Ylhäisen kosteikon toimenpidesuunnitelma

Transkriptio

1 Ylhäisen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Kosteikon sijainti Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut Kosteikon perustamista varten hankitut suostumukset Osallistaminen Suunnittelualueen tila Alueen yleiskuvaus Ympäristön infrastruktuuri Suojelualueet ja muut luontoarvot Pohjavesialueet Muinaisjäännökset Ojitus- ja perkausyhtiöt Toteutus Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika Kosteikon mitoitustiedot Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä Hankkeen vaikutusten arviointi Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Vedennoston vaikutukset lähiympäristön maankäytölle Kosteikon perustamisen vaikutukset yhdystiehen ja sen kunnossapitoon Kosteikon perustamisen vaikutukset Elenia Oy:n omistamaan sähköverkkoon Natura-arvioinnin tarveharkinta Kosteikon seurannat ja jatkohoito Kosteikon hoitoseuranta ja jatkohoidon järjestäminen Pienpetojen pyyntisuunnitelma Vaikuttavuusseurannat... 17

3 5.3.1 Vesilintulaskennat Saalisseuranta osana riistavarojen kestävän käytön ohjausta Hankkeen kustannusarvio Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat Paikallisen ELY-keskuksen lausunto hankkeesta Hankkeen luvanvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa Liitteet 1-6

4 1 1 Hankkeen perustiedot 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Hämeenlinnan kaupungissa sijaitsevan Vitikan tilan maille on tarkoitus perustaa monivaikutteinen kosteikko patoamalla (kuvat 1 ja 2). Toimenpiteiden tavoitteena on lisätä erityisesti vesilinnuille soveltuvien poikue-elinympäristöjen määrää sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa vesiensuojelua. Kosteikko kuuluu Suomen riistakeskuksen valtakunnallisessa Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa rakentuvaan vesilintu- ja kosteikkoelinympäristöjen hoidon mallikohteiden verkostoon. 1.2 Kosteikon sijainti Lääni: Etelä-Suomi Maakunta: Kanta-Häme Kunta: Hämeenlinna Kylä: Taljala Kiinteistö: Vitikka ( ) Keskipisteen koordinaatit (KKJ): , Kuva 1. Kosteikkokohteen sijainti ja lähestymiskartta mittakaavassa 1: , Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/13.

5 2 Kuva 2. Ylhäisen kosteikkokohteen sijainti maastokartalla 1:4000 ja tummansinisellä viivalla merkitty kosteikon tulva-ajan (NW + 20 cm) mukainen rantaviiva, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut Kosteikkohankkeen toteuttaja: Kosteikon hoitovastuu: Vesilintulaskennan vastuuhenkilö: Kosteikkosuunnittelu: Kosteikon perustamisen rahoitus: Työmaan työnjohto: Aaro-Matti Ylhäinen Aaro-Matti Ylhäinen Mikko Alhainen Suomen riistakeskus, Timo Niemelä Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life -hanke Suomen riistakeskus Kosteikkoalueelta tehtävästä puuston poistosta vastaa maanomistaja tai puukauppasopimuksessa mainittu hakkuuoikeuden haltija. Suomen riistakeskus vastaa rakennusvaiheessa siitä, että kosteikon pato ja vedenjohtamisjärjestelmät toteutetaan asianmukaisin lujuus- ja mitoitusperustein. Vastuu kosteikon patorakenteiden ylläpidosta ja alueen hoidosta siirtyy hankkeen toteuttajalle kosteikon rakennusvaiheen päätteeksi pidettävässä loppukatselmuksessa. Suomen riistakeskus ei korvaa kosteikkorakentamisesta aiheutuvia vettymishaittoja tai muutoksia kosteikon lähiympäristön kuivatustilassa.

6 3 1.4 Kosteikon perustamista varten hankitut suostumukset Kosteikon perustamista varten hankitut maanomistajien suostumukset on kirjattu sopijaosapuolten laatimaan hankkeen toteuttamisen esisopimukseen (ks. liite 1). Esisopimukseen kirjatut vastuut ja alustavat suostumukset vahvistuvat sitoviksi kosteikon toimenpidesuunnitelman hyväksyttämisen yhteydessä. 1.5 Osallistaminen Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tuetaan yksityismaanomistajien mailla toteutettavia kosteikkohankkeita, mikä edellyttää paikallislähtöistä ja osallistavan suunnittelun periaatteita kunnioittavaa lähestymistapaa. Maanomistajan oikeudellista asemaa hankkeen toteutuksessa turvaava suunnitteluprosessi on avoin ja monivaiheinen. Työtavan tavoitteena on innostaa paikallisia toimijoita mukaan kohteen suunnittelun eri vaiheisiin, jolloin heidän näkemyksiä ja toiveita voidaan ottaa paremmin huomioon hankkeen toteutuksessa. Ylhäisen kosteikkohankkeen selvittely lähti liikkeelle kesällä 2012 OPET hankkeen Höylänojalla toteuttamassa maastokatselmuksessa, jonka alkuperäisenä tavoitteena oli arvioida uoman soveltuvuutta luonnonmukaisen peruskuivatuksen mallikohteeksi. Kun nämä suunnitelmat eivät toteutuneet, nousi esille kohdealueen mahdollinen hyödyntäminen Kotiseutukosteikko Life - hankkeen tuleva mallikosteikkona. Idean alustava tunnustelu sai vastakaikua alueen maanomistajilta, jotka olivat ajatusten tasolla ideoineet oman maisemalammen perustamista jo vuosikausia sitten. Kosteikkoajatusten konkretisoitumisen jälkeen Ylhäisen kosteikkohankkeen suunnittelua lähdettiin viemään eteenpäin toteutetussa maastokatselmuksessa, jonka yhteydessä suunnittelualueella tehtiin myös yleispiirteistä maastomittausta. Kun kohteen laajuudesta ja muusta sopivuudesta kosteikkorakentamiseen oli saatu varmistus, pidettiin maanomistajapalaveri, jossa käytiin läpi tarkemmin hankkeen toteutukseen liittyviä pelisääntöjä ja sopimusasioita. Kosteikon perustamiseen liittyvät varsinaiset suunnittelumittaukset toteutettiin Hankkeen suunnittelun eri vaiheisiin on sittemmin osallistettu Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue, Hämeen ELY-keskus sekä Elenia Oy.

7 4 2 Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus Ylhäisen kosteikkokohde sijaitsee kantahämäläiselle maisemalle tyypillisessä metsien ja peltojen kirjomassa pienipiirteisessä mosaiikissa. Varsinainen kosteikkosuunnittelualue on alava ja märkä turvemaan peltonotko, joka saa vetensä metsävaltaiselta valuma-alueelta. Viljelykäytön seurauksena pellon pinta on vuosien saatossa vähitellen painunut ja lohkon tyydyttävän kuivatustilan ylläpitämiseksi on maantierumpuakin jouduttu kaivamaan alajuoksun puolella syvemmälle. Kosteikon lähiympäristö on topografisesti vaihtelevaa, ja erityisesti notkon itäpuolella sijaitseva kallionlaki kosteikkoon viettävine jyrkänteineen on maisemallisesti näyttävä ja muusta ympäristöstään erottuva yksityiskohta. Ylhäisen kosteikkokohteen vedet laskevat Höylänojaa pitkin Juanjokeen (Patamonlamminojaan), joka muuttuu Tarpianjoeksi ennen laskuaan Kallijärveen. Kallijärvestä vesien kulku jatkuu Tarpianjokea pitkin Lintumaanjärven kautta Jalantiin ja sieltä edelleen Viialan Haihunkosken kautta Vanajaan. 2.2 Ympäristön infrastruktuuri Suunnittelualueen länsipuolella kosteikko rajautuu Lautaporras II Sillantaka (2846 / 2 / ) yhdystiehen. Yhdystien varressa kosteikon puolella on Elenia Oy:n omistama 20 kv:n runkolinja, josta erkaantuva sivuhaara kulkee tulevan kosteikon yli suunnittelualueen pohjoispuolella. 20 kv:n haarajohto päättyy peltoaukean itäreunalla sijaitsevaan muuntajaan, josta sähkölinja jakautuu kolmeen suuntaan pienjännitelinjana. 2.3 Suojelualueet ja muut luontoarvot Kosteikon varsinaisella suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita. Kohdealueen lähin luonnonsuojelu- ja Natura-alue on Uurtaanjärven (FI ) arvokas linnustoalue, jonka kaakkoisrajalle on hankealueelta matkaa linnuntietä noin pari kilometriä. Nyt suunnitteilla oleva kosteikkohanke tukee alueelle jo aikaisemmin perustettujen kosteikkojen tapaan lähiympäristössä sijaitsevien linnustonsuojelualueiden vaikuttavuutta. Suunnittelualueen kaivetuilla latvaojilla ei ole kalataloudellista arvoa. Hankealueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole myöskään muita tiedossa olevia muita erityisiä luontoarvoja, joita kosteikon rakentaminen voisi vaarantaa tai heikentää. Kosteikon perustamisella on kaikin puolin arvioituna suotuisa vaikutus monimuotoisuuteen ja maisemaan.

8 5 2.4 Pohjavesialueet Kosteikon suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Hankealueen länsipuolella noin 300 päässä on Uurtaanharjun vedenhankintaan soveltuva II-luokan pohjavesialue. Pohjavesialueen varsinainen muodostumisalue ei kuitenkaan sijaitse edes kosteikon valuma-alueella, eikä ko. pohjavesiesiintymästä voi siten olla myöskään kosteikkoalueelle asti tulevaa merkittävää virtausta. Sauhulan pohjavesialueen varsinainen muodostumisalue sijaitsee Höylänojan ja Juanjoen (Patamonlamminojan) yhtymiskohdassa lähes pari kilometriä suunnitellun kosteikkohankkeen alajuoksulla. Kosteikon rakentamisen aikaiset vesistövaikutukset ovat kokonaisuutena arvioiden vähäisiä ja luonteeltaan väistyviä. Toisaalta kosteikon rakentamisvaiheen jälkeen kosteikon odotetaan vähentävän selvästi alajuoksun puolelle kulkeutuvan kiintoaineen ja ravinteiden määrää. Näillä perusteilla kosteikkohankkeella ei arvioida olevan haitallista vaikutusta myöskään Sauhulan pohjavesiesiintymään. 2.5 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettuja suojelukohteita. 2.6 Ojitus- ja perkausyhtiöt Suunnittelualueella ei ole tiettävästi ojitus- ja perkausyhtiöitä.

9 6 3 Toteutus 3.1 Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika Kosteikko perustetaan patoamalla siten, että vedennoston vaikutusalue rajautuu alueen luontaisten maastonpiirteiden mukaisesti. Toimenpidealueen maanomistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeen toteuttamiselle tässä suunnitelmassa esitetyllä tavalla, eikä kosteikon perustaminen aiheuta haitallista padotusta tai kuivatushyödyn pienenemistä toisen omistamalle maalle. Kosteikon rakennustyöt on tarkoitus toteuttaa kesällä Kosteikon mitoitustiedot Kosteikon suurimpaan suunniteltuun padotustasoon (NW + 20 cm:ä) perustuvat mitoitustiedot on esitetty taulukossa 1. Mitoitustietojen tulkinnassa on huomioitava, että laskelman arvot kuvaavat yksinomaan kosteikon vedenkorkeuden vaihteluvälin ylintä huippua. Mitoitustietojen laskennassa käytetty ylivaluma (Hq 1/20) perustuu järvettömän valuma-alueen (Hq 1/20) nomogrammiin (Nissinen 1984, julkaisematon). Kosteikon sijaintialueen lumen vesiarvo on määritetty puolestaan Jaakko Perälän ja Marja Reunan julkaisussa (Lumen vesiarvon alueellinen ja ajallinen vaihtelu, ympäristöhallinnon julkaisuja 56, Helsinki 1990) esitettyä lumen vesiarvokarttaa apuna käyttäen. Mitoitustietojen perusteena oleva kosteikon valuma-alue on esitetty kuvassa 3. Taulukko 1. Ylhäisen kosteikon mitoitustiedot. Valuma-alue (F) 1,4 km 2 Valuma-alueella peltoa Kosteikon pinta-ala Altaiden vesipinta-ala Altaiden pinta-ala suojakaistoineen 6,32 ha 2,66 ha 2,00 ha 2,66 ha Ylivaluma (Hq 1/20) 255 l/s/km 2 Vesipoikkileikkaus (A) 75,45 m 2 Keskisyvyys 0,63 m Kosteikon pinta-ala valuma-alueesta 1,90 % Pellon pinta-ala valuma-alueesta 4,51 % Ylivirtaama (HQ 1/20) 0,357 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 0,196 m 3 /s Keskivirtaama (MQ) 0,014 m 3 /s Virtausnopeus Pintakuorma Viipymä 0,0026 m/s 0,035 m/h 17,8 h

10 7 Kuva 3. Kosteikon valuma-alueen rajaus maastokartalla 1:16 000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista Kotiseutukosteikko Life + -hankkeen projektipäällikkö Mikko Alhainen ja riistasuunnittelija Timo Niemelä toteuttivat kosteikkosuunnittelun edellyttämät maaston vaaitusmittaukset Geotrim LL400 tasolaserin avulla Käytetty vaaitusmenetelmä perustuu suunnittelualueen suhteellisiin korkeuseroihin, eikä padotustasoa ole tämän vuoksi sidottu valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Kuvassa 4 on esitetty maanomistajien kanssa sovittuun padotustasoon perustuva kosteikon vesialueen rajaus sekä poikkileikkauskuvan sijainti kosteikolla. Kosteikon ylimmän mahdollisen padotustason määrittely oli pitkälti seurausta kosteikon rakennetun ympäristön asettamista vaatimuksista ja reunaehdoista. Näin määriteltynä kosteikon perusvedenkorkeuden tason tulee pääasiallisesti vastata tien alimman notkokohdan edustalla olevaa nykyisen pellonpinnan tasoa. Tulva-aikoina vedenpinta saa tilapäisesti nousta 20 cm tätä korkeammalle, jolloin kosteikon ja tienpinnan välinen kuivavara on vieläkin noin 1 metrin luokkaa. Koska patoamisen vaikutukset kohdistuvat yksinomaan suostumuksensa hankkeen toteuttamiselle antaneiden maanomistajien maille (ks. liite 1 ja liite 6), ei suunnittelun yhteydessä tehty muita yleismaankäytön kuivavarojen ja kuivatushaitasta kärsivien pinta-alojen määrityksiä.

11 8 Kuva 4. Vaaitusmittauksiin perustuva kosteikon rantaviiva padotustasolla NW + 20 cm ja suunnitelman liitteessä 3 esitetyn kosteikon poikkileikkauskuvan mittauslinja havaintopisteineen, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet Kosteikon perustamiseksi rakennetaan noin 60 metriä pitkä pato, jonka keskimääräinen laskennallinen korkeus on noin 0,64 metriä maanpinnan tasosta laskettuna. Laskelman mukaisessa mitoituksessa padon harja on rakennettu 50 cm:ä kosteikon ylimmän vedenkorkeuden (NW+20 cm) yläpuolelle. Harjatasanteen leveydeksi on suunniteltu noin 4 metriä, jotta tulevia hoito- ja huoltotoimenpiteitä voidaan tehdä maatalouskoneita apuna käyttäen. Rakennettavan patopenkereen keskimääräiset mitat ja luiskakaltevuudet on esitetty patopenkereen periaatekuvassa liitteessä 4. Kosteikon rakennustyöt aloitetaan poistamalla pintamaakerros padon alta, jotta penger voidaan rakentaa homogeenisen ja vettä läpäisemättömän pohjamaan päälle. Työtä jatketaan muotoilemalla arinat patolaitteelle ja rumpuputkille, jonka jälkeen tehdään tarvittavat asennustyöt. Tämän jälkeen patopengertä nostetaan kerroksittain siten, että aika ajoin maamassoja tiivistetään kaivinkoneella edestakaisin penkereen päällä ajaen. Lopuksi patovallin pinta viimeistellään kaivinkoneen kauhalla liipaten. Patopenkereen rakentamiseen tarvittavat maamassat noin 350 k-m 3 kaivetaan padon kosteikon puoleiselta alueelta. Padon runko ja kosteikon puoleinen etuluiska rakennetaan ensisijaisesti savesta ja toissijaisesti muista vettä heikosti suotavista maalajeista. Padon harjan ja takaluiskan pintaverhoiluun voidaan harkinnan mukaan käyttää myös rakennuspaikalta kuorittuja maamassoja. Vesilintukosteikon tehokkaan hoidon ja alueen tulevien vuosien tuottokyvyn turvaamiseksi patopenkereeseen asennetaan vedenkorkeuden säätelyn ja altaan tyhjentämisen mahdollistava 860/800 mm patokaivo (kuva 5). Vesien johtaminen kosteikosta toteutetaan kaivon 16 metriä pitkän

12 9 rumpuputkilinjan 400/337 mm kautta, mikä riittää keskivirtaaman vallitessa käsittelemään kosteikon kautta kiertävän vesimäärän. Kaivon putkilinjaa koskevat laskennalliset mitoitustiedot on esitetty taulukossa 2. Kuva: Juha Hakomäki Kuva 5. Kohteelle asennettavaksi suunnitellun patokaivon sisärakenne. Munkkikaivossa olevien säätölankkujen avulla voidaan optimoida kosteikon vedenpinnan korkeutta ja turvata vesien hallittu tyhjentäminen.

13 10 Taulukko 2. Kohteella käytettävän rumpuputken (400/347 mm) vedenjohtamisarvot patokaivon 16 metrin putkilinjan osalta. Taulukossa käytetyt kaavat perustuvat Jouko Hämäläisen (Pohjois-Savon metsäkeskus) putkiviemärin mitoituksen laskumalleihin. Ohjelman kaavat Vesihallituksen alkuperäisjulkaisusta Pohjapatojen suunnittelu, nro 336/1985, s.11 alk. PUTKIVIEMÄRIN MITOITUS PUTKI TÄYNNÄ Putken halkaisija ( m ) d 0,337 Putken pituus ( m ) L 16 Vesipintojen kork.ero ( m ) putken päistä H 0,01 Putken poikkipinta ( m2 ) A 0,089 Putken märkäpiiri ( m ) p 1,059 Hydraulinen säde ( m ) R 0,084 Vedenpintojen kaltevuus I 0,001 Veden nopeus putkessa ( m/s ) v 0,37 Virtaama putkessa ( m3/s ) Q 0,033 Virtaama putkessa ( l/s ) Q 33 Ylivirtaamatilanteissa merkittävä osa kosteikkoon tulevista vesistä johdetaan patopenkereeseen rakennettavan pohjakynnyksen kautta. Pohjapato rakennetaan kuivatyönä ja sen tiivistesydämeksi asennetaan 18 mm:n vahvuinen vesivaneri. Tiivistesydämen yläpää asemoidaan pohjapadon harjakorkeuden tasolle, joka vastaa kosteikon vedenkorkeuden tasoa NW + 2 cm. Vanerin molemmille puolille pohjamaan päälle laitetaan suodatinkangas, joka verhoillaan järeällä luonnontai louhekivellä. Pohjapadon tarkempi rakenne ja mitoitus on esitetty kuvissa 6 ja 7. Veden virtaussuunta 1:2 1:10 Pohjapadon harjakorkeus. Pohjapadon harjakorkeus asemoidaan tasoon NW + 2 cm. Kiviverhoilu. Kiviaineena käytetään keskikooltaan cm:n suuruista kivilouhetta tai seulanpäälliskiveä. Sopiva kerrosvahvuus on cm. Tiivisteseinänä vesivaneri. Pohjapadon tiivistesydämenä toimii 18 mm:n vahvuinen vesivaneri. Kuva 6. Pohjapadon poikkileikkauskuva. Huom! Periaatekuva, ei mittakaavassa.

14 11 Tiivistesydän rakennetaan kolmesta 3000x1000x18 mm vesivanerilevystä. Levyillä muodostetaan virtaama-aukon v-muoto. Vanerit tuetaan paikalleen pohjamaahan juntatuilla tukipuilla. Reunavanereita vasten rakennetaan padon molemmilla puolilla oleva patopenger (ruskealla) Kuva 7. Pohjapadon leikkauskuva tiivistesydämen kohdalta. Huom! Periaatekuva, ei mittakaavassa. 1. Virtausaukon suurin leveys n. 7,5 m. 2. Pohjapadon harjan leveys n. 2,0 m. 3. Tiivistesydämenä toimiva vanerilevy 4. Rakennettava patopenger 5. Pohjamaahan upotettavat vesivanereita tukevat paalut. Taulukko 3. Pohjapadon mitoitustiedot kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuvan mitoitusvirtaaman (HQ 1/20) perusteella laskettuna. Hanke: Ylhäisen kosteikko Hankkeen nro 8 Kunta Hämeenlinna PURKAUTUMISKERROIN u 0,52 PADON HARJAN VAAKAS. PITUUS (m) b 2,00 LUISKAKALTEVUUS 1 : 2,00 PAINEKORKEUS (m) h 0,18 ALAP. LUISKAKALTEVUUS 1 : 10 VERHOILUKIVEN HALKAISIJA dtod ( m ) d 0,14 *) (h+d/6) 0,20 VIRTAAMA PATOMETRILLE ( m3/s*m ) q 0,14 VIRTAAMA LUISKIEN KOHDALLA ( m3/s ) Q2 0,046 VIRTAAMA, laskettu ( m3/s ) Q = 0,327 VIRTAAMA, suunniteltu (m3/s) ( esim. HQ 20 ) Qsuunn 0,324 VEDEN NOPEUS AUKOSSA (m/s) v max 0,67

15 12 TAULUKKO PATOAUKON LEVEYDELLE b = m d kivi =0. m b = m Q v h Kork.taso (m 3 /s) (m/s) (m) HQ 50 HQ 20 0,32 HQ 5 MHQ MQ MNQ 3.5 Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta Kosteikkosuunnittelun lähtökohtana on luoda alueesta merkittävä vesilintujen suosima ravinnonhankinta- ja poikue-elinympäristö. Perustettava kosteikko on yleisominaisuuksiltaan matala, sillä tulva-ajan vedenkorkeudella määritettynä ja kosteikon syvimmälle keskiselänteelle osunut mittauslinjan laskennallinen keskisyvyys on vain 60 cm:n luokkaa (ks. liitteessä 3 esitetty kosteikon poikkileikkauskuva). Toisaalta kosteikon syvyyssuhteet vaihtelevat alueen eri osien välillä melko pienipiirteisesti, mikä lisää entisestään kohteen rakenteellista monimuotoisuutta. Esimerkiksi kosteikon yläjuoksun puoleiset alueet poikkeavat mittauslinjan mukaisesta keskisyvyydestä selvästi matalamman veden vyöhykkeinä. Vesilintujen viihtyvyyttä on tarkoitus parantaa työmäärältään vähäisillä, mutta merkityksellisillä kosteikkoalueen muokkaustöillä (ks. suunnitelmakartta, kuva 8). Näihin voisivat kuulua esimerkiksi muutaman pesimä- ja lepäilysaaren rakentaminen, jotka vesipeilistä erottuvina yksityiskohtina lisäisivät samalla tuntuvasti myös kosteikon maisemallista arvoa. Saarekkeista rakennetaan vaihtelevanmuotoisia ja kosteikon maisemakuvaan istuvia. Vesiensuojelunäkökohdat otetaan huomioon kohteen perustamisessa rakentamalla kosteikkoalueelle veden virtausta jakava vedenalainen harjanne ja saarijakso, mikä parantaa kosteikon hydraulista tehokkuutta viipymää kasvattamalla. Harjanteesta rakennetaan vaihtelevanmuotoinen ja sen korkeutta muutellaan jaksoittain. Tällaiset yksityiskohdat lisäävät samalla puolisukeltajasorsien suosiman reunavyöhykkeen ja erilaisten pienelinympäristöjen määrää. Kosteikon kaakkoiskulmaan vesiä tuovan Höylänojan yhtymäkohtaan kaivetaan syvähkö laskeutusallas, jonka avulla voidaan vähentää merkittävästi kosteikkoalueelle kertyvän kiintoaineen määrää. Laskeutusaltaan alajuoksun puolelle rakennetaan pieni pohjakynnys, jonka avulla laskeutusaltaan kautta kiertäviä vesiä voidaan johtaa yhdysojanteen kautta kosteikkoalueen kaakkoiskulmaan muotoiltavaa kaivukosteikkoa kohti.

16 13 Kuva 8. Suunnitelmakartta. Kosteikkoalueella toteutetaan kaivutöitä, joiden tavoitteena on lisätä sekä vesilintujen viihtyvyyttä että parantaa kosteikon vesiensuojeluarvoa, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/ Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä Tulvatilanteessa (NW + 20 cm) kosteikon vesipinta nousee lännen ja kaakon suunnassa metsämaalle. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei suunnitelmassa kuvattu kosteikon ylimmän vedenkorkeuden mukainen rantaviiva ole kosteikon vallitseva vedenkorkeus. Toisaalta jo kesävedenkorkeuden mukainen padotusvaikutus saattaa heikentää lähimetsien nykyistä kuivatustilaa, joten maanomistajan harkittavaksi jää missä laajuudessa hän haluaa kosteikon lähiympäristöstä puustoa korjattavan. Alueella toteutettavien hakkuiden yhteydessä olisi suositeltavaa säästää ainakin jossain määrin kosteikon vaihettumisvyöhykkeelle muodostunutta tiheää kuusialikasvosta, jota voitaisiin hoitaa jatkossa latvomalla. Avointen rantaniittyjen ja suojaa tarjoavien kasvillisuustiheikköjen vaihtelu luo edellytyksiä monimuotoisen maiseman ja eläimistön viihtyvyydelle.

17 14 4 Hankkeen vaikutusten arviointi 4.1 Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Padottavaa ojaa ei voida ominaisuuksiensa puolesta pitää vesilain tarkoittamana virtaavan veden vesistönä (VL 1:3) tai luonnontilaisena norona (VL 2:11). Hankkeen toteuttamisesta seuraavat vesiympäristön muutokset eivät myöskään aiheuta sellaisia vesilain yleisessä luvanvaraisuussäännöksessä (VL 3:2) tarkoitettuja seurauksia, joista aiheutuisi hankkeen toteuttamiseksi hankittuja suostumuksia laajempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Tässä suunnitelmassa esitetyt kosteikon kaivutyöt voidaan toteuttaa pääosin kuivakaivuna, jolloin rakentamisvaiheen aikana syntyvät lyhytaikaiset ja väistyvät vesistövaikutukset jäävät kohteella erittäin vähämerkityksellisiksi. Vaikutusten luonne ja vähäisyys huomioon ottaen on selvää, etteivät suunnittelut toimenpiteet aiheuta myöskään ympäristönsuojelulain 4 luvun 28 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vesistön pilaantumista. 4.2 Vedennoston vaikutukset lähiympäristön maankäytölle Kosteikon paikka on valittu siten, että vedennosto voidaan toteuttaa kohteella mahdollisimman hallitusti ja aiheuttamatta kohtuutonta haittaa lähiympäristön metsämaille tai pysyvämmin viljelykäyttöön jääville maille. Kosteikon tulvavedenkorkeuden mukainen vesialueen rajaus on merkitty maastoon ja vaikutusalueen maanomistajat ovat tietoisia vedennoston seurauksena aiheutuvista kuivatustilan muutoksista sekä hankkeen muista maankäyttövaikutuksista. 4.3 Kosteikon perustamisen vaikutukset yhdystiehen ja sen kunnossapitoon Kosteikon suunniteltu vesialue rajautuu Lautaporras II Sillantaka (2846/2/ ) -nimiseen yhdystiehen (kuva 2). Kosteikon suunnitteluun liittyneiden maastotöiden yhteydessä on havainnoitu myös tien nykyistä kuntoa ja kuivatustilaa. Esimerkiksi tierunkoa vasten oleva reunaoja oli kauttaaltaan veden peittämä (ks. kuva 9). Tilanne oli vastaava tienpitoviranomaisten kanssa kohteella suoritetussa maastokatselmuksessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue katsoi kosteikkohankkeesta antamassaan lausunnossa, ettei tien nykyisessä vakavuudessa, kantavuudessa tai routivuudessa ole ongelmia (liite 5). Tienpitoviranomaisten kanssa sovitun mukaisesti kosteikon perusvedenkorkeuden tason tulee vastata tien alimman notkokohdan edustalla olevaa nykyisen pellonpinnan tasoa. Tulvaaikoina vedenpinta saa tilapäisesti nousta 20 cm tätä korkeammalle, jolloin kosteikon ja tienpinnan välinen kuivavara olisi edelleen 105 cm. Kosteikon perustamisella ei siten ole sanottavaa vaikutusta tien nykyisiin kuivatusoloihin, joista ei ole tähänkään asti aiheutunut ongelmia tien rakenteisiin saati haittaa tai vaikeutta tienkäytölle ja sen kunnossapidolle.

18 15 Kuva: Mikko Alhainen Kuva 9. Kosteikkoaluetta sivuava Lautaporras II Sillantaka -niminen yhdystie (2846) ja seisovan veden peittämä tien reunaoja. Kuva on otettu ennen peltoalueelle suunnitellun kosteikon rakentamista Kosteikon perustamisen vaikutukset Elenia Oy:n omistamaan sähköverkkoon Suunnitellun kosteikkoalueen yli on rakennettu Elenia Oy:n omistaman 20 kv runkolinjan haarajohto, joka päättyy peltoaukean itäreunalla sijaitsevaan muuntajaan. Kosteikkohankkeen toteuttamisesta antamassaan lausunnossa Elenia Oy toteaa, että haarajohdon pylväs voi jäädä rakentamisvaiheessa veden alle, eikä siitä aiheudu tilapäistä tai pysyvää haittaa. Haaran muuntamo on lausunnon perusteella tarkoitus korvata tienvarren runkojohdon reitille sijoitetulla yhdellä tai kahdella puistomuuntamolla ja kaapeloida liittymät muuntamo(i)sta pienjännitekaapeleilla. Edellä mainitut muutostyöt samoin, kuten lintupallojen lojen asentaminen tien varren runkojohtoon, toteutetaan Elenia Oy:n sähköverkon peruskunnostusvaroista. Sähkölinjan läheisyydessä työskenneltäessä on noudatettava ehdottomasti lausunnossa mainittuja varoetäisyyksiä (ks. liite 6). 4.4 Natura-arvioinnin nin tarveharkinta Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia suojelualueita, joten perusteita Natura-arvioinnin arvioinnin tarveharkinnalle ei ole.

19 16 5 Kosteikon seurannat ja jatkohoito 5.1 Kosteikon hoitoseuranta ja jatkohoidon järjestäminen Hankkeen toteuttaja on vastuussa perustettavan kosteikon ylläpidosta kaikkine siihen liittyvine hoito- ja seurantatöineen. Maanomistajalla on luonnollisesti valta päättää millaisia hoitotöitä ja missä laajuudessa niitä kosteikolla toteutetaan. Kosteikon hoidosta huolehtiminen ylläpitää kohteen luontoarvoja, maisemaa ja kosteikon kykyä sitoa kiintoainetta ja ravinteita valumavesistä. Kaikki kosteikot ovat erilaisia ja siten niiden hoitotarpeetkin vaihtelevat kohdekohtaisesti. Yleispätevä ohje on, että kosteikon perustamista seuraavien vuosien aikana ja erityisesti tulvien jälkeen on tärkeää tarkkailla kosteikon padon kuntoa ja patolaitteiden toimintaa. Kaikki patorakenteissa havaitut pienetkin vuotokohdat on korjattava viipymättä. Kosteikon syvänteisiin kertyvien massojen määrää kannattaa niin ikään seurata aika ajoin. Mikäli lietevara on täyttynyt, olisi altaat hyvä ruopata ja niistä kertyvät ravinteikkaat massat läjitettävä riittävän kauas kosteikosta. Kosteikon luonto- ja maisema-arvojen kannalta on eduksi, että kosteikkoon rajautuvia rantoja ylläpidetään avoimina joko laiduntamalla tai raivaus- ja niittotöiden avulla. Paikalliselle toteuttajataholle annetaan tarvittaessa lisäohjeita kosteikon toiminnan ja tuottavuuden ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden toteuttamisesta. 5.2 Pienpetojen pyyntisuunnitelma Mallikosteikkokohteille laadittavan tehostetun pienpetojen pyyntisuunnitelman tavoitteena on motivoida paikalliset kosteikonhoitajat lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä. Pienpetopyynnin huomioon ottaminen on erittäin tärkeää, jotta vesilintuelinympäristöjen parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden positiiviset vaikutukset eivät valuisi hukkaan runsastuvien pienpetokantojen aiheuttaman saalistuspaineen kasvun myötä. Kuva 10. Kosteikon lähiympäristöön viritetty KaNu loukku soveltuu erinomaisesti esimerkiksi supikoirien pyyntiin.

20 Vaikuttavuusseurannat Vesilintulaskennat Vesilintulaskentojen tarkoituksena on mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen linnustovaikutuksia sekä tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Vesilinnut soveltuvat indikaattorilajeina erinomaisesti hankkeen luontovaikutusten mittaamiseen, sillä niiden runsausmuutokset kuvastavat lahjomattomasti kosteikkoympäristön laadun muutoksia ja antavat siten viitteitä myös laajemmista lajistovaikutuksista. Kosteikolle on perustettu vesilintujen laskentapiste Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelmaan sisältyy toukokuussa toteutettavat vesilintujen parilaskennat (2 kpl), kesä-heinäkuun aikana tehtävä poikuelaskenta sekä elokuun puoliväliin mennessä toteutettava vesilintujen kertymälaskenta. Laskennat tehdään sekä ennen että jälkeen kosteikon perustamista. Laskentaohjelma ulottuu vuoden 2015 loppuun asti, jonka aikana laskentojen käytännön toteutuksen koordinoinnista vastaa Mikko Alhainen. Vertailukelpoisten ja vääristymättömien laskentatulosten saamiseksi ruokintaa ei saa aloittaa kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää vesilintujen kertymälaskentaa. Mahdollisessa metsästyskauden aikaisessa houkutteluruokinnassa tulisi pysyä kohtuudessa ja ruokkia vain sen verran kuin linnut syövät. Liiallinen ruokinta kosteikoilla saattaa aiheuttaa ravinnekuormitusta Saalisseuranta osana riistavarojen kestävän käytön ohjausta Metsästyslain 2 luvun 6 :n perusteella oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle. Näin ollen maanomistajalla, mikäli hän ei ole antanut metsästysoikeuttaan vuokralle, on valta päättää siitä metsästetäänkö hänen maillaan vai ei. Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa vesilintujen metsästyskuolleisuutta seurataan kaikilla niillä mallikohteilla, joilla metsästys on lähtökohtaisesti sallittua. Kosteikkokohtaisesti kerättäviä saalistietoja hyödynnetään mm. metsästyksen vaikutuksia arvioitaessa sekä kestävän metsästysverotuksen mitoittamisessa. Seurannan käytännön toteutus tapahtuu siten, että metsästysoikeuden haltija pitää kirjaa kosteikkokohteelta metsästyskauden ( ) aikana saadusta saaliista. Perusseurannassa saadun saaliin lukumäärä kirjataan ylös lajeittain (esim. x sinisorsaa, x tavia). Saalisseurantalomake täytetään soveltuvin osin myös niiden kosteikkokohteiden osalta, joilla saalista ei ole saatu tai metsästystä ei ole harjoitettu lainkaan. Tämän lisäksi hankealueilla metsästävät voivat osallistua vapaaehtoiseen siipinäytekeräykseen, jonka avulla saadaan tärkeää tietoa vesilintusaaliin ikä- ja sukupuolirakenteesta.

21 18 6 Hankkeen kustannusarvio Kosteikon rakentamisen kustannusarvio ja materiaaliluettelo on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Kosteikon perustamisesta aiheutuvat kustannukset työvaiheittain esitettynä.

22 19 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat 7.1 Paikallisen ELY-keskuksen lausunto hankkeesta Hämeen ELY-keskukselta saadun ennakkolausunnon (liite 2) perusteella hankkeen toteuttamiselle ei ole erityisiä tiedossa olevia esteitä tai rajoitteita. Valmis toimenpidesuunnitelma lähetään sopimuksen mukaisesti vielä lausunnolle Hämeen ELY-keskukseen. 7.2 Hankkeen luvanvaraisuus Hämeen ELY-keskuksen antamassa ennakkolausunnossa (liite 2) on todettu, ettei hankkeen toteuttamiselle ole ennalta arvioituna vesilaista aiheutuvia esteitä tai rajoitteita. Myöskään suunnitteluprosessin yhteydessä ei ole tullut esille mitään sellaista tekijää tai vaikutusta, joka voisi synnyttää luvantarpeen. Hankkeen oikeudellisia edellytyksiä on arvioitu tarkemmin tämän suunnitelman kohdassa Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa Perustettava kosteikkokohde ei sijaitse sellaisella kaava-alueella, jonka määräyksissä edellytettäisiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :ssä tarkoitetun maisematyöluvan saamista.

23 LIITE 1

24 LIITE 1

25 LIITE 1

26 LIITE 2

27 LIITE 3

28 LIITE 4

29 LIITE 5

30 LIITE 5

31 LIITE 5

32 LIITE 5

33 LIITE 5

34 LIITE 6

35 LIITE 6