Koulutuslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue)

Transkriptio

1 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Hallinto Jukka Talka KOULUTUSLAUTAKUNTA -kokouksia 9 Lehikoinen Jouni Lehto Olli Mäentaka Asko Riipinen Hannu Alander Eira Lujala Tanja Jalonen Kimmo Kakkonen Jorma Jätinvuori Marita Oinas Inkeri Länsimies Minna Ruohonen Marjaleena Nuotio Minna Klapuri Tintti Reunanen Kristiina Vairinen-Salmela Johanna Tanninen Eetu Salminen Toni puheenjohtaja varapuheenjohtaja läsnä Kallio Jarkko khall puheenjohtaja 1 Paasonen Jaana khall edustaja 6 Kuparinen Heikki khall varaedustaja - Alboga Bilgehan nuorisoneuvoston edustaja 5 Rantala Kaisa nuorisoneuvoston varaedustaja 1 Jussinmäki Jari kaupunginjohtaja 1 Talka Jukka sivistysjohtaja, esittelijä 8 Koret Hilkka opetuspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä 8 Turpeinen Heikki Lukion rehtori, asiantuntija 1 Virtanen Emmi Vistan koulun apulaisrehtori, asiantuntija 1 Paimion kaupunki edistää kaupunkilaistensa hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja oppimista tarjoamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion koulutuspalveluja. Lakisääteisiä sekä lasten ja nuorten tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta ja joustavuudesta sekä lapsija nuorisokeskeisyydestä. Koulutuslautakunta käyttää vastuualueella ylintä päätösvaltaa. Sen alaisuudessa toimii varhaiskasvatus, peruskoulut ja lukio sekä koulupalvelujen hallinnon henkilöstö, joka valmistelee asiat lautakunnalle ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta.

2 Kuluvaa vuosikymmentä sivistyspalveluissa on kuvannut yhteistyön lisääntyminen ja ennakoiva toimintatapa, jotka ovat johtaneet toimintatapojen muutoksiin. Poikkihallinnollinen ja hallinnon sisäinen yhteistyö saivat voimakkaimman sysäyksen oppilashuollon muutoksista. Vuosikymmenen alussa kahden vuoden ajan hankerahoituksella hankittiin tietoa uusista toimintatavoista ja säädösten muutoksista. Tämän jälkeen hankerahoituksilla toimintatapojen muutokset siirrettiin käytäntöön. Osa tätä muutosta kohdistui myös koulurakennuksiin, kuten Vistan koulun Alataloon, jonka tilaratkaisuihin ollaan hyvin tyytyväisiä. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, sosiaali- ja terveystoimi, kirjasto, nuorisotyö, liikunta ja tietohallinto ovat tehneet erilaisissa hankkeissa luontevaa yhteistyötä. Useissa yhteistyöhankkeissa on tehty tiivistä yhteistyötä myös Sauvon koulupalveluiden kanssa. Eri hallinnonaloilla on yhtenäinen käsitys siitä, että ennakoiva toimintatapa on toiminnallisesti ja taloudellisesti oikea tapa toimia. Oppilashuoltoa on vahvistettu vuosittain sekä henkilökuntaa lisäämällä että toimintatapoja muuttamalla. Paimion sivistyspalveluiden ja Sauvon koulupalveluiden tieto- ja viestintätekniikan suunnitelmaa vuosille on alettu toteuttaa ja sen mukaisesti kouluttaa henkilöstöä. Pedagogisen tvt-tukihenkilön resurssi jakaantuu Paimion ja Sauvon kesken 80/20 %. Yhteistyö tietohallinnon kanssa on kehittynyt edelleen. Vuoden aikana puutteet langattomissa verkoissa on saatu korjattua. Suurimpina investointihankkeina ovat olleet Vistan yläkoulun rakennuksen peruskorjaus. Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on tehty suunnittelutyötä päiväkotiverkoston vakiinnuttamiseksi. Tavoitteet Tieto- ja viestintätekniikan suunnitelman valmistuminen ja jalkauttaminen koko sivistyspalveluihin Paimion ja Sauvon yhteinen koulupalvelujen tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma vuosille on otettu käyttöön ja siihen liittyvä koulutustoiminta on aloitettu. Tvt-tekniikan hyödyntäminen on edennyt hallitusti. Jokaisella koululla on vähintään kaksi digitutoria. Kaikilla opettajilla on tablet-tietokoneet. Haasteen tvt-opetukselle muodostavat kehittymättömät opetusohjelmat ja opetuskäytössä olevien tvt-laitteiden osittain riittämätön määrä. Opetussuunnitelmien valmistuminen ja käyttöönotto elokuussa 2016 Uudet esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelmat valmistuivat keväällä ja koulutuslautakunta hyväksyi ne touko- ja kesäkuun kokouksissaan. Opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa Niihin liittyvä jalkauttaminen on aloitettu kaikilla kouluasteilla. Toiminnalliset muutokset perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa Hanhijoen koulun pienryhmien alkuopetuksen opetusryhmä siirrettiin Vistan koulun Alataloon alkuopetuksen luokkien yhteyteen lukuvuoden alusta lukien. Hanhijoen koulun henkilökunnasta Vistan kouluun siirtyi yksi erityisluokanopettaja sekä kaksi koulunkäynninohjaajaa. Talousarviossa kyseisen ryhmän kustannukset on kirjattu Hanhijoen koulun pienryhmien kustannuspaikalle vuoden 2016 loppuun asti. Sivistysjohtaja, opetuspäällikkö ja Tapiolan päiväkodin johtaja osallistuivat teknisten palvelujen hallinnoimaan työryhmään, jonka tehtävänä oli suunnitella ja valmistella uuden päiväkodin rakennushanketta. Työryhmän puheenjohtajana toimi kaupungin-

3 johtaja. Päiväkotia suunniteltiin rakennettavaksi Apilatie 10:een. Suunnitteluhanke keskeytettiin elokuussa sen jälkeen, kun kaupunki sai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:n lausunnon päiväkodin rakentamispaikaksi suunnitellun tontin kaavamuutoksesta. Lausunnossa Tukes ei suositellut sijoittamaan päiväkotia viereisen teollisuuslaitoksen läheisyyteen, koska laitoksessa on vaaraa aiheuttavia nestekaasu- ja happisäiliöitä. Lausunnon jälkeen päiväkodille päätettiin etsiä uutta paikkaa. Kyseinen suunnittelutyö ei ole edennyt syksyn jälkeen. Alkuperäinen Paimiossa on kuusi vakinaista päiväkotia, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Lisäksi kaupungissa toimii kolme väliaikaista päiväkotiyksikköä. Vuorohoitoa annetaan Tapiolan päiväkodissa. Hoitajan kotona toimivia perhepäivähoitoryhmiä on ollut 24. Määrä on edelleen hieman vähentynyt. Ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Tikankolossa työskentelee kolme hoitajaa. Ryhmä toimii myös perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Toimintatuotot ,0 % ,7 % ulkoiset tuotot ,0 % ,7 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,7 % ,2 % ulkoiset kulut ,7 % ,9 % sisäiset kulut ,9 % ,4 % Toimintakate ,9 % % Netto ,9 % % TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Hilkka Koret Toiminta-ajatus Toiminnan kuvaus Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on järjestää korkeatasoista hoitoa, kasvatusta ja opetusta sekä tarvittaessa pedagogista kuntoutusta. Varhaiskasvatuksessa tuetaan perheiden kasvatustehtävää ja edistetään lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä yhdessä kotien kanssa. Lapsella on mahdollisuus tutkia asioita ja ilmiöitä sekä hankkia tietoja, taitoja, kokemuksia ja elämyksiä sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisessa kasvatusympäristössä. Päivähoidon piirissä oli 80,9 % kaupungin alle kouluikäisistä lapsista.

4 Yksityisen päivähoitopalvelun piirissä on kolme päiväkotia, yksi ryhmäperhepäivähoitoyksikkö ja kolme perhepäivähoitajaa. Paimiolaisia lapsia on ollut hoidossa myös muissa kunnissa sekä kunnallisessa että yksityisessä päivähoidossa. Yksityistä päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoitopalvelua käyttäviä perheitä on tuettu myöntämällä heille päivähoidon palveluseteli, jolla kaupunki on maksanut palveluntuottajalle perheen päivähoitomaksun ja voimassa olevan yksityisen päivähoidon kattohinnan välisen erotuksen. Yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten perheille on maksettu Kelan kautta yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, jonka suuruus alle ja 3- vuotiaille 239 ja yli 3-vuotiaille 207. Lisäksi kaupunki on tukenut MLL:n perhekeskuksen toimintaa kevyempien varhaiskasvatuspalvelujen tarjoamisessa. Esiopetusta on annettu Kyysilän ja Viidakkovekaroiden päiväkoteja lukuun ottamatta kaikissa päiväkodeissa kokopäiväryhmien yhteydessä. Lempilän päiväkodin Leijonien ryhmässä on annettu pelkästään esiopetusta. Esiopetukseen osallistui koko ikäluokka. Tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu tavallisiin päiväkotiryhmiin ja osittain myös perhepäivähoitoon. Varhaiserityiskasvatuksessa on työskennellyt kaksi kiertävä erityislastentarhanopettajaa. Lisäksi lapsiryhmissä on työskennellyt yhteensä kahdeksan varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitajaa. Jokelan päiväkodissa toimii 12 lapsen integroitu erityisryhmä. Paimiossa on ollut varhaiskasvatuksen piirissä kaikissa päiväkotiyksiköissä käytössä kasvun ja oppimisen kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.8. ja sitä muutettiin alkaen. Muutoksella rajattiin lapsen subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 20 tuntiin viikossa. Lisäksi asetuksessa lasten päivähoidosta nostettiin kasvatushenkilöstön ja lasten väistä suhdelukua yli 3-vuotiaiden lasten kokopäiväryhmissä seitsemästä kahdeksaan. Näin kyseisten lapsiryhmien enimmäiskoko kasvoi kolmella lapsella. Paimiossa on otettu käyttöön uusi suhdeluku kasvatushenkilöstön ja lasten välillä lukuun ottamatta Lempilän ja Preitilän päiväkoteja, joissa terveystarkastajan päätöksellä lasten määrä on jo aiemmin rajattu pienemmäksi. Subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ei ole rajattu, koska rajauksen piirissä, kokopäivähoidossa olevia lapsia on Paimiossa vain muutama. Lasten määrä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on kuluneena vuonna pysynyt lähes ennallaan. Suurennettuja lapsiryhmiä on ollut vain osassa päiväkodeista. Ryhmien enimmäiskoon suurentamisen seurauksena päiväkotien käyttöaste on hieman laskenut. Kyseisellä ryhmäkokojen suurentamisella ei ole kuitenkaan saavutettu taloudellista säästöä, koska se ei ole mahdollistanut yhdenkään ryhmän lakkauttamista. Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma valmistui keväällä ja se otettiin käyttöön toimintavuoden alussa kaikissa esiopetusta antavissa yksiköissä. Opetussuunnitelman jalkauttaminen aloitettiin myös uuden toimintavuoden alkaessa kolmella kasvatus- ja opetushenkilöstölle suunnatulla työpajalla. Jalkauttamista on tarkoitus jatkaa keväällä Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet julkaistiin lokakuun 2016 lopussa. Paimion varhaiskasvatussuunnitelman (vasun) työstäminen aloitettiin loppuvuodesta. Tehtävään perustettiin työryhmä, joka on valmistellut vasu-työskentelyä ja tekee lopullisen varhaiskasvatussuunnitelman kevään 2017 aikana. Osa yksityisistä varhaiskasvatuspalvelujen tuottajista osallistuu kaupungin vasu-prosessiin ja ottaa käyttöönsä kaupungin suunnitelman. Osa palvelun tuottajista tekee oman suunnitelmansa.

5 Lapsimäärä kaupungin päiväkodit kaupungin perhepäivähoito ryhmis yksityiset päiväkodit yksityinen perhepäivähoito päivähoidossa muualla vuorohoidossa (sisältyy kaupungin päiväkotien lukuun) Hoito- ja kasvatushenkilöstö päiväkodit perhepäivähoito +ryhmis Käyttöaste Tuet perheille palveluseteli yksityisen hoidon tuen kuntalisä Toiminnalliset tavoitteet Koulutetun henkilöstöresurssin ylläpitäminen päiväkodeissa Koulutettuja lastentarhanopettajia on valtakunnallisesti liian vähän. Koulutusmääriä on lisätty viimeisen vuoden aikana, mutta sen vaikutus näkyy vasta myöhemmin. Paimiossa varhaiskasvatuksen rekrytoinneissa ei ole onnistuttu palkkaamaan tarvittavaa määrää lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavia henkilöitä. Erityisesti esiopetuksen kelpoisuuden omaavia lastentarhanopettajia on hakijoiden joukossa ollut erittäin vähän. Uuden noin 150-paikkaisen päiväkodin suunnittelu vuodelle 2017 Uuden päiväkotihankkeen suunnittelutyö aloitettiin kaupunginjohtajan johdolla ja teknisten palvelujen hallinnoimana maaliskuussa. Sivistysjohtaja, opetuspäällikkö ja Tapiolan päiväkodin johtaja osallistuivat työryhmän inä hankkeen suunnitteluun. Päiväkotia suunniteltiin rakennettavaksi Apilatie 10:een. Suunnitteluhanke keskeytettiin elokuussa sen jälkeen, kun kaupunki sai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TU- KES:n lausunnon päiväkodin rakentamispaikaksi suunnitellun tontin kaavamuutoksesta. Lausunnossa Tukes ei suositellut sijoittamaan päiväkotia viereisen teollisuuslaitoksen läheisyyteen, koska laitoksessa on vaaraa aiheuttavia nestekaasu- ja happisäiliöitä. Lausunnon jälkeen päiväkodille päätettiin etsiä uutta paikkaa. Kyseinen suunnittelutyö ei ole edennyt syksyn jälkeen. Paimio-lisän poistaminen maaliskuun 2016 alusta lukien Kotihoidontuen kuntalisä (Paimio-lisä) lakkautettiin alkaen. Sähköisten palveluiden ja uuden tekniikan mukaista kehittämistä selvitettävä (palvelustrategia) Paimion perhepäivähoidossa on käytössä Mukana-mobiiliseuranta. Sähköisten palveluiden kehittymistä ja kokemuksia naapurikunnista on seurattu. Vuonna 2017 voimaan tulevan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain linjaukset tulevat vaikuttamaansähköisten palveluiden järjestämiseen.

6 Alkuperäinen Opetussuunnitelman jalkautus aloitettiin jo opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Kevätlukukauden aikana pidettiin pedagogisia kahviloita, joissa on ollut alustajina eri alojen asiantuntijoita. Elokuussa oli kaksi koulutustilaisuutta Paimion ja Sauvon kaik- Toimintatuotot ,6 % ,4 % ulkoiset tuotot ,6 % ,4 % sisäiset tuotot ,0 % 0 0,0 % Toimintakulut ,4 % ,1 % ulkoiset kulut ,1 % ,5 % sisäiset kulut ,8 % ,2 % Toimintakate ,7 % % Netto ,7 % % TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Perusopetus Jukka Talka Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan iksi ja antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen korkea laatu on keskeisellä sijalla. Erityistä huomiota voimavarojen kohdentamisessa kiinnitetään siihen, että oppilaat saavat mahdollisimman tasavertaiset oppimismahdollisuudet koko kaupungin alueella. Paimion perusopetukseen kuuluu neljä koulua, jotka antavat yleisopetusta. Näistä kahdessa koulussa annetaan myös pienryhmäopetusta. Perusopetuksessa työskentelee n. 80 opettajaa, kaksi koulupsykologia, kaksi koulukuraattoria, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä n. 30 koulunkäyntiavustajaa/kouluavustajaa. Toinen psykologi ja kuraattori työskentelevät 60 % Paimiossa ja 40 % Sauvossa. Oppilashuollon tilanne on suhteellisen hyvä. Viime vuosien aikana opetusryhmät on pystytty pitämään kohtuullisen kokoisina Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusryhmien pienentämiseen suunnatun erityisavustuksen turvin. Erityisavustuksen viimeinen osa päättyi kevätlukukauden lopussa. Pienryhmien määrä on pysynyt ennallaan. Hanhijoen koulun pienryhmien alkuopetus siirrettiin syyslukukauden alussa Vistan koulun Alataloon. Toiminnalliset tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelmien valmistuminen keväällä 2016 Paimion ja Sauvon yhteinen perusopetuksen opetussuunnitelma valmistui keväällä ja se otettiin käyttöön syyslukukauden 2016 alussa luokkien osalta. Opetussuunnitelman yläkoulun ainesisällöt täydennetään myöhemmin ja hyväksytään otettavaksi käyttöön seitsemänsien luokkien osalta , kahdeksansien luokkien osalta ja yhdeksänsien luokkien osalta

7 kien koulujen henkilökunnalle. Toisen aiheena oli uusi opetussuunnitelma ja toisen kolmiportainen tuki. Joulukuussa Paimion kaupunki sai opetushallituksen päätöksen valtionavustuksen myöntämisestä Tutoropettajien toiminta -hankkeeseen ja Tutoropettajien koulutus ja osaamisen kehittäminen -hankkeeseen. Hankkeiden avustusosuus on 80 % kustannuksista. Avustukset ovat käytettävissä saakka. Koulukuljetussuunnitelman tekeminen (palvelustrategia) Oppilaiden koulukuljetusetuuksien perusteet selvitettiin 1-2 luokkalaisten alle viiden kilometrin osalta ja yläkouluikäisten oppilaiden pysäkille kuljettavan matkan pituuden osalta. Todettiin, että 1-2 luokkien osalta kyseiset oppilaat käyttävät lähes kaikki vuorobussia. Kaupungin kuljetuskustannukset eivät laskisi, vaikka kuljetusoikeuden perustetta muutettaisiin kolmesta kilometristä viiteen kilometriin, koska kaupunki osallistuu joka tapauksessa vuoroliikenteen kustannuksiin ennalta sovitulla määrällä. Yläkouluikäisten pysäkille kulkeman matkan pidentäminen koski vain alle viittä oppilasta, joten säästöä ei käytännössä syntyisi. Koulukuljetussuunnitelman valmistelutyö on myös aloitettu. Lukuvuoden kuljetusten suunnittelussa käytiin läpi koulukuljetusperiaatteet. Akuuttia muutostarvetta todettiin olevan vain Huson ja Tuuvalan reiteillä, joissa oppilasmäärät ovat merkittävästi kasvussa. Koulutuslautakunta katsoi selvitysten perusteella, ettei ole tarvetta muuttaa koulukuljetusperiaatteita ja esitti, että asia on palvelustrategiassa loppuun käsitelty. Koulujen peruskorjausten suunnittelu ja valmistuminen ajoittamalla ne mahdollisimman vähän koulujen toimintaa haittaavasti Vistan yläkoulun peruskorjaus aloitettiin huhtikuussa ja se valmistui Lukuvuonna järjestettiin Vistan koulun luokkien opetus väistötiloissa Paimion kurssikeskuksen kiinteistössä. Koulukuljetukset maksuttomaan kuljetukseen oikeutetuille oppilaille toteutettiin erityisjärjestelyin. osa yläkoulun taito- ja taideaineiden opetuksesta järjestettiin lukion tiloissa. Kokonaisuutena peruskorjaus sujui suunnitelmien mukaan ja turvallisesti eikä vaaratilanteita sattunut. Kivikoulun vuonna 2014 laaditun peruskorjaussuunnitelman päivitystyötä aloitettiin syksyllä ja jatkettiin viipymättä loppuvuodesta kaupunginvaltuuston hyväksyttyä sen ssa Jokelan koulun 3. rakennuksen peruskorjaussuunnitelmaa päivitettiin maaliskuussa Alkuperäinen Toimintatuotot ,4 % ,2 % ulkoiset tuotot ,4 % ,2 % sisäiset tuotot ,0 % ,0 % Toimintakulut ,0 % ,1 % ulkoiset kulut ,1 % ,2 % sisäiset kulut ,1 % ,3 % Toimintakate ,3 % % Netto ,3 % %

8 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Lukio Jukka Talka Toiminta-ajatus Paimion lukion tavoitteena on tarjota opiskelijoille laadukasta ja monipuolista opetusta, jotta heillä olisi mahdollisuudet menestyä oppimisedellytystensä mukaisesti. Paimion lukion oppilailla on mahdollisuus opiskella myös yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristö on avoin, laadukas, turvallinen ja ajanmukainen. Paimion lukion oppilasmäärä oli syyslukukaudella 224 opiskelijaa. Opettajan virkoja lukiossa on 15 sekä hallintohenkilökuntaa yksi henkilö. Tuntiopettajina on yläasteen viranhaltijoita sekä muita yhteensä 6. Paimion lukio on yleislukio, joka lukioiden ensisijaisen tehtävän mukaisesti pyrkii antamaan opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen. Lukion tarjoama valinnaisten kurssien valikoima on niin laaja, että opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa opintojaan suuntautuneisuutensa mukaisesti esimerkiksi reaaliaineissa. Lukiossa on mahdollista suorittaa lukiodiplomeja taito- ja taideaineissa. Yhteistyö avoimen yliopiston kanssa mahdollistaa yliopistotasoiset opinnot tietojenkäsittelyssä. Media-kasvatukseen panostetaan lehtityön kerhon ja koululehden toimittamisen kautta. Lukion oma nettilehti on alkanut ilmestyä osoitteessa Toiminnalliset tavoitteet Paimion lukio on kilpailukykyinen ja korkeatasoinen lukio, joka toimii yhteistyössä alueen muiden oppilaitosten, mm. Salon Seudun Ammatillisen Koulutuskuntayhtymän ja Livia-ammattiopiston kanssa. Yhteistyötä on myös avoimen yliopiston ja Turun seudun lukioiden kanssa etä- ja verkko-opiskelussa. Paimion lukio on mukana Vihreä lippu-ohjelmassa, jonka periaatteet ovat lasten ja nuorten osallisuus vaikuttajina, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus sekä yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Paimion musiikkiopisto on saanut omat tilat samasta rakennuksesta, jossa lukio toimii. Yhteistyö musiikkiopiston kanssa tiivistyy. Lukion soveltaviksi kursseiksi voidaan hyväksyä musiikkiopistossa suoritettuja kursseja. Musiikkiopisto käyttää myös lukion tiloja opetuksessa ja erilaisissa esiintymistilaisuuksissa. Lukion teemoina ovat turvallisuus, kansainvälisyys ja kestävä kehitys, vihreä lippu, tiedottaminen sekä uudet opetusmenetelmät. Paimion lukiolla on ystävyyskoulu Odenthalista Saksassa ja opiskelijavaihto on aloitettu. Ennestään lukion ystävyyskoulu on alun perin Unesco-toiminnan kautta Arpad-lukio Budapestissa. Lukio on mukana Erasmus+ -hankkeessa yhdessä puolalaisen ja ranskalaisen lukion kanssa. Lukio on mukana Paimion kaupungin sivistyspalveluiden ja Sauvon kunnan koulupalveluiden yhteisessä tvt-koulutuksessa. Opiskelijahuollon uusien toimintatapojen käytön lisääminen. Opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen paikallisesti.

9 Toiminnallisena riskinä on kaupungin alueella olevan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijahuollon vaatimukset lisätä kaupungin järjestämää opiskelijahuoltoa, jolloin oman toiminnan opiskelijahuolto heikentyy. Tavoitteessa on onnistuttu. Uudet opiskelijahuollon henkilöt ovat tuoneet lukiolle uusia toimintatapoja, joilla tavoitetaan uusia asiakkaita. Paikallinen ammattioppilaitos vastaa itse omasta opiskelijahuollosta, eikä siten vaikuta kaupungin henkilöstön työllistymiseen Henkilöstön osaamisen lisääminen painottaen erityisesti uusia opetusmenetelmiä sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen Toiminnallisena on riskinä taloudellisten resurssien väheneminen ja siten muutoksen hidastuminen, oman lukion imagon heikentyminen ja siten oppilaspako, mahdollisesti lukion olemassaolon vaarantuminen. Henkilöstön osaaminen on ajan tasalla. Oppimisympäristön kalustamiseen on panostettu resursseja. Opiskelijoiden tiedonhakuvalmiuksien parantaminen. Vuoteen 2016 mennessä tavoitteena on varmistaa lukion sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset olisi huomioitava ssa tieto-hallinnon arvion mukaisesti. Toiminnallisena riskinä edellisen tavoitteen epäonnistuminen, jolloin myös aiheutetaan haittaa opiskelijoiden osaamisen kehittymiselle. Talousarvioon vuodelle 2017 on investointeihin saatu rahoitusta oppimisympäristöjen kehittämiseen. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat alkaneet syksyllä Laitteistot on hankittu kaupungin omana työnä (tietohallinto) ja opettajien perehdyttäminen järjestelmiin jatkuu. Lukio on ollut aktiivisesti mukana tekemässä sivistyspalveluiden tvt-suunnitelmaa Kaikilla opiskelijoilla on käytössä miniläppärit. Uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon käyttöönoton valmisteleminen. Lukion uusi opetussuunnitelma on otettu asteittain laajenevana käyttöön syksyllä Markkinointi. Markkinoinnissa on keskitytty lähinnä Paimion ja Sauvon alueelle, koska oppilaat pääsääntöisesti tulevat näistä kunnista. Alkuperäinen Toimintatuotot ,3 % ,5 % ulkoiset tuotot ,1 % ,0 % sisäiset tuotot ,0 % 89 52,5 % Toimintakulut ,6 % ,2 % ulkoiset kulut ,7 % ,7 % sisäiset kulut ,3 % ,8 % Toimintakate ,0 % % Netto ,0 % %

10 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Paimion kaupungin ruokapalvelut Jukka Talka Toiminta-ajatus Ruokapalvelujen tavoitteena on tuottaa kaikille asiakasryhmille laadukkaita aterioita, jotka vastaavat kunkin ikäkauden ravinnontarvetta. Tarjottavat ateriat suunnitellaan vastaamaan kunkin ikäkauden mieltymyksiä siten, että ruoalla on myönteinen vaikutus asiakkaiden hyvinvointiin. Ruokapalvelujen tavoitteena on myös vastata taloudellisesta ja asiakaslähtöisestä toiminnasta ja sen kehittämisestä yhteistyössä tilaajan, asiakkaiden ja henkilöstöryhmien kanssa. Toimipisteiden ajatusta tuetaan säilyttämällä eri asiakasryhmien erityispiirteet. Toimintakuvaus Ruokapalvelu on jaettu kolmeen tulosyksikköön: PaltanPadan tuotantokeittiö tuottaa ateriat vanhustyön, sosiaali-ja terveystoimen yksiköille sekä Paimion-Sauvon kuntayhtymän terveyskeskukseen. VistanPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat Vistan koululle, Lempilän, Tikankolon ja Tapiolan yläkerran päiväkodeille ja Kansanopiston oppilaille sekä Erityishuoltopiirin oppilaille. LukionPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat lukion, Jokelan, Hanhijoen ja Kriivarin kouluille sekä päivähoidolle. Ruokapalvelun vakituisen henkilöstön määrä on 25,9 henkilöä. Ympäristöanalyysi Ruokapalvelun toiminta siirtyi Arkea Oy:lle alkaen. Ruokapalvelun henkilökunta siirtyi Arkean palvelukseen vanhoina työntekijöinä pl. ruokapalvelupäällikkö, yhteensä 25 henkilöä. Ruokapalvelupäällikkö jäi kaupungin palvelukseen tilaajan edustajaksi. Ruokapalvelupäällikön nimike muutettiin palvelupäälliköksi, joka toimii ruokaja siivouspalvelun yhteyshenkilönä. Palvelupäällikön tehtävä siirrettiin teknisten- ja ympäristöpalvelujen alaisuuteen. Toiminnalliset tavoitteet Tietojärjestelmien käytön kehittäminen Tietojärjestelmien käytön kehittämistä palvelutuotannossa jatkettiin alkuvuoden aikana. Jamix -tuotannonohjausjärjestelmän hyödyntäminen asiakastilauksissa jäi kesken. Ruokapalvelujen tuotteistaminen Aterian hintojen laskeminen vuodelle 2017 tuotteistamisen avulla ei tehty. Henkilökunnan työhyvinvointiin panostaminen Keittiöiden työergonomian kehittäminen jäi kesken.

11 Ruokalistojen kehittäminen Ruokalistojen kehittäminen keväällä saadun asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta jäi kesken. Luomuruokaa lisättiin ruokalistoille vuoden 2016 alussa. Ruokapalvelujen valmiussuunnitelman tekeminen Ruokapalvelun valmiussuunnitelman tekemistä ei ehditty aloittaa. Valmiussuunnitelma tehdään yhdessä Arkea kanssa vuoden 2017 aikana. Alkuperäinen Toimintatuotot ,4 % ,0 % ulkoiset tuotot ,3 % ,0 % sisäiset tuotot ,7 % ,7 % Toimintakulut ,6 % ,9 % ulkoiset kulut ,2 % ,0 % sisäiset kulut ,3 % ,5 % Toimintakate ,1 % % Netto ,1 % % Koulutuslautakunta yhteensä: Alkuperäinen Toimintatuotot ,6 % ,3 % ulkoiset tuotot ,2 % ,4 % sisäiset tuotot ,7 % ,7 % Toimintakulut ,1 % ,0 % ulkoiset kulut ,3 % ,3 % sisäiset kulut ,2 % ,5 % Toimintakate ,8 % % Netto ,8 % %