Ruokosuon kosteikon toimenpidesuunnitelma
|
|
- Pirjo Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruokosuon kosteikon toimenpidesuunnitelma riistasuunnittelijat Antti Piironen & Timo Niemelä
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Kosteikon sijainti Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut Selvitys kosteikkoalueen omistus- ja hallintasuhteista Hankitut maanomistajasuostumukset Suunnittelualueen tila Alueen yleiskuvaus Ympäristön infrastruktuuri Suojelualueet ja muut luontoarvot Pohjavesialueet Muinaisjäännökset Ojitus- ja perkausyhtiöt sekä uuden vesilain mukaiset vesioikeudelliset yhteisöt Toteutus Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika Kosteikon mitoitustiedot Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä Hankkeen vaikutusten arviointi Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Vedennoston vaikutukset lähiympäristön maankäytölle Natura-arvioinnin tarveharkinta Kosteikon seurannat ja jatkohoito Kosteikon perustamisen jälkeiset hoitotoimenpiteet Vesilintulaskennat Hankkeen kustannusarvio... 17
3 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat Tukihakemuksen käsittelevä toimivaltainen viranomainen Hankkeen luvanvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa Suunnitelman tekijöiden yhteystiedot... 19
4 1 1 Hankkeen perustiedot 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Nurmijärven kunnassa sijaitsevien Ruokosuon ja Karikon tilojen maille on tarkoitus perustaa maatalouden monivaikutteinen kosteikko patoamalla (kuvat 1, 2 ja 3). Toimenpiteiden tavoitteena on pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja lisätä maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riistataloutta. Hankkeen toteuttaminen luo elinympäristöjä monille vaateliaille ja taantuneille vesilintu- ja kosteikkolajeille, joiden menestymistä rajoittavat erityisesti soveliaiden poikue-elinympäristöjen puute. Hankkeen toteuttaminen tukee maatalouden vesiensuojelun ja maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuudelle asetettuja vaikuttavuustavoitteita, jotka on määritelty valtioneuvoston antamassa asetuksessa ei-tuotannollisten investointien tuesta vuosina Kosteikon perustamisen myötä kuormittavaa peltopinta-alaa poistuu pysyvästi viljelykäytön piiristä. Lisäksi hankkeen toteuttaminen tuottaa tuntuvia vesiensuojeluhyötyjä valuma-alueen vedenpidätyskyvyn paranemisen myötä, mikä vähentää alapuolisen valuma-alueen tulvaherkkyyttä sekä tulvatilanteiden aikana tapahtuvaa ravinteiden huuhtoutumista ja uomaeroosion haittoja. 1.2 Kosteikon sijainti Lääni: Etelä-Suomi Maakunta: Uusimaa Kunta: Nurmijärvi Kylä: Lepsämä Kiinteistöt: Ruokosuo ( ), Karikko ( ) Keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N: , E: Kuva 1. Kosteikon lähestymiskartta mittakaavassa 1: , Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/13.
5 2 Kuva 2. Ruokosuon kosteikon sijaintikartta mittakaavassa 1: Kuva 3. Ruokosuon kosteikon sijainti maastokartalla 1:4000 ja tummansinisellä viivalla merkitty kosteikon ylimmän padotustason (NW + 25 cm) mukainen rantaviiva, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/13.
6 3 1.3 Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut Kosteikkohankkeen toteuttaja: Riista & Lumo ry (Y-tunnus: / rekisterinumero ) Kosteikon hoitovastuu: Riista & Lumo ry (Y-tunnus: / rekisterinumero ) Kosteikkosuunnittelu: Kosteikon perustamisen rahoitus: Suomen riistakeskus, Antti Piironen & Timo Niemelä Yhdistyksille tarkoitettu ei-tuotannollisten investointien tuki kosteikon rakentamiseen Tuen hakija: Riista & Lumo ry (Y-tunnus: / rekisterinumero ) Työmaan työnjohto: Suomen riistakeskus, Timo Niemelä Suunnitelman liitteessä 1 on esitetty ote Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä yhdistysrekisteristä, jonka mukaan yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajana toimivalla Petri Puolakalla. Liitteessä 2 on esitetty kopio siitä yhdistyksen kokouspöytäkirjasta, jossa yhdistys on päättänyt hakea eituotannollisten investointien tukea kosteikon perustamiseen ja erityisympäristötukisitoumusta kosteikon hoitoa varten. Pöytäkirjan mukaan yhdistys on myös päättänyt tarvittavien maa-alueiden vuokraamisesta nimiinsä, jotta ko. alueet olisivat kokonaisuudessaan tuen hakijana toimivan yhdistyksen hallinnassa siten kuin tästä on säädetty ei-tuotannollisten investointien tuesta vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen 10 :ssä. 1.4 Selvitys kosteikkoalueen omistus- ja hallintasuhteista Tilan Ruokosuo ( ) maanomistaja: Matti Meikäläinen Tilan omistaja on vaihtunut kiinteistökaupan myötä Todisteena tapahtuneesta omistajanvaihdoksesta esitetään ote vahvistetusta kiinteistön kauppakirjasta (liite 3). Tilan Karikko ( ) maanomistajat: Kari Nieminen Ahokumpu 2 B Tampere Annikki Nieminen Ahokumpu 2 B Tampere
7 Kosteikon rakentamiseen liittyvän ei-tuotannollisen investoinnin toteuttamista ja myöhemmin kosteikon hoidosta tehtävää erityisympäristötukisitoumusta varten tarvittavat maat on vuokrattu tuen hakijana toimivalle Riista & Lumo ry (Y-tunnus: / rekisterinumero ) -nimiselle yhdistykselle vuoden 2025 loppuun asti voimassa olevilla vuokrasopimuksilla. Laaditut vuokrasopimukset on esitetty suunnitelman liitteessä 4. Vuokrasopimusten mukainen hallintaoikeus kattaa kuvassa 4 rajatun kosteikkohankkeen kokonaispinta-alan mukaisen 4,9 ha alueen, johon sisältyy kosteikon noin 4,1 hehtaarin suuruisen vesipintaalan lisäksi avoimina hoidettavat reuna-alueet. 4 Kuva 4. Vuokrasopimuksin osoitettuun hallinta-oikeuteen perustuva uuden lohkojaon mukainen hankkeen kokonaispinta-alan (4,9 ha) rajaus sinisellä viivalla, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Hankitut maanomistajasuostumukset Hankkeen laajan hyväksyttävyyden ja oikeudellisten edellytysten osoittamiseksi on kosteikon perustamista varten pyydetty suostumuksia kaikilta niiltä asianosaisilta, joiden oikeutta tai etua hankkeen toteuttaminen koskee. Kosteikon yläjuoksulta on pyydetty suostumuksia niiltä maanomistajilta, joiden maille vedennostosta on arvioitu aiheutuvan jonkinasteista kuivatushaittaa. Ko. maanomistajat ovat myös tutustuneet laadittuun kosteikkosuunnitelmaan ja hyväksyneet sen hankkeen toteutuksen perustaksi. Kosteikon alajuoksun puolelta on pyydetty puolestaan suostumuksia lähinnä niiltä maanomistajilta, jotka todennäköisimmin kärsivät hankkeen perustamisvaiheessa padon alapuolisen uoman veden vähyydestä vesilain 2 luvun 10 :ssä tarkoitetulla tavalla. Kosteikon perustamista varten hankitut maanomistajasuostumukset on esitetty kokonaisuudessaan suunnitelman liitteessä 5.
8 5 2 Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunniteltu kosteikkokohde sijaitsee Ruokosuonpuron latva-alueella kallioisten metsärinteiden rajaamassa alavassa ja herkästi tulvivassa peltonotkossa. Alueen salaojittamattomat pellot ovat olleet viime vuodet luonnonhoitopeltona hoidettuna nurmimaana (LHP nurmi). Peltoja ei ole lannoitettu vuosikausiin ja Suomen ympäristöpalvelut Oy:n analysoiman maanäytteen perusteella alueen peltomaan fosforin viljavuusluokka on huononlainen (ks. liite 6). Kosteikkokohde kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen ja se saa vetensä noin 30 hehtaarin suuruiselta valumaalueelta. Kosteikon suunnittelualueelta vedet laskevat Härkälänjokea pitkin Lepsämänjokeen, joka muuttuu Luhtaanmäenjoeksi ennen yhtymistään Vantaanjokeen. Padottavan valtaojan yläpuolisesta valuma-alueesta peltoa on noin 7 hehtaaria, joten valuma-alueen peltoprosentti täyttää tuen myöntämiselle asetetut vaatimukset siten kuin tuen kohdentamisesta on säädetty ei-tuotannollisen investointien tuesta vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 1 momentissa. Maa- ja metsätalousministeriöstä lain tulkinnasta pyydetyn lausunnon mukaan tukiehdoissa vaaditun peltoprosentin täyttymistä on tarkoitus arvioida nimenomaan suunnitteluvaiheessa ennen kosteikon perustamista (liite 7). Tätä periaatetta on sovellettu tukipäätöksiä tehtäessä mm. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella (suullinen tiedonanto 5/2013, ylitarkastaja Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus). 2.2 Ympäristön infrastruktuuri Kosteikkokohde sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, eikä hankkeen toteuttamisella ole vaikutuksia tekniseen infrastruktuuriin tai rakennetun ympäristön tilaan. 2.3 Suojelualueet ja muut luontoarvot Aiemmissa luontoselvityksissä (mm. Nironen, M. 1991) Ruokosuonpuro arvioitiin vielä arvokkaaksi luontokohteeksi, mutta viimeisimmissä arvioinneissa purouoman luonnontila ja siten myös kohteen suojeluarvot on todettu menetetyiksi (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:n Lepsämän kylän alueella toteuttama ympäristöselvitys, 2004). Tällä hetkellä kosteikkosuunnittelualueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole sellaisia luontoarvoja, joita kosteikon rakentaminen voisi vaarantaa tai heikentää. Kohteen luontoarvoja ja hankkeen merkitystä luonnon monimuotoisuudelle on arvioitu myös Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta (ks. sähköpostiviesti , liite 8). Ruokosuonpuron latva-alueen kaivetuilla ojilla ei ole myöskään kalataloudellista arvoa. Kosteikon perustamisella on kaikin puolin arvioituna suotuisa vaikutus alueen monimuotoisuuteen ja maisemaan.
9 6 2.4 Pohjavesialueet Suunnitelmassa tarkoitettu toimenpidealue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä kosteikon perustamisella ole vaikutuksia pohjavesiesiintymien laatuun tai riittoisuuteen. 2.5 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettuja suojelukohteita. 2.6 Ojitus- ja perkausyhtiöt sekä uuden vesilain mukaiset vesioikeudelliset yhteisöt Suunnittelualueella ei ole ojitus- tai perkausyhtiötä, eikä uuden vesilain tarkoittamaa vesioikeudellista yhteisöä.
10 7 3 Toteutus 3.1 Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika Kosteikko perustetaan patoamalla siten, että vedennoston vaikutusalue rajautuu alueen luontaisten maastonpiirteiden mukaisesti. Toimenpidealueen maanomistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeen toteuttamiselle, eikä kosteikon perustaminen aiheuta haitallista padotusta tai kuivatushyödyn pienenemistä toisen omistamalle maalle. Kosteikon rakentamistyöt on tarkoitus toteuttaa kesällä Kosteikon mitoitustiedot Kosteikon suurimpaan suunniteltuun padotustasoon (NW + 25 cm:ä) perustuvat mitoitustiedot on esitetty taulukossa 1. Mitoitustietojen tulkinnassa on huomioitava, että laskelman arvot kuvaavat yksinomaan kosteikon vedenkorkeuden vaihteluvälin maksimia. Mitoitustietojen laskennassa käytetty ylivaluma (Hq 1/20) perustuu järvettömän valuma-alueen (Hq 1/20) nomogrammiin (Nissinen 1984, julkaisematon). Kosteikon sijaintialueen lumen vesiarvo on määritetty puolestaan Jaakko Perälän ja Marja Reunan julkaisussa (Lumen vesiarvon alueellinen ja ajallinen vaihtelu, ympäristöhallinnon julkaisuja 56, Helsinki 1990) esitettyä lumen vesiarvokarttaa apuna käyttäen. Mitoitustietojen perusteena oleva kosteikon valuma-alue on esitetty kuvassa 5. Taulukko 1. Ruokosuon kosteikon mitoitustiedot. Valuma-alue (F) 0,297 km 2 Valuma-alueella peltoa 7,0 ha Kosteikon vesipinta-ala ja tulvaalueet 4,1 ha Kosteikkohankkeen kokonaispintaala 4,9 ha Ylivaluma (Hq 1/20) 360 l/s/km 2 Vesipoikkileikkaus (A) 194,48 m 2 Keskisyvyys 0,48 m Kosteikon pinta-ala valuma-alueesta 13,80 % Pellon pinta-ala valuma-alueesta 23,57 % Ylivirtaama (HQ 1/20) 0,10692 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 0,05881 m 3 /s Keskivirtaama (MQ) 0,00297 m 3 /s Virtausnopeus 0,0003 m/s Pintakuorma 0,004 m/h Viipymä 111,1 h
11 8 Kuva 5. Kosteikon valuma-alueen rajaus maastokartalla 1:8000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelijat Antti Piironen ja Timo Niemelä sekä alueen maanomistaja Petri Puolakka toteuttivat kosteikkosuunnittelun edellyttämät maaston vaaitusmittaukset Geotrim LL400 tasolaserin avulla Käytetty vaaitusmenetelmä perustuu suunnittelualueen suhteellisiin korkeuseroihin, eikä padotustasoa ole tämän vuoksi sidottu valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Kosteikkosuunnittelun lähtökohtana oli määrittää kohteelle sellainen padotuskorkeus, jolla saavutettaisiin alueen pinnanmuotoihin parhaiten soveltuva kosteikon vesisyvyyden ja pinta-alan suhde. Kuvassa 6 on esitetty ylimmän padotustason mukainen kosteikon rantaviiva sekä pituusleikkauskuvan sijainti kosteikolla. Padottavan valtaojan mittaushetken aikaisesta vedenpinnan korkeudesta määritetty padotuskorkeus on 88 cm. Patolaitteen säätövaran puitteissa kosteikon maksimivedenkorkeutta voidaan laskea noin 25 cm ja tarvittaessa kosteikko voidaan tyhjentää kokonaan. Koska patoamisen vaikutukset kohdistuvat vain suostumuksensa hankkeen toteuttamiselle antaneiden maanomistajien maihin, ei suunnittelun yhteydessä tehty varsinaisia maankäytön kuivavarojen ja kuivatushaitasta kärsivien maa-alojen pinta-alamäärityksiä.
12 9 Kuva 6. Vaaitusmittauksiin perustuva kosteikon rantaviiva padotustasolla NW + 25 cm ja suunnitelman liitteessä 9 esitetyn kosteikon pituusleikkauskuvan mukainen mittauslinja havaintopisteineen, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet Kosteikon perustamiseksi rakennetaan noin 85 metriä pitkä pato, jonka keskimääräinen laskennallinen korkeus on noin 0,9 metriä nykyisen maanpinnan tasosta laskettuna. Laskelman mukaisessa mitoituksessa padon harjakorkeus on 70 cm:ä kosteikon ylimmän padotustason yläpuolelle, jossa rakenteiden painumisvarana on huomioitu noin 0,2 metriä. Padon harjan leveydeksi on suunniteltu 4 metriä, jotta tulevia hoito- ja huoltotoimenpiteitä voidaan tehdä maatalouskoneita apuna käyttäen. Rakennettavan patopenkereen keskimääräinen mitoitus ja luiskakaltevuudet on esitetty patopenkereen periaatekuvassa liitteessä 10. Padon rakentamistyöt aloitetaan poistamalla patopenkereen suunnitellun rakennuspaikan kohdalta ylin vettä johtava pintamaakerros, jotta patopenger voitaisiin rakentaa homogeenisen ja vettä läpäisemättömän vakaan pohjasaven päälle. Mikäli pohjamaan rakenne ei ole kuitenkaan riittävän stabiili padon rakentamiseksi suoraan sen päälle, tulee pohjamaata vasten levittää lujitekangas, jonka avulla voidaan parantaa padon rakenteellista vakavuutta. Tämän jälkeen työtä jatketaan muotoilemalla arinat patolaitteelle ja putkituksille, jonka jälkeen tehdään tarvittavat patolaitteen asennustyöt. Tämän jälkeen patopengertä nostetaan kerroksittain siten, että aika ajoin maamassoja tiivistetään kaivinkoneella edestakaisin penkereen päällä ajaen. Patopenkereen rakentamiseen tarvittavat maamassat noin 500 k-m 3 kaivetaan padon kosteikon puoleiselta alueelta. Kosteikon puoleinen etuluiska ja padon vesitiivis ydin rakennetaan kokonaan savesta, mutta padon harjan pintaverhoilussa ja takaluiskan massoina voidaan harkinnan mukaan käyttää myös rakennuspaikalta kuorittuja pintamaita. Padon kosteikon puoleiseen etuluiskaan asennetaan koko matkalle noin 2 metriä korkea haponkestävä metalliverkko, jonka tarkoituksena on estää alueella esiintyvien piisamien kaivutöistä padolle
13 aiheutuvat vuodot. Metalliverkko peitetään savikerroksella, jonka jälkeen patovallin pinta tiivistetään ja viimeistellään kaivinkoneen kauhalla liippaamalla. Kosteikon tuleva hoitotarve otetaan huomioon rakennusvaiheessa asentamalla patovalliin 650/600 mm säätösalaojakaivo, jonka sisäisen tyhjennysventtiilin avulla kosteikko voidaan tarvittaessa laskea tyhjäksi (kuva 7). Kosteikosta poistettavien vesien johtaminen toteutetaan 250/215 mm suuruisen putkilinjan kautta, mikä riittää keskivirtaaman vallitessa käsittelemään kosteikon kautta kiertävän vesimäärän. Patokaivon lisäksi patopenkereeseen asennetaan kaksi 315/275 mm ylivuotoputkea, joiden tarkoituksena turvata vesien hallittu johtaminen pois kosteikosta poikkeuksellisten tulvatilanteiden aikana. Kaivon putkilinjaa ja ylivuotoputkia koskevat laskennalliset mitoitustiedot on esitetty taulukossa Kuva 7. Patokaivon periaatekuva. Huom. kuvassa esitetyt tiedot eivät vastaa kohteella käytettävän kaivon mitoitusta. Kaivon sisäinen säätöputki mahdollistaa kosteikon vedenpinnan korkeuden säätelyn ja putkilinjan sulkuventtiilimekanismin avulla kosteikko voidaan tarvittaessa tyhjentää kokonaan.
14 11 Taulukko 2. Vedenjohtamisarvot kosteikolla käytettävän patokaivon 16 metrin pituisen putkilinjan ja ylivuotoputken osalta määritettyinä. Taulukossa käytetyt kaavat perustuvat Jouko Hämäläisen (Pohjois-Savon metsäkeskus) putkiviemärin mitoituksen laskumalleihin. Ohjelman kaavat Vesihallituksen alkuperäisjulkaisusta Pohjapatojen suunnittelu, nro 336/1985, s.11 alk. PUTKIVIEMÄRIN MITOITUS PUTKI TÄYNNÄ Putken halkaisija ( m ) d 0,215 Putken pituus ( m ) L 16 Vesipintojen kork.ero ( m ) putken päistä H 0,01 Putken poikkipinta ( m2 ) A 0,036 Putken märkäpiiri ( m ) p 0,675 Hydraulinen säde ( m ) R 0,054 Vedenpintojen kaltevuus I 0,001 Veden nopeus putkessa ( m/s ) v 0,28 Virtaama putkessa ( m3/s ) Q 0,010 Virtaama putkessa ( l/s ) Q 10 PUTKIVIEMÄRIN MITOITUS PUTKI TÄYNNÄ Putken halkaisija ( m ) d 0,275 Putken pituus ( m ) L 8 Vesipintojen kork.ero ( m ) putken päistä H 0,05 Putken poikkipinta ( m2 ) A 0,059 Putken märkäpiiri ( m ) p 0,864 Hydraulinen säde ( m ) R 0,069 Vedenpintojen kaltevuus I 0,006 Veden nopeus putkessa ( m/s ) v 1,04 Virtaama putkessa ( m3/s ) Q 0,062 Virtaama putkessa ( l/s ) Q 62
15 Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta Kosteikkosuunnittelun lähtökohtana on luoda alueesta merkittävä vesilintujen suosima ravinnonhankinta- ja poikue-elinympäristö. Allasalueen rakenteellisten yksityiskohtien suunnittelussa on pyritty etsimään ratkaisuja myös kosteikon vesiensuojelullisen arvon parantamiseen. Perustettava kosteikko on yleisominaisuuksiltaan matala laskennallisen keskisyvyyden ollessa noin 50 cm:n luokkaa (huom. laskennallinen keskisyvyys kuvaa ainoastaan suurimman suunnitellun padotustason mukaista tilannetta siten kuin se on esitetty kosteikon pituusleikkauskuvassa liitteessä 9). Lisäksi on huomionarvoista, että kosteikon syvyyssuhteissa on alueen maaston pinnanmuodoista ja tiheästä sarkaojaverkostosta johtuvaa pienipiirteistä vaihtelua, mikä lisää osaltaan kosteikon rakenteellista monimuotoisuutta. Vesilintujen viihtyvyyttä parannetaan rakentamalla kosteikkoalueelle pesimäsaaria ja vedenalaisia harjanteita sekä lisäämällä rantaviivan rikkonaisuutta mm. niemekkeiden ja lahdelmien avulla (ks. kosteikon suunnitelmakartta, kuva 8). Pesimä- ja lepäilysaarista rakennetaan erikorkuisia, vaihtelevanmuotoisia ja kosteikon maisemakuvaan istuvia. Vesiensuojelunäkökohdat otetaan huomioon kohteen perustamisessa rakentamalla kosteikkoalueelle veden virtausta jakavia poikittaissuuntaisia harjanne- ja saarijaksoja, jotka tehostavat veden kiertoa kosteikon eri osissa. Kosteikon rakenteellisina yksityiskohtina ne lisäävät samalla myös puolisukeltajasorsien suosimien reunavyöhykkeiden ja erilaisten pienelinympäristöjen määrää. Kosteikon yläjuoksulle kaivetaan laskeutusallas, jonka avulla voidaan osaltaan vähentää kosteikkoalueelle kertyvän kiintoaineen määrää. Allas sijoitetaan kovan maan reunaa vasten siten, että lietteen poisto voidaan suorittaa koneellisesti kosteikkoa tyhjentämättä. Vesien läpivirtaus nykyisessä laskuojassa estetään matalalla pohjapadolla, jonka yläpuolelta vedet ohjataan mutkittelevaa yhdyskanavaa pitkin kosteikon latvaosiin kaivettuun syvänteeseen. Edellä kuvatuilla rakenteellisilla yksityiskohdilla aikaansaatu vesien tasaisempi läpivirtaus altaan eri osien läpi parantaa kosteikon hydraulista tehokkuutta ja kasvattaa veden viipymäaikaa. Huom. Suunnitelmakartalla kuvatut kosteikkoalueelle toteutettavat rakenteet ja niiden sijainti ovat esityksenä vain suuntaa-antava pohja toteutettaville kaivutöille. Lopullinen rakenteiden sijainti, koko ja muoto tarkentuvat vasta käytännön rakennustöiden yhteydessä.
16 13 Kuva 8. Kosteikon suunnitelmakartta mittakaavassa 1:4000. Kosteikkoalueella toteutetaan kaivutöitä, joiden tavoitteena on lisätä sekä vesilintujen viihtyvyyttä että parantaa kosteikon vesiensuojeluarvoa, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä Patopenkereen rakennuspaikalla kasvava puusto poistetaan kokonaan, jotta patopenger voidaan rakentaa suunnitelman kohdassa 3.4 kuvatulla tavalla. Lisäksi kosteikkoalueeseen rajautuvaa puustoa olisi syytä vähentää ainakin alueen pohjoispuolella, jossa metsänreuna muodostaa paikoin jyrkän kontrastin tulevaa kosteikkoa vasten. Puustoisissa vaihettumisvyöhykkeissä kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan mm. marjovia puita ja pensaita sekä pyrkiä toteuttamaan hakkuutyöt siten, että lopputuloksena olisi puoliavoin ja rakenteellisesti monimuotoinen reunavyöhyke (ks. kosteikkoympäristöihin sovellettavissa olevan hoidetun vaihettumisvyöhykkeen malli, kuva 9). Kosteikkoon rajautuvien vaihettumisvyöhykkeiden hoitoa on tärkeää jatkaa kosteikon perustamisenkin jälkeen, jotta kosteikkoalue lähiympäristöineen säilyttää avoimen yleisilmeensä. Toisaalta hoidon yhteydessä on tärkeää säästää myös suojakasvillisuutta, kuten esimerkiksi latvottuja kuusitiheikköjä, jotka toimivat riistan tarvitsemina suojapaikkoina. Avointen rantaniittyjen ja suojaa tarjoavien kasvillisuustiheikköjen vaihtelu luo edellytyksiä monimuotoisen maisemalle ja eläimistön viihtyvyydelle.
17 Kuva 9. Malliesimerkki hyvin hoidetusta vaihettumisvyöhykkeestä, joka voisi yhtälailla rajautua kuvan peltoympäristön lisäksi myös kosteikkomaisemaan. Tom Björklund. 14
18 15 4 Hankkeen vaikutusten arviointi 4.1 Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Padottavaa ojaa ei voida ominaisuuksiensa puolesta pitää vesilain tarkoittamana virtaavan veden vesistönä (VL 1:3) tai luonnontilaisena norona (VL 2:11). Hankkeen toteuttamisesta seuraavat vesiympäristön muutokset eivät myöskään aiheuta sellaisia vesilain yleisessä luvanvaraisuussäännöksessä (VL 3:2) tarkoitettuja seurauksia, joista aiheutuisi hankkeen toteuttamiseksi hankittuja suostumuksia laajempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Tässä suunnitelmassa esitetyt kosteikon kaivutyöt voidaan toteuttaa pääosin kuivakaivuna, jolloin rakentamisvaiheen aikana syntyvät lyhytaikaiset ja väistyvät vesistövaikutukset jäävät kohteella erittäin vähämerkityksellisiksi. Vaikutusten luonne ja vähäisyys huomioon ottaen on selvää, etteivät suunnittelut toimenpiteet aiheuta myöskään ympäristönsuojelulain 4 luvun 28 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vesistön pilaantumista. 4.2 Vedennoston vaikutukset lähiympäristön maankäytölle Kosteikko perustetaan herkästi tulvivaan alavaan peltonotkoon, jossa vedennosto voidaan toteuttaa mahdollisimman hallitusti ja aiheuttamatta kohtuutonta haittaa lähiympäristön pelto- ja metsämaille. Kosteikon ja pysyvään viljelykäyttöön jäävien peltojen väliin muodostuva alavin ja suurimmasta kuivatushaitasta kärsivä vyöhyke on rajattu mukaan hankepinta-alaan avoimena hoidettavana reunavyöhykkeenä. Muut viljelykäyttöön jäävät pellot ovat maaston pinnanmuodoista johtuen jo selvästi ylempänä, eikä hankkeen toteuttaminen aiheuta olennaista haittaa näiden kuivatustilanteelle. Hankkeen vaikutuksia maanomistajille on pyritty konkretisoimaan laaditun suunnitelman lisäksi merkitsemällä maastoon kosteikon ylimmän padotustason mukainen rantaviiva. Lisäksi kosteikon perustamisen aiheuttamaa kuivatushaittaa on kuvattu kiinteistökohtaisesti osoittamalla maastossa vyöhyke, jossa kosteikon ylimmän vedenpinnan korkeuden ja maanpinnan välinen kuivavara on noin 50 cm:n luokkaa. Kaikki kosteikon vaikutusalueen maanomistajat ovat tietoisia vedennoston seurauksena aiheutuvista kuivatustilan muutoksista sekä hankkeen muista maankäyttövaikutuksista. Hankkeen yleistä hyväksyttävyyttä ja oikeudellisia edellytyksiä osoittavat maanomistajasuostumukset on esitetty suunnitelman liitteessä Natura-arvioinnin tarveharkinta Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia suojelualueita, joten perusteita Natura-arvioinnin tarveharkinnalle ei ole.
19 16 5 Kosteikon seurannat ja jatkohoito 5.1 Kosteikon perustamisen jälkeiset hoitotoimenpiteet Tuen hakija on vastuussa perustettavan kosteikon ylläpidosta kaikkine siihen liittyvine hoito- ja seurantatöineen. Kosteikon hoidosta huolehtiminen ylläpitää kohteen luontoarvoja, maisemaa ja kosteikon kykyä sitoa kiintoainetta ja ravinteita valumavesistä. Kosteikon hoidosta laaditaan erillinen 5- tai 10-vuoden mittainen erityisympäristötukisitoumus, jonka perusteella on mahdollista saada tukea kosteikon hoidosta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Kosteikon perustamista seuraavien vuosien aikana ja erityisesti tulvien jälkeen on tärkeää tarkkailla kosteikon padon kuntoa ja patolaitteiden toimintaa. Kaikki patopenkereissä havaitut vuodot tulee korjata välittömästi. Kosteikkoalueen vedenpinnan korkeuden säätely toteutetaan hakijan toimesta maanomistajien hyväksymien säätövarojen mukaisesti. Kosteikon yläjuoksulle rakennettavaan laskeutusaltaaseen kertyvän kiintoaineen määrää tulee niin ikään seurata säännöllisesti. Mikäli lietevara on täyttynyt, tulee allas ruopata ja ravinteikkaat massat läjittää paikkaan, josta ne eivät pääse valumaan takaisin vesistöihin. Laskeutusallas tyhjennetään vähintään kerran hoitosopimuskauden aikana. Kosteikon luonto- ja maisema-arvojen kannalta on tärkeää, että kosteikkoon rajautuvia rantoja ylläpidetään avoimina. Patopenkereen reunoihin ja kosteikon saarekkeisiin kasvava puusto ja pensaikko raivataan vähintään kolmen vuoden välein. Raivausjäte kerätään ja poltetaan. Patopenkereitä ja laskeutusaltaan ympärillä olevia maamassojen läjitysalueita voidaan hoitaa myös riistapeltoina. Tuen hakija toteuttaa alueella myös säännöllistä vierasperäisten pienpetojen pyyntiä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kosteikon hoidon kustannusarvio on noin /ha/vuosi. 5.2 Vesilintulaskennat Vesilintulaskentojen tarkoituksena on mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen linnustovaikutuksia sekä tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Vesilinnut soveltuvat indikaattorilajeina erinomaisesti hankkeen luontovaikutusten mittaamiseen, sillä niiden runsausmuutokset kuvastavat lahjomattomasti kosteikkoympäristön laadun muutoksia ja antavat siten viitteitä myös laajemmista lajistovaikutuksista. Kosteikolle suositellaan perustettavaksi vesilintujen laskentapiste Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelmaan sisältyy toukokuussa toteutettavat vesilintujen parilaskennat (2 kpl), kesä-heinäkuun aikana tehtävä poikuelaskenta. Laskentojen vastuuhenkilönä toimii Petri Puolakka.
20 17 6 Hankkeen kustannusarvio Kosteikon rakentamisen kustannusarvio on esitetty taulukossa 3. Kustannukset on laskettu verollisina, sillä arvonlisävero jää yhdistyksen maksettavaksi. Hankkeen kustannusarviossa on varauduttu mahdollisista rakentamisaikaisista vastoinkäymisistä ja kustannustasojen noususta aiheutuviin yllätyksiin. Kaivinkonetyön osalta kustannusarvio on laskettu 65 / h alv 0 % mukaan, sillä tämä vastaa alueen kaivinkonetyön keskimääräistä hintatasoa ja lisäksi ko. kustannustason hyväksyminen mahdollistaisi kokonaistaloudellisesti parhaaseen lopputulokseen johtavan tarkoituksenmukaisimman konekaluston käytön. Taulukko 3. Kosteikon perustamisesta aiheutuvat kustannukset materiaalien, ostopalvelujen ja ihmistyön osalta eriteltyinä.
21 18 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat 7.1 Tukihakemuksen käsittelevä toimivaltainen viranomainen Ei-tuotannollisen investointituen tukihakemus ja hakemusasiakirjojen liitteenä oleva kosteikkosuunnitelma toimitetaan hakuohjeiden mukaisesti Uudenmaan ELY-keskukseen viimeistään Hankkeen luvanvaraisuus Uudenmaan ELY-keskuksen antamassa ennakkolausunnossa (liite 8) on todettu, ettei hankkeen toteuttamiselle ole ennalta arvioituna vesilaista aiheutuvia esteitä tai rajoitteita. Myöskään suunnitteluprosessin yhteydessä ei ole tullut esille mitään sellaista tekijää tai vaikutusta, joka voisi synnyttää luvantarpeen. Hankkeen oikeudellisia edellytyksiä on arvioitu tarkemmin tämän suunnitelman kohdassa Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa Kosteikkokohde sijaitsee Lepsämän osayleiskaava-alueella. Osayleiskaavassa suunnittelualueella on M2 merkintä eli alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jonka tarkemmissa kaavamääräyksissä ei ole edellytetty maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :ssä tarkoitetun maisematyöluvan saamista. Suunnitellut toimenpiteet ovat linjassa kaava-alueen maankäyttötavoitteiden kanssa, eivätkä ne vaikeuta yleiskaavan toteuttamista. Kosteikkohankkeesta ja kaavavaikutuksista on keskusteltu puhelimitse Nurmijärven kunnan yleiskaavapäällikkö Anita Pihalan kanssa.
22 19 8. Suunnitelman tekijöiden yhteystiedot Suomen riistakeskus: Antti Piironen riistasuunnittelija Sompiontie Helsinki antti.piironen@riista.fi gsm Timo Niemelä riistasuunnittelija Labkotie Kangasala timo.niemela@riista.fi gms Nurmijärvellä Riista & Lumo ry:n puolesta Petri Puolakka Hallituksen puheenjohtaja
23
24
Kiimanevan kosteikon toimenpidesuunnitelma
Kiimanevan kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistasuunnittelija Timo Niemelä - 14.06.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne 14.10.2011 Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen
LisätiedotIsoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma
Isoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 26.08.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi
LisätiedotMyllärinniityn kosteikon toimenpidesuunnitelma
Myllärinniityn kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 16.07.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotHärmälän kosteikon toimenpidesuunnitelma
Härmälän kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 20.06.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotIsoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma
Isoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 26.08.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotVuorelan kosteikon toimenpidesuunnitelma
Vuorelan kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 06.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne, 2011 Kuva: Juha Kuukka Hankkeen tavoitteet
LisätiedotJokirannan kosteikon toimenpidesuunnitelma
Jokirannan kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 10.12.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotPerräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma
Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 19.06.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotKulmalan kosteikon toimenpidesuunnitelma
Kulmalan kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 22.11.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi
LisätiedotVuorelan kosteikon toimenpidesuunnitelma
Vuorelan kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 06.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotJärvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma
Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 06.07.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotJärvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma
Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 06.07.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Salon Järvelän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kuva: Timo Niemelä Alueen lähtötilanne 09.06.2011 Kuva: Timo
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotKulmalan kosteikon toimenpidesuunnitelma
Kulmalan kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 22.11.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotKosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus
Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %
LisätiedotKosteikkojen toteutus käytännön esimerkein
Kosteikkojen toteutus käytännön esimerkein RIISTAKOSTEIKKO PÄIVÄ 19.1.2012 Suomen riistakeskus Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi 2 1 Raaseporin
LisätiedotViranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta
Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta Ruokaviraston järjestämä kosteikkokoulutus sopimuskäsittelijöille ja valvojille
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotYlhäisen kosteikon toimenpidesuunnitelma
Ylhäisen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 18.02.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotNuutajärven kartanon kosteikko
Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry 29.11.2018 1 (9) SISÄLTÖ 1 YHTEYSTIEDOT... 2 2 KOHDE... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN TILA... 2 4 KOSTEIKON VALUMA-ALUE... 2 5 KUORMITUS... 3 6 NUUTAJÄRVEN VEDENPINNAN
LisätiedotPerräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma
Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 19.06.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Kirkkonummi, Myllärinniityn kosteikko
Kotiseutukosteikko Life hanke Kirkkonummi, Myllärinniityn kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne 27.04.2012 Alueen lähtötilanne
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
LisätiedotKosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
LisätiedotPIRKKALAN RIEKONLAHDEN KOSTEIKKOSUUNNITELMA
PIRKKALAN RIEKONLAHDEN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Kunta: Pirkkala Tilaaja: Pirkkalan kunta c/o Vesa Vanninen PL 1001 33961 Pirkkala Näsilinnankatu 48 D PL 97, 33101 Tampere p. 020 747 2815 www.etela-suomensalaojakeskus.fi
LisätiedotParkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma
Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma Askel Riistametsään hanke Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot...
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotSuon ennallistamissuunnitelma tilalle Tervashakkio 58:6
Suon ennallistamissuunnitelma tilalle Tervashakkio 58:6 Askel Riistametsään hanke Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen
LisätiedotPohtiolammen kosteikon toimenpidesuunnitelma
Pohtiolammen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistasuunnittelija Timo Niemelä 14.05.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotNevanperän valtaojan kosteikkosuunnitelma Kunta: 005, Alajärvi Kylä: 401, Alajärvi
Nevanperän valtaojan kosteikkosuunnitelma Kunta: 005, Alajärvi Kylä: 401, Alajärvi Ojajärven pohjoispää huhtikuulla 2018. 2 Sisällys 1. Hankkeen tiedot 1.1 Hankkeen yleiskuvaus 3 1.2 hankkeen tavoitteet
LisätiedotHirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17
Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotKosteikot riistataloudessa ja vesiensuojelussa
Kosteikot riistataloudessa ja vesiensuojelussa Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti YHA -KOULUTUS 28.04.2014 Riistasuunnittelija Timo Niemelä Suomen riistakeskus
LisätiedotMaatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso
Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Siikainen, Kiimanevan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Siikainen, Kiimanevan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kosteikkoalueen lähtötilanne 08.05.2013 Ison Kiimanevan suoalue
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
LisätiedotSIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA
SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 10.10.2012 1 Yleiskuvaus Lomakkeella ovat alueen yleistiedot,
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands
Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Life+ info ja työpaja 2014 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen,
LisätiedotTOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
Lisätiedot+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.
+77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82
LisätiedotKosteikoilla. eloa maisemaan. elinympäristöt tarvitsevat hoitoa
KOSTEIKOILLA ELOA Kosteikoilla MAISEMAAN eloa maisemaan elinympäristöt tarvitsevat hoitoa elinympäristöt tarvitsevat hoitoa Hoidettu kosteikko tuo eloa maisemaan ja houkuttelee lintuja Kosteikot ovat erittäin
LisätiedotKotiseutukosteikko Life -hanke Hämeenlinna, Vitikankorven kosteikko
Kotiseutukosteikko Life -hanke Hämeenlinna, Vitikankorven kosteikko Elinympäristöt Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Valuma-alueiden ravinnehuuhtoumat hallintaan; Kosteikkoesitelmä
LisätiedotPienempien kosteikkokohteiden rakentaminen
TARJOUSPYYNTÖ Tarjousnimike Vireä Malisjoki II projekti Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen Tarjouksen sisältö Nivalan kaupungin tekninen toimi pyytää tarjousta Pienempien kosteikkojen rakentamisesta.
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Taipalsaari, Tankkan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Taipalsaari, Tankkan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti TANKKAN KOSTEIKON (1,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
LisätiedotMikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus
Kosteikkoja vesilinnuille ja Kotiseutukosteikko Life Mikko Alhainen Projektipäällikkö Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja,
LisätiedotMaatalouden monivaikutteinen kosteikko
Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja, Ari Sallmén Varsinais-Suomen ELY-keskus www.ymparisto.fi > Vesi > Vesiensuojelu > Maatalous Hyvään kosteikkoon kuuluu polveilevaa reunaa, niemekkeitä ja saarekkeita sekä
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja
YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut
Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa
LisätiedotIlmoitusmenettely kunnostusojituksissa
Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotKosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY
Kosteikot tutuksi tilaisuus 4.10.2018 Kosteikot POSELYn alueella Rahoitus raamit EU kautta Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden hoito Ympäristötuki korvaus vuodesta 1995 -> Ympäristökorvaus järjestelmän tuki
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotSäätösalaojakaivo kosteikkorakentamisessa
Teksti ja kuvat: riistasuunnittelija, Timo Niemelä, Suomen riistakeskus Säätösalaojakaivo kosteikkorakentamisessa Säätösalaojakaivon rakenne ja valmistaja Tässä työohjeessa esitellään Pohjanmaan Tervajoella
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotRiuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset
Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSuunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta
SUUNNITELMA 1 (4) Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta Lähtökohdat suunnitelmalle Suunnitelma altaasta Lemminkäiselle on myönnetty lupa maanläjitykseen Kajaaniin tilalle Mustalahti
LisätiedotKotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta
Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
Lisätiedot11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos
11.11.2011 RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti ja vesistöalue... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset...
LisätiedotEI TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KORVAUS
EI TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KORVAUS Videokoulutus 27.3 Ely-keskusten Eituotannollisten investointien käsittelijöille ja sidosryhmille Riikka Klemola, pinta-alatukiyksikkö, Mavi Yleistä Korvauksenhakijat:
LisätiedotRIISTAKOSTEIKKO -PÄIVÄ
RIISTAKOSTEIKKO -PÄIVÄ Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä Sivujen piirroskuvat: Jari Kostet Kuvat: Timo Niemelä
LisätiedotHannu Korhonen, +358 (0) 440 531175
KOTISEUTUKOSTEIKKO: Karstula, Isokylä, Isonniityn kosteikko Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11 1. Toteuttajat: Suomen riistakeskus - Life+Return of Rural Wetlands, Kotiseutukosteikko hanke Heli ja
LisätiedotSIIKALATVAN VANHANMAJAN KOSTEIKKOJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA
SIIKALATVAN VANHANMAJAN KOSTEIKKOJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 20.3.2012 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään
LisätiedotMaatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi. Täky hankeen koulutustilaisuus 8.4.2011 Ilona Helle
Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi Täky hankeen koulutustilaisuus 8.4.2011 Ilona Helle 10.00 Johdatus päivän aiheisiin: Päivän ohjelma TÄKY maatilat kehittyvät 2008-2011 -hanke
LisätiedotMaiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot
LisätiedotVesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös
LisätiedotKohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet
Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi
LisätiedotKOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO
Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotParkanon Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma
Parkanon Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotLiite 1 Metsäojitusilmoituslomake
Nimi Osoite Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA SIJAINTI Sijaintikunta Hankkeen numero Kaupunginosan/kylän nimi Vastuuorganisaatio ja/tai Kemera-nro
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands
Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotSievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2
Tn:o 704541 Kunta : Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2 Pinta-ala yhteensä 47,74 ha 4.7.2018 Kunta: Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojasuunnitelmat vaihe 2 Tn:o 704541
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Virrat, Perräisen kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Virrat, Perräisen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne 04.08.2011 Patorakennuspaikalta luoteen suuntaan
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotKosteikkoja monelta kantilta
Kosteikkoja monelta kantilta Esityksen kuvat Mikko Alhainen, ellei toisin mainita Marko Muuttola Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Esityksen sisältö: Mikä on kosteikko? Valuma-alue
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )
Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki
Lisätiedot