Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa"

Transkriptio

1 Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä1, Antti Hynönen2, Tiina Laine3, Markus Strandström4, Kyösti Sipilä5, Teijo Palander2 & Pekka T. Rajala1 1Stora Enso Metsä 2Itä-Suomen yliopisto 3Metsäntutkimuslaitos 4Metsäteho Oy 5Suomen metsäkeskus 7/2014

2 Koneistutus vuonna : 16 istutuskonetta 14 istutuskoneyrittäjää hehtaaria (1,6 % kokonaisistutuspinta-alasta). Tausta I Viime vuosina ei tehty kattavaa selvitystä koneistutuksen kalustosta eikä työmääristä. Koneellisen metsänistutuksen tavoitteet Suomessa: 30 % kokonaisistutuspintaalasta vuonna % kokonaisistutuspintaalasta vuonna Valokuva: Partek Forest Oy Ab. 2

3 Suurimpana syynä koneistutuksen hitaaseen yleistymiseen pidetään konetyön heikkoa kustannuskilpailukykyä verrattuna metsurityöhön 4. Tausta II Vuonna 2012 Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus julkaisivat Koneellisen metsänistutuksen oppaan 5. Laajempaa selvitystä esimerkiksi koneistutustyömaista ei ole tehty. 3

4 Selvitettiin koneellisen metsänistutuksen nykytila Suomessa: Millä kalustolla koneistutusta tehdään? Mitkä ovat vuotuiset koneistutustyömäärät? Minkälaisilla työmailla koneistutusta tehdään? Etsittiin keinoja tehostaa koneellista metsänistutusta Suomessa. Tavoitteet 4

5 Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena haastattelututkimuksena. Tutkimuksessa haastateltiin kaikki vuonna 2013 koneistutuspalveluja tuottaneet yrittäjät Suomessa. Haastattelut tehtiin maalistoukokuussa Toteutus Kustannuslaskelmat istutuskoneen vuotuisten työmäärien vaikutuksesta istutuskustannuksiin laadittiin. 5

6 Koneistutusta 31 koneella Koneistutusta tehtiin yhteensä 31 istutuskoneella vuonna % Koneistutuspalveluja tuotti kaikkiaan 22 koneyritystä. Pääosa yrityksistä istutti yhdellä istutuskoneella, vajaa kolmasosa yrityksistä istutti kahdella istutuskoneella ja yksi yritys kolmella istutuskoneella. 32 % 6 % 64 % 1 istutuskone 2 istutuskonetta 3 istutuskonetta Käytössä oli kaikkiaan 18 Bracke, 11 M-Planter ja 2 Risutec-istutuslaitetta. 36 % 58 % Bracke M-Planter Risutec 6

7 Ei läpimurtoa vielä yksityismetsissä Koneistutusyrityksillä oli 1 3 asiakasta, keskimäärin 1,9 asiakasta. 18 % Valtaosin koneistutusyritykset istuttivat suurille metsätalousja -teollisuustoimijoille: UPM:lle, Tornatorille, Stora Ensolle, Metsähallitukselle ja Metsä Groupille. Istutusasiakkaina metsänhoitoyhdistysten osuus oli 6 % ja yksityismetsänomistajien osuus 2 % koneistutuspinta-alasta. 36 % 2 % 6 % 92 % 46 % 1 asiakas 2 asiakasta 3 asiakasta Isot metsätalous- ja -teollisuustoimijat Metsänhoitoyhdistykset Yksityismetsänomistajat 7

8 Itä-Suomessa koneistutuspalveluja Koneistutuspalveluja koneyritys oli alkanut tuottaa keskimäärin kuusi vuotta sitten. Alle viidennes yrityksistä oli tehnyt koneistutusta yli kymmenen vuotta. Koneistutuspalveluja tuottaneet koneyritykset sijoittuivat itäiseen Suomeen. Koneistutusyritysten toiminta-alueen säde oli keskimäärin 62 kilometriä vuonna Pohjakartta: Karttakeskus Oy, L11040/14. 8

9 Kolmannes koneista yhdessä vuorossa Istutuskausi 2013 kesti istutuskoneilla keskimäärin 19,6 viikkoa, eli 4,9 kuukautta. 10 % 25 % 3 kuukautta 4 kuukautta Seisokkeja koneilla oli istutuskaudella 2013 keskimäärin 1,2 viikkoa ja muita töitä kuin istutusta peruskoneilla tehtiin keskimäärin 0,8 viikkoa. Istutuskoneista vajaa puolet oli pääosin kahdessa työvuorossa ja kolmannes yhdessä työvuorossa. 45 % 43 % 5 % 20 % 33 % 19 % 5 kuukautta 6 kuukautta 1 työvuoro 1,5 työvuoroa 2 työvuoroa Muu työaikamuoto 9

10 Neljännes työmaista runsaskivisiä Koneistutustyömaan keskikoko oli 4,7 hehtaaria. Koneistutustyömailta 62 prosentilta hakkuutähteet oli korjattu ja 33 prosentilta kannot oli nostettu ja korjattu. Haastateltujen yrittäjien mukaan runsaskivisiä koneistutustyömaista oli 21 % ja vähäkivisiä 28 %. Osuus yrittäjistä, % <2,0 2,0 2,9 3,0 3,9 4,0 4,9 5,0 5,9 >5,9 Keskimääräinen työmaan pinta-ala, ha 21 % 28 % Vähäinen kivisyys Normaali kivisyys Runsas kivisyys 51 % 10

11 Alle 90 ha/istutuskone/vuosi Yhdellä istutuskoneella istutettiin keskimäärin 86 hehtaaria ja tainta istutuskaudella Istutetuista taimista 90 % oli kuusta ja 10 % mäntyä. Istutuskaudella 2014 yrityksillä oli tavoitteena koneistuttaa keskimäärin 96 hehtaaria/kone. Koneistutuspotentiaaliksi yrittäjät laskivat keskimäärin 120 hehtaaria/kone. Osuus istutuskoneista, % Osuus istutuskoneista, % Toteutunut 2013 (n=31) Tavoite 2014 (n=24) Potentiaali 2014 (n=28) < >159 < Työmäärä, ha/istutuskone Työmäärä, tainta/istutuskone >

12 Koneistutuksen osuus 3,5 % Koneistutusyritykset istuttivat yhteensä hehtaaria ja 4,7 miljoonaa tainta istutuskaudella Koneellisen metsänistutuksen osuus oli 3,5 % vuonna Koneistutuksen osuus on noussut vain vajaa kaksi prosenttiyksikköä kuluneen kymmenen vuoden aikana. 12

13 Keskiössä kustannuskilpailukyvyn nosto 13

14 Koneistutuksen vienti yksityismetsiin Jos koneistutusmäärät aiotaan nostaa yli hehtaariin/ vuosi, kuten on tavoitteena, edellyttää se koneistutuksen kustannuskilpailukyvyn nostoa ja lisäksi koneistutuksen vientiä yksityismetsiin. Koneistutuksen vienti yksityismetsiin edellyttää puolestaan laajaa, monikanavaista markkinointiviestintää koneistutuksesta. 14

15 Riittävästi töitä istutuskoneille Koneistutuspalvelujen kasvava kysyntä ja moniasiakkuus takaavat sen, että koneistutusyritysten toiminta-alueet pysyvät nykyisellä tasolla, tai hieman supistuvat, kun istutustyömaat löytyvät maantieteellisesti pienemmältä alueelta. Kun istutusta tehdään tehokkaasti kahdessa työvuorossa, kustannustehokkaana työmääränä voidaan pitää hehtaaria/ istutuskone/vuosi. 15

16 Istutuskoneen vuotuisten työmäärien vaikutus istutuskustannuksiin Suhteellinen istutuskustannus ( /ha), % Työmäärä, ha/istutuskone/v 16

17 Kivisyystiedon keruu aloitettava On myös huolehdittava, että koneistutusyritykset saavat koneisiin riittävästi ammattitaitoisia istutuskoneen kuljettajia. Istutustyömaiden kohdevalintaan on kehitettävä päätöstukijärjestelmä, josta kukin toimija voi tarkastaa metsänuudistusalan koneistutuskelpoisuuden. Käsittelykuvioiden olosuhdetiedon mukaan lukien kivisyystieto systemaattinen keruu on aloitettava. 17

18 Osaksi laajavastuista metsäkoneyrittämistä Koneistutuspalvelujen tarjonta lisääntyy, kun koneistutuspalveluilla on kysyntää ja koneistutusliiketoiminnan kannattavuus on hyvä. Usealla yrittäjällä koneistutus integroituu osaksi normaalia, laajavastuista metsäkoneyrittämistä. Istutuslaitteiden lisääntynyt kysyntä puolestaan kasvattaa kone- ja laitevalmistajien kiinnostusta panostaa istutuslaitekehitykseen. 18

19 Koneistutuksen hyötyjä Maanmuokkaus ja istutus samalla kertaa. Taimi istutetaan aina tuoreeseen muokkausjälkeen, mikä varmistaa taimen nopean alkukehityksen ja hyvän kasvuunlähdön. Työjälki on vähintään yhtä hyvä, tai jopa parempi kuin metsurityössä 6 8. Pienemmät työnjohtokustannukset. Mahdollisuus konekaluston ympärivuotiseen käyttöön. 19

20 luvulla Suomessa siirryttiin paljasjuuristen puuntaimien kuokkaistutuksesta paakkutaimien pottiputkiistutukseen. Seuraava askel on metsänistutustöiden koneellistuminen. 20

21 Viitekirjallisuus Vartiamäki, T Koneellinen metsänistutus vuonna 2003: Kyselytutkimuksen tulokset. Metsätehon raportti Strandström, M., Hämäläinen, J. & Pajuoja, H Metsänhoidon koneellistaminen: Visio ja T&K-ohjelma. Metsätehon raportti Strandström, M. & Pajuoja, H Metsäsektorin työvoimatarve Savotta Metsätehon raportti Hallongren, H., Laine, T. & Juntunen, M.-L Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? Metsätieteen aikakauskirja 2/2012: Laine, T. & Syri, M Koneellisen metsänistutuksen opas. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus. 6 Saarinen, V.-M The effects of slash and stump removal on productivity and quality of forest regeneration operations preliminary results. Biomass and Bioenergy 30(4): Saari, S Mättäiden ominaisuudet koneellisen istutuksen yhteydessä taimen varhaiskehityksen kannalta. Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsäekologian pro gradu -tutkielma. 8 Luoranen, J., Rikala, R. & Smolander, H Machine Planting of Norway Spruce by Bracke and Ecoplanter: An Evaluation of Soil Preparation, Planting Method and Seedling Performance. Silva Fennica 45(3):

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä 1, Antti Hynönen 2, Tiina Laine 3, Markus Strandström 4, Kyösti Sipilä 5, Teijo Palander 2 & Pekka T. Rajala 1 1 Stora Enso Metsä 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Metsätehon raportti 233 22.9.2014 Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä Antti Hynönen Tiina Laine Markus Strandström Kyösti Sipilä Teijo Palander Pekka T. Rajala ISSN 1796-2374

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013

Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013 TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 5/2014 (776) Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013 Kehityspäällikkö Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä, opiskelija Antti Hynönen, Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.

Lisätiedot

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 1 TUTKIMUSHANKKEEN TAVOITE JA TEHDYT RAPORTIT Tavoite: Selvitetään koneellisen istutuksen tilanne ja

Lisätiedot

Koneellisen metsänistutuksen opas

Koneellisen metsänistutuksen opas Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine, Mikko Syri ja Kyösti Sipilä Opas on tuotettu osana Suomen metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä toteuttamassa kehityshankkeessa: Teknologialla

Lisätiedot

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään? Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään? METSÄNTUTKIMUSPÄIVÄ Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Tulevaisuuden metsät ja

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät Tiina Laine ja Juho Rantala Kuljettajien ja toimihenkilöiden ammattitaidon kehittäminen koneellisessa metsänviljelyssä

Lisätiedot

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström Kohti jatkuvatoimista koneistutusta Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström Tausta ja tavoite Vuotuisesta istutusalasta ainoastaan 2 3 % istutetaan koneellisesti, vaikka toimivia

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Metsätehon raportti 154 9.9.2003 Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Metsätehon

Lisätiedot

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt Heidi Hallongren, Tiina Laine ja Marja-Liisa Juntunen Metsänhoitotöiden koneellistamisesta ratkaisu metsuripulaan? e t Metsänhoidon tämänhetkiset työpalvelut Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Lisätiedot

KUUSEN KONEISTUTUKSEN ONNISTUMINEN KUIVANA KESÄNÄ ITÄ-SUOMESSA Jarkko Jermakka

KUUSEN KONEISTUTUKSEN ONNISTUMINEN KUIVANA KESÄNÄ ITÄ-SUOMESSA Jarkko Jermakka University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry KUUSEN KONEISTUTUKSEN ONNISTUMINEN KUIVANA KESÄNÄ ITÄ-SUOMESSA Jarkko Jermakka METSÄTIETEEN PRO

Lisätiedot

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu Timo Tomperi Arto Väänänen Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toimintamallit ja perusteet Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Toimintamalli Palveluntarjoaja

Lisätiedot

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski 5.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 2 Metsänomistajia 6.650 Metsäalaa n. 330.000 ha Toimihenkilöitä 30 Metsureita

Lisätiedot

Koneistutuksen nykytila ja tulevaisuus Suomessa: Toimintamalli koneistutuksen laajentamiseen ja kehittämiseen

Koneistutuksen nykytila ja tulevaisuus Suomessa: Toimintamalli koneistutuksen laajentamiseen ja kehittämiseen University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry Koneistutuksen nykytila ja tulevaisuus Suomessa: Toimintamalli koneistutuksen laajentamiseen

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 1/1 995 BRÄCKE PLANTER- JA ILVES-ISTUTUSKONEIDEN TUOTTAVUUS JA TYÖJÄLKI ...,,.1. Rolf Arnkil.

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 1/1 995 BRÄCKE PLANTER- JA ILVES-ISTUTUSKONEIDEN TUOTTAVUUS JA TYÖJÄLKI ...,,.1. Rolf Arnkil. METSÄTEHO......,,.. / 99 BRÄCKE PLANTER- JA ILVES-ISTUTUSKONEIDEN TUOTTAVUUS JA TYÖJÄLKI Rolf Arnkil Jarmo Hämäläinen Tutkimuksessa selvitettiin Planter- ja istutuskoneiden tuottavuutta, ajankäyttöä ja

Lisätiedot

Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä

Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 12/2009 Väkevä-kantopilkkuri

Lisätiedot

Juho Rantala ja Veli-Matti Saarinen

Juho Rantala ja Veli-Matti Saarinen Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juho Rantala ja Veli-Matti Saarinen Juho Rantala Veli-Matti Saarinen Istutuskoneinvestointi alueyrittäjän näkökulmasta Rantala, J. & Saarinen,

Lisätiedot

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä Jukka Koivumäki/Panu Kärkkäinen Metsänhoidon koneellistaminen UPM:ssä esityksen sisältö Koneellistamisen taustaa ja perusteita

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Metsätehon raportti 218 30.6.2011 Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Veli-Matti Saarinen Heidi Hallongren Jarmo Hämäläinen Asko Poikela Juho Rantala ISSN 1796-2374

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Katja Kangas ja Miia Parviainen 4.12.2014 Kuvat: Miia Parviainen/Metla Hankkeen taustaa Metsänhoidon koneellistuminen Koneelliseen

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö Juho Rantala Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009 Vantaa Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen

Lisätiedot

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen

Lisätiedot

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot

Metsätyövoiman tarve ja koulutus

Metsätyövoiman tarve ja koulutus Metsätehon raportti 175 22.6.2004 Julkinen jakelu nro 3 ISSN 1459-773X Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010 Jouko Örn Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010 Jouko Örn Metsätehon raportti 175

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

Metsänhoidon koneellistaminen

Metsänhoidon koneellistaminen Metsätehon raportti 206 23.6.2009 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Metsänhoidon koneellistaminen Visio ja T&K-ohjelma Markus Strandström Jarmo Hämäläinen Heikki Pajuoja Metsäteho

Lisätiedot

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn

Lisätiedot

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015 Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Kalle Kärhä, Jari Ronkainen & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Joonas Mutanen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Tapio Räsänen

Lisätiedot

Koneellisen metsänistutuksen opas

Koneellisen metsänistutuksen opas Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine ja Mikko Syri Koneellisen metsänistutuksen opas Tiina Laine ja Mikko Syri 1 Suomen metsäkeskus Toimituskunta Tiina Laine Mikko Syri Metsäntutkimuslaitos Suomen

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa Järvisen kannonnostolaitteen työntutkimukset päätehakkuukuusikossa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 8/2009 Järvisen

Lisätiedot

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä

Lisätiedot

KONEELLINEN METSÄNHOITO

KONEELLINEN METSÄNHOITO B Mikael Kukkonen ja Eila Kukkonen KONEELLINEN METSÄNHOITO KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:12 KONEELLINEN METSÄNHOITO Mikael Kukkonen ja Eila Kukkonen KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 27.10.2011 Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS Projektiryhmä Antti Korpilahti, Kalle Kärhä, Janne Peltola, Olavi Pennanen, Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki

Lisätiedot

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta Metsätehon raportti 227 17.12.2013 Kohti jatkuvatoimista koneistutusta Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300

Lisätiedot

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Syyskylvön onnistuminen Lapissa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänhoitolaitteet esillä FinnMETKO 2012 -messuilla

Metsänhoitolaitteet esillä FinnMETKO 2012 -messuilla numero 3/2012 Koneellisen metsänhoidon teemanumero Koneistutuksella kohti tehokkaampaa metsänhoitoa Metsänhoitolaitteet esillä FinnMETKO 2012 -messuilla TAIMIUUTISET TAIMIUUTISET 3 2012 Yhteistyössä mukana:

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 30.5.2017 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 12.30. 2.

Lisätiedot

Tela-alustainen alustainen kaivukone hakkuukoneena Suomessa

Tela-alustainen alustainen kaivukone hakkuukoneena Suomessa Tela-alustainen alustainen kaivukone hakkuukoneena Suomessa Jouni Bergroth, Metsäntutkimuslaitos Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Teijo Palander,, Joensuun yliopisto Jouni Bergroth, Kalle Kärhä & Teijo

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 30.5.2017 TEHTAÄVIEN RATKAISUT VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 12.30. 2.

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 17.11.2011 Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

numero 1/2011 Koneellinen istutus tuo muutoksia Kasteluveden laatua kannattaa tarkkailla Kantojen korjuu tyvilahokohteelta TAIMIUUTISET

numero 1/2011 Koneellinen istutus tuo muutoksia Kasteluveden laatua kannattaa tarkkailla Kantojen korjuu tyvilahokohteelta TAIMIUUTISET numero 1/2011 Koneellinen istutus tuo muutoksia Kasteluveden laatua kannattaa tarkkailla Kantojen korjuu tyvilahokohteelta TAIMIUUTISET TAIMIUUTISET 1 2011 Yhteistyössä mukana: Fin Forelia Oy Kiljavantie

Lisätiedot

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011)

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011) Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ja tutkimusja kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011) Metsäpalveluyritysten verkottuminen taimituotantoon (Metsätaimitarhapäivät it äi 7-8.2.2011) 822011)

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus toteutus. Timo Tomperi

Koneellinen metsänistutus toteutus. Timo Tomperi Koneellinen metsänistutus toteutus Timo Tomperi Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toteutus Koneellisen istutuksen työvaiheet Ajolinjojen suunnittelu Koneellisen istutuksen työvaiheet Eteneminen Ylä-

Lisätiedot

Korjuri ainespuun korjuussa

Korjuri ainespuun korjuussa Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1 Mikä ihmeen

Lisätiedot

Energiapuun korjuun vaikutukset koneistutettujen kuusentaimien kasvuun ja kasvuolosuhteisiin Keski- Suomessa

Energiapuun korjuun vaikutukset koneistutettujen kuusentaimien kasvuun ja kasvuolosuhteisiin Keski- Suomessa Annette Lindström Energiapuun korjuun vaikutukset koneistutettujen kuusentaimien kasvuun ja kasvuolosuhteisiin Keski- Suomessa Opinnäytetyö Kevät 201 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalousinsinööri

Lisätiedot

METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus

METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus MOIATIHD Opastiosilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin 9-4 SE LOS TE 4/976 METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E L L I S U U S Y R I T Y S T E N T Y Ö M A I L L A 9 7 5 Airi Eskelinen Eero E. Heino

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Karoliina Karvinen YRITTÄJIEN NÄKEMYKSET MAANMUOKKAUKSEN LAADUN VARMISTAMISESTA SEKÄ KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ UPM METSÄLLÄ Opinnäytetyö Huhtikuu

Lisätiedot

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Mikkeli 17.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOTARPEET PUUNTUOTTAMISEN TOIMINNOISSA

TIEDONSIIRTOTARPEET PUUNTUOTTAMISEN TOIMINNOISSA TIEDONSIIRTOTARPEET PUUNTUOTTAMISEN TOIMINNOISSA Projektiryhmä Markus Strandström, Tapio Räsänen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu Metsähakkeen käyttö Suomessa 2016 Metsähakkeen käyttö on kasvanut

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015 Yritysesittely Metsäteho Oy 2015 Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee soveltavan tutkimuksen avulla osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Metsäalan työllisyysnäkymät & mhy:t työnantajana

Metsäalan työllisyysnäkymät & mhy:t työnantajana Metsäalan työllisyysnäkymät & mhy:t työnantajana Heureka, 23.3.2017 Lasse Lahtinen MTK / metsälinja 24.3.2017 Metsäalan työvoimatarve ennuste - Savotta 2025 -hanke (Metsäteho 2016) - Metsäalan työvoimatarve

Lisätiedot

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus JOHDANTO Oppaassa esitellään lyhyesti koneellista taimikonhoitoa, siinä nykyään käytettäviä laitteita sekä koneellisen taimikonhoidon käyttöönoton kannalta oleellisinta tietoa kohdevalinnasta ja toimintatavoista.

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Panu Pingoud, Jarmo Hämäläinen & Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 13/2010 Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot