Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma"

Transkriptio

1 Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma Askel Riistametsään hanke Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Ennallistettavan suon sijainti Suunnittelu-, toteutus-, työnjohto- ja rahoitusvastuut Hankkeen toteutusta varten hankitut suostumukset Osallistaminen Suunnittelualueen tila Alueen yleiskuvaus Suojelualueet ja muut luontoarvot Pohjavesialueet Muinaisjäännökset Toteutus Puuston käsittely Suon vesitaloudellinen kunnostus Hankkeen vaikutusten arviointi Suokunnostuksen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Suokunnostuksen vaikutukset lähiympäristön muun maankäytön kannalta Natura-arvioinnin tarveharkinta Vaikutusten seuranta Riekon reviirikartoitukset Hankkeen toteuttamisaikataulu ja kustannusarvio Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat Paikallisen ELY-keskuksen lausunto hankkeesta Hankkeen luvanvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa... 12

3 1 1 Hankkeen perustiedot 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Parkanon kaupungissa sijaitsevalla Vuorennevalla toteutetaan kunnostustoimenpiteitä (karttakuvat 1 2), joiden tavoitteena on palauttaa suoalueen vesitaloutta sekä kohteen alkuperäiselle suomaisemalle ominaisen puuston ja kasvillisuuden rakennetta. Kunnostetut suot lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoten arvokkaita elinympäristöjä monille luonnontilaisilla tai luonnontilaisen kaltaisilla soilla viihtyville lajeille. Esimerkiksi avosuon ja kangasmaiden välisten vaihettumisvyöhykkeiden laadun paraneminen lisää alueen arvoa metsäkanalintujen poikue-elinympäristönä. Kunnostustoimenpiteet edistävät myös vesien- ja tulvasuojelun kannalta tärkeää valuma-alueen vedenpidätyskykyä sekä palauttavat monia muita suoluonnon arvokkaita ekosysteemipalveluja. Vuorenneva on Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen hallinnoiman Askel Riistametsään - hankkeen mallikohde ja sen käytännön kunnostustyöt rahoitetaan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena KEMERA -luonnonhoitohankkeena. 1.2 Ennallistettavan suon sijainti Lääni: Länsi-Suomi Maakunta: Pirkanmaa Kunta: Parkano Kylä: Kuivasjärvi Kiinteistöt: Hirsimäki ( ), Ojaranta ( ), Liperi ( ), Veneskoski ( ) Keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N: , E: Kuva 1. Vuorennevan kunnostettavan suoalueen sijainti, kartta mittakaavassa 1: , Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13.

4 2 Kuva 2. Vuorennevan kunnostettavan suoalueen sijainti maastokartalla sekä alueen kiinteistöjaotus, kartta mittakaavassa 1:8000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/ Suunnittelu-, toteutus-, työnjohto- ja rahoitusvastuut Luonnonhoitohankkeen suunnittelu: Suomen metsäkeskus, luonnonhoidon asiantuntija Timo Vesanto Suomen riistakeskus, riistasuunnittelija Timo Niemelä Luonnonhoitotöiden toteuttaja: Työmaan työnjohto: Työn tilaaja ja rahoitusvastuu: Suomen metsäkeskus valitsee työn toteuttajaksi toimijan, joka saa eniten pisteitä tarjouskilpailun perusteella Tarjouskilpailun perusteella valituksi tullut toimija yhdessä luonnonhoitohankkeen suunnittelusta vastanneiden organisaatioiden kanssa Suomen metsäkeskus, Kemera -luonnonhoitovarat Vuorennevan luonnonhoitohankkeen toteutukseen liittyvät käytännön kunnostustyöt (esim. puunkorjuu sekä ojien täyttäminen ja patoaminen) toteutetaan Suomen metsäkeskuksen rahoittamana luonnonhoitohankkeena valtion varoilla. Maanomistajilta ei edellytetä omaa työpanosta kunnostustöiden toteuttamiseksi, eikä luonnonhoidosta aiheudu myöskään kustannuksia maanomistajille. Metsätaloudellisia menetyksiä kompensoidaan maanomistajille mahdollisuuksien mukaan tarjoamalla heille ympäristötukea.

5 Kunnostettavalta suoalueelta kaadettava merkittävämpi ainespuu ajetaan Kettuvuoren metsäautotien päässä sijaitsevalle kääntöpaikalle tilan Ojaranta alueella. Alueelta korjatun ainespuun määrä ja laatu eritellään siten, että puista saatavat myyntitulot voidaan tilittää tilakohtaisesti. Maanomistajilla on oikeus käyttää hyödyksi omalta maalta kaadetut ja kuljetut puut joko itse tai myydä ne edelleen puuta ostaville yhtiöille esim. yhteismyyntinä. Työmaan työnjohto vastaa siitä, että työt toteutetaan maanomistajien hyväksymän kunnostussuunnitelman mukaan ja siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vahinkoa hankkeen ulkopuolisten maanomistajien maille. Ennen kunnostustöiden aloittamista pidetään vielä vastuullisen työnjohdon maastopalaveri, jossa käydään yhteisesti läpi kunnostustyön tavoitteet ja toimenpiteiden käytännön toteutus Hankkeen toteutusta varten hankitut suostumukset Vuorennevan alueen maanomistajat ovat tutustuneet laadittuun suon kunnostussuunnitelmaan ja hyväksyneet siinä esitetyt toimenpiteet omistamillaan mailla. Toimenpiteistä aiheutuva kuivatushaitta kohdistuu yksinomaan suunnitelman hyväksyneiden maanomistajien maihin. Tilakohtaiset maanomistajasuostumukset ovat tämän suunnitelman liitteenä. 1.5 Osallistaminen Vuorennevan kunnostushankkeen selvittely käynnistyi joulukuussa 2013 maanomistajien näkemyksiä kartoittavalla soittokierroksella. Sittemmin luonnonhoitohankkeen tavoitteista ja suunnittelutyön etenemisestä on tiedotettu maanomistajille puhelimitse mm , ja Vuorennevan kunnostussuunnitelma on postitettu kaikille maanomistajille tutustuttavaksi ja hyväksyttäväksi

6 4 2 Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus Vuorennevan suoalueen melko luonnontilaisena säilynyt puuton keskiosa on lyhytkorsinevaa, johon rajautuvat pohjoisen puoleiset märemmät suonosat ovat tyypiltään nevarämettä. Suomuodostuman laiteilla esiintyy yleisimmin isovarpurämeitä. Alueen ojitushistoriatietojen perusteella Vuorennevan eteläisimmät osat on ojitettu vuonna 1984 ja pohjoisosat vuonna Vuorenneva saa vetensä noin 65 hehtaarin suuruiselta lähivaluma-alueelta (kuva 3). Kunnostettavan suoalueen vedet laskevat Mustajokeen, josta ne päätyvät ensimmäisenä Ylisenjärveen altaaseen. Ylisenjärvestä on puolestaan laskuyhteys Isonahonjoen kautta Vatajanjärveen, josta vedet jatkavat matkaansa edelleen Vatajanjokea pitkin Kuivasjärveen. Kuva 3. Vuorennevan noin 65 hehtaarin suuruisen valuma-alueen rajaus maastokartalla 1:8000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/ Suojelualueet ja muut luontoarvot Kunnostettavalla suoalueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole sellaisia suojeltavia luontoarvoja, joita suunnitelluilla toimenpiteillä voitaisiin vaarantaa tai heikentää. Kunnostustoimet parantavat alueen suoluonnon ekologista tilaa ja niillä on positiivinen vaikutus alueen linnuston ja eläimistön monimuotoisuuteen.

7 5 2.3 Pohjavesialueet Vuorennevan kunnostettava suoalue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä kunnostettavalta suolta virtaa vesiä pohjavesialueelle. Suunnitelluilla kunnostustoimenpiteillä ei ole siten vaikutusta pohjavesiesiintymien laatuun tai riittoisuuteen. 2.4 Muinaisjäännökset Toimenpidealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettuja suojelukohteita.

8 6 3 Toteutus 3.1 Puuston käsittely Puuston noin 11 hehtaarin suuruinen käsittelyalue on rajattu alueen ilmakuvaan sinisellä viivalla (kuva 4) sekä maastoon punaisen ja keltaisen kuitunauhoituksen yhdistelmällä. Kuva 4. Puuston käsittelyalueen (n. 11 ha) maastorajaus. Puuston käsittelyalue on rajattu ilmakuvaan sinisellä viivalla, Pohjakartta 1:8000, Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13. Alueella toteuttavien hakkuiden tavoitteena on jäljitellä suon alkuperäistä puustorakennetta. Lähtökohtaisesti olisi pyrittävä palauttamaan ennen ojitusta vallinnut suon avoimempi yleisilme, mikä edellyttää puuston määrän vähentämistä käsittelyalueen sisältä. Jätettävän puuston valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota säästämällä hakkuissa kelot sekä kasvuvoimaltaan heikentyneet ja vankkaoksaiset suon alkuperäismännyt. Yksittäisten puiden lisäksi säästettäviksi valitaan edustavimpia ja monikerroksellisia puuryhmiä, jotka lisäävät suomaiseman moni-ilmeisyyttä. Käsittelyalueelta ei saa pääsääntöisesti kaataa myöskään elinvoimaisia koivuja niitä puuyksilöitä lukuun ottamatta, jotka vaikeuttavat vesitalouden palauttamistoimenpiteitä. Käsittelyalueen reunoja kohti siirryttäessä hakkuutapaa tulee muuttaa yhä selvemmin yksittäisten hyväkuntoisten puiden poiminnaksi, jolla pyritään jäljittelemään suon ja kankaan väliselle vaihettumisvyöhykkkeelle tunnusomaista epätasaista ja luontaisen kasvupaikkavaihtelun perusteella määräytyvää puuston koko- ja tiheysvaihteluita. Vaihettumisvyöhykkeiden käsittelyn tavoitteena on saada aikaan suon laiteista mahdollisimman polveilevat ja vyöhykkeiset siten, että avosuon puoleisilla laiteilla säästetään merkittävämmin matalampaa pienpuustoa pehmentämään liukumaa kangasmaita kohti nousevaa korkeampaa metsänreunaa vasten (ks. kuvat 5 ja 6). Vaihettumisvyöhykkeiltä ei saa raivata suojaa antavaa alikasvospuustoa (huom. erityisesti kuuset) niitä maastonkohtia lukuun ottamatta, joissa puuston poisto on välttämätöntä vesitalouden palauttamistoimenpiteiden kannalta!

9 7 Kuva 5. Piirroskuva suon ja kankaan välisellä vaihettumisvyöhykkeellä tavoiteltavasta puuston rakenteesta. Alikasvospuustoa ei raivata lainkaan ja vaihettumisvyöhykkeen poimintahakkuissa keskitytään ojituksen jälkeen kasvuun lähteneiden elinvoimaisimpien puuyksilöiden poistamiseen Jari Kostet. Kuva 6. Vaihettumisvyöhykkeen käsittelyä mieshakkuuna Parkanon Liesinevalla. Vaihettumisvyöhykkeiden hakkuissa on syytä välttää kaavamaista käsittelyä. Tavoitteena tulee olla puustorakenteeltaan vaihtelevat ja polveilevat suonlaiteet. Timo Niemelä.

10 Puuston poisto tulee toteuttaa kokopuukorjuuna siten, että käsittelyalueelta kaadettu puusto saadaan latvoineen mahdollisimman tarkoin kuljetettua suolta pois. Kaadetut puut latvoineen lähikuljetetaan Kettuvuoren metsäautotien päässä sijaitsevalle kääntöpaikalle tilan Ojaranta alueella. Alueelta korjattavan ainespuun määrä ja laatu on eriteltävä siten, että puista saatavat myyntitulot voidaan tilittää tilaja omistajakohtaisesti. Puunkorjuun toteuttava toimija sopii kunkin maanomistajan kanssa eritelläänkö korjattava ainespuu erilleen energiapuustosta Suon vesitaloudellinen kunnostus Suon vesitalouden palauttamisen tärkeimpänä tavoitteena on estää veden virtaus nykyisissä ojissa pois kunnostettavalta suoalueelta. Osa kohteen syvemmistä ojista (n m) täytetään kokonaan, mutta osa ojista (n m, erityisesti suon laideojia kankaita vasten) on tarkoituksenmukaisempaa tukkia patoamalla, ks. Vuorennevan vesitalouden kunnostussuunnitelma, kuva 7. Ojien tukkimistavasta riippumatta on tärkeää, että ojavedet saadaan ohjattua kohti sarkojen keskiosia. Veden tasaisempaa levittäytymistä voidaan edistää rakentamalla täytettäviin ojiin ja padon yhteyteen matalia pintavallirakenteita, jotka ovat noin 50 cm:ä suon pintatasoa ylempänä ja ulottuvat molemmin puolin vähintään 5 10 metrin päähän toimenpiteiden kohteena olevasta ojauomasta. Pintavalleja rakennetaan noin metrin välein. Pintavallin yhteyteen rakennetaan aina tiivis maapato rahkaturpeesta, jonka tarkoituksena on estää veden virtaus ojassa sekä parantaa kiintoaineen ja ravinteiden pidättymistä. Maapadot tulee rakentaa lietteestä puhdistetun ojauoman pohjalta paljastuvaa homogeenistä suon rahkaturvetta vasten. Maanvaihtoa tulee toteuttaa ojan pituussuunnassa useamman metrin matkalta. Ojia täytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei tukittavan ojauoman viereen pääse syntymään uutta vesikanavaa oikovirtauksia aiheuttamaan. Kuva 7. Vuorennevan vesitalouden kunnostussuunnitelma. Vihreät viivat kartalla kuvaavat kokonaan täytettäviä ojalinjoja, keltaiset viivat padottavia ojia ja siniset nuolet veden

11 virtaussuuntia alueella. Mustilla poikkiviivoilla on osoitettu ohjeelliset ja suuntaa-antavat patoamispaikat, Pohjakartta 1:8000, Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/ Hankkeen vaikutusten arviointi 4.1 Suokunnostuksen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Suon kunnostamisesta seuraavat vesiympäristön muutokset eivät aiheuta sellaisia vesilain yleisessä luvanvaraisuussäännöksessä (VL 3:2) tarkoitettuja seurauksia, josta aiheutuisi hankkeen toteuttamiseksi hankittuja suostumuksia laajempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Tässä suunnitelmassa tarkoitetut ojien täyttö- ja patoamistyöt voida tehdä pääosin kuivakaivuna, jolloin rakentamisvaiheen aikana syntyvät lyhytaikaiset ja väistyvät vesistövaikutukset jäävät erittäin vähämerkityksellisiksi. Vaikutusten luonne ja vähäisyys huomioon ottaen on selvää, etteivät suunnitellut toimenpiteet aiheuta ympäristönsuojelulain 4 luvun 28 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vesistön pilaantumista, eikä kyse ole siten ympäristölupaa vaativasta hankkeesta. 4.2 Suokunnostuksen vaikutukset lähiympäristön muun maankäytön kannalta Käytännön kunnostustyöt voidaan toteuttaa kohteella aiheuttamatta kohtuutonta haittaa lähiympäristön muulle maankäytölle. Suon vesitaloudellisesta kunnostuksesta aiheutuva kuivatushaitta koskee vain niitä maanomistajia, jotka ovat antaneet suostumuksensa tässä suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin. 4.3 Natura-arvioinnin tarveharkinta Alueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia suojelualueita, joten perusteita Naturaarvioinnin tarveharkinnalle ei ole.

12 10 5 Vaikutusten seuranta 5. 1 Linnustoselvitykset Potentiaalisilla riekkosuokohteilla tehdään kevättalvella ääniatrappia soittamalla lajin reviirikartoituksia, joiden avulla pyritään saamaan kokonaiskäsitys kunnostettujen suoalueiden asuttamisesta ja niiden soveltuvuudesta riekon elinympäristöiksi. Yksittäisen suoalueen asutustilanteen selvittäminen edellyttää vähintään kahtena eri maastotyöpäivänä toteutettua reviirikartoitusta, jolloin voidaan vähentää mm. sääolosuhteiden vaihteluista aiheutuvia laskentavirheitä. Riekon reviirikartoitusten yhteydessä kirjataan muistiin myös kaikki muut alueelta tehdyt lintuhavainnot. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää suolinnuston kartoittamiseen. Linnustoselvitysten vastuu- ja yhteyshenkilönä toimii Ilpo Lahtinen.

13 11 6 Hankkeen toteutusaikataulu Vuorennevan kunnostustoimenpiteet on tarkoitus toteuttaa vuosien 2014 ja 2015 aikana. Käytännön kunnostustyöt käynnistetään mahdollisuuksien mukaan puuston poistolla jo syksyn tai alkutalven aikana Alueen vesitaloudellista kunnostamista jatketaan keväällä 2015, mikäli loppuvuoden vaikea lumitilanne tai muu toteutuksen siirtämistä edellyttävä tekijä sitä vaatii.

14 12 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat 7.1 Paikallisen ELY-keskuksen lausunto hankkeesta Vuorennevan vesitaloudellisesta kunnostamisesta pyydetään Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto, kunhan kaikki alueen omistajat ovat antaneet suostumuksensa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiselle. 7.2 Hankkeen luvanvaraisuus Hankkeen oikeudellisia edellytyksiä on arvioitu tarkemmin tämän suunnitelman kohdassa Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa Kunnostettava suokohde ei sijaitse sellaisella kaava-alueella, jossa tapahtuvaan toimintaan edellytettäisiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa.

15

Parkanon Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma

Parkanon Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma Parkanon Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Suon ennallistamissuunnitelma tilalle Tervashakkio 58:6

Suon ennallistamissuunnitelma tilalle Tervashakkio 58:6 Suon ennallistamissuunnitelma tilalle Tervashakkio 58:6 Askel Riistametsään hanke Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Sivu 1/13. Kiinteistötietopalvelu, Karttatuloste, Tulostettu 19.03.2014

Sivu 1/13. Kiinteistötietopalvelu, Karttatuloste, Tulostettu 19.03.2014 Sivu 1/13 Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: 7231852 E: 449462, Tuloste ei ole mittatarkka. Maanmittauslaitos, lupa nro 1480/MML/14 NELJÄ KIINTEISTÖÄ: KALLENSORA RN:O 28:99, VÄLIPALA

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 10.10.2012 1 Yleiskuvaus Lomakkeella ovat alueen yleistiedot,

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä 1 Askel riistametsään: mikä, missä, milloin, kuka ja miksi? Mikä: Hanke, joka vie talousmetsien hoitoa riistaystävällisempään

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Life+ info ja työpaja 2014 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen,

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Espoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:

Espoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti: ESPOON KAUPUNGIN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN luonnonhoito on hakenut maisematyölupaa (2017-1306) Leppävaaraan Sotatuomarin- ja Kenttäpäällikönpuistojen (51 P 57, 51 P 77 ja 51 E 17) metsänhakkuisiin Mestarintien

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ 1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Kunnosta lähivetesi -koulutus Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella Suvi Silvennoinen 20.11.2012 Esityksen sisällys Tausta Ekosysteemipalvelut Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Epoon asemakaavan luontoselvitys Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake Nimi Osoite Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA SIJAINTI Sijaintikunta Hankkeen numero Kaupunginosan/kylän nimi Vastuuorganisaatio ja/tai Kemera-nro

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Riistatalous ja ekosysteemipalvelut

Riistatalous ja ekosysteemipalvelut Riistatalous ja ekosysteemipalvelut Jarkko Nurmi, Suomen riistakeskus 13.2.2014 Lapin 56. Metsätalouspäivät 14.2.2014 Suomen riistakeskus 1 Suomen riistakeskuksen tehtävä itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén Kurkisuo Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve 12.02.2014 Helena Lundén Luontotyyppi-inventointi Suolla tehtiin luontotyyppi-inventointi kesän aikana. Inventointialueena oli Metsähallituksen

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Ojituksen lainsäädäntö Ojituksesta ilmoittaminen

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH 28.8.2017 Liite 34 273-AK1605 PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.8.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue Suunnitelma SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU 1. Hankkeen tausta ja perustelut Vähä Leppijärvi on pienehkö, reilun kymmenen hehtaarin kokoinen järvi Siikaisten

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Soiden vesitalous ja ennallistamismahdollisuudet. Kuinka ne pitää ottaa huomioon soidensuojelurajauksia laadittaessa

Soiden vesitalous ja ennallistamismahdollisuudet. Kuinka ne pitää ottaa huomioon soidensuojelurajauksia laadittaessa Soiden vesitalous ja ennallistamismahdollisuudet. Kuinka ne pitää ottaa huomioon soidensuojelurajauksia laadittaessa Sakari Rehell Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut Soita pitkin vedet virtaavat kohti

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään

Lisätiedot

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Kemera-koulutus Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä

Lisätiedot

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Jussila Tilaaja: Hausjärven kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Soita on ennallistettu Suomessa kaikkialla muualla paitsi pohjoisimmassa Lapissa, eniten ns. METSO alueella.

Soita on ennallistettu Suomessa kaikkialla muualla paitsi pohjoisimmassa Lapissa, eniten ns. METSO alueella. SuoELOn ja kymmenien muiden kirjoittajien yhteinen ponnistus. SuoELOssa ovat edustettuina Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot