Mä oon nyt online! Lasten mediaympäristö muutoksessa. Elina Noppari, Niina Uusitalo, Reijo Kupiainen, Heikki Luostarinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mä oon nyt online! Lasten mediaympäristö muutoksessa. Elina Noppari, Niina Uusitalo, Reijo Kupiainen, Heikki Luostarinen"

Transkriptio

1 Mä n nyt nline! Lasten mediaympäristö muutksessa Elina Nppari, Niina Uusital, Reij Kupiainen, Heikki Lustarinen Tampereen ylipist Tiedtuspin laits Julkaisuja / Publicatins Sarja / Series A 104/2008

2 SARJA SERIES Tutkimuksia A Studies Raprtteja B Reprts Keskusteluja ja katsauksia C Discussin and reviews Opetusmnisteita D Textbk materials Bibligrafiita ja luettelita E Bibligraphies and catalgues Myynti: Tiedekirjakauppa TAJU PL Tampereen ylipist Puhelin (03) Faksi (03) granum.uta.fi Ulkasun suunnittelu ja taitt: Mikk Keinnen / Clinus Design (www.clinus.rg/clinusdesign) ISBN

3 Sisältö Tiivistelmä 5 Esipuhe 8 1 Jhdant Tutkimuksen viitekehyksestä Tutkimuksen tavitteista Tutkimuksen tteuttaminen ja raprtin rakenne 13 2 Tutkimusmenetelmät ja -aineist Mediapäiväkirjat Virikkeistäminen ja muut tehtävät Taustatietlmakkeet ja teemahaastattelut Humita metdien sveltuvuudesta 20 3 Taustatietja tutkimukseen sallistuneista lapsista perheineen 25 4 Lasten välineellinen mediaympäristö Lastenhuneiden mediamaailma Sukupulten ert mediateknlgian haltuuntssa Mediavälineiden käyttö: mnitimisuutta ja simultaanikäyttöä Lasten ssiaalinen mediaympäristö Mediasisältöihin ja käyttötilanteisiin kytkeytyvä vurvaikutus Medialeikit: lelufiguureista keinelämäpeleihin Media keskustelunaiheena: Ei me yleensä puhuta uutisista Jaetut käyttötilanteet: Se n parempi tunnelma kuin js yksin katt Keskinäis- ja pikaviestintää Lasten kännykkäkulttuuri: Sitä ilahtuu kun jku kaipaa Sähköpstista Skypeen ja Messengeriin Ssiaalisen median skkelissa Ssiaalisten verkstjen paikat: Galleria n aina taustalla Keskustelufrumit: En mä mitään superystävyyksiä lunu Matalan julkaisukynnyksen kulttuuri Ssiaalisen vurvaikutuksen riskit: Anna kamaa tai saat turpiin! Lasten kulttuurinen ja kaupallinen mediaympäristö Median käytön muutkset ikäryhmittäin vutiaat: sujattua median käyttöä ja YLE:n lastenhjelmia vutiaat: Salkkareita ja kk perheen viihdettä vutiaat: frmaatit, tietknepelit ja ma maku vutiaat: itsenäistä nettielämää ja aikuisten sisältöjä Mediasisältöihin liittyvä jännitys ja pelk Mainsten kiehtva ja ärsyttävä läsnäl Brändättyjen mediahahmjen paulissa Fiktiiviset mediahahmt: Mikit, muumit ja prätkähiiret Tsielämän mediahahmt ja brändätty fanius Brändätyt verkkyhteisöt: Kyllä mä saan tehdä hyviä kauppja 133 3

4 4 7. Lasten mediataidt ja kdin mediakntrlli Mediataitja pitaan yhdessä Lasten ja nurten tiednhaun taidt Faktaa vai fiktita? Taitjen tarkastelua Ktien mediakasvatus Mediat ja ppiminen Kulun mediakasvatus Yhteenveta ja kurktuksia tulevaan Kriisit ja lama Perheestä prjekti? Vertaismedian palkinnt ja vaarat Rahaa, rahaa, rahaa Harmaa YLE Eriytyvät yleisöt 172 Lähteet 174 Liitteet 180 Liite 1. Pitkittäistutkimus lasten ja nurten mediaympäristön muutksesta. Tutkimuksen etenemisen havainnllistaminen Liite 2. Päiväkirjaphja 5- ja 8-vutiaille ja heidän vanhemmilleen. 181 Liite 3. Päiväkirjaphja 11- ja 14-vutiaille 182 Liite 4. Vanhempien taustatietlmakkeet. 187 Liite 5. Lasten taustatietlmakkeet. 199 Liite 6. Teemahaastattelurunk 204 Liite 7. Taustatietja tutkimukseen sallistuneista perheistä: perheiden tultas. 208 Liite 8. Taustatietja tutkimukseen sallistuneista perheistä: vanhempien kulutustas. 209

5 Tiivistelmä Mä n nyt nline! Lasten mediaympäristö muutksessa -tutkimukseen sallistui 56 lasta ja nurta Tampereen ja Vesilahden alueilta. Lapsista nurimmat livat 5-vutiaita ja vanhimmat 14-vutiaita. Tutkimuksessa tarkastellaan lasten ja nurten mediakäytön tapja ja phditaan heidän mediaympäristönsä muuttumista. Tutkimuksesta n tarkitus rakentaa pitkittäistutkimus, jka tistettaisiin suhteellisen saman sallistujaryhmän parissa klmen vuden välein yhteensä neljä kertaa. Tällä tutkimuskierrksella phdittiin muun muassa lasten ja nurten tutkimuksen metdisia haasteita ja lutiin yleiskuvaa lasten mediaympäristön piirteistä. Seuraavilla tutkimuskierrksilla vidaan tarkastella yksityiskhtaisemmin tiettyjä mediaympäristön sa-alueita. Vaikka teemallinen lähestyminen ei llut tämän tutkimuksen tavite, lasten ja nurten haastatteluissa, mediapäiväkirjissa ja taustatietlmakkeissa krstuivat vahvasti erilaiset median käytön ssiaaliset ulttuvuudet. Keskeistä kaikessa median käytössä li paitsi viihtyminen ja rutiinit, myös yhteenkuuluvuus ja yhteydenpit ikätvereihin ja vertaisryhmään. Osa etenkin 11- ja 14-vutiaista li niin santtuja mnikanavanuria, jtka käyttivät viestinnässään mnipulisesti eri mediateknlgiita kuten Messenger-pikaviestintähjelmaa, kännykkää, internetiä ja sen ssiaalisen verkstn paikkja. Lasten ja nurten elämässä uudet teknlgiat kerrstuvat vanhjen palvelujen ja teknlgiiden päälle, ja mediita käytetään sen mukaan kuin tilanteeseen ja käyttötarkitukseen spii. Median käytölle n tyypillistä mnen median yhtäaikaisuus, niin santtu simultaanikäyttö. Yhteen sisältöön ei välttämättä keskitytä, vaan mnien mediasisältöjen parissa puuhataan samanaikaisesti vutiaiden maailmassa netti li eniten käytetty mediamut: nline-elämää vietettiin keskimäärin pari tuntia vurkaudessa. 11-vutiaat viettivät vielä enemmän aikaa televisin ääressä kuin internetissä, mutta myös tämä ikäryhmä käytti verkkpalveluja mnipulisesti ja tti ensiaskeleitaan myös sisältöjen tuttajina. Lasten ja nurten mediakulttuuri likin lunteeltaan sallistumisen kulttuuria, jssa itse tehtyjen tutsten julkaisemisen kynnys n matala. Tutkimukseen sallistuneista 14-vutiaista suurin sa li jllain tavalla sallistunut ssiaalisen median sisältöjen tuttamiseen. 5- ja 8-vutiaat tutustuivat tietkne- ja nettimaailmaan vanhempiensa ja sisarustensa pastuksella, ja jtkut 5-vutiaatkin käyttivät knetta j itsenäisesti. Kaikkien ikäryhmien lasten elämää määrittelivät pitkälti kaupalliset ja viihteelliset mediasisällöt, jtka heijastuivat nurimpien lasten elämässä media-

6 leikkeinä ja kaikissa ikäryhmissä yhteisten puheenaiheiden määrittäjinä. Salatut elämät li pitänyt pintansa lapsia kiinnstavana saippuasarjana, jnka lisäksi he ikäryhmästä riippumatta etsivät viihdefiktista jännittäviä elementtejä. Idls ja Tanssii tähtien kanssa -hjelmafrmaatit ja brändit myös purevat, ja mediasisältöjen ympärille rakennetut tuteperheet löytävät lasten parista käyttäjänsä. Ppulaarikulttuurin sisältöihin yhdistyy myös vankka fanitus: esiintyjät vat mnilla ihailun khteina, ja internet timii fanitiminnan areenana. Vaikka verkkelämä ja ssiaalisen median käytännöt vetävät lapsia puleensa, tutkimukseen sallistuneiden lasten parissa myös painetun median käyttö etenkin aikakauslehdet ja kirjat li suhteellisen susittua. Osa lapsista jpa prfilitui median käyttäjinä lukijiksi, eikä internetissä leskelun vitu nähdä pyyhkäisseen kirjja tai niiden lukemisen halua lasten elämästä. Päinvastin, eri mediamutjen vertailussa kirjat samin kuin aikakauslehdet saattivat tulla susissa heti internetin jälkeen. 6 Keskimäärin lapset kkivat pärjäävänsä mnimutisessa mediaympäristössään hyvin. 5- ja 8-vutiaista lapsista suurin sa kerti nähneensä pelttavia televisi-hjelmia. Sen sijaan 11- ja 14-vutiaista televisissa tai netissä pelttaviin tai utihin asiihin törmänneitä li humattavasti vähemmän. Nurimpia 5-vutiaita lukuun ttamatta lapsia ja nuria hulettivat viihdefiktita enemmän uutiset ja tdellisen maailman tapahtumat. Lapset kkivat j pienestä pitäen levansa taitavia median käyttäjiä ja pastavansa myös mia vanhempiaan median käytössä. Omien taitjen arviinnissa krstuivat tekniset median käyttötaidt ja tiednhankkinnan taidt. Lapsille, kuten nurillekaan, ei kuitenkaan llut aivan selvää, miten esimerkiksi internetin lutettavuutta visi arviida. Pääasiassa arviinti tapahtui internetsivujen ulkasun perusteella. Arvinnin taidt tulivat esille parhaiten, kun tieta etsittiin man erityiskiinnstuksen alueelta ja tieta yhteistiminnallisesti jakaen. Tieta haettiin erityisesti miin harrastuksiin, kulutehtäviin ja ktieläimiin liittyen. Mediat, erityisesti internet, nähtiin tärkeänä ppimisen välineenä. Jtkut nuret kkivat erityisesti bisnestaitjensa kehittyvän nettipelaamisessa. Myös vanhemmat arvstivat mediaan liittyvää ppimista, kuten englannin kielen taitjen kehittymistä. Kdeissa ltiin varsin valveutuneita median uhkien suhteen ja harrastettiin mnipulista mediakntrllia, jka sisälsi niin mediaan käytetyn ajan kuin sisällönkin kntrllia. Myös ikärajituksia seurattiin, mutta ei kuitenkaan aivan tarkasti. Kntrlli alki myös hiipua 14-vutiaiden ikäryhmässä. Lapset esittivät, että kulussa visi lla enemmänkin mediaan liittyvää pe-

7 tusta. Opettajat tuntuivat käsittelevän asiita, jtka lapset j tunsivat, etenkin tietkneen käyttöön ja tiednhankintaan liittyen. Lasten kkemukset vaihtelivat kuitenkin humattavasti. Tiset livat saaneet pastusta esimerkiksi internetiin ja tiedn lutettavuuteen liittyen, tiset taas esittivät, että asiita ei le käsitelty. Myös kulujen suhtautuminen median käyttöön vaihteli lähes täydestä kännykkäkiellsta vapaaseen nettisurffailuun. 7

8 Esipuhe Lasten mediaympäristön muutksen tutkiminen n kiehtva mutta vaikea aihe. Aikuisen n jskus vaikea päästä kiinni lasten ja nurten mediakkemuksiin, etenkin kun mat median käytön tavat n pittu ennen ssiaalisen median, knslipelien ja pikaviestinten aikakautta. Tutkimuksen tekijöiden nni n llut, että kaikilta n löytynyt ksketuspintaa lasten ja nurten mediamaailmaan tutkimuksen ulkpulella. Kaikilla tutkimukseen sallistuneilla ja raprttia kirjittaneilla tutkijilla n mia lapsia, jista sa n jpa saman ikäisiä kuin tutkimukseemme sallistuneet lapset ja nuret. Tämä n humattavasti laajentanut ymmärrystämme nykyisestä lasten ja nurten mediamaisemasta. Tutkimukseen sallistuneissa perheissä käydyt neuvttelut ja vanhempien phdinnat suhteesta lasten median käyttöön tuntuvat varsin tutuilta. Tivmme, että tutkimuksemme saa jatka ja vimme nähdä millaiseksi lapset ja nuret mediaympäristöään mukkaavat ja mitä ympäristö heille tarjaa. 8 Haluamme kiittää kaikkia tutkimukseen sallistuneita lapsia, nuria, heidän vanhempiaan ja sisaruksiaan. Tivttavasti raprttimme vastaa edes sin varsinkin vanhempien mielessä pyöriviin kysymyksiin ja kasvatushaasteisiin sekä saattaa lasten ja aikuisten mediakkemukset dialgiin keskenään. Kiitämme lämpimästi tutkimuksen rahittajaa Helsingin Sanmain Säätiötä. Kiitkset kuuluvat myös raprttia kmmentineille Satu Sepälle ja Esa Reunaselle sekä kk Jurnalismin tutkimusyksikön tutkijayhteisölle. Tampereella Tekijät

9 1 Jhdant 1.1 Tutkimuksen viitekehyksestä Lasten mediakäyttöä tutkitaan ja siitä puhutaan julkisuudessa runsaasti. Julkisessa keskustelussa humin keskiössä vat usein erilaiset median käyttöön liittyvät uhkakuvat, kuten viihdeväkivallan vinuttavat vaikutukset, pelaamisen addiktivuus tai internetin spimattmat tai jpa vaaralliset sisällöt. Lastensujelun näkökulmasta phditaan usein passivik media lapsia ja etäännyttääkö se heitä autenttisesta elämästä ja ihmissuhteista. Harvemmin kiinnitetään humita lasten valmiuksiin tulkita mediassa esitettyjä merkityksiä tai sujautua ma-alitteisesti ei-spivilta sisällöiltä. Vähintäänkin passiivisen käytön kautta lasten nähdään altistuvan median haitallisille vaikutuksille. Tällaisen lastensujelullisen, lasten mediakäyttöä käsittelevän keskustelun puhujina timivat yleensä aikuiset lapsuutta käsittelevä tiet n aikuiskeskeistä. (Valknen, Pennnen & Lahikainen 2005; Buckingham, 2000). Lasten mediakäyttöä käsittelevässä tutkimuksessa näkökulmat vat mnipulisempia luvun lpulta lähtien ja etenkin 2000-luvun aikana lapsitutkimuksessa n haluttu antaa sijaa lapsille itselleen puhujina, määrittelijöinä ja yhteiskunnallisina timijina (esim. Valknen ym. 2005; Pennanen 2006; Kivusal-Kuusivaara 2007). Median haittavaikutusten lisäksi n kiinnitetty humita median mahdllisuuksiin: lapsilta löytyy mediatajua ja -lukutaita. Vaikka lapsia tulee myös sujella, heiltä itseltäänkin löytyy keinja, jilla he selviytyvät uusista ja myös epämukavista tilanteista. Lapset eivät le vain mediasisältöjen passiivisia vastaanttajia, vaan aktiivisia merkityksen lujia ja jpa sisältöjen tuttajia. Median tunnustetaan edesauttavan kgnitiivisten ja teknisten taitjen ppimista ja edistävän muun muassa avaruudellista hahmttamista ja kmmunikaativalmiuksia. Median mahdllisuuksia humiivan näkökulman mukaan tiedtusvälineet kehittävät lasten kulttuurista kmpetenssia ja ssiaalista päämaa. Media vi jpa vimaannuttaa lapsia ja lisätä heidän riippumattmuuttaan (Buckingham 2003; Valknen ym. 2005). 9 Tämän tutkimuksen viitekehys kumpuaa lasten aktiivisesta timijuudesta. Vaikka lasten mediaympäristön muutsta tarkastellessamme kiinnitimme humita myös median käyttöön liittyviin uhkiin, pelttaviin asiihin ja haasteisiin sekä ktien mediakntrlliin, lähdimme liikkeelle j tutkimuksenasettelussa lasten aktiivisesta subjektiudesta. Lapsi n timija eikä vain vaikutusten khde. Halusimme, että tutkimuksessa lapset timisi-

10 vat man elämänsä infrmantteina eli mediasuhdettaan kskevan tiedn antajina. Uskimme, että haastattelemalla lapsia ja nuria pääsisimme parhaiten heidän media-arkensa ja ympäristönsä jäljille. He tietävät parhaiten itse mitä media heille merkitsee. Kska sa tutkimukseen sallistuvista li hyvin nuria, vasta 4 5-vutiaita päiväkti-ikäisiä, tarvitsimme myös vanhempien apua, mutta pääsääntöisesti näkökulma n lasten. Halusimme välttää tilannetta, jssa lasten mediakäyttöä määrittäisivät ensisijaisesti heidän ympärillään levat aikuiset. 1 Lasten äänen säilyttämiseksi tutkimusraprtissa n suhteellisen runsaasti sitaatteja tutkimukseen sallistuneiden lasten puheesta ja päiväkirjista. 1.2 Tutkimuksen tavitteista Tutkiessamme lasten ja nurten mediaympäristöä tavitteenamme n hahmttaa, millaisessa mediaympäristössä he nyky-sumessa elävät, miten he käyttävät mediita ja miten media asettuu heidän kkemukseensa ja elämänsä kknaisuuteen (ks. Kivusal-Kuusivaara 2007; Valknen ym. 2005, 55). 10 Mediaympäristö n hyvin laaja tulkintakehys, jka sisältää lasten käytössä levat mediavälineet ja niiden käyttötavat, mutta humii myös median rlin lasten ssiaalisessa elämässä sekä rlien kulttuuriset ja yhteiskunnalliset ulttuvuudet (Kivusal-Kuusivaara 2007, 29). Mediaympäristö tai mediamaailma n lasta ympäröivä viestinnällinen kknaisympäristö, jhn kuuluvat niin mainkset, televisi-hjelmat, painetut tekset kuin erilaiset sähköisten viestimien avulla tteutetut vurvaikutustapahtumatkin (Inkinen 2005, 12). Mdernissa mediaympäristössä vi käydä stksilla, harrastaa, leikkiä, hitaa virallisia asiita, piskella ja se timii tiedn, halujen, mielikuvien, tiveiden ja tunteiden taslla (Kupiainen 2002, 72). Kska mediaympäristö kattaa suuren san nykylapsen kkemuksellisesta elämänpiiristä, sen tavittaminen tutkimuksen keinin n haastavaa. Tässä tutkimuksessa pyrimme siihen, että esimerkiksi eri viestimet ja niiden käyttötavat nusisivat tutkimuksen kuluessa mnipulisesti esille. Lpullinen määrittely mediaympäristön tärkeimmistä piirteistä n kuitenkin lasten. Teemahaastatteluissa puhuimme runsaasti aiheista, jista lapsilla ja nurilla tuntui levan eniten santtavaa. 1 On tki humiitava, että lapsia haastatelleet tutkijat vat myös aikuisia, jtka lpulta tulkitsevat lasten tuttamaa puhetta ja mukkaavat sitä tieteellisen tekstin mutn. Tästä lisää luvussa 2.4.

11 Tutkimuksen keskeinen tavite n phtia lasten mediaympäristön muuttumista. Tiedämme j, että ennen 1980-lukua mediaympäristön muuts li suhteellisen hidasta. Sähköisten viestinten tumia mullistuksia tapahtui parinkymmenen vuden välein luvun lpulta alkaen kteihin alkivat vähitellen saapua videnauhurit, tietkneet ja pelilaitteet luvulla teknlgian ktutumisen ja muutksen vauhti kiihtyi. Juha Herkmanin (2001, 60 61) mukaan lasten ja nurten mediatdellisuus muuttui etenkin 1990-luvun kuluessa sekä sisällöllisiltä että teknlgisilta painpisteiltään. Sisällöllisten painpisteiden muuts näkyi televisin hjelmatarjnnassa sekä televisin ja elkuvan välisten rlien uudenlaisissa paintuksissa. Teknlgisessa muutksessa määrittäviä vat lleet klmen keskeisen mediateknlgian läpimurt: knsli- ja tietknepelit, internet ja kännykät levisivät lasten ssiaaliseen tdellisuuteen. Lapset ja nuret vat perinteisesti npeita uusien mediateknlgiiden maksujia. He ttavat ne ripeästi saksi sukuplvensa ssiaalista vurvaikutusta. Nykyinen lapsisukuplvi jutuu mukautumaan teknlgiiden muutksiin npeammin kuin kskaan aikaisemmin. Itse lapsuus n muuttunut vimakkaasti mediaympäristön muutksen myötä. Lapset vat tietisia yhä nurempina aikuisten maailmasta, he maksuvat erilaisia ssiaalisia verkttumisen mutja ja heidän ikeutensa sekä kansalaisina että kuluttajina vat kasvaneet (Buckingham 2000). Tässä tutkimuksessa lähestymme mediaympäristön muuttumista mnesta eri näkökulmasta. Jssain määrin vertailemme eri ikäryhmiin kuuluvia lapsia ja näkökulmamme n sin kehityspsyklginen: miten median käyttötavat tai susikkisisällöt muuttuvat lapsen kasvaessa päiväkti-iästä murrsikään? Mukana tutkimuksessa n lapsia neljästä eri ikäryhmästä, jista nurimmat vat syntyneet vunna 2002 ja vanhimmat vunna Tavitteenamme n rakentaa tutkimuksesta pitkittäistutkimus eli tistaa tutkimus suhteellisen saman sallistujaryhmän keskuudessa yhteensä neljä kertaa, klmen vuden välein. Pitkittäistutkimus n validi tapa tarkkailla lasten ja nurten mediaympäristön muuttumista. Vimme seurata muutsta yhdessä tutkimukseen 4 5-vutiaina mukaan tulleiden lasten kanssa aina siihen saakka kun he täyttävät 14 vutta. Jkaisena tutkimuskertana tetaan mukaan uusi 5-vutiaiden ryhmä ja edellisen tutkimuskierrksen 14-vutiaat jäävät pis tutkimuksesta. Viimeinen tutkimuskierrs tehtäisiin näin vunna 2016 (ks. liite 1). Pitkittäistutkimuksen päämäärä erttaa tämän tutkimuksen useista muista lasten mediakäyttöä selvittäneistä tutkimuksista. Pitkäjänteistä seurantaa lasten ja nurten mediakäytöstä ei le juuri tehty.

12 Oletamme, että tietyt teemat visivat timia muutsmittareina, jihin humita kiinnittämällä mediaympäristön muuttumista vitaisiin kartittaa. Muutsta indikiviksi, samin kuin tätä raprttia jäsentäviksi teemiksi lemme tässä tutkimuksen vaiheessa valinneet seuraavat aihealueet. Lasten välineellisessä mediaympäristössä tapahtuvat muutkset lasten mistamat mediavälineet median parissa vietetty aika ja käyttömäärät Lasten ssiaalisessa mediaympäristössä tapahtuvat muutkset mediavälineiden käyttö ssiaalisessa vurvaikutuksessa mediasisältöjen käyttämiseen kytkeytyvä vurvaikutus ssiaalisen median käytännöt: man tuttamisen ja sallistumisen kulttuuri Lasten kulttuurisessa ja kaupallisessa mediaympäristössä tapahtuvat muutkset lasten ja nurten susikkisisällöt kaupallinen mediakulttuuri: heistutteet, mainnta, brändäys Lasten mediakmpetenssissa tapahtuvat muutkset mediataitjen, mediakriittisyyden muutkset vanhempien asenteiden ja kdin asenneilmapiirin muutkset 12 Edelliset teemat liittyvät niihin tapihin, jilla lapset ja nuret yhä enemmän käyttävät mediaa ja uutta teknlgiaa, ja letukseen lasten aktiivisesta timijuudesta ja sen mahdllisesta lisääntymisestä erityisesti ssiaalisen median kentällä. Kska vanhempien rajitukset ja linjaukset määrittävät saltaan lasten mediakäyttöä, myös vanhempien asenteiden mahdllisen muutksen humiiminen n perusteltua. Samalla nusevat tarkasteltaviksi myös vanhempien ja lasten mediaympäristössä mahdllisesti näkyvät ristiriidat ja eravaisuudet. Tällä hetkellä n jkseenkin mahdtnta sana millainen maailma mediateknlgiiden salta n vunna Otaksuttavasti uusia mediateknisiä svelluksia syntyy, ja letettavasti lapset ja nuret vat yhä niiden aktiivinen käyttäjäryhmä. Oletamme ssiaalisen median eri käyttötapjen edelleen kasvavan lasten ja nurten parissa. Sitä millaisia nämä käyttötavat tulevat lemaan, emme vi täysin ennakida. Jssain määrin tarkituksenamme n seurata esimerkiksi teknlgiissa, käyttömäärissä ja medialaitteiden mistajuudessa mahdllisesti tapahtuvia muutksia. Lasten ja nurten mediakäytön tilastja julkaistaan kuitenkin säännöllisesti muun muassa tilastkeskuksen tutkimuksissa. Siksi pyrimme keskittymään lasten ja nurten mediatulkinnissa, -valmiuksissa ja käyttötavissa tapahtuviin muutksiin. Meitä kiinnstaa etenkin merkityksenantn liittyvä muuts. Media vaikuttaa nyky-yhteiskunnassa merkittävästi lasten kehitykseen ja n

13 läsnä heidän elämismaailmassaan niin vimakkaasti, että vidaan puhua jpa suranaisesta medialapsuudesta (Kupiainen 2002). Mediaympäristön muutsta tutkiessamme pyrimme kuitenkin muistamaan myös muuttumattmuuden mahdllisuuden. Mediateknlgiat eivät keskimäärin le muuttaneet ihmisten arkea niin mullistavasti kuin hurjimmissa visiissa n väläytelty. Arkeen niin aikuisten kuin lasten liittyy paljn muutsta vastustavia elementtejä ja pysyvyyttä. Nykylapset seikkailevat luvasti internetin skkelissa, mutta he myös harrastavat, tapaavat ystäviään ja käyvät kulua aivan kuten vanhempansakin massa lapsuudessaan. Mediatdellisuus ei le kk heidän elämänsä. Media-arjen tutkimuksissa n tdettu, että ihmiset vivat elää niin, ettei medialla le heidän arjessaan erityistä merkitystä. Ktien runsaasta mediakirjsta hulimatta ihmiset eivät välttämättä muista, mitä mediasisältöjä he vat edellisen päivän aikana käyttäneet (Kytömäki 1999). Varaudumme myös siihen, että muutsmittareiksi lutaamamme teemat vivat vaihtua tisiksi seurantatutkimuksen edetessä. Ensimmäisellä tutkimuskierrksella vunna 2007 tavitteemme vat liittyneet myös metdiseen phdintaan ja kknaiskuvan lumiseen. Millä tutkimusmenetelmillä jidenkin nurten yli-ikäisiksi kutsumat tutkijat pääsivät sallisiksi lasten ja nurten mediatdellisuudesta? Mitä sa-alueita tarkastelemalla lasten mediaympäristön muutksen jäljille visi päästä? 1.3 Tutkimuksen tteuttaminen ja raprtin rakenne Alitimme tutkimuksen vuden 2007 alussa. Kevään kuluessa perehdyimme aiempaan tutkimukseen, rekrytimme tutkimukseen sallistuvat lapset ja nuret sekä tteutimme tutkimuskierrksen heidän parissaan. Tapasimme lähes jkaisen lapsen vanhempineen ennen varsinaisen tutkimusjaksn alkamista ja kerrimme tutkimuksen tavitteista. Tutkimusjaksn pituus li viisi päivää, jna aikana jkainen lapsi teki tutkimukseen liittyviä tehtäviä. Tämän jälkeen tapasimme perheet ja lapset vielä kerran ja haastattelimme sallistuneet lapset. Kesän ja syksyn aikana purimme ja analysimme kerättyä aineista. 13 Prjektia vat jhtaneet Reij Kupiainen ja Heikki Lustarinen. Tutkijina vat timineet Elina Nppari ja Niina Uusital. Raprtissa esittelemme ensin tutkimusaineistn ja -menetelmät sekä metdeihin liittyvää phdintaa. Tumme esiin jitakin leellisia taustatietja sallistuneista lapsista perheineen. Luvussa 4 tarkastelemme lasten välineellistä mediamaailmaa, heidän huneidensa mediakirja ja eri mediamutjen käyttömääriä. Luvussa 5 esitellään lasten mediakäytön syitä keskittyen

14 14 median ssiaalisiin funktiihin. Luvut 2 5 n kirjittanut pääasiassa Elina Nppari. Kulttuurista mediaympäristön muutsta käsittelevän luvun 6 n kirjittanut pääasiassa Niina Uusital. Pääasiassa Reij Kupiaisen kirjittamassa luvussa 7 phditaan lasten mediavalmiuksia ja ktien mediakntrllia. Lppupäätelmät ja yhteenvet n tehty tutkijiden lppukeskustelun phjalta. Luvun n kirjittanut Heikki Lustarinen.

15 2 Tutkimusmenetelmät ja -aineist Lasten ja nurten mediaympäristön muuttumista käsittelevään tutkimukseen sallistui yhteensä 56 lasta ja nurta Tampereen sekä Vesilahden alueilta. Tutkimukseen valittiin mukaan lapsia ja nuria neljästä eri ikäryhmästä 2 : Taulukk 1. Tutkimukseen sallistuneiden lasten ikäjakauma. Vesilahti Tampere 2002 syntyneet kpl 1999 syntyneet kpl 1996 syntyneet kpl 1993 syntyneet kpl Yhteensä: 56 kpl Tutkimuksen lähtökhta li hakeutua lasten ja varhaisnurten mediaympäristön äärelle niin, että ensisijaisesti lasten ma ääni tulisi kuulluksi. Kska tutkimuksessa masta elämästään kertjina livat lapset, spivien tutkimusmenetelmien löytäminen li haasteellista. Lasten ja nurten tutkimuksessa yleinen haaste n asiiden knkretisinti, yhteisen kielen ja luttamuksen löytäminen sekä sallistumaan innstaminen. 15 Osallistuneiden lasten ikähaitari teki menetelmien sveltamisesta mielenkiintista. Nurimmat tutkittavat livat luku- ja kirjitustaidttmia 5-vutiaita, jiden kyky keskittyä n rajallinen ja tapa hahmttaa tdellisuutta hyvin erilainen kuin esimerkiksi 14-vutiaalla. Kaikissa ikäryhmissä li leellista löytää metdeihin sellaisia elementtejä, jtka mtivisivat lapsia sallistumaan. Murrsikäistä lunnllisesti virittävät hieman erilaiset asiat kuin 5-vutiasta. Kaikissa ikäryhmissä tuli ylittää aikuisen tutkijan ja lapsen vurvaikutukseen liittyvät haasteet. Mnipulisen tutkimusaineistn takaamiseksi tutkimuksessa päätettiin käyttää eri metdeita ja sveltaa niitä hieman eri tavilla eri ikäryhmissä. Tutkimuksen yksi tavite li harrastaa metdien käyttöön liittyvää itsereflektita ja phtia menetelmien sveltuvuutta lasten ja nurten tutkimuk- 2 Käytämme raprtin haastattelusitaateissa luettavuuden helpttamiseksi lapsista syntymävuden sijasta heidän ikäänsä. Kutsumme kaikkia vunna 2002 syntyneitä 5-vutiaiksi, vunna 1999 syntyneitä 8-vutiaiksi, vunna 1996 syntyneitä 11-vutiaiksi ja vunna 1993 syntyneitä 14-vutiaiksi, vaikka kyseinen lapsi ei lisi vielä haastatteluajankhtana täyttänytkään em. ikävutta.

16 seen. Tässä luvussa esittelemme käytetyt metdit ja luvun lpussa kerrmme niiden käytössä ilmenneitä keskeisiä haasteita. 2.1 Mediapäiväkirjat Tutkimuksen pääasialliseksi metdiksi hankesuunnitelmassa li määritelty mediapäiväkirjjen täyttäminen. Päiväkirjametdin valinta li luntevaa, sillä sitä käytetään yleisesti haluttaessa päästä ihmisten arkikkemusten äärelle. Päiväkirjatekstien nähdään heijastavan suhteellisen autenttisesti arkea. Kun muistiinpant kirjataan päivittäin, muisti ei vääristä kkemuksia, eivätkä ihmiset tunne samankaltaista ssiaalista painetta antaa hyväksytyn tyyppisiä vastauksia kuin esimerkiksi haastattelutilanteessa. Päiväkirjamenetelmää käytetään usein tutkimuksissa, jissa pyritään analysimaan ajallista dynamiikkaa, tapahtumakulkuja ja prsesseja. Se paljastaa parhaiten lyhytaikaiset, muuttuvat prsessit, kun taas muut tutkimusmenetelmät vivat tuda esiin ilmiöiden pitkäaikaisemmat prsessit ja rakenteet (Blger, Davis & Rafaeli 2003). 16 Ennen tutkimuskierrksen alittamista phdimme kuitenkin päiväkirjamenetelmän sveltuvuutta tutkimukseen. Pienet lapset eivät pysty täyttämään päiväkirjaa itsenäisesti, vaan tarvitsevat kirjurin. Tällöin lapsen kkemusta sudattamassa timii usein hänen vanhempansa. Hieman vanhemmat lapset vivat unhtaa päiväkirjan täyttämisen eikä kirjittaminen le välttämättä varhaismurrsikäisen mielestä mtivivaa. Näitä epäilyksiä tukee Larsn (1989), jka tteaa, ettei alle 10-vutiaita kannata yleensä tutkia päiväkirjamenetelmän avulla. Päätimme sekä täydentää päiväkirjamenetelmää muilla metdeilla että lisätä siihen elementtejä, jtka palvelisivat mahdllisimman hyvin tämän tutkimuksen päämääriä. Päiväkirjametdin n usein nähtykin levan käyttökelpisin, kun sen yhteydessä käytetään myös muita tutkimusmenetelmiä. Vusina 2002 ja 1999 syntyneille suunnittelimme paperiversina tai vaihtehtisesti internetissä täytettävän päiväkirjaphjan (liite 2), jhn jkaiselle päivälle li varattu sarake sekä lapsen että tämän vanhemman kmmentteja varten. Pyysimme kirjureina timineita vanhempia kirjittamaan lapsen kkemukset ensimmäiseen sarakkeeseen sellaisina kuin lapsi ne sanelee, pidättyen itse niiden kmmentinnista tai ikmisesta. Jtta vanhemman lisi mahdllisimman helpp lla puuttumatta lapsen tarinaan, varasimme vanhempien kmmenteille man sarakkeensa. Krstimme, ettei mahdllista ristiriitaa tai tulkintaera lapsen ja vanhempien kirjitusten välillä tule häivyttää teksteistä.

17 Vusina 1996 ja 1993 syntyneille tarkitettu päiväkirjaphja (liite 3) li myös kaksisainen. Ensimmäiseen sarakkeeseen lapsen li määrä kirjittaa kyseisen päivän median käytöstä. Kirjittamisen tueksi limme kirjanneet tutkimuspäivien hjeisiin jukn apukysymyksiä, jihin vastauksia phtimalla päivän mediakäytöstä visi kerta. Tiseen mediapäiväkirjan sarakkeista liitimme media-aiheisen tehtävän. Lapsia muistutettiin päivittäin tekstiviestillä sekä päiväkirjasta että tehtävästä. Tekstiviestien tarkitus li paitsi muistuttaa lapsia, myös mukailla signaaliperusteista tutkimusasetelmaa, jssa päiväkirjaa n määrä täyttää tietyn signaalin, esimerkiksi piipparin äänen kuultuaan. Pyysimme lapsia kirjittamaan päiväkirjaansa tekstiviestin saatuaan tai mahdllisimman pian spivassa tilanteessa sen jälkeen. Lähetimme tekstiviestejä kl välisenä aikana. Oletimme sin teknlgia-avusteisen päiväkirjan täyttämisen tehtävineen lisäävän kiinnstavuutta päiväkirjan täyttämiseen. 11- ja 14-vutiaat lapset ja nuret täyttivät päiväkirjansa itsenäisesti. Päiväkirjan heen liitetyissä media-aiheisissa tehtävissä lapsia ja nuria pyydettiin kirjittamaan näkemästään mainksesta, valitsemaan päivän uutistarjnnasta yksi kiinnstava uutinen ja kertmaan siitä, kuvailemaan susikkisisältöään, ttamaan kantaa pelaamiseen ja kuvittelemaan tulevaisuuden media-ktia. 17 Päiväkirjista tai päiväkirjatehtävistä tetut lainaukset n merkitty tutkimusraprttiin tunnuksella PÄ. 2.2 Virikkeistäminen ja muut tehtävät Lapset ja nuret täyttivät mediapäiväkirjaa viiden päivän aikana huhti-tukkuussa Tutkimuspäivien ajaksi annimme heille myös muita tehtäviä. Lapsitutkimusta suunniteltaessa n tärkeää ttaa humin lasten timinnallisuus. Lapset eivät kmmuniki vain kertmalla (kirjittamalla) asiista, vaan myös käyttäen kehaan, leluja ja muita välineitä (Alasuutari 2005, 146). Kska etenkin pienille lapsille leikki n yksi keskeinen ilmaisun mut, jaimme alkutapaamisessa vusina 2002 ja 1999 syntyneille ktiinvietäväksi Media-Masaksi nimetyn pehmlelun. Lapsen tivttiin kuljettavan Media-Masaa mukanaan tutkimuspäivien aikana etenkin median käyttöön liittyvissä tilanteissa. Media-Masan tehtävänä li timia muistin virkistäjänä paitsi ktna mediakäytön tilanteissa myös lppuhaastattelun aikana.

18 Lasta vitaisiin rhkaista puhumaan Masan kautta kkemuksistaan kdin mediaympäristössä. Masan vastaantt li ilahtunutta. Etenkin 5-vutiaat livat kuljettaneet pehmlelua mukanaan päiväkdeista sukulaisvierailuihin. Masa li jillekin sallistuneille lapsille tärkeä tutkimukseen sallistumisen symbli. Pyysimme kahteen nurimpaan ikäryhmään kuuluvia myös tekemään tutkimuspäivien aikana piirustuksen, jnka aiheena li Masan seikkailut mediamaassa. Edelleen piirustuksenkin tehtävänä li avittaa pääsyä lapsen ssiaaliseen tdellisuuteen ja timia mahdllisesti myös keskustelun avaajana lppuhaastattelussa. Vusina 1996 ja 1993 syntyneet saivat samankaltaisen piirustustehtävän tsiklla Media minun maailmassani. Heidän li piirtämistehtävän vaihtehtna mahdllista ttaa samaan teemaan liittyviä valkuvia. Myös jtkut nurempiin ikäryhmiin kuuluneet halusivat tehdä tehtävän mieluummin valkuvaten. Törmäsimme j tässä tutkimuksen vaiheessa miin ennakk-letuksiimme. Olimme ajatelleet pienten lasten mieluummin käyttävän kynää ja paperia, mutta j 5-vutiaiden parista löytyi digikameraa käyttäviä lapsia. 18 Kuva 1. Media-Masa ja peli (pika, 8-v). Kuva 2. Media-Masa ja J katsvat Autt-elkuvaa DVD:ltä kun J li kipeä (pika, 5-v). 2.3 Taustatietlmakkeet ja teemahaastattelut Kksimme tutkimukseen sallistuneista lapsista ja heidän perheistään tietja myös taustatietlmakkeiden (liite 4 ja 5) avulla. Kahden nurimman ikäryhmän lapset täyttivät taustatietlmakkeen yhdessä vanhempansa kanssa. Lmakkeessa li kysymyksiä sekä vanhemmalle että lapselle. Vusina 1996 ja 1993 syntyneiden perheisiin jaettiin kaksi taustatietlmaketta: vanhemmille ja lapsille mansa. Myös taustatietlmakkeet li mahdllista täyttää

19 jk paperiversiina tai verkklmakkeina netissä. Taustatietlmakkeista lainatut sitaatit n merkitty raprttiin tunnuksella TA. Tutkimusjaksn päätteeksi tapasimme lapset lppuhaastattelun merkeissä. Kska lasten vi lla vaikea vastata suriin haastattelukysymyksiin (Alasuutari 2005), limme valmistautuneet etenemään haastattelutilanteessa mahdllisimman justavasti ja käytännönläheisesti lapsen ehdilla. Olimme tehneet haastattelua varten kysymysrungn (liite 6), mutta haastattelutilanteissa käytimme hyväksemme myös täytettyjä mediapäiväkirjja, taustatietlmakkeita, piirustuksia, valkuvia ja Media-Masan kkemuksia. Siirtääksemme mediaympäristöön liittyvää phdintaa myös ktiympäristön ulkpulelle esitimme lapsille lisäksi tutkijan ttamia valkuvia Tampereen keskustan alueelta. Tehty teemahaastattelurunk li näin enemmän haastattelun jäsentämisen työkalu kuin tiukka hjenura. Haastattelutilanteet livat vapaita, eikä niitä pyritty tteuttamaan samassa mudssa. Muutamaa pikkeusta lukuun ttamatta haastattelut tehtiin lapsen ktna, useimmiten tämän massa huneessa, jssa li samalla mahdllista havainnida huneen mediaympäristöä ja synnyttää siitä keskustelua. Lasten mediakulttuurin tutkimuksessa lasten malla huneella n tärkeä merkitys. Lastenhune vi timia hyvänä lasten mediakulttuurin tietlähteenä ja kulttuurisena tekstinä (Mitchell & Reid-Walsh 2002, 114). Kska halusimme khdella lapsia täysivaltaisina infrmantteina, pidimme hulta siitä, että heillä li mahdllisuus keskeyttää haastattelu näin halutessaan. Kun lapsi alki selvästi väsyä tai ilmaisi haastattelun kestäneen riittävän kauan, lpetimme sen. Timinnallisuuden ja riittävän knkretian (kuvat, tehtävät jne.) vuksi nurimmatkin haastateltavat jaksivat kuitenkin viipyä tilanteessa suhteellisen hyvin. Haastatteluiden kest vaihteli vajaasta pulesta tunnista yli tuntiin. 3 Haastattelusitaatit n merkitty raprttiin tunnuksella HA. Kaikista raprtin sitaateista n pistettu suraan lapseen tai tämän perheeseen yksilöitävät tiedt, kuten nimet, ja tekstiä n tältä sin mukattu. Henkilöihin viitataan raprtissa mielivaltaisesti valitulla kirjaimella. Useimpiin sitaatteihin n tettu mukaan myös haastattelijan suus, jtta vurvaikutustilanne lisi nähtävissä Olimme Olimme varautuneet, että että 5-vutiaiden haastattelut haastattelut vivat vivat lla lla kestltaan kestltaan hyvin hyvin lyhyil- lyhyiltä. Esimerkiksi Esimerkiksi 5 6-vutiaiden 5 6-vutiaiden uutisten uutisten katselua katselua tutkineessa tutkineessa pr gradussaan pr gradussaan Suvi Pennanen kert kert mien mien haastatteluidensa kestäneen kestäneen lyhymmillään lyhymmillään alle alle 10 minuuttia. 10 Suvi Pennanen minuuttia.

20 2.4 Humita metdien sveltuvuudesta Valitsemamme aineistnkeruumenetelmät livat pääsin timivia. Jkaisessa metdissa li mat puutteensa, mutta tisiaan täydentäen ne tuttivat mnipulisen tutkimusaineistn. Alkuperäinen idea täydentää päiväkirjamenetelmää muilla menetelmillä li hyvä ratkaisu, sillä mni haastattelu sittautui sisällöltään rikkaammaksi kuin kyseisen lapsen kirjittama mediapäiväkirja. Lasten ja nurten mediapäiväkirjat li yleensä täytetty krnlgisesti edeten aamusta khti iltaa. Pikkeuksia lukuun ttamatta ne keskittyivät kertmaan, mitä mediavälineitä päivän aikana li käytetty ja tivat mahdllisesti esille myös käytön arviidun kestn. Phdintaa ja tulkintja päiväkirjasiissa li suhteellisen niukasti. Pelkkä päiväkirjametdi lisi saattanut jättää aineistn niukaksi, sillä mut li jillakin kirjittajilla hyvin pelkistetty, kuten klme seuraavaa tetta perjantain päiväkirjasta kertvat: Luin 2 h kirjaa. Katsin tv:tä 2 h. (Pika, 11-v, PÄ) 20 Olimme isvanhemmilla. Pelasin siellä tietkneella ja katselin televisita. Ei sitte muuta perjantaista. (Pika, 11-v, PÄ) Olin aamulla tietkneella, pelailin, tekstailin, tv ja katsin DVD:eitä. (Pika, 14-v, PÄ) Teknlgia-avusteisuus (tekstiviestit ja verkklmakkeet) lienee mtivinut lapsia päiväkirjan täyttämisessä, vaikkakin suurin sa lapsista vanhempineen li valinnut täyttötavaksi perinteisen paperipäiväkirjan. 4 Päiväkti-ikäisten vanhemmat kertivat, että päiväkirjan täyttäminen yhdessä lapsen kanssa li paikin vaikeaa, sillä muistelu j muutaman tunnin aikaperspektiivissä saatti lla lapselle vaikeaa. Lapsen li hankala muistaa mitä esimerkiksi päiväktipäivän aikana li tapahtunut. Lppuviiksta median muistelu yhdessä vanhemman kanssa saatti j kyllästyttää lasta. Vanhempien kirjaamista mediapäiväkirjista li kuitenkin hyötyä. Ne kuvailivat sellaisia arkisia median käytön tilanteita, jihin tutkijalla ei lisi llut pääsyä. Etenkin 5-vutiailla vanhempien suus li merkittävä, sillä päiväkti-ikäisten haastatteleminen li vaikeata. Oli myös mielenkiintista vertailla lapsen ja vanhemman saman päivän mediakkemuksia. Vanhem- 4 Verkklmaketta käytti mediapäiväkirjan täyttämiseen lasta, jista nurimmilla nurimmilla vanhemmat kirjasivat päiväkirjamerkinnät. Verkklmakkeiden käyttö käyttö jakautui tasaisesti nurempien (-02 (-02 ja ja -99) -99) ja ja vanhempien (-96 ja ja -93) ikäryhmien kesken. Mlemmissa ikäryhmissä verkklmakkeen valitsi 10 tasaisesti sallistujaa.

Naamatusten. verkossa. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 2

Naamatusten. verkossa. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 2 Jurnalismin tutkimusyksikkö Tampereen ylipist Naamatusten verkssa Lasten ja nurten mediaympäristön muuts, sa 2 Niina Uusital Susanna Vehmas Reij Kupiainen Niina Uusital Susanna Vehmas Reij Kupiainen Naamatusten

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia Sivu 1/5 Vastaanttajat EGLO-raprtit, LVM Versit Nr Pvm Muuts Laatija 1.0 23.5.2006 Julkinen versi Antti Virkkunen Raprtti RFID-tunnistus rengastutannssa piltin kkemuksia Yhteyshenkilöt: Antti Virkkunen

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa Mediakasvatus ja tietyhteiskunnan kansalaistaidt kirjastissa Laatu-hankkeen teemaryhmä C:n kkus 18.4.2013 kl 10.00-14.00 Kuvlan kaupunginkirjastn Mediamajassa Kkuksen agenda tälle päivälle Mika Mustikkamäki

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Viihtymistä, kontakteja ja hyötyä sähköiset mediat kuudesluokkalaisen silmin

Viihtymistä, kontakteja ja hyötyä sähköiset mediat kuudesluokkalaisen silmin Viihtymistä, kntakteja ja hyötyä sähköiset mediat kuudeslukkalaisen silmin Ltta Tuminen Kasvatustieteen pr gradu -tutkielma Syksy 2009 Opettajankulutuslaits Jyväskylän ylipist Ohjaajat: Emma Kstiainen,

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Päihdeaiheisia pohdintakysymyksiä nuorten kanssa ryhmissä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi:

Päihdeaiheisia pohdintakysymyksiä nuorten kanssa ryhmissä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi: Kulurauha-hjelma 2005 2006 Päihdeasiaa 7.-9. lukkien ppilaille: Päihdeaiheisia phdintakysymyksiä ryhmissä phdittavaksi ja keskusteltavaksi Kllaasien/figuurien kautta mien mielipiteiden viestintää Kuvatyöskentely

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Flash ActionScript osa 2

Flash ActionScript osa 2 Liiketalus syksy 2012 Flash ActinScript sa 2 Scripti-kieli Skriptikieli n tarkitettu skriptien eli kmentsarjjen tekemiseen. lyhyitä hjeita, siitä kuinka svelluksen tulisi timia Skripteillä autmatisidaan

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkituotanto ja tiedotus

Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkituotanto ja tiedotus Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkitutant ja tiedtus Laatu-hankkeen teemaryhmä D:n kkus 23.4.2013 kl 9.30-14.30 Hämeenlinnan kaupunginkirjastn musiikkisalissa Kkuksen agenda tälle

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi nettiluent Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätieta: www.dudu.fi Du nettiluent: Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet KT Jaana Anglé Tiistai 28.10.2014

Lisätiedot

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Phjis-Phjanmaan krkeakulupiskelijille Syyskuu 2014 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -prjekti Tarve ja timintatapa Tarve kyselylle syntyi Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 Teema: Minä, perhe ja kaverit Päiväkdin timintakausi alitettiin Minä, perhe ja kaverit teemalla; keskeisenä tavitteena lapsiryhmän ryhmäytyminen, yhteisten sääntöjen ja spimusten kertaaminen

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjastn asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedte Vastaajaryhmä Työssäkäyvät On ihana saada ait, rehellinen kirja tai lehti käteen, selailla sitä, lukea ja saada elämyksiä. Vastaajat Vastaajia 193, jista

Lisätiedot

Tiedonlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen opetukseen ja oppimiseen

Tiedonlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen opetukseen ja oppimiseen Kirav - kirjast avimena ppimisympäristönä Biblär - bibliteket sm ett öppet lärcentrum Tiednlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen petukseen ja ppimiseen Edu.fi http://edu.fi/etusivu Opetushallituksen

Lisätiedot

Esimerkkejä elävästä elämästä

Esimerkkejä elävästä elämästä Esimerkkejä elävästä elämästä Tämän esityksen tarkitus: Antaa tieta neurpsykiatrisesta valmennuksesta Miten neurpsykiatrinen valmennus visi esimerkiksi auttaa Miten tulisi timia tätä palvelua hakeakseen

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja työllistymisen esteet?

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja työllistymisen esteet? Laaja-alaiset ppimisvaikeudet ja työllistymisen esteet? Vesa Närhi, PsT Kehitysvammaliitt Laaja-alaiset ppimisvaikeudet RAY:n rahittamien hankkeiden puitteissa NMI ja Kehitysvammaliitt Närhi, Seppälä &

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Työ-ja elinkeinministeriön järjestämässä työpajassa Lahden Sibelius-tallla 6.6.12 käsiteltiin ikärakennemuutksen vaikutuksia alueellisesta näkökulmasta sekä ikärakennemuutksen

Lisätiedot

Kansallinen kirjastojen käyttäjäkysely 2013

Kansallinen kirjastojen käyttäjäkysely 2013 Kansallinen kirjastjen käyttäjäkysely 2013 Tampereen kaupunginkirjastn tulksia 5.12.2013 Susanna Lampla-Auti Kyselyn tteutus v. 2010 Tampereella ainastaan verkkkyselynä, jllin vastauksia n. 150 tänä vunna

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa 1 Selvitys klmiprtaisen tuen tteutumisesta varhaiskasvatuksessa Sumenkielinen varhaiskasvatus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 22.10.2014 2 1. Selvityksen taustaa Espn varhais- ja petuslautakunta n

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista. 1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen

Lisätiedot