Selvitys eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle Espoon vanhustenhuollosta

Transkriptio

1 Selvitys 1 (8) Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Selvitys eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle Espoon vanhustenhuollosta Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen määräyksestä tehtiin heinäkuussa 2012 kolmen päivän aikana kymmenen ennalta ilmoittamatonta tarkastuskäyntiä Espoossa sijaitseviin vanhusten ympärivuorokautista hoitoa antaviin laitoksiin ja hoivakoteihin. Tarkastukset tehtiin kolmeen Espoon oman toiminnan hoivayksikköön (Aurorakoti 3, Espoonlahden hoivakoti 2 ja Puolarkoti 4E) sekä seitsemään ostopalveluyksikköön (Kuusikoti, Villa Lauriina, Iltala, Villa Lyhde, Mäntyranta, Mikevan Helmi ja Vuoksela). Käyntien tarkoituksena oli arvioida Espoon kaupungin erityisesti muistisairaille vanhuksille järjestämän pitkäaikaishoidon sisältöä ja laatua. Tarkastuksissa kiinnitettiin erityistä huomiota vanhusten mahdollisuuksiin ulkoilla sekä heidän asiointimahdollisuuksiinsa. Tarkastuksissa arvioitiin mm. kodinomaisuuden toteutumista sekä fysioterapiapalvelujen ja saattohoidon järjestämistä hoivayksiköissä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on pyytänyt Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnalta selvitystä tarkastuksissa tehdyistä havainnoista ja pyytänyt ilmoittamaan mennessä toimenpiteistä, joihin se ryhtyy selvityspyynnön johdosta. Yleistä Espoon vanhustenpalvelujen pitkäaikaishoidosta Espoon sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palvelujen tulosyksikön pitkäaikaishoidon palvelualue järjestää espoolaisille senioreille ympärivuorokautista asumispalvelua ja hoivaa. Ympärivuorokautisten hoivapaikkojen määrä on tällä hetkellä 1300, joista 70 % ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta joko ostopalvelusopimuksella tai palvelusetelillä. Kokonaisapaikkamäärästä noin 50 % on kohdennettu muistisairaille. Tarkastuksen kohteena olleista hoivakodeista ostopalveluyksiköt Villa Lauriina, Villa Lyhde, Vuoksela ja Mäntyranta ovat pelkästään muistisairaille kohdennettuja avohoitoa tarjoavia hoivakoteja. Kaikki kaupungin oman toiminnan tarkastetut yksiköt, Aurorakoti 3, Espoonlahden hoivakoti 2 ja Puolarkoti 4E ovat laitoshoidon yksiköitä. Tällä hetkellä Espoossa ainoastaan 2,5 % yli 75 -vuotiaista on laitoshoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa suositeltava taso tulisi olla enintään 3,2 % joten Espoon taso on suosituksen mukainen. Espoossa on toteutumassa hankkeita, joilla uudistetaan palvelurakennetta edelleen siirtymällä laitoshoidosta kodinomaiseen ja yksityisyyden entistä paremmin mahdollistavaan ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen.

2 Selvitys 2 (8) Toukokuussa 2012 avattiin Espoon kaupungin ikääntymispoliittisen ohjelman ( ) mukainen ensimmäinen Elä ja asu -seniorikeskus, jossa on kodikasta ja yhteisöllistä hoiva-asumista sekä avopalvelu-keskustoimintaa alueen senioreille. Elä ja asu - seniorikeskus käynnisti kaupungin oman toiminnan palvelurakennemuutoksen laitoshoidosta kodinomaiseen, yhteisölliseen asumiseen. Asukkaalla on pääsääntöisesti käytössään n. 25 m2 käsittävä asunto ja puolisoille tarjottava asunto on suuruudeltaan n. 35 m2. Vuoden 2014 alussa otetaan käyttöön Elä ja asu- muistipalvelukeskukseksi peruskorjattu Viherkoti, johon tulee n. 60 pelkästään muistisairaille tarkoitettua asuntoa sekä kotona asumista tukevia avohoidon palveluja. Samalla laajennetaan jo nyt muistisairaiden hoivayksikkönä toimivan Taavinkodin toimintaa avohoitoa tukevilla palveluilla. Leppävaaran Elä ja asu- seniorikeskuksen (2016) ja Tapiolan Elä ja asuseniorikeskuksen (2017) rakennushankkeiden suunnittelu on käynnistynyt. Lisäksi kaupungissa on vireillä useita yksityisten palveluntuottajien hankkeita, jotka lisäävät ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelutarjontaa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakkaan asiakasmaksu määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen sekä kaupunginhallituksen vahvistaminen asiakasmaksun määräytymisperusteiden mukaisesti. Asiakkaan hoitomaksu kattaa hoidon, johon sisältyy asukkaan iän ja kunnon mukainen tarpeellinen tutkimus, kuntoutus, hoito ja huolenpito täydellinen ylläpito mukaan lukien tarpeellinen vaatetus, lääkkeet ja hoitotarvikkeet sekä muut laitoksesta saatavat palvelut, välttämätön hammashoito, kuljetus, silloin kun se on osa asukkaan terveydenhoitoa ja -huoltoa. Pitkäaikaisessa asumispalvelussa asiakkaan asiakasmaksun määräytymisperusteista on päätetty kaupunginhallituksessa, viimeksi vuonna Ostopalveluna toteutettavat asumispalvelut ja Espoon uusi, ensimmäinen Elä ja asu - seniorikeskus ovat avohoidon palveluja ja rinnastettavissa kotona asumiseen. Asumispalveluja saavat ovat oikeutettuja Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin kuten eläkettä saavan hoitotukeen, asumistukeen ja sairausvakuutuslain perusteella maksettaviin korvauksiin. Asiakkaan asiakasmaksuun sisältyy vuokra, perusmaksu, palvelumaksu ja ateriamaksu. Asukkaat ovat julkisen terveydenhuollon piirissä samoin perustein kuin kotona asuvat. Asukas maksaa käyttövaroistaan itse omat käyttömenonsa kuten esim. lääkekustannukset, terveydenhuoltomenot, silmälasit, hygieniamenot, parturikampaamolaskut, matkakustannukset, vaatemenot ja harrastustoiminnan menot. Esim. fysioterapiapalveluihin asukas voi saada kela-korvausta lääkärin lähetteellä. Espoon vanhusten asumispalveluiden kilpailutuksessa vaadittava palvelukonsepti ja lisäpalvelut muodostavat asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden, joka toteutuessaan takaa muistisairaille sekä ei- tehostetun ja tehostetun asumispalvelun asukkaille asumisen ja hyvän hoidon riittävän laadun. Asumispalveluyksikkö vastaa yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja valvonnasta. Espoon yksityisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontasuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Valvontaraportit viedään tiedoksi Espoon sosiaali- ja terveyslautakuntaan, sekä lähetetään aluehallintovirastoon. Valvontaraportit löytyvät Espoon Internet-sivuilta. Kaupungin omassa toiminnassa hoiva-asumisen laatua seurataan ja kehitetään Rai - vertailujen avulla. Kaikille kaupungin omissa hoivakodeissa asuville tehdään puolen vuoden välein Rai -arviointi, joka on kansainvälinen asukkaiden toimintakyvyn,

3 Selvitys 3 (8) riskitekijöiden, hoidon laadun ja kustannusten seurantaan kehitetty mittari. Viimeisimmän valtakunnallisen Rai -vertailun perusteella Espoon pitkäaikaishoidon laatu oli parempaa kuin vertailuun osallistuvissa kunnissa keskimäärin. Ostetussa toiminnassa hoiva-asumisen laatukriteereistä on kuluvan vuoden valvontakäynneillä käsitelty erityisesti alla mainittuja kriteereitä: o Asiakkaan aseman ja edun valvonta Sosiaali-potilasasiamiehen yhteystiedot, hoitotuki o Asiakkaan asema ja oikeudet Asukkaan hoidon ja palvelutarpeen arviointi ja suunnittelu, hoito ja kuntoutussuunnitelma ja arviointi, kirjaamisjärjestelmä o Asiakkaan perustarpeista huolehtiminen Henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi esim. asukkaalle järjestetään heidän tarpeidensa ja tottumuksensa mukaista kulttuuri-, virike ja hengellistä toimintaa ja tuetaan heidän osallistumistaan ja sosiaalisia suhteitaan Ulkoilu, asukkaalla on mahdollisuus säännölliseen ulkoiluun ympäri vuoden Liikkuminen, asukkaalla on mahdollisuus siirtyä ruokailuun tai wc:hen kävellen tai apuvälineitä käyttäen Ravinto ja ruokahuolto, asukkaan paino, ravitsemustila seurataan säännöllisesti o Espoon pitkäaikaishoidon vuoden 2011 asiakastyytyväisyyskyselyn läpikäynti hoivakotikohtaisesti. o Omavalvontasuunnitelma. Seuraavassa vastaukset selvityspyynnön kysymyksiin sekä toimenpiteet: 1. Selvitys asukkaiden ulkoilu- ja asiointimahdollisuuksista, sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisestä sekä tavanomaiseen elämään osallistumisesta. Kaupungin oma toiminta: Pitkäaikaishoidon palvelukonseptissa luvataan, että asukkailla on mahdollisuus ulkoiluun viikoittain, osallistua voimavarojensa mukaiseen arkielämään halutessaan yhdessä läheistensä kanssa. Asukkaan omahoitaja vastaa siitä, että ulkoilu toteutuu palvelulupauksen mukaisesti. Ulkoilumahdollisuuksia iltapäivisin on lisätty kehittämällä hoitajien työjärjestelyjä siten, että iltavuoroon tuleva työntekijä hakee työvuoroon tullessaan ulkoilemaan halukkaat asukkaat ulos. Kaikkiin yksiköihin on hankittu ulkoiluun sopivia pyörätuoleja ja pyörätuoli-asukkaille helposti puettavia ulkoiluviittoja ja jalkapusseja. Useana kesänä on pitkäaikaishoitoon palkattu noin 50 nuorta huolehtimaan kesäaikana asukkaiden ulkoilusta ja muusta virkistystoiminnasta. Omaisia ja vapaaehtoisia kannustetaan osallistumaan ulkoiluun asukkaiden kanssa. Ulkoilun toteutumista seurataan asukaskohtaisilla ulkoiluseurantalistoilla. Tarkastuksen kohteena olleissa Aurorakoti 3:lla ja Espoonlahti 2:lla seurannan mukaan asukkaat ovat olleet ulkoilemassa ympäri vuoden vähintään kerran

4 Selvitys 4 (8) viikossa lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia, esim. yleistilan äkillisen heikentymisen vuoksi. Puolarkoti 4 E:llä, joka on terveyskeskuksen pitkäaikaisosasto, ulkoilu on toteutunut harvemmin. Osa asukkaista kieltäytyy kannustuksesta huolimatta ulkoilusta. Apulaisoikeusasiamiehen tarkastuskäynnin jälkeen asukkaiden ulkoilun toteutumista on seurattu tarkemmin ja yksikön osastonhoitaja varmistaa päivittäin, että asukkailla on mahdollisuus ulkoiluun. Omahoitaja huolehtii hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitun mukaisesti yhdessä omaisten/lähiverkoston ja muiden toimijoiden kanssa asukkaan tarpeiden mukaisesta asioinnista ja osallistumisesta erilaisiin hoivayhteisössä tai muualla järjestettäviin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Kaupungin oman toiminnan laitosyksiköissä on mahdollista saada kotilomalla käyntiä varten maksuton kuljetus kerran kuukaudessa. Ostettu toiminta: Ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelukonseptissa on jo kilpailutusvaiheessa vaadittu palveluntuottajilta kirjallinen suunnitelma asukkaiden ulkoilusta. Sen toteutumista seurataan jokaisella valvontakäynnillä. Hoivakodeissa on panostettu asukkaiden ulkoiluun hankkimalla mm. ulkoiluun soveltuvia vaatteita ja apuvälineitä, mm. viittoja. Parhaiten asukkaiden ulkoilu onnistuu iltapäivällä iltavuoron tullessa työvuoroon. Osa asukkaista tarvitsee liikkumiseen apuvälineitä ja avustajaa. Asukkailla on myös mahdollisuus päästä ulkoilemaan ja asioimaan kauemmas hoivakodilta. Asukkaita ulkoiluttavat myös omaiset ja lukuisat vapaaehtoiset. Hoivakodeissa seurataan asukkaiden ulkoilua erilaisten seurantalistojen avulla. Ulkoilu- ja viriketoiminta rikastuttaa hoivakodin asukkaiden arkea ja sen vuoksi omahoitaja kirjaa niistä asukaskohtaiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kaikki asukkaat eivät pidä ulkoilusta ja silloin tämäkin asia on kirjattuna. Asukkaiden ulkoileminen kaikkina vuodenaikoina on tiedostettu haaste hoivakodeissa mm. runsaslumisten talvien vuoksi. Silloin kävelylenkki on korvattu esim. oleskelemalla hoivakodin parvekkeilla raittiissa ilmassa. Kilpailutuksen palvelukonseptissa edellytetään, että palveluntuottaja järjestää asukkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämiseen vaatimat kuljetukset ja mahdollisen saattoavun itse tai omaisten kanssa yhteistyössä. Vaatteiden ja henkilökohtaisten tarvikkeiden hankinnassa avustetaan asukasta yhdessä omaisten kanssa. Kaikilla pitkäaikaishoidon asukkailla on mahdollisuus anoa sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua esim. vierailuja tai asiointia varten. Pitkäaikaishoidossa asuville voidaan myöntää sosiaalihuoltolain mukaisena kuljetuspalveluna 2-4 yhdensuuntaista taksimatkaa, joista korvataan enintään 21 euroa/matka. 2. Mitoitussuosituksen toteutuminen omissa ja ostopalveluyksiköissä ja yksilöllisten tarpeiden ja hoitoisuuden vaikutus riittävään mitoitukseen. Kaupungin oma toiminta: Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on määritellyt pitkäaikaishoidon mitoitukseksi Mitoitus pitkäaikaishoidon yksiköissä on Psykogeriatrisessa yksikössä (Aurorakoti 5) mitoitus on asukkaiden haasteellisuudesta johtuen Pitkäaikaishoidossa on lisäksi käytettävissä sijaisuuksiin yhteensä 21 varahenkilöä. Henkilöstön poissaolot korvataan palkkaamalla sijaisia. Sijaisten hankinta on keskitetty

5 Selvitys 5 (8) ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kuntien omistamaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:öön. Yksiköihin on laadittu ohjeistus minimihenkilöstö-määristä, jolla turvataan 0.60 mitoituksen toteutuminen. Yksiköt palkkaavat tarvittaessa hoitajia minimimitoituksen turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla toimivista eri henkilövuokrausyrityksistä sekä myös suoraan rekrytoimalla. Kaupungilla on käytössä hälytysraha ja tuplavuorokorvaus järjestelmät henkilöstön motivoimiseksi. Yksiköillä on lupa ottaa tarvittaessa lisähenkilöstöä yli sovitun mitoituksen esim. saattohoitotilanteessa tai hoidollisesti haasteellisen asukkaan hoidon turvaamiseksi. Mitoituksen toteutumista seurataan kaupungin henkilöstöjärjestelmistä otettavilla listauksilla ja työvuorotaulukoista laskemalla. Pitkäaikaishoidon omissa yksiköissä toimitaan yhdenmukaisilla periaatteilla henkilöstömitoituksen osalta. Ostettu toiminta: Palveluntuottajan ja Espoon sosiaali- ja terveystoimen välisessä ostopalvelusopimuksessa on määräykset mm. henkilöstömitoituksesta. Kilpailutuksessa määritellyt minimimitoitukset ovat Avin suositusten mukaisesti ei -tehostetun palvelun osalta 0,4, tehostetun palvelun osalta 0,5 ja muistisairaiden osalta 0,6. Kilpailutuksen yhteydessä palveluntuottajat saivat lisäpisteitä siitä, että mitoitukset nostettiin yli minimitason. Mitoituksen toteutumista seurataan henkilöstölistasta ja työvuorotaulukoista laskemalla. Laatupoikkeaminen yhteydessä henkilöstömitoituksen toteutumista seurataan tiiviimmin. 3. Toimenpiteet erityisesti omien yksiköiden asukkaiden mahdollisuudesta saada hoivaa ja huolenpitoa yksityisyyden paremmin huomioivissa asuinhuoneissa. Tarkastetuista yksiköistä Puolarkoti 4 E on terveyskeskuksen pitkäaikaisosasto ja Aurorakoti 3 ja Espoonlahden hoivakoti 2 ovat sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa. Näissä yksiköissä on vielä rakenteellisesti 2-4 hengen huoneita. Uusien Elä ja asuseniorikeskusten valmistumisen myötä asukkaille voidaan tarjota yhden hengen huoneita/yksiöitä. Useamman hengen huoneessa olevien asukkaiden yksityisyys turvataan tarvittaessa sermeillä ja tarpeen mukaan järjestettävällä yksityisellä tilalla esim. omaisen kanssa keskusteluun. Mikäli hoidollinen tarve ehdottomasti edellyttää, asukkaalle järjestetään yhden hengen huone. Asukkaat voivat tuoda kaikissa pitkäaikaishoidon hoivakodeissa huoneeseensa henkilökohtaisia tavaroitaan. Joissakin tapauksissa asukkaan sijoitus useamman hengen huoneeseen voi olla myös omaisten toive, jotta sosiaalista elämää kaipaava henkilö ei kokisi jäävänsä yksin. Useamman hengen huoneissa hoitajat käyvät useammin ja omaisilta saadun palautteen mukaan tämä lisää monisairaan, paljon apua tarvitsevan asukkaan turvallisuudentunnetta. Palvelurakennemuutosten edetessä voidaan yhden hengen huoneita lisätä yksityisyyden turvaamiseksi vähentämällä yksikön paikkalukua. 4. Kaupungin omien yksiköiden apuvälineiden säilytys ja varastotilat Paljon apua tarvitsevat asukkaat tarvitsevat liikkumisen ja siirtämisen apuvälineitä jatkuvasti ympäri vuorokauden, joten henkilökohtaisten apuvälineiden pitää olla saatavilla

6 Selvitys 6 (8) asukkaan lähellä. Aktiivinen ja kuntouttava hoitotyö edellyttää paljon apuvälineitä, joiden säilytys on haasteellista vanhanaikaisissa vuodepotilaille suunnitelluissa tiloissa. Vanhat apuvälineet on kartoitettu ja poistettu yksiköistä. Samalla on varmistettu, että vain asukkaiden käytössä olevat välttämättömät apuvälineet ovat tiloissa. Suunniteltu asukaspaikkaluvun vähentäminen mahdollistaa jatkossa lisätilaa myös apuvälineille. 5. Asukkaille järjestettävät kuntoutuspalvelut Sekä omassa että ostetussa toiminnassa kuntouttava työote on mukana kaikissa arjen päivittäisissä toiminnoissa. Kaikkiin hoitotoimenpiteisiin liittyy kuntoutus hoitohenkilökunnan ohjaamana. Hoivakodeissa on arjen liikuntatuokioita, kuten tuolijumppa, tanssi jne. Vuoden 2012 lopussa on valmistumassa liikuntaa joka päivä käsikirja, jonka avulla pyritään kannustamaan hoitohenkilökuntaa arjen toimissa asukkaiden monipuoliseen kuntoutukseen. Keväällä 2013 käynnistetään yhteisen viriketoiminnan käsikirjan työstäminen, jonka avulla entisestään voidaan lisätä keinoja asukkaan arjen aktivoimisessa. Kaupungin oma toiminta: Asukkaan toimintakyky arvioidaan hänen tullessaan hoivakotiin ja tämän jälkeen vähintään puolivuosittain. Arviointi tehdään Rai -arviointimenetelmää käyttäen yhteistyössä asukkaan, asukkaan omahoitajan, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin kanssa. Arvioinnin perusteella asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisällytetään tavoitteet hänen liikkumiselleen. Hoitohenkilökunnalla on tarvittaessa mahdollisuus konsultoida fysioterapeuttia ja saada ohjeistusta asukkaan liikkumisen tukemiseen. Rai -arviointi antaa tietoa myös hoidon laadusta sekä kuntouttavan hoitotyön onnistumisesta. paljon apua tarvitsevien asukkaiden auttaminen ylös vuoteesta joka päivä on toimintakyvyn ylläpitämiselle erityisen tärkeätä. Valtakunnallisen Rai -vertailun mukaan Espoon pitkäaikaishoidon omassa toiminnassa on vuoteeseen hoidettavia asukkaita merkittävästi vähemmän kuin Suomen vanhainkodeissa keskimäärin. Jokaisessa yksikössä on myös kuntoutuslähihoitaja, joka vastaa yksikön kuntouttavista työkäytännöistä ja apuvälineistä yhteistyössä fysioterapeutin kanssa. Useat työntekijät ovat käyneet Työterveyslaitoksen ergonomiakorttikoulutuksen. Koulutus antaa osaamista asukkaan hellävaraisiin siirtoihin liittyviin hyviin työskentelytapoihin. Ostettu toiminta: Ympärivuorokautisten asumispalvelujen palvelukonseptissa edellytetään hoitohenkilöstöltä kuntouttavaa työotetta. Henkilöstö kannustaa ja tukee asukasta kaikissa päivittäisissä toiminnoissa huomioiden asukkaan omat voimavarat. Lääkärin lähetteellä hoivakodin asukas voi avohoidon periaatteiden mukaisesti saada omalla kustannuksellaan fysioterapiapalveluja ja saa Kela-korvausta samoilla periaatteilla kuin kotona asuvat. Usein fysioterapeutti käy hoivakodeissa antamassa Kelakorvattavia fysioterapiapalveluita. Osa hoivakodeista on palkannut oman fysioterapeutin.

7 Selvitys 7 (8) 6. Saattohoitopotilaan oikeus arvokkaaseen ja häntä kunnioittavaan hoitoon sekä yksityisyyteen Espoossa saattohoitoa koskeva suositus on sisällytetty tulos- ja palvelualueiden hoitoohjeisiin ja toimintaperiaatteisiin. Asukkaat asuvat sekä omissa että ostopalvelu - hoivakodeissa elämänsä loppuun asti. Myös saattohoito toteutetaan mahdollisuuksien mukaan asukkaan omassa ja tutussa ympäristössä ja tarvittaessa yhteistyössä Espoon kotisairaalan kanssa, jonka resurssit ovat kaksinkertaistuneet syksystä 2012 alkaen. Pitkäaikaishoidon lääkäritiimin lääkärit käyvät hoivakodeissa säännöllisesti keskimäärin kerran viikossa ja lisäksi heitä voi konsultoida arkisin virka-aikana. Määräaikaistarkastus tehdään jokaiselle asukkaalle säännöllisesti tai tarpeen mukaan. Hoivakodin lääkäri tuntee asukkaan hyvin ja pystyy parhaiten suunnittelemaan asukkaan lääketieteellisen saattohoidon. Espoon kotisairaalan tuella on pystytty mahdollistamaan hyvä saattohoito ja arvokas kuolema hoivakotiemme asukkaille. Omaisten läsnäolo saattohoitovaiheessa on tärkeätä. Kaupungin oma toiminta: Saattohoidossa olevan asukkaan ja hänen omaisensa tarpeisiin ja toiveisiin vastataan yksilöllisesti ja mahdollisimman hyvin. Yksityisyys voidaan turvata hoivayksikön tilojen antamissa puitteissa. Useimmiten pystytään järjestämään yksityinen saattohoitotila asukkaalle. Asukkaalle tuo turvallisuutta tuttu ympäristö ja tutut hoitajat. Henkilökunnalle järjestetään vuosittain koulutusta saattohoitoon liittyen. Ostettu toiminta: Asumispalveluyksikössä suosituksen toteutumista edistettiin käynnistämällä valvontakäynneillä keskustelu hyvän saattohoidon merkityksestä kuoleman lähestyessä. Hoivakodeissa on tehty paljon konkreettisia toimenpiteitä saattohoitosuosituksen suhteen. Henkilöstö on lukenut saattohoitosuosituksen, saattohoitokäsitettä on avattu tiimikokouksissa, henkilöstö on käynyt saattohoitokoulutuksissa mm. Terhokodissa ja terveydenhuolto-oppilaitoksissa. Koulutuksista saatua tietoa on jaettu muulle henkilöstölle mm. kivunlievityksestä, ohjeet on koottu kansioon, hengellisiä asioita on käsitelty yhdessä papin kanssa ja saattohoidon jälkeen on voitu käydä aiheesta palautekeskustelua. Johtopäätökset ja toimenpiteet Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että apulaisoikeusasiamiehen tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota tärkeisiin ja ajankohtaisiin vanhustenhuollon laatua koskeviin kysymyksiin. Espoon vanhustenhuollon palvelurakennetta, sisältöä ja laatua ollaan kehittämässä ja parantamassa systemaattisesti. Kehittämistyössä esille nousseet asiat ovat pitkälti samoja, joihin apulaisoikeusasiamies on tarkastuksissaan kiinnittänyt huomiota. Kehittämistyössä tärkeänä lähtökohtana sekä omassa että ostetussa toiminnassa on vanhusten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Painopisteinä toiminnan kehittämisessä ovat olleet mm. asiakkaan asema ja oikeudet, asukkaiden mahdollisuus ulkoiluun ympäri vuoden, liikkuminen sekä asukkaiden henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Pitkäaikaishoito kiinnittää jatkossa erityistä huomiota siihen, että

8 Selvitys 8 (8) palvelulupaukset ja kilpailutuksen palvelukonsepti lisäpalveluineen toteutuvat kaikissa hoivakodeissa. Ostopalveluissa kaikkien yksiköiden omavalvontasuunnitelmat käydään läpi palveluntuottajien kanssa. Kaupungin omassa toiminnassa käynnistetään omavalvontasuunnitelmien laatiminen. Vuoden 2012 aikana valvonnan vastuuhenkilöt ovat saaneet koulutusta omavalvontasuunnitelmien tekemiseen. Elä- ja asu - seniorikeskusten toiminnan käynnistäminen mahdollistaa kodinomaisen, yhteisöllisen asumisen ja asukkaiden yksityisyyden nykyistä paremmin kaupungin omassa toiminnassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että vanhuspalveluja kehitetään aktiivisesti ja suunnitelmallisesti jotta hoivakodeissa asuvien vanhusten hyvä ja laadukas hoito ja huolenpito kodinomaisissa olosuhteissa on varmistettu. Sosiaali- ja terveyslautakunta ja toimiala pitävät tärkeänä jatkaa niiden toimintojen kehittämistä, joihin apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta Juha Metso perusturvajohtaja Elsa Pasma pitkäaikaishoitopäällikkö