Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Transkriptio

1 Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti

2 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON RAKENTAMISESTA KITEELLÄ 1. Taustaa Hajajätevesihuolto-hanke käynnistyi tammikuussa 2008 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on tutkia vähintään 13 eri jätevesijärjestelmän pitkäaikaistoimivuutta. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Hanke järjestää kuntakohtaisia jätevesijärjestelmien työnäytöksiä v hankkeessa mukana olevissa kunnissa: Ilomantsissa, Juuassa, Kesälahdella, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Tohmajärvellä. 2. Työnäytöksen valmistelu Kiteellä järjestettävään työnäytökseen oli alustavasti kiinnostuneita 3-4 kiinteistöä, mutta todellisuudessa vain yksi: Sulo Rouvisen omistama kiinteistö. Kohteella on kaksi omakotitaloa, joiden yhteisjärjestelmäksi valittiin Pipelifen maasuodattamo. Työnäytöksen lehti-ilmoitus julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa ja paikallislehti Koti-Karjalassa Jätevesien käsittelyjärjestelmä rakennettiin kolmena päivänä. Saostussäiliöt, tarkastuskaivot ja viettoviemärit asennettiin valmiiksi ennen työnäytöstä. Maasuodattamo rakennettiin suurimmaksi osaksi valmiiksi, mutta kentän loppuosaa jätettiin täyttämättä järjestelmän esittelyä varten. Työnäytöksessä esiteltiin maapuhdistamon rakenne ja toimintaperiaate. 3. Työnäytös klo Työnäytöksessä Aki Lause Pipelifeltä esitteli maasuodattamon toimintaperiaatteen ja rakenteen. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua maapuhdistamoon sekä kysyä asiantuntijoilta ajankohtaisia kysymyksiä jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui 22 asiasta kiinnostunutta henkilöä.

3 2 4. Jätevesijärjestelmän toimintaperiaate Kiinteistön kahden asuinrakennuksen jätevesiratkaisuksi valittiin fosforin lisäpoistolla varustettu maasuodattamo, koska kohde sijaitsee ranta-alueella ja kiinteistöllä on reilusti tilaa maapuhdistamon rakentamiseen. Maasuodattamoon päädyttiin kiinteistönomistajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella, koska omistaja halusi mahdollisimman helppohoitoisen, kokonaisedullisen ja toimivan järjestelmän. Maasuodattimen toimintaperiaatteena on, että jätevesi puhdistuu suodatinhiekan läpi kuljettuaan (biologisesti ja fysikaalis-kemiallisesti). Maasuodattimen tärkein puhdistusprosessi tapahtuu suodatinhiekan yläpintaan muodostuvassa biokerroksessa (paksuus noin 1-10 mm), jossa orgaaninen aine (BOD) hajoaa ja tietty osa ravinteista sitoutuu. Lisäksi kiintoainetta ja ravinteita sitoutuu mekaanisesti suodattumalla hiekkaan. Pääasiallinen fosforin pidätys maasuodattimessa tapahtuu kemiallisella adsorptiolla. Tällä kohteella fosforinpoistoa tehostetaan sisätilaan asennettavalla saostuskemikaalin annostelijalla, joka saostaa osan fosforista saostussäiliöihin. Maasuodattamon rakentamiskustannukset tällä kohteella olivat tuntityönä teetettynä noin 8500 euroa. 5. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit Hajajätevesihuolto -hankkeen työnäytöskohde toteutettiin yhteistyössä mm. P-K:n ELY-keskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Sulo Rouvisen, Pipelifen ja Kiteen kaupungin kanssa. Kohteen maanrakennusurakoitsijana toimi Markku Kostamo ja työmaan valvojana Petri Kurki. Maveplan Oy/Hajajätevesihuolto-hanke hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta puhdistamon rakentamiseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. valokuvia maasuodattamon rakentamisesta

4 Pipelifen muovinen saostussäiliö 3-os. 2 m 3 asennettiin hiekka-alustalle ja ympärystäyttö tehtiin hiekalla. Säiliö ankkuroitiin neljällä ankkurointipussilla per säiliö. Ankkurointipussit täytettiin hiekalla. Säiliöitä asennettiin kohteella kaksi. Näkymä saostussäiliön sisälle. Kuvassa saostussäiliöltä lähtevän putken T-haarassa on karkeasuodatin, joka estää kiintoaineen ja rasvan karkaamiseen maapuhdistamoon. Karkeasuodattimen voi nostaa tarvittaessa pois ja puhdistaa esim. painepesurilla.

5 Kahden talon viemärilinjat yhdistettiin tarkastuskaivoon, josta viemäri asennettiin ensimmäiselle saostussäiliölle. Saostussäiliön paikkaa kohteella jouduttiin kallion vuoksi kääntämään noin 90 astetta. Kuvassa etualalla on tarkastuskaivo, ja sen takana ensimmäinen saostussäiliö, jolta viettoviemäri asennettiin yli 1 % kaltevuuteen saunalta tulevan viemärin tarkastuskaivoon. Tarkastuskaivolta viemäri asennettiin toiselle saostussäiliölle, joka on maasuodattamon läheisyydessä.

6 Maasuodattamon kaivannon kaivua. Kaivannosta tuli noin 4,2 m leveä ja noin 12 m pitkä. Kuvassa etualalla on jakokaivo. Kaivannon pohjalle asennettiin suodatinkangas. Kokoomakerros (30 cm) tehtiin 8-16 mm sepelistä. Kokoomaputket 110 mm asennettiin asennusraita ylöspäin ja 0,5 % kaltevuuteen.

7 Kokoomakerroksen päälle levitettiin 0-8 mm suodatinhiekkaa, joka asennettiin kerroksittain kaivinkoneen kauhalla kevyesti tiivistäen. Suodatinhiekkakerroksen korkeus on yhteensä 80 cm. Suodatuskerroksen päälle asennettiin jakokerros mm sepelistä. Imeytysputket asennettiin 0,5 % kaltevuuteen.

8 Jakokerroksen (30 cm) päälle asennettiin suodatinkangas ja lämmöneriste ennen täyttömaan asennusta. Kuvassa sisätilaan asennettava fosforin saostuskemikaalin annostelija, joka tehostaa maasuodattamon fosforinpoistoa eli saostaa osan fosforista saostussäiliöön.

9 Maasuodattamon poikkileikkauskuva. Ylhäältä alaspäin rakennekerrokset ovat täytemaa, eriste, suodatinkangas, jakokerros, suodatinhiekkakerros ja kokoomakerros. Etualalla on kokoomakaivo, taustalla keskellä jakokaivo ja vasemmassa reunassa toinen 3-os. 2m 3 saostussäiliöistä. Kuvassa taustalla näkyy kokoomakaivo, josta puhdistuneet jätevedet on johdettu purkuputkella ojaan.