tän taustalle, ja mä n aina, että miten te jaksatte käydä tulla aina. Ihan turha paikka. N sitten mä vaan kerran, että mä nyt teen tänne, kun niilläkin n. Ja sitten mä n täällä aina. H: Käytkö sä jka päivä kattmassa? V: J, siis aina kun mä n kneella, niin mulla n mese ja galleria taustalla. Ja sitten mulla n vielä YuTube taustalla. Ja sitten siihen mä laitan lisäks jnkun, esim. jnkun pelin tai jnkun. Nää n aina taustalla. H: Eli sitten js jku tulee, niin sitten... V:..mä n heti, että mi, mitä kuuluu. H: Timiik ti IRC-Galleria vähän samaan tapaan kuin mese, pystytkö sä reaaliajassa puhumaan siellä? V: J. Tai sillee tätä ei tarktettu puhumiseen, mutta kaikki puhuu täällä. Että ikeesti täällä pitäisi laittaa jtain kmmentteja nista kuvista, mutta kaikki täällä aina puhuu keskenään. Että ne laittaa kmmentiksi mi, ja sitten mä laitan mi. (Tyttö, 14-v, HA) 95

96 5.3.2 Keskustelufrumit: En mä mitään superystävyyksiä lunu Siinä, missä prfiileihin perustuvissa kuvagalleriissa tavattiin ensisijaisesti reaalielämän ystäviä, keskustelufrumeita käyttävät 11- ja 14-vutiaat livat internetissä tekemisissä heille myös ennestään vieraiden ihmisten kanssa. Paikitellen frumien vakikäyttäjien välille saatti viritä verkktuttavuuksia, jtka kietutuivat usein yhteisen intressin, kuten fanisivustn, mutisivustn tai musiikkisivustn ympärille. Useimmiten verkktuttavuudet eivät lleet lunteeltaan syvää ystävyyttä, vaikka epäilemättä antisia ja tdellisia nurille livatkin. Yhteydenpita jatkettiin harvin verkkmaailman ulkpulella. Osin vanhempien varittelujen vuksi nelslukkalaiset suhtautuivat epäilevästi nettituttavuuksien tapaamiseen verkn ulkpulella. 11-vutiaista vain yksi vastasi saaneensa netin kautta varsinaisesti kavereita. Neljäslukkalaisista valtasa ei kkenut nimimerkin takaa tuntemaansa nettihenkilöä ystävänä vaan edellytti, että kaveruuteen kuuluu netin ulkpulisessa maailmassa khtaaminen. 96 H: Mitäs tähän sä t laittanut, että et le saanut uusia kavereita median kautta. Niin et sä sitten laske js t tekemisissä jnkun ihmisen kanssa netissä, että se lis kaveri? V: Ei se kaveri. Mä lasken ainakin kaveriks sellasen, että mä tunnen sen kunnlla. Että js mä jssain pelissä tapaan, niin ei se kyllä kaveri le. (Pika, 11-v, HA) Sen sijaan 14-vutiaista j hieman yli pulet kerti saaneensa kavereita netistä. Yhteisesti jaettu harrastus riitti ylläpitämään kaveruutta ja tuttamaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta verkssa. H: Entä tk sä tutustunut netin kautta kehenkään uusiin ihmisiin? V: On mä sillee tutustunut, mutta mä en kyllä tavannut ketään. Mutta niinku sillee, että tulee paremmin timeen kun muiden kanssa ja n sellasia mia juttuja. H: Onk ne jissain keskustelufrumeilla vai? V: J. H: Mitäs kuinka ikeena ystävänä sä pidät jtain nimimerkkiä, jka tulee sun tutuksi? V: N en mä tiedä. En mä sillee mitään superystävyyksiä lunu kskaan netissä. (Tyttö, 14-v, HA) H: Millasiin keskusteluihin sä t itte sallistunut? V: Yleensä tähän galluppiin ja yleiseen keskusteluun. Kyllä mää näihin musiikista täällä, kyllä mää niihinkin sallistun. H: Minkälaisia ne gallupit n? V. Ihan kaikenlaisia, aika tyhmiäkin välillä. Aika turhiakin paljn täällä. H: Minkälaisia ne turhat sun mielestä n? V: N vaikka pilasemmsia, ihan turhia, jissa kysytään jtain. Jtain känniketjuja.

97 H: Ai, mitä se tarkttaa? V. Tämmösiä näin... H: Tässä n ideana siis esittää jku väittämä, ja sitä seuraava kmmenti sitä sanalla paskaa tai ei paskaa, aha, kei. (Pika, 14-v, HA) Muutamat tutkimukseen sallistuneet nuret livat jatkaneet verkktuttavuuksia myös netin ulkpulisessa elämässä. Esimerkiksi bändien fanit tapasivat sekä yhtyeen keikilla että netissä. Frumit livat fanihierarkian rakentamisen paikkja, ja käyttäjiä ilahduttivat ne hetket, jllin jku keikkatilanteessa tunnisti heidän levan tietty nimimerkki frumilta. Keskustelufrumit livat myös kein päästä lähemmäs yhtyeen jäseniä. Nuret saattivat jpa etsiä idleikseen hieman tuntemattmampia yhtyeitä, jihin tutustuminen henkilökhtaisella taslla nnistuu helpmmin. 30 H: Mitä sä tykkäät tehdä, katt tulta sivuilta yleensä? V: N yleensä mä kattelen kaikki mitä tapahtuu ja uudet keikat ja näin. Mutta sitten frumilla n aika paljn. Kirjittelen sinne itse asiassa melkein jka päivä, et n kirjittanut aika mnta sataa viestiä. Tsi kiva humata sitten, että ne bändin tyypitkin ppii tunteen ne paremmin, että jää niiden kanssa aina jutteleen keikkjen jälkeen. Ja sit se n hyvä kun n tllasia pienempiä bändejä niin niihin ihmisiin n helpmpi tutustua. Kun ne n sellasia suuria, niin ei niihin hirveesti tutustu. On saanut aika paljn bändien kautta uusia kavereita. Sellasta keikkaseuraa. Silleen että keikalla humaa, että ti käy myös siellä frumilla ja sit n helpp lähtee siitä jutteleen. Nettikeskustelujen kautta vaan eksyy jhnkin prukkaan ja siellä sit juttelee, ja tapaa vaikka keikilla. Svitaan, että tullaan vaikka samaan aikaan ja jntetaan yhdessä. Keikillakin jku saattaa tulla kysyyn, että säähän käyt siellä frumilla sillä nimimerkillä, että siitä tulee hirveen kiva mieli, että ai sä tunnistit, kiva että jku humas. (Tyttö, 14-v, HA) 97 Prfiileille rakentuvissa ssiaalisen median palveluissa nuret pitivät pitkälti yhteyttä j tuntemiinsa kavereihin. Kska ffline-ihmissuhteet määrittivät nline-elämää, jtkut nuret livat tietisesti hakeutuneet sellaisille keskustelufrumeille, jita heidän kaverinsa eivät käyttäisi ja jssa heitä ei tunnistettaisi. Eräs haastateltava ttesi, että netin ulkpulisten kavereiden läsnäl rajittaisi itseilmaisua. Verksta haetaan myös liikkumatilaa ja vieraiden kanssa kmmunikinti saatettiin kkea vapauttavaksi. Osin erilaisiin palveluihin hakeutuminen jhtuu mieltymysten eriytymisestä. Nurten kiinnstuksen khteet mninaistuvat ja kulutverin sijaan samasta asiasta kiinnstunut vertaisryhmä saattikin löytyä verksta. V: Mä en tykkää kirjitella sellaisissa paikissa, jssa mä tiedän, että n mun kavereita tai ne tietää mun nimimerkin, kska mä en välttämättä vis ilmaista mielipiteitäni ihan niin vapaasti tai sillai. En mä netissä kerr itsestäni Fanitimintaa käsitellään käsitellään enemmän enemmän luvussa luvussa 6.3.2

98 paljn, mutta se n jtenkin vapauttavampaa tai sillai puhua sellasille ihmisille, jita ei tunne. Että tavallaan en mä haluais, että siellä n mun tuttuja. Tai ainakaan kavereita. H: Eli sä haluat tavallaan pitää sen maailman erillään? V: J. (Tyttö, 14-v, HA) Yksi internetin tärkeistä piirteistä nkin mahdllisuus sallistua annyymisti keskusteluihin. Annyymisuus vapauttaa ilmaisemaan mielipiteitään rhkeasti vailla pelka siitä, että esimerkiksi kaverit tunnistaisivat. Näin annyymisuus antaa mahdllisuuden man identiteetin ja mielipiteiden mudstukselle Matalan julkaisukynnyksen kulttuuri 98 Lasten ja nurten mediamaailmaan näytti kknaisuudessaan liittyvän paljn aktiivista itse tekemistä. J 5-vutiaat tutkimukseen sallistuvat lapset ttivat kuvia digikameralla ja tallensivat niitä tietkneelle tai käyttivät tietkneen piirrs- ja tekstinkäsittelyhjelmia. Tutkimuslasten parista löytyi myös animaatiiden teka harrastavia, sarjakuvia piirtäviä, blggaavia tai videkuvaavia lapsia. Jtkut harrastivat valmiiden mediasisältöjen uudelleen miksausta. Kaikki itse tehdyt tutkset eivät päädy julkaistavaksi, mutta kynnys julkaista itse tutettua materiaalia n lapsilla suhteellisen matala. Internetiä käyttävillä aikuisilla julkaisukynnys n selvästi krkeampi kuin lapsilla ja nurilla. Yhdysvaltalaistutkimuksen (Lenhart ym. 2007) mukaan nline-aikuisista nin 22 prsenttia n julkaissut jtain tuttamaansa materiaalia verkssa, kun nurista julkaisseita n 39 prsenttia. Ssiaalisen median parissa kasvavien lasten kulttuuria nkin kuvailtu sallistuvaksi kulttuuriksi (participatry culture), jssa ympäristö tukee maa tuttamista ja mien tutsten jakamista (Jenkins 2006). Osallistuvalle kultuurille n lisäksi minaista epävirallinen mentrinti, jssa pidemmälle edistyneet auttavat alittelijita. Lisäksi timintaa leimaa yhteinen ngelmanratkaisu ja työskentely ryhmissä tehtävän saattamiseksi lppuun. Tämän tutkimuksen 14-vutiaista lähes kaikki ttesivat sallistuneensa jllain tavalla internetin sisältötutantn. Valtasalle se merkitsi prfiilin rakentamista IRC-Galleriaan, kuvien tai videiden latausta, keskustelufrumeille sallistumista tai muiden tekemien sisältöjen kmmentintia. Muutama lapsi piti maa blgia, jhn li tehnyt muun muassa kilpailuja. Blgien kirjittelu li susitumpaa tyttöjen kuin pikien parissa, ja blgikirjittelun susin kasvu nurten parissa nkin llut ensisijaisesti tyttöjen aktivitumisen tulsta. Yhdysvaltalaistutkimuksen (Lenhart ym., 2007) mukaan nin

99 28 prsenttia nurista internet-käyttäjistä kirjittaa ja peräti 70 prsenttia lukee ajittain kmmentiden blgeja. Aikuisista internet-käyttäjistä blgeja kirjittaa vain nin kahdeksan prsenttia. Lasten ja nurten seuraamat blgit liittyvät usein jhnkin yhteiseen kiinnstuksen khteeseen tai harrastukseen. Tähän tutkimukseen sallistuneet lapset livat löytäneet kiinnstavien blgien kirjittajia muun muassa keskustelufrumeilta. H: Minkälainen kisa sulla n meneillään (blgissa)? V: N semmnen, ei siitä vita mitään. Se n niinku kuvakisa, että pitää laittaa mun keksimän aiheen mukaan jku kuva ja sitten se tippuu kisasta, jlla n hunin kuva tai saa vähiten arvsanja. Ja sitten se vittaa jlla n parhaimmat kuvat. H: Kukas ne arvsanat antaa? V: Minä kun mä järjestän kisan, mä annan. H: Onk sulle tullut j vastauksia? V: On mulla 14. (Tyttö, 11-v, HA) H: Onk sulla jtain tiettyjä blgeja, jita sä seuraat? V: N en mä kyllä varsinaisesti lue sellasia asiablgeja. N yhtä mä kyllä, kun mä n sellasella frumilla ja siellä n yhdellä sellanen blgi ja mä luen sitä. Ja sitten kun mä tykkään Simsistä, sitten n mnia sellasia blgeja, jssa kerrtaan niitä tarinita. H: Kirjtatk sä itse? V: J, mutta mä en le julkassut mitään. Tarktuksena n. H: Mitä sä t kirjtellut? V: N jaa (naurua), en mä viitti kert vielä. (Tyttö, 14-v, HA) 99 Helpsti päivitettävät blgit vat syrjäyttäneet lasten ja nurten maailmassa perinteiset verkksivut. Muutamilla tähän tutkimukseen sallistuvilla lapsilla li mat ktisivut, jkunen li pulestaan rakentamassa sellaisia. Useimmilla lapsilla ktisivut eivät lleet kuitenkaan aktiivisesti päivitetyt. Lapset, jtka livat parhaillaan työstämässä ktisivuja, saattivat tehdä niitä petellakseen hjelmintikieliä. Tavite ei näin llut ensisijaisesti npea julkaiseminen ja yhteydenpit, vaan teknisten taitjen kartuttaminen. Esimerkiksi yksi 11-vutias pika piskeli innkkaasti java-kieltä ktisivuja tehdessään: H: Sä piskelet j jtain java-kieltäkin? V: Mun isäpuleni, kun se tekee tssa töitä, niin se vi sitten tsta pettaa. Ja sitten se löysi netistä yhden sivun, mistä saa piskeltua sitä. H: Onk se vaikeeta? V: N n se sillä tavalla, että mä n tta html:ää harjtellut, niin sitä mä saan vähän paremmin kun javaa. Niin S neuv, että miten pistetään se niin, että se menee nettiin se sivu. H: Se n sun mielestä kiinnstavaa näköjään. V: J, mulla n ktisivutkin. (Pika, 11-v, HA)

100 Siinä, missä tytöt vat ahkeria blggaajia, pjat taas vat usein tyttöjä kiinnstuneempia videiden ja kuvien lataamisesta. Sukupulierjen nkin tdettu näkyvän jssain määrin ssiaalisen median käyttötavissa. Nuret pjat käyttävät ssiaalisten verkstjen paikkja tdennäköisemmin kuin nuret tytöt. Hieman vanhemmat tytöt taas käyttävät niitä enemmän kuin samanikäiset pjat. Yhdysvaltalaistutkimuksissa (Byd 2007; Lenhart ym. 2007) etenkin tyttöjen n tdettu käyttävän palveluja kmmunikintiin sellaisten ihmisten kanssa, jtka he tuntevat ennalta. Pjat taas käyttävät verkstsivuja hieman useammin flirttailuun ja uusien ihmiskntaktien lumiseen. Verkstpaikkjen sijasta pjat kuitenkin useimmiten hakeutuvat YuTuben kaltaisiin palveluihin jissa jaetaan videita ja kuvia. Omassa tutkimuksessamme tytöt livat sekä 11- että 14-vutiaiden ikäryhmissä aktiivisempia ssiaalisen median käyttäjiä kuin pjat. Lapset ja nuret julkaisivat tutksiaan saadakseen niistä palautetta. Nurten sisältötutannn nkin nähty levan interaktihakuista enemmän kuin julkaisemista tisaalla levalle yleisölle (Lenhart ym. 2007) Tähän tutkimukseen sallistuvat lapset arvelivat, että videiden lataaminen esimerkiksi YuTubeen saattaisi tuda tekijälleen laajempaakin tunnettavuutta, mutta useimmiten kmmentteja ja palautetta tutksista dtettiin malta lähipiiriltä. 100 H: Mitäs luulet, minkä takia sinne halutaan niitä videita laittaa? V: N js vaikka haluaa saada muut nauramaan ja saada kehuja ja tmmsta. Vi saavuttaa isn susinkin. Js siitä tulee susittu siitä videsta. (Pika, 11-v, HA) Lapset vat tttuneet liikkumaan itse tehtyjen sisältöjen ympäristössä. Keskustelu siitä vatk käyttäjälähtöiset sisällöt laadultaan riittävän hyviä julkaistaviksi, ei haastattelutilanteessa tuntunut levan haastatelluille edes ikein asetettu kysymys. N n tssa tietysti sekin hauskaa kun kaikki ei just alan mestareita niin katt sitten sumeita kuvia ja tummia ja ylivalttuneita. Semmsia kuvia mitä jku ammattilainen ei välttämättä lis laittanut. Hauskaa sinänsä. (Tyttö, 14-v, HA) Jillekin tutkimukseen sallistuneille nurille nettisallistuminen li paikitellen hyvin aikaa vievää ja kukuttavaa puuhaa. Prfiilia ludessa tai kilpailuihin sallistuessa saatti hurahtaa tunteja kerrallaan. Vanhemmat vatkin usein hulissaan siitä, että verkkelämä vie ajan niin santulta autenttiselta elämältä verkn ulkpulella. Yhdysvaltalaistutkimuksen (Lenhart ym. 2007) mukaan verkssa aktiiviset nuret vat kuitenkin usein sitä myös internetin ulkpulisessa maailmassa. Heillä n suhteellisen runsaasti harrastuksia urheilusta musiikkiin. Osin netin ulkpuliset aktiviteetit vat nurille kein ansaita vanhemmiltaan myös lisää nline-aikaa.

101 5.3.4 Ssiaalisen vurvaikutuksen riskit: Anna kamaa tai saat turpiin! Syksyllä 2007 Jkelan kulusurmien jälkeen julkisuudessa keskusteltiin runsaasti internet-yhteisöistä ja netin riskeistä. Kävi ilmi, että surmien tekijä li julkaissut suunnitelmansa etukäteen IRC-Galleriassa, ilmaissut ajatuksiaan myös YuTuben välityksellä ja löytänyt verksta samalla tavalla ajattelevia. Netti tarjaa vertaisryhmän mahdllisuuden niin hyvässä kuin pahassa. Js tämän tutkimuksen haastattelut lisi tehty Jkelan surmien jälkeen, lasten kanssa käydyissä keskusteluissa lisivat saattaneet näkyä enemmän internetin riskit ja vaarat. Huhti-tukkuussa 2007 lasten ja nurten li vaikea kuvitella verkktdellisuutta vaaralliseksi, vaikka he livat myös tietisia internetin riskeistä. Uhkakuvien sijaan nettiympäristö näyttäytyi enimmäkseen viihdyttävänä. H: Tuli nista hunista pulista mieleen vielä sellanenkin, että vik susta netti lla mitenkään vaarallinen? V: En mä juuri tiedä. H: N vik se lla hyödyllinen? V: Vi! Se se ainakin vi lla, mutta ei se mikään vaarallinen vi lla. Mutta vihan siellä lla jtain ikävää. Ikäviäkin yllätyksiä vastaan. Hauskuttava se n, mun mielesta ainakin. (Pika, 11-v, HA) Tutkimukseen sallistuneista lapsista ja nurista muutama li törmännyt verkssa jihinkin pelttaviin asiihin tai utihin ihmisiin. 5- ja 8-vutiaiden parissa näitä lapsia li kummassakin ikäryhmässä yksi. 11- ja 14-vutiailta kysyttiin pelttavien asiiden lisäksi sitä, nk heitä kiusattu netissä (kuvi 5). 11-vutiailla näytti jstain syystä levan enemmän kkemusta netin nurjasta pulesta kuin 14-vutiailla. 101

102 Kuvi ja 14-vutiaiden kkemukset nettikiusaamisesta ja pelttavista asiista internetissä. 30% 25% 20% 15% 11 -vutiaat (n=14) 14-vutiaat (n=14) 10% 5% 0% Olen törmännyt netissä pelttaviin asiihin Muut netin käyttäjät vat kiusanneet minua 102 Pelttavien netissä kettujen asiiden lunne ei haastattelutilanteissa täysin selvinnyt. Omakhtaisten sattumusten sijaan lapset saattivat puhua kaveripiirinsä kkemuksista, ja li vaikea erttaa puhuivatk he tällöin mista kkemuksistaan kavereidensa välityksellä. Lasten tiedssa li kuitenkin tapauksia, jissa keskustelufrumilla li ehdteltu reaalielämässä tapaamista tavalla, jka li lapsesta tuntunut udlta tai epämiellyttävältä. Jtkut lapset ja nuret livat jk ma-alitteisesti tai vanhempiensa rajittamina tästä syystä päättäneet pysytellä pis kyseisistä palveluista kknaan. H: Otk sä keskustelupalstalla käyny kskaan siellä kirat.cmissa? V: En. Mä en viitti mennä mihkään keskusteluihin. H: Miksi? V: Sen takii kun kaverit san, että jtkut tyypit li jtain kirjttanut, että tulis jhki ja sillee, ettei sillee vaan mee jhki sellaseen. H: Ai lik niille ehdteltu jtain tapaamisia tai? V: J. H: Tiedätkö sä yhtään millä sivuilla näin li? V: En mää tiedä. (Tyttö, 11-v, HA) V: Mää käyn kattn kavereiden kuvia IRC-Galleriassa, mää en itte saa laittaa sinne mutta mä käyn aina kavereiden kattn. H: Sää haluaisit laittaa? V: J. Ei vanhemmat anna. H: N mitä mieltä sää t siitä, että se n kielletty? V: N kyllähän se n silleen ymmärrettävää kun vanhemmat pelkää, että siellä n jtain sellasia, jtka niinku hukuttelee jhnkin kuviin ja silleen. (Tyttö, 14-v, HA)

103 Ssiaalisen median palvelujen yhteydessä n puhuttu myös yksityisyyden menettämisen riskistä ja maineen hallinnan mahdllisuuksista (Laycck 2006). Kuvia ja tekstejä verkkn ladatessaan nuret eivät välttämättä tule ajatelleeksi, että verkssa sisällöt vivat alkaa elää maa elämäänsä ja tulla vastaan vusien kuluttua yllättävissä tilanteissa esimerkiksi työtä hakiessa. Vaikka nuret livat saaneet vanhemmiltaan ja kulusta nettiin liittyvää valistusta, tämä tematiikka ei nussut juuri esille esimerkiksi kuvagalleriita käyttävien nurten haastatteluissa. Siinä, missä yhdysvaltalaisnurista nin 39 prsenttia rajaa jskus nettiin lataamiensa kuvien käyttöikeuksia (Lenhart ym. 2007), tähän tutkimukseen sallistuneista nurista kukaan ei ma-altteisesti kertnut rajanneensa prfiiliensa käyttöikeuksia. Muutama haastateltava phti nettijulkaisemisen riskejä pitkäjänteisesti tdeten, että kerran verkssa julkaistuja materiaaleja n vaikea pistaa. H: Otk sä julkaissut netissä näitä sun tekemiä animaatiita? V: Mä en sillai kun js laittaa animaatin nettiin, niin sitä ei helpsti saa sieltä pis. Se n sama kuvien kanssa. Mä en ikein uskaltanut laittaa mitään. (Pika, 11-v, HA) Useimmat tutkimukseen sallistuneet ssiaalisen median palveluita käyttävät lapset ja nuret tuntuivat uskvan maan kykyynsä hallita nettimaailmaa ja pystyvänsä pitämään sen tarvittaessa erillään verkn ulkpulisesta tdellisuudesta. Esimerkiksi keskustelufrumeilla tai prfiileihin perustuvissa palveluissa saatettiin etsiä sin jännityksen vuksi uusia ihmiskntakteja ja ttaa yhteyttä kiinnstavalta tuntuviin henkilöihin. Nuret luttivat kuitenkin itseensä ja esimerkiksi kykyynsä tunnistaa udt käyttäjät niin santtujen nrmaalikäyttäjien juksta. 103 H: Onks sun kaveripiirissä llut, että jku lis jutunut (netissä) hämmentäviin tilanteisiin? V: N ei nyt ikeestaan. Yks mun kaveri tavallaan etsii semmsta, sillä tavalla huumrilla, että ei se sitä... kyllä se saa erttaa netin ja tdellisuuden. H: Mitä sä tarktat? V: N hankala selittää tavallaan. Js näkee jnkun kivan näkösen tyypin, se saattaa mennä, että anna nimes ja jtain tämmöstä, mutta ei sen pidemmälle mitään. Ja ei kenenkään pelttavien tyyppien. Ihan nrmaalia. Flirttiä, sen tyyppistä vähän. (Tyttö, 14-v, HA) Kiusaamista li useimmiten kettu nline-pelimaailmissa, jissa li tapahtunut virtuaalivarkauksia: tiset käyttäjät livat huiputtaneet lapselta peliin kuuluvia tavarita tai uhkailleet tätä antamaan niitä ilmaiseksi. Peleissä tapahtuvat virtuaalivarkaudet vat päätyneet j ikeuskäsittelyihin asti. Alankmaiden pliisi pidätti marraskuussa vutiaan pjan Habb-htellissa tapahtuneista yli 4000 eurn arvisista virtuaalisista hune-

104 kaluvarkauksista 31. Tähän tutkimukseen sallistuneet lapset eivät kuitenkaan lleet jutuneet mittavien varkauksien tai kiusaamisen khteeksi, eivätkä tuntuneet ttavan tapahtuneita kvin vakavasti, vaikkeivät ne miellyttäviä tilanteita lleetkaan. 104 H: Sä t laittanut tänne, että sulla n siitäkin kkemusta, että jtkut netin käyttäjät n jskus kiusannut sua. V: N sellaset kun mä n pelannut shakkia ja sitten mlemmilla n llut sellaset vapaat siirrt ja vapaat hjeet ja sitten ne n syönyt mun kuninkaan shakissa ja syöny kaikki mun nappulat. Tehnyt kaikenlaisia väijytyksiä. Mutta sitten kerran mä vitin sillai, että mulle jäi vain yks nappula. Ja sekin li vähällä ettei sitä syöty. H: N millanen l sulle n tullut, js ne n yrittänyt sillai sua vähän huiputtaa? V: Sellanen l, että kyllä mä kstan. H: Että sä näytät niille? V: Niin. Ja sitten kun ne lähetti mulle viestejä, niin mä laitin jka haukkumalauseen huumriksi. H: Se nkin jskus hyvä tapa saada sellainen lppumaan. Kestikö se viestien lähettäminen kauan? V. Ei H: Mitäs sä tlla t tarkttanut, kun tässä n vaihteht, että let törmännyt jskus netissä pelttaviin tai utihin ihmisiin, niin let laittanut, että n ehkä ttta. V: On se ttta. Jskus len. Sellasiin ihmisiin, että ne puhuu jtain utja juttuja ja sitten hukuttelee antamaan vaikka jtain tavaraa, sellasta internet-tavaraa, ei mitään ikeeta tavaraa. Ja sitten lis muka sen jälkeen antanut mulle rahaa, sellasta internet-rahaa. Ja sitten kun mä n kerran antanut niille jutun, jta li tsi vaikee saada ja jka li tsi arvkas, niin sitten ne ei antanutkaan rahaa. H: Olik tää jssain pelissä? V: Oli (Pika, 11-v, HA) V: Kerran Habssa kävi silleen, että se pölläs multa. Se hukutteli ensin, että se vi vaihtaa tavaraa. Ja mä halusin vaihtaa sellasen tulin sen kameraan ja sitten se ttikin sen tulin itelleen, eikä antanut kameraa. Sitten se rupes kaikkee haukkuun ja tllasta. H: N mitäs sä teit? V: Kerrin ylläpidlle ja ne ant sille prttikielln. H: Onk kaverit puhunut, että kiusataank sie muuten... nk muille sattunut mitään? V: Ei muuta kun mun kaverille kerran santtiin, semmnen tyyppi tuli eteen ja san, että anna kamaa tai saat turpiin. Sekin kert ylläpidlle siitä. H: Otk sä netissä törmännyt netissä mihinkään pelttaviin juttuihin tai ihmisiin? V: En. H: Entäs sun kaverit? V: N-, ei. (Pika, 11-v, HA)

105 6. Lasten kulttuurinen ja kaupallinen mediaympäristö Julkinen ympäristö Eurpassa n muuttunut yhä kaupallisemmaksi, ja myös lasten ja nurten kulttuurin kaupallistuneet mudt tulevat vimakkaasti kteihin (Kivusal-Kuusivaara 2007). Kaupallisuutta n mahdtnta välttää median kanssa timiessa, sillä markkinaviestit välittyvät ktiin niin televisista, pstiluukuista kuin radin kautta. Mediasisällöt itsessään vat kaupallisia täkyjä, jilla yleisöjä myydään mainstajille. Lisäksi lasten susimiin mediasisältöihin linkitetään lputn määrä erilaisia heistutteita leluista kdintekstiileihin. Mainkset vat myös lennainen sa kaupunkien katukuvaa. Markkinat tarjavat mainnnan ja uusien mediamutjen avulla lapsille kuluttamista pääasiallisena timinnan mtivijana. Lisäksi heille tarjtaan kulttuurisia tutteita jiden varassa rakentaa ryhmän yhteenkuuluvuutta ja maa persnaansa. Tätä kulutuksen, tiedn ja median, viihteen ja mainnnan yhdistelmää vi kutsua kuluttajamediakulttuuriksi (Kenway & Bullen 2001). Mediasisältöihin sisältyvän kaupallisuuden kysymys n leellinen, sillä lapsia n alettu khdella merkittävinä kdin kulutukseen vaikuttavina timijina (Kivusal-Kuusivaara 2007; Buckingham 1999). Kulutusviestit n suunnattu yhä nuremmille ikäryhmille, jtka valitsevat mitä tutteita haluavat, ja vaikuttavat siten vanhempiensa stpäätöksiin. Itsenäinen päätöskyky ilmeni tutkimuksessamme j 5-vutiailla haastateltavilla, jista sa kki tekevänsä stpäätöksiä dttaen, että maksupulen hitivat vanhemmat. Usein lapset tietenkin tivivat haluamiansa tutteita julu- tai syntymäpäivälahjiksi. 105 H: Minkä takia just nää kirjat n sun mielestä kaikkein kivimpia? V: Kun mä tykkään näistä. Mä stin tän tulta Eurmarketista. H: Tän vai tän? Ai sää ite sait valita? V: Ja tn palmieskirjan. (Tyttö, 5-v, HA) Tässä sissa käsittelemme sitä, miten kaupallisuus eri mudissaan n sa lasten mediaympäristöä. Luvun alussa käymme läpi eri ikäryhmien susikkisisältöjä ja tarkastelemme samalla, miten lapset siirtyvät vähitellen vanhempien kntrllimasta mediasisällöistä itsenäisiin ja maa persnaa kuvastaviin mediavalintihin. Tämän jälkeen käsittelemme tutemerkkejä, mediahahmja ja mainksia lasten ja nurten mediamaailmassa. Luvun lpussa tarkastelemme vielä lasten timijuuden mahdllisuuksia kaupallisessa mediaympäristössä. Näkökulmina vat fanius ja kaupallisiin verkkyhteisöihin sallistuminen.

106 6.1 Median käytön muutkset ikäryhmittäin Tutkimuksessamme n mahdllista tarkastella eri ikälukkien median käytön erja ja yhtäläisyyksiä. Tässä sissa n esitelty eri ikäryhmien susikkisisältöjä, jiden perusteella vi mudstaa kuvan eri ikäryhmille tyypillisistä kiinnstuksen khteista. Yhteinen piirre kaikissa ikäryhmissä li viihteellisen fiktin vankkumatn susi. Televisisarjat ja elkuvat pysyivät eriikäisten lasten susikkeina, vaikka muitakin sisältöjä tuli mukaan vanhemmissa ikäryhmilssä. Aiemmissa tutkimuksissa ktimainen huumri n llut erityisesti varhaisnurten susissa (Kytömäki 1999). Tässäkin tutkimuksessa ktimaiset lastenhjelmat livat nurimpien ikäryhmien seuraamia, ja vanhemmilla lapsilla jtkin ktimaiset viihdehjelmat ja sarjat livat ehdttmia susikkeja. Vimakkaasti nusi kuitenkin esiin myös amerikkalaisen viihteen sekä viihdefrmaattien susi eri ikäryhmissä. Kuva 9. Media minun maailmassani, tyttö, 8-v vutiaat: sujattua median käyttöä ja YLE:n lastenhjelmia 5-vutiaiden lasten susikkimediasisällöt livat yleensä selvästi lapsille prfilituja hjelmia ja DVD-sisältöjä. Nurimmat lapset mainitsivat taustatietlmakkeissa, mediapäiväkirjissa ja haastatteluissa katsvansa arkiaamuisin lastenhjelmia Nelselta (101 Dalmatialaista, Kim Pssible) tai Subtv:ltä (Animaaniset, Tmi Traktri). Iltapäivisin 5-vutiaat seurasivat

107 TV2:lta kell viiden lastenhjelmia (mm. Pstimies Pate) sekä Pikku Kakksta ja rutsinkielistä lastenhjelmaa BUU-klubbenia. Mainitut hjelmat livat arkipäivien rytmittäjiä, jita lapset useimmiten seurasivat jka päivä. Viiknlppuisin 5-vutiaat seurasivat jk TV2:n tai kaupallisten kanavien lastenhjelmia. Mnet vanhemmat kertivat saavansa samassa yhteydessä itse lukea lehteä rauhassa. Vanhemmat arvttivat YLE:n lastenhjelmat lutettaviksi lastenvahdeiksi, jiden seuraan lapsen saatti huletta jättää yksinkin. Lapset näkivät myös televisi-sisältöjä, jtka eivät heitä välttämättä kiinnstaneet. Esimerkiksi aamuisin vanhemmat katselivat Aamu-tv:n uutisia, jista lapset tulivat samalla seuranneeksi esimerkiksi säätiedtuksia. 5-vutiaat lapset seurasivat aktiivisestikin jitakin aikuisten hjelmia, kuten Idlsia, Salattuja elämiä ja luntdkumentteja. Myös animaatisarja Simpsnit li jidenkin 5-vutiaiden susissa, vaikka he eivät englanninkielistä puhetta tai tekstityksiä ymmärtäneetkään. Luntdkumenteissa erityisesti dinsaurukset, hyönteiset ja eläinten taistelut nusivat 5-vutiaiden pikien susikeiksi. Vanhemmat sanivat, että perheissä katstaan luntdkumentteja yhdessä ja he myös kannustivat lapsia katsmaan näitä hjelmia. Nurimpien lasten vanhemmat livat kieltäneet 5-vutiailta jitakin lastenhjelmia, kska ne vat liian jännittäviä (Winx, Turtles, Prätkähiiret). Vanhemmat kielsivät tietenkin myös aikuisten hjelmia, jita 5-vutiaat lisivat halunneet seurata (Suurin pudttaja, Teh-sast). Suurimmalla salla 5-vutiaista li ktna lasten DVD-levyjä (Muumit, Maisa, Pstimies Pate, Teletapit, Disneyn piirretyt), jita he katsivat televisin lastenhjelmien lisäksi. Susittuja livat myös animaatit (Madagaskar, Ice Age, Lelut, Ariel). 5-vutiaat myös pelasivat usein CD-ROM-pelejä (Muumipelit, Matikkapelit) tai internetistä löytyneitä lastenpelejä (Pikku Kakksen, BUU-klubbenin, Magic Kinderin ja Tilt-tv:n sivut). 5-vutiaiden susissa livat myös palapelit ja lautapelit, jita pelattiin sisarusten ja vanhempien kanssa. Lisäksi kännykkäpelit livat 5-vutiaiden susikkeja. Jissakin perheissä lapset pelasivat Nintend- tai Playstatin-pelejä. 107

108 Kuvi 6. 5-vutiaiden (n=13) pelaamat pelit syntyneet, Maininnat peleistä (kpl) Lautapelit Palapelit Nettipelit Kännykkäpelit Knslipelit Muut Lasten pelaamia pelejä kysyttiin taustatietlmakkeessa. Lapset vat vineet rastittaa useita sarakkeita vutiaat kuuntelivat musiikkia usein muiden perheenjäsenten valintjen mukaan. Autssa matkalla päiväktiin vanhemmat kuuntelivat ainakin Iskelmäradita, Radi Nvaa ja SumiPOP:ia. Lisäksi 5-vutiailla li lempimusiikkina Lrdi, Idls-tähtien musiikkia tai lastenlevyt, kuten Saukki ja Pikkuravat tai Pizza-Enric. Erityisesti Lrdi li Eurviisu-menestyksen jälkeen nussut mnen 5-vutiaan susikiksi. 5-vutiailla li myös satukasetteja ja -levyjä, jita he kuuntelivat leikkien taustalla. 5-vutiaat lukivat tai katselivat usein sarjakuvia, jita heille li tilattu ktiin. Susituimmat sarjakuvat livat Aku Ankka, Muumit, Winx Club ja Puuha-Pete. Tisinaan he myös kyselivät vanhemmilta sanmalehtien jutuista ja kuvituksista sekä tutepakkausten www-sitteista. Kuva- ja satukirjat livat kvassa susissa. Sadut livat usein sa iltatimia. Kirjastvierailujen lisäksi mni perhe kuului tai li kuulunut kirjakerhn, jka lähetti autmaattisesti kirjja ktiin vutiaat: Salkkareita ja kk perheen viihdettä Ekalukkalaiset livat vielä vahvasti kiinnstuneita lastenhjelmista. Sekä tytöt että pjat seurasivat mainskanavien aamun tarjntaa samaan tapaan kuin 5-vutiaat, ja iltapäivisin 8-vutiaat katselivat Pikku Kakksta ja sitä edeltäviä lastenhjelmia. Pikku Kakksen vusikymmenestä tiseen jatkuva susi selittyy sekä hjelman kielellä että perheiden arkeen spivalla lähetysajalla (Kivusal-Kuusivaara 2007). 8-vutiaat livat j sittain astuneet aikuisten hjelmien pariin, sillä urheiluhjelmien lisäksi viihdehjelmat Inn, Huuma, Tartu mikkiin, Simpsnit, Itsevaltiaat ja Uutisvut livat

109 lasten susikkeja. Draamasarjista Hvimäki, Ktikatu ja Salatut elämät kiinnstivat myös 8-vutiaita. Salatut elämät -saippuasarja li 8-vutiaista alkaen kaikkien ikäryhmien susikki. 5-vutiaat eivät vielä saaneet tai halunneet seurata kyseistä hjelmaa ainakaan aktiivisesti, vaikka samassa huneessa saattivat katselun aikana leillakin. Nurille suunnatuista hjelmista 8-vutiaat seurasivat aktiivisesti Einsteinia ja Idls-kilpailuja. Eri sukupulet seurasivat paljlti samja lastenhjelmia, elkuvia ja viihdettä, mutta 8-vutiaat sittivat j jnkinasteista yksilöllistäkin valintaa, jhn vaikuttivat erimerkiksi harrastusintressit. Tytöt saattivat seurata hevshjelmia ja pjat urheilua. Winx-keijukaishjelma li erityisesti 8-vutiaiden tyttöjen susissa, pjat pulestaan seurasivat Binicle-seikkailuhahmja DVD:ltä. Eri sukupulten kiinnstusten ert näkyivät myös siinä, että pikia kiinnstivat selvästi enemmän vauhti ja vaaralliset tilanteet. Pjat pitivät esimerkiksi vauhdikkaista autpeleistä sekä televisin Prätkähiiristä ja Transfrmersista. Myös rauhallisemmat Nintend-pelit kiinnstivat pikia (Super Mari). Tytöt viihtyivät netissä tehtäväsivuilla (YLE:n Operaati Hurrikaani, Pikku Kakksen tehtäväsivut, Tamagtchi-Twn). Nettipelien lisäksi kännykkäpelit, palapelit ja erityisesti lautapelit livat 8-vutiaiden susikkeja. Kuvi 7. 8-vutiaiden (n=15) pelaamat pelit syntyneet, Maininnat peleistä (kpl) Lautapelit x Palapelit x Nettipelit x Kännykkäpelit x Knslipelit x Muut x Lasten pelaamia pelejä kysyttiin taustatietlmakkeessa. Lapset vat vineet rastittaa useita sarakkeita. 8-vutiaita kiinnsti lapsille suunnattu musiikki, mutta paintus siirtyi khti Idlsin, Gimmelin ja Nyln Beatin tähdittämää nurismusiikkia. Usein 8-vutiaat mainitsivat kuuntelevansa radita perheen autssa, jllin musiikkisisältöjen valinta ei llut heidän missa käsissään.

110 Susikkilehdet livat edelleen pääsin lapsille suunnattuja, kärjessä vanha tuttu Aku Ankka, jnka kintereillä seurasivat Nalle Puh, Leppis, Barbi ja Winx. Luettuja kirjja livat sarjakuvakirjat, tytöillä hevskirjat sekä kulussa luetut kirjat. Jitakin lapsia kiinnstivat j sanmalehtien hjelmatiedt ja urheilusivut. 8-vutiaat harrastivat aktiivisemmin kuin 5-vutiaat, jten DVD-levyjen katselu tuntui jssain määrin vähenevän iän karttuessa. 8-vutiaatkin katselivat tki DVD-levyjä, mutta he eivät tarvinneet siinä määrin mediaa lastenvahdiksi kuin 5-vutiaat vutiaat: frmaatit, tietknepelit ja ma maku 110 Ktimaisten lastenhjelmien susi alki hiipua 11-vutiaiden ryhmässä, vaikka he vielä kertivat seuraavansa näitä hjelmia satunnaisesti tai nurempien sisarusten kanssa. 11-vutiaita alki selvästi kiinnstaa hjelmafrmaatit ja muun ylikansallisen hjelmatarjnta. Salatut elämät, Idls, American Idl, Tanssii tähtien kanssa, Suurin pudttaja, O.C., C.S.i sekä Vice-kanavalta katsellut musiikkividet livat tyttöjen mainitsemia susikkisisältöjä. Pjat nstivat usein esiin kaupallisten lastenkanavien tarjnnan: Disney Channel, Cartn Netwrk, sekä Subtv Junir mainittiin susikkikanavina. Lisäksi 11-vutiaat pjat pitivät Salatuista elämistä, Simpsneista, Frendeistä, visailuhjelmista sekä urheilusta. 11-vutiaiden susikkisisällöt livat siis sekitus kansainvälisiä hjelmia sekä aikuisille ja nurille suunnattua viihdettä. Kaiken kaikkiaan 11-vutiaat eivät ainakaan kertmansa mukaan seuranneet selvästi lapsille spimatnta hjelmatarjntaa, jssa lisi krstunut väkivalta tai jännitys. Sumessa alle 15-vutiaille suunnattujen tv-sarjjen ja televisissa esitettävien elkuvien esitysaika n kl 21 jälkeen, mikä saltaan vähentää mahdllisuuksia katsa hjelmia. Susitusikärajista myös humautetaan hjelmien yhteydessä. Osa 11-vutiaista kuitenkin seurasi j aikuisille tarkitettuja elkuvia. James Bndin tyyppisiä K15-elkuvia tsin seurattiin tutkimukseen sallistuneissa perheissä usein vanhempien seurassa. V: N se n, se jutuu jhnkin, tai siis jku li kaapattu ja se viedään jhnkin ihme keskukseen ja ti lähtee sitä pelastamaan ja sit se jutuu itte sinne kans ja sitten se sieltä pääsee pis. Ei siinä ikein sitten muuta. H: Oliks siinä mitään pelttavaa, mikäs siinä n se ikäraja? V: Se n 15 kaikissa, mutta äitin kanssa (katsin). H: Niin just. V: Emmä yksin kat. Ei siinä, ei ne sillain pelttavia, ne n vaan sillain, jtkut n pelttavia, vähän sillain. Tiedä sitten ikein. Ne mitä mää nyt n kattnu tn ja sen uusimman Casin Ryal, ei llu hirveen pelttavia. (Pika, 11-v, HA)

111 Aku Ankan lisäksi 11-vutiaat lukivat nurten lehtiä ja sarjakuvia sekä Tekniikan Maailman tapaisia erikislehtiä. Sanmalehdistä he valikivat itseään kiinnstavia juttuja, esimerkiksi eläimistä tai urheilusta kertvia uutisia. 11-vutiaat saattivat upttautua useiksi tunneiksi kerrallaan mieluisan kirjan pariin, (Harry Ptter, Astrid Lindgrenin kirjat, Narnia, Rist Räppääjä). Etenkin pikia kiinnstivat seikkailu- ja salapliisikirjat. 11-vutiaat pjat livat innstuneita tietknepelien pelaajia. Erityisesti keskiaikaan sijittuvat strategiapelit kuten nline-peli Runescape tai The Settlers Heritage f Kings ja Age f Empires livat pikien susissa. Pikia kiinnstivat myös räiskintäpelit ja rmurallipelit sekä rauhallisemmat knslipelit. Osaa 11-vutiaista pjista kiinnstivat virtuaalielämäpelit (Habb Htel, Sims). Tytöt pelasivat knslipelejä, lautapelejä, Simsiä sekä netin Miniclip ja Arcade -pelisivustilta löytyviä yksinkertaisia pelejä. Kuvi vutiaiden (n=14) pelaamat pelit syntyneet, Maininnat peleistä (kpl) Seikkailu ja fantasia Virtuaalielämä Strategiapelit Lautapelit Taisteluja stapelit Ralli- ja urheilupelit Muut Lapset listasivat käyttämiään pelityyppejä taustatietlmakkeeseen. Listattuja vaihtehtja li kaikkiaan 11, jista saatti rastittaa useita vaihtehtja. Pelityypit n kttu kuvin ismpien teemjen alle. 11-vutiaat alkivat j liikkua itsenäisesti internetissä lähinnä miin kiinnstuksen khteisiinsa liittyvillä sivuilla. He hakivat pelikdeja Runescapefrumilta, fanittivat Duudsneita tai Britney Spearsia näiden nettisivuilla tai lukivat eläimiin liittyviä tarinita kirat.cmista tai lemmikki.se -sivuilta. Lisäksi 11-vutiaat kävivät YuTubessa katsmassa videpätkiä. YuTubessa vi katsa musavideita, tv:n pätkiä ym. Se n hyvä, kska musavideita n kiva katsa ja Idlsien esiintymisiä n kiva katt mntakin kertaa. Katselen videita yleensä yksin. (Tyttö, 11-v, PÄ)

112 11-vutiaiden musiikin kuuntelu li j itsenäistä ja ma maku alki heijastua bändivalinnissa. Tutkimukseen sallistui Eminemiä, 50 Centiä tai Black Eyed Peasia fanittavia räp-pikia ja Antti Tuiskusta tai Tic Tacista pitäviä pp-tyttöjä vutiaat: itsenäistä nettielämää ja aikuisten sisältöjä Lasten ja nurten mediakäytölle n tyypillistä, että he haluavat katsa itseään vanhemmille suunnattuja elkuvia ja tv-sarjja. Vanhemmille lapsille tai aikusille suunnatut jännittävät tai kielletyt sisällöt vivat lla selkeitä must-sisältöjä, jiden katselu vi lla kaveripiirissä ssiaalisesti palkitsevaa (Herkman 2001). Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä, että lapselle vi lla ssiaalisesti tärkeää katsa jännittäviä hjelmia. Lasten ja aikuisten hjelmien arvhierarkiat pikkeavat tässä suhteessa usein humattavasti tisistaan (Suninen 2004, 100). 112 Yläkulua käyvien 14-vutiaiden media-arjessa jännitys ja selkeästi aikuisille suunnatut hjelmat livatkin susittuja. Salattujen elämien lisäksi tytöt seurasivat amerikkalaisia jännityssarjja, kuten Lstia tai Supernatural-sarjaa sekä amerikkalaista viihteellistä draamaa kuten O.C. ja Täydelliset naiset. Sumalaisista sarjista Salatut elämät sekä Äijät mainittiin myös susikkeina. Amerikkalaisessa viihteessä ihmissuhdekuvit vat keskeinen sa sarjjen sisältöä, ja myös edellä mainitut jännityssarjat vat yhdistelmä ihmissuhde- ja timintagenrejä (ks. Herkman 2001). Simpsnien susi eri ikäryhmissä selittyy sarjan mnipulisella viihteellisellä tarjnnalla. 5-vutiaisiin vetavat hauskat piirrshahmt, kun taas 14-vutiaat ymmärtävät j sarjan sarkastista huumria. Jtkut 14-vutiaat kmmentivatkin Simpsneita nerkkaaksi viihteeksi. Musiikkisisällöistä tyttöjen susissa livat keväällä 2007 ajankhtaiset Eurviisut, Idls ja Vicen musiikkividet. Myös pjat seurasivat amerikkalaista jännitystä (Pentagn, 24, C.S.I). Sen lisäksi katstuimpia hjelmia livat kilpailuhjelmat, kuten Selviytyjät tai Amazing Race sekä harrastuksiin liittyvät hjelmat (Navigare, Puskuri). Eräät haastatelluista kertivat lisäksi seuraavansa lunt- ja muita dkumentteja. 14-vutiaat saattivat katsella myös lastenhjelmia nurempien sisarusten seurana. Mnet 14-vutiaat seurasivat j säännöllisesti sanmalehteä ennen kuluun lähtöään. Myös lehtien liitteet kiinnstivat (Aamulehden Val, Ilna). 14-vutiaat lukivat myös musiikkilehtiä (Sundi, Susikki), erikis- ja aikakauslehtiä (Pelaaja, Vauhdin Maailma, Tieteen Kuvalehti, Vgue) ja sarjakuvia (Aku Ankka, Villivarsa). Tytöt lukivat nurille suunnattuja lehtiä (Demi, W.I.T.C.H. ja C.C.). 14-vutiaiden harrastuksena li myös kirj-

113 jen lukeminen. Osa luki innkkaasti fantasiakirjja ja dekkareita, kun tiset pitäytyivät kulun äidinkielentunneilla yhteisesti luetuissa kirjissa. Jtkut lukivat j samaa kirjallisuutta vanhempiensa kanssa ja jakivat kirjakkemuksiaan äidin tai isän kanssa. Kirjjen susita nurten parissa n ilmeisesti pyritty kasvattamaan tuttamalla televisisarjihin tai nettimaailmaan liittyviä kirjja. Lizzie McGuire ja Sweet Walley High -televisisarjat livatkin myös kirjamudssaan tyttöjen susikkeja. Samin heidän kirjahyllystään saati löytyä j tsikinniltaan (Sara@crazymail.cm) nettiympäristöön yhdistettäviä kirjja, jtka kertivat esimerkiksi blgia pitävän tytön seikkailuista. 14-vutiaat pelasivat yhä tietknepelejä, mutta vähemmän kuin 11-vutiaat. He livat rastittaneet taustatietlmakkeesta vähemmän pelivaihtehtja ja pieni sa haastateltavista jpa ilmitti, että ei pelaa lainkaan. Jstain syystä tietknepelien pelaaminen ei 14-vutiaiden parissa llut niin sukupulijakautunutta kuin 11-vutiaiden: sekä tytöt että pjat pelasivat paljlti samja pelejä (Harry Ptter, Max Payne, Playstatin-pelit). Tyttöjä kiinnstivat erityisesti virtuaalielämäpelit (Sims, Tallini.fi) Osaa pjista kiinnstivat ajattelua vaativat perinteiset lautapelit, kuten shakki tai backgammn. Mnet 14-vutiaat pelasivat myös kännykkäpelejä kulussa välituntisin tai kun muuta tekemistä ei llut. Internetin pelisivustilta löytyvät yksinkertaiset pelit livat myös kulupäivien viihdykettä (Fruit Smash). Kuvi vutiaiden (n=14) pelaamat pelit syntyneet, Maininnat peleistä (kpl) Osasyy pelaamisen vähenemiseen li kiinnstus internetin ssiaalisen verkstn paikkihin ja muutenkin laajempi netin käyttö. 14-vutiaat liikkui- Virtuaalielämä Lautapelit Seikkailu ja fantasia Taisteluja stapelit Ralli- ja Strategiapelit urheilupelit Ei pelaa Muut Lapset listasivat käyttämiään pelityyppejä taustatietlmakkeeseen. Listattuja vaihtehtja li kaikkiaan 11, jista saatti rastittaa useita vaihtehtja. Pelityypit n kttu kuvin ismpien teemjen alle.

114 vat suvereenisti internetissä keskustelupalstilla, susikkihjelmien sivuilla sekä musiikkisivustilla. He myös etsivät tieta kuluesitelmiinsä netistä. Internetissä krstui ssiaalisuus, sillä mnet kävivät aktiivisesti frumeilla kirjittelemassa tai lataamassa ja katselemassa kuvia. Netissä käytiin pitkin päivää muiden puuhien lmassa. Heräsin kun äiti herätteli. Lehteä luin ja tv:tä katsin aamulla. Olin sitten parisen tuntia kneella. Olin tieteysti Mikseri.netissä. Katsin myös sähköpstini. Sitten lähdin uls. Otin pari videta kännykällä skeittaavasta kaveristani. Olin ulkna 1,5 tuntia ja tulin sisälle. Sisällä höpisin prukiden kanssa jtain ja menin tietkneelle. Sillin tein uuden Las.fm prfiilin, se n musiikki-yhteisö, kuten Mikserikin. (Pika, 14-v, PÄ) 14-vutiaat ilmensivät musiikkivalinnillaan maa persnaansa ja musiikkia käytettiin myös erttautumisen välineenä. Susikkimusiikin jukkn eivät enää mahtuneet Idls-tähdet, vaikka musiikkimaku susikin kaupallisesti menestyneitä yhtyeitä ja esiintyjiä. Nurilla li useita kymmeniä cdlevyjä, jiden lisäksi he kuuntelivat musiikkia internetin musiikkisivustilla sekä kännyköillä. Etenkin kulumatkilla ja välitunneilla 14-vutiaat kuuntelivat musiikkia kannettavilla musiikkilaitteilla (ipd, MP3). 114 Tässä luvussa keskityimme lasten ja nurten susimiin mediasisältöihin valttaen mediamaun ja käyttötapjen muutksia ikäryhmittäin. Tiivistetysti vi sana, että kaupallinen mediakulttuuri li vahvasti esillä kaikkien ikäryhmien mediasusikeissa. Ohjelmafrmaatit ja brändit purevat, ja vat vahvasti läsnä lasten ja nurten elämässä mediasisältöjen välityksellä. Kaupallinen kulttuuri vetaa lapsiin, kska se ttaa heidän leikkinsä ja nautintnsa tsissaan. Samalla se kuitenkin myös määrittelee leikejä ja nautinta (Kenway & Bullen 2001). Verrattaessa lasten ja nurten mediasusikkeja lähes kymmenen vuden takaisiin susikkeihin, näyttää siltä, että varsinkin Salatut elämät ja ulkmaiset televisisarjat vat pitäneet pintansa vudesta tiseen. Vunna 1999 Salatut elämät li erityisesti vutiaiden tyttöjen susikkina, seuraavina susissa livat ulkmaiset sarjat (Luukka ym. 2001, 56). Samanikäisillä pjilla Salatut elämät sijittuivat susikkilistalla tiseksi ja vain animaatisarja Suth Park hitti sen. Simpsnit löytyivät vunna 1999 vain pikien susikkilistalta (emt.). Uusina susittuina televisifrmaatteina nurten listalle vat tulleet erilaiset tsi-tv- ja kilpailusarjat. On varsin mielenkiintista, että tisaalta jidenkin hjelmien susi pysyy varsin krkeana vudesta tiseen mutta tisaalta taas uudet frmaatit nusevat kärkeen. Tutkimusajankhtamme jälkeen Sumessa tapahtui digitelevisin vallankumus. Jatka ajatellen n mielenkiintista nähdä tuk tämä jtain uutta tullessaan. Myös lapsille suunnattujen tv-kanavien (esim. Disney Channel) susi näyt-

115 tää levan nusussa. Pikku Kakknen n ensi kertaa saanut haastajan vaikka sen asema ei vielä uhattuna lekaan. Tisaalta YLE n vastannut kaupallisten kavavien kilpailuun lisäämällä aamun lastenhjelmien tarjntaa. Suurimmassa muutksessa n llut internetin palvelujen käyttö. Vielä vunna 1999 vajaa 60 prsenttia vutiaista sumalaisnurista sani käyttävänsä internetiä usein. Päivittäin internettiä käytti vain yksi kymmenestä vutiaasta nuresta vutiaat selailivat sivustja, pelasivat, imurivat tiedstja ja chattailivat. Kymmenisen prsenttia nurista sallistui usein keskusteluryhmiin. (Lukka ym ) Nyt internet n nurten arkipäivää ja sen sisällöt vat muuttuneet valtavasti. 6.2 Mediasisältöihin liittyvä jännitys ja pelk Sekä tytöt että pjat dttavat fiktiivisiltä tarinita ja mediasisällöiltä usein jännitystä (Kytömäki 1999). Tähänkin tutkimukseen sallistuneet lapset ja nuret valitsivat mediasisältöjään usein psitiivisen jännityksen kriteerein. J 5-vutiaat arvstivat mediasisällöissä jännitystä, kunhan sisällöt eivät lleet liian pelttavia. Yleensä 5- ja 8-vutiaat kuvasivat tällaisia mieluisia sisältöjä jänniksi ja hauskiksi. Kska vanhemmat usein pyrkivät rajaamaan liian jännittävät sisällöt pis lasten ulttuvilta, kiva -kmmentilla lapset pyrkivät pyrkivät sittamaan, ettei sisältöä le syytä kieltää. H: Mitäs ne tekee siellä hjelmassa sitten? V: N, ne lentää näillä siivillä. H: N niin tietenkin. Onks siellä sitten jtain pahiksiakin. V: N, j vähän. H: Onks se jännä hjelma? V: J, mutta silti kiva. (Tyttö, 5-v, HA) 115 Psitiivisen jännityksen tunteista hulimatta sekä 5- että 8-vutiaat kkivat televisi-hjelmat usein myös pelttaviksi (kuvi 10).

116 Kuvi 10. Televisi-hjelmat pelttavat minua (5- ja 8-vutiaat). 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% On ttta Ei le ttta 5-vutiaat (n=13) 8-vutiaat (n=15) 116 Vaikka vanhemmat usein susivat lauantain alkuillan luntdkumentteja kk perheen katselukkemuksina, 5-vutiaista eläinten taistelu- tai metsästyskhtaukset saattivat lla pelttavia. Myös fiktiiviset taistelukhtaukset hyvän ja pahan välillä livat jännittäviä ja tisinaan pelttavia. Lastenhjelmissa hyvän ja pahan kuvaukset vat yleensä steretyyppisiä ja helpsti tunnistettavia. Lapset erttivatkin j 5-vutiaina helpsti hyvää ja pahaa edustavat hahmt. H: Otk nähnyt telkkarista sellasia asiita, mitä lis sua pelttanut? V: En. Kerran mua vähän jännitti siinä Hpeanulessa. Sillä li tssa punasta tukkaa. Se tapp yhdellä tassulla ja yhdellä iskulla niin se tinen yks karhu lis vinu tappaa sen. Arvaa kuinka mnta harpuunaa sillä li selässä? H: Neljä V: Klme. H: Aika lähelle arvasin. Sillä likin vahvat aseet mukanaan. V: Se hyökkäs laivaan. H: Oliks se ilkee tyyppi? V: Oli! (Pika, 5-v, HA) H: Oksää käyny elkuvissa aikasemmin? Mitä sää t käyny kattn? V: Bambin. H: Aijaa. Millanen se li? V: Mua vähän peltti se. H: Mikä khta? V: Kirat yritti sen syödä. H: Mitä sää teit sillin? V: Emmä tiedä. Isä huusi, että Bambi! H: Siinä kävi ihan hyvin sitten lpuks. V: Sillä ei llu isää eikä äitiä. (Tyttö, 5-v, HA)

117 Khdatessaan pelttavia mediasisältöjä 5-vutiaat reagivat minimimalla mahdllisuuksien mukaan pelttavat tekijät. He saattivat esimerkiksi kelata satukasetin pelttavan khdan hi, piilutua tyynyn taakse tai sulkea radin. Lapsilla nkin käytössään useita cping-keinja, eli psyklgisia pulustuskeinja, jilla he sujautuvat haitallisilta hjelmasisällöiltä. Pienten lasten keint vat ei-kgnitiivisia: he sulkevat silmät tai hakeutuvat aikuisten seuraan (ks. Salkski & Mustnen ). 8- ja 11-vutiailla myönteinen jännitys saatti vaihtua epämiellyttäväksi pelntunteeksi, js esimerkiksi heidän susikkihahmnsa televisisarjasta kuli: H: Oksää nähny mediassa mitään semmsta pelttavaa? V: Ai niinkun vaikka Salkkareissa? H: Niin. V: N, li silln kun li yks semmnen kuka aina ji paljn kaljaa semmnen Riku Salkkareissa, niin se aj uls. H: Aijaa, näiksää sen jaksn? V: J. H: Mitä sää sitten aattelit? Tai mitä sää teit silln? V: Kattelin vaan. H: Oliks siinä muitakin kattelemassa sun kanssa? V: N li, kk perhe katt aina yhdessä Salkkarit. H: N, mitäs ne, mitä vanhemmat san? V: Ei mitään. Mä saan katt niitä, kska mä tiiän ettei se ttta. (Tyttö, 8-v, HA) 117 Kyseinen lapsi tiesi, että Salkkarit n fiktiivinen tarina. Tden ja fiktin rajan ymmärtäminen li nimenmaan perusteluna sille, miksi lapsi sai katsa jännittäviä khtauksia televisi-hjelmasta. Siitä hulimatta eläytyminen tapahtumiin aiheutti ikävän pelntunteen. Lapsi lievensi pelkaan muistuttamalla itseään faktan ja fiktin ersta. Vanhemmat lapset vivatkin käyttää peln tunteen lieventämiseen myös kgnitiivisia keinja ja esimerkiksi muistuttaa itseään, ettei nähty le ttta (emt.). 11- ja 14-vutiaiden kkemuksissa mediasisällöt eivät enää näyttäytyneet niin pelttavina (kuvi 11) Kysymyksen mutn li lisätty myös vaihteht On ehkä ttta, sillä peln myön- 32 Kysymyksen mutn li lisätty myös vaihteht On ehkä ttta, sillä peln myöntäminen ei välttämättä le itsestäänselvää 11- ja täminen ei välttämättä le itsestäänselvää 11- ja 14-vutiaille. 14-vutiaille.

118 Kuvi 11. Televisi-hjelmat pelttavat minua jskus (11- ja 14-vutiaat). 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 11-vutiaat (n=14) 14-vutiaat (n=14) 20% 10% 0% Ttta On ehkä ttta Ei le ttta 118 Suurin sa 11-vutiaista ei kkenut televisi-hjelmia pelttaviksi, ja 14-vutiaista kukaan ei llut täysin samaa mieltä sisältöjen pelttavuudesta. Tämä vi jhtua siitä, että useimmat lapset ppivat hallitseman pelkja tuttavan eläytymisen, ja tisaalta etääntymään fiktiivisten sisältöjen tuttamista pelista vuden iässä (Kytömäki 1999). Lisäksi kysymyksenasettelun mielekkyyttä vi phtia, sillä teini-ikäiset hakevat nimenmaan psitiivista jännitystä mediasisältöjen parista, ja pelkjen tunnustaminen visi aiheuttaa tiettyjen hjelmien kieltämisen. Haastattelutilanteessa murrsikää lähestyvät lapset eivät välttämättä halua myöntää jnkin sisällön pelttavan. Sen sijaan he saattivat muistella lapsuudessaan näkemiään pelttavia tilanteita, nyt j Muumien Mörölle naureskellen: H: Tuleeks sulle mieleen jku semmnen mediahjelma jku mikä lis pelttanu, jääny mieleen sillain? V: N, li yhen hjelman lpussa semmnen, kun li pienenä niin siinä li semmnen nauru, jka li aika pelttava silleen. H: Onks nykyään vielä? V: Ei, ja just sitten pienenä li Muumeissa Mörkö. H: Mites sitten, mitä siitä seuras? V: Mä näin painajaisia silleen ja lin pelissani. (Pika, 11-v, HA) Sekä 11- että 14-vutiaat livat katselleet lapsilta kiellettyjä sisältöjä. 11-vutiaat livat kuitenkin katselleet alle 15-vutiailta kiellettyjä elkuvia yleensä vanhempien kanssa, jtta katselutilanteesta ei tullut liian pelttavaa. Erityisesti 14-vutiaiden tyttöjen susikkeihin kuuluivat kauhukirjat, kauhuelkuvat tai ylilunnllisista asiista kertvat sarjat. Näitä tytöt katselivat

119 usein yhdessä kavereidensa kanssa ja pelttavia khtauksia katsttaessa kiljuttiin yhdessä. Jtkut kertivat, että sisältöjen pariin hukutteli juuri ikärajan ylittäminen ja kielletylle maaperälle astuminen. Eräs 14-vutias tyttö sani taistelukhtausten kiehtvan niiden visuaalisuuden vuksi. Myös 14-vutiaita pikia kiinnstivat riks- ja jännityssarjat, mutta he eivät ilmaisseet kiinnstustaan kauhuun yhtä selvästi kuin tytöt. Kauhuelkuvat eivät tyttöjen mukaan seuraa heidän uniinsa, eikä niitä ilmeisesti pidetä aidsti pelttavina. H: Minkätyyppisistä kirjista sä tykkäät? V: N jstain sci-fi ja kauhukirjista. H: Ai-jaa, ei sun tuu niistä painajaisunia? V: Ei, pienenä mä kyllä näin ihan sairaasti painajaisia. Ne tuli vaan ihan sillee, mä näin painajaisia lepakistakin, vaikka mä en ikein tiennyt miks mä pelkäsin niitä. H: Mikä nissa kauhukirjissa ikein viehättää? V: Se n jännittävää ja niitä n kiva lukee. H: Jääkö niihin kukkuun? V: J, välillä. (Tyttö, 14-v, HA) H: Sä et muuten ensimmäinen lainkaan, jka katt tmmsia kauhujuttuja. Mistä sä luulet että se jhtuu? V: En mä tiedä. Ehkä se n kun ne n kaikki aina kiellettyjä, K15, niin se n kauheen mielenkiintsta sitten. Sitten kun meidän ikäsille ei tehty mitään kauhujuttuja, niin ti ei nyt mun mielestä, siinä ei mitään ikärajaa. Niin tta n kauheen kiva katt. H: Ei sitten tuu painajaisia kskaan? V: Ei kauheesti. (Tyttö, 14-v, HA) 119 Tsielämän raakja tapahtumia ja katastrfiuutisia pidettiin pelttavampina kuin jännitysfiktita. Lapset ja nuret saattivat seurata kauhuelkuvia ja pitivät niiden tumaa jännitystä psitiivisena, kun taas ympäristökatastrfit hulestuttivat man vimattmuuden tunteen vuksi. Pelttavat asiat saattivat liittyä myös median ulkpuliseen maailmaan. Etenkin kaupunkilaislasten elinpiirissä jk lapsi itse tai jku hänen kaveripiiristään li törmännyt hiippareihin tai utihin aikuisiin. H: Pelttaak sua kskaan tv-hjelmat? V: N mä rakastan kauhuelkuvia. Että kyl ne välillä pelttaa. H: Osaatk sana miks sä rakastat kauhuelkuvia? V: En mä tiedä. Mulla n yks kaveri, jnka kanssa me aina kattaan niitä yhessä ja kiljutaan H: Mitäs js ajattelet niitä kauhuelkuvia tai suurkatastrfijuttuja, niin kummat sua jännittää tai pelttaa enemmän? V: N tietysti ne katastrfit, kaikki kasvihuneilmiöt, että pitäiskö asialle tehdä jtain. (Tyttö, 14-v, HA)

120 H: Mitäs js sä muuten ajattelet maailmaa ja asiita, jita uutisista vaikka kuulee, niin pelttaak sua semmset asiat kskaan? V: N siis kyllä tavallaan. Kyllä mä pelkään kaikkee staa ja tällasia asiita. Ja sillai, lintuinfluenssaa pelkäsin silln, mutta kyllähän Sumessa n tietenkin niin hyvä terveydenhult, että ei se varmaan mitenkään vaikuta ja ei se nyt välttämättä enää edes tuu. Ja sillai, mutta kyllä mä pelkään ihan realistisia asiita. (Tyttö, 14-v, HA) Kaiken kaikkiaan eri ikäiset lapset siis hakeutuivat vapaaehtisesti jännittäviksi kkemiensa mediasisältöjen pariin. He myös säätelivät jnkin verran itse sitä millaisia sisältöjä seurasivat, jtta katsmistilanne ei lisi mudstunut liian jännittäväksi vutiaiden mediakäyttöä valvvat paljlti vanhemmat. Päiviä rytmittävät televisin lastenhjelmien katselun rutiinit, ja DVDtallenteita käytetään perheissä lastenvahteina. Tietknetta lapset käyttävät yleensä vanhempien avustamana. Lastenhjelmat saattavat jännittää tai pelttaa 5-vutiaita. Taistelut kiehtvat erityisesti 5-vutiaita pikia ja sukupulten ert näkyvät j median käytössä. 8-vutiaat viihtyvät vielä lastenhjelmien parissa, mutta myös kk perheen viihdehjelmat kiinnstavat. Kiinnstus brändättyyn nurismusiikkiin herää. Jännitystä haetaan turvallisessa median käytössä. 11-vutiaat tutustuvat vanhempien valvnnan ulkpuliseen mediamaailmaan. Ssiaalisen median sisällöt ja internet kiinnstavat. Lapset ttavat ensiaskeleitaan mediasisältöjen tuttajina. Aikuisten viihdehjelmat kiinnstavat, mutta lapsilta kiellettyjä hjelmia seurataan vielä aikuisten seurassa. Jännitystä haetaan kirjista, peleistä ja elkuvista. 14-vutiaat elävät melk itsenäistä mediaelämää missa huneissaan ja internetin keskustelufrumeilla. He vat j täysiverisiä sisältöjen tuttajia. Susikkihjelmien kärjessä vat amerikkalaiset jännitys- ja rikssarjat, ja kiinnstus kk perheen viihdefrmaatteja khtaan laskee. Fiktiiviset sisällöt eivät niinkään pelta, enemmän hulettavat tsitapahtumat. 14-vutiaat tytöt hakeutuvat kauhun ja jännityksen pariin.

121 6.3 Mainsten kiehtva ja ärsyttävä läsnäl Kulutusviestit vat yhä enemmän mediasisällöistä erttumattmia, ja mediasisällöt vahvistavat erilaisten heistutteiden markkinintia (Kivusal- Kuusivaara 2007, 34). Tässä luvussa nstamme esiin sellaiset kulutusviestit, jtka lapset itse tunnistivat mainnnaksi. Mainkset vat läsnä j pienten lasten mediaympäristössä. Usein mainsten lemassal li niin lunnllinen sa mediaympäristöä, ettei niitä edes havaittu saati muistettu. Lasten kuitenkin ajatellaan erttavan televisimainkset muista hjelmamudista j ennen kuin he täyttävät viisi vutta. Ymmärrys mainsten tarkituksesta pulestaan ymmärretään kuluiässä. Ennen tätä lapset pitävät mainksia viihteenä ja pulueettmana tietna, ja esimerkiksi ajattelevat mainsten kertvan siitä mitä vi staa. (Reder Jhn 2002.) Tutkimuksessamme nurimmissa ikäryhmissä mainkset nusivat esiin kahdella tavalla. Ensinnäkin 5-vutiaat ppivat radin ja televisin mainslaulut ja mainslauseet ulka. Mni päiväkti-ikäinen lauleskeli haastattelutilanteessa pätkiä radi- tai televisimainsten tunnuslauluista. Tuttujen ja susittujen hahmjen lisäksi mainnnassa käytetäänkin vimakkaina vaikutuskeinina juuri lauluja tai lausahduksia, jita pitaan yhdistämään tutteisiin (Salkski & Mustnen 2007, 40). H: Muistatk muuten tk nähnyt telkusta kskaan mainksia? V: On, ainakin Auttal Laakksen mainksen. [Laulaa] Hatanpäällä autt vaihtaa Auttal Laakknen. (Tyttö, 5-v, HA) 121 Lelu- ja mainskuvastt livat nurimpien lasten susikkilukemista. Yhtäältä mainksissa kieht varmasti niiden visuaalisuus, sillä 5-vutiaat eivät yleensä vielä saa lukea sujuvasti. Tätä näkemystä pultaisi se, että lelukuvastt eivät enää kiinnstaneet lukutaitisia 8-vutiaita yhtä paljn kuin 5-vutiaita. Lisäksi mainkset tarjsivat lapsille tieta leluista. Lelukuvastista lapset pääsivät itse valitsemaan seuraavan julu- tai syntymäpäivälahjansa ja kirjaamaan ne halutessaan lelukuvastn lahjativelistille. T humasi uuden lelulehden pstin seasta ja nyt hän dttaa kvasti Tys R Us -lelukaupan (Ideaparkin isn lelukaupan) mainsta. [ ] Lelulehti n hänestä tdella kiinnstavaa pstia. Ja kuten aina hän tunnisti khdan missä li nettisite ja se piti hänelle lukea ääneen. [ ] Illalla hän kävi lelulehden ktisivuilla, mutta ei viihtynyt kauaa vaan vaihti Pikku Kakksen tehtäväsivuille. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) Lapset arvstivat yleensä huumripitista mainntaa. 8- ja 11-vutiaat haastateltavat mainitsivat esimerkiksi appelsiini-mainksen, jssa mumm laskettelee helmat viuhuen alas mäkeä tai mainksen, jssa pika sivelee naarmuuntuneen autn kylkeen desinfiivaa videtta. Erityisesti 14-vutiaat

122 Kuva 10. Kuvia mediaympäristöstä: Tampere, Hämeenkatu, tytöt kertivat visuaalisesti näyttävien mainsten herättävän heidän huminsa ja he myös kritisivat mainksia phtien niiden ulkista tteutusta. Yleensä 14-vutiaat tiesivät mainsten letetusta vaikutussuhteesta katsjaan, mutta sa heistä uski vankasti siihen, ettei hän itse le altis mainsten manipulinnille tai vaikutuspyrkimyksille. Tisaalta jtkut lapset kertivat avimesti mainsten herättämistä mieliteista. Markkinintiviestinnän ja mainnnan steretypiita tai alitajuista vaikuttamista eivät sanneet kritisida vielä 14-vutiaatkaan. V: Tietysti mainkset, kyllä mä nyt jssain bussipysäkillä katn, js n jku hauskan näkönen ja yleensä ne n tavallaan niin yksinkertaisia, että pystyy jstain autsta näkeen. Niin ei niihin kauaa mee kun ne n katttu läpi. Nytkin tuli siihen Stckmannin eteen ihan pari päivää sitten siihen bussipysäkille jku huulipunamains, ikein sillee, että kk bussipysäkki li vurattu vaaleanpunaisella pahvilla tai jllain. Kyllä se nyt vähän herätti humita. H: Häiritseekö ne sua kskaan? V: N ei ikeestaan. Ja lähinnä, että js n jtain hyvännäköistä jäätelöö, että semmsta saattaa katt, että tta vis maistaa. Mutta ei se kauheesti enempää vaikuta. (Tyttö, 14-v, HA)

123 Nvellen uuden fruit-juman mains li bussipysäkillä. Olin nähnyt mainksen mnta kertaa. Kun näin mainksen tuli mieli ttaa is hörppy tuta uutta mehua. Mains li hyvä, kska teki mieli juda sitä. (Tyttö, 14-v, PÄ) H: Katksä yleensä mitä niissä [ulkmainksissa] n? V: Kyllä mää jskus. Että aamuisin n bussissa paktettu katsmaan, että mikä n siinä kadulla... kun dtan, että päästään pysäkille, kun seistään liikennevalissa. H: Mitä mainksia siinä n yleensä llut? V: Siinä n llu vähän kaikenlaista. Ne, mitkä mää parhaiten muistan, niin jskus syksyllä li semmnen, se 200 grammaa vihanneksia ja hedelmiä -juma Sisar: Knrr-we V: Knrr-we jumamains ja sitten nyt siinä n jku vitsin lutmains... Edellinen [bussipysäkki] n muutettu seisvaks Lancmen mainskyltiks. Kaikki sen seinä n peitettu Lancme-mainksilla. Että ei pahemmin kiinnsta katt sinne päin. (Pika, 14-v, HA) Mni lapsi katseli ulkmainksia kulkiessaan vanhempien autssa matkalla mummlaan tai kaupunkiin asiimaan. Itsenäisesti kaupunkiin suuntautuvia kulumatkjaan kulkevat 14-vutiaat katselivat mainksia bussin ikkunasta. 11- ja 14-vutiaat tiedstivat j tarkasti minkä vuksi mainksia n lemassa ja mihin niillä pyritään. Vanhemmat ikäryhmät saattivat tietisesti vältellä heidän miestään ärsyttävää mainntaa ja lievää mains- ja kulutuskriittisyyttäkin esiintyi. Osa mainitsi esimerkkeiksi häiritsevästä mainnnnasta radikanavien ja internet-sivustjen mainstarjnnan. Myös tylsät mainkset jäivät usein haasteltavien mieleen. Katumainntaa haastateltavat pitivät katukuvaan kuuluvana asiana, jka ei heitä liiemmin häirinnyt. Lapset eivät nstaneet esiin brändivapaan tilan tärkeyttä tai kaupallisten viestien leviämisen ngelmallisuutta. 123 Kuva 11. Mediapäiväkirjan mainstehtävä, tyttö 14-v.

124 V: Ei mua esimerkiksi alusvaatemainkset tai sellaset ärsytä. Mutta jtkut Hesburgerin ksettavat hampurilaiset niin niitä ei mielellään kattele. H: Otk sä kasvissyöjä? V: En, mutta haluaisin lla. Mutta en saa. H: N sitten jssain vaiheessa vit varmaan päättää enemmän ite nista asiista. V: Niissä hampurilaisissa n yleensä kuvattu se läheltä ja sillee inhttavan tarkasti sieltä pursuaa ne kaikki täytteet uls, niin se ei kivan näköstä. (Tyttö, 14-v, HA) Kuva 12. Kuvia mediaympäristöstä: Tampere, Rautatieasema, Eräänä mainnnan erityisalueena nusivat esiin iltapäivälehtien lööpit. Lööppien tarkituksena n myydä iltapäivälehtien irtnumerita, ja ne tteuttavat tehtäväänsä sekittamalla jurnalistista sisältöä mainnnan mutihin. 5- ja 8-vutiaat tunnistivat lööpit. Mediaympäristöstä tettuja kuvia katsessaan 5-vutiaat sijittivat lööppikuvan lähikauppaan, siihen kassaan viereen. Lööppien sisältöjä 5- ja 8-vutiaat eivät kuitenkaan juuri seuranneet. 5-vutiailla lukutaidttmuus tietenkin rajitti lööppien maksumista. 8-vutiaiden salta n vaikea sana livatk lapset kiinnstuneita lööpeistä vai tiesivätkö he, että ne livat jssain määrin kiellettyjä sisältöjä, jita ei llut sutavaa lukea. 11-vutiaat silmäilivät lööppejä. Jtkut pitivät niitä tylsinä, tiset taas muistivat lööppien uutistsikita, jtka satunnaisesti jäivät mieleen kauppareissun jälkeenkin. Osa 11-vutiaista tiesi lööppien levan tsiasiassa iltapäivälehtien mainksia. 14-vutiaille lööpit li-

125 vat tuttuja sisältöjä, jita he aktiivisesti seurasivat. He saattivat pitää lööppejä tyhmänä, pinnallisena ja liiiteltuna mainntana, mutta katsivat silti, mitä uutisia lööpeissä li tarjlla. H: Oksä tämmösiä nähny missään [lööpit]? V: N n jssain kaupassa. H: Katksää niitä yleensä? V: N en! H: Ei, eikö kiinnsta. V: Ei. (Tyttö, 5-v, HA) V: Tämmötteitä n kyllä kaupissa. H: Missä kaupissa niitä li, muistksää? V: En. H: Katksää niitä yleensä, mitä siellä n? V: Kyllä mää, mutta en niin tarkkaan. (Tyttö, 8-v, HA) H: Jäätkö sä miettiin nita uutistsikita sen jälkeen kun let tullut kaupasta pis? V: Ai mitä? Mä jäin lukemaan tätä [lööppiä]. H: Jääkö sulla jskus ajatuksiin tllaset tsikt? V: En mä ihan heti niitä unhda ja sitten ne tehdään tullasiksi sen takia, että ihmiset staa niitä. Ja katt mitä siinä n. Ja lppujen lpuks siinä nkin jtain ihan tylsää. (Pika, 11-v, HA) 125 H: Muistatk sä jtain aiheita, jtka viime viikkina lis llut lööpissä? V. N en mä. H: Muistatk niitä yleensä jälkeenpäin? V: N js n jtain kauheeta, jku tapaturma tai jku tämmönen. Mutta js se n jku turhanpäivänen, jku juru vaan, niin ei sitä sitten ikein muista. H: Kiinnstaak sua mitkään tämmöset julkkisjurut tai julkkisuutiset? V: Ei mua kauheesti kiinnsta. H: Entäs nk se ttta mitä lööpeissä santaan? V: N ei se aina ttta. Kun sitten tisissa lehdissä ne väittää tista. H: Mistähän se jhtuu? V: En tiedä, ehkä ne liiittelee niitä asiita tai sitten muuttaa vähän kiinnstavammiksi. (Tyttö, 14-v, HA)

126 6.4 Brändättyjen mediahahmjen paulissa Edelliset luvut vat esitelleet lasten ja nurten susimia mediasisältöjä sekä heidän käsityksiään mainksista. Seuraavaksi pureudumme hienvaraisempiin kaupallisiin viesteihin, kuten frmaatteihin ja brändeihin, jiden kaupallisia tarkitusperiä lapset eivät aina tunnista. Brändit tulevat median kautta lasten tietisuuteen usealla tavalla. Mediatutteet itsessään vivat lla sa brändiä, kuten esimerkiksi tietyn tutantyhtiön tutteita (Disney-hahmt, Muumit), tietyn hahmn ympärille rakennettua brändiä (Puuha- Pete, Winx) tai vaikkapa hjelmafrmaatin ympärille rakennettua brändiä (Idls, Eurviisut). Myös yksittäisen hjelman vi ajatella levan brändi, jnka tarkituksena n saada katsja palaamaan yhä uudestaan kyseisen hjelmasisällön pariin. Lisäksi mediaan suranaisesti liittymättömät tutemerkit ja palvelut tulevat lasten ja nurten tietisuuteen median mainsten kautta. Niin Aku Ankan sivuilla kuin kaupallisten kanavien hjelmien välissä esitellään tutteita ja palveluita lapsille ja kk perheelle. 126 Brändikeskustelu sisältää usein ajatuksen tutemerkkien negatiivisesta vaikutuksesta nuriin. Tisaalta nurten timijuutta brändien täyttämässä mediakulttuurissa krstetaan, ja tutkijat näkevät myös vastarinnan mahdllisuuksia. Nuret vivat rakentaa vaikkapa vastabrändejä (Ktilainen & Rantala 2007). Tässä tutkimuksessa tumme esiin, miten median välittämät tuteperheet livat läsnä lasten arjessa erityisesti erilaisten mediahahmjen kautta. Tutkimuksessamme nurimpien lasten (5- ja 8-vutiaiden) elämässä brändit näkyivät fiktiivisinä mediahahmina ja niihin liittyvinä tutteina, vanhemmat ikäryhmät (11- ja 14-vutiaat) susivat useammin tdellisiin ihmisiin perustuvia brändejä Fiktiiviset mediahahmt: Mikit, muumit ja prätkähiiret Lasten mediamaailman tutteistuminen näkyy samjen mediahahmjen esiintymisenä kknaisina tuteperheinä: kirjissa, DVD:llä, leluissa ja kdintekstiileissä. Lapset saattivat tutustua lastenhjelmien mediahahmihin jk seuraamalla kyseisiä mediasisältöjä tai tisaalta mediahahmista tutettujen lelujen kautta. Usein brändit näyttivät 5-vutiaille levan mediatutteiden tunnistamisen välineitä. Tutut mediahahmt Mikki Hiiristä Winx-keijukaisiin livat selviä kiinnekhtia, jiden kautta mediasisältöjä saatti tunnistaa. Disneyn hallinniman lastenhjelmatutannn susikkihahmt esiintyivät televisista tutussa mudssa myös lasten kirjjen sivuilla. Vi lla, että vanhemmat mtivivat lapsiaan lukemaan susiessaan kirjja, jissa esiintyi lasten susikkihahmja (ks. Marsh ym. 2005). Dis-

127 neyn piirrettyjen phjalta tehdyt satuklassikk-kirjat tivttiin kenties antavan pnnahduslaudan lukuharrastukseen. 5- ja 8-vutiaiden susikkeja livat usein Disneyn tai Pixarin animaatihahmt, mutta myös Muumit nusivat esiin merkittävänä tuteperheenä. Vanhempien puheissa etenkin Muumit nusi esille psitiivisena vaihtehtna. Sinänsä sekä Muumien että Disneyn hahmt vat tutteistettuja, mutta vanhemmat kkivat Muumi-hahmt kenties sumalaisiksi ja siinä mielessä eettisemmiksi mediavaihtehdiksi. Lisäksi susittuja hahmja haastateltujen keskuudessa livat tytöillä keijukais-winxit, Bratz-nuket ja Barbiet, pjilla pulestaan Prätkähiiret, Autt-elkuvan hahmt, Puuha-Pete ja Pkémnit. Usein nämä hahmt esiintyivät lastenhuneissa leluina, nukkeina ja julisteissa. Illalla luin lelusarjakuvaa tai jtain lehteä mikä tuli pstissa, siinä li äidin nimi, mutta ikeesti se li mulle. Siinä li kaikkia makeita leluja: Spiderman, Salama Autt-elkuvasta, prätkähiiret, Turtlesit. Multa puuttuu vaan yks Turtles, Mike (Pika, 5-v, PÄ) H: Hei, npas hient verht, mikä tää n? V: Puuha-Pete-verh. H: Mistä tämmönen n? V:Siellä lankakaupassa, missä n erilaisia lankja. (Pika, 5-v, HA) Mediahahmt livat lunnllinen sa kdin mediaympäristöä ja leikkejä. Mediahahmt livat myös lennaisia ssiaalisten suhteiden mudstuksessa, sillä brändi-leluilla leikittiin sisarusten ja kavereiden kanssa. Autin (2006, 14 15) mukaan nuret ppivat varhain kmmunikimaan kulutustavaramaailman tutteilla ja elämäntyyleillä. 5-vutiaat tunnistivat j sujuvasti eri brändejä ja niihin kuuluvia hahmja. Lapset tekevät kulutuspäätöksiä melk itsenäisesti ja 64 prsenttia 3 16-vutiaista lapsista staa susikkimerkkejään, kun taas vanhemmista 68 prsenttia san stavansa lasten ilmittamia susikkimerkkejä (YIPPEE-tutkimus 2008). 127 Tutemerkit palvelevat nurten arjessa erttautumisen ja samastumisen päämääriä. Ne vat sa identiteetin rakentamisen välineitä ja kmmunikinnin mut. J viisivutiaat sasivat kerta susikkihahmihin liittyviä tarinita. Eräs 5-vutias haastateltava kerti Autt-animaatin liittyvän värityskirjan jkaiselta sivulta hahmjen nimet ja tapahtumat, eikä keskeyttänyt ennen kuin kk kirja li käyty läpi. Samankaltainen tarinankerrnta näkyy seuraavasta esimerkistä. H: Minkälaisista kirjista sää tykkäät muuten? V: Aku Ankista eniten, mutta sitten niitä n vähän vaikka Plut ja Mikki Hiiri, niin se n yks. Nimi tais lla Plut eläintarhassa, kun se meni hakeen

128 tn aamulehden, kun se näki kyltin eläintarhaan, niin ei vinu vastustaa sitä. Sieltä sitten löyty luutkin. Kun sillä ittellä is tän kknen, niin se löysi vielä semmsen tän kksen. Mutta se näki siellä myös tän kksen, mutta se li leijnan, sitä se ei saanu. Kun se yritti kaivaa pakreittiä, kalterit li liian pienet. Pakreitin kaivamisessa yks kivi su leijnaan, ja sit se leijna heräs, mut sit se heitti sen luun vaan suuhun ja pääsi karkuun. Mutta buldggi heräs, kun se taas yritti varastaa sen luun, ja katkas köyden pikki ja lähti jahtaamaan. Ja sitten se Plut eksytti sen buldgin vasta huvipuistssa ja peilitalssa. Se li varmaan silleen, että mikä tulla n, ja se lähti sitä khti, kun se Plut meni ihan hi sen. (Pika, 8-v, HA) Lapset ppivat hyvin nurina, millaisia symblisia merkityksiä brändeillä n (Redder Jhn 2002). Tämä kyky erttaa itselle kiinnstavien tuteryhmien brändit tuli esiin tutkimuksessamme. Lapset erttivat esimerkiksi eri hahmt tisistaan, muistivat hahmjen nimet ja tiesivät millaisia minaisuuksia kullakin hahmlla li 128 H: Onk prätkähiiret sitten hyviksiä? V: Ti n Mt, jka n V:llä. Ja sitten ti n Vinski, jka n tlla R:llä ja mulla n ti Vinskin pelkkä mp ja sitten ti Turtle. H: Sä ertat ne hyvin tisistaan, nk ne kaikki eri värisiä vai mistä sä ne tunnet? V: Kun Mtlla n ti rautakäsi. Tlla n tavallinen ja tllakin. Ja sitten mä ertan niin ni kaks, kska tlla n hanskassa pyssy. (Pika, 5-v, HA) Verrattuna tapaan, jlla nurimmat lapset hahmttivat mediaympäristöään yleisesti, heidän susikkihahmihinsa liittyvä tietämys li hyvin jäsentynyttä. 5-vutiaat eivät välttämättä muistaneet, mitä hjelmia seurasivat tai mitä päivän aikana li ylipäätään tapahtunut median parissa sen sijaan he pystyivät kertmaan Prätkähiiri-figuureiden minaisuudet yksityiskhtaisesti. Tämä näkyy myös seuraavassa 8-vutiaan sitaatissa: H: Onks telkkarissakin nita Pkémn-juttuja? V: J. H: Millnkas niitä tulee? V: Emmä enää muista. Tääkin n Pkémneja. H: Aijaa. Sää t nähny telkkarissa kuitenkin? V: J. H: Mitäs ne tekee siellä telkkarissa? V: Taistelee tisia Pkémneja vastaan. Siellä n rakettiryhmä, jka n paha, jka yrittää ja ne yrittää varastaa Picachun. Nää n energiita kanssa. Tää n maa-pkémn ja tää, nää n tuli-pkémneja. (Pika, 8-v, HA) Tiettyyn hahmn kiintymisen myötä susikkihahma esittävät heistutteet tulivat merkityksellisiksi. Susikkihahmt vidaan nähdä myös samastumisen khteina ja identiteetin rakentamisen välineinä. Jkin hahm vi lla mieleinen, kska se herättää muistja, tunteita tai mielikuvia tai siihen

129 liittyy erilaisia ssiaalisia tilanteita (ks. Kupiainen 2002). Susikkihahmt saattivat lla identifiitumisen khteita j 5-vutiaille. Osa vanhemmista kuitenkin kki, että juuri 5-vutiaille ei llut mediassa spivia samastumiskhteita. H: Nuuskamuikkunen, minkäslainen tyyppi se muuten n? V: Se muuttaa talvella etelään. H: Mitäs se sitten tekee etelässä? V: Emmä tiä. H: Sit se tulee takasin. V: Niin, keväällä. H: Mitä se tekee sitten kun se tulee? V: Sittaa huuliharppua. H: Miks se n sun mielestä kiva? V: Siks kun mää n se. (Pika, 5-v, HA) R pitää muumeista, mutta kaipaa selvästi j vähän vauhdikkaampaa meininkiä välillä; Hämähäkkimiehet, Mutanttininjakilpiknnat ja Harry Ptterit taas vat turhan rajuja pikkupjille, samin kuin Legn Binicle-hahmt. (Pika 5-v, vanhempien PÄ) Mediahahmjen luminen n nykyisin tärkeä sa televisi-, elkuva- ja pelitutanta. Keskeistä n erityisesti hahmjen pikkimarkkininti eri tuteryhmien välillä. Pkémnit esiintyvät piirretyissä, krteissa ja peleissä, sarjakuvissa ja kirjissa. Pikkulasten kiinnstus leluhahmihin n mediatuttajien tiedssa, ja nykyisin heistavariden tutant n j lähtökhtaisesti sa suurten tutantyhtiöiden elkuvien markkinintia. Lisäksi heistavarat saatetaan jpa kehitellä ensin ja televisi-hjelma ludaan näiden hahmjen ympärille. (Kenway & Bullen 2001.) Leluihin perustuvat televisihjelmat ja elkuvat yleistyivät USA:ssa He-Manin kaupallisen menestyksen jhdsta 1980-luvulta lähtien. Vusina televisi-hjelmiin liitettyjen lelujen myynti kasvi USA:ssa 10:stä 60 prsenttiin kaikesta lelumyynnistä (Bryant 2007, 19) luvun vaihteessa varsinkin yhdysvaltalaiset lastenhjelmat vat j läpeensä kaupallistettuja ja lisensiituja. Ohjelmien ja lelujen yhteenliittymän jhdsta lasten televisi-kanavia, kuten Disney Channelia vidaankin pitää nimenmaan mainskanavana, jka tarjaa jatkuvasti hukutuksia mediakulttuurisiin tutteisiin Tsielämän mediahahmt ja brändätty fanius Fiktiivisten hahmjen lisäksi mediassa esiintyvät tdelliset ihmiset vivat rakentaa itsestään brändin, tutteen, jta markkinidaan mniplvisesti. Superjulkkikset, kuten jidenkin tämän tutkimuksen tyttöjen fanittama Britney Spears tai jpa Steven Spielbergin kaltaiset tunnetut hjaajat

130 vivat lla sa brändiä. Tällöin tdellisia ihmisiä ihailevat kuluttavat tiettyä imaga, ja sallistuvat myös näihin mediahahmihin liittyvän heistutannn stamiseen. Mediahahmjen ympärille rakentuu usein fanikulttuureita. Yleensä faniudella viitataan vimakkaaseen, kiihkeään ihailuun, jka liittyy ppulaarikulttuuriin ja viihteen alan esiintyjiin (Nikunen 2005). Tutkimukseen sallistuneiden fanius kytkeytyi musiikkiin (Britney Spears, Lrdi, Eminem, HIM, Nightwish, Idls-tähdet), mediatapahtumiin (Eurviisut, Idls, Jääkiekn MM-kisat), sarjafilmeihin (Salatut elämät, O.C., Extreme-Duudsnit) sekä elkuviin (Star Wars, Mr Bean, Harry Ptter). Tutkimusta tehtäessä MTV3:n Idls ja Idls-tähtien fanitus li vimakkaasti läsnä miltei kaikkien tutkimukseen sallistuneiden lasten elämässä jpa niiden, jtka eivät kyseistä hjelmaa seuranneet. Idls-tähdistä jk pidettiin tai hjelmaa käytettiin man vastakkaisen musiikkimaun määrittäjänä. Määrittely tapahtui jka tapauksessa suhteessa hjelmaan. 130 Idls-hjelmafrmaatti lu sallistuvista ihmisistä san brändiä. Esiintyjiä ei niinkään tunnisteta itsenäisiksi artisteiksi, vaan nimenmaan Idls-tähdiksi. Tsi-tv-hjelman hella Idls-frmaatti nkin markkinintityökalu, jnka yhtenä päämääränä n edistää tähtien levymyyntiä. Tutkimuksessamme Idlsin nusi j 5-vutiaiden susin. Kiihkeimmillään Idls-fanitus li 8- ja11-vutiailla tytöillä kunnes vähitellen alki hiipua 14-vutiailla. Idls-kisan seuraaminen ei rajittunut vain tiettyyn tutantkauteen, vaan hjelman vetvima saatti jatkua useita kausia. Kuuntelin vaan radi aamulla äitin autssa, Idlsit lauli sen pp-pp-musiikkia, siinä se yks san kirsanan. Päikyssä ei llu ees mitään mediaa, ei ees musiikkia. Illalla en kattnu paljn lastenhjelmia kun lin ulkna, mutta meillä alk lma ja me saatiin katsa Pikku-Arista se ihan viimenen Idls-hjelma, Ari n mun susikki. (Pika, 5-v, PÄ) H: Idlsiakin sä t kattnut tänä keväänä. Kukas sun susikki li? V: Anna. H: Mä jtenkin arvasin. Otk sä kattnut sitä isän ja äidin kanssa, vai ihan yksin? V: Äidin kanssa. H: Olik äidin susikki kanssa Anna? V: Ei. Ari. Se vitti. Mutta mä n sannut, että mä haluun Annan levyn ja sitten yks kerta kun mä näin Hanna Pakarisen mainksen, että se n tehnyt uuden, niin mä haluun senkin. (Tyttö, 8-v, HA) Faniuteen liittyy vahvasti halu ilmentää sitä jllain tavalla. Faniuden yhtenä erityispiirteenä nkin sen julkisuus, ja ihailu tehdään tunnetuksi erilaisin käytännöin. Faniuden yhtenä kriteerinä pidetään timintaa, eli että fani

131 ei ainastaan seuraa jtakin hjelmaa vaan ryhtyy keräämään lisää aineista kuten tieta, kuvia kirjallisuutta tai tavaraa faniuden khteesta. (Nikunen, 2005.) Tutkimuksessamme haastateltavien fanius näyttäytyi kiinnstuksena idlin elämää ja muun muassa nettisivuja khtaan. Haastateltavat kirjittivat frumeille ja kiinnittivät idlin kuvia perinteiseen tapaan huneensa seinille. Perinteiset ja interaktiiviset mediat liittyivät yhteen fanittamisessa. Lehdistä paitsi luettiin juttuja, myös tutettiin uusia sisältöjä eli leikattiin ja kttiin kuvia leikekkelmaan tai -kansin. H: Kun sää leikkaat kuvia lehdistä, niin mitä sää teet niille sitten? V: Laitan seinille tai kansin tai jnnekin. H: Jaa, nks sulla kansi, sää liimaat ikein kansin. V: Ei, vaan mää vaan laitan ne säilytän, että mä vin vaikka antaa kaverille, js se haluaa tai laittaa seinälle sitten jskus. (Tyttö, 11-v, HA) V: Että mää aina jnkun tietyn mallin mukaan ne järjestelen niitä. H: J. Nää n ihan, että sää et mitenkään liimaile näitä. V: N en. H: Kuinka usein sää sitten kattelet tai levittelet näitä? V: N melki kuukausittan, että kun mää aina leikkaan niin sitten mää levitänkin, että katn kuinka paljn niitä li tullu tietyn mallin khdalle. H: Meneeks sulla siinä yleensä pitkään kun sää...? V: N saattaa mennä melkein kk päivä. Ja sitten vanhemmat aina suuttuu, kun mää en ikinä sit kerää niitä, eikä täällä pysty käveleen. (Tyttö, 14-v, HA) 11- ja 14-vutiaat ilmensivät faniuttaan keräilemällä mediatutteita. Osa keräsi DVD-elkuvasarjja tai tiettyyn fiktiiviseen mediahahmn liittyviä keräilytutteita. Keräily khdistui myös idlien kuviin ja julisteisiin, levyihin ja muihin heistutteisiin. H: Säkin let sitten keräillyt leffjen heiskamaa. Mitäs sä let kerännyt? V: Mä keräilen näitä Batmaneja. H: Just, n tulla näkyy ainakin Leg-Batman. V: Mulla n sit tää juliste, sitten mulla n elkuvia ja tv-sarjja. H: Mikäs tssa keräilyssä n niin kivaa? V: Se vaan n jtenkin niin hian. H: Mitäs nk sulla jtain tavaraa tai kamaa, jta sä metsästät tai haluaisit saada seuraavaksi? V: Mä n ajatellut seuraavaks näitä jitain vanhja Batman-sarjiksia. (Pika, 11-v, HA) 131 Tässä sitaatissa haastateltava kuvaa miten hänen faniutensa manga-sarjakuviin n syntynyt. H: J. Muistaksää mistä sää t keksiny alun perin tän? V: N, kerran mää kävelin kaupassa ja sitten mää näin kivan pkkarin ja sitten mää katin, että ai, kun kiva, kivat kuvat, määpä stan tän kerrankin, kun en mää sta yleensä mitään. Siis mää en sta paljn melkein mitään.

132 Niin sitten mää, j täähän n kiva, ja mää luin sen sitten ja sitten mää stin ni kaks muuta saa. Ja sitten mää luin niistä yhen kerran, siinä n sivuun kirjtettu jtain, piirtäjä n kirjttanu kaikkee. Siinä sitten luki Kamikaze Kaitu Jeanne, niin mää löysin likse kahen kuukauden päästä tn ekan san yhestä kaupasta ja mää ajattelin katt, kun se nimi li tutun näköinen ja tssakin li kivat kuvat. Niin mää stin ja sitten mää alin pitää siitä sarjasta. (Tyttö, 14-v, HA) Jissakin tapauksissa fanittaminen jatkuu, vaikka man idlin musiikkia ei enää edes kuunneltu. Mnesti julkkiskulttuuriin ja fanittamiseen liittyvä heistiminta vikin lla merkittävämpi kkemus kuin idlin varsinaiset tet ja tutkset. 132 H Kenes nimikirjitus siinä n? V: Maija Vilkkumaan. H: Mistäs sä sen t saanut? V: Maija Vilkkumaan knsertista. H: Otk sä itse llut knsertissa? V: J, äidin kanssa. Me taidettiin siinä nimmarijnssakin lla ekja. Sitten kun äiti li sannut iskälle, että ei tarvi pitää kiirettä, niin me saatiin sitä tella. H: Kiinnstaak sua tllaset julkkisjutut? V: J! Pitäis kysyä Antti Tuiskultakin sen nimmari. Mulla taitaa lla kaikki muut paitsi se uusin levy. H: Kuunteletk sä sitten Antti Tuiskun musaa? V: En mä sitä niin kauheesti kuuntele enää. (Tyttö, 8-v, HA) Suurin sa tutkimukseen sallistuneista nurista fanitti kaupallisesti menestyneitä brändejä ja idleita. On kuitenkin lemassa myös faniutta, jta vi lunnehtia maanalaiseksi, valtavirran kulutuskulttuurista pikkeavaksi (Nikunen 2005). Jillakin haastateltavista yhteisöllisyyden ja vurvaikutuksen mudt tuntuivat krstuvan kaupallisuuden sijaan. Valtakulttuuriin situtumisen sijaan fanius li erttaumisen väline ja tarkituksena li nimenmaan man yksilöllisyyden sittaminen. 14-vutiailla mediamieltymykset alkivat j selvemmin eriytyä, ja niinpä esimerkiksi eräs haastateltu 14-vutias pika tteaa, ettei arvsta YleX-radikanavan turhina pitämiään hittejä. Oman musiikkinsa kyseinen pika löysi Mikseri.net -musiikkisivustlla, bändeiltä, jita ei kuule yleisillä sittlistilla. H: Jaa, mitäs siellä n kattaas. Sulla n erilaisia. Hip hpia n ja metalliakin. Sulla n tsi paljn. V: J. H: Onks nää sellasia, mitä pystyy kuuleen radista ikinä vai nks nää? V: Ei, nää n tällasia, ettei näillä yhelläkään levytysspimusta, näillä ei saa lla. Ne n kaikki semmsia, jilla ei mitään levytysspimusta. (Pika, 14-v, HA) Alakulttuuriseen fanittamiseen liittyi tsin usein tive siitä, että ma yh-

133 tye tai idli kasvaisi susituksi. Näin fani visi lla yksi bändin löytäjistä, ja sijittua myöhemmin fanihierarkiassa arvstettujen alkuperäisfanien lukkaan. H: Tää n jku bändi, minkä maalainen se n? V: Se n tamperelainen. Mää n j yli vuden tykänny näistä ja keikillakin aika paljn llu. Ei se viä susittu, mutta kyllä se siitä vähän ajan päästä. (Tyttö, 14-v, HA) 6.5 Brändätyt verkkyhteisöt: Kyllä mä saan tehdä hyviä kauppja Erilaisia lasten mediakäytön ssiaalisia ulttuvuuksia ja ssiaalisen median mutja n käsitelty luvussa 5, mutta tässä alaluvussa keskitytään vielä lasten verkkympäristön kaupallisiin piirteisiin. Tarkastelemme nuria itsenäisinä timijina, jtka hakeutuvat verkkyhteisöihin saadakseen elämyksiä ja rakentaakseen identiteettiään. Haluamme kuitenkin nstaa esiin myös kaupallisten timintaympäristöjen asettamia rajituksia. Vidaan phtia, luvatk kaupalliset ympäristöt rajitteita vurvaikutukselle ja millaisia rajitteita nämä vat. Onk kyseessä pikemminkin jnkinlainen virtuaalikuluttajuuden mut kuin yhteisöllisyys? Verkkyhteisöihin ja keskustelufrumeille sallistuminen li mnelle nurelle keskeinen faniuteen liittyvä timint. Verkssa maa fanitusta tehtiin julkiseksi. 133 Kiinnstus tiettyyn aihepiiriin sai 11- ja 14-vutiaat sallistumaan aktiivisesti samanmielisten verkkyhteisöihin. Mnien nurten susimien sivujen timintaperiaatteet livat kaupallisesti värittyneitä. Susittuja kaupallisia verkksivustja livat virtuaalilemmikkien sivustt, musiikkisivustt, jilla li mahdllista liittyä yhteisöihin musiikkimaun perustella sekä bändien ja televisiesiintyjien sivut, jilla li mahdllista jpa lla sähköpstiyhteydessä idleihinsa. Internetin verkkpalvelut vidaan nähdä nurisbrändien rakentamiseksi, tällöin verkksivustn hahmt ja sisällöt mudstavat brändin, jka tulee saksi nurten elämää (Kes, Lehtimäki & Pietiläinen 2006). Lemmikkisivuilla susittua li virtuaalirahalla tapahtuva virtuaalilemmikkien staminen ja myynti. Samin keskiaikaan sijittuvat nline-pelit perustuivat pitkälti stamisen, myymisen ja vaihdannan periaatteille. Peleissä li mahdllista edistyä kehittämällä pelihahmaan ja hankkimalla sille uusia minaisuuksia tai varusteita. Peleissä pelaaja sai usein alkupääman, jta hänen li malla timinnallaan ja taidillaan mahdllista kartuttaa. Kaupallisuus li kiehtvaa lasten ja nurten mielestä. He kkivat kartutta-

134 vansa bisnes-taitjaan tai saamistaan kuluttajina käyttämällä virtuaalirahaa ja tehdessään peleissä hyviä kauppja. Nettipeleihin ja virtuaalimaailmihin liittyy tisinaan myös tdellista kaupallista timintaa. Lapset saattavat kaupata kehittämiään hahmja tai varusteita muille pelaajille esimerkiksi nettihuutkaupan kautta. Hinnat vivat liikkua 10 ja1000 eurn välillä. Kiinnstusta kaupalliseen timintaan sittivat erityisesti 11-vutiaat, mutta sama piirre tuli esiin myös 14-vutiaiden haastatteluissa. H: Mitenkäs se muuten timii, että sulla n tssa rahaa 68, niin miten sitä rahaa laitetaan sinne? V: N, tällain, täältä saa valita minkä lemmikin haluaa ja sitten täältä pitää täyttää nää tiedt. H: Haluaak yksivärisen vai? V: Täältä tulee kaikki nää hamsterit esiin. H: Onks sitten sillain, että js siihen rekisteröityy, niin maksaaks tää ikeeta rahaa vai nks tää tämmöstä leikkirahaa ikään kuin? V: J, js kultajäseneks, niin se maksaa kaks eur ikeesti. (Tyttö, 11-v, HA) 134 H: Niin sähän laitit tnne päiväkirjaan, että sun bisnestaidt kehittyy pelatessa. V: Ne kehittyy kyllä siinä Sidmeyrissä, mutta tässä mä en niin paljn. Tai kyllä mä tässäkin saan tehdä ihan hyviä kauppja. H: Tulla n sitten jtain varusteita mitä vit myydä? Vai nk siinä vielä jtain minaisuuksia? V: Ei minaisuuksia, mutta varusteita. Tssa näkyy se mntak gldia, niin se tarkttaa, että nin mnta kultaa. H: Mistäs sä saat rahan tnne? Onk ti semmnen, että sä judut stamaan jäsenyyden tai? V. Ei kun tekee vaan tyypin, sitten sillä alussa n 16 klikka. (Pika, 11-v, HA) Jtkut haastatelluista 11- ja 14-vutiaista tytöistä kävivät internetissä Stardll-sivustilla, jka n julkkiskulttuurin ja perinteisten paperinukkeleikkien yhdistelmä. Sivuilla puetaan julkkiksia erilaisiin asusteisiin. Sivuille kirjautumisen jälkeen vi luda itsestään virtuaalisen MeDll-paperinuken, valita itselleen mieleiset hiukset, nenän, reidet tai huulet. Omalle hahmlle li mahdllista staa vaatteita virtuaalisesta stskeskuksesta. Palvelu n ilmainen, mutta kaupallisesti värittynyt, sillä se mainstaa julkkiksia, jiden paperinuket vat tarjlla. Lisäksi sivut mainstavat sisältöään paikkana, jssa vit ppia mudista ja uusimmista trendeistä. Musiikkiyhteisöjen sivuilta sai ladata ilmaiseksi musiikkia ja sallistua lisäksi frumeilla käytäviin keskusteluihin. Yhteisöllinen suus syntyi kanssakäymisestä frumin muiden kävijöiden kanssa. Kaupallinen tarkitusperä pulestaan tteutui, kun bändit mainstivat tutantaan antamalla jitakin kappaleita ilmaiseen lataukseen. Lisäksi kaverit susittelivat tisilleen

135 musiikkisisältöjä. Näin he timivat bändien ilmaisina markkinijina. H: Tuleeks sun tulta sitten haettua ladattua musiikkia? V: J tulee, aika paljnkin ikeestaan. H: J, nks sulla nyt jku, viime aikina lisit löytänyt jnkun hyvän. V: N emmää muista ikeestaan, emmää ees muista kaikkien bändien nimiä mitä mulla n. Kun kuulee kaveriltakin yleensä, js täällä n jitain hyviä, niin tulee sitten ladattua. (Pika, 14-v, HA) Kavereille susittelemisen lisäksi yhtyeiden fanit timivat mukana myös aktiivisessa markkininnissa. Eräs tyttö kerti kuuluvansa bändien street teameihin, jiden tarkituksena n levittää tieta yhtyeen keikista. He vivat näin kerätä itselleen pisteitä ja palkintja. Yhteisöllisyys yhdistyy kaupalliseen markkinintiin, jnka fanit tekevät yhtyeen pulesta. Tunteisiin vetavuudesta, vurvaikutuksesta palvelun tuttajan ja käyttäjien välillä ja ssiaalisuudesta nkin tullut keskeisiä uusien menestystutteiden edellytyksiä (Kangas 2006). H: Sit nää street teamit, et määkin kuulun klmen bändin street teameihin. Että tää n sillain aktiivisin, että nyt siinä kerätään pisteitä ja sitten nää tyypit n lähettäny mulle tarrja ja sitten mää liimailen ja laitan niitä ja teen ite mainksia. Niistä saa aina enemmän ja enemmän pisteitä ja sit kun n paljn pisteitä, ne tyypit vi lähettää palkintna niitä mia sinkkuja ja tällästä. Se n mitä fanit tekee bändin hyväks työtä. (Tyttö, 14-v, HA) Brändättyjen verkkyhteisöjen ja nurten nettisivustjen kaupallisten mutjen kehitystä n kiinnstava tarkkailla myös tulevilla tutkimuskierrksilla. Missä mittakaavassa brändätyt verkkyhteisöt vat kuluttajaksi pettelun paikkja ja kehittävätkö nuret myös sallistumisen taitja verkksivustilla? 135

136 7. Lasten mediataidt ja kdin mediakntrlli Mediaympäristön muuts vaatii kansalaisilta erilaisia mediihin liittyviä valmiuksia ja taitja, jita vat esimerkiksi median tekniset käyttötaidt, mutta myös uudenlaiset ssiaaliset taidt ja medialukutaidt. Median teknisen käytön lisäksi n hallittava ja ymmärrettävä myös kmmunikinnin erilaisia tapja ja mninaisia mediaesityksiä, niiden ttuudellisuutta, ilmaisutapja ja retriikkaa. Näitä taitja pyritään kehittämään sekä ktna että kulussa. Mediataitjen kehittäminen nähdään usein kasvatuksen asiaksi, jta kutsutaan mediakasvatukseksi. 136 Tutkimuksemme kannalta mediataitihin, medialukutaitn ja lasten ja vanhempien asenteisiin n tältä sin tärkeää kiinnittää humita. Olimme kiinnstuneita siitä, livatk vanhemmat hjeistaneet lapsia ja nuria median käytössä, minkälaista mediakasvatusta kdeissa ja kuluissa annetaan, ja miten lapset ja nuret mielsivät mat mediataitnsa. Mielenkiintista n erityisesti se, tapahtuuk tässä suhteessa muutsta ajan kuluessa. Tutkimuksen laajuuden vuksi emme kuitenkaan vineet paneutua erityisen syvällisesti kysymyksin mediakasvatuksesta ja mediataidista. Tutkimuksessamme ei kerätty aineistja pettajilta eikä haastateltu vanhempia. Tässä luvussa kiinnitämme humita siihen mitä lapset ja nuret ajattelevat mista taidistaan ja minkälaiset taidt krstuvat tämänhetkisessä mediaympäristössä. Tarkastelemme myös ktien tapaa hjata lapsia mediaympäristössä, ja mitä lapset ja nuret ajattelevat kulun rlista mediataitjen pettelemisessa. Selvitämme aluksi, mitä tarkitamme mediataidilla ja mediakmpetenssilla. Mediataidt vidaan jakaa erilaisiin kehittyviin sa-alueisiin. Keskeisiä alueita vat mainitut tekniset taidt, ssiaaliset taidt, median vastaanttamisen ja tuttamisen taidt ja turva- ja tunnetaidt. Mediakasvatuksen näkökulmasta puhutaan myös mediakmpetenssista. Kmpetenssia vidaan ajatella erilaisina yksilön valmiuksina suriutua jstakin tehtävästä tai käsitellä jtain tilannetta (ks. Ruhtie 2005). Nämä valmiudet n ajateltava kuitenkin laajasti esimerkiksi kgnitiivisina, affektiivisina, mtrisina, ssiaalisina ja persnallisina taitina (emt.). Tällaisena taidllisena kknaisuutena mediakmpetenssi edellyttää mediasuhteiden mninaisia valmiuksia ja kypsyyttä käsitellä, ymmärtää, arviida, arvttaa ja välittää mediaa, mediaviestejä ja -merkityksiä. Sirkku Ktilainen (1999, 39) määrittää mediakmpetenssin mnipuliseksi saamiseksi, tilanne- ja timintaympäristökhtaiseksi valmiudeksi, jssa n keskeistä vahvistunut timijuus.

137 Myös medialukutait n keskeinen käsite tarkasteltaessa lasten ja nurten mediasuhteita. Medialukutait määritellään usein henkilökhtaiseksi valmiudeksi tai kyvyksi saavuttaa, ymmärtää ja luda infrmaatita eri knteksteissa (Livingstne, Van Cuvering & Thumim 2005, 3; Varis 2005, 9). Medialukutait n kehittyvä valmius, jka sisältää niin tutannn, ilmaisun kuin vastaantnkin strategiita (Ktilainen 1999, 37; 2001). W. James Ptter (2004) kats, että medialukutait sisältää ymmärrystä median sisällöistä, median tutantrakenteista, median vaikutuksista sekä itsestä median käyttäjänä. Tällaisena medialukutait vi kehittää yksilön autnmiaa, esteettistä makua, ssiaalista maatunta, itsekunniitusta, valtautumista ja asemaa kuluttajana ja kansalaisena sekä tuttaa ymmärrystä median sisällöistä, rakenteista ja timintatavista. Lpulta se jhtaa aktiiviseen median käyttöön ja hyödyntämiseen luvan ilmaisun välineenä (emt ). Perinteisestä lukutaidsta n humiitu, että lapset ppivat paljn lukemisen rlista, lunteesta ja tarkituksesta niiden päivittäisten käytäntöjen kautta, jita kirjittamisella ja lukemisella n lapsen jkapäiväisessä elämässä. Sama pätee myös medialukutaitn (Marsh ym. 2005, 10). Arkipäivän median käyttö ja mediakulttuurin läsnäl leikeissä, harrastuksissa, ppimisessa ja muussa timinnassa kehittävät lasten medialukutaita, vaikka tämä ei varsinaisesti tavitteena lisikaan (emt.) Mediataitja pitaan yhdessä Millaiselta lasten ja nurten mediataidt sitten tutkimuksessa näyttivät? Mediakulttuurissa kasvaneista lapsista n käytetty muun muassa nimityksiä digiskidit (Niinistö & Sintnen 2007), verkksukuplvi (Tapsctt 1998), digitaaliset alkuasukkaat tai natiivit (Prensky 2001) 33 ja insaiderit (insiders) (Lankshear & Knbel 2006, 34). Näiden näkemysten mukaan uudet sukuplvet vat maksuneet ja hallitsevat yhteiskunnan avainteknlgiat, mikä merkitsee suurta muutsta perinteiseen sukuplvien väliseen suhteeseen, jssa vanhemmat sukuplvet vat välittäneet kulttuurin ja traditin nuremmille. Tutkimuksessamme 41 prsenttia vanhemmista ttesi, että lapset vat pastaneet heitä median käytössä. Haastatteluissa paljastuu kuitenkin, että lapset ja vanhemmat piskelevat paljn yhdessä median käyttöä ja pastavat tisiaan. Usein juuri isä auttaa lasta alkuun. Lasten arvit mediasaami- 33 Ks. luku 4 tässä 4 tässä tutkimuksessa.

138 sesta näyttävät levan perinteisellä tavalla sukupulittuneita, jpa niin, että perheen äiti nähdään tässä heikksi lenkiksi : H: Sitten sä t laittanut tähän, että sä ehkä saat käyttää tietknetta paremmin kuin vanhempasi. V: Niin, mun isihän nyt tietenkin saa käyttää tietknetta paremmin, mutta jskus mä autan mun äitiä. (Tyttö, 14-v, HA) H: Mitäs kun tässä n tämmönen khta, että neuvn jskus vanhempiani tai sisaruksia median käytössä. V: Se n vähän vaikeempaa, paitsi äitiä yritän neuv, mutta se san, että saa. Iskää ei tarvi neuv. (Tyttö, 8-v, HA) 138 Lapset arvelivat levansa parempia median käyttäjiä kuin vanhempansa. Era tehtiin erityisesti äitiin, kuten edellä humattiin. Myös vunna 2001 tehdyssä tutkimuksessa 8 10-vutiaat lapset pitivät itseään taitavampina tietkneen käyttäjinä kuin ma äiti (Suranta ym. 2001, 73). Samanlainen sukupulijakauma löytyy myös Marja Saanilahden (1999) tutkimuksesta. Sukupulittuneisuus näyttää istuvan lujasti kun puhutaan tiettekniikasta ja siihen liittyvästä saamisesta. Tsiasiassa ert hälvenevät, js mediateknlgiaa tetaan käyttöön j pienestä pitäen. Tämä n havaittu muun muassa prjekteissa, jissa tiettekniikka n integritu varhaiskasvatukseen (ks. Suranta ym., 2001, 75). Mediateknlgia ei kdeissa kuitenkaan näyttäydy niin selvästi maskuliinisena alueena, kuin edelliset lainaukset antaisivat ymmärtää. Edellä juuri tytöt kertivat pastavansa äitiä. Tämä vi kerta myös tietyistä kdin mediateknlgian vastuualueiden jaista. Virve Peteri (2006, 258) humasi kdin mediateknlgiaa käsittelevässä väitöskirjassaan, että kdeissa tunnistetaan helpsti mikä kuuluu kenenkin vastuu- ja saamisalueeseen, ja tämän mukaan myös timitaan. Esimerkiksi nainen saatti hulehtia videiden ajastamisesta, kun taas mies tietkneen päivittämisestä. Vidaan ajatella, että muista ktiin liittyvistä vastuista piketen myös lapsilla n mahdllisuus sallistua neuvtteluun kdin mediateknlgian hallinnasta. Erityisesti knslipelit vat vahvasti lasten maa teknlgiaa, jista vanhemmat eivät juuri lleet kiinnstuneita. Vastuu laiteiden käytöstä kasvattaa uska myös miin taitihin. Jpa 5- ja 8-vutiaat arviivat itse mediataitnsa varsin krkeiksi. He uskivat levansa taitavia median käyttäjiä ja sanivat saavansa käyttää esimerkiksi televisita ja kuvanauhuria itse. Televisin käyttö pittiin itsenäisesti seuraamalla muiden timintaa, mutta esimerkiksi nuremmat lapset käyttivät tietknetta valvtusti ja yhdessä vanhempien tai sisarusten kanssa. Tietkne ja pääsy internetiin edellyttivät usein käyttäjätunnusten ja sa-

139 lasanjen hallintaa. Lapsen mat taidt pääsivät esiin vasta kun vanhemmat livat avanneet kneen ja mahdllistaneet sen käytön. H: Sun mielestä sä let aika taitava median käyttäjä. Osaatk sä käyttää ktna levia laitteita, js teillä n telkkari ja tietkne, saatk sä käyttää niitä ihan itse? V: Kyllä mä ihan tavallisesti saan telkkaria katsa, mutta kun katt DVD:tä niin pitää vaihtaa jku jht, niin mä en saa sitä. H: Kuka sen sitten vaihtaa? V: Äiti tai iskä. H: Entäs tietknetta? V: Kyllä mä saan, js iskä laittaa kaikki ne käyttäjätunnukset ja salasanat. H: Niin sitten saat mennä sinne sivuille ja hakee ne pelit millä pelaat ja muut? V: J. Äiti: Meillä n netti iskän läppärissä. Se n käytössä sillin kun iskä tulee töistä. Kun V tulee yksin, niin se ei pääse pelaamaan eikä muuta. Netti saapuu vasta sillin kun iskä saapuu ktiin. (Tyttö, 8-v, HA) Haastatteluissamme li kuitenkin mukana pienimpiäkin lapsia, jtka kirjautuivat itse tietkneelle. Kneen käyttö tapahtui valvtusti ja ngelmia pyrittiin ratkaisemaan yhdessä vanhempien kanssa. Perheiden median käyttöä ja mediasaamista tuntuikin määrittävän paljlti yhteinen timinta ja vurvaikutus, etenkin js laitteet livat yhteisissä tilissa. Seuraava esimerkki kert 5-vutiaan lapsen ja äidin yhteisestä tukista tietkneen äärellä. 139 Äiti: Js sä haluut, sää vit H näyttää miten sää meet tietkneessa sun malle pulelle. Ja sää vit näyttää niitä sun kuvia, mitä sää t ttanut edellisen viikn aikana, tietkneen sillä kameralla. [H Kirjautuu kneelle.] Äiti: Sää vit näyttää minkälaisia kuvia sää t ttanut. Tssa n se hyvä puli, että sitten n ni kaikki estt, että hän ei pääse mihinkään uudelle sivulle ilman salasanaa. H: Oh, rikki, rikki, rikki Äiti: Kkeilepas tuplaklikkausta. H: Eikun ikeesti nää n rikki, missä nää kyselyt n. Rikki, rikki, rikki. Äiti: Eikun nk papa laittanut jnnekin kuule pis ne sulta. H: Rikki, rikki, kaikki n rikki Äiti: Ne vi viedä tta Onks ne kaikki muka, että täällä mikään ei timi? [Kuvatiedstt n siirretty eivätkä pikakuvakkeet avaa niitä.] Äiti: Mihinköhän ne n laitettu sitten? H: Isi n laittanut ne rskakriin. Äiti: Oisk rskakriin vinu laittaa? H: Ne n menny rikki, kun ne n liian kauaa aikaa llu siellä. (Pika, 5-v, HA) Isä n siirtänyt kuvatiedstja tiseen paikkaa eikä pika saa niitä enää avatuksi työpöydän pikakuvakkeiden avulla. Tilanteesta pyritään selviyty-

140 mään kkeilemalla ja phtimalla asiaa yhdessä äidin kanssa. Vastaavanlaiset tilanteet vat tyypillisiä lasten timiessa yhdessä medialaitteiden äärellä ja neuvessaan tisiaan. Mediaan liittyvää saamista ja taitja vidaankin pitää paljlti yhteistiminnallisina. Perheen jäsenet tai sisarukset ja kaverit neuvvat ja auttavat tisiaan. Yhteistiminnallisesti kkeilun ja harjittelun kautta lapset livat ppineet muun muassa tietknehjelmien käyttöä ja animaatiiden tekemistä. Lähes kaikki vanhemmat ilmittivat levansa kiinnstuneita lasten mediasisällöistä ja tuntevansa mitä mediita lapset käyttävät. Vanhemmat tunnistivat ja tunnustivat lasten mediamaailman vaikka heidän ma median käytön tapansa ja mediamaisemansa ersi lasten mediamaisemasta. Tämä tuli esille muun muassa siinä, että vain 11 prsenttia vanhemmista ilmitti käyttävänsä mediaa usein lastensa kanssa. Tärkeimmät yhteiset mediakkemukset liittyivät televisin katselemiseen eivätkä välttämättä khdistuneet hjelmasisältöihin. Pikemminkin televisi keräsi perheen yhteen: Tellua li kiva katsella pitkästä aikaa yhdessä, vanhempien mielestä ei hjelmalla llut niinkään väliä mutta li kiva lla rauhassa yhdessä. (Pika, 8-v, vanhempien PÄ) 140 Kun puhe kääntyi digitaaliseen pelaamiseen, vanhemmat myönsivät auliisti levansa hieman pihalla kk asiasta. Serkun kanssa H puhuu paljn tietkne- ja Nintend-peleistä ja he myös pelaava yhdessä. Kska äiti ja isä vat pihalla näistä peliasiista n serkku hyvin tärkeä ja dtettu vieras. (Pika, 8-v, vanhempien PÄ) Ermin, Mäyrän ja Heliön (2005b ) lasten digitaaliseen pelaamiseen liittyvässä tutkimuksessa kävi ilmi, että lapset haluaisivat vanhempiaan pelikavereiksi, mutta heidän pettamisensa lisi llut liian is urakka. Aikuisilla ei llut aikaa eikä valmiuksia sallistua lastensa peliharrastukseen. Ermi ja kumppanit esittävätkin haasteen, jnka mukaan lasten ja aikuisten mediasuhteet ja tiettaidt lisi saatava dialgiin keskenään (emt. 141). 7.2 Lasten ja nurten tiednhaun taidt Kuten edellä tuli ilmi, j viisivutiaat kkevat levansa taitavia median käyttäjiä. Vidaan esittää, että tietyt tekniset perustaidt maksutaan j melk varhain kdin mediaympäristössä. Lasten kasvaessa median käyttö alkaa j eriytyä, ja erilaiset maan kiinnstukseen liittyvät taidt krstuvat. Tutkimuksessamme tämä näkyi erityisesti internetin tiednhakuun liittyvissä taidissa. Haastatteluissa nurilta kysyttiin tiedn lutettavuuden arvii-

141 misesta ja internetin käytön hjeistuksista ktna ja kulussa. Näimme internetin käyttöön liittyvät taidt ja erilaiset infrmaatilukutaidt tärkeinä erityisesti siksi, että lasten ja nurten liikkumiseen internetissä n viime aikina kiinnitetty paljn humita. Internet nähdään kukuttavana ja vaarallisenakin paikkana, eivätkä vanhemmat kykene täysin valvmaan millä sivuilla netissä liikutaan. Taitavat median käyttäjät pystyvät pulestaan hittamaan erilaisia teknlgisia esteitä tai mukkaamaan sivuhistriita, mikä tuli esille myös massa tutkimuksessamme. Kuten edellä n j tdettu, internet ja sen ssiaalisen verkstn paikat livat varsinkin 11- ja 14-vutiaille keskeisiä mediamaiseman kiintpisteitä. Tutkimukseemme sallistuneista nurista sa li innkkaita pelaajia, jtka hakivat netistä peleihin liittyviä kdeja ja sallistuivat pelien keskustelufrumeille. Kiinnstus mutimaailmaa khtaan li pulestaan vienyt jtkut haastateltavistamme blgin käyttäjäksi, salla harrastukset innstivat kuvien vaihteluun ja lisäämiseen nettiin tai musiikin latailuun ja verkkyhteisöjen jäseniksi. Osa nurista li innstunut masta animaatin tekemisestä. Erilaiset kiinnstuksen khteet ja harrastukset suuntasivat varsinkin nuria erilaisiin mediasuhteisiin, jissa li myös pittava uusia asiita. Pääasiassa pittiin itse kkeilemalla ja kavereiden avustuksella. Luvussa 5.3 esitimme j, että digiajan ja ssiaalisen median kulttuurille n minaista tisten mentrinti ja yhteistiminnallinen tekeminen, jssa kaverit pettavat tisiaan. Yhteistä nurille li internetin käyttö infrmaatin, kmmunikaatin ja viihtymisen välineenä. Nuret livat ppineet erityisesti infrmaatin hakuun liittyviä taitja, pääasiassa gglettamista ja Wikipedian käyttöä. Varsinkin näissä tiednhaun taidissa nuret mainitsivat pastavansa vanhempiaan. 141 Yksi keskeinen nurten käyttämä tiedn etsimisen tapa n arkipäiväinen ssiaalisista tilanteista lähtevä spntaani surffailu ja gglettaminen netissä (everyday-life infrmatin seeking) (Harris 2008, 162). Kysymys n lunteeltaan tdellakin enemmän ssiaalisesta kuin kgnitiivisesta timinnasta. Arkipäiväisessä tiedn etsinnässä strategiana n usein tyytyminen ratkaisuihin tai tietn, jka n tilanteeseen riittävää. Varsinaista tiedn arviintia ei tehdä, vaan tyydytään siihen, mikä n tarpeeksi hyvä. Lapset ja nuret etsivät usein tieta viihdemaailman asiista. Yhdysvaltalaistutkimuksessa (Lenhart ym. 2007) n tdettu, että 81 prsenttia nurista netin käyttäjistä vierailee säännöllisesti susittujen televisi-hjelmien, elkuvien, bändien ja urheilijiden web-sivuilla ja käyttää hakukneita nimenmaan tämänkaltaisen tiedn löytämiseksi. Tytöt hakevat lisäksi runsaasti tieta myös ulknäköön, mutiin, terveydenhitn ja laihdutuk-

142 seen liittyvistä aiheista. Tisaalta miltei 77 prsenttia yhdysvaltalaisnurista kerti etsivänsä netistä tieta ajankhtaisista asiista ja uutisista. Omassa tutkimuksessamme nuret kertivat hakevansa verksta erityisesti viihdemaailman tieta. Sen lisäksi hakukneita käytettiin kulutehtävien ja harrastuksiin liittyvän tiednhaussa. Muutama lapsi ja nuri kerti hakevansa tieta esimerkiksi esitelmiä varten myös kirjaststa, mutta useimmat kertivat alittavansa minkä tahansa tiedn hakemisen internetistä. H: Mitä sää yleensä etit, js tarvit tieta jhnkin? V: Yleensä mä käytän jk niin, että naputtelen Ggleen, katn Wikipediaa tai sitten niin tietkirjja katn kirjaststa. (Pika, 14-v, HA) Gglen lisäksi Wikipedia mainittiin mnessa haastattelussa yleisenä tiednhaun paikkana. Wikipediasta ei kuitenkaan keskusteltu esimerkiksi kulutunneilla, vaan tiet käyttäjien vapaasti mukkaaman tietsanakirjan lemassalsta li kulkeutunut lapsille kaveripiiristä tai vanhemmilta. Wikipedian lunne käyttäjien täydentämänä sivustna li kuitenkin täysin selvä vain muutamalle 14-vutiaalle nurelle. Varsinkaan nuremmat käyttäjät eivät kyseenalaistaneet Wikipediassa llutta tieta, vaan luettujen asiiden saatettiin ajatella levan ttta sellaisenaan. Wikipedian kirjittamiseen ei llut haastattelujemme mukaan sallistunut kukaan. 142 H: Ot laittanut tänne, että esimerkiks Wikipediasta t hakenut tieta. Mistä asiista? V: Kulujuttuihin. Js n kiinnstunut jstain asiasta, niin sieltä yleensä löytyy. Vaikka ei ne välttämättä kauheen lutettavia. H: Miksei ne lutettavia? V: Sinne saa kirjttaa kaikki mahdlliset. H: Onk teille kulussa kerrttu, että Wikipedia timii sillä tavalla vai mistä sä tiedät sen? V: Ei taidettu kulussa kert, mutta jstain mä sen tiedän, en edes tiedä mistä. (Tyttö, 14-v, HA) H: Sä sitten pastat sun vanhempiakin jskus median käytössä. Mills t niitä päässyt neuvmaan? V: Js n vaikka jku elkuva, niin mä kerrn kuka jku n. Tai sitten näytän jtain uusia hjelmia, ja ne n et hei, mistä sää ni sait. Tai Wikipediasta jtain, niin ne kysyy, että mitä sä nita älysit ttaa. H: Sä käytät Wikipediaa sitten kanssa? V: Käytän. H: Onks Wikipediassa kaikki jutut ttta? V: On mun mielestä ainakin. (Pika, 11-v, HA) Arkipäiväisen surffailun lisäksi nuret tteuttivat maehtista, mista erityisistä mielenkiinnn lähteistä kumpuavaa tiedn etsimistä ja timivat tiedn tuttajina ja jakajina keskustelufrumeilla. Esimerkiksi harrastusf-

143 rumeilla sa nurista esiintyi asiantuntijarlissa, ja keskusteluissa haettiin yhteisesti vastauksia kiinnstaviin kysymyksiin. Frumit livat myös eriytyneet sen mukaisesti, lik keskusteluissa pelkästään ssiaalinen funkti, vai kskivatk ne harrastuksiin liittyviä erityiskysymyksiä ja tieta. H: Tuli nista hevsista ja nettikeskusteluista vielä mieleen, että löydätkö sä sieltä frumilta jtain uutta? Että lisääntyykö sun tietus siitä harrastuksesta kun käyt siellä? V: Se vähän riippuu, esimerkiksi siellä yleisessä keskustelussa se n enemmänkin höpö-höpö -juttua, mutta ratsastusfrumissa kysytään ihan kunnllisia asiita ja vastataan ihan kunnllisesti. Kyllä sieltä jskus jtain tulee, mitä ei aikaisemmin tiennyt. Semmsta mulle yleensä vähän ekstraa, kyllä mä mielestäni sillee tiedän mun käyttötarktuksiini spivasti. (Tyttö, 14-v, HA) Nurten taidt käyttää internetiä ja arviida tieta kasvivat sen mukaan mitä läheisemmiksi he asiat kkivat. Eräs haastattelemamme 14-vutias pika li erityisen innstunut vanhista autista ja etsi niistä tieta, jta jaki tässä tapauksessa äidin työkaverin kanssa. Lähetin äidin työkaverille sähköpstia, jhn skannasin autn kuvan Mbilisti-lehdestä. Hain samasta autsta kuvia netistä. Kävin myös autliikkeen nettisivuilla ja lähetin heille sähköpstia. (Pika, 14-v, PÄ) Esimerkin pika ei vain käynyt autliikkeen nettisivuilla, vaan varmisti asiita vielä sähköpstin välityksellä. Päiväkirjassaan pika kerti etsineensä tietyn autn kuvia netistä parina päivänä ja lisäksi lukeneensa V8-Magazinea, Mbilistia ja Tekniikan Maailmaa. Tällaiselle maehtiselle tiedn etsimiselle ja varmistamiselle n luntaista tiedn jakaminen sekä tarkempi suhtautuminen tiedn lutettavuuteen (Harris 2008). 143 Klmas tutkimuksessamme esiin tullut tiedn etsimisen tapa li ulkpulelta, erityisesti kulusta hjattu tiedn etsiminen. H: N annettiink teille kulusta hjeita, että js nyt vaikka menee jnnekin sivuille, missä kerrtaan undulaateista, niin miten sitä arvii kuinka hyvää tai ikeanlaista se tiet n? Santtiink siitä mitään miten ne pitää valita ne sivut sieltä? V: J, se ant sivut, jilta haetaan. (Tyttö, 11-v, HA) H: Ottek te saanut kulussa hjeita siihen mistä kannattaa netistä hakee tieta? V: Siis jskus js me tehdään jtain atk-lukassa, niin ne kirjttaa siihen taululle semmsia sivuja mistä vi katt. (Tyttö, 14-v, HA)

144 Sen sijaan, että ppilaita lisi kannustettu maehtiseen tiedn etsimiseen, heille li tarjttu valmiit www-sivut ja tietlähteet. Tehtävä ei erityisesti kannusta tiedn lutettavuuden arviintiin, varsinkaan mikäli ppilaalla ei le maa intressiä ja kiinnstusta aiheeseen. Parhaiten tiedn arviinnin taidt kehittyvätkin mista intresseistä lähtevässä timinnassa, jhn liittyy myös tiedn jakamista. Nuret kertivat, että kulussa li kuitenkin jnkin verran kiinnitetty humita tiednhaun periaatteisiin. Äidinkielessä li puhuttu tiedn lutettavuudesta ja pettaja saatti tarkistaa miltä sivulta tietja n haettu. Osa nurista taas esitti, että pettajat luttavat nurten miin taitihin tiednhaussa. H: Onk teille kulussa annettu mitään, js teillä n llut vaikka histrian esitelmää, niin hjeita siitä mihin vi luttaa ja mihin ei? V: Ei kyl kauheesti. Yleensä kaikki menee vaan Gglen kautta tai sellasen kautta ja ettii jtain. Ei meille kulussa kskaan santtu, että ettikää esim. täältä. Vaan annetaan matimisesti tehdä. (Tyttö, 14-v, HA) 144 Kska tiedn hankintaan liittyvä internetin käyttö n nykynurten elämässä erittäin tärkeää, tämä lu varmasti haasteita infrmaatilukutaidn ppimiseen ja pettamiseen sekä ktna että kulussa. Nurten haastattelujen perusteella asiaan n tistaiseksi kiinnitetty varsin vähän humita. Silti nuret saavat myös lla varvaisia löytämänsä tiedn suhteen, mutta kriteerit tiedn arviimiseen ja kriittinen lukutait vat vasta kehittymässä. Internet n itsessään varsin vaikea ympäristö tiedn arviinnin kannalta. Nichlas Burbules (2001) n esittänyt, että perinteiset tiedn arviinnin kriteerit eivät päde internetissä, kska se n rakenteeltaan mnimutinen, siitä puuttuvat perinteiset viittauskäytännöt ja se n samaan aikaan sekä infrmaatilähde että ssiaalinen verkst. Nettisivuilta ei useinkaan löydä julkaisijaa, kirjittajan nimeä tai muita institutinaalisia lutettavuuden lähteitä. Tiet ei le järjestetty, se n epähierarkkista ja infrmaati, viihde ja mainnta sekittuvat tisiinsa. Erttelujen tekeminen eri sivujen kesken n vaikeaa erityisesti siksi, että nettisivut eivät tarja riittävästi kntekstia sisällön tarkastelulle: netissä ei le eri sastja fiktille tai faktalle. Vi lla esimerkiksi vaikea erttaa jnkin rck-bändin virallisia sivuja, fanisivuja ja fantasiasivuja. Lapsilla ja nurilla ei aina le käytössään sellaisia analyyttisiä välineitä kuten lähdekritiikki tai kriittinen lukutait. Siksi nkin varsin yleistä, että arviintiin käytetään sisällön sijasta ulkisia kriteereitä (Harris 2008, 161). Havaitsimme tämän myös massa tutkimuksessamme:

145 H: Onk sun mielestä vaikeeta ajatella nista netin sivuista, että vik siihen luttaa vai ei? V: N yleensä js siellä n jku kirkkaan sininen tausta ja ihmeellisellä käsialalla kirjitettu, niin sillin mä en luta niihin. Että js ne n siistit ulkpäin, niin sillin mä yleensä lutan ja js siinä heti etutekstissä lukee, että tervetula mun sivuille, niin sillin mä heti pistän pis, että mä en semmsiin luta. (Tyttö, 14-v, HA) H: Mites muuten liittyen thn lutettavuuteen liittyen, js ajattelet erilaisia nettisivuja, niin nk se vaikea jtenkin arviida mikä sivu n lutettava tai uskttava ja mikä ei? V: N n se sinänsä js ei tiedä siitä asiasta valmiiksi mitään. Niin sitten ttaa kaiken tiedn vastaan. Mutta mulle ainakin sivujen ulkasu kert sillai että vik tähän luttaa edes yhtään. Js n sellanen jku hutaistu, surkea, ruma, niin ei se välttämättä sitten ja kauheesti kirjtusvirheitä ja semmsia. Tuntuu, että se n vaan laitettu sinne muuten vaan. Semmset siistit ja muutenkin uskttavat tekstit, niin ne. (Tyttö, 14-v, HA) Nuret eivät kuitenkaan tässä suhteessa lleet kaikki samanlaisia. Osa nurista käytti arviintiin kriittisempiä vertailun strategiita. Esimerkiksi James Ptter (2004, ) kutsuu tällaista vertailua arviinniksi (evaluatin), jka n yksi perustavanlaatuinen medialukutaidn sa-alue. Arviinti, eli jillekin kriteereille perustuva vertailu, li yksi haastatelluille minaisista tavista selvittää nettisivujen lutettavuutta: H: Mites js sä lähdet hakemaan tieta, vaikka sitä sun esitelmää varten, ja meet jnnekin sivuille, niin mietitkö sä kskaan, että vitk sä luttaa siihen sivuun mitä siellä santaan? V: N mä käytän vähän maalaisjärkeä siinä ja sillee, että kaikista lutettavampia n viranmaisten tai järjestöjen sivut. Sitten js n jtain harrastelijiden tekemiä, niin niitä vi katt vähän, että nk niissä yhteneväisyyksiä sitten virallisten tietjen kanssa. Mutta kyllä mä jätän ihan maan arvnsa sellaset, missä jtain mainksia tulee ja nen-keltasella kirjtettu siniselle phjalle esimerkiksi. (Tyttö, 14-v, HA) H: Onks sun mielestä helpp löytää netistä sellasta niinkun lutettavaa tiet vai nk se niinkun sellasta rskatiet? V: Kyllä sieltä n mun mielestä aika helpp löytää semmsta ihan tdenperästäkin tiet. H: Miten sää pystyt kattn, näkeen siitä, että nk se tdenperäistä? V: N, n tta [miettii pitkään] ver kyllä mää siihen vertaan, että mitä niin aikasemmin n, mitä mää tiedän siitä asiasta, niin siitä pystyy vertaan, ja sitten just katn useemmasta lähteestä, js niin niissä kaikissa n sama juttu, niin sitenhän se n melk varmasti paikkansa pitävää tieta. (Pika, 14-v, HA) 145

146 7.3 Faktaa vai fiktita? Lapset ja nuret arviivat haastatteluissa myös televisi-hjelmien ja lehtien tdenperäisyyttä ja lutettavuutta. Nykyisessä mediaympäristössä yksi perustaidista nkin faktan ja fiktin erttaminen tisistaan. Ohjelmatyypistä riippuen lapset ppivat erttamaan fiktin ja faktan yleensä nin viiden vuden iässä (Salkski & Mustnen 2007, 19). Tämä rajankäynti näkyi tutkimuksemme mukaan muun muassa viisivutiaiden päiväkirjissa, jissa epäiltiin lisikhan Salattujen elämien Niina ikeasti raskaana tai vakuuteltiin sitä, että Eläinlääkäri-hjelman eläimet vat ikeasti kipeitä eivätkä näyttele. 8-vutiaan annetaan pulestaan katsa Salkkareita juuri siksi, että hän tietää, etteivät sarjan tapahtumat le ttta. 146 Ohjelmien fiktiivisyydestä keskusteltiin ktna usein varsinkin pienten lasten kanssa, erityisesti js jkin hjelma li pelttanut. Luvussa viitattiin kahden 5-vutiaan pjan vanhempien päiväkirjihin, jssa kerrttiin pikien pelästyneen dinsauruksista kertvaa televisi-hjelmaa. Tilanteesta selvittiin keskustelemalla faktasta ja fiktista, hjelmassa käytetyistä animaatitekniikista ja myös haettiin internetistä lisää tietja dinsauruksista. Keskustelu ja yhteinen laaja perehtyminen asiaan sai peln hälvenemään ja ainakin tinen lapsista lisi halunnut katsa kesken jäänyttä hjelmaa uudelleen. Kyky erttaa fakta ja fikti tisistaan ei kuitenkaan sinänsä takaa peln vittamista, sillä pelt liittyvät yleensä hahmihin ja näiden ulknäköön riippumatta siitä nk hahm tdellinen, fiktiivinen vai mielikuvituksen tutetta (ks. Salkski & Mustnen 2007, 47). Perheiden strategia asian käsittelemiseksi li kuitenkin mediakasvatuksellinen. Mediaan kiinnitettiin humita, sen esityskeinista keskusteltiin ja siihen liitettiin yhteistä mielekästä timintaa. 11-vutiaat saattivat j phtia laajasti fiktiivisten elkuvien ja televisisarjjen realistisuutta. Heille li selvää se, että elkuvat ja televisisarjat vat fiktita. Kysymykseksi nusi enemmänkin se, kuinka uskttavia ja tdenmukaisia tapahtumat vat. Tällä n merkitystä muun muassa käsiteltäessä mediaväkivaltaa. Mediaväkivallan esitystavilla, kuten sen realistisuudella, ja hjelman sisältämillä asenteilla n vaikutusta siihen, miten hjelma merkityksellistetään ja tetaan vastaan. Realistinen, väkivallan tekijöitä ihanniva hjelmatyyppi lisää sekä pelkja että myönteisiä asenteita väkivaltaa khtaan (emt. 90). Tapahtumien phtiminen, tdenperäisyyden arviiminen ja vertaaminen pulestaan auttaa ymmärtämään hjelman esityskeinja ja timii kgnitiivisena sujautumiskeinna. Näin eräs 11-vutias haastateltavamme phti maa katsmiskkemustaan. V: Niin, kun mä n kattnut jtain K15, missä n ikäraja, mutta se n kyllä ärsyttävää, että aina kun tulee jku jännä khta, niin jutuu sulkeen tv:n, et-

147 tä nyt pitää mennä nukkumaan. Mutta ne n sillee aika utja. H: Millä tavalla? V: Sillee kun mä katin yhen, missä laitettiin yks tyyppi hauta-arkkuun. Jku tyyppi, jka vihas sitä laitt sen hauta-arkkuun ja lukitse sen, niin mites se sai sen auki? Miten sillä vi lla avain? H: Ai sillä, jka jutu sinne arkkuun? V: Ei vaan sillä, jka laitt sen sinne. Sillai ihan udsti, se sai nstettua sen ja lyötyä vaikka sen pään jhnkin seinään sillee ihan udsti. Siinä n aika paljn sellasta mikä ei ttta niinku. Että ei ihminen kestä sellasta, että se heitetään jhnkin päin seinää. H: Niin se n ihan ttta. V: Mutta minkä takia tehdään sellasta? Että ihmisille tulis sellanen mielikuva, että se n ttta ja sit ne tekee ja sit kulee? H: Mitäs sä itse luulet, minkä takia? V: N sen takia, en mää tiedä. H: Niin, kyllä ne n kauheen tdenmukaisia tavallaan ne elkuvat. Yritetään tehdä kaikilla tehsteilla ja näin, että se näyttäisi tdelta. Sulle taitaa lla sitten aika selvää, että näissä jännäreissä ja actin-elkuvissa näytetyt asiat ei vi lla ttta, vai tk sä ajatellut jskus niin? V: N kyllä kaikki san, että se ei ttta. Ja mä sitten uskn. Ja kulussakin santaan, että ketään ei sais lyödä. Että js lyö vaikka jtain, niin vi jalka mennä sinne sisälle, eikä se kimpkaan siitä takasin. Ja js jku kaatuis ja sillä pää suis vaikka lattiaan, niin siihenkin vi jku kulla. (Tyttö, 11-v, HA) Tyttö phtii aluksi itseltään kielletyksi lukitellun hjelman kerrntaa ja esitystapja. Ohjelma vaikutti udlta, kuten tyttö ilmaisi. Outus jhtui varmasti sin siitä, että 11-vutias li siirtymässä uudenlaisiin mediakkemuksiin ja -ympäristöön, lasten, nurten ja kk perheen mediasisällöistä yhä vahvempaan aikuisten mediaviihteeseen. Kiellettyjen hjelmien katsminen li ensi askel, jta myös kielletyn leima hukutti. 147 Lasten hjelmien esitysknventiihin tttuneelta uusi mediamaailma näyttää ehkä aluksi käsittämättömältä. 11-vutias vi vielä aidsti kysyä esimerkiksi väkivaltaviihteen tarkitusta, minkä takia tehdään sellasta? Samalla hän kykenee ttamaan etäisyyttä kettuun mediasisältöön, phtimaan hjelman esitysknventiita, tutanta ja yleisöä, jtka vat myös keskeisiä ulttuvuuksia medialukutaidssa. Tämä sittaa myös sen kuinka tärkeää hjelmista keskusteleminen n eräänlaista mediamurrsikää lähenevien kanssa ja kuinka lasten ja nurten esittämät kysymykset vivat avata hedelmällisiä näkökulmia. Edellisessä haastattelusitaatissa keskustelu siirtyy kerrntaknventiista, tehsteista ja hjelman mtiiveista tdellisuuden ja fiktin erihin. Haastattelu paljasti, että myös kulussa n kiinnitetty humita mediaväkivallan esittämiseen ja väkivallan tdellisiin seurauksiin. Sumessa n pitkään tehty valistustyötä tällä alueella ja se näyttää tuttaneen tulsta.

148 Nuret arviivat faktan ja fiktin rajaa myös vertailemalla sanmalehtiä. 11- ja 14-vutiaat arviivat, että iltapäivälehdissä esimerkiksi viihdealan juttuja liiitellaan ja mukataan. H: Visik uutinen lla tai jku lehdessä julkaistu juttu sellainen, mikä ei sun mielestä liskaan ttta? Onk se mahdllista? V: Ei. Mutta niitä n ehkä vähän mukattu. Mä veikkaan että Aamulehdessä niitä ei mukata, mutta Iltalehdessä n. H: Miksi sä veikkaat näin? V: Kska Aamulehdessä n enemmän ihan uutisiin liittyviä, mutta sitten Iltalehdessä n kaikkee, että jku n murhannut ja sillee ja että jku julkkis n llut kännissä jssain. Mä veikkaan, että niitä n vähän mukattu. (Tyttö, 14-v, HA) V: N kyllä mä luulen, että nissa Aamulehdessä ja Helsingin Sanmissa ne n ttta, mutta sitten Iltasanmat ja nää, niin ei se sitten välttämättä kaikki. H: Miten sen erttaa sitten tisistaan? Onk se vaikea tietää? Vai mistä sä päättelet näin? V: N se n vähän sellanen, että se lehti n vaan jtenkin sen lnen. Ja kaikki tsikt n niin semmsia niinku hyökkääviä. Ne n sillee liiiteltuja. Ne n yhteen henkilöön khdistuvia ja tässä n vähän tavallaan yleisemmin asiista. (Tyttö, 14-v, HA) 148 Nurilla tuntui levan selvä käsitys iltapäivälehtien viihteellisyydestä. Viihteellisyys näytti tarkittavan tässä sitä, että yksilöt, julkkikset ja riksuutiset nusevat pintaan. Vaikka nuret tutkimuksemme mukaan livat vahvasti kallellaan viihteeseen, he suhtautuivat viihteelliseen uutiskäsittelyyn varvasti. Edellä lainattu 14-vutias ymmärsi iltapäivälehtien lunteen ja retriikan, vaikka ei pystynyt lehden käyttämiä keinja täysin käsitteellistämään: se lehti n vaan jtenkin sen lnen. Nuri li kiinnittänyt erityisesti humita lehtien tsikiden tyyliin ja tapaan nstaa yksityishenkilöitä esille. Lyhyet humit kertivat kriittisestä medialukutaidsta, kyvystä ttaa etäisyyttä tekstiin ja arviida sitä myös suhteessa muihin teksteihin. Samin kuin internetsivuja arviitaessa strategiana li vertailu. Mediapäiväkirjaan liittyvä uutistehtävä ti esille nurten käsityksen erityisesti vakavasti tettavasta uutismediasta, jka lähes kaikilla li sanmalehti. Nurten pimimat uutisaiheet taas vaihtelivat vakavammista viihteellisiin (ks. luku 4.3). Myöskin Yleisradin televisikanavia arvstettiin asiallisina ja tdenmukaisina, mutta ne jäivät nurten mediakkemuksissa viihteen varjn. Varsinkin 14 -vutiaat ilmittivat, että Yleisradin televisikanavat eivät heitä kiinnsta: H: Yleisradin kanavilta ei vaan jstain syystä tuu mitään katselemisen arvista. Ainakaan ykköseltä ei tuu. Kakkselta saattaa jskus tulla jku hyvä pätkä, mutta harvemmin. (Pika, 14-v, HA)

149 7.4 Taitjen tarkastelua Tutkimuksessamme krstuivat lasten ja nurten tekniset mediataidt, jtka tuttivat myös ylpeyttä erityisesti, js lapset ja nuret tunsivat taitnsa ylittävän mien vanhempiensa taidt. Jillekin nurille etenkin kulujen tietkneen käyttöön liittyvä petus li turhauttavaa, sillä käsiteltävät asiat livat heille j tuttuja. Median käyttö näytti edistävän myös ssiaalisia taitja. 5-vutiaiden mediakäyttö li vielä sidttu ktiin ja päivähitn. Ktna pelattiin tai katsttiin televisita ja elkuvia sekä yksin että muiden perheenjäsenten kanssa. 5-vutiailla lapsilla ei llut missa huneissa tietknetta. Vanhempien lasten mediakäyttö nivutui vahvasti ssiaaliseen timintaan. Medialla kmmunikitiin kavereiden, sukulaisten ja perheenjäsenten kanssa. Puhelimella ja tekstiviesteillä tavitettiin vanhempia ja ystäviä, Skypellä pulestaan kauempana asuvia sukulaisia. Internetin käyttö nivutui paljlti harrastusten ympärille ja pelaamisessa taviteltiin laajempia peliyhteisöjä. Myös tieta haettiin yhteisöllisissä merkeissä. Kuten luvussa viisi tuli esille, ssiaalinen media kuten blgit ja IRC-Galleria livat yhteyksiä kdin ulkpulelle. Haastatteluissa erityisesti keskustelupalstjen käyttäjät tivat esille virtuaalimaailman erityispiirteitä ja niissä vaadittavia taitja. H: Onk ti enemmän sellaista, että heitetään jtain hauskaa juttua ja läppää, ti yleinen keskustelupalsta vai nk sielläkin semmsia asiapitisia? V: N se n vähän niinku tmmsta, ei siä kukaan tavallaan mitään asiaa siellä kirjta. Ti n enemmänkin tllasta, että mitä mieltä t ja kmmenti tätä vide. Kysymystä ja tämmöstä. H: Minkäslainen ti n sävyltään ti palsta, mä len jskus käynyt itse kiraaiheisilla palstilla ja niillä n jskus aika semmsta töykeetäkin. Js jku kirjittaa, niin vi aika npeesti saada isnkin ryöpsytyksen niskaansa. V: Kyllä täällä aika mun mielestä hyväntahtisesti kirjitetaan. Että sitten tietenkin n niitä, jtka kirjittaa jllain nimimerkillä jtain kummallista. H: Entä nk siellä mitään kiusausta tai tän tyyppistä, että jku... V: N ei pahemmin. Onkhan mä kerran nähnyt, että jku pikkutyttö jllain nimimerkillä li ja kaikki vähän sitä härnäs. Että tssa n taas ti. Se kysy samaa asiaa tuhat kertaa ja mutta ei siä mitenkään sillee, että aika paljn saa häiritä tisia ennen kuin ne ärsyyntyy tai käy sun kimppuun. Mutta kun tulla ei pysty sitä nimimerkkiä rekisteröimään niin sekin tekee, että siellä semmsia feikkinimimerkkejä, että jku tulee tisen nimimerkillä ja san jtain uta. Mutta kyllä nekin aika npeesti humataan, että ei ti henkilö tmmsta sanis. (Tyttö, 14-v, HA) 149 Haastattelun tyttö tunsi hyvin netikettiin liittyviä piirteitä, keskustelupalstalla käytetyn kirjitustyylin sekä nimimerkkeihin ja palveluihin liittyviä ngelmia. Ssiaalisten taitjen kehittyminen näkyi erityisesti siinä, miten haastateltava li ppinut verkkkeskusteluissa tunnistamaan pienistä ny-

150 ansseista ja sävyistä nk henkilö se, jka väittää levansa. Nuret luttivat tunnistavansa internetiin sisältyviä vaarja ja esittivät levansa varuillaan keskustellessaan ja liikkuessaan netissä. H: Miten sää ite aattelet, jssain netin käyttämisessä, että minkälaisia asiita pitäis muistaa. V: N, ettei mee minnekään, ei turhille tai semmsille tyhmille sivuilla, eikä rskapstia kannata aukasta. Emmää ees muista. Ettei saa lla liikaa tietystikään, kannattaa var kyllä kaikkee. (Pika, 14-v, HA) Eurppalaisessa 29 maata kattavassa 9 14-vutiaiden nettiturvallisuusbarmetrissä (Safer Internet fr Children 2007), samin massa tutkimuksessamme, nuret mainitsivat levansa tietisia internetiin sisältyvistä ssiaalisista ja muista riskeistä. Keskeisimmiksi riskeiksi nuret kertivat virukset ja muut haittahjelmat, väkivallan ja prngrafian khtaamisen ja maan persnaan khdistuvat hyökkäykset (vrt. emt.). Internetin käytön ppiminen n nurille itsestäänselvyys ja tämä sisältää sekä teknisten että ssiaalisten taitjen kehittymisen internetin maailmaa vastaavaksi. Tutkimuksessamme eräät nuret tiedstivat muun muassa, että kuvien lisäämisessä internetiin n mat vaaransa, kska kuvia ei tämän jälkeen vi kskaan täydellisesti internetistä pistaa (ks. myös luku 5). 150 On kuitenkin humattava, että tutkimuksemme kaikki nuret eivät suinkaan tiedstaneet tai sanneet yksilöidä internetin vaarja. Pikemminkin haastatteluissa krstettiin internetin psitiivisia minaisuuksia ja ajanvietemahdllisuutta. Osa nurista ti esille, että erityisesti ktna n valistettu internetistä ja siihen liittyvistä vaarista: Siis muahan n varjeltu tsi hyvin niden kneiden kanssa. Mua n valistettu kaikista netin vaarista. Mä en ite löytänyt sillee. Ja kun mä lin nurempi niin mulla li tsi tarkat rajat ja täyty aina tietää missä mä meen. Ja kyl mun isi varmaan nyttenkin katt missä mä n. Mutta kun mä en missään sellasilla missä mä en saisi lla. (Tyttö, 14-v, HA) Aiemmissa tutkimuksissa n humiitu internetin käyttämisen, pelaamisen ja muiden mediaan liittyvien timien tuttavan aktiivista ssiaalista timintaa (Suranta ym. 2001, 102). Esimerkiksi kännykän ja tietkneen mnipulinen käyttö näyttää levan yhteydessä laitteiden ssiaaliseen käyttöön tisten kanssa, ahkeraan pelaamiseen ja liikuntaharrastuksiin (emt.). Myös Ulla Matikkala ja Anja Riitta Lahikainen tteavat tutkimuksessaan, että säännöllisesti ja runsaasti eri mediita käyttävät lapset käyttävät mediita ssiaalisemmin kuin vähän mediita käyttävät lapset (Matikkala &

151 Lahikainen 2005, 98; ks. myös Ermi ym. 2005a, 122). Ssiaalinen käyttö n sekä mediavälitteistä yhteyttä muihin että tietkneen ja pelikneen käyttämistä yhdessä muiden kanssa. Mediatuttamisen taidt nusivat esille erityisesti 11- ja 14-vutiaiden nurten haastatteluissa. Nuret latasivat kuvia internetiin, julkaisivat tekstejä tai tekivät animaatiita jk kännykällä tai kameralla. Jälleen kerran vidaan tdeta, että mediatuttamisen taidt eriytyivät paljlti nurten kiinnstuksen ja harrastusten mukaan. Omaan mediatuttamiseen liittyvät myös erilaiset faniaktiviteetit, jtka edellyttivät aktiivista läsnäla ja sallisuutta faniyhteisössä: keskustelua, kirjittamista ja maa kulttuurin tuttamista. Tällaiset media-aktiivisuuden ja man tuttamisen mudt kehittävät yleisemmin tietisuutta median tutanttekniikista, genren ja kerrnnan rakentumisesta, eri mediiden kielipista ja markkininnista ja yleisökäyttäytymisestä (ks. Herkman 2007, 201). Oma tuttaminen ja media-aktiviteetit kehittävät erityisesti medialukutaita. Tutkimuksemme perusteella vidaankin sana, että lapset ja nuret liikkuivat päivittäin hyvin mninaisissa tekstuaalisissa ympäristöissä, jtka kstuivat multimdaalisista teksteistä: kuvasta, kirjituksesta, musiikista ja grafiikasta. Päivään kuului radin ja musiikin kuuntelemista, sarjakuvia, sanmalehden silmäilyä, pelaamista, internetissä liikkumista, televisin katselemista, lukemista ja kirjittamista. Kulua käyvien päivittäiset rutiinit vaihtelevat paljlti kulupäivien ja arjen vapaa-ajan rytmin mukaisesti. Seuraavassa n pari esimerkkiä 14-vutiaiden mediapäiväkirjista. 151 Heräsin jälleen herätyskelln, puin ja katsin tv:tä. Matkalla kuluun kuuntelin ipdia. Kulussa limme tietkneella ainakin puli tuntia. Ktna luin Katsa ja lähdin uls kavereiden kanssa. Kun tulin illalla ktiin katsin tv:tä vähän yli kaksi tuntia. (Tyttö, 14-v, PÄ) Heräsin lauantaina vähää vaille yhdeksän ja ensimmäinen mediaan liittyvä puuhailu li Aamulehden luku. Kun aamulla siivsin hunettani, kuuntelin lempibändini Rasmuksen kappaleita. Seuraavaksi ajauduin jälleen kneelle ja frumilla sain tietää vittaneeni kilpailun jhn lin sallistunut. Siirryin Macilta PC:lle ja ryhdyin ttamaan tiseen kilpailuun kuvia. [...] Lähettelin muutamia tekstiviestejä neljän aikihin. Kävin kaupassa, jnka jälkeen hilluin frumilla n. klme tuntia. Katsin myös Simpsneita ehkä vartin. Luin sängyssä vielä Sara@gratzymail.cm -kirjaa ja menin nukkumaan yhdentista ja kahdentista välisenä aikana. (Tyttö, 14-v, PÄ) Varsinkin viiknlppuna 14-vutiaat siirtyivät saumattmasti erilaisista mediatilista tisiin ja käyttivät mnia mediita myös yhtäaikaisesti (ks. luku neljä). Nuret kykenivät seuraamaan erilaisia tekstuaalisia viestejä ja käyt-

152 tivät mediita miin tarpeisiinsa. Pienemmät lapset kuvasivat pulestaan vulaasti erityisesti videpelien tapahtumia, televisi-hjelmia ja elkuvia sekä kirjja, jita luettiin päiväkdeissa ja iltasaduiksi. 7.5 Ktien mediakasvatus Kdeissa lasten mediataitja pidetään tärkeinä ja vanhemmat ilmittivat levansa varsin kiinnstuneita lasten käyttämistä mediasisällöistä. Aikuiset livat myös hulissaan median vaikutuksista lapsiin ja nuriin, ja pyrkivät kntrllimaan median käyttöä. Ktien mediakasvatus näyttäytyikin erityisesti erilaisina kntrllimutina, jihin lapset ja nuret suhtautuivat enimmäkseen hyväksyen. 11- ja 14 -vutiaista suurin sa li samaa mieltä siitä, että vanhempien n hyvä rajittaa lasten mediakäyttöä. 5- ja 8-vutiaiden kdeissa kiistelyä median käytön määristä käytiin lähes päivittäin. Median käytön rajittamiselle esitettiin erilaisia syitä, jtka kskivat sekä maa mediakäyttäytymistä että yleisemmin lasten mediakäyttöä. 152 H: Tässä sä lit samaa mieltä, että vanhempien n ihan hyvä rajttaa lasten median käyttöä. Miksi? V: N sen takia, että js pelaa tietknetta kk ajan, niin sitten ei syö ja n hunlla päällä ja sillee. (Tyttö, 11-v, HA) H: Minkäs takia sun mielestä vanhempien n jskus hyvä rajittaa lasten median käyttöä? V: Ettei, kyllä mä yhen kerran pelasin jtain klme tuntii ja rupes sillee päässä huippaamaan. H: Eikö sitä itse pysty lpattamaan? V: Ei, kun sitä ei humaa, ja ne san, että sä t llut siellä jtain klme tuntii. Ala vähän lpetteleen j. (Pika, 11-v, HA) H: Minkä takia sun mielestä vanhempien n hyvä rajttaa lasten median käyttöä? V: N js ne jskus katt vaikka vähän liian rajua tai kauheen myöhään jtakin. (Tyttö, 14-v, HA) Nuret livat itse humanneet median käyttöön liittyviä riskejä ja tuntemuksia. Varsinkin pelaaminen li sillin tällöin temmannut mukaansa niin, että ajan kulumista ei humannut. Pitkä pelirupeama saatti myös tuttaa fyysisiä ireita, varsinkin js syöminen unhtui. Nuret pitivätkin hyvänä, että aikuiset humauttavat ajan kulumisesta ja rajittavat pelaamiseen käytettyä aikaa. Yleisemmässä puhetavassa tutiin esiin huli mediaväkivallan tai rajun aineistn vaikutuksista. Lapset ja nuret hulehtivatkin

153 yleensä varsin mielellään nurempiensa median käytöstä. Tämä n myös yksi tapa kerta tarinaa itsestä. Nuri rakentaa psitiivista identiteettiä suhteuttamalla itsensä nurempiin ja heidän kypsymättömyyteensä (Buckingham 2000, 133). Sumalaisissa kdeissa käytetään hyvin samantapaisia sääntöjä lasten mediasuhteiden kntrllimiseksi kuin muissakin maissa. Median käytön aikja rajitetaan, lasten käyttämiä sisältöjä valvtaan ja rajitetaan ja mediaa käytetään sekä palkitsemisen että rankaisun keinna (vrt. Bachen 2007). Yhdysvaltalaisen alle 6-vutiaiden perheisiin khdistuneen tutkimuksen mukaan 90 prsenttia perheistä valvi lasten televisin katselua, 87 prsenttia videpelien sisältöjä ja 79 prsenttia tietkneen ja internetin sisältöjä (Rideut ym. 2003). Televisin katsmisen aikaa sääteli 69 prsenttia, videpelien 76 prsenttia ja tietkneen 61 prsenttia vanhemmista (emt.). Sumessa 5 6-vutiaiden vanhemmista 93 prsenttia rajittaa lasten televisin katselun määrää, 98 prsenttia hjelmien sisältöjä ja 86 prsenttia katsmisen ajankhtaa (Valknen ym. 2005, 64). Kansainvälisissä tutkimuksissa n havaittu, että vanhempien lasten mediakäyttöä kntrllidaan yleensä selvästi vähemmän (Bachen 2007, 242). Myös sumalaisissa tutkimuksissa päädytään samaan. Vunna 2001 tehdyssä tutkimuksessa vain kahdella kymmenestä 8 10-vutiaasta li katselurajituksia televisin suhteen (Suranta ym. 2001, 78). Mediasäännöillä n nähty levan merkittäviä vaikutuksia perheissä. Televisin käytön rajittaminen vähentää myös muun median käytön määrää lukemista lukuun ttamatta, jnka n pulestaan humattu lisääntyvän televisin käyttöä rajitettaessa (Bachen 2007, 242). Eksplisiittiset rajitukset määrittävät lasten kasvaessa myös heille itselleen, mikä n spivaa ja mikä ei, ja kuinka paljn median ääressä n hyvä viettää aikaa (emt.). Tämä tuli ilmi myös tutkimuksessamme, jssa lapset määrittelivät itse spivia peliaikja ja arvstelivat liikaa pelaavia kavereitaan. Erilaiset mediaan liittyvät nrmit maksutaan näin kta ja tdennäköisesti viedään eteenpäin sukuplvelta tiselle. 153 Tutkimuskdeissamme aikarajituksia käytettiin erityisesti knslipelien ja tietkne- ja nettipelien yhteydessä. Aikarajat vaihtelivat suuresti. Seuraavassa jitakin esimerkkejä: 1,5 tuntia viikssa; 2 tuntia viikssa; 20 minuuttia päivässä; 30 minuuttia neljästi viikssa; 2,5 tuntia päivässä. Aikarajituksia saatettiin valva mekaanisesti niin, että vanhempi li ajastanut kneen sammumaan autmaattisesti aikarajan täyttyessä. Tisinaan taas vanhempien li tarkkaan seurattava minkälaisissa sissa aika täyttyi. Vanhempien li tällöin tarkkailtava, paljnk aikaa n käytetty ja paljnk n vielä jäljellä.

154 Myös pienten lasten nettielämää varjeltiin ktna erilaisin aikarajituksin ja teknlgisin estin. Esimerkiksi salasanat livat vanhempien hallussa tai lasten käyttämät internetsivut li tarkin määritelty. Vanhemmille lapsille kerrtaan myös netin vaarista ja annetaan hjeita muun muassa siitä, että netissä pitää käyttäytyä fiksusti, mia tietja tai kuvia ei pidä levitellä, maksullisia palveluita ei saa käyttää, rskapsteja ei saa aukaista tai tyhmille sivuille ei saa mennä. Jissakin perheissä valistusta ei kuitenkaan llut annettu: H: Mites teillä kattks sun vanhemmat kuinka paljn sää t netissä, tai valvks ne tai tämmöstä? V: Ei ikeestaan. H: Onks ne hjeistanu jtain, että missä saa käydä tai? V: N ei ikeestaan. H: J, saat ihan vapaasti. V: J. Kun kaikill meillä n mat kneet, niin se n vähän niin, että saa tehdä mitä haluaa. Mun sisk n aika paljn kneella, niin kyllä ne silln jskus san, että älä nyt aina, ja näin. (Tyttö, 14-v, HA) 154 Mediasisällön rajitukset tulivat esille erityisesti televisista puhuttaessa, sillä varsinkin pienemmät lapset katselivat varsin mieluusti aamun lastenhjelmia kaupallisilta televisikanavilta. Vanhemmat arvstivat kuitenkin pääasiassa TV2:n lastenhjelmia ja Pikku Kakksta: Äitinä laitan kyllä TV2 päälle aina. En näytä/kerr mitä TV3/TV4 näyttää, ne n pahja. (Tyttö, 5-v, vanhempien PÄ) Yleensä meillä katstaan enemmän TV2:n lastenhjelmia, kska niitä lapsen vi antaa katsa yksinään. (MTV3:n hjelmat välillä liian jänniä). (Tyttö, 5-v, vanhempien PÄ) Meillä n huna kkemusta kaupallisten tv-kanavien lastenhjelmista, jiden tas vaihtelee laidasta laitaan ja jista sa n hyvinkin pelttavia lapsen mielestä. (Tyttö, 5-v, vanhempien PÄ) Kaupallisten kanavien lastenhjelmien aamutarjnta harmitti jitakin vanhempia. Vuden 2008 alusta Pikku Kakknen n kuitenkin alittanut myös aamulähetykset ja n selvästi vastannut vanhempien kaipuuseen rauhallisemmista lastenhjelmista. Mediasisältöjä valvttiin myös kuvatallenteiden ja televisin ikärajja seuraamalla. Vanhemmat eivät kuitenkaan pitäneet ikärajista aivan tarkkaan kiinni. 51 prsenttia vanhemmista ilmitti seuraavansa tarkasti ikärajja, 42 prsenttia jkseenkin tarkasti ja seitsemän prsenttia ei llut kvinkaan tarkkja ikärajitusten suhteen. 5-, 8- ja 11-vutiaiden perheissä ltiin var-

155 sin tarkkja ikärajjen suhteen ja vasta 14-vutiaiden vanhemmat suhtautuivat ikärajihin hieman väljemmin. Median käyttöön liittyi myös jukk muita spimuksia, jiden avulla lapsia mtivitiin muun muassa pukemaan, tekemään aamutimia, syömään tai siivamaan. Televisin sai esimerkiksi avata vasta kun aamutimet n suritettu. Mediaa vitiin käyttää myös palkitsemis- ja rangaistusvälineenä. Rangaistuksina vidaan käyttää peliaikjen mitätöimistä tai vaikkapa Salkkareiden katsmiskielta. Useat mediaan liittyvät keskustelut, rajitukset ja neuvttelut perheissä liittyivät ajan käyttöön. Ajan nähtiin tisinaan levan lunnnvara, jta ei le tarpeen tuhlata televisin katselemiseen tai pelaamiseen. Vanhempien silmissä median käyttö näyttäytyi eräänlaisena tissijaisena vapaa-ajan timintana. Etusijalla li kulu, työ, harrastukset, leikkiminen ja ulkilu, ja mikäli aikaa vielä riitti, se vitiin käyttää mediaan: Kun työviikk n hi, niin lapsenkin n kiva rentutua lempihjelman ja pelin parissa. (Pika, 8-v, vanhempien PÄ) Pelejä S lisi halunnut pelata, mutta emme antaneet, kska muutakin tekemistä riitti. (Pika, 8-v, vanhempien PÄ) Oltiin ulkna paljn ja tuntui että kerkesi tekemään vaikka mitä kun ei katseltu telkkaria tai ltu internetissä. (Pika, 8-v, vanhempien PÄ) 155 Perheiden arki li usein ajan kntrllimista, jssa median käytöllä li ma rlinsa. Median käyttöä pyrittiin rajittamaan, jtta aikaa jäisi muuhunkin. Liiallinen median käyttö aiheutti pulestaan syyllisyyttä. Ajan suhteen perheille li mudstunut ma käsitys nrmaalista median käytöstä, jta ei kuitenkaan juurikaan määritelty tarkemmin. Arkipäivän rutiineja muuttavat sairastumiset tai sade saattivat kuitenkin rikka nrmaalin. Tänään lapsen median käyttö li enemmän kuin nrmaalisti arkipäivänä, kska vanhempi pika n kipeänä ja llaan ltu kk päivä ktna. (Pika, 5-v, vanhempien PÄ) Tänään aika nrmaali päivä. Tai ikeastaan tuli illalla katsttua vähemmän tv:tä kuin nrmaalisti, sillä nautittiin vielä hyvästä säästä ulkilemalla. (Tyttö, 5-v, vanhempien PÄ) On kuitenkin humattava, että rajitukset ja ajan kntrlli sisältyivät yleisesti sähköisen median käyttöön. Lukemista ei kukaan rajittanut. Sen sijaan lukemisen määrää lisi vitu lisätäkin:

156 Phdimme myös riistääkö televisi/tietkne ja vastaavat palan lapsuutta kun itse leikkimiselle jää vähemmän aikaa. Phdinnan lpputuls ei le kvin yksiselitteinen mutta varmaan jatkssa rajitamme enemmän tietkneen/televisin katselua. Perheessämme visi lukea enemmän. (Pika, 8-v, vanhempien PÄ) Kuten aikaisemmin tdettiin, kdeissa neuvteltiin jatkuvasti spivasta median käytöstä ja sisällöistä. Aikuisten käsitys mediasta tissijaisena vapaaajan timintana ja varsinkin nurten päiväkirjista esiin tullut median rli elämäntavan sana näyttäytyivät sittain ristiriitaisina. Lapset ja nuret hyväksyivät kuitenkin ktien mediakntrllin ja myös vanhemmat näyttivät käytännössä hyväksyvän nurten mediakäytön. On kuitenkin humattava, että nuret käyttivät mediaa paljlti myös man huneen spukissa, jihin vanhemmilla ei enää llut niin palja valtaa. Nuremmilla lapsilla sana mediakntrllia li pulestaan median käyttöpaikan määrittäminen. Niinpä 5-vutiailla lapsilla ei missa huneissa llut esimerkiksi pääsyä internetiin. 156 Vidaan myös väittää, että mediakntrlli suuntautuu paitsi nurempiin lapsiin myös aina uuteen teknlgiaan. Mediahistria n saltaan myös mediapaniikkien histriaa, jssa aina uudet mediateknlgiat vat herättäneet varauksellisuutta. Suranta, Lehtimäki ja Hakulinen esittävät, että perheiden rajitusten ja vapauksien suhde n kääntäen verrannllinen mediavälineiden perinteisyyteen tai uutuuteen: mitä uudempi mediaväline, sitä enemmän rajituksia (Suranta ym. 2001, 79). Omassa tutkimuksessamme rajitukset kskivat erityisesti digitaalista pelaamista ja internetiä. Tisaalta taas mediakulttuuria ja mediakkemuksia sinänsä pidettiin usein tisarvisina ja arvltaan vähäisempinä kuin tdellisuus, kuten edellä tuli esille. 7.6 Mediat ja ppiminen Vanhemmat arvstivat lasten mediakäytössä erityisesti ppimista. Mediaa vidaan nykyisellään pitää niin santtuna infrmaalina ppimisympäristönä: ppiminen tapahtuu median käytön hessa. Useimmissa arkipäivän median käytön tilanteissa ei le mukana sisäänrakennettuja ppimistavitteita, vaan lapset ppivat viihteen ja leikin varjlla. Esimerkiksi digitaalista pelaamista vidaan hyvinkin pitää mnissa tapauksissa lähellä leikkiä. Tällaisissa peleissä ppimista tapahtuu, vaikka se ei le keskeisin mtivaati tai tavite (ks. Ermi ym. 2004, 63). Osa peleistä n pulestaan suunniteltu ppimistavitteiden mukaisesti. Jtkut vanhemmista livatkin hankkineet esimerkiksi tietknepelejä juuri sillä periaatteella, että niistä visi ppia matematiikkaa tai kirjittamis-

157 ta. Esille tuli myös tietkneen käytön, kuten näppäimistön ja hiiren hallinnan ppiminen. Televisi-hjelmissa vitiin pulestaan krstaa sellaisia hjelmia, jista ppii eläimistä ja lunnsta. Oppiminen saatti lla peruste Muumi-videidenkin katselulle, sillä niistä saatti ppia hyvää sumea ja käytöstapja. 34 Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan lleet täysin vakuuttuneita siitä, että mediasta visi ppia. 19 prsenttia li täysin samaa mieltä ja 61 prsenttia jkseenkin samaa mieltä siitä, että lapset vat mediasta ppineet. 11- ja 14-vutiaista lapsista sen sijaan 79 prsenttia li selvästi sitä mieltä, että n ppinut mediasta jtakin. Ermin, Heliön ja Mäyrän (emt., 64) digitaalisiin peleihin painttuvassa, vutiaisiin khdistuneessa tutkimuksessa vunna 2005, neljännes lapsista li sitä mieltä, että peleistä ppii. Vanhemmista näin ajatteli 36 prsenttia. Mitä lapset sitten kkevat ppivansa? Yksi tunnetuimmista ilmiöistä n englannin kielen ppiminen. Mnet pelit ja internetin ssiaalinen elämä vaativat englannin taita ja useat lapset ttesivatkin englannin kehittyneen median käytön myötä. Myös vanhempien mielestä pelien psitiivinen puli li erityisesti englannin ppiminen. Psitiivista tietkne- ja Nintend-peleissä n se, että J n ppinut englantia humaamattaan, kska kaikkien pelien tekstit vat englanniksi. (Pika, 8-v, vanhempien PÄ) Haastatteluaineistssa nusi esille myös hieman yllättäviä seikkja, kuten bisnestaitjen kehittyminen: H: Niin sähän laitit tnne päiväkirjaan, että sun bisnestaidt kehittyy pelatessa. V: Ne kehittyy kyllä siinä Sidmeyrissä, mutta tässä mä en niin paljn. Tai kyllä mä tässäkin saan tehdä ihan hyviä kauppja. (Pika, 11-v, HA) H: Sä kirjitat, että t ppinut bisnestä peleistä? Mitäs se tarkittaa? V: N kaikkee, käymään kauppja muiden pelaajien kanssa. (Pika, 11-v, HA) 157 Bisnestaitjen ppiminen liittyy kgnitiiviseen ppimiseen, jta digitaalisten pelien khdalla usein arvstetaan. Omassa aineistssamme nuret liittivät tähän muun muassa eri tilanteiden ja mahdllisuuksien arviimisen 34 Brittiläisessä alle kuusivutiaiden lasten perheisiin khdistuneessa tutkimuksessa 34 Brittiläisessä lukiteltiin alle kuusivutiaiden keskeistä lasten perheisiin aluetta, jita khdistuneessa vanhemmat tutkimuksessa uskivat lapsenskiteltiin ppivan kuusi keskeistä televisista: aluetta, 1) jita persnallinen, vanhemmat uskivat ssiaalinen lapsensa ja ppivan emtinaalinen televisista: lu- kehitys, 1) persnallinen, 2) kmmunikaati- ssiaalinen ja ja emtinaalinen kielitaidt, 3) kehitys, matemaattinen 2) kmmunikaati- kehitys, 4) ja tiet- kielitaidt, 3) matemaattinen maailmasta, kehitys, 5) fyysinen 4) tiet- kehitys ja ymmärrys (esim. maailmasta, mtrinen 5) kehitys) fyysinen ja 6) kehitys lu- ja ymmärrys vuus (esim.(marsh mtrinen ym. kehitys) 2005). ja Omassa 6) luvuus tutkimuksessamme (Marsh ym. 2005). Omassa emme tutkimuksessamme emme keränneet yksilöityjä vanhemmilta tietja ppimisen yksilöityjä alueista. tietja ppimisen keränneet vanhemmilta alueista.

158 ja taktikinnin sekä ngelmanratkaisun kehittymisen. Peleistä ppimista tutkinut Paul Gee (2003) esittää pelaajien levan juuri aktiivisia ngelman ratkaisijita, jille myös epännistumiset vat mahdllisuuksia ppimiseen ja jtka etsivät jatkuvasti uusia ja parempia ratkaisuja pelissä esiintyville haasteille. Infrmaalin ppimisen lisäksi lapset hakivat mediasta tieta, jka liittyi muun muassa harrastuksiin ja eläimiin. Esimerkiksi ratsastusta harrastavat lapset nivivat harrastukseensa mediaa. Heidän ktiinsa li tilattu harrastuksesta kertvia lehtiä ja netistä haettiin vastaavasti tieta hevsista ja käytiin hevskerhn sivustilla. Myös nettipelit ja tietkneen taustakuvat liittyivät usein harrastukseen. Urheiluharrastuksissa käyvät lapset pulestaan pelasivat urheiluun liittyviä pelejä ja seurasivat urheilua televisista tai sanmalehdestä. YuTubea saatettiin käyttää jidenkin liikesarjjen, temppujen tai esimerkiksi karkeiden laulun sanjen pettelemiseen. Media liittyi lennaisesti myös musiikin harrastamiseen. 14-vutiailla nurilla li mukana fanikulttuuriin liittyviä median käytön piirteitä. Tämä sisälsi fanittamiseen liittyvien internetsivustjen ja keskustelufrumien käyttöä, verkttumista ja jpa sallistumista vertaismarkkinintiin (ks. luku 6.4). 158 Yksi ppimisen alueista n kulun verkk-ppimisympäristöjen käyttö. Haastatellut nuret käyttivät erityisesti Opit-ympäristöä kulutehtävien tteuttamiseen. Pienemmät lapset saattivat käyttää mainksia, lelukuvastja, mainskylttejä ja muuta satunnaista mediamateriaalia petellessaan lukemaan. O humii Bauhausin kyltin stksille mentäessä, ja luetteli kirjaimia Hesburgerin ja Ässä-divarin mainskylteistä. (Tyttö, 5-v, vanhempien PÄ) Mediakulttuurisille teksteille li mnia käyttöjä käyttäjien iästä, intresseistä ja mtiiveista riippuen. Perinteisen mediatutkimuksen kysymyksen mitä media tekee meille? sijaan nkin yhä useammin kysyttävä mitä me teemme medialla? Median käyttäjien aktiivisuus ja vapaus n tietysti suhteellista, mutta ssiaalisen median palvelut, jssa yleisöt luvat sisältöjä, vivat hyvin pettaa käyttämään myös perinteisempiä mediita vapaammin. 7.7 Kulun mediakasvatus 11- ja 14-vutiailta kysyttiin käsitelläänkö kulussa media-aiheita riittävästi. Vastaukset vaihtelivat, mutta suurin sa lutti kulun petukseen. Osa nurista li ppinut tietkneen käyttöä kulussa, mutta salle kulun ATK-petus li auttamattman vanhanaikaista.

159 Kulussa ei piskeltu niitä hjelmia, mä tunnen ne j. Ja sitten pe vaan, että tämä hjelma tässä n Paint, vaikka se n mulle niin tuttu hjelma, että tutumpaa ei vi lla. (Pika, 11-v, HA) N siis kyllä mun mielestä kulussa vis enemmän käyttää tietkneita. Mutta tisaalta kun ajattelee niin ei välttämättä pettajat niinku kauheen hyvin saa käyttää niitä kneita. Ja kun n tietenkin sellaisia ppilaitakin, jtka ei välttämättä saa käyttää. Niin varsinkin ala-asteella li tsi puuduttavaa kun nyt avataan kneet ja sitten tuplaklikkaatte siitä sitä e:n kuvaa. Kun js n pienestä asti käyttänyt tietkneita niin ei jaksa sillai. (Tyttö, 14-v, HA) Vunna 2006 tteutetun SITES-tutkimuksen (2008) mukaan kaikissa sumalaisissa yläkuluissa n käytettävissä verkkyhteys ja tietkneet. Vertailtaessa tutkimukseen sallistuneiden 19 maan ppilasmäärän suhdetta tietkneisiin, Sumi sijittui viidenneksi. Sen sijaan tarkasteltaessa 8-lukalla tiettekniikan hyödyntämistä petuksessa, Sumi li vasta sijalla10. Tiettekniikkaa ei tutkimuksen mukaan Sumessa hyödynnetä parhaalla mahdllisella tavalla, varsinkin tiettekniikan säännöllinen käyttö li vähäistä. Tästä näkökulmasta edellä siteerattu tyttö li ikeilla linjilla esittäessään arviita pettajien taidista ja kmpetenssista tiettekniikan suhteen. Suurimmat ngelmat tiettekniikan petuskäytön kehittämisessä vat kansainvälisesti enemmän pettajien kuin ppilaiden suunnalla. Opettajilta puuttuu tait, uskallus ja aika (emt.). Myös ppilaat nstivat haastatteluissamme ajan puutteen esiin. Yläkulussa aikaa median käsittelyyn tuntui levan vähemmän ja nuret myös tiedstivat kulun paineet, jtka khdistuivat perusppiaineiden pettamiseen. Eräs nurista vastasi kysymykseen kulun mediapetuksesta seuraavasti. Ei me sillee hirveesti kun me enemmän keskitytään niihin ppiaineisiin, mutta kyllä me nyt js tulee jku tsunami tai tämmönen, niin siitä vähän keskustellaan. Enemmänkin se li siellä ala-asteella, että pysty vähän paremmin miettiin kun ei llu niin tarkkaa niiden tuntien ajankhta. Mutta nyt n se 45 minuuttia ja pettajat ei kauheesti halua tuhrata sitä aikaa ylimääräseen. Mikä ei liity siihen aiheeseen. (Tyttö, 14-v, HA) 159 Kulussa n ttuttu timimaan malla tavallaan eikä median käyttö tunnu siihen myöskään välttämättömästi kuuluvan: Onhan se ihan kiva tehdä kulussa jtain tietkneella, mutta en mä sitä saa sillee dttaa tavallaan. (Tyttö, 14-v, HA) Lapset kertivat kuitenkin, että kulussa saatettiin suhtautua uuteen mediakulttuuriin myös varsin vapaasti. Uutta mediakulttuuria ja ssiaalisen median mutja ei kuitenkaan vielä sata täysipainisesti hyödyntää pe-

160 tuksen sana (Rättilä 2007), vaan kuluissa annetaan usein nurten timia median kanssa kulupäivän sisään jäävinä vapaina hetkinä. Esimerkiksi ATK-lukassa li mahdllista kuunnella musiikkia YuTubelta tai jillakin tunneilla li mahdllista pelata netissä. Jtkut nurista lisivat halunneet muun muassa sanmalehtitunteja kuluun, kska sanmalehtiä ei muuten tule luetuksi. Sanmalehtien käyttö kulussa rajittui lähinnä kulujen sanmalehtiviikkn, jnka Sanmalehtien liitt järjestää vusittain. Nurten päiväkirjjen ja haastattelujen mukaan elkuvia ja televisi-hjelmia kulussa katsttiin enemmän, muun muassa usknnn, histrian ja äidinkielen tunneilla, mutta myös elämänkatsmustiedn, englannin ja jpa ktitaluden tunneilla. Usknnn ja muiden reaaliaineiden tunneilla keskeistä li ppiaineen aiheiden käsittely, kun taas äidinkielessä saatettiin vertailla esimerkiksi kirjaa ja elkuvaa tisiinsa. Äidinkielessä median käyttö li siis vahvemmin mediakasvatuksellista siinä mielessä, että mediaa ei käytetty vain petuksen apuna, vaan myös khteena. 160 Äidinkieli n perinteisesti keskeisessä asemassa mediakasvatuksen petuksessa. Vunna 2001 julkaistun tutkimuksen mukaan 78 prsentille vutiaista mediaa li käsitelty nimenmaan äidinkielen tunneilla. Seuraavina livat ATK (31 %) ja histria ja yhteiskuntatieteet. (Luukka ym. 2001, 255.) Haastatteluissamme nusi esille myös internetin käsittely kulussa. Erityisesti kulussa puhuttiin internetin vaarista, kuten mien kuvien julkaisemisen riskeistä ja nettikiusaamisesta. Lapsia li myös varitettu tutustumasta vieraisiin netissä tavattuihin ihmisiin. Valistaminen ja varittaminen kertvat siitä, että keskeisin mediakasvatuksellinen strategia internetiin liittyen n sujelullinen. Valistusta internetin vaarista li kuluissa annettu myös kulun ulkpulisten tahjen timesta. Keväälle 2007 sijittuikin muun muassa Mannerheimin lastensujeluliitn Turvallisesti netissä -kampanja kuten myös muita internetin turvallisuutta käsitteleviä kampanjita. Erilaiset järjestöt järjestivät kuluvierailuja, mutta näitä ei haastatteluissa yksilöity. Haastattelut paljastivat, että kdin ja kulun mediamaailmat eriytyivät tisistaan. Tsin kuluissa li myös erja muun muassa siinä, miten lasten mediakulttuuriin ja -välineisiin suhtauduttiin. Esimerkiksi sa nurista humautti, että kuluun ei saa tuda kännykkää, edes välitunnille. Osa nurista taas kuunteli välituntisin musiikkia ja käytti puhelinta tekstiviestintään. Nuret myös ymmärsivät, että kulu n ma sfäärinsä, jssa medialla ei tarvitsekaan lla sitä asemaa mitä sillä n heidän vapaa-ajallaan. Yleisesti kulujen suhtautuminen uuteen mediakulttuuriin vaihtelee suu-

161 resti. Mediapetus n pitkälti aktiivisten pettajien varassa, vaikka mediakasvatus kulujen petussuunnitelmaan kuuluukin. Kulu n myös edelleen paljlti kiinni perinteisessä kirjakulttuurissa ja siihen liittyvissä petustavissa, vaikka tietknetta, elkuvia ja Opit-tyyppisiä ppimisympäristöjä käytetäänkin. Myös lasten ja nurten välillä li suuria erja. Osa lapsista ei llut ktnakaan tekemisissä tietkneiden ja internetin kanssa eivätkä krstaneet mediataitjaan. Mediataitjen eriytyminen n yhteydessä muun muassa perheen taludelliseen asemaan. Mediataitjen ja myös medialukutaidn kehittymisen yksi keskeisiä tekijöitä n median saatavuus, pääsy medialähteille (access). Laajakaistjen yleistymisestä hulimatta Sumessakin löytyy tässä mielessä myös eriarvisuutta. Kulussa pettajien n pulestaan tettava humin myös tietknetta vähemmän käyttävät lapset ja nuret. 161

162 8 Yhteenveta ja kurktuksia tulevaan Kahdessakymmenessä vudessa mediassa tapahtuu luultavasti vaikka mitä. Ainakin paperimainkset vat unhlassa, lehdetkin saattavat lla vain sähköisessä mudssa. Medialaitteiden mutilu muuttuu paljnkin, luultavasti kaikki n entistä pienempää. Puhelimiin keksitään mitä hurjimpia minaisuuksia ja kaikissa kännyköissä n kamera ja nettiselain. Ihmiset vat tietisempia maailman tapahtumista reaaliaikaisten näyttötaulujen ansista. Itse pyrin lemaan ajan hermilla, mutta mistan vain kännykän ja tietkneen. Ja mitäpä muilla tekisin vin katsa televisita tietkneelta, kuunnella musiikkia, lukea uutiset ja käyttää tarvitsemiani hjelmia. (Tyttö, 14-v, PÄ-tehtävä) Tutkimuksessa mukana lleiden lasten ja nurten kuvitelma median tulevaisuudesta li hyvin laite- ja tekniikkakeskeinen. Heidän visiissaan median käytön muuts ei liittynyt käytön syihin tai merkityksiin. Elämä ja ajattelu itsessään säilyivät samanlaisena, vain laitteet kehittyivät. 162 Yritämme tässä lppuluvussa phtia laitteiden sijasta vaihtehtisia ssiaalisen ympäristön muutksia: yhteiskunnallisia murrksia, lasten ja nurten kasvua ja kasvatusta, arvja ja pliittisia valintja. Mutta palataan ensin alkuun. Tavitteenamme n llut rakentaa tästä tutkimuksesta pitkittäistutkimus eli tistaa tutkimus suhteellisen saman sallistujaryhmän kanssa yhteensä neljä kertaa, klmen vuden välein (ks. luku 1.2). Sillin visimme seurata muutsta yhdessä tutkimukseen 4 5-vutiaina mukaan tulleiden lasten kanssa aina siihen saakka kun he täyttävät 14 vutta. Jkaisena tutkimuskertana tettaisiin mukaan uusi 5-vutiaiden ryhmä ja edellisen tutkimuskierrksen 14-vutiaat jäävät pis tutkimuksesta. Viimeinen tutkimuskierrs tehtäisiin näin vunna Oletamme, että tietyt teemat visivat timia muutsmittareina, jiden kautta mediaympäristön muuttumista vitaisiin kartittaa. Muutsta indikiviksi, samin kuin tätä raprttia jäsentäviksi teemiksi, valitsimme muun muassa lasten käyttämät välineet, median parissa käytetyn ajan, mediavälineiden ssiaalisen käytön, aktiivisen tekemisen ja tuttamisen, susikkisisällöt, mainnnan rlin sekä lasten mediataidt ja mediaa kskevat asenteet. Näiden teemjen tarkastelun tulisi luda phja yleiskuvan hahmttamiseksi. Kun tutkimus myöhemmin tistetaan, perusteemjen hella n mahdllista keskittyä myös jihinkin erillisiin, ajassa tärkeisiin ja phtimista vaati-

163 viin aiheisiin. Tässä lppuluvussa nstamme esille jitakin mahdllisia seuraamisen arvisia kysymyksiä. 35 Jatka luettaessa n syytä pitää mielessä aineistmme rajitukset; lapset tulivat keskimääräistä krkeamman tul- ja kulutustasn perheistä. Mukana li jitakin perheitä, jissa tinen vanhempi li taustaltaan ulkmaalainen. Vaikka asuinpaikat vaihtelivat, asuminen isn kaupungin keskustassa, lähiössä tai maalaispaikkakunnalla ei näyttänyt tuvan suurta era lasten mediaympäristöön. Oleellisempaa li pääsy esimerkiksi verkkn ja perheen säännöt median käytöstä. On hyvä myös muistaa, että vanhimmat tässä tutkimuksessa mukana levat nuret livat 14-vutiaita, jista mnilla ma ja itsenäinen mediakäyttö n vasta nupullaan. Mnet vat vielä tiiviisti mukana perheen yhteisessä mediakäytössä ja hyväksyvät vanhempien asettamat, usein tarkatkin rajitukset. Tutkimus vain pari vutta vanhemmista nurista lisi vinut muuttaa kknaiskuvaa. 8.1 Kriisit ja lama Tulevaisuudessa kaikilla lisi taskukkinen tietkne ja kaikki lisivat kiireisiä. Kk elämä lisi kneiden varassa ja sähkökatks lisi jkaisen pahin painajainen. Sademetsät lisivat melkein kknaan tuhutuneet ja maapalllla lisi niukasti happea. Otsnikerrs lisi myös repaleina tellisuuden päästöjen takia. Käyttäisin itse mediaa kaikessa tekemisessäni ja lisin varmasti täysin riippuvainen mediasta. Sitä en tiv, mutta se n varmasti karu tdellisuus. (Tyttö, 14-v, PÄ-tehtävä) 163 Vuteen 2016 ulttuva aika vi sisältää rajuja yhteiskunnallisia muutksia, esimerkiksi kiihtyvän ilmastnmuutksen aiheuttaman taludellisen laman sekä siihen liittyviä stilaallisia ja pliittisia kriisejä. Kriisitilanteille n tyypillistä, että faktatieta välittävien ja lutettavina pidettyjen tiedtusvälineiden seuraaminen kasvaa. Nurten salta tämä visi merkitä ainakin sitä, että uutisten seuraamisen tapa muuttuisi. Tällä hetkellä nurten seuraamat uutiset vat viihdeuutisia tai khu-uutisia, eikä niidenkään rli le kvin keskeinen heidän elämässään. Päivän uutisagenda elää hieman kuin taustalla, kmmentinnin khteena, nurten massa keskinäisessä viestinnässä. Nuret varmaankin 35 Osa kysymyksistä n nussut Sumen Akatemian ja Tekesin ennakintihankkeen FinnSight 35 Osa kysymyksistä 2015 lppuraprtin n nussut mediaa Sumen kskevista Akatemian skenaariista. ja Tekesin (FinnSight ennakintihankkeen , ). FinnSight 2015 lppuraprtin mediaa kskevista skenaariista. (FinnSight , ).

164 vat kiinnstuneita myös yhteiskunnan ja maailman tapahtumista, mutta eivät sillä abstraktitaslla, jlla niin santtu vakava uutismedia niistä puhuu tai sillä innkkuudella, että he alkaisivat aktiivisesti keskustella uutismedian agendalla levista aiheista. Vakava kriisi visi tässä mielessä aikuistaa nurten mediakäyttöä ja saada heidät seuraamaan valtavirran uutisvälineitä. Aivan yhtä mahdllista n kuitenkin se, että jkin sa vertaisviestintään tttuneista varttuneemmista nurista luttaisi kriisin tullen tietjen saannissa entistä enemmän miin verkstihinsa ja niihin tiedn tuttajiin, jita he pitävät taludellisesta ja pliittisesta vallasta riippumattmina. Kriisi kääntää san nurista valtavirran uutisvälineiden käyttäjiksi, mutta kiinnittää erilaisiin alakulttuureihin kuuluvia ja valtavirtaa khtaan epäluula tuntevia entistä tiiviimmin miin tiednvaihdn ja arvjen verkstihinsa. Taludellisen laman aikana perheet jutuisivat tdennäköisesti lykkäämään viestintävälineiden hankintja tai jpa lupumaan jistakin välineistä. Tällaiset valinnat kertisivat varmasti sekä perheiden valtasuhteista että ketusta välineiden tärkeysjärjestyksestä. 164 Lasten mediakäyttöön mahdllisen taludellisen tai muun kriisin vi arvella vaikuttavan vähemmän kuin nurten. Lapset eivät juuri seuraa uutismediaa, ja heidät pyritään jpa pitämään aktiivisesti tietämättöminä sellaista kriiseistä ja näyistä, jita vanhemmat pitävät mahdllisesti lasta järkyttävinä ja vahingittavina. Tutkimukseen sallistui li muun muassa 8-vutias lapsi, jlle ei llut kskaan näytetty Yhdysvaltjen 2001 terrri-iskujen kuvia. Eri asia sitten n, millä tavin tällainen eristäminen nnistuu, js kdissa n useita vaihtehtisia mediavälineitä ja lapsella n nrmaali ssiaalinen ympäristö kdin ulkpulella. Tisaalta, js kaikki perheiden massa taludessa ja kansantaludessa sekä plitiikassa menee hyvin, viihdesisältöjen suus median kulutuksesta näyttäisi vain kasvavan. Jatktutkimuksissa n kuitenkin kiinnstavaa seurata, millaiset taluden ja plitiikan murrkset tunkeutuvat 14-vutiaitten ja sitä nurempien lasten mediaelämään. Arvella vi, että esimerkiksi 1990-luvun lamakausi, jka ksketti knkreettisesti lähes kaikkia sumalaisia perheitä, näkyi jllakin tavalla nurten tavassa hahmttaa median kautta maa ympäristöään.

165 8.2 Perheestä prjekti? Keskilukkaisten ja kaupunkilaisten ihanteiden mukaisesti perhe n paitsi jukk saman katn alla asuvia ihmisiä, myös arvyhteisö, jssa ihmiset jakavat samat tavitteet ja tukevat tisiaan. Uudet viestintävälineet vat vaarantaneet tämän ideaalin, sillä samassa tilassakin llessaan perheen jäsenet vivat viestiä aivan muiden ihmisten kanssa ja tuntea kuuluvansa muihin yhteisöihin kuin perheeseen. Vaikka tu eriseuraisuus ei sinänsä vaarantaisi perhettä ja sen arvja, se tekee ainakin mustasukkaisuuden mahdlliseksi. Tulkintamme n, että tutkituissa perheissä lapset ja nuret eivät kkeneet perheen avautumista kännyköiden ja tietkneiden kautta ulspäin ngelmaksi. Heille median erilainen käyttö eri tilissa n sillä tavin lunteva sa elämäntapaa, etteivät esimerkiksi siirtymät välineestä tiseen tai välittyneen ja fyysisen ssiaalisen vurvaikutuksen kesken mudsta pulmaa. Vanhemmilla sen sijaan n vielä sellaisia arvja, jtka saattavat kyseenalaistaa median käytön ylipäätään ja erityisesti sillin, js se n fyysisesti jaetun ssiaalisen vaihtehtna. 36 Lapset ja nuret eivät näyttäisi juuri tekevän jaka esimerkiksi hyviin ja hunihin vapaa-ajan viettämisen tapihin. Vanhemmille sen sijaan lapsen tai nuren saaminen ulkilmaan vi lla tärkeä tavite, kska yksi päivä n sillin vitettu medialta autenttiselle lapsuudelle. Lapsille ja nurille vi lla hyvin luntevaa käyttää erilaista mediaa vurkauden kk kulun aikana kuluun ja vapaa-aikaan limittyneenä ja lmittuneena, ja usein vielä useita mediita samanaikaisesti. Vaikka vanhemmat usein kdin arjessa timivat samalla tavalla välineitä n auki useita ja niitä käytetään muiden timintjen lmassa he kuitenkin katsvat, että median seuraamisen tulisi lla keskittynyttä, mielellään yhteistä ja tapahtua vasta muiden askareiden tauttua. Media esimerkiksi televisi n vurssa sitten, kun päivän tärkeät asiat n timitettu. Yhteinen kkntuminen jnkin televisi-hjelman ääreen vi lla vanhemmille jälkiruka, palkint sekä päivän uurastuksesta että perheen hyväksi tehdystä työstä. 165 On kiinnstavaa seurata, säilyvätkö nämä ert vanhempien ja perheen jälkikasvun arvissa tutkimuksen seuraavien jaksjen aikana. Yhtäältä vi lettaa, että vanhempien ma työ (sikäli kuin se n infrmaatityötä) kehittyy melk lailla nurten mediakäyttöä muistuttavaan suuntaan: se n jkahetkistä, reaaliaikaista, simultaanista ja multimdaalista. Tisaalta nuret perheet näyttävät nykyisin rakentavan perhettä hyvin suunnitelmallisesti sekä 36 Tutkimuksessa ei varsinaisesti ei haastateltu haastateltu vanhempia, vanhempia, mutta perheiden mutta perheiden taustatiet- taustatietlmakkeiden, lasten kertmusten lasten ja kertmusten haastattelutilanteiden ja haastattelutilanteiden kautta välittyi tieta kautta myös välittyi vanhempien tieta ajattelusta. myös vanhempien ajattelusta.

166 fyysisesti (kti ja laitteet) että henkisesti (arvt ja säännöt). Perhe n prjekti, jhn lapset hankitaan suhteellisen myöhään ja suunnitellusti. Prjektiperheissä lasten ja nurten mediakäytöllä n krstunut, jpa symblinen asema siinä, miten nuret vanhemmat tteuttavat maa (ihanne) vanhemmuuttaan, vievät eteenpäin traditiita ja hahmttavat maa suhdettaan mediaan. Tuhn ihannevanhemmuuteen saattaa kuulua jpa televisittmuus tai ainakin melk tarkka kntrlli sen suhteen, mitä lapset saavat televisista katsa. Tietyt perinteet, kuten Avaran lunnn katsminen yhdessä pienempien lasten kanssa lauantai-iltana, lauantaikarkkeja napstellen, tuntuvat elävän jännittävän vahvina. Mediaa kskevat perhetraditit, kuten myös kntrllin rajat näyttävät siirtyvän ainakin tietyissä ssiaaliryhmissä sukuplvelta tiselle. 166 Ehkäpä jskus mennään saunan jälkeen selaamaan Facebkin prfiileita? Parempi arvaus lienee se, että perheissä syntyy käytäntöjä yhteisen ja yksityisen media-ajan jakamisesta. Mediarutiinit järjestävät perheen arkea ja säännöt knkretisivat valtasuhteita ja niiden haastamista; vaikka mediat muuttuvat, nämä median funktit tuskin katavat. Se, miten media kullinkin arkea rytmittää, miten traditit säilyvät ja uudistuvat ja miten yhteinen ja yksityinen media-aika perheissä jaetaan, vat varmasti kiinnstavia seurattavia asiita tutkimuksen seuraavissa vaiheissa. Tietty perhekeskeisyyden trendi n näkynyt myös media-alalla tarjnnan lisääntymisenä. Esimerkiksi pelitellisuus n tuttanut uusia, perheen kesken pelattavia knsepteja ja tisaalta esimerkiksi lasten viestintää uls kdista vidaan rajittaa lumalla eräänlainen kdin sisäinen intranet, jka tarjaa vain vanhempien hyväksymät yhteydet ja sisällöt. Pienten lasten mediakäytön kntrllinti n helpp tehtävä. Vaikeammaksi se tulee, kun kaveripiirin paine ja vaikutus kasvaa ja kun alkaa murrsikään liittyvä siirtyminen itsenäiseksi mediakäyttäjäksi. On kiinnstavaa, js pääsemme seuraamaan, miten erilaiset perheet näitä haasteita ratkaisevat. 8.3 Vertaismedian palkinnt ja vaarat On mahdllista, että tulkset lisivat lleet tiset, js tutkimus lisi tteutettu marraskuussa 2008 tapahtuneiden Jkelan kulun murhien jälkeen. Vertaismediaan liittyvät ngelmat näyttäytyvät lasten ja nurten haastatteluissa ja päiväkirjissa vakavina ja vakavasti tettuina, mutta eivät niin synkässä kehyksessä, jnka Jkela tarjaa. Uutismediassa n j kiinnitetty humita yksityisyyden menettämisen ja

167 maineen hallinnan pulmiin verkktdellisuudessa sekä ngelmiin, jita esimerkiksi ikävät sumat vivat aiheuttaa työnhaussa. Tietsujavaltuutettu Reij Aarni linjasi vunna 2006, ettei työnantajalla le ikeutta etsiä hakijan tietja internetistä ilman hakijan lupaa. Käytäntöä n kuitenkin mahdtnta estää, ja sitä pidetäänkin varsin yleisenä (Ahlhlm 2008). Millaiset mahtavat lla jurulehtien saaliit sillin, kun MySpace-, IRC- ja Facebk-sukuplvi tulee siihen ikään, että n aika hakea kirkkherraksi tai vakuutusjhtajaksi? Tutkimuksessa mukana lleet nuret tuntuivat levan hyvin selvillä siitä, että esimerkiksi seksuaalisviritteisiä kuvia ei kannata ladata verkn kautta julkisuuteen. He tuntuivat myös mieltävän man verkn kautta tapahtuvan yhteydenpitnsa paremminkin fyysisen kaveripiirin yhdeksi yhdessälmudksi kuin itsenäiseksi ssiaaliseksi verkstksi. Jukssa tsin li myös yksi haastateltava, jlle verkkyhteisön mieli li juuri siinä, että se li jtakin kknaan maa, eikä hän halunnut jakaa sitä kenenkään fyysiseen lähipiiriinsä kuuluvan kanssa. Nurilla li myös tiet siitä, ettei verkssa vinut esittää jtakin ihan muuta kuin li kavereitten kanssa. Kaksinaamaisesta esiintymisestä verkssa cl ja kulussa täysi nörtti jäisi ennemmin tai myöhemmin kiinni. Arkinen ssiaalisen median käyttö n siis paljn arkisempaa, kuin kuvitelmat salamyhkäisistä virtuaalisista yhteisöistä, jissa ihmiset vaihtavat persnallisuutensa ja muuttuvat ihmissusiksi. Kyse n pääsin samasta juttelusta samjen kavereitten kanssa kuin kulun pihalla. 167 Jkelan tapaus lienee kuitenkin saanut mnet kasvattajat ja nuret ajattelemaan, että myös tu ihmissusitarina n mahdllinen. Kllegjen apua tarvitseva pedfiili ei vi mennä trille huutelemaan, lisik paikalla muita pedfiilejä, mutta verkssa se n (tietyin varauksin) mahdllista. Tapani Suminen (1997) ttesi Länsi-Eurpan radikaaleja nurisliikkeitä käsitelleessä väitöskirjassaan, että Länsi-Saksan RAF radikalisitui terrristiseksi sin siksi, että siltä estettiin kaikki julkisuus ja ssiaaliset yhteydet ja se itse vetäytyi kaikesta julkisuudesta ja yhteydenpidsta. Omassa hapettmassa tilassaan ryhmän käsitys maailmasta vääristyi ja mraalin nrmaalit rajitukset väkivallalta pistuivat. Kiinnstavaa n, miten myös rajattmin julkisuus ja ssiaalisten verkstjen mahdllisuus verkktdellisuudessa vi tuttaa saman eristyneisyyden, jka n usein terrristisen väkivallan taustalla. Jatktutkimuksessa n tärkeää kiinnittää humita siihen, vatk lasten ja nurten mat käsitykset internetistä ja ssiaalisesta mediasta muuttuneet Jkelan jälkeen.

168 Vertaismedian vimistunut rli nurten elämässä n nstanut esiin myös sen merkityksen nuruuteen keskeisesti liittyvässä identiteettityössä: kuka ja millainen len, mihin jukkn tai jukkihin kuulun, mikä n minun tarinani ja mikä n sen tarinan päätepiste. Ja: kuka ei kuulu jukkn. Verkn selvä etu n, että se lu mahdllisuuksia etsiä samastumisen khteita tai erilaisia identiteetin tienviittja humattavan laajalti. Ennen nettiä ja mediakulttuuria nurella li käytössään vain paikkaan, lukkaan ja sukupuleen kiinnittyviä valintja. Internet tarjaa laajan valikn, jssa vi seurata, ttaa yhteyttä ja jpa panna testattavaksi man persnallisuuden erilaisia knsepteja tai versiita. Js asian saa ttaa ikein, timinta lienee turvallinen ja hyödyllinen tapa knkretisida nuruuteen lunnllisena piirteenä kuuluvia phdintja masta itsestä. Median kehitys n muuttanut nurten identiteettityössä ainakin sen, että verkk tarjaa mahdllisuuden myös kdin, kulun tai harrastusryhmän piiriä laajempaan maan julkisuuteen, esimerkiksi maan blgiin. Muuts n samanlainen useimpien ikäryhmien salta, nuret vain maksuvat uusia teknisiä ja ssiaalisia keksintöjä npeimmin. Muidenkin kuin nurten usktaan kehittyvän vastaanttavasta massayleisöstä sallistuvaksi ja aineista tuttavaksi uusyleisöksi. 168 Ainakin tähän tutkimukseen sallistuneiden nurten käsitys mahdllisuuksista sen laajempaan julkisuuteen (tai laajemman julkisuuden hyödyistä) li varsin realistinen ja varauksellinen. Selvästikään se ei llut niiden tulsten mukainen, jita esimerkiksi Risc Mnitr n saanut vuden 2005 asenne- ja arvtutkimuksessaan (Frsell 2006) ja tutkija Anni Ahmavaara (2004) tutkimusraprtissaan Kun minä len aikuinen. Niiden mukaan hyvin humattava sa nurista haluaa julkkiksen ammattiin, tytöt tivvat julkisuutta mallin tai näyttelijän työn tai pp-tähteyden kautta. Pjat haaveilevat ammattilaisurheilijan tai muusikn urasta. Se, että tässä tutkimuksessa ei juuri julkkisehdkkaita llut, saatti jhtua sin tutkimusmenetelmästä. Ktna tehtävä haastattelu, kuten tässä, vi antaa maanläheisempiä tulksia kuin kysely. Idls li tki mnelle lapselle ja nurelle hyvin tärkeä ja mieluinen hjelma. Mutta hjelman seuraamisen funktiita n varmasti mnia muita kuin suraviivainen halu pp-tähden uralle Ohjelman yksi yksi susin salaisuus vi lla vi sama lla sama kuin Salatut kuin Salatut elämät elämät -sarjan: -sarjan: kumpikin kumpikin tarjaa tarjaa mahdllisuuden mahdllisuuden eri ikäisille eri ihmisille ikäisille käydä ihmisille läpi käydä maan läpi identiteettiinsä maan identiteettiinsä liittyviä ja rliinsa asiita; yksi liittyviä seuraa asiita; ja arvii yksi tapahtumia seuraa ja tyttären arvii tai tapahtumia pjan, tinen tyttä- äi- ja rliinsa din ren tai isän pjan, rlissa. tinen Kun äidin tdellisuuden tai isän rlissa. ja sadun Kun suhde tdellisuuden n ikea, phdinta ja sadun ei mene suhde liian n lähelle ikea, itseä phdinta ja kmmentinti ei mene liian perheen lähelle sisällä itseä n ja vaivatnta. kmmentinti Liian lähelle perheen ja kipeästi sisällä suvaa n vaivatnta. hjelmaa Liian sekä lapsen lähelle että ja kipeästi vanhemman suvaa n ehkä hjelmaa helpmpi sekä seurata lapsen missa että lissaahemman tai ajatuksissaan. n ehkä helpmpi seurata missa lissaan tai van- ajatuksissaan.

169 Ssiaalisen median yhtenä myönteisenä pulena vi pitää sitä, että lpulta sen sisällöissä n hyvin vähän väkivaltaa. Jkelan surmien yhteydessä esiin tulleet verkstt vat suuria pikkeuksia nrmaalista timinnasta verkssa. Sen sijaan esimerkiksi hyvin mni suurille lasten ja nurten yleisöille suunnattu elkuva sisältää väkivaltaa, kska väkivalta n tarinan kuin tarinan helpimmin jännitystä ja katsjan emtinaalista situtumista elkuvan hahmihin luva elementti. 8.4 Rahaa, rahaa, rahaa Ensimmäinen mediakeskustelu, jnka vanhemmat käyvät lapsensa kanssa, kskee usein faktan ja fiktin erttamista. Vanhemmat haluavat varmistaa, että lapsi ymmärtää sadun levan satua ja että hän saa erttaa tariniden uhat tdellisuudesta. Lienee kuitenkin niin, että sekä faktan että fiktin massatutant n suunniteltu käsittelemään samja ihmisen emtinaalisia mekanismeja samalla tavalla ja juurikaan erttelematta lapsia, nuria ja aikuisia. Junet vaihtelevat ikäryhmittäin, mutta ihmisen perustunteet ja niiden liikuttamiseen kehitetty mediatellinen tiettait vat yhteisiä. Faktan ja fiktin er syntynee lapselle ikeastaan ennen kaikkea vanhempien, pettajien ja kaveripiirin reaktiista siis kntekstuaalisista, ei tekstuaalisista tekijöistä. Lapset kuitenkin ppivat hyvin npeasti ilmaisemaan, että faktan ja fiktin er n heille selvä, sillä se n selvästi se taikasana, jlla he pääsevät seuraavalle askelmalle. 169 Seuraavalla askelmalla vanhemmat ja mediakasvattajat yrittävät pettaa erttamaan sustuttelevat ja ei-sustuttelevat viestit tisistaan. Jak n tsin vaikea kasvattajille ja tutkijillekin. Kelpaavatk jurnalismiksi, siis eisustutteleviksi sanmiksi, esimerkiksi Me-lehti, Pirkka tai Yhteishyvä, jtka n tarkitettu suurten kauppaketjujen asiakas- ja sidsryhmätyöhön? Niiden jutut n tehty ammattitaitisesti eikä niissä le virheitä tai valheita ainakaan sen enempää kuin tavallisessa jurnalismissa. Mutta js jutun ten prsessin aikana tulisi esiin jkin kauppaketjulle, sen kauppiaille tai tutteille mahdllisesti merkittävä kielteinen seikka, sitä ei tdennäköisesti julkaistaisi. Onk siis kyse sustuttelevasta vai ei-sustuttelevasta viestinnästä? Entä missä kulkevat dkumentin, tsi-tv:n ja fiktin rajat, kun kaikkia niistä vidaan tteuttaa tarkasti käsikirjittaen ja näytellen? Mihin lajityyppiin kuuluvat dinsaurus-dkumentit? Tutkimusryhmä kiinnitti humita siihen, että verkssa markkininti sulautuu niin saumattmasti muuhun viestintään, ettei alle 14-vutiaan nu-

170 ren le helpp erttaa niitä tisistaan. Nuret ymmärsivät kyllä varsin hyvin selkeät myyntikehtukset ja niiden markkinintilunteen. Mutta esimerkiksi brändien merkitystä markkininnissa tai verkstmarkkinintiin kuuluvaa kaveruuden hyväksikäyttöä he eivät näyttäneet kvin hyvin ivaltavan. 170 Markkininnin pulella kyse n siirtymästä, jssa mainksen ja käytössä levan mediatutteen raja pyritään hävittämään. Yksinkertaisin esimerkki n kaupallisen televisi-kanavan mainstauk, jnka kuluttaja pystyy nykyisin halutessaan usein hittamaan digitaalisen televisin sallimilla teknisillä mahdllisuuksilla. Mutta js kyseessä n hjelman runkn kiinnitetty spnsrinti, tutesijittelu tai khtauksiin luntevasti rakennettu mainsviesti, humaaminen ei le yhtä helppa. Verkn pulella n susituksi tällä haavaa npeimmin kasvavaksi markkininnin kanavaksi nussut ilmiö, jsta käytetään mnia nimityksiä: vertaismarkkininti, viraalimarkkininti, hpttaminen, puskaradimarkkininti (Lustarinen 2006). Yhtä hyvä ehdtus visi lla vertaisbulvaanimainnta, jka kuvaa ilmiöstä leellisen. Jku ystäväpiiriisi kuuluva mainitsee myönteisessä yhteydessä jnkin tutteen (levy, knsertti, elkuva, shamp, suklaapatukka tms.), jnka markkinintiringissä hän n mukana. Hän saa palkaksi ehkä vain kkemusta markkininnin uusimmasta virrasta, mutta jskus myös firman tutteita, selvää rahaa tai aiempaa krkeamman aseman rganisaatissa. Nuret eivät ke välttämättä tähän vertaisbulvaanin rliin liittyvän mitään kielteistä. Tdennäköisesti he eivät markkini sellaisia tutteita, jita eivät lisi itse j kkeilleet ja havainneet hyviksi. Ja js kaikki nykyään markkinivat ja mainstavat ja saavat siitä elannn, miksi ei myös nuri visi sitä harrastaa? Mutta tisaalta: js masta markkinijan rlistaan ei kerr kaverilleen, timinta n selvästi sekä arkielämän että verkn eettisiä sääntöjä vastaan. Haastateltavissa li yksi nuri, jka timi erään yhtyeen katutiimissä. Tiimi kierteli liimaamassa ja jakamassa keikkamainksia ja muuta prmtitavaraa ja sai palkkikseen pisteitä, jilla saatti aikanaan saada keikkalippuja tai levyjä. Nuri li siis hyvin perinteisessä vertaismarkkinintitehtävässä, jka saattaa lla ssiaalisesti hyvin palkitseva, vaikka taludellinen hyöty lisikin vähäinen. Tultaessa 14-vutiaitten ikäryhmään nurilla n vahva tekemisen, timinnan ja vaikuttamisenkin tarve. Ssiaalinen piiri laajenee ja perhe käy riittämättömäksi. Timinnan tarpeen suuntaamisessa n sin kyse siitä, missä määrin sen ttavat haltuunsa yritykset vertaismarkkininnin tehtäviin ja missä määrin ei-kaupalliset perinteiset tai uudemmat liikkeet, harrastukset ja aatteet (parti, liikunta, kulttuuri, seurakunnat, eläinikeudet, ihmis-

171 ikeudet jne.). Haastatelluissa 14-vutiaissa li niitäkin, jilla li ainakin rastavaa kriittisyyttä kulutuskulttuuria ja esimerkiksi brändejä khtaan. On hyvin mahdllista, että nuris jakautuu nykyistäkin vimakkaammin niihin, jtka rakentavat ja viestivät identiteettinsä brändien kautta ja niihin, jtka leikkaavat tutemerkit pis vaatteistaan ja asettavat vaihtehtisia elämisen malleja. Jälkimmäisiä n varmasti vähemmän kuin edellisiä. Pelien salta li kiinnstavaa se, että haastateltavat krstivat niiden pettavan bisnestaitja, harkittua ja laskelmitua vaihdantaa sekä ikean stamisen ja myymisen hetken dttamista. Peleissä n kyse myös ikeasta rahasta, mutta pääsin kuitenkin pelien mien sisäisten maailmjen valuutista, jilla vi staa virtuaalista tavaraa, mutta myös krttaa ssiaalista asemaansa ja päästä sisäpiireihin. Se, että lapset sanvat mielellään pelien pettavan bisnestaitja, kert ainakin siitä, että he uskivat haastattelijan pitävän asiaa hyväksyttävänä ja arvstettuna. Ilmeistä n, että lapset jutuvat jskus pulustelemaan vanhempien keskuudessa hunmaineista pelaamista. 8.5 Harmaa YLE Mediakulttuurin salta YLE jää nurten maailmassa jnnekin harmaalle alueelle. Se ei le kaupallinen, mutta ei myöskään alakulttuurinen. Yhtiön leima n aikuinen ja virallinen. Nurten kmmentit YLE:stä livat varsin tylyjä: Ei mitään katsmisen arvsta ja Js ei tuu mitään muuta, Ei sarjja. 171 YLE:n näkökulmasta lähitulevaisuuden vi nähdä kahdesta eri näkökulmasta. Yhtäältä nurten segmentin vi katsa menetetyksi ja keskittyä lastenhjelmien laatuun ja tarjntaan, kuten nyt n tehty lisäämällä Pikku Kakksen esitysaikja myös arkiaamuihin. Tämä tie n turvallinen, sillä myös tässä tutkimuksessa suurin sa vanhemmista sysi mia lapsiaan TV2:n, turvallisen lapsenvahdin syliin. Mutta j 8-vutiaat kertvat katsvansa kaupallisia kanavia, js siihen vain li mahdllisuus. Kertminen vi hiukan piketa tdellisesta katsmiskäyttäytymisestä, mutta ainakin se viestii YLE:n katselun tuvan vähänlaisesti ssiaalista päämaa ikäryhmässä. Tisaalta YLE visi katsa pelkän ikäsegmentin sijasta nurisn hetergeenisyyttä ja sisäisiä jakja. Oma tutkimuksemme tukee sitä ajatusta, että perheiden ja siten myös lasten mediakulutuksessa ja mediaa kskevissa asenteissa n hyvin suuria erja, ja nurissa n varmasti ryhmiä, jiden kiinnstukset ja arvt eivät mene yksiin kaupallisen nuris-hjelmistn kanssa. Jatktutkimuksen kannalta n kiinnstavaa seurattavaa, syntyykö Sumeen

172 lasten sukuplvi, jlla ei le henkisenä taustanaan Pikku Kakksta ja sen arvmaailmaa. Vusien 2007 ja 2008 aikana tteutetun digitalisaatin myötä sa ktitaluksista n ilmeisesti päätynyt käyttämään kdin mediakuluihin varatun rahan mieluummin maksullisiin televisi-palveluihin kuin YLE:n tv-maksuun. Päätökset saattavat lla sin pliittisia ja taludellisia, mutta ennen kaikkea perheen katselutttumuksiin liittyviä: YLE:n kanavien käyttö n vähäistä. Kska kiinni jäämisen riski n llut nimellinen kuten myös luvattmaan katseluun liittyvä mraalinen paine, perheiden n llut helpp tehdä päätös tv-maksun maksamatta jättämisestä. Kiinnstavaa tämän tutkimusprjektin kannalta n se, millaiseksi kehittyy median käytön taviltaan se nyt kasvava sukuplvi, jka n ttanut keskeiset vaikutteensa MTV3:n ja Nelsen lastenhjelmista sekä niiltä maksukanavilta, jita lähivusina tarjtaan Sumessa (Disney Channel, MTV Junir ym.). YLE:n lastenhjelmat vat kuitenkin lleet tähän saakka yhteinen ja lähes kaikkien jakama sa lapsuutta ja lastenkulttuuria Eriytyvät yleisöt Ehkä ne lentävät autt n vaan jku kuvitelma tulevaisuudesta. N ehkä ktirbtteja. Semmnen lentävä tietkne lisi kiva. Timis ajatuksen vimalla ja ei tarvis näppistä. Samanlainen tv lisi kyllä hauska. Js ajattelisi tiettyä hjelmaa niin sieltä vaan yhtäkkiä alkais tulla. Klmiultteinen tv lisi uskmatn. Js katselisi vaikka Idlsia ne laulajat svengaisi lhuneen shvalla. Heh heh. (Pika, 11-v, PÄ-tehtävä) Edettäessä khti vutta 2016 näyttää varsin selvältä, että lasten ja nurten yleisöt eriytyvät muutenkin kuin YLE:n ja kaupallisten kanavien yleisöiksi. Maahanmuuttajaväestön kasvaminen tu varmasti myös lapsia ja nuria, jtka saattavat lla verkn ja satelliitin avulla enemmän lähtömaansa kuin sumalaisen median vaikutuspiirissä. Tutkimuksen jatk-sissa n syytä ttaa humin etnisten väestösuhteiden muuts. Samalla n tarkituksenmukaista tarkastella nykyistä tutkimusta selvemmin myös niin santun valtaväestön mia sisäisiä ssiaalisia jakja ja niiden vaikutusta median käyttöön. Js nyt haastateltuja lapsia ja nuria jkin yhdisti, se li npean ja multimdaalisen viestinnän luntevuus. Ertkin livat suuria. Jissakin perheissä esimerkiksi tietkneen käyttö li rajitettu vain muutamaan tuntiin viikssa. Tisessa ääripäässä mediavälineitä li hyvin runsaasti, ne livat uusinta tekniikkaa ja niiden käyttö li lähes rajittamatnta. Lasten ja nurten mediakulttuurin tarjnnassa näyttää levan menssa muu-

173 ts, jssa Aasia, etenkin Japani, haastaa ppulaarikulttuurin aikaisemman suurvallan Yhdysvallat. Esimerkiksi japanilaisessa manga-sarjakuvassa n kyetty yhdistämään tellisen massakulttuurin massiivisten tutantmäärien edut lukijiden makhtaiseen tekemiseen ja harrastamiseen ja myös suuriin yhteisiin tapaamisiin. Mitä vanhempiin haastateltaviin tultiin massa tutkimuksessamme, sen tdennäköisimmin he livat jllakin median sektrilla myös itse tekijöitä usein vain pieneltä sin, mutta kuitenkin. Hllywd-viihteen krvaava lasten ja nurten massakulttuuri n ehkä jnkinlainen mangasta vielä eteenpäin kehitetty hybridi, jssa yhdistyy suurtellisuus, ssiaalinen media, itse tekeminen sekä virtuaalisten verkstjen ajittainen jalkautuminen fyysisiin khtaamisiin. Iltasatujen asema ei kuitenkaan näytä uhatulta, ainakaan tutkimusperheissämme. Eikä myöskään paksujen, pitkiä ja mniplvisia tarinita kertvien kirjjen. Vaikka tutkimukseen sallistuneet lapset ja nuret saattivat lla massa viestinnässään hyvin lyhytjännitteisiä ja kärsimättömiä, aina nline, luetun pitkän kertmuksen taika ei näytä kadnneen. 173

174 174 Lähteet Ahlhlm, A. (2008). Jäätkö kiinni Gglessa? Ikävät sumat haittaavat työnhakua. Jurnalisti 2/2008. Ahmavaara, A. (2004). Kun minä len aikuinen. Raprtti tutkimukseen sallistuneille ala-asteille. [Luettu ]. Alanen, L. (2001). Lapsuus yhteiskunnallisena ilmiönä. Sankari A. & Jyrhämä J. (tim.) teksessa Lapsuudesta vanhuuteen. Iän ssilgiaa. Tampere: Vastapain. Alasuutari, M. (2005). Miten rakentaa vurvaikutusta lapsen haastattelussa? Teksessa Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vurvaikutus. Tampere: Vastapain. Arinen, P. & Karjalainen, T. (2007). Pisa 2006 ensitulksia 15-vutiaiden kululaisten lunnntieteiden, matematiikan ja lukemisen saamisesta. [Luettu ]. Auti, M (2006). Legista Leviksiin Kuluttajaksi kasvun aakkset. Teksessa Lehtimäki, H & Suranta, J. (tim.) Kasvattajan brändikirja. Helsinki: Finn lectura. Bachen, C. M. (2007). Just Part f the Family? Explring the Cnnectins between Family Life and Media Use. Teksessa Mazzarella (tim.) 20 Questins Abut Yuth & the Media. New Yrk: Peter Lang. Barber, B. R. (2007). Cnsumed. Hw Markets Crrupt Children, Infantilize Adults, and Swallw Citizens Whle. Lndn: W.W. Nrtn & Cmpany. Blger N., Davis, A., & Rafaeli, E. (2003). Diary methds: Capturing life as it is lived. Annual Review f Psychlgy, 54/2003. Byd, D & Ellisn, N (2007). Scial Netwrk Sites: Definitin, Histry and Schlarship. Jurnal f Cmputer Mediated Cmmunicatin. Byd, D (2007). Why Yuth (Heart) Scial Netwrk Sites: The Rle f Netwrked Publics in Teenage Scial Life. [Luettu ]. Bryant, A. J. (2007). Hw Has the Kid s Media Industry Evlved? Teksessa Mazzarella (tim.) 20 Questins Abut Yuth & the Media. New Yrk: Peter Lang. Buckingham D (2003). Media Educatin: Literacy, Learning and Cntemprary Culture. Cambridge: Plity Press. Buckingham, D. (2000). After the Death f Childhd Grwing up in the Age f Electrnic Media. Cambridge: Plity Press. Burbules, N. C. (2001). Paradxes f the Web: The Ethical Dimensins f Credibility. Library Trends vl. 49, n. 3, Winter Cgan K & Kangas S (2001). Nuret ja kmmunikaatiakrbatia vutiaiden kännykkä- ja internetkulttuurit. Nuristutkimusverkst ja Elisa Cmmunicatins, raprtti nr [Luettu ]. d Haenens, L. (2001). Old and New Media: Acces and Ownership in the Hme. Teksessa Livingstne, S. & Bvil, M. (tim.) Children and their Changing Media Envirnment. A Eurpean study. Lawrence Erlbaum Assciates Publishers.

175 Ermi, L. & Mäyrä, F. & Heliö, S. (2005a). Digitaaliset lelut ja ja maailmat: pelaamisen vetvima. Teksessa Lahikainen, A. R., Hietala, P. & Inkinen, T. ym. (tim.) Lapsuus mediamaailmassa. Näkökulmia lasten tietyhteiskuntaan. Helsinki: Gaudeamus. Ermi, L. & Mäyrä, F. & Heliö, S. (2005b). Mediakasvu ja pelaamisen hallinta. Teksessa Lahikainen, A. R., Hietala, P. & Inkinen, T. ym. (tim.) Lapsuus mediamaailmassa. Näkökulmia lasten tietyhteiskuntaan. Helsinki: Gaudeamus. Ermi, L., Heliö, S. &, Mäyrä F. (2004). Pelien vima ja pelaamisen hallinta. Hypermedialabratrin verkkjulkaisuja 6. pdf [Luettu ]. Finnpanel Oy/ tv- mittaritutkimus ( ). FinnSight 2015 (2006). Tieteen, teknlgian ja yhteiskunnan näkymät. Tekes/Sumen Akatemia, Helsinki. Frrester M A (2002). Apprpriating cultural cnceptins f childhd. Participatin in cnversatin. Childhd 9/2002. Frsell, J. (2006). Nuret tahtvat julkkiksiksi varjpulista vähät. Tiede 6/2006. Gee, J. P. (2003). What Vide Games Have t Teach Us Abut Learning and Literacy. New Yrk: Palgrave Macmillan. Harris, F. J. (2008). Challenges t Teaching Credibility Assessment in Cntembrary Schling. Teksessa Metzger, M. J. & Flanagin, J. Digital Yuth, and Credibility. The Jhn D. and Catherine T. MacArthur Fundatin Series n Digital Media and Lerning. Cambridge, MA: The MIT Press. Herkman, J. (2001). Median mnet funktit lasten ja nurten elämässä. Teksessa Kangassal M. & Suranta J. (tim.) Lasten tietyhteiskunta. Tampere: Tampere University Press. Herkman, J. (2007). Kriittinen Mediakasvatus. Tampere: Vastapain. Hllway & Valentine (2003). Cyberkids: Children in the Infrmatin Age. jcmc.indiana.edu/vl13/issue1/byd.ellisn.html [Luettu ]. Inkinen, T. (2005). Jhdattava plku lasten tietyhteiskuntaan. Teksessa Lahikainen, A. R., Hietala, P. & Inkinen, T. ym. Lapsuus mediamaailmassa. Näkökulmia lasten tietyhteiskuntaan. Helsinki: Gaudeamus. IRC-Galleria, tilastt (2007). [Luettu ]. Jhnssn-Smaragdi, U. (2001). Media Use Styles Amng the Yung. Teksessa Livingstne & Bvil (tim.) Children and Their Changing Media Envirnment. A Eurpean study. Lawrence Erlbaum Assciates Publishers. Kangas S & Laukkanen M (2007). Haluan 15 sekuntia parrasvalissa ja tuhat ystävää! Nurten ubiikki nettiarki. Nuristutkimus 3/07. Kangas, S (2006). Käyttäjät brändin mukkaajina. Teksessa Lehtimäki, H & Suranta, J (2006) Kasvattajan brändikirja. Helsinki: Finn Lectura. Karimäki, R. (2007). Media leikkiin innittajana. Teksessa Pentikäinen L, Ruhala A, & Niinistö H. (tim.) Mediamatkaa! Kasvattajan matkapas lasten mediamaailmaan, sa 2. Helsinki: Mediakasvatuskeskus Metka ry. Kasesniemi, E-L & Rautiainen, P (2001). Kännyssä piilevät sanmat Nuret, väline ja viesti. Tampere: Tampere University Press. 175

176 Kemppinen, J. (2001). Lapsi ja media. Teksessa Sulku S. & Armaa J. (tim.) Khtaamispaikkana lapsuus. Vurpuhelua lapsen maailmasta. Helsinki: Edita. Kenway, J. & Bullen E. (2001). Cnsuming Children: Educatin-Entertainmetn Advertising. Buckingham, Philadelphia: Open University Press. Kes, Lehtimäki & Pietiläinen (2006). Virtuaalilemmikki ja virtuaalirakas nurten verkkbrändin luminen. Teksessa Lehtimäki, H & Suranta J (2006) Kasvattajan brändikirja. Helsinki: Finn Lectura. Kivimäki, R & Otnkrpi-Lentranta, K (2005). Aikuisen työ lapsen silmin. Teksessa Lahikainen, A. R., Hietala, P. & Inkinen, T. ym. Lapsuus mediamaailmassa: Näkökulmia lasten tietyhteiskuntaan. Helsinki: Gaudeamus. Kivusal-Kuusivaara, R (2007). Lapset, media ja symblinen vurvaikutus. Sumalaisten, englantilaisten ja saksalaisten lasten mediasuhteen tarkastelua. Helsingin ylipist, Viestinnän laits. Kpmaa T (2000). Kännykkäyhteiskunnan synty. Helsinki: Gaudeamus. Ktilainen, S. & Rantala, L. (2007). Nuret median kuluttajina: vastaanttajia vai vaikuttajia? Nuristutkimus 25: 3/2007. Ktilainen, S. (2001). Mediakulttuurin haasteita pettajankulutukselle. Tampereen ylipist. Acta Electnica Universitatis Tamperensis [Luettu ]. Ktilainen, S., (1999). Mediakasvatuksen mnet määritelmät. Teksessa Ktilainen, S., Hankala, M. & Kivikuru U. (tim.) Mediakasvatus. Helsinki: Edita. 176 Kupiainen, R. (2002). Mediakkemuksia viihteen, mielihyvän ja nautinnn labyrinteissa. Teksessa Sintnen, S. (tim.) Median sylissä: Kirjituksia lasten mediakasvatuksesta. Helsinki: Finn Lectura. Kytömäki J. (1999). Täytyy katt, js saa katt. Ssiaalipsyklgisia näkökulmia varhaisnurten televisikkemuksiin. Helsinki: Helsingin ylipist. Kytömäki, J. (2001). Kertmuksia kertmuksista: Fiktin merkityksestä varhaisnurten kasvussa. Teksessa Kangassal, M. & Suranta, J. (tim.) Lasten tietyhteiskunta. Tampere: Tampere University Press. Kännykällä ttta kai! (2006). Raprtti lasten matkapuhelinten käytöstä. Pelastakaa lapset ry. [Luettu ]. Lankshear, C. & Knbel, M. (2006). New Literacies Everyday Practices and Classrm Learning (2. ed). Buckingham: Open University Press. Larsn R. (1989). Beeping Children and Adlescents: A Methd fr Studying Time Use and Daily Experience. Jurnal f Yuth and Adlescence, 18/1989. Laycck, J (2006). Online Reputatin Management fr a New Generatin. [Luettu ]. Lehtinen, E (2007). Maintaining and Extending Scial Netwrks in IRC-galleria. Ssiaalipsyklgian pr-gradu tutkielma, Helsingin ylipist, Ssiaalipsyklgian laits. [Luettu ]. Lenhart A, Madden M, MacGill A & Smith, A (2007). Teens and Scial Media. Pew Internet & American Life Prject. [Luettu ].

177 Linnakylä, P. & Malin, A. (2007). Miten tukea heikkja lukijita? Lukuharrastukseen situtuminen lukutaidn vahvistajana. Kasvatus 4/2007. Livingstne, S & Bvill, M (2001). Bedrm Culture and the Privatizatin f Media Use. Teksessa: Livingstne, S. & Bvill, M. (tim.) Children and Their Changing Media Envirnment. A Eurpean Cmparative Study. Lndn: Lawrence Erlbaum Assciates. Livingstne, S (2002). Yung Peple and New Media. Lndn: Sage Publicatins. Livingstne, S. & Bber M (2005). UK Children G Online. Final Reprt f Key Prject Findings. [Luettu ]. Livingstne, S. & Van Cuvering, E. & Thumim, N. (2005). Adult Media Literacy. A Rewiew f the Research Literature n Behalf f Ofcm. [Luettu ]. Lustarinen, H. (2006). Rauhaan jättävä mainnta. Esitelmä Mainnnan lukutait -seminaarissa Tampereella Luukka, M.-R., Hujanen, J., Lkka, A., Mdins, T., Pietikäinen, S. & Suninen, A. (2001). Mediat nurten arjessa vutiaiden nurten mediakäytöt vusituhannen vaihteessa. Jyväskylän ylipist, Sveltavan kielentutkimuksen keskus. Maffesli M (1995) Maailman mieli. Yhteisöllisen tyylin mudista. Helsinki: Gaudeamus. Marsh J., Brks G., Hughes J, Ritchie L, Rberts S & Wright K (2005). Digital Beginnings: Yung Children s use f Ppular Culture, Media and New Technlgies. Literacy Research Centre, University f Sheffield. [Luettu ]. Matikkala, U. & Lahikainen A. R. (2005). Pelit, tietkne ja kännykkä lasten ssiaalisissa suhteissa. Teksessa Lahikainen, A. R., Hietala, P. & Inkinen, T. ym. (tim.) Lapsuus mediamaailmassa. Näkökulmia lasten tietyhteiskuntaan. Helsinki: Gaudeamus, Mithell, C. & Reid-Walsh, J. (2002). ResearchingChildren s Ppular Culture. The Cultural Spaces f Childhd. Lndn, New Yrk: Rutledge. Mrley, D. (2000). Hme territries. Media, mbility and identity. Lndn, Rutledge. Mrley, D. (2003) Kuulumisia Aika, tila ja identiteetti mediituneessa maailmassa. Sum. E. Vainikkala. Teksessa Lehtnen, M. & Löytty, O. (tim.) Erilaisuus. Tampere: Vastapain. Niinistö, H. & Sintnen, S. (2007). Mä keksin! Tehdään yhdessä mediakulttuuria. Teksessa Pentikäinen, L., Ruhala, A. & Niinistö, H. (tim.) Mediametkaa! Osa2 Kasvattajan matkapas lasten mediamaailmaan. Mediakasvatuskeskus Metka ry. Nikunen, K (2005): Faniuden aika: klme tapausta televisi-hjelmien faniudesta vusituhannen taitteen Sumessa. Tampere: Tampere University Press. Nuret ja Media tutkimus (2007). asp?dcid=19189 [Luettu ]. Nurisn mediankäyttötutkimus (2007). Talustutkimus Oy ja Sumen sanmalehtien liitt. [Luettu ]. 177

178 Nurisverkkbrändit (2007). Talustutkimus, julkaistu sitteessa [Luettu ]. O Reilly, T (2005). What is Web 2.0: Design Patterns and Business Mdels fr the Next Generatin f Sftware. news/2005/09/30/what-is-web-20.html [Luettu ]. Okknen, S (2007). Faktaa ja fiktita lasten kanssa Median tarinat draamakasvatuksessa. Teksessa Pentikäinen L. Ruhala A. & Niinistö H. (tim.) Mediamatkaa! Kasvattajan matkapas lasten mediamaailmaan, sa 2. Mediakasvatuskeskus Metka ry. Oksman, V & Rautiainen, P (2001). Se n sitä nykypäivää. Matkaviestintä lasten ja nurten tietyhteiskuntanta. Teksessa Kangassal, M. & Suranta, J. (tim) Lasten tietyhteiskunta. Tampere: Tampere University Press. Oksman, V & Rautiainen, P (2001a). Perhaps It Is a Bdy Part. Hw the Mbile Phne Became an Organic Part f Everyday Lives f Children and Adlescents. A Case Study f Finland. Teksessa Katz, James (tim.) Machines That Becme Us. [Luettu ]. Pennanen, S (2006). Mä sitä paitsi tykkäänkin uutisista. 5 6-vutiaiden lasten käsityksiä ja kkemuksia TV-uutisista. Tiedtuspin pr gradu -tutkielma, Tampereen ylipist. Peteri, V. (2006). Mediaksi ktiin. Tutkimus teknlgiiden ktuttamisesta. Tampere University Press. Media Studies. 178 Ptter, J. W. (2004). Thery f Media Literacy. A Cgnitive Apprach. Thusand Oaks/Lndn/New Delhi: Sage Publicatins. Prensky, M. (2001) Digital Natives, Digital Immigrants. On the Hrizn, NCB University Press, Vl 9, N. 5, Octber Rideut V.J., Vandewater E.A, Wartella E.A (2003). Zer t six. Electrnic Media in the Lives f Infants, Tddlers and preschlers. A Kaiser Family Fundatin Reprt. [Luettu ]. Ritala-Kskinen A (2001) Lasten haastattelu tutkijan haasteena. Teksessa Kangassal, M. & Suranta, J. (tim.) Lasten tietyhteiskunta. Tampere, Tampere University Press. Ritala-Kskinen, A. (2001). Mikä n lapsen perhe? tulkintja lasten uusperhesuhteista. Helsinki: Väestöntutkimuslaits, Väestöliitt. Redder Jhn, D (2002). Cnsumer Scializatin f Children A Retrspective Lk at Twenty-Five Years f Research. Teksessa Hansen, F. ym. (tim.) Children Cnsumptin, Advertising and Media. Cpenhagen: Cpenhagen Business Schl Press. Ruhtie, P. (2005). Kvalifikaatiiden ja kmpetenssien kehittäminen kulutuksen tavitteena. Teksessa Varis, T. (tim.) Uusrenessanssiajattelu, digitaalinen saaminen ja mnikulttuurisuuteen kasvaminen. Helsinki: Okka-säätiö. Rydin, I. (2003). Media Fascinatins: Perspectives n Yung Peple s Meaning Making. Göterbrg: Nrdicm.

179 Rättilä, T. (2007). Ssiaalisen median mahdllisuudet kdin, kulun ja kunnan viestinnässä. Tampereen ylipist, Tiedtuspin laitksen julkaisuja B 47. Saanilahti, M. (1999). Lasten ja nurten muuttuva mediakulttuuri. Tampereen ylipistn tiedtuspin laitksen julkaisuja B 42. Safer Internet fr Children. Qualitative Study in 29 Eurpean Cuntries. Summary Reprt. (2007). Eurpean Cmmissin. Directrate-General Infrmatin Sciety and Media. pdf [Luettu ]. Salkski, T. & Mustnen, M. (2007), Median vaikutukset lapsiin ja nuriin katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisiin mediakasvatuksen ja säätelyn käytäntöihin. Mediakasvatusseuran julkaisuja 2/ [Luettu ]. SITES-tutkimus Jyväskylän ylipist. Kulutuksen tutkimuslaits. ktl.jyu.fi/ktl/sites/ [Luettu ]. Suminen, T. (1997). Ehkä telitamme jnkun. Opiskelijaradikalismi ja vallankumusfikti ja lukujen Sumessa, Nrjassa ja Länsi-Saksassa. Helsinki: Hanki ja Jää. Suninen, A. (2004). Mediakielitaidn jäljillä. Lapset ja nuret valikivina median käyttäjinä. Helsinki: Gummerus. Suranta, J. & Lehtimäki, H. (2004). Children in the Infrmatin Sciety. The Case f Finland. New Yrk: Peter lang. Suranta, J., Lehtimäki, H. & Hakulinen, S. (2001). Lapset tietyhteiskunnan timijina. Tietyhteiskunnan tutkimuskeskuksen työraprtteja 16/2001. Tampereen ylipist. Tapsctt, D. (1998). Grwing up Digital the Rise f the Net Generatin. New Yrk: McGraw-Hill. Tilastkeskus, Kulutustutkimukset ja kuluttajabarmetrit: eräiden laitteiden yleisyys ktitaluksissa jvie_2006_ _tau_043_en.xls [Katsttu ]. Valknen, S., Pennnen, M. & Lahikainen, A. R. (2005). Televisi pienten lasten arjessa. Teksessa Lahikainen, A. R., Hietala, P. & Inkinen, T. ym. Lapsuus mediamaailmassa: Näkökulmia lasten tietyhteiskuntaan. Helsinki:Gaudeamus. Varis, T. (2005). Medialukutaidn tila ja tteutus Eurpassa. Teksessa Varis, T. (tim.) Uusrenessanssiajattelu, digitaalinen saaminen ja mnikulttuurisuuteen kasvaminen. Helsinki: Okka-säätiö. Wilska, T-A (2006). Tekntytöt ja tyylipjat: Sukupuli lasten ja nurten kulutuksen määrittäjänä. Teksessa Lehtimäki, Hanna & Suranta, Juha (tim.): Kasvattajan brändikirja. Helsinki: Finn Lectura. Yah! and OMD Research Lehdistötiedte sharehlder.cm/press/releasedetail.cfm?releaseid= [Katsttu ]. YIPPEE (2008). Sanma Magazines Finland. Tiivistelmä tutkimustulksista: Sanma Magazines Finland. 179

180 Liitteet Liite 1. Pitkittäistutkimus lasten ja nurten mediaympäristön muutksesta. Tutkimuksen etenemisen havainnllistaminen L apset ja media, pitkittäistutkimus lasten mediaympär istön muutk sesta tutkimusker ta 1. vunna 2007 T ytöt Pjat T ytöt Pjat T ytöt Pjat T ytöt Pjat 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl T re lähiö T re lähiö T re kesk./v L T re kesk./ V L T re /V L T re./ V L T re T re V unna 2010 T ytöt Pjat T ytöt Pjat T ytöt Pjat T ytöt Pjat 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl T re T re T re lähiö T re lähiö T re kesk./v L T re kesk./ V L T re /V L T re./ V L V unna syntyneet 1999 syntyneet 1996 syntyneet 1993 syntyneet 2005 syntyneet 2002 syntyneet 1999 syntyneet 1996 syntyneet 2008 syntyneet 2005 syntyneet 2002 syntyneet 1999 syntyneet T ytöt Pjat T ytöt Pjat T ytöt Pjat T ytöt Pjat 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl T re kesk./ lähiö T re kesk./ lähiö T re T re T re lähiö T re lähiö T re kesk./v L T re kesk./ V L V unna syntyneet 2008 syntyneet 2005 syntyneet 2002 syntyneet T ytöt Pjat T ytöt Pjat T ytöt Pjat T ytöt Pjat 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl 5-7 kpl V L / T re V L / T re V L / T re V L / T re T re T re T re lähiö T re lähiö V L : V esilahti, L empäälä tms. lähialueen pienempi kunta T r een keskusta-alue T r een lähiöalueet T utk imusvusien aik ana haastatellaan j a päiväk ir j a- ym. metdein tutk itaan lapsen k äsityk siä mediank äytöstä j a mediaympär istöstä.

181 Liite 2. Päiväkirjaphja 5- ja 8-vutiaille ja heidän vanhemmilleen. Nimi: 1999 ja 2002 syntyneet lapset Tervetula kirjittamaan mediapäiväkirjaa! Päiväkirjan ensimmäinen si täytetään yhdessä lapsen kanssa. Vanhempi timii kirjurina ja tarvittaessa auttaa muutamalla kysymyksellä lasta kertmaan siitä miten hän n mediita päivän aikana käyttänyt ja mitä ajatuksia ne vat herättäneet. Tiseen sin vanhempi vi kirjata mia humiitaan ja ajatuksiaan perheen ja lapsen median käytöstä kyseisen päivän aikana. Apukysymyksiä päiväkirjan täyttämiseen löytyy hjepaperista. Kirjittakaa päiväkirjalmakkeeseen myös lapsen nimi, jtta tiedämme kenen päiväkirjasta n kyse. Tiistain mediapäiväkirja lapsen ajatukset Millä tavilla lapsi n päivän aikana mediaa käyttänyt. Js tila lppuu jatka paperin taakse. 181 Tiistain mediapäiväkirja vanhemman ajatukset Mitä ajatuksia lapsen ja perheen median käyttö vanhemmassa herätti.

182 Liite 3. Päiväkirjaphja 11- ja 14-vutiaille Nimi: 1996 ja 1993 syntyneet lapset ja nuret Tervetula kirjittamaan mediapäiväkirjaa! Kirjita siitä mitä sinulle n tänään tapahtunut: Mitä mediita let käyttänyt, missä tilanteissa, kenen kanssa jne. Vit myös kirjittaa siitä miksi ET le ehkä käyttänyt tänään mediaa. Js et keksi mitä kirjittaisit, kats lisää apukysymyksiä hjepaperista. Muista vastata myös päivän tehtävään/ kysymykseen, jnka sait tekstiviestillä. Löydät saman kysymyksen ja paikan siihen vastaamiselle tämän paperin alasasta. Tiistain mediapäiväkirja Kirjita millä tavin let tänään mediaa käyttänyt. Js tila lppuu, jatka paperin taakse. 182 Päivän tehtävä: Valitse yksi tänään näkemäsi mains ja kerr siitä. Missä mainksen näit, mitä se esitti litk nähnyt mainksen j aiemmin? Mitä ajattelit kun näit mainksen? Olik se mielestäsi hyvä tai hun, miksi? Entä millaisille ihmisille mains li mielestäsi tehty ja millainen tunnelma mainksessa li?

183 Keskiviikn mediapäiväkirja Kirjita millä tavin let tänään mediaa käyttänyt. Js tila lppuu, jatka paperin taakse. Päivän tehtävä: Etsi päivän uutistarjnnasta jkin sinusta mielenkiintinen uutinen: kerr mistä välineestä (netti, TV, lehti ym.) sen löysit, mitä uutinen käsitteli, ketkä ihmiset siinä puhuivat. Kerr myös miksi aihe li sinusta kiinnstava tai tärkeä. Entä lik uutinen sinusta kaikilta sin ttta? 183

184 Trstain mediapäiväkirja Kirjita millä tavin let tänään mediaa käyttänyt. Js tila lppuu, jatka paperin taakse. 184 Päivän tehtävä: Kirjita masta susikkisisällöstäsi (esim. TV-hjelma, nettisivu, peli): mikä sisältö n kyseessä, mistä se kert, millaiset hahmt/ ihmiset siinä esiintyvät. Kerr myös miksi se n sinusta erityisen hyvä. Käytätkö tätä sisältöä yleensä yksin, kavereiden vai perheen kanssa?

185 Perjantain mediapäiväkirja Kirjita millä tavin let tänään mediaa käyttänyt. Js tila lppuu, jatka paperin taakse. Päivän tehtävä: Kerr miksi pidät tai et pidä pelaamisesta. Js pelaat, kerr millaisia pelejä pelaat, mitkä vat susikkipelejäsi, millin ja kenen kanssa pelaat sekä mitä let mahdllisesti ppinut pelien avulla. Entä nk peleissä mitään hunja pulia? 185 Js et harrasta pelaamista, kerr miksi teet mieluiten jtain muuta ja mitä asiita ne vat.