Kotiseutukosteikko Life hanke Virrat, Perräisen kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Transkriptio

1 Kotiseutukosteikko Life hanke Virrat, Perräisen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

2 Alueen lähtötilanne Patorakennuspaikalta luoteen suuntaan otettu valokuva ennen puuston poistoa

3 Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet: - Kehittää suunnittelualuetta vesilintuelinympäristöjen hoidon mallialueena - Lisätä vesilintujen tarvitsemia pesimä- ja poikue-elinympäristöjä sekä laajentaa alueelle jo aiemmin rakennettua kosteikkokohteiden verkostoa - Edistää luonnon monimuotoisuutta - Lisätä elinympäristöjen luonnollista vaihtelua sekä maiseman moni-ilmeisyyttä - Jatkaa Huomisen Havanka hankkeessa käynnistettyä vesiensuojelutyötä ja parantaa alapuolisten vesistöjen tilaa kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä Rakentamisen lähtökohdat: - Hankkeen toteuttaminen edellyttää tilusjärjestelyä, jonka myötä kosteikon vaikutusalue voidaan rajata kahden hankkeeseen osallistuvan tilan maille - Kosteikon suunnittelualue on pääosin viljelykäytöstä poistunutta turvemaapeltoa, joka on osittain metsittynyt - Kosteikon vedet kertyvät noin 60 hehtaarin suuruiselta valuma-alueelta - Maastonpiirteet ja lähialueen maankäyttö mahdollistavat patoamiseen perustuvan vedennoston - Kosteikon perustamiseksi on rakennettava yli 100 metriä pitkä patopenger - Kosteikon käytännön rakennustyön ennakoidaan olevan haastavaa, mikä on otettava huomioon kaluston valinnassa ja patorakentamisen materiaalihankinnoissa

4 Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat Kosteikkosuunnitelmassa esitetty karttaluonnos kosteikon vesialueesta ja rakenteellisista yksityiskohdista Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/12.

5 Kosteikon perustamiseen liittyvät hakkuu- ja maisemasuunnittelun tavoitteet Turvata yhtäältä ympäristön avoimuus ja, toisaalta maksimoida suojapaikkojen määrää (matalakasvuiset pensastavat pajukasvustot, kuusialikasvokset, ja latvotut kuusitiheiköt) Parantaa maisemaa ja lisätä elinympäristöjen pienipiirteistä vaihtelua polveilevan hakkuualuerajauksen myötä Suosia erirakenteistavia hakkuutapoja, jotta vaihettumisvyöhykkeelle kehittyisi mahdollisimman monimuotoinen metsikkörakenne Parantaa alueen soveltuvuutta pyyn elinympäristöinä kuusta ja leppää suosivalla vaihettumisvyöhykkeen käsittelyllä Sovittaa vedenkorkeus kohteella siten, että se mahdollistaa vähitellen kosteikkoon rajautuvien rämekuvioiden ennallistumisen ja toisaalta tulvavaikutteisten metsien muodostumisen

6 Puuston poisto Koska ainespuun kertymä jäi kohteella suhteellisen vähäiseksi, korjattiin kosteikkoalueen puusto kokonaan energiapuuksi Hakkuun toteutuksesta vastasivat Metsä Group -konsernin korjuuyrittäjät Kuva: Ari Mäkiharju

7 Kuva: Seppo Peräinen Reunavyöhykkeisiin luotiin luontaista polveilua ja metsikkörakennetta pyrittiin monipuolistamaan erirakenteistavin hakkuin Pyyn elinympäristöjä parannettiin vapauttamalla lepille kasvutilaa ja säästämällä näihin välittömästi kytkeytyviä suojaisia kuusikoita Kuva: Seppo Peräinen

8 Hakkuiden yhteydessä latvottiin muutamia tiheimpiä kuusitiheikköjä lintujen suojapaikoiksi Kaivinkonetöiden aikana näiden ympärille on tarkoitus rakentaa kosteikon monimuotoisuutta lisääviä vesilintujen pesimä- ja lepäilysaarekkeita Kuva: Seppo Peräinen

9 Patorakentamisen valmistelevat työt Alapuolisen kosteikon aiheuttamaa padotusvaikutusta vähennettiin laskemalla kosteikon vesipintaa lappoilmiön avulla Kosteikon rakennustöiden ajalle osuneen erittäin vähäsateisen jakson turvin riittävän alhaista vesipinnan tasoa onnistuttiin ylläpitämään lapolla koko rakennushankkeen keston ajan Kuva: Ari Mäkiharju

10 Patorakentamisen valmistelevat työt Patorakennuspaikalle tuotiin ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista noin 50 kpl 8 metriä pitkiä kuusitukkeja, joiden tyvileikkauksen läpimitta oli cm ja latvaläpimitta noin 15 cm Tukkeja oli suunniteltu käytettäväksi isoimman ojan kohdalle tehtävässä patopenkereen tukipaalutuksessa

11 Patopenkereen rakentaminen kosteikkonotkoon rajautuvilla rinteillä Työt käynnistettiin poistamalla ylin pintamaakerros, jotta varsinainen patopenger voitiin rakentaa homogeenisen pohjamaan päälle Patopenger rakennettiin peruskallion päälle kerrostuneista rinteen kivennäismaalajeista

12 Padon rakentamispaikan muutos Suunnitteluvaiheessa linjattua padon rakentamispaikkaa muutettiin yläjuoksun suuntaan, sillä tällöin padon itäpuoli saatiin sijoitettua paremmin kallionokkien välissä olevalle kivennäismaakannakselle Uuden rakentamislinjauksen myötä patopenkereen taakse jäävän koskemattoman maakannaksen leveyttä voitiin samalla kasvattaa, mikä lievensi osaltaan padon pohjan epävakauteen liittyviä riskejä Uusi patorakennuspaikka Vanha patorakennuspaikka

13 Pohjapadon rakentaminen Pohjapadon tuki- ja säätöratkaisuksi asennettiin ponttilankuista valmistettu elementtiseinä Vedenkorkeuden säätäminen tapahtuu patoaukon etupuolen kiskoihin asennettavilla lankuilla Pohjakynnyksen korkeusasema ja säätövarat on määritetty siten, että kosteikkosuunnitelmassa esitettyä vedenkorkeuden tasoa voidaan laskea tarvittaessa 40 cm ja nostaa 26 cm.

14 Pohjapadon tiivisteseinä Pohjapadon tiivisteseinä rakennettiin kyllästetystä vesiponttilankusta 42 x 145 mm Tiivisteseinän mitoitustietoja: - elementin korkeus 1700 mm - elementin pituus 5800 mm - patoharjan vaakasuora pituus 1000 mm - luiskakaltevuus 1:2 - Vedenkorkeuden säätövara n. 660 mm Tiivisteseinän materiaalikustannukset: - puutavara n. 500 sis. alv - rautaosat 50 sis. alv - kiinnitystarvikkeet n. 50 sis. alv

15 Pohjapadon rakentaminen Pohjapato rakennettiin rinteestä saatavista kivennäismaaleista siten, että erityisesti virtausaukon pohja- luiskarakenteiden verhoilussa käytettiin yksinomaan savea Kiviverhoilun alle levitettiin Stabilenka lujitekangas 200/45 kn/m Pohjapadon alapuoleisen luiskan virtausuomaa vahvistettiin vielä maanomistajalta saaduilla vahvoilla muovikastoilla, jotka suojaavat tehokkaasti padon runkorakenteita virran kuluttavalta vaikutukselta

16 Pohjapadon rakentaminen Pato verhoiltiin kosteikon läheisyydestä kerätyillä louhoskivillä Kivien asettelu tehtiin käsityönä, mikä pienensi osaltaan kohteelle tarvittavan verhoilukiven menekkiä Kuva: Timo Ari Mäkiharju Niemelä

17 Patokaivon asennus Patokaivo asennettiin pohjakynnyksen viereen kovan savimaan päälle Kaivon vesijuoksun korkeusasema määritettiin siten, että pääosa kosteikkoalueesta voitaisiin tarvittaessa laskea tyhjäksi ja, ettei kaivon poistoputken pää jäisi alajuoksun puoleisen kosteikon määrittämän vesipinnan alapuolelle Patokaivon kustannukset: - säätösalaojakaivo 800 sis. alv - rumpuputket (SN8) ja putkien kiinnitystarvikkeet 250 sis. alv

18 Virheellinen toimitus vaikeutti kaivon asennusta Kaivotoimitus ei vastannut tilattua kaivoa, sillä kaivon lähtevään päähän tarkoitettu 30 asteen kulma olikin rakennettu kaivon tulopuolelle Valmistusvirhe vaikeutti kaivon sijoittamista, sillä rinteen puolella oli vastassa kallio, eikä kaivoa kannattanut toisaalta asentaa epävakaammalle turvemaalle, sillä rinteen tyvellä oli pohjapadon kosteikon puoleiselle reunavyöhykkeelle ulottuva kiintosavilusto Patokaivon kustannukset: - Säätösalaojakaivo 650/600 mm 850 sis. alv - Rumpuputket SN8, muhvit ja putkien kiinnitystarvikkeet 360 sis. alv

19 Patokaivon asennus ja maatäyttö Rumpuputkiliitokset (tulo 6 m ja poistolinja 6+6 m) varmistettiin haponkestävillä ruuveilla Patokaivon maatäyttö toteutettiin varoen ja tasaisesti kaivoa kiertäen Kaivon tuloputken edustalle kaivettiin syvempi lieteallas putken tukkeutumisen estämiseksi Patokaivon kustannukset: - Säätösalaojakaivo 650/600 mm 850 sis. alv - Rumpuputket SN8, muhvit ja putkien kiinnitystarvikkeet 360 sis. alv

20 Patokaivon asentamiseen liittyviä huomioita Patokaivon yhteisiin liitettävien rumpuputkien arinat tulee pohjustaa erittäin huolellisesti yhtenevään korkeusasemaan, jottei putkien päälle tuleva maatäyttö pääse aiheuttamaan vääntöä kaivon sisärakenteeseen Kaivomateriaalien laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kosteikkorakennuskohteissa, joissa kaivojen maatäytöt joudutaan toteuttamaan heikosti muotoutuvilla savimailla ja useimmiten erittäin haastavissa työmaaolosuhteissa Kohteella tilatun kaivon mitoitustietoja: - kaivorungon koko 650/600 mm - tulo- ja poistoyhteiden koko 250/230 mm - kaivon korkeus 2200 mm - lietepesän syvyys 300 mm - kiinteän padotusputken pituus 1050 mm - liikkuvan padotusputken pituus 800 mm - padotuskorkeuden säätövara n. 700 mm Huom. Kaivon periaatekuvassa esitetyt kaivon mitoitustiedot eivät vastaa kohteelle asennettua kaivoa, Timo Niemelä

21 Patopenkereen rakentaminen kosteikkonotkon yli Pato rakennettiin rahkaturpeesta, jota kaivettiin ainoastaan kosteikon puolelta Kustannussyistä rahkaturvetta kaivettiin aluksi heti padon kosteikon puoleiselta alueelta, jolloin pitkällä puomilla (n. 16 m) varustettu kaivinkone pystyi siirtämään kaivumassat patorungon keskiosiin yhdellä siirrolla

22 Patopenkereen rakentaminen kosteikkonotkon yli Patopenkereen eteen muodostunut syvä kaivanto heikensi kuitenkin merkittävästi pohjamaan kantavuutta, jolloin osa patopenkereen massoista nousi ylös kaivannon pohjalle Syntyneen massaepätasapainon korjaamiseksi koko kaivanto täytettiin välittömästi rinteestä ja kauempaa kosteikkoalueen puolelta kaivetuilla mailla, joilla padon liike saatiin pysäytettyä

23 Patopenkereen rakentaminen kosteikkonotkon yli Pahimmista notkopaikoistaan useita kymmeniä senttimetrejä vajonnut penger saatiin korjattua padon edestä käsin Korjaustyön onnistumisen edellytyksenä oli rinteen puolelta kaavitut kuivat maamassat, joista saatiin rakennettua konetta kantava maakannas kaivannon pohjalle jääneen erittäin löysän rahkaturpeen päälle

24 Patopenkereen rakentaminen kosteikkonotkon yli Padon vajoamisen jälkeen uusia patomassoja jouduttiin käsittelemään kahteen kertaan, jotta patopenkereen eteen jäisi riittävän leveä patorakennetta tukeva koskematon maakannas

25 Patorakentamisessa käytetty työtekniikka Rahkaturpeesta rakennetun padon päällä ei voinut liikkua liki 30 tonnia painavalla kaivinkoneella, joten koneen oli työskenneltävä padon etupuolella olevalta koskemattomalta maalta käsin Uppoamisvaaran vuoksi kaivutöitä tehtiin aluspuiden päältä

26 Patopenkereen rakentaminen valtaojan yli Ojan ylitystä varten toteutettiin paalutus, millä pyrittiin parantamaan patorakenteen tiiviyttä sekä vähentämään patomassojen liukumista ojan pituussuunnassa Paalutusta varten kaivinkoneeseen vaihdettiin metsäkoura, jonka avulla tukkien käsittely oli joutuisaa Ojan kohdalla kova pohjamaa tuli vastaan noin 5-5,5 m syvyydessä, joten tehtyä paalutusta varten tukeista sahattiin noin 6 metrin pituisia pätkiä

27 Patopenkereen rakentaminen valtaojan yli Tukipaalutuksen ympärille olevan koskemattoman pintamaan päälle tehtiin kevyt maatäyttö lujitekankaan asennustyön helpottamiseksi Koska lujitekankaista leikatut vuodat lomitettiin aina noin 1 metrin verran toistensa päälle, oli maapintaa tasattava aina ennalta kankaiden asennustyön etenemän verran Lujitekankaan helma ulotettiin aina padon kosteikon puoleisen etuluiskan tyveen rakennetun vesikatkon yli, jolloin yksittäisen vuodan pituudeksi muodostui noin 17 metriä

28 Patorakenteen alla käytetty lujitekangas Lujitekankaan käytön tavoitteena oli parantaa patorakenteen vakautta huonosti kantavalle pohjamaalle rakennettaessa Patopenkereen alle asennettiin yhteensä 1000 m 2 Stabilenka -nimistä lujitekangasta, jonka vetolujuus pituussuunnassa oli 200 kn / m poikittaissuunnassa 45 kn / m Lujitekankaan kustannukset nousivat yksikköhinnalla 2,5 / m 2 + alv yli 3000 euroon

29 Työskentelyolosuhteissa tapahtunut muutos Ojalinjan ylityksen jälkeen patorakennustyön luonne muuttui olennaisesti, sillä ensinnäkin seisova vesi heikensi tuntuvasti maan kantavuutta, mikä vaikeutti kaivinkoneen työskentelyä Veden vaikutus muutti myös selvästi rahkaturpeen ominaisuuksia, eikä veden kyllästämiä ja veteliä maamassoja voinut käyttää padon rakentamiseen

30 Patopenkereen loppuosan rakentaminen Patopenkereen rakentamista jatkettiin vastarinteen puolelta, josta voitiin vyöryttää kivennäismaita jo aiemmin rakennettua patopengertä kohti Yhdistyvien patopengerten keskiosat saatiin täytettyä konetta hyvin kantavan kivennäismaapadon päältä käsin

31 Patopenkereen loppuosan painuminen Kosteikon muiden rakennustöiden vielä jatkuessa havaittiin muutamien päivien kuluessa padon valmistumisen jälkeen, että kosteikkonotkon alavimman ja märimmän paikan päälle rakennettu osa padosta oli painunut enimmillään noin 35 cm alle tavoitteena olleen patopenkereen harjakorkeuden (= kohteen ylin suunniteltu padotustaso + 50 cm) Patomassojen painumisen vaikutus näkyi selvästi myös patopenkereen luiskissa, kuten kuvasta voi havaita Painuman syyksi arvioitiin patomassojen painon seurauksena tapahtunutta veden syrjäytymisvaikutusta, sillä patopatopenkereen alle jäänyt pohjamaa oli veden laskemisesta ja rakennusajan kuivasta ajankohdasta huolimatta erittäin märkä

32 Patopenkereen painuman korjaaminen Ennen koneen poissiirtämistä patopengertä päätettiin korjata lisäämällä painuneeseen padonosaan kallion päällä kaluttua täyttömaata, jolloin myös padon lommolle painuneet luiskat saatiin muotoiltua uudelleen

33 Perräisen kosteikon patorakennustyöt Kosteikon perustamiseksi rakennettiin pato, jonka pituus on noin 106 m Patopenkereen korkeus maanpinnasta kosteikon alavimmilla notkopaikoilla jopa 1,5 m Patorakennustöiden kustannukset ja työssä käytetty kalusto: - Kaivinkonetyöt 86 h x 110,70 / h = 9520,20 sis. alv - Työt toteutettiin Hitachi Zaxis 210 LC -telakaivinkoneella, joka oli varustettu pitkällä 16,5 metrin puomilla ja kallistuvalla luiskakauhalla Kosteikon kaivinkonetöiden urakointi: - Kohteen koneurakoinnista vastasi Virtain Kiinteistöpalvelu Oy - Käytännön kaivutöitä suorittivat Arto Ala-Lankoski ja Petri Perämäki

34 Kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutyöt Tavoitteena kosteikon rakenteellinen monimuotoisuus: - Avovesipinta-alan (n. 2,8 ha) maksimointi mahdollisimman kustannustehokkaasti - Vesilinnuille soveltuvia pesimäsaarekkeita ja suojapaikkoja - Lisätä reunan ja erilaisten pienelinympäristöjen määrää sekä kosteikon syvyysvaihteluita - Parantaa kosteikon merkitystä kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjänä - Säilyttää suotuisat edellytykset patoamisen positiivisille linnustovaikutuksille

35 Kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutyöt Kosteikkoalueen monimuotoisuutta lisäävien muokkaustöiden kustannukset: - kaivutyöt 20 h x 110,70 / h = 2214,00 sis. alv

36 Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan tiiviisti rakentamisen jälkeen Vesilinnut hankkeen luontovaikutusten indikaattoreina Maanomistaja toteuttaa laskentaohjelman mukaiset vesilintulaskennat aina vuoden 2015 loppuun asti Kuvat: Paavo Porkka

37 Kosteikon vesipinta hurjassa nousussa syksyn rankkasateiden myötä, kuva

38 Korjaustoimenpiteistä huolimatta pato on painunut ongelmakohdasta jälleen jonkin verran, tilanne

39 Kosteikkoalueelle toteutetut rakenteet saavat uutta ilmettä veden noustessa, kuva

40 Hakkuissa latvotut kuusipuuryhmät luovat vesilintujen tarvitsemaa pesimäsuojaa

41 Kosteikkoalueen muokkaustöiden avulla on helppo lisätä rantaviivan ja muiden arvokkaiden pienelinympäristöjen määrää

42 Kosteikon yläjuoksun alava peltoalue tarjoaa runsaasti laadukasta elinympäristöä vesilintujen käyttöön, vesi nousussa