-TASE - Puolustushallinnon Taloushallinnon selvitys Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-TASE - Puolustushallinnon Taloushallinnon selvitys Loppuraportti"

Transkriptio

1 -TASE - Puolustushallinnon Taloushallinnon selvitys Loppuraportti Puolustusministeriö

2 LAATIJAT: Tämän raportin ovat laatineet: Satu Kiiskinen Senior Manager Anu Lindberg Senior Consultant BearingPoint Kalevankatu 3 A FIN Helsinki Finland Office: Mobile: BearingPoint Kalevankatu 3 A FIN Helsinki Finland Office: Mobile: Markus Kaihoniemi Manager BearingPoint Kalevankatu 3 A FIN Helsinki Finland Office: Mobile: This document is protected under the copyright laws of the United States and other countries as an unpublished work. This document contains information that is proprietary and confidential to BearingPoint, Inc. or its technical alliance partners, which shall not be disclosed outside or duplicated, used, or disclosed in whole or in part for any purpose other than to evaluate BearingPoint, Inc. Any use or disclosure in whole or in part of this information without the express written permission of BearingPoint, Inc. is prohibited BearingPoint, Inc. (Unpublished). All rights reserved BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 2

3 SISÄLTÖ 1 Raportin yhteenveto 4 2 Taustaa ja tavoitteet 17 3 Projektin lähestymistapa, laajuus ja organisointi 20 4 Nykytila-analyysi 26 5 Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta-ajatus 38 6 Visio ja strategiset tavoitteet 42 7 Kustannus- ja hyötyanalyysi 49 8 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 62 Liitteet 65 Liite 1: Projektin eteneminen ja työkokousten sisältö Liite 2: Tutkittujen prosessien nykytila Liite 3: Haastattelujen yhteenveto 2004 BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 3

4 1 RAPORTIN YHTEENVETO TASE - taloushallinnon selvitys

5 1 RAPORTIN YHTEENVETO Taustaa. Puolustushallinnon taloushallinnon kehittämishanke liittyy valtiovarainministeriön johdolla tapahtuvaan valtion konserniohjauksen kehittämiseen mm. valtion keskushallinnon kehittämistavoitteiden, valtionhallinnon tulosvastuuta ja tilivelvollisuutta uudistavan hankkeen sekä tuottavuuden toimeenpanoohjelman osalta. Se liittyy kiinteästi valtiokonttorin toimesta toteutettavaan valtion tukipalvelujen kehittämisohjelmaan nimeltään KIEKU. Hankkeen aloitusprojektina käynnistettiin välittömästi esiselvitys, jonka tavoitteena oli selvittää palvelukeskusmallin soveltuvuus puolustushallinnon tilivirastojen taloushallinnon kehittämiseen ja antaa perusteet päätöksenteolle ottaen huomioon toiminnalliset, taloudelliset ja valmiudelliset asiat sekä henkilöstövaikutukset. Siihen liittyi maksupisteiden arviointi ja taloushallinnon rutiineiden ja tehtävien järjestelymahdollisuuden selvittäminen palvelukeskusmallin mukaisesti maksupisteitä yhdistämällä. Esiselvityksen tavoite. Esiselvityksen tavoitteena oli laatia selvitys hallinnonalan taloushallinnon tukipalvelujen organisoinnissa palvelukeskusmallin mukaisesti sekä sen tuomista eduista ja haitoista. Esiselvityksen tavoitteena oli antaa perusteet taloushallinnon tukipalvelujen järjestämistä koskevalle päätöksenteolle. Selvitykseen kuului myös jatkotoimenpiteitä ja niiden aikataulua koskevien ehdotusten tekeminen. Alustavana tavoitteena oli, että keskeiset organisaatioratkaisut voitaisiin tehdä vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa. Tämä edellyttää etenemislinjoista päättämistä syksyn 2004 aikana, mihin mennessä käynnistettävä selvitys tuli saada valmiiksi. Lähestymistapa. Koska puolustushallinnon taloushallinnon kehittämishankkeen lähtökohtana oli palvelukeskusmalli, projektissa hyödynnettiin BearingPointin lähestymistapaa palvelukeskushankkeisiin. Lähestymistapa kattaa neljä eri vaihetta esiselvityksen, suunnittelun, toteutuksen ja optimoinnin. Alla olevassa kuvassa on esitetty esiselvitysvaihe tarkemmin. Projektin Projektin organisoituminen organisoituminen Projektin ohjaus ja muutoshallinta Tiedon kerääminen ja nykytilan Haastattelut analyysi ja tiedon kerääminen Toiminta-ajatuksen kehittäminen Hyötyjen ja kustannusten Hyötyjen ja kustannusten arviointi arviointi Projektin laajuus. Projekti kattoi kaikki puolustushallinnossa tehtävät toiminnot seuraavissa taloushallinnon prosessien prosesseissa: ostolaskujen käsittely ja ostoreskontra, matkalaskut, maksuliike (lähtevä raha), laskutus, myyntireskontra ja maksuliike (saapuva raha), kirjanpito ja tilinpäätökset sekä käyttöomaisuuskirjanpito. Edellisten lisäksi selvitettiin myös seuraavien puolustusvoimissa Pääesikunnan suunnitteluosastolle kuuluvien prosessien nykytila: sisäinen laskenta, suunnitteluprosessi, raportointi ja analysointi sekä valtuusseuranta BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 5

6 1 RAPORTIN YHTEENVETO Nykytila-analyysi. Talouden nykytilan kartoittamiseksi kerättiin kyselylomakkeella tietoa puolustushallinnon talousprosessien työmääristä, volyymeista ja kustannuksista. Kyselylomakkeella kerättyjä tietoja verrattiin BearingPointin suomalaiseen palvelukeskusaineistoon, jotta voitiin selvittää saavutettavissa oleva resurssien uudelleenkohdistamispotentiaali. Potentiaalin selvittämistä varten projektiryhmä määritteli tavoitetilan työnjaon palvelukeskuksen ja asiakkaiden välillä sekä prosessien tavoitetehokkuudet. Lisäksi tehtiin haastatteluita, jotka tukivat nykytila-analyysin tekemistä. Selvityksessä huomioitiin henkilö-, IT-, yleis- ja palvelusopimuskustannukset prosessikohtaisesti. Talouden prosessien kustannukset ovat yhteensä noin miljoonaa euroa. Koko puolustushallinnon osalta henkilökustannusten osuus kaikista taloushallinnon kustannuksista on noin 71,2 %. Kustannusrakenne vaihteli hieman vastaajittain. Eniten vaihteli yleiskustannusten ja ITkustannusten osuus. Koko puolustushallinnon osalta IT-kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on 4,8 %, joka on selvästi vähemmän kuin vertailussa mukana olevilla palvelukeskuksilla. Henkilöstökustannusten suuri osuus pienentää IT-kustannusten suhteellista osuutta puolustushallinnon aineistossa. Palvelukeskuksilla järjestelmäkustannusten osuus kokonaiskustannuksista on noin 20 % - 40%. Tietojärjestelmien hyödyntämisaste vaikuttaa sekä prosessien taloudellisuuteen että tuottavuuteen % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kustannusten jakauma t , , ,7 Hlöstö-kust. Yleiskust. IT kust. Kustannusten jakauma % 0,3 4, , ,2 35 Puolustushallinto Palvelukeskukset 78,0 Palvelusopimuksilla ostetut palvelut Palvelusopimuksilla ostetut palvelut IT kust. Yleiskust. Hlöstö-kust BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 6

7 1 RAPORTIN YHTEENVETO Taloushallinnon prosessien kustannukset ovat yhteensä noin miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet yhteensä 523,4 htv. Henkilötyövuosilla ja kustannuksilla mitattuna suurimpia prosesseja ovat: ostolaskujen käsittely (178,3 htv, 8581,6 t ) matkalaskut (70,2 htv, 3 552,3 t ) kirjanpito ja tilinpäätökset (51,7 htv, 2 549,6 t ) raportointi ja analysointi (62,2 htv, 2 171,4 t ) suunnittelu (75,2 htv, 1 908,9 t ) 0 Ostolaskut Matkalaskut Kirjanpito ja tilinpäätökset Prosessien kustannukset t Raportointi ja analysointi Suunnitteluprosessi Maksuliike (Lähtevä raha) Laskutus Myyntiresk. ja saapuva raha Sisäinen laskenta Käyttöomaisuus Valtuusseuranta Tämä on hyvin tyypillinen resurssien jakautuminen myös muissa julkisen sektorin organisaatioissa. Puolustushallinnossa prosessien suuruusjärjestys vaihtelee riippuen siitä, tarkastellaanko niitä kustannusten vai henkilötyövuosien suhteen. Tämä johtuu siitä, että suunnittelu-, raportointi ja analysointi, sisäisen laskennan sekä valtuusseurannan tiedot on saatu Pääesikunnan suunnitteluosastolta. PE suunnitteluosaston ilmoittamissa tiedoissa yleiskustannusten osuus henkilöstökuluista (vain 4%-7%) on huomattavasti pienempi kuin taloushallinnon ilmoittamissa tiedoissa (33%-45%). Näiden prosessien henkilötyövuosissa ja kustannuksissa on tiettyä epäluotettavuutta, mutta niillä ei ole palvelukeskusmallin kannalta olennaista merkitystä. Prosessien henkilötyövuodet 2004 BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI Ostolaskut Suunnitteluprosessi Matkalaskut Raportointi ja analysointi Kirjanpito ja tilinpäätökset Laskutus Sisäinen laskenta Maksuliike (Lähtevä raha) Myyntiresk. ja saapuva raha Käyttöomaisuus Valtuusseuranta

8 1 RAPORTIN YHTEENVETO Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta-ajatus. Tavoitetilassa taloushallinnon prosessien tulisi toimia tehokkaasti, jolloin resursseja jää riittävästi substanssi- eli asiakasyksikön johdon tukeen, taloussuunnitteluun ja talouden raportointiin Tällöin nykytilan kehittämisen tulisi perustua rakenteellisiin ratkaisuihin sekä sellaisten työkalujen ja menetelmien toteuttamiseen, jotka mahdollistavat tavoitetilan toteutumisen. Ohessa on esitetty valtion taloushallinnon rakenteen tavoitetila, jossa on erotettu tilaaja-tuottajamallin mukaisesti johtamista ja päätöksentekoa tukevat palvelut talouden perustoiminnoista, jotka on mahdollista tuottaa keskitetysti. Tavoitetilan rakenteella pyritään muuttamaan taloushallinnon painopistettä asiakasyksiköissä enemmän tapahtumien käsittelystä johdon tukemiseen ns. controller toimintaan. Palvelukeskustoimintamallilla pyritään parhaimpien toimintatapojen hyödyntämiseen, tietojärjestelmien maksimaaliseen hyväksikäyttöön sekä laadun ja tehokkuuden lisäämiseen. Palvelukeskus palvelee kaikkia asiakkaita sovitun palvelutason mukaisesti perustuen erilliseen sopimukseen. Palvelukeskuksen ohjausmalli perustuu nettobudjetoituun toimintamalliin, jolloin sen tuottamat palvelut ovat asiakkaille maksullisia. Tällä varmistetaan toisaalta palvelukeskuksen sisäinen toiminnan ohjaus kustannustehokkuus-, laatu- ja asiakaspalvelutavoitteiden osalta, mutta myös se, että joukkoosastoissa sisäisten palveluiden kustannuksiin saadaan läpinäkyvyyttä ja siten voidaan karsia päällekkäisiä toimintoja. Valtion yhteiset Klusterin tms. yhteiset Substanssi -yksikkökohtaiset Konsernitasoisen ohjauksen / rakenteen tavoitetila Johtamista ja päätöksentekoa tukevat palvelut Strategiset Erikoispalvelu palvelut Valtiokonsernin taloushallinnon strategian määrittely ja toteutus Yhtenäiset tietomallit Laskentapuitteiden suunnittelu ja ylläpito (esim ohjeistus) Toimintatapojen ja prosessien kehittäminen Toiminnan taloudellinen raportointi ja analysointi Analyyttiset palvelut Toiminnan taloudellinen raportointi ja analysointi Substanssijohdon tuki Budjetointi Suunnittelu Ennustaminen Osaamisen kehittäminen (esim koulutus) Kustannustehokkaat perustoiminnot ja palvelut Yhteiset palvelut Konsernitilinpäätöksen laadinta IT-tuki, hankinta ja kehitys Kirjanpito ja tilinpäätökset Osto- ja myyntireskontra Käyttöomaisuuskirjanpito Toimintatapojen ja prosessien kehittäminen Yksikön perustoiminnot Lähdeaineiston tuottaminen (esim. laskutus, palkanlaskenta) Talousarvioseuranta Toimintatapojen ja prosessien kehittäminen 2004 BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 8

9 1 RAPORTIN YHTEENVETO Puolustushallinnon palvelukeskuksen osaava, motivoitunut taloushallinnon henkilöstö tuottaa ja kehittää asiakaslähtöisesti joustavia ja kilpailukykyisiä palveluita valtiokonsernissa sekä rauhan että kriisin aikana Visio ja strategiset tavoitteet. Osana esiselvitystä projektiryhmä määritteli puolustushallinnon taloushallinnon palvelukeskukselle strategiakartan, joka ohjaa palvelukeskuksen toimintaa. Strategiakartta koostuu visiosta, strategisista tavoitteista, kriittisistä menestystekijöistä sekä mittareista. Esiselvitysvaiheessa projektiryhmä määritteli vain vision ja strategiset tavoitteet. Visio vastaa kysymykseen: Mitä puolustushallinnon taloushallinnon palvelukeskus haluaa olla tulevaisuudessa? Visio on yhteinen näkemys puolustushallinnon taloushallinnon halutusta tulevaisuuden tilasta ja se kertoo mihin puolustushallinnon taloushallinto on menossa. Selkeä visio kasvattaa henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista. Taloushallinnon palvelukeskuksen tavoitetila Strategisilla tavoitteilla ilmaistaan, miten visiolauseen tavoitetila saavutetaan tai mitkä ovat keinot sen saavuttamiseksi. Kriittiset menestystekijät kertovat missä on ehdottomasti onnistuttava, jotta strategiset tavoitteet täyttyvät? Missä asiakokonaisuuksissa on oltava todella hyvä? Mitkä ovat onnistumisen edellytykset? Mittarit edustavat strategiakartan alinta tasoa. Mittareiden avulla pyritään saamaan tietoa siitä, miten hyvin kriittisiä menestystekijöitä hallitaan ja missä määrin strategiset tavoitteet saavutetaan. Puolustushallinnon Puolustushallinnon palvelukeskuksen palvelukeskuksen osaava, osaava, motivoitunut motivoitunut taloushallinnon taloushallinnon henkilöstö henkilöstö tuottaa tuottaa ja ja kehittää kehittää asiakaslähtöisesti asiakaslähtöisesti joustavia joustavia ja ja kilpailukykyisiä kilpailukykyisiä palveluita palveluita valtiokonsernissa valtiokonsernissa sekä sekä rauhan rauhan että että kriisin kriisin aikana aikana Strategiset tavoitteet (v 2010 mennessä) Talous ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiakkaat Palvelut ja prosessit Ihmiset ja osaaminen Kriittiset menestystekijät/edellytykset Mittarit 2004 BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 9

10 1 RAPORTIN YHTEENVETO Taloushallinnon palvelukeskuksen strategiset tavoitteet on jaettu neljään eri näkökulmaan, jotka perustuvat yleisesti käytettyyn tuloskortti (Balanced Scorecard) lähestymistapaan, joka pystystään helposti kääntämään valtiolla käytössä olevan tulosprisman muotoon. Neljä näkökulmaa, joita ovat talous ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, asiakkaat, palvelut ja prosessit sekä ihmiset ja osaaminen, jakavat tavoitteet ulkoisen toimintaympäristön ja organisaation sisäisten voimavarojen mukaan. Eri näkökulmien ansiosta pystytään taloudellisten tekijöiden ohella seuraamaan myös muita organisaation onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä. Talous ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toteuttaa valtion tuottavuusohjelman tavoitteita: Kriittinen toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden seuranta johtaa kustannustehokkuuteen, kilpailukykyisyyteen sekä optimaaliseen laatuun. Taloushallinnon palvelukeskus tukee valtion alueellistamistavoitteita ja työnantajapolitiikkaa sekä vastaa eläköitymisen haasteisiin. Palvelut ja prosessit Puolustushallinnon palvelukeskuksen tietojärjestelmien ja teknologian tehokkaasti tukemat yhtenäiset prosessit, joita kehitetään jatkuvasti. Taloushallinnon palvelukeskus toimii vuorovaikutteisesti valtiohallinnon muiden palvelukeskusten kanssa. Asiakkaat Luotettavat, asiakkaan tarpeita vastaavat palvelut takaavat korkean asiakastyytyväisyyden sekä rauhan että kriisin aikana. Joustava organisaatio ja palvelut mahdollistavat asiakaskunnan laajentamisen valtionkonsernin sisällä. Ihmiset ja osaaminen Ammattitaitoinen, kehityshakuinen, osaava ja motivoitunut henkilöstö jonka turvallinen ja luotettava toiminta lisää valtion arvostusta työnantajana BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 10

11 1 RAPORTIN YHTEENVETO Kustannus- ja hyötyanalyysi. Puolustushallinnon henkilöresurssien uudelleenkohdentamispotentiaali verrattuna vuoteen 2004 on noin 207 henkilötyövuotta. Tämä vastaa 40 % koko taloushallinnon prosessien henkilötyövuosista. Prosessien yhteenlaskettu uudelleenkohdentamispotentiaali henkilöstökustannuksissa vuositasolla on Tämä vastaa 42 % koko taloushallinnon henkilöstökustannuksista. Uudelleenkohdentamispotentiaali pelkästään henkilöstökustannuksien osalta ylittää hankkeelle asetetun % tavoitteen. Hankkeen takaisinmaksuaika on 1 vuosi 6 kk, mikä on erittäin lyhyt ja selkeästi parempi kuin keskimääräinen palvelukeskushankkeiden takaisinmaksuaika (2-3 vuotta). Hankkeen nettonykyarvo, laskettuna 3,0 % korkokustannuksella ja 7 vuodelle on yli 35 M. Nettonykyarvo 5 vuodelle laskettunakin on yli 21 M, eli hanke on erittäin kannattava. Palvelukeskusmallin toteuttamiseen vaadittavien investointien suuruudeksi on arvioitu noin 3,6 M. Investointivaatimus on jopa alhainen suhteutettuna hankkeen takaisinmaksuaikaan ja 1. toimintavuotena saavutettavaan resurssien uudelleenkohdentamispotentiaaliin. Henkilöstöresurssien uudelleenkohdentamispotentiaalin toteutumiseen vaikuttavat puolustusvoimien henkilöstöpolitiikan linjaukset. Projektin suunnitteluvaiheessa lähtökohtana on, ettei henkilöstöä irtisanota vaan tehostuminen realisoituu luonnollisen poistuman kautta. Tarvittavat investoinnit yhteensä Nettonykyarvo Takaisinmaksuaika annetulla korkokannalla 1 vuosi 6 kk Käytetty aikajänne (nettonykyarvolaskelma) 7 vuotta Käytetty korkokustannus 3,00 % Vuosittaiset resurssien udelleen kohdentamispotentiaalit verrattuna nykytilaan euroa 1. Toimintavuosi Toimintavuosi Toimintavuosi Toimintavuosi ja siitä eteenpäin toimintavuodet BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 11

12 1 RAPORTIN YHTEENVETO Saavutettavat toiminnalliset hyödyt ja riskit Hyödyt Osaava ja innostunut henkilöstö kuuluu joukkoon, jonka ydintehtävä on taloushallinto. Käyttökustannusten ja investointikustannusten merkittävä pieneneminen verrattuna hajautettuun malliin. Henkilöstöresurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti. Tehostunut toiminta johtaa parempaan kustannustehokkuuteen ja alhaisempiin taloushallinnon kokonaiskustannuksiin. Vapautuvat resurssit voidaan käyttää strategisen taloushallinnon / johdon laskentatoimen asiantuntija- ja analysointi-tehtäviin sekä puolustusvoimien ydintehtäviin. Malliin siirtyminen voidaan toteuttaa ilman irtisanomisia luontaista poistumaa hyväksi käyttäen Toimenkuvien uudelleen suunnittelu ja uusi organisaatiomalli tarjoavat uusia mielekkäitä, vastuullisia ja selkeitä tehtäväkuvia sekä rooleja henkilöstölle. Malliin siirtyminen mahdollistaa moniosaajat, joilla nykyistä joustavampi urakehitys. Kannustava palkitsemisjärjestelmä kasvattaa työtyytyväisyyttä. Ohjaus ja johtaminen selkiytyvät ja johtamisen keskittäminen parantaa toimintaa. Prosesseilla selkeät vastuut ja omistajat, tekeminen saadaan läpinäkyväksi. Yhtenäisiä toimintaperiaatteita ja tietovarastoja voidaan hyödyntää valtakunnallisesti. Tehokkaat ja korkealaatuiset palveluprosessit ovat kaikkien osapuolien käytössä (raportoinnin laatu ja nopeus). Kehittämistoiminnan vaikuttavuus paranee, koska palvelukeskus vastaa koko taloushallinnon tasolla kehittämisestä ja kehittämisen tulosten sekä resurssien ja tietojärjestelmien tehokkaammasta hyödyntämisestä. Palvelusopimuksilla ja asiakasvastaavien toiminnalla päästään suurempaan asiakaslähtöisyyteen ja voidaan huomioida asiakkaiden tarpeita paremmin Tilaaja tuottajamallilla on mahdollista alentaa kustannuksia edelleen, kun ostajien kustannustietoisuus kehittyy. Palvelujen hinnoittelu muuttuu läpinäkyvämmäksi ja palvelujen hinnat muodostuvat todellisten kustannusten perusteella. Palvelukeskus mahdollistaa nopeatkin organisaatio ja volyymimuutokset. Kriisiajan toimintoja nykyistä paremmin tukeva ja palveleva malli BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 12

13 1 RAPORTIN YHTEENVETO Riskit Tilaaja-tuottajamalli ei toteudu. Henkilöstövalinnoissa epäonnistutaan. Organisaatiossa ei tehdä selvitystyön perusteella esitettyjä päätöksiä. Päätöksentekoprosessin aikataulun venyminen estää toiminnan käynnistäminen suunnitellussa aikataulussa. Ei pystytä riittävästi vaikuttamaan henkilöstörakenteeseenosaamiseen- työtehokkuuteen - vanha malli jää käyttöön. Ei käytetä täyttökieltoa apuna sopeuttamaan henkilöstön määrää uuteen toimintamalliin. Uusia toimintatapoja ei saada käyttöön suunnitellulla tavalla, vaan käyttöön jää myös vanhat toimintatavat. Ei haluta nähdä tai ei ymmärretä saavutettavissa olevia toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Vapautuvien resurssien suunniteltu kohdentaminen ei toteudu. Muutosjohtamisessa ja -viestinnässä epäonnistutaan SAP-järjestelmää ei saada täysin hyödynnettyä taloushallinnon prosessien tukena. Johtopäätökset. Esiselvityksen perusteella voidaan todeta, että kehittämisvaihtoehdoksi valittu palvelukeskusmalli täyttää sekä valtionhallinnon KIEKU hankkeen tavoitteet että puolustushallinnon kokonaistavoitteet ja tukee vuoden 2004 puolustusselvityksen tavoitteita. Palvelukeskusmalli tukee etenkin tuottavuuden parantamiseen liittyviä tavoitteita, koska prosesseja keskittämällä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannushyötyjä. Kustannustehokkuuden parantaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia sekä palvelukeskuksen organisoinnissa mutta myös joukko-osastoissa. Tavoitetilan toimintamallissa taloushallinnon rooli joukko-osastoissa muuttuu ja resurssien painopiste kohdistuu toiminnan suunnitteluun, raportoinnin ja talouden analysointiin. Taloushallinnon palvelukeskusmallin toteuttaminen on kustannushyötyanalyysin mukaan erittäin kannattava hanke. Koska taloushallintoa palveleva SAP-järjestelmä on jo puolustusvoimissa toteutettu, ovat projektin investoinnit suhteellisen pieniä. Investoinnit liittyvät pääsääntöisesti SAPin optimointiin uuden toimintamallin mukaisesti, sähköisen ostolaskujen kierrätyksen toteutukseen (RONDO) sekä matkahallintajärjestelmän toteutukseen. Uuden toimintamallin avulla saavutettava resurssien uudelleenkohdentamispotentiaali on merkittävä yhteensä n. 200 htv. Henkilötyövuosisäästöt on mahdollista saavuttaa vain, mikäli palvelukeskuksen toteuttamisen lisäksi joukko-osastoissa uudelleen organisoidaan tehtäviä merkittävästi ja siten vapautetaan resursseja muihin toimintoihin. Projektin takaisinmaksuaika on 1 vuosi 6 kk, mikä on keskimääräistä lyhyempi BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 13

14 1 RAPORTIN YHTEENVETO Suositukset. Projektiryhmän suositus taloushallinnon kehittämiseksi on seuraava: Käynnistetään esitetyn kehittämisvaihtoehdon mukainen taloushallinnon palvelukeskuksen suunnitteluhanke, jossa puolustusvoimien taloushallinto organisoidaan palvelukeskusmallin mukaisesti ja sitä ohjataan ja johdetaan yhtenä yksikkönä. Suunnitteluvaihe toteutetaan kevään 2005 aikana. Toteutusvaiheen käynnistys ja aikataulu ratkaistaan suunnitteluvaiheen aikana. Palvelukeskusmallin suunnitteluvaiheen tulisi kattaa laskentatoimen sisällön, prosessien, järjestelmien ja organisaation suunnittelu sekä suunnitelmien yhteensovittamisen. Koko projektin kestävä projektin ohjaus ja muutoshallinta ovat tärkeässä asemassa merkittävässä muutostilanteessa. Lähestymistapaehdotus suunnitteluvaiheelle on esitetty ohessa. Projektin aloitus Projektin ohjaus ja muutoshallinta Sisällön suunnittelu Prosessien suunnittelu Organisaation suunnittelu Järjestelmien suunnittelu Toimitilojen suunnittelu Työnjakokeskustelut 2004 BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 14

15 2 TAUSTAA JA TAVOITTEET TASE - taloushallinnon selvitys

16 2 TAUSTAA JA TAVOITTEET Taustaa Puolustushallinnon taloushallinnon kehittämishanke liittyy valtiovarainministeriön johdolla tapahtuvaan valtion konserniohjauksen kehittämiseen mm. valtion keskushallinnon kehittämistavoitteiden, valtionhallinnon tulosvastuuta ja tilivelvollisuutta uudistavan hankkeen sekä tuottavuuden toimeenpanoohjelman osalta. Se liittyy kiinteästi valtiokonttorin toimesta toteutettavaan valtion tukipalvelujen kehittämisohjelmaan nimeltään KIEKU. Puolustushallinnon taloushallinnon kehittämishankkeessa otetaan huomioon valtioneuvoston kanslian asettaman tukitehtävien alueellistamishankkeen tavoitteet. Puolustusministeriö on lausunnossaan valtion taloushallintouudistuksesta todennut, että puolustusministeriön hallinnonalalla on tarkoitus asettaa oma hanke, jolla pyritään ohjaamaan ja koordinoimaan puolustushallinnon alakonsernin taloushallinnon kehittämistä valtion käynnistyvien tilivelvollisuusuudistuksen toteuttamishankkeen ja taloushallintouudistuksen periaatteiden mukaisesti. Puolustusministeriö piti lausunnossa tärkeänä mahdollisuutta osallistua kehittämisohjelmassa ehdotettuihin hankkeisiin, erityisesti rakenneuudistukseen, menettelyjen yksinkertaistamiseen sekä palvelukeskusmallin pilotointiin. Taloushallinnon kehittämishankkeen pilotoinnin onnistuminen on kriittinen koko hankkeen läpiviennin kannalta. Puolustushallinnon taloushallinnon pilotoinnilla saadaan yhtä aikaa kokemusta suurista volyymeistä ja hajanaisen toimintamallin yhtenäistämisestä. Pilotilla tarkoitetaan tässä kärkihanketta eikä vain kokeilua. Puolustusministeriöllä ja puolustusvoimilla on jo hyviä kokemuksia palvelukeskusmalleista, jolloin riski pilotoinnin epäonnistumiseen on pieni ja muutosvastarinnan hallinta on helpompaa. Tilaaja - tuottajamallin mukaista palvelukeskusajattelua on jo hyödynnetty Puolustushallinnon Rakennuslaitoksessa sekä puolustusvoimien PALMA ja RUOKE hankkeissa. Puolustusvoimien perustietojärjestelmät talouden osalta on jo yhtenäistetty. Vuoden 2004 alusta koko puolustusvoimissa käytössä oleva uusi SAP-järjestelmä materiaalihallinnon, hankintatoimen ja taloushallinnon kohdealueilla tukee sekä palvelukeskusmallia että pilotointia erinomaisesti, koska SAP-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä on yhtenäistetty kohdealueiden prosessit, toimintatavat ja tietojärjestelmät. Palvelukeskuspilotoinnin yhteydessä on mahdollista tarkastella SAPjärjestelmän tuomia prosessisäästöjä ja tehostamispotentiaaleja. Myös tämä mahdollistaa merkittävien hyötyjen saavuttamisen ja todentamisen pilotoinnissa BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 16

17 2 TAUSTAA JA TAVOITTEET Puolustushallinnossa palvelukeskusajattelu on osa oman toiminnan kehittämistä. Se tukee ajatusta ydin- ja tukitoimintojen organisoinnista uudella tavalla. Aloitettavassa hankkeessa voidaan terävöittää taloushallinnon tukiprosessien ohjausta ja tavoitteellisuutta kustannustehokkuuden ja palvelutason osalta. Puolustusvoimien taloushallinnon henkilöstön ikärakenne pakottaa toimenpiteisiin, koska valtio-työnantajan houkuttelevuus ei ole paras mahdollinen ja noin 20 % taloushallinnon henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle vuoden 2012 loppuun mennessä. Valtiokonttorin taloushallintoselvityksen loppuraportissa on arvioitu tuottavuuden tehostamispotentiaali valtion tilivirastoille. Tehostamispotentiaali antaa kuvan suuruusluokasta. Puolustushallinnon osalta tehostumispotentiaali on tilivirastojen keskiarvoa korkeampi. Hankkeen aloitusprojektina käynnistettiin välittömästi esiselvitys, jonka tavoitteena oli selvittää palvelukeskusmallin soveltuvuus puolustushallinnon tilivirastojen taloushallinnon kehittämiseen ja antaa perusteet päätöksenteolle ottaen huomioon toiminnalliset, taloudelliset ja valmiudelliset asiat sekä henkilöstövaikutukset. Siihen liittyi maksupisteiden arviointi ja taloushallinnon rutiinien ja tehtävien järjestelymahdollisuuden selvittäminen palvelukeskusmallin mukaisesti maksupisteitä yhdistämällä. Tavoitteet Esiselvityksen tavoitteena oli laatia selvitys hallinnonalan taloushallinnon tukipalvelujen organisoinnissa palvelukeskusmallin mukaisesti sekä sen tuomista eduista ja haitoista. Esiselvityksen tavoitteena oli antaa perusteet taloushallinnon tukipalvelujen järjestämistä koskevalle päätöksenteolle. Selvitykseen kuului myös jatkotoimenpiteitä ja niiden aikataulua koskevien ehdotusten tekeminen. Alustavana tavoitteena oli, että keskeiset organisaatioratkaisut voitaisiin tehdä vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa. Tämä edellyttää etenemislinjoista päättämistä syksyn 2004 aikana BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 17

18 3 PROJEKTIN LÄHESTYMISTAPA, LAAJUUS JA ORGANISOINTI TASE - taloushallinnon selvitys

19 3 PROJEKTIN LÄHESTYMISTAPA, LAAJUUS JA ORGANISOINTI Lähestymistapa Koska puolustushallinnon taloushallinnon kehittämishankkeen lähtökohtana oli palvelukeskusmalli, projektissa hyödynnettiin BearingPointin lähestymistapaa palvelukeskushankkeisiin. Lähestymistapa kattaa neljä eri vaihetta esiselvitys, suunnittelu, toteutus ja optimointi. Esiselvitysvaiheen tavoitteena oli selvittää palvelukeskuksen soveltuvuus taloushallinnon kehittämiseen ja antaa perusteet päätöksenteolle ottaen huomioon sekä toiminnalliset että taloudelliset asiat. Suunnitteluvaiheen tavoitteena on määritellä palvelukeskusmallin eri osa-alueet niin tarkalla tasolla, että niiden toteutus on mahdollista. Toteuttamiskelpoisella palvelukeskuksella tarkoitetaan mallia, joka on sisäisesti yhtenäinen niin prosesseiltaan kuin järjestelmiltään, mutta tarpeeksi joustava vastaamaan asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin kustannustehokkaasti. Toteutusvaiheen tavoitteena on käynnistää palvelukeskusorganisaation toiminta ja siirtää ensimmäiset pilottiasiakkaat palvelukeskusmallin piiriin sekä arvioida alustava suorituskyky ja tehdä tarvittavat täsmennykset suunnitelmaan. Optimoinnilla tarkoitetaan palvelukeskuksen toiminnan käynnistyttyä jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja suorituskyvyn seurantaa Projektin ohjaus ja muutoshallinta Vaihe I I - Esiselvitys Nykytilan analyysi Soveltuvuusarvio Kustannushyötyanalyysi Toiminta-ajatus Etenemissuunnitelma Vaihe II II - Suunnittelu Strategia ja toimintatavat Mittarit Prosessit Tietotarpeet/järjestelmät Organisaatio Sijainti Vaihe III III - Toteutus Resursointi Henkilöstön koulutus IT infrastruktuuri Testaus Palvelusopimukset Tuotantoonlähtö Vaihe IV IV - Optimointi Suorituskyvyn arviointi Jatkuva kehittäminen 2004 BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 19

20 3 PROJEKTIN LÄHESTYMISTAPA, LAAJUUS JA ORGANISOINTI Esiselvityksen vaiheet Esiselvitysvaiheen tavoitteena on selvittää palvelukeskusmallin soveltuvuus taloushallinnon tukitoimintojen kehittämiseen ja antaa perusteet päätöksenteolle, ottaen huomioon sekä toiminnalliset että taloudelliset asiat. Esiselvitysvaiheessa määritetään karkealla tasolla prosessimalli, palvelukeskuksen toiminta-ajatus sekä analysoidaan palvelukeskusmallin toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt ja kustannukset. Esiselvitysvaihe jakaantuu alla oleviin vaiheisiin. Projektin ohjaus ja muutoshallinta Projektin Projektin organisoituminen organisoituminen Tiedon kerääminen ja nykytilan Haastattelut analyysi ja tiedon kerääminen Hyötyjen ja kustannusten Hyötyjen ja kustannusten arviointi arviointi Toiminta-ajatuksen kehittäminen 2004 BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 20

21 3 PROJEKTIN LÄHESTYMISTAPA, LAAJUUS JA ORGANISOINTI Projektin vaiheet ja aikataulu Projektin aloitustilaisuus: klo.9-12 Kalevankatu 3A Työkokous 1: klo.9-16 Kalevankatu 3A Tiedon keruu käyntiin: Vastausten palautus: Työkokous 2: klo.9-16 Kalevankatu 3A Vierailut: viikot PvKvK 4.11 (Kalevankatu 3A) MatLE Ilmavoimat 1.11 Merivoimat Impa 4.11(Kalevankatu 3A) Puolustusministeriö 3.11 Työkokous 3: klo Taloushallinnon neuvottelupäivät: viikko 47 Hämeenlinna, klo tulosten esittelyä Loppuraportin esittely ohjausryhmälle: Ohjausryhmän kokoukset: 1. kokous kokous kokous Projektin hallinta Projektin hallinta Toiminta-ajatuksen Toiminta-ajatuksen kehittäminen kehittäminen Nykytila-analyysi Nykytila-analyysi ja ja tiedonkeruu tiedonkeruu Projektin Projektin organisoitu- organisoitumineminen Kustannus- Kustannushyötyanahyötyanalyyslyysi Vaihe Tuotokset BearingPoint, Inc. JULKINEN SEKTORI 21

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi

Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi Kati Korpi 23.9.2011 23.9.2011 Sisäasiainministeriön hallinnonala Virastoja Sisäasiainministeriö Ministeriön tulosohjaamia virastoja

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE. Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku

KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE. Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku KIEKUN TUKI KUSTANNUSLASKENNALLE Juho Ajo, ratkaisupäällikkö Valtiokonttori, Kieku Esityksen sisältö Palkkakustannusten jako nykytilanne ja kehittämissuunnitelmat Kustannusten kohdentamismalli tilanne

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Hallintojohtaja Petri Lintunen, Joensuun yliopisto 1 Taustaa

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta

Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta Tilanne 30.9.2015 Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yhteiset periaatteet valtionhallinnon merkittävien ICT:n kehittämistä sisältävien

Lisätiedot

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus htv Henkilöstöhallinnon htv-määrä on vähentynyt 24-211 yhteensä noin 22 % 35 Valtionhallinnon skaalattu htv yhteensä (heha) 3 2947 25 2426 235 2 15 1 5 24

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen IT2012 30.10.2012 Strategiaprosessi 2020: Asiakaslupauksemme EI muutu TOIMINTA- AJATUKSEMME Rakennamme yhdessä asiakkaamme kanssa tavoiteohjattuja ja tehokkaita organisaatioita

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta

Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta Yhteenveto Taitoan asiakkuuden esiselvityksestä Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta Keskeiset kehittämistarpeet nykytilanteessa Tunnistetut kehittämiskohteet Mahdolliset toimenpiteet Prosessien kehittäminen

Lisätiedot

Tietojohtamisen käyttöönotto. osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf

Tietojohtamisen käyttöönotto.  osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf Tietojohtamisen käyttöönotto http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/s osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf Tietojohtamisen malli = asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit Asiakasanalyysi

Lisätiedot

HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN ESITTELY

HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN ESITTELY HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN ESITTELY 2016 HUS-SERVIS TUKEE HUS:IA JA JÄSENKUNTIA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Kustannustehokkuus Paras julkinen palvelukeskus Palvelutaso Laatu HUS-Servis on toiminut vuodesta

Lisätiedot

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan Matti Toivonen Necom Oy WIKIPEDIA: Projekti on tarkkaan suunniteltu hanke tietyn päämäärän saavuttamiseksi Matti Toivonen Necom Oy Online Dynamics Oy Osta

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

OSA I Strategia miksi ja miten

OSA I Strategia miksi ja miten SISÄLLYS ESIPUHE...11 SAATESANAT KOLMANTEEN PAINOKSEEN...14 OSA I Strategia miksi ja miten 1. STRATEGIAN TAUSTATEKIJÄT...17 Organisaatiot ovat olemassa asiakkaitaan varten...17 Hinta määräytyy markkinoilla...18

Lisätiedot

Kieku tuki ja ylläpito

Kieku tuki ja ylläpito Kieku tuki ja ylläpito Kiekun tuen ja ylläpidon toimintamalli Kieku-infotilaisuus Mitä tuki ja ylläpito on? Käyttäjätukea Sovellusylläpitoa Järjestelmän toimivuuden valvontaa ja reagointia ongelmatilanteisiin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

NÄKEMYS ARVIOINTITOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ ARVIOINTIPILOTISTA SAATUJEN KOKEMUSTEN POHJALTA

NÄKEMYS ARVIOINTITOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ ARVIOINTIPILOTISTA SAATUJEN KOKEMUSTEN POHJALTA Raportti 1/6 NÄKEMYS ARVIOINTITOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ ARVIOINTIPILOTISTA SAATUJEN KOKEMUSTEN POHJALTA Salivirta & Partners Jaakko Asplund Salivirta & Partners Rautpohjankatu 8 40700 JYVÄSKYLÄ Salivirta

Lisätiedot

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteinen viestintäratkaisu Viestintäratkaisu vastaa hallinnon tuottavuus, vaikuttavuus ja asiakeskeisyys

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Taloushallinnon uusi rooli

Taloushallinnon uusi rooli Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä

Lisätiedot

Taloudelliset hyödyt. Hyöty 1 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten hyöty syntyy - kenelle kohdistuu. Vaikutus ( /vuosi)

Taloudelliset hyödyt. Hyöty 1 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten hyöty syntyy - kenelle kohdistuu. Vaikutus ( /vuosi) Valtiokonttori, Digistartti: hankeaihioiden arviointi 31.3.2016 Liite 9: Kustannushyötylaskelma: Yrityksen perustaminen ja yhteinen vuorovaikutteinen palvelualusta Taloudelliset hyödyt - Mahdolliset uudet

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla Rovaniemen Energia Oy ja Napapiirin Vesi Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla en alustava työsuunnitelma elokuu 2006 Alustava kokonaisaikataulu 2 4/2006 5/2006 11/2006 3-6/2007 Kaupungin

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Taloushallinnon kevätseminaari 3. 4.6.2015 Laskentapäällikkö Kati Korpi Taloushallinnon volyymitiedot (vuosi 2014) Volyymitieto Lukumäärä Ostolaskuja 3

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN TUKIPALVELUKESKUKSEN PERUSTAMINEN

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN TUKIPALVELUKESKUKSEN PERUSTAMINEN VALMISTELURYHMÄN PERUSTELUMUISTIO LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN TUKIPALVELUKESKUKSEN PERUSTAMINEN 1. Tausta Tukipalvelutoiminnassa tehtävä yhteistyö ja yhteisen tukipalvelukeskuksen perustaminen ovat keskeinen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ 30.11.2016 www.ekarjala.fi 1 TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Osallistujat: / Mia Hokkanen, Saita, puheenjohtaja / Toni Suihko, Eksote / Kari Perälä, Imatra / Matti Backman, Ruokolahti

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

Kieku-hanke

Kieku-hanke Yhteinen Kiekumme Kieku-hanke 2008 2016 Valtiolle yhteinen ratkaisu henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin: yhtenäiset prosessit, vakioitu tapa käyttää palvelukeskus-palveluita, näitä tukevat tietorakenteet

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen

Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen Tutkimusraportti keskisuurten ja suurten suomalaisten yritysten talouden suunnittelusta ja budjetoinnista Elokuu 2016 Budjetoinnista

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-käyttöönotosta

Kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-käyttöönotosta Kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-käyttöönotosta Talous- ja henkilöstöhallinnon substanssit sekä Kiekuprosessit Mikä Heltta-hanke oli? Otimme käyttöön 1.1.2011 Kieku-tietojärjestelmän talousja henkilöstöhallintoon

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Valtion työmarkkinalaitos

Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Valtion työmarkkinalaitos Valtiotyönantajan näkymät Kieku-maailmaan linjausten ja sopimustoiminnan vaikutukset ja niiden ennakointi Neuvottelujohtaja Seija Petrow Valtion työmarkkinalaitos Talouspoliittinen ministerivaliokunta

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

TORI-hankkeen arviointi

TORI-hankkeen arviointi TORI-hankkeen arviointi 16.12.2013 Tiivistelmä 1. Hankkeen tausta TORI-hanke Valtion ICT-toimintojen kokonaismenot olivat vuonna 2012 yhteensä 759 milj. euroa. Vuonna 2012 toimialariippumattomia ICT-tehtäviä

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessikartta. Päivitetty: 16.1.2015

Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessikartta. Päivitetty: 16.1.2015 Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessikartta Päivitetty: 16.1.2015 Käsitteet Tehtäväalue Prosessialue 1. Pääprosessi 1.1 Osaprosessi Aliprosessi Toiminto Tehtävä Pääprosessin yhteyteen on sulkuihin merkitty

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän

Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän - käyttöönottomalli tukemaan kehittämistyötä Taloushallinnon kevätseminaari 7. -8.6.2011 Seija Friman, kehittämispäällikkö, Valtiokonttori Valtio Expo,

Lisätiedot

Valtion taloushallinto 2020

Valtion taloushallinto 2020 Valtion taloushallinto 2020 ValtioExpo 7.5.2013 Budjettineuvos Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö, BO/talousohjausyksikkö Taloushallinto 2020 -hanke Toimikausi 9.10.2012 30.6.2013 VM107:00/2012 Tavoitteet

Lisätiedot

OSAAMISEN HEDELMÄKORI

OSAAMISEN HEDELMÄKORI OSAAMISEN HEDELMÄKORI Havaintoja ja oppeja Valmiina digikiriin ja Yhteinen sävel -selvitysten tekemisestä H J F 1 7. 11. 2 0 1 T i m o L a i t i n e n Oppeja ja kokemuksia selvitysten tekemisestä 4 Digiselvitys

Lisätiedot

Kieku-info: Konserniraportoinnin suunnitelmat

Kieku-info: Konserniraportoinnin suunnitelmat Kieku-info: Konserniraportoinnin suunnitelmat Ratkaisupäällikkö (Kieku), Kimmo Järvinen Palvelupäällikkö (TH toimiala), Olli Ahonen Tilaisuus, Esittäjä Sisältö: Kieku tuotannon tilanne raportoinnin osalta

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla

Lisätiedot

Taustaa kirjanpitoyksiköiden tuottavuuden tarkastelulle

Taustaa kirjanpitoyksiköiden tuottavuuden tarkastelulle Taloushallinnon tuottavuustavoitteet Mikko Kangaspunta Valtion taloushallintopäivä Helsinki, Taustaa kirjanpitoyksiköiden tuottavuuden tarkastelulle Tuottavuus = suoritteiden määrä jaettuna työpanoksen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Tarkastusvirasto esittää lausuntonaan seuraavaa.

Tarkastusvirasto esittää lausuntonaan seuraavaa. 1 (5) 051/31/2013 1.4.2014 Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö VM 1725/00.01.01/2012 VALTION TALOUSHALLINNON STRATEGIA 2020 Valtiovarainministeriö on 14.3.2014 päivätyllä kirjeellään pyytänyt valtiontalouden

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Tilauksesta perintään - ajankohtaista

Tilauksesta perintään - ajankohtaista Tilauksesta perintään - ajankohtaista Taloushallinnon kevätseminaari 3. 4.6.2014 Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö Perustietojen ylläpito Myyntilaskujen käsittely Suoritusten käsittely Saatavien valvonta

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot