Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä"

Raimo Alanen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti

2 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA TOHMAJÄRVELLÄ 1. Taustaa Hajajätevesihuolto-hanke käynnistyi tammikuussa 2008 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on tutkia vähintään 13 eri jätevesijärjestelmän pitkäaikaistoimivuutta. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Hanke järjestää kuntakohtaisia jätevesijärjestelmien työnäytöksiä v hankkeessa mukana olevissa kunnissa: Ilomantsissa, Juuassa, Kesälahdella, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Tohmajärvellä. 2. Työnäytöksen valmistelu Tohmajärvellä järjestettävään työnäytökseen oli kiinnostuneita kaksi kiinteistöä, joista valituksi tuli Toivo Kettusen omistama kiinteistö. Kohteen järjestelmäksi valittiin matalarakenteinen maapuhdistamo eli INDRÄN-vaakavirtausmaasuodatin, koska tontti oli melko tasainen ja kohteella oli riittävästi tilaa maapuhdistamon rakentamiseen. Työnäytöksen lehti-ilmoitus julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa ja paikallislehti Uutisalasimessa Jätevesien käsittelyjärjestelmä rakennettiin pääsääntöisesti kahtena päivänä. Saostussäiliö ja viettoviemärit asennettiin valmiiksi ennen työnäytöstä. INDRÄNvaakavirtausmaasuodatin tehtiin suurimmaksi osaksi valmiiksi, mutta kentän loppuosa jätettiin täyttämättä järjestelmän esittelyä varten. Työnäytöksessä esiteltiin maapuhdistamon rakenne ja toimintaperiaate. 3. Työnäytös klo Työnäytöksessä Pyry Lehtonen Fann Ympäristötekniikasta esitteli INDRÄNvaakavirtausmaasuodattimen toimintaperiaatteen ja rakenteen. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua maapuhdistamoon sekä kysyä asiantuntijoilta ajankohtaisia kysymyksiä jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui 36 asiasta kiinnostunutta henkilöä, joista koneyrittäjiä oli noin 10.

Hankkeen yhtenä tarkoituksena on tutkia vähintään 13 eri jätevesijärjestelmän pitkäaikaistoimivuutta.

3 2 4. Jätevesijärjestelmän toimintaperiaate Kiinteistön asuinrakennuksen jätevesiratkaisuksi valittiin tiivispohjainen ja fosforin lisäpoistolla varustettu INDRÄN-vaakavirtausmaasuodatin, koska kohde sijaitsee pohjavesialueella ja tontti oli niin tasainen, että tavallisen maasuodattamon purkujärjestely ei olisi onnistunut ilman pumppausjärjestelmää. INDRÄN-vaakavirtausmaasuodattamoon päädyttiin kiinteistönomistajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella, koska omistaja halusi mahdollisimman helppohoitoisen ja kokonaisedullisen järjestelmän. INDRÄN-vaakavirtausmaasuodattimen toimintaperiaatteena on, että jätevesi puhdistuu suodatinhiekan läpi kuljettuaan (biologisesti ja fysikaalis-kemiallisesti). Maasuodattimen tärkein puhdistusprosessi tapahtuu sekä biomoduleiden kankaaseen että suodatinhiekan yläpintaan muodostuvassa biokerroksessa (paksuus noin 1-10 mm), jossa orgaaninen aine (BOD) hajoaa ja tietty osa ravinteista sitoutuu. Lisäksi kiintoainetta ja ravinteita sitoutuu mekaanisesti suodattumalla hiekkaan. Pääasiallinen fosforin pidätys maasuodattimessa tapahtuu kemiallisella adsorptiolla. Tällä kohteella fosforinpoistoa tehostetaan biotiittikaistaleella, joka pidättää fosforia 0-8 mm suodatinhiekkaa paremmin. Vaakavirtausmaasuodattimessa jätevesi puhdistuu kuljettuaan hiekassa ja biotiitissä pääosin vaakavirtauksena yhteensä noin 5 metrin matkan, jolloin saavutetaan hyvä hygienisoituminen. Jätevesijärjestelmän rakentamiskustannukset tällä kohteella olivat tuntityönä teetettynä noin 7500 euroa. 5. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit Hajajätevesihuolto -hankkeen työnäytöskohde toteutettiin yhteistyössä mm. P-K:n ELY-keskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Toivo Kettusen, Fann Ympäristötekniikan ja Tohmajärven kunnan kanssa. Kohteen maanrakennusurakoitsijana toimi Markku Pulkkinen ja työmaan valvojana Petri Kurki. Maveplan Oy/Hajajätevesihuolto-hanke hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta puhdistamon rakentamiseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. valokuvia INDRÄN-vaakavirtaussuodattimen rakentamisesta

INDRÄN-vaakavirtausmaasuodattamoon päädyttiin kiinteistönomistajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella, koska omistaja halusi mahdollisimman helppohoitoisen ja kokonaisedullisen järjestelmän.

4 Fannin muovinen saostussäiliö, jonka tilavuus on 0,9 m 3, asennettiin hiekkaalustalle ja ympärystäyttö tehtiin hiekalla. Kohteella hyödynnettiin vanhat hyväkuntoiset betonikaivot 2-os. 2m 3. Näkymä saostussäiliön sisälle. Kuvassa alhaalla tulo säiliöön ns. rauhoituskammioon. Kuvassa ylhäällä saostussäiliöltä lähtevän putken T-haara.

Kohteella hyödynnettiin vanhat hyväkuntoiset betonikaivot 2-os. 2m 3.

5 Vanhalta saostuskaivolta viemäri asennettiin uudelle saostuskaivolle yli 1 % kaltevuuteen. Kuvassa etualalla saostussäiliö SA 900. Taustalla vaakavirtausmaasuodattimen kaivannon teko meneillään. Kaivanto 5 m x 10 m ja rakennekorkeus 1,3 m.

6 Kaivannon pohjalle asennettiin tiivistekalvo. Sen jälkeen levitettiin 40 cm korkeat suodatinhiekka ja biotiittikaistaleet siten, että ensin asennettiin 1,5 m x 10 m suodatinhiekkaa, sen jälkeen 2 m x 10 m biotiittiä ja lopuksi 1,5 m x 10 m hiekkaa. Kaivannon vasempaan reunaan asennettiin myöhemmin kokoomasalaoja kaivannon pohjalle keräämään puhdistunut jätevesi kokoomakaivoon. Kaivannon toiseen reunaan asennettiin biomodulit (8 kpl) pitkittäin riviin ja 0,5 % kaltevuuteen. Imeytysputkisto asennettiin modulien keskelle samaan kaatoon.

suodatinhiekkaa, sen jälkeen 2 m x 10 m biotiittiä ja lopuksi 1,5 m x 10 m hiekkaa.

7 INDRÄN-modulit korvaavat normaalin maapuhdistamon jako- eli sepelikerroksen. Modulissa on suuri ominaispinta biokerroksen muodostumiselle. Modulin mitat ovat korkeus 20 cm, leveys 60 cm ja pituus 120 cm. Yksi moduli voi käsitellä 125 litraa jätevettä vuorokaudessa. Kokoomaputkisto asennettiin kaivannon vasempaan reunaan 0,5 % kaltevuuteen.

Modulin mitat ovat korkeus 20 cm, leveys 60 cm ja pituus 120 cm.

8 Modulien sekä hiekka- ja biotiittikerrosten päälle levitettiin suodatinkangas ennen täyttömaan asennusta. Modulit ja imeytysputkisto routasuojattiin suulakepuristetulla solumuovilla. Kuvassa vaakavirtausmaasuodattimen rakenne on näkyvissä. Taustalla on imeytysputkisto ja biomodulit, josta jätevesi jaetaan suodatinhiekkakerrokseen. Suodatinhiekkaosion jälkeen jätevesi kulkee vaakavirtauksena biotiittiosion läpi seuraavan suodatinhiekkakaistaleeseen ja lopulta kokoomaputkiston kautta näytteenottokaivoon (kuvassa oikealla alhaalla).

Taustalla on imeytysputkisto ja biomodulit, josta jätevesi jaetaan suodatinhiekkakerrokseen.

9 Työnäytökseen osallistui 36 asiasta kiinnostunutta henkilöä. Kuvassa vaakavirtausmaasuodatin valmiina. Oikeassa reunassa näkyy imeytysputkiston tuuletusputki ja vasemmalla taustalla kokoomaputkiston tuuletusputki ja etualalla kokoomakaivo.

Oikeassa reunassa näkyy imeytysputkiston tuuletusputki ja

Samankaltaiset tiedostot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON