Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet"

Transkriptio

1 Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari Rovaniemi Esitelmän sisältö Taustaa Tutkimuksen päätavoitteet Aineisto (sekä biologinen että talous) Menetelmät ja tulokset Johtopäätökset Dosentti Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos, METLA

2 Taustaa Epäsuotuisat maaperän ominaisuudet Rankat ilmasto olosuhteet Paljon taimikuolemia männyllä niin Suomessa kuin Ruotsissakin huomattavaa vaihtelua uudistamisen onnistumisessa kalenterivuosien välillä Mitä voimme tehdä? Maanmuokkauksen on todettu aiemmissa tutkimuksissa merkittävästi vaikuttavan taimien kasvuun ja eloonjäämiseen, MUTTA samanaikaisesti myös metsänuudistamisen kustannukset vaihtelevat eri uudistamisketjujen (maanmuokkaus + viljely) välillä Voimmeko yhdistää metsänuudistamiseen liittyvän epävarmuuden ja uudistamisketjujen kustannukset?... Kyllä voimme! Voimme esimerkiksi sovittaa todennäköisyysfunktioita uudistamisen aineistoihin

3 1500 Taustaa: mistä oikeasti on kyse? ESIMERKKI 2: taimien noin 40 % eloonjäänti saavutetaan joko 600 eurolla tai 1400 eurolla.. ESIMERKKI 1: metsänomistajalla on n 600 euroa metsänuudistamiseen rahaa Mitä tällä rahalla saa? /ha eloonjääminen, % (elossaolevien taimien lukumäärä, kun viljeltyjen taimien lukumäärä 100%)

4 Tutkimuksen päätavoitteet Muuttuuko uudistamisketjujen paremmuusjärjestys a), jos otamme huomioon uudistamisen onnistumisen todennäköisyyden? Onko kasvupaikkatyypillä vaikutusta tuloksiin? a) Uudistamisketjun kustannustehokkuudella mitattuna

5 Aineisto Kahdeksan koetta (kukin 4.8 ha): neljä aiemmin kuusivaltaista ja neljä aiemmin mäntyvaltaista kasvupaikkaa Satunnaistettu koejärjestely (osaruutukoe, split-plot design) Maanmuokkausmenetelminä: laikutus, auraus, kulotus ja lautasauraus Laik Laut Aur Kul paljas kylvö paakku paakku Viljelytapoina: (suunnattu)kylvö, istutus 2-vuotiailla (koulituilla) paljasjuurisilla taimilla ja istutus paakkutaimilla paakku kylvö paakku paljas kylvö paljas Alkuperäinen viljelytiheys 2500 tainta/ha paljas kylvö

6 Aineisto ja aineiston erityispiirteet Uudistamisketjun (maanmuokkaus +viljely) onnistuminen määritettiin siten, että kolmen perättäisen viljelyvuoden (1975,1976 ja 1977) tulokset yhdistettiin näin saatiin enemmän havaintoja todennäköisyysfunktioiden sovittamiseen, eli enemmän tehoa (Huom. kaikille uudistamisketjuille sääolosuhteet viljelyvuosina olivat identtiset) Elävien taimien määrä, pituus ja viim. vuosikasvun pituus mitattiin inventoinnissa, tulosten edustaessa 22, 23 ja 24 vuotiaita taimikoita Ainoastaan viljellyt taimet mitattiin

7 Uudistamisketjut KETJU 1: Laikutus & kylvö a) KETJU 2: Laikutus & istutus 2 vuotiailla paljasjuurisilla taimilla b) KETJU 3: Laikutus & istutus paakkutaimilla c) KETJU 4: Auraus & kylvö KETJU 5: Auraus istutus 2 vuotiailla paljasjuurisilla taimilla KETJU 6: Auraus & istutus paakkutaimilla KETJU 7: Kulotus ja laikutus & kylvö KETJU 8: Kulotus ja laikutus & istutus 2 vuotiailla paljasjuurisilla taimilla KETJU 9: Kulotus ja laikutus & istutus paakkutaimilla KETJU 10: Lautasauraus & kylvö KETJU 11: Lautasauraus & istutus 2 vuotiailla paljasjuurisilla taimilla KETJU 12: Lautasauraus & istutus paakkutaimilla a) suunnattu kylvö, b) koulitut taimet c) paperikenno, FH408

8 Aineisto viimeisen inventoinnin (v1999) aikaan Uudistamisketju KETJU 1 KETJU 2 KETJU 3 KETJU 4 KETJU 5 KETJU 6 KETJU 7 KETJU 8 KETJU 9 KETJU 10 KETJU 11 KETJU 12 Keskipituus (S.D.) Keskiläpimitta (S.D.) Kuusiv. Mäntyv. Kuusiv. Mäntyv. Elävien taimien lkm Kuusiv. Mäntyv. Viimeisessä inventoinnissa kukin uudistamisketju keskimäärin täytti taimikoille asetetut vähimmäisvaatimukset niin pituuden kuin läpimitankin suhteen KETJU 6: Auraus & istutus paakkutaimilla KETJU 1: Laikutus & kylvö

9 Välittömät kustannukset Uudistamisketjut Maanmuokkaus Viljely Yhteensä Sijoitus KETJU 1: Laikutus & kylvö /ha /ha /ha III KETJU 2: Laikutus & istutus 2 vuotiailla paljasjuurisilla taimilla KETJU 3: Laikutus & istutus paakkutaimilla KETJU 4: Auraus & kylvö /ha /ha /ha II KETJU 5: Auraus istutus 2 vuotiailla paljasjuurisilla taimilla KETJU 6: Auraus & istutus paakkutaimilla KETJU 7: Kulotus ja laikutus & kylvö KETJU 8: Kulotus ja laikutus & istutus 2 vuotiailla palj.taimilla /ha /ha /ha Kallein ketju KETJU 9: Kulotus ja laikutus & istutus paakkutaimilla KETJU 10: Lautasauraus & kylvö /ha /ha /ha I KETJU 11: Lautasauraus & istutus 2 vuotiailla palj.taimilla KETJU 12: Lautasauraus & istutus paakkutaimilla

10 Todennäköisyyden määrittäminen jatkuvamuotoisena epäjatkuvana Koska aineistossa oli kaikkiaan ainoastaan 12 koealaa kullekin uudistamisketjulle (kolme toistoa (viljelyvuodet ) * neljä koetta (per kasvupaikka) jouduttiin soveltamaan kumulat. todennäköisyysjakaumia epäjatkuvassa muodossa Muuttuja X: uudistamisen onnistuminen (elävien taimien lukumäärä) Pr(X<x)= 1- F(x), missä X kuvaa uudistamisen onnistumista, ja x on tietyn uudistamisketjun mukainen elävien taimien määrä kullakin koealalla F(x) on kumulatiivinen todennäköisyysjakauma Todennäköisyydet määritettiin kullekin uudistamisketjulle sovittamalla erimuotoisia jakaumia, ja edelleen valitsemalla näistä jakaumista parhaiten soveltuva (tilastoll. testaus)

11 Kustannustehokkuusindeksin määrittäminen Sen jälkeen kun uudistamisen onnistuminen oli mallinnettu todennäköisyydeksi (parhaiten soveltuvalla jakaumafunktiolla), muodostettiin kullekin uudistamisketjulle erityinen kustannustehokkuusindeksi Kustannustehokkuusindeksi määritettiin erikseen kahdelle kynnysarvolle: 500 ja 1100 elävää tainta Näistä 500 elävää tainta kuvaa uudelleenviljelyn rajaa, ja 1100 tainta täydennysviljelyn rajaa Kustannustehokkuusindeksin laskennassa välittömät uudistamisketjun kustannukset painotettiin todennäköisyyden käänteisluvulla:, missä I j = indeksilukuarvo uudistamisketjulle j D j = uudistamisketjun j välittömät kustannukset Lyhyesti, mitä pienempi kustannustehokkuusindeksin lukuarvo, sen kustannustehokkaampi uudistamisketju PROB s j = elävien taimien todennäköisyys kynnysarvolla s uudistamisketjussa j

12 Yksikkökustannusten laskenta Vaihtoehtoinen tapa määrittää uudistamisketjujen kustannustehokkuuksia oli muodostaa elävien taimien yksikkökustannukset kullekin uudistamisketjulle Toisin kuin kustannustehokkuusindeksin laskennassa, yksikkökustannusten määrittäminen ei pohjautunut todennäköisyyksiin, vaan laskenta toteutettiin pelkästään laskennallisena (deterministinen) toimenpiteenä Kunkin uudistamisketjun onnistuminen määritettiin yksinkertaisesti siten, että välittömät kustannukset jaettiin koealoittaisten elävien taimien lukumäärällä, ja saatu osamäärä suhteutettiin koko aineistolle aritmeettisena keskiarvona

13 Todennäköisyys, että inventointihetkellä 500 tai elävää tainta Ketju KETJU 1: Laikutus & kylvö KETJU 2: Laikutus & istutus 2 vuotiailla paljasjuurisilla taimilla KETJU 3: Laikutus & istutus paakkutaimilla Kuusivaltaiset 500 / Mäntyvaltaiset 500 / % / 15% (huonoin) KETJU 4: Auraus & kylvö KETJU 5: Auraus istutus 2 vuotiailla paljasjuurisilla taimilla KETJU 6: Auraus & istutus paakkutaimilla 91% / 57% (paras) 93 % / 73 % (paras) KETJU 7: Kulotus ja laikutus & kylvö KETJU 8: Kulotus ja laikutus & istutus 2 vuotiailla palj.taimilla KETJU 9: Kulotus ja laikutus & istutus paakkutaimilla KETJU 10: Lautasauraus & kylvö 29 % / 14% (huonoin) KETJU 11: Lautasauraus & istutus 2 vuotiailla palj.taimilla KETJU 12: Lautasuaraus & istutus paakkutaimilla

14 Tulokset - kustannustehokkuusindeksit 3000 Kustannustehokkuusindeksit, kun kynnysarvona 500 elävää tainta *aiemmin kuusivaltaiset kasvupaikat indeksiarvo CHAIN 1.1 CHAIN 1.3 CHAIN 1.4 (III) CHAIN 2.1 (I) CHAIN 2.3 CHAIN 2.4 (II) CHAIN 3.1 CHAIN 3.3 CHAIN 3.4 CHAIN 4.1 CHAIN 4.3 CHAIN 4.4 KETJU KETJU 3: Laikutus & istutus paakkutaimilla KETJU 4: Auraus & kylvö KETJU 6: Auraus & istutus paakkutaimilla

15 Tulokset - kustannustehokkuusindeksit 3500 Kustannustehokkuusindeksit, kun kynnysarvona 1100 elävää tainta * aiemmin mäntyvaltaiset kasvupaikat indeksiarvot CHAIN 1.1 CHAIN 1.3 CHAIN CHAIN CHAIN CHAIN CHAIN CHAIN CHAIN CHAIN CHAIN (I) (III) 4.3 KETJU 6: Auraus & istutus paakkutaimilla KETJU 10: Lautasauraus & kylvö CHAIN 4.4 (II) KETJU KETJU 12: Lautasauraus & istutus paakkutaimilla

16 Tulokset yksikkökustannukset Yksikkökustannuksista johdetut kokonaiskustannukset ( /ha) * aiemmin mäntyvaltaiset kasvupaikat Elävää tainta 500 living saplings 1100 living saplings KETJU CHAIN 1 CHAIN 2 CHAIN 3 CHAIN 4 CHAIN 5 CHAIN 6 CHAIN 7 CHAIN 8 CHAIN 9 CHAIN 10 CHAIN 11 CHAIN (*) (II) 2.3 (*) 2.4 (III) (*) (I) KETJU 4: Auraus & kylvö KETJU 12: Lautasauraus & KETJU 6: Auraus & istutus paakkutaimilla istutus paakkutaimilla

17 Tulokset paremmuusjärjestys, aiemmin kuusivaltaiset kasvupaikat Kynnysarvo: elävää tainta hehtaarilla Arviointimenetelmä Paras (kustannustehokkain) Toiseksi paras Välittömät kustannukset (A) Kustannustehokkuusindeksi (B) (todennäköisyys!) Yksikkökustannukset (C) Lautasauraus ja istutus paakkutaimilla (KETJU 12) Auraus ja istutus paakkutaimilla (KETJU 6) Auraus ja istutus paakkutaimilla (KETJU 6) Auraus ja kylvö (KETJU 4 ) Auraus ja kylvö (KETJU 4 ) Auraus ja kylvö (KETJU 4 )

18 Tulokset paremmuusjärjestys, aiemmin mäntyvaltaiset kasvupaikat Kynnysarvo: elävää tainta hehtaarilla Arviointimenetelmä Paras Toiseksi paras Välittömät kustannukset (A) Lautasauraus ja istutus paakkutaimilla (KETJU 12) Auraus ja kylvö (KETJU 4) Kustannustehokkuusindeksi (B) Auraus ja istutus paakkutaimilla (KETJU 6) Lautasauraus ja istutus paakkutaimilla (KETJU 12) Yksikkökustannukset (C) Lautasauraus ja istutus paakkutaimilla (KETJU 12) Auraus ja kylvö (KETJU 4)

19 Johtopäätökset Tämä tapaustutkimus osoittaa, että epävarmuudella on väliä epävarmuuden huomioon ottaminen taloudellisissa laskelmissa vaikuttaa uudistamisketjujen paremmuusjärjestykseen (vrt. tilanteeseen, jossa uudistamisen epävarmuutta ei ole otettu lainkaan huomioon) Epävarmuuden huomioon ottaminen vaikutti merkittävästi enemmän aiemmin mäntyvaltaisten kasvupaikkojen uudistamisketjujen paremmuusjärjestykseen kuin aiemmin kuusivaltaisten kasvupaikkojen vastavaan Tämä tapaustutkimus antaa pohjan tarkastella seuraavaksi, miten tässä esitetyt uudistamisketjut vaikuttavat puuston myöhempään kehitykseen (koko kiertoaika) tätä voidaan tarkastella simuloitujen kasvuennusteiden avulla (esim. Motti metsikkösimulaattori)

20 Reference: Ahtikoski, A., Alenius, V. & Mäkitalo, K Scots pine stand establishment with special emphasis on uncertainty and cost effectiveness, the case of northern Finland. New Forests 40(1): 69 84

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Timo Saksa, Kaisa Särkkä-Pakkala ja Heikki Smolander Työkalu metsänuudistamisen laatutyöhön e e m t a Systemaattinen laatutyö parantaa tulosta Prosessiteollisuudessa

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007

Lisätiedot

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla Kaarlo Kinnunen Vastavalmistunut metsänhoitaja työhuoneessaan vuonna 1972 117 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen

Lisätiedot

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka

Lisätiedot

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011 Laatutyön menetelmät ete ätja vaikuttavuus uus metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1. Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä

Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä Mitä ovat hirvikarkotteet? Taimikohtaiseen suojaukseen tarkoitettuja tuotteita Perustuvat hirvelle epämiellyttävään

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Tiina Laine ja Juho Rantala Kuljettajien ja toimihenkilöiden ammattitaidon kehittäminen koneellisessa metsänviljelyssä

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko 3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina 2000-2011.

Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina 2000-2011. University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa

Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa 2007 Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa Metsänuudistamisen laadun hallinta -hankkeen loppuraportti Timo Saksa ja Ville Kankaanhuhta Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät

Lisätiedot

Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa

Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa Jarmo Hämäläinen Heikki Ovaskainen Markus Strandström Metsäteho Oy 21.1.2016 Dronien käytön kriittisiä kysymyksiä - metsätalous Kantokyky

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu 29.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu 29.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Omavalvonta metsänhoitotöiden laadunhallinnassa Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

SuojeluMOTTIohjelmisto

SuojeluMOTTIohjelmisto SuojeluMOTTIohjelmisto 1 Yleiskuvaus SuojeluMOTTI on laskentaohjelmisto joka tuottaa arvion metsäkohteen määräaikaisen tai pysyvän suojelun puuntuotannollisista ja metsätaloudellisista vaikutuksista verrattuna

Lisätiedot

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuskaavio Miten taimikonhoito vaikuttaa ensiharvennus- vaiheeseen? TAIMIKKO UUDISTUSKYPSÄ METSÄ Miten nuoret metsät kehittyvät?

Lisätiedot

METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus

METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus MOIATIHD Opastiosilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin 9-4 SE LOS TE 4/976 METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E L L I S U U S Y R I T Y S T E N T Y Ö M A I L L A 9 7 5 Airi Eskelinen Eero E. Heino

Lisätiedot

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

MONTA-YHTEISTUTKIMUS MONTA-YHTEISTUTKIMUS Talousmetsän uudistamisen taloudelliset ja ekologiset vaikutukset Markus Monta-kokeiden Strandström perusteella Metsäteho iltapäiväseminaari 26.9.2007 Markus Strandström Metsäteho

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa

Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa ja Jukka Nerg Timo Saksa Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa Saksa, T. & Nerg, J.

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Kehitys ei etene tasaisesti. Joskus aivan toisaalla

Kehitys ei etene tasaisesti. Joskus aivan toisaalla Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/22 Fred Kalland Metsänuudistamisen laadun hallinta Kokemuksia teollisuuden metsistä e e m t a Taustoista Kehitys ei etene tasaisesti. Joskus aivan toisaalla tapahtuvat

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä

Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä Metsätieteen aikakauskirja / Sauli Valkonen ja Juha Ruuska Koivusekoituksella laatupuuta istutusmänniköihin? e e m t Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä syistä männyn istutuksen suosion

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Pikkupiirteiseen ohjeistukseen ja ohjeiden noudattamisen

Pikkupiirteiseen ohjeistukseen ja ohjeiden noudattamisen Fred Kalland Metsänuudistamisen laadunohjaus niuhotusta vai tie laatuun ja kustannustehokkuuteen Taustaa Pikkupiirteiseen ohjeistukseen ja ohjeiden noudattamisen tiukkaan valvontaan perustuva metsänhoidon

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

METS)lTEHO PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI

METS)lTEHO PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI Metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitysyksikkö 6/99 METS)lTEHO PL 9 (Unioninkatu 7) HELSINKI MENETELMÄ METSÄNUUDISTAMISEN VARHAISTULOKSEN MITTAUKSEEN Jarmo Hämäläinen Tapio Räsänen Tutkimuksessa kehitettiin

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Taimikonhoito 19.12.2014 TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.

Taimikonhoito 19.12.2014 TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus. Taimikonhoito Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA Termit ja menetelmät TAIMIKONHOITO Hoidon tarve ja vaikutus Kustannukset Suositukset 1 YLEISTÄ TAIMIKONHOIDOSTA Hakkuutulojen NA (3 %), /ha 35

Lisätiedot

Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapissa

Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapissa Hyppönen Metsätieteen aikakauskirja Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapissa t i e d o n a n t o Mikko Hyppönen Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapissa Mikko Hyppönen Hyppönen, M.

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

TURVEMAIDEN UUDISTAMINEN

TURVEMAIDEN UUDISTAMINEN Niina Huittinen TURVEMAIDEN UUDISTAMINEN Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.5.2013 Tekijä Niina Huittinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat

Lisätiedot

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset,

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Turvemaiden metsänuudistamisketjut

Turvemaiden metsänuudistamisketjut Turvemaiden metsänuudistamisketjut Simo Kaila Markus Strandström Metsätehon raportti 68 26.2.1999 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Asiasanat: turvemaa,

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Hans Laihia Mika Tuukkanen 1 LASKENNALLISET JA TILASTOLLISET MENETELMÄT Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Sarkola Eino JÄRVITESTI Johdanto Järvien kuntoa tutkitaan monenlaisilla eri menetelmillä.

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen 13.3.2012

Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen 13.3.2012 Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa Lauri Karvonen 13.3.2012 Toiminnan ohjeistuksen runkona Ympäristö- ja laatujärjestelmä (YLJ) Metsähallituksen YLJ perustuu ISO 14001- ja ISO 9001-

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Asiantuntijajärjestelmän soveltuvuus metsänuudistamisen päätöksenteon tukemiseen

Asiantuntijajärjestelmän soveltuvuus metsänuudistamisen päätöksenteon tukemiseen Asiantuntijajärjestelmän soveltuvuus metsänuudistamisen päätöksenteon tukemiseen Timo Laitinen Raportti B/2005/2 KUOPION YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos PL 1627, 70211 KUOPIO Asiantuntijajärjestelmän

Lisätiedot