TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS SIIKAJOEN KUNTAORGANISAATIOSSA

Transkriptio

1 Versio TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS SIIKAJOEN KUNTAORGANISAATIOSSA Työyhteisötoimikunta Kunnanhallitus

2 TAUSTAA Siikajoen kuntaorganisaatiolle on laadittu tasa-arvosuunnitelma vuonna Suunnitelman tarkoituksena on jatkuvan prosessin kautta edistää sukupuolten tasapuolista kohtelua, samoin tavoitteena on oikeudenmukaisuuden toteutuminen ammattitaitoista henkilöstöä arvostavassa työyhteisössä. Tasa-arvoisuus on myös keino luoda viihtyisä ja motivoiva työilmapiiri. Vuonna 1987 voimaan tulleen, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa koskevan, lain jälkeen muutoksia on tehty useita kertoja. Muutoksia lakiin on tullut viimeksi vuonna 2015, jolloin myös uusi yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) tuli tammikuun alusta voimaan. Yhdenvertaisuuslaki ei määrittele sukupuolisyrjintään tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon kuuluvia asioita, vaan niistä säädetään edelleen tasa-arvolaissa. Yhdenvertaisuuslaki antaa kuitenkin aiempaa laajempaa suojaa syrjinnältä, samoin se tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Siikajoen kunnan vuonna 2008 voimaan tullut tasa-arvosuunnitelma päivitetään vastaamaan tasaarvolain muutoksia. Erillistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa ei laadita, vaan yhdenvertaisuuslain edellyttämät asiat sisältyvät uudistettuun tasa-arvosuunnitelmaan. Kokonaissuunnitelma käsitellään ja hyväksytään työyhteisötoimikunnassa ja sen jälkeen kunnanhallituksessa valtuuston lopullista hyväksymistä varten. Tämä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeva suunnitelma ja ohjeistus päivitetään vähintään kerran valtuustokaudessa ja tarvittaessa silloin, kun lakimuutokset sitä edellyttävät. Asiayhteyteen kuuluva palkkakartoitus tehdään kolmen vuoden välein. TASA-ARVOLAKI Muutokset Viranomaisilla on velvollisuus edistää tasa-arvoa suunnitelmallisesti. Tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä sekä edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa; erityisesti työelämässä korostetaan naisten aseman parantamista. Syrjintäkielto on yhdenmukaistettu yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon kanssa niin, että syrjintänä pidetään myös ns. olettamaan perustuvaa syrjintää ja läheissyrjintää. Laissa olevat keskeiset termit ovat: -sukupuoli-identiteetti, jolla tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan -sukupuolen ilmaisu, joka on sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla -läheissyrjintä eli syrjivän menettelyn peruste ei liity syrjityksi tulleeseen henkilöön itseensä, vaan hänet asetetaan epäedulliseen asemaan etnisen taustansa takia tai siksi, että hän on vammaisen henkilön läheinen -olettamaan perustuvassa syrjinnässä tekijä erehtyy esimerkiksi henkilön alkuperästä, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Lain muutokset koskevat mm. tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen laatimisajankohtaa ja sisältöä. Henkilöstön tulee osallistua suunnitelman tekoon ja kartoituksenkin tekoon ja työnantajan velvollisuus on tiedottaa näistä. Palkkakartoitus osana tasa-arvosuunnitelmaa kuvaa miesten ja naisten tehtäväluokituksia, palkkoja ja niiden eroista tehtävää kartoitusta. Siinä kiinnitetään huomiota samaa työtä tekevien

3 miesten ja naisten lisäksi myös samanarvoista työtä tekeviin, mikä tarkoittaa työtä, jota on pidettävä yhtä vaativana kuin toista työtä. Vaativuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm. työn edellyttämään osaamiseen, työn vastuullisuuteen, kuormitukseen ja työoloihin. Lakiin tuli uusi säännös yhdenvertaisuussuunnitelmasta. Sen mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava, että oppilaitoksilla on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelma on oppilaitoskohtainen ja siinä on otettava huomioon oppilaitoksen yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. TASA-ARVON EDISTÄMINEN Vastuu tasa-arvon noudattamisesta kuuluu työnantajalle. Vastuu tasa-arvoisesta käytöksestä kuuluu koko työyhteisölle. Tasa-arvoasioiden edistämisellä on myönteinen vaikutus sekä henkilöstön hyvinvointiin että työilmapiiriin. Mikäli joku työyhteisön jäsen käyttäytyy tasa-arvoperiaatteiden vastaisesti tai syyllistyy häirintään, on lähiesimiehen puututtava asiaan viipymättä. Jos näin ei tapahdu, on asia vietävä hänen esimiehelleen. Jokaisella työyhteisön jäsenellä sekä työsuojeluvaltuutetulla on vastuu puuttua häirintään. Tarvittaessa asia viedään työsuojelun kautta eteenpäin. Tasa-arvon edistämisen yleisiä tavoitteita ovat: *miesten ja naisten tasapuolinen sijoittuminen erilaisiin tehtäviin ja yhtäläisen urakehitysmahdollisuuksien luominen *palkkauksen ja työehtojen tasapuolisuus *työolojen soveltuvuus sekä miehille että naisille *työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen erilaisin työjärjestelyin *kaikenlaisen henkilöön liittyvän syrjinnän ennalta ehkäiseminen Toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi Siikajoen kuntaorganisaatiossa Henkilöstöjohtaminen *ylin johto ja esimiehet seuraavat tasa-arvon toteutumista *avoimuus, hyvä työilmapiiri ja henkilöstön tasapuolinen kohtelu ovat johtamisen tärkeitä arvoja *esimies käy alaistensa kanssa vuosittain kehityskeskustelut ja työhöntulokeskustelun osana perehdyttämistä *esimiehet huolehtivat, että tiedottaminen on ajantasaista, avointa ja säännöllistä *esimiehet huolehtivat, että henkilöstön oikeus ja velvollisuus osallistua oman työnsä ja työyhteisönsä töiden ja tavoitteiden suunnitteluun toteutuvat Rekrytointi *avoinna oleviin tehtäviin hakeutuu sekä miehiä että naisia

4 *miesten ja naisten tasapuolista sijoittumista eri tehtäviin edistetään *henkilövalintojen kriteerien on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä *mikään sukupuoleen tai henkilöön liittyvä syy ei johda syrjintään työhön otossa *avoimeen tehtävään valitaan aina hakijoista pätevin ja sopivin henkilö Koulutus ja urakehitys *miesten ja naisten yhtäläisiä urakehitysmahdollisuuksia tuetaan, naiset otetaan huomioon tasavertaisina myös johtotehtävissä *osaamista ja ammattitaitoa arvostetaan niin, että jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus päästä koulutuksiin *kehityskeskusteluissa sovitaan kunkin henkilön työn tavoitteet ja laaditaan koulutussuunnitelma *avoimia tehtäviä täytettäessä otetaan tasapuolisesti huomioon oman henkilöstön keskuudesta olevat hakijat Palkkaus *samasta ja samalla vaativuustasolla olevasta työstä maksetaan nais- ja miestyöntekijälle sama tehtäväkohtainen palkka *sukupuoli ei vaikuta henkilökohtaisen lisän myöntämiseen, vaan niiden peruste on henkilön osoittama työmenestys ja saavutetut tulokset *palkkaerojen syyt voidaan todeta objektiivisin perustein Työolot ja kohtelu työpaikalla *työnantajalla on velvollisuus huolehtia henkilöstön työoloista ja kehittää niitä niin, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille *fyysisesti kuormittavissa tehtävissä hyödynnetään tarpeellisia apuvälineitä ja teknisiä ratkaisuja *ergonomiaa ja työilmapiiriä seurataan säännöllisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa *esimiehet huolehtivat, että tehtävien vaatimat henkilöresurssit on mitoitettu oikein *työ- ja sijaisjärjestelyt toteutetaan niin, että säännöllinen työaika riittää tehtävien hoitamiseen *väkivallan uhkaa minimoidaan tilaratkaisujen, koulutuksen ja tarvittaessa hälytysjärjestelmien avulla *raskaana olevan työntekijän työolosuhteisiin kiinnitetään erityistä huomiota: äidin tai sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavan työn teettäminen on kiellettyä ja muutoinkin raskaus otetaan huomioon riittävällä tavalla esimerkiksi työvuorojärjestelyin *jokainen käyttäytyy muita kohtaan ystävällisesti, asiallisesti ja kunnioittavasti Kunnassa on voimassa työsuojelun toimintaohje. Perheen ja työn yhteensovittaminen *perhevapaita tai muita virkavapaita tai työlomia myönnettäessä kaikkia kohdellaan samanarvoisesti *työaikajoustot ovat käytössä

5 *työtä ja työaikaa suunniteltaessa tavoitteena on toimiva työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen Sukupuolinen ja muu häirintä *Siikajoen työyhteisöissä ei hyväksytä sukupuolista tai muuta häirintää nollatoleranssi *häiritsijä ei voi itse määritellä, mitä toisen tulisi sietää *kun häirinnän kohteeksi joutunut on saattanut asian työnantajan tai esimiehen tietoon, vastuu siirtyy tälle Jokainen työntekijä vaikuttaa työyhteisön tulokseen, organisaation kulttuuriin ja siitä ulospäin heijastuvaan työnantajakuvaan. Tasa-arvoisella ja oikeudenmukaisella työpaikalla kaikkien osaamista ja työtä arvostetaan. Näin edistetään henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työyhteisöjen toimintaa. YHDENVERTAISUUSLAKI voimaan tullutta yhdenvertaisuuslakia sovelletaan kaikkeen julkiseen ja yksityiseen toimintaan. Poikkeuksena on vain yksityiselämä, perhe-elämä ja uskonnonharjoitus. Lain soveltamisala kattaa koko palvelussuhteen elinkaaren rekrytoinnista palvelussuhteen päättämiseen saakka. Työnantajan velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta mm. työhönotossa, tehtäviä jaettaessa sekä päätettäessä koulutukseen pääsystä, palkasta ja työsuhteisiin liittyvistä etuuksista. Syrjinnän ja vastatoimien kiellot Syrjinnän määrittelyä ja oikeutettua erityiskohtelua koskevia säännöksiä on laissa muutettu ja täsmennetty. Yhtäläinen suoja syrjinnältä on olemassa perusteesta riippumatta: *ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella ( 8) -työsopimuslakiin ja kunnalliseen viranhaltijalakiin aiemmin kirjatut syrjintäperusteet on nyt siirretty yhdenvertaisuuslakiin *syrjintää on myös ohje tai käsky syrjiä *laissa on ns. vastatoimien kielto: työntekijää tai viranhaltijaa ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla esim. sen vuoksi, että hän on vedonnut laissa säädettyihin oikeuksiin *syrjintää on häirintä: henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos se liittyy yhdenvertaisuuslain 8 :n 1 mom tarkoitettuun syyhyn (syrjintäperuste) ja käyttäytymisellä luodaan em. syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä

6 tai uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri *työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos hän ei ryhdy käytettävissä oleviin toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi saatuaan tiedon häirinnästä *syrjintäkieltoon sisältyy myös läheissyrjintä ja olettamaan perustuva syrjintä *syrjintää on syrjivä työpaikkailmoittelu: oikeudettomasti ei saa edellyttää hakijoilta laissa tarkoitettuja ominaisuuksia kuten esim. tiettyä ikää tai kansalaisuutta *kohtuullisten mukautusten epääminen määritellään syrjinnäksi: työnantajalla on velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia, joilla varmistetaan vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaiset työnsaanti- ja työskentelymahdollisuudet; velvollisuus on antaa pyynnöstä kirjallinen selvitys menettelyn perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa Syrjintä voi olla välillistä tai välitöntä. Hyvityssakko Työsopimuslaissa ja kunnallisesta viranhaltijalaissa säädetyt syrjintäperusteet on siirretty yhdenvertaisuuslakiin. Samalla hyvityssäännöksen käyttöala laajeni ja syrjityksi tulleiden oikeussuoja parani. Hyvityssakkoon voidaan tuomita minkä tahansa syrjintäperusteen perusteella. Sakkojen määrälle ei ole säädetty ylärajaa. Mukautusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan tuomita hyvitystä vasta kun lain voimaantulosta on kulunut kaksi vuotta. Tästä huolimatta asia voidaan saattaa valvontaviranomaisen tutkittavaksi. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN Tässä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa käsitellään kuntaorganisaatiossa. Syrjinnän tunnistaminen ei ole aina helppoa mutta jokaisen esimiehen ja henkilöstöön kuuluvan tulisi pystyä tunnistamaan syrjivät tilanteet ja käytännöt, jotta niihin voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työnantaja viime kädessä vastaa, ettei ketään syrjitä. *henkilöön kohdistuvaa seksuaalista tai muuta häirintää tai henkistä väkivaltaa ei sallita *samaan uskontokuntaan kuuluvia ei suosita toisten kustannuksella *sukupuolesta tai iästä johtuva syrjintä estetään *rasismia tai ennakkoluuloja ulkomaalaisia kohtaan ei hyväksytä *tasa-arvo ei ole vain miesten ja naisten välinen kysymys, vaan sen on toteuduttava myös eri ikäisten ja eri kansallisuutta olevien työntekijöiden kesken Syrjintää on esimerkiksi: *häirintä ja kiusaaminen *yksityisyyden ja fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen (lähentely, henkilökohtaisten sähköpostien urkkiminen) *syrjittyyn liitetään puutteita tai stereotypioita (naisia voidaan pitää heikosti sitoutuvina työntekijöinä, etnisiä vähemmistöjä taidoiltaan puutteellisina, vammaisia heikkolahjaisina, ayaktiiveja hankalina tai iäkkäitä työntekijöitä kaavoihin kangistuneina) *poissulkeminen: syrjitty eristetään työyhteisöstä *normittaminen: valtaväestön kulttuuri, elämäntapa tai käytös asetetaan normiksi, josta poikkeavat joutuvat huonompaan asemaan

7 *muu epäoikeudenmukainen kohtelu: esimerkiksi eri säännöt eri ryhmille tai sääntöjen erilainen soveltaminen eri henkilöille Toimenpiteet, jos syrjintää esiintyy: *asia on ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan työpaikalla *keskustelu suoraan syrjijän kanssa, jos se on mahdollista *tapahtumat voi kirjata (aika, paikka, osallisena olleet henkilöt jne) *apua voi pyytää työpaikan luottamushenkilöltä, työsuojeluvaltuutetulta, työterveyshuollosta tai muulta henkilöstön edustajalta, joiden kanssa asiasta voi mennä puhumaan esimiehelle; pyydä rohkeasti apua, mielellään välittömästi! *mikäli asia ei selviä työpaikalla, yhteyttä voi ottaa ammattiliittoon joko itse tai henkilöstön edustajan kautta *jos kyse on naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, yhteyttä voi ottaa työsuojelupiiriin tai tasaarvovaltuutettuun Jos ratkaisua ei saada aikaan, asia voidaan riitauttaa oikeudessa tai siitä voidaan tehdä tutkintapyyntö poliisille. Työnantajan ja esimiehen toimenpiteet, jos hän havaitsee syrjintää: *asian tultua esille, siihen on puututtava välittömästi *syrjinnässä on nollatoleranssi *asiasta voi puhua henkilöstön edustajan kanssa tai työyhteisötoimikunnassa *tarvittaessa pyydä apua omalta esimieheltäsi *jos neuvonta, varoitukset tai muut keinot eivät auta, on mahdollista harkita syrjijän irtisanomista *jos tilanne on tulehtunut, käytä ulkopuolista apua ja ota yhteyttä omaan työnantajajärjestöösi tai alueen työsuojelupiiriin *jos olet itse osallisena syrjintätilanteessa, pyydä ehdottomasti ulkopuolista apua ja ota yhteyttä työnantajajärjestöösi tai työsuojelupiiriin *ryhdy toimiin, jotta tilanne ei uusiutuisi *sovi pelisäännöistä työyhteisötoimikunnassa Henkilöstön edustajan toimenpiteet, jos hän havaitsee syrjintää: *syrjintään, häirintään ja kiusaamiseen on puututtava *syrjintää epäilevää työntekijää on autettava olemalla yhteydessä työnantajaan, työterveyshuoltoon, ammattiliittoon ja viranomaisiin *on pyrittävä neuvottelutulokseen, joka korjaa epäkohdan *apua ja neuvoa voi kysyä omasta ammattiliitosta tai kääntyä työsuojelupiirin tai tasa-arvoasioissa tasa-arvovaltuutetun toimiston puoleen *on hyvä hankkia tietoa syrjinnästä ja yhdenvertaisesta kohtelusta